PIRKANMAAN ALUEELLINEN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Transkriptio

1 1 Liite 4, asia 82 Hallitus Liite 1 PIRKANMAAN ALUEELLINEN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö

2 2 Saatteeksi Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus 2012 on osa Pirkanmaan alueellista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatiota varten valtuustokaudeksi laadittua strategista asiakirjaa, jonka kokonaisuus koostuu kolmesta asiakirjasta: 1) Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012 ja sen liitteinä olevat 2) Liite 1 Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus 2012 ja 3) Liite 2 Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus 0.2 versiolla laadittu esittelyversio. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen taustalla on Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma (2011), joka on tarkoitettu erityisesti päättäjille ja viranhaltijoille tukemaan terveydenhuoltolain toimeenpanoa. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomuksen tavoitteita ovat: 1) koota yhteen asiakirjaan tieto meneillään olevista valtakunnallisista ja alueellisista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategioista, ohjelmista ja suunnitelmista 2) koota yhdessä sovittujen alueellisten hyvinvointi- ja terveysosoittimien (jatkossa indikaattoreiden) perusteella terveys- ja hyvinvointitietoa pirkanmaalaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin nykytilanteesta ja kehityksen suunnasta ja 3) linjata näiden tietojen perusteella valtuustokausittain terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet sekä 4) laatia toimenpidesuunnitelma valtuustokaudelle näiden painopisteiden edistämiseksi. Alueellisen hyvinvointikertomustyön tavoitteena on myös toimia mallina terveydenhuoltolain velvoittamalle kuntien hyvinvointikertomustyölle, jonka vuoksi asiakirjan sisällysluettelo on yhtenevä valtakunnallisen sähköinen hyvinvointikertomus työkalun 0.2 version sisällysluettelon kanssa. Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus on poikkileikkaus yhdessä sovittujen indikaattoreiden kuvaamana valtakunnan, Pirkanmaan sekä Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavien kuntien tilanteesta vuosina 2005 ja Indikaattoreiden sisältämät tiedot löytyvät valtakunnallisista maksuttomista indikaattoripankeista. Yksittäistä indikaattoritietoa tärkeämpiä ovat indikaattoreiden kuvaamat ilmiöt. Pirkanmaan kuntien välillä on eroja muun muassa väestörakenteessa ja palveluiden järjestämistavoissa, jonka vuoksi indikaattoritiedot on esitetty myös kuntakohtaisesti. Yhteenvetona Pirkanmaan kokonaisuudesta on Johdanto-luvussa koottu alueelliseen hyvinvointikertomukseen valittuihin indikaattoreihin perustuen Pirkanmaan ja jokaisen kunnan vahvuudet ja haasteet 1-2 indikaattorin kuvaamina ikäryhmittäin ja yleisesti. Laajan hyvinvointikertomuksen luvussa 5 on indikaattoreittain verrattu Pirkanmaan tilannetta valtakunnalliseen tasoon ja kuntakohtaiset indikaattoritiedot ovat liitteenä 3. Kokonaisuuden perusteella on valittu valtuustokaudelle luvussa 6 esitetyt alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet. Tampereella Antero Saksala Terveyden edistämisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen ylilääkäri Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö

3 3 Sisällysluettelo Saatteeksi... 2 Sisällysluettelo... 3 Lyhenneluettelo... 4 Tiivistelmä... 7 Johdanto... 8 Luku 1 Tausta ja tarkoitus Luku 2 Toteutetut alueellisen tason toimenpiteet Luku 3 Valtakunnalliset ja alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Valtakunnalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Pirkanmaan alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Pirkanmaan kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Luku 4 Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen indikaattorit Luku 5 Yhteenveto Pirkanmaan väestön alueellisesta hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Indikaattorit, joita vähintään kaikkien Pirkanmaan kuntien toivotaan käyttävän Muut tärkeät väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit, jotka tukevat hyvinvoinnin johtamista Indikaattorit, jotka edellisten lisäksi sisältyvät Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointikertomukseen Luku 6 Johtopäätökset ja toimenpidenostot Luku 7 Hyväksymismenettelyt Liitteet Liite 1 Terveyden edistämisen neuvottelukunta ja alueellinen terveyden edistämisen työryhmä Liite 2 Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen kuntatason indikaattorit, niiden kuvaus, polku löytämiseksi sekä ehdotus indikaattoria seuraavaksi kunnan toimialaksi. 96 Liite 3 Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana oleva kuntatason indikaattoritieto vuosilta 2005 ja Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Indikaattorit, joita vähintään kaikkien Pirkanmaan kuntien toivotaan käyttävän Muut tärkeät väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit, jotka tukevat hyvinvointijohtamista

4 4 Lyhenneluettelo Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa on käytetty lyhenteitä, jotka seuraavassa on avattu aakkosjärjestyksessä. ALUEELLINEN TED-TYÖRYHMÄ on Pirkanmaan alueelliseen terveyden edistämisen koordinaatioon sen koordinaatiotasolla osallistuva työryhmä, jossa on kuntien lisäksi edustajia sidosryhmistä. ATH on 1 4 vuoden välein toteutettava alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, jossa kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei löydy tietoa rekistereistä. Aluetta (kunta, kuntayhtymä, maakunta, sairaanhoitopiiri) kohden otoskoko on asukasta. AVI on aluehallintovirasto ehvk on sähköisestä hyvinvointikertomustyökalusta tekstissä käytetty epävirallinen lyhenne HPH-verkosto (Health Promotion Hospitals) on WHO:n vuonna 1990 perustama verkosto, johon kuuluu yli 700 sairaalaa 25:ssä Euroopan maassa. HPH-verkosto on kiteyttänyt viideksi ydinstandardiksi tavoitteensa sisällyttää sairaalan identiteettiin ja rutiinitoimiin terveyttä edistäviä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat potilaisiin, henkilöstöön ja yhteisöön viideksi standardiksi. Suomessa näistä käytetään nimitystä STES-standardit (ks. jäljempänä). HYKE-työryhmä on alueellisen terveyden edistämisen työryhmästä koottu moniammatillinen pientyöryhmä, joka on valmistellut Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen aiheita Terveyden edistämisen neuvottelukunnan ja alueellisen terveyden edistämisen työryhmän käsiteltäviksi HYVINVOINTIKOORDINAATTORI on Pirkanmaan alueellisessa terveyden edistämisen koordinaatiossa käytetty nimitys TerPS2 Pirkanmaan osahankkeen kuntien hyvinvointikertomustyötä koordinoivista henkilöistä HYVINVOINTIRYHMÄ/ HYVINVOINTIKERTOMUSTYÖRYHMÄ on TerPS2 Pirkanmaan osahankkeen kunnissa toimiva poikkitoiminnallinen, kunnan hyvinvointijohtamisen rakenteita kehittävä ja hyvinvointikertomustyötä koordinoiva työryhmä INDI on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avainindikaattorit ohjelma. INDIKAATTORI eli tunnusluku kuvaa hyvinvoinnin, terveyden ja palvelujen tilannetta ja muutoksia INNOKYLÄ on sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteinen innovaatioyhteisö, joka tarjoaa työvälineitä ja foorumeita käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja vuorovaikutukseen. Innokylä löytyy osoitteesta Kaste-ohjelmassa toteutetut kehittämishankkeet dokumentoidaan myös Innokylässä. KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on auttaa kuntia vahvistamaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamaa että eri hallinnonalojen välisenä yhteistyönä toteutettavaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Pirkanmaan maakunta kuuluu ns. Väli-Suomen KASTE-alueeseen, joka maantieteellisesti kattaa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen.

5 5 PAKKA-toimintamalli on paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn käytännönläheinen toimintamalli. Tavoitteena on yhteinen hyvä eli vähemmän alkoholihaittoja ja kuluja. Paikallisia toimijoita ovat markkinat (vähittäiskauppa, Alko ja ravintolat), viranomaiset (poliisi ja alkoholitarkastajat), politiikka (kunnan luottamushenkilöt, päättäjät), media (lehdet, radio, tv, sosiaalinen media) ja kansalaiset (kuntalaiset; nuoret, nuorten vanhemmat, nuoret aikuiset) PIRTE-verkosto on pirkanmaalaisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijoita yhdistävä verkosto, joka jakaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä tapahtumista tietoa jäsenilleen ja kokoontuu 1 2 kertaa vuodessa ajankohtaisten aiheiden ympärille Pshp on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri SOTKAnet on vapaasti käytössä oleva tilasto- ja indikaattoripankki, joka sisältää kattavasti tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Palveluun on lisäksi koottu keskeisiä Euroopan maiden tasolla saatavia väestö- ja terveystietoja. STES-standardit = HPH-standardit, jotka on käännetty suomeksi. Nämä ydinstandardit ovat WHO:n hyväksymät vuonna STES-verkosto on Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden verkosto, joka kuuluun kansainväliseen HPH-verkostoon. STM on Sosiaali- ja terveysministeriö SUURET KANSANTAUDIT ovat tauteja, joilla on suuri vaikutus väestön terveyteen ja ne kuluttavat paljon terveydenhuollon voimavaroja. Näitä ovat mm. valtimosairaudet, tyypin 2 diabetes, syöpätaudit sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. TEAviisari on THL:n maksuton, kaikille avoin tietopalvelu, johon on kerätty kunnista tietoja kuvaamaan kunnan terveydenedistämisaktiivisuutta. TEAviisari on kehitetty THL:n TedBMhankkeessa. TEAviisarin tiedonkeruut kohdennetaan kuntajohdolle, liikuntatoimelle, perusopetukselle ja perusterveydenhuollolle. Vuoden 2012 tiedonkeruussa perusterveydenhuollon vastausprosentti oli 100. TedBM on terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittämishanke, joka käynnistyi vuonna 2006 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. TED-neuvottelukunta on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen toimikaudekseen nimeämä alueellisen terveyden edistämisen koordinaation ohjausryhmä TEHO on indikaattorityöväline, joka käyttää SOTKAnetin tietoja. Se tuottaa sähköinen hyvinvointikertomus -työkalun indikaattoreiden värikoodit. TEROKA on THL:n sekä Työterveyslaitoksen yhteishanke, jonka tavoitteena on väestön sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Hankkeessa ovat mukana Kainuu, Pohjois- Pohjanmaa ja Turku. Hankkeessa kootaan ja välitetään terveyseroja ja niiden kaventamista koskevaa tietoa kansallisille toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille ja muille terveyden edistämisen toimijoille. TerPS oli Terveempi Pohjois-Suomi -koordinaatio- ja kehittämishanke ( ), jossa kehitettiin Pohjois-Suomen maakuntien alueille ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallinnettavia rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja. Taustalla oli Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelma

6 6 TerPS2 eli Terveempi Pohjois-Suomi 2-hanke jatkaa TerPS-hankkeessa kehitettyjen mallien kehittämistä ja on laajentunut vuoden 2013 alusta 62 kuntaa käsittäväksi valtakunnalliseksi Kaste-hankkeeksi, jossa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista kunnista on vuoden 2013 alusta mukana 19 Kiikoisten liityttyä Sastamalaan. THL on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka organisaationa sisältää vuoden 2009 alusta entisen KTL:n (kansanterveyslaitos) ja Stakesin (Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus). WHO on Maailman terveysjärjestö.

7 7 Tiivistelmä Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus perustuu Pirkanmaan alueellisessa terveyden edistämisen suunnitelmassa (2011) esitettyyn alueellisen tason toimeenpanosuunnitelmaan, jossa keskeinen työväline on Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus. Toukokuussa vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kunnat laatimaan valtuustokausittain laajan hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja kunnan ja alueellisen hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen tavoitteena on myös toimia mallina kuntien hyvinvointikertomustyölle. Sen liitteenä 1 oleva Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus sisältää valtakunnallisten ja Pirkanmaan indikaattoritietojen lisäksi kuntakohtaiset tiedot alueellisen hyvinvointikertomuksen perustaksi valituista 56 indikaattorista. Suurimmalla osalla indikaattoreista ei ole valtakunnallisia tavoitearvoja. Pirkanmaan tietoja on verrattu valtakunnallisiin tietoihin ja yksittäisen kunnan tietoja Pirkanmaan tietoihin. Kunkin kunnan oman hyvinvointikertomustyön yhteydessä on hyvä käydä arvokeskustelu päätettäessä esim. palveluiden järjestämistavasta. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus perustuu 56:een kuntatason indikaattoriin, joista on koottu tiedot vuodelta 2005 ja pääsääntöisesti vuodelta 2010 ja huomioitu näiden vuosien välinen trendin suunta. Lisäksi alueellisen hyvinvointikertomuksen perusteena on kuusi vain alueellisen ja valtakunnallisen tason tietoa sisältävää indikaattoria. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana olevia indikaattorivalintoja on työstetty alueellisessa terveyden edistämisen työryhmässä ja etenkin siitä kootussa pientyöryhmässä (jatkossa Hyke -työryhmä). Indikaattorit on linjattu Terveyden edistämisen neuvottelukunnassa syksyllä 2011 ja lähetetty hyvinvointikertomustyön käynnistämiseksi tiedoksi kuntiin. Syksyn 2009 kuntakierroksella esitettyjen toiveiden mukaisesti indikaattoreiden määrä pyrittiin pitämään mahdollisimman pienenä. Valinnan kriteereinä olivat eri ikäryhmät, poikkitoiminnallisuus, kuntien mahdollisuus vaikuttaa indikaattoreiden kuvaamiin ilmiöihin omin toimenpitein sekä linjaus valtakunnalliseen INDI -hankkeeseen ja sähköiseen hyvinvointikertomus työkaluun. Terveyden edistämisen neuvottelukunta linjasi edellä kuvattujen indikaattoritietojen perusteella Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteiksi vuosille seuraavat 1) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansansairauksien esiintyvyyteen 2) Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus 3) Viestintä 4) Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen Painopisteisiin liittyvät tavoitteet sekä esimerkit toimenpiteiksi, resursseiksi, vastuutahoiksi ja arviointimenettelyiksi on esitetty tämän asiakirjan luvussa 6. Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointikertomukseen valittujen painopisteiden toimenpidesuunnitelmien työstämiseen ovat alueellisen terveyden edistämisen työryhmän ja Hyke -työryhmän lisäksi osallistuneet alueellinen ravitsemustyöryhmä ja sen valmisteleva pientyöryhmä, TerPS2 Pirkanmaan osahankkeen kuntien hyvinvointiryhmät ja PIRTE - verkosto. Toimenpidesuunnitelmia tarkennetaan vuosittain ja näiden toteumasta raportoidaan osana kunkin vastuutahon toimintakertomusta. Kokonaisuuden toteuma vaikuttavuusarviointeineen raportoidaan osana vuosien alueellista hyvinvointikertomusta.

8 8 Johdanto Yleistä Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011) alueellisen tason toimeenpanosuunnitelman keskeinen työväline on Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation alkuvaiheessa toteutetulla kuntakierroksella syksyllä vuonna 2009 kunnat muun ohella toivoivat yhteisiä alueellisesti sovittuja indikaattoreita väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi sekä alueellista mallia hyvinvointikertomukselle. Hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja kunnan ja alueellisen hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Toukokuussa vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat laatimaan valtuustokausittain laajan hyvinvointikertomuksen ja raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus on siihen valittujen indikaattoreiden perusteella kuvattu poikkileikkaus valtakunnan, Pirkanmaan ja Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavien kuntien tilanteesta vuonna Lisäksi on huomioitu valittujen indikaattoreiden trendi vuosien 2005 ja 2010 välillä. Indikaattoritietoihin perustuen on valittu valtuustokaudelle alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus koostuu kolmesta asiakirjasta, joita jokaista voi käyttää yksittäin. Niiden sisällysluettelot ovat yhtenevät valtakunnallisen sähköinen hyvinvointikertomus 0.2 version kanssa. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012:n liitteenä 1 on tämä Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus, joka sisältää valituista indikaattoreista valtakunnalliset, Pirkanmaan sekä kuntakohtaiset tiedot. Alueellisen hyvinvointikertomuksen liitteenä 2 on sähköinen hyvinvointikertomus työkalun 0.2 versiolla laadittu esittelyversio Pirkanmaan alueellisesta hyvinvointikertomuksesta. Kuntien avuksi hyvinvointikertomustyöhön Kastehankkeena luotuun valtakunnalliseen sähköinen hyvinvointikertomus työkaluun voi lähemmin tutustua osoitteessa Kuntien lukumäärästä johtuen ei alueellista hyvinvointikertomusta voi tällä työkalulla vielä tehdä. Esittelyversiossa perustana ovat Pirkanmaan indikaattoritiedot ja vertailukuntina ovat valtakunnallinen, Tampere, Kangasala ja sen palveluita käyttävä Pälkäne, Akaa, Sastamala, Hämeenkyrö, Parkano, Mänttä-Vilppula ja Virrat. Vertailukunnat on valittu koon ja sijainnin perusteella. Tämän luvun lopussa on koottu ikäryhmittäisiin sekä yleisiin indikaattoritietoihin perustuen yhteenveto Pirkanmaan ja kuntien väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksista ja haasteista. Pirkanmaan alueellisen laajan hyvinvointikertomuksen luvussa 5 on verrattu Pirkanmaan indikaattoritietoja koko maan vastaaviin ja tekstiosiin on nostettu kunkin indikaattoritiedon kummastakin päästä 2-3 kuntaa. Kuntakohtaiset tiedot kustakin indikaattorista ovat tämän asiakirjan liitteenä 3, jossa naapurikuntien välisen vertailun helpottamiseksi tietoja on koottu samoihin kuvioihin. Yksittäistä indikaattoritietoa tärkeämpää on kuvaus ilmiöstä, minkä vuoksi joitakin indikaattoreita on esimerkinomaisesti ryhmitelty teemoittain. Valtakunnalliset ja alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmat ja suunnitelmat ovat perusta väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen kaikkien osa-asiakirjojen lukuihin 3 on koottu nämä asiakirjat linkityksineen. Luvuissa 4 on luettelot alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana käytetyistä indikaattoreista. Ryhmä 1 sisältää yleisiä tietoja kunnasta ja sen väestöstä. Terveyden edistämisen neuvottelukunta linjasi, että kuntien välisen vertailtavuuden toteuttamiseksi vähintään ryhmän 2 indikaattoreita tulisi jokaisen kunnan seurata omassa

9 9 hyvinvointikertomustyössään. Suurin osa Pirkanmaan kunnista on mukana valtakunnallisessa TerPS2-hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on sähköisen hyvinvointikertomus työkalun käyttöönotto. Työkalu sisältää indikaattoripaketin, joka vielä kehittämisvaiheessa muokkautuu. Ryhmän 3 indikaattorit täydentävät ryhmän 2 indikaattoreiden antamaa kuvaa ilmiöstä. Ryhmä 4:n indikaattorit sisältävät vain alueellisen tason tietoa. Tämän asiakirjan liitteenä 2 on kuvaus indikaattoreista, niiden tunnisteet ja polut niiden löytämiseksi sekä Hyke-työryhmän ehdotukset kyseistä indikaattoria seuraavaksi kunnan toimialaksi. Alueellisen hyvinvointikertomustyön tavoite on tukea kuntia niiden omassa hyvinvointikertomustyössä. Ensimmäiseksi on linjattu alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana käytettävät indikaattorit. Näistä kuntatason tietoa sisältäviä indikaattoreita on 56 ja lisäksi kuusi vain alueellisen ja valtakunnallisen tason tietoa sisältävää indikaattoria. Kuntatason indikaattoreiden valintakriteereinä olivat mahdollisimman pieni määrä, kaikki ikäryhmät ja kunnan kaikki toimialat, että kunta pystyi vaikuttamaan omin toimenpitein niiden kuvaamiin ilmiöihin ja että ne olivat linjassa valtakunnallisten INDI- ja sähköinen hyvinvointikertomus hankkeiden kanssa. Seuraavaksi katsottiin valittujen indikaattoreiden osalta tiedot vuodelta 2005 ja pääsääntöisesti vuodelta 2010 sekä näiden vuosien välinen trendi. Osassa kuntia väestöryhmäkohtainen otos on niin pieni (esim. kouluterveyskysely), että sitä ei julkaista valtakunnallisessa indikaattoripankissa. Nämä tiedot ovat kunnilla kuitenkin käytettävissä niiden omaa hyvinvointikertomustyötä varten. Joistakin indikaattoreista ei ole ollut saatavissa tietoja jos kunta ei ole osallistunut tiedonkeruuseen tai muutoin raportoinut tietoja. Omaa hyvinvointikertomustyötään varten kunnilla on omasta toiminnastaan myös tuoreempaa tietoa kuin alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana olevat valtakunnallisista indikaattoripankeista kootut tiedot. Edellä esitettyjen tietojen perusteella linjattiin vuosille Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet sekä näille tavoitteet, toimenpiteet, arviot resurssitarpeista, vastuutahot ja ehdotukset toteutumisen arviointimenettelyiksi. Pirkanmaan alueellista hyvinvointikertomusta on työstetty alueellisessa terveyden edistämisen työryhmässä ja etenkin siitä kootussa pientyöryhmässä (jatkossa Hyketyöryhmä), jolloin kuntien edustajat ovat voineet hyödyntää kokemuksia kuntansa hyvinvointikertomustyön valmistelussa. Terveyden edistämisen neuvottelukunta on linjannut Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana olevat indikaattorit ja painopisteet. Tämän asiakirjan liitteenä 1 on luettelot Terveyden edistämisen neuvottelukunnan ja alueellisen terveyden edistämisen työryhmän jäsenistä. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen valmisteluun ovat osallistuneet myös alueellinen ravitsemustyöryhmä ja erityisesti sen valmistelevan pientyöryhmän jäsenet sekä TerPS2 Pirkanmaan osahankkeeseen osallistuvien kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja hyvinvointiryhmät. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen ja alueellisen laajan hyvinvointikertomuksen luvuissa 6 on painopisteittäin esitetty kaikille toimijatahoille yhteiset tavoitteet valtuustokaudelle Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää eri tahojen systemaattista yhteistyötä. Esimerkit toimenpiteiksi, resursseiksi, vastuutahoiksi ja arviointimenettelyiksi on kuvattu erikseen alueelliselle - ja kuntatasolle sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamalle erikoissairaanhoidolle. Toimeenpanosuunnitelmia tarkennetaan vuosittain ja niiden toteumasta raportoidaan osana kunkin vastuutahon toimintakertomusta. Terveyden edistämisen neuvottelukunnan linjauksen mukaisesti Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja, jonka hyväksyy sairaanhoitopiirin valtuusto. Kunnan hyvinvointikertomustyö Pirkanmaan alueellista hyvinvointikertomustyötä voi käyttää mallina terveydenhuoltolain velvoittamalle kunnan hyvinvointikertomukselle. Terveydenhuoltolain mukaan kuntien tulee

10 10 laatia laaja hyvinvointikertomus vähintään kerran valtuustokaudessa ja valtuustolla on ylin vastuu hyvinvointikertomuksen hyväksymisessä ja toimeenpanossa. Hyvinvointikertomus perustuu yhdessä päätettyihin indikaattoreihin, joiden avulla saadaan kokonaiskuva väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, eri väestöryhmien välisistä terveyseroista sekä kunnan tuottamista palveluista. Näiden tietojen perusteella valtuusto päättää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteet valtuustokausittain. Kunnan toimialat laativat painopisteille tavoitteet, toimenpidesuunnitelmat sekä arvion resurssitarpeista. Poikkitoiminnallisesti ja yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden, mm. järjestöt ja kolmas sektori, kanssa sovitetaan suunnitelmat yhteen painopisteittäin. Hyvinvointikertomustyö on osa kunnan toiminta- ja taloussuunnittelun vuosikelloa. Edellisen hallituskauden aikana käynnistettiin osana valtakunnallista Kaste-hanketta (Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke) sähköisen hyvinvointikertomus työkalun kehittäminen. Kehittämistyötä jatketaan nykyisen hallituskauden valtakunnallisessa Kaste-hankkeessa Terveempi Pohjois-Suomi 2 (jatkossa TerPS2), jossa vuoden 2013 alusta kuntaliitosten jälkeen on mukana yhteensä 62 kuntaa. Kesällä 2012 käynnistyneeseen TerPS2 Pirkanmaan osahankkeeseen osallistuu nykyisellään 19 (Kiikoisten liityttyä Sastamalaan) Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista kunnista. Lisäksi Tampere on mukana TerPS2-hankkeen koordinaatiohankkeen vetämän valtakunnallisen isojen kaupunkien verkoston kautta. TerPS2 -hankkeen tavoitteet ovat linjassa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman kuntia koskevan toimeenpanosuunnitelman kanssa. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön terveydenedistämisen ylilääkäri toimii osana omaa toimenkuvaansa TerPS2 Pirkanmaan osahankkeen projektipäällikkönä ja Terveyden edistämisen neuvottelukunta on Pirkanmaan osahankkeen ohjausryhmä. Valtakunnallisen TerPS2 hankkeen kokemukset ovat osoittaneet kunnan johtoryhmän sitoutumisen tärkeyden hyvinvointikertomustyölle. Pienissä kunnissa kaikki - tai suurin osa johtoryhmän jäsenistä ovat poikkitoiminnallisen hyvinvointiryhmän jäseniä, jolloin yhteys toiminta- ja taloussuunnitteluprosessiin on selkeä. Mitä vähemmän johtoryhmän jäseniä on mukana hyvinvointiryhmässä tai jos toimintaa koordinoiva hyvinvointikoordinaattori ei osallistu johtoryhmän kokouksiin, sitä enemmän toiminta- ja taloussuunnitteluun liittyvä tiedonkulku hidastuu ja prosessi vaatii enemmän työtä. Sähköisen hyvinvointikertomus työkalun käyttö edellyttää poikkitoiminnallisuutta, koska kunnan kukin toimiala kirjoittaa osaltaan hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomukseen kootaan toimialoittain terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat sekä kunkin toimialan suunnitelmat valtuuston linjaamien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteiden toteuttamiselle. Sähköinen hyvinvointikertomus työkalu on siirtymässä Kuntaliiton omistukseen. Jatkossa kunnan sähköiset asiakirjat linkittyvät hyvinvointikertomukseen, mikä tulee vähentämään päällekkäistä työtä. Yhteenveto väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksista ja haasteista Pirkanmaalla Seuraavaan taulukoon on koottu Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden perusteella Pirkanmaan alueelliset ja kuntakohtaiset väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevat vahvuudet ja haasteet. Suurimmalla osalla indikaattoreista ei ole valtakunnallisia tavoitearvoja. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM:n julkaisuja 2008:3) tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu kotona ja 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä. Opetusministeriön asettaman työryhmän suositus (2008) 7 18 vuotiaiden liikunnasta on vähintään 1 2 h/ pv. Oheisessa taulukossa on Pirkanmaan tietoja verrattu valtakunnallisiin tietoihin ja yksittäisen kunnan tietoja Pirkanmaan tietoihin. Varsinainen arvokeskustelu tulee käydä kunkin kunnan oman hyvinvointikertomustyön yhteydessä päätettäessä esim. palveluiden järjestämistavasta.

11 11 Indikaattoritiedot ovat pääsääntöisesti vuosilta 2005 ja 2010 ja perustuvat valtakunnallisten indikaattoripankkien tietoihin, mikä mahdollistaa kuntien välisen vertailun. Osassa kuntia väestöryhmäkohtainen otos on niin pieni, että sitä ei julkaista valtakunnallisessa indikaattoripankissa. Nämä tiedot ovat kuitenkin kunnilla käytettävissä niiden omaa hyvinvointikertomustyötä varten. Joistakin indikaattoreista ei ole ollut saatavissa kaikkien kuntien tietoja koska kunnat eivät ole osallistuneet tiedonkeruuseen. Kuntien johtoryhmiltä pyydettiin kommentit indikaattoritietojen pohjalta ehdotetuista vahvuuksista ja haasteista. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen perusteena olevia indikaattoreita ei ole muutettu. Pirkanmaa Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Yleiset Vahvuudet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin valtakunnallisesti. Kouluterveyskyselyssä nuorten elintapoja tupakointi, humalajuominen ja liikunta koskevat tulokset ovat paremmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Pirkanmaalla erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olleita vuotiaita oli vuonna 2010 vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin Päivittäin tupakoivien vuotiaiden miesten ja naisten %-osuudet sekä 100m:n juoksemiseen kykenemättömien vuotiaiden miesten ja naisten %-osuudet ovat Pirkanmaalla pienemmät kuin valtakunnallisesti keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Pirkanmaalla suurempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Pirkanmaalla pienempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten, rattijuopumustapausten ja omaisuusrikosten määrät/ asukasta vuosina 2005 ja 2010 ovat Pirkanmaalla alle valtakunnallisen keskiarvon. Kirjastolainauksia oli vuonna 2009 Pirkanmaalla enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin Haasteet Lastensuojelun avohoidollisten tukitoimien piirissä olevien 0 17 vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2010 Pirkanmaalla enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin Laittomia huumeita vähintään kerran kokeilleita on Pirkanmaalla enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin Työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä työvoimasta oli enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin Kaikilla koulutustasoilla Pirkanmaalla on lihavien (BMI > 30kg/m2) %-osuus vuotiaasta väestöstä suurempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Matalan koulutustason vuotiaiden miesten ja naiset tupakoivien %-osuudet Pirkanmaalla suuremmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaita 75vuotta täyttäneestä vastaavanikäisestä väestöstä oli Pirkanmaalla vähemmän kuin valtakunnallisesti suositeltu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannusten nousu vuodesta 2005 vuoteen 2010 Pirkanmaalla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Nuoret Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %- osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2009 kouluterveyskyselyssä enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Akaa Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäiset Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten elämäntavat: tämä sisältää terveydentilan, keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden, päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen, kouluruoan syömättömyyden ja liian vähäisen liikunnan Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin

12 12 Yleiset Täyttä kansaneläkettä saaneiden %-osuus 65 vuotta täyttäneistä on selvästi laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) ja erikoissairaanhoidon nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja alle valtakunnallisen tavoitteen Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen v (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset ( /as) v matalammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikäihmiset Hämeenkyrö Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Vahvuudet Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten päihteiden käyttö vähäisempää kuin Pirkanmaalla keskimäärin: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen ja laittomien huumeiden kokeilun Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Haasteet Vanhemmuuden puutetta, %-osuus 8.- ja 9.luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, %-osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja noussut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin laskenut) Ikäihmiset Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Yleiset Kunnan nettokustannukset/asukas v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen v (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Suun terveydenhuollon käyntien määrä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Ikaalinen Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Vanhemmuuden puutetta, %-osuus 8.- ja 9.luokan oppilaista vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2009 kouluterveyskyselyssä enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuoret Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Kouluikäisten elintavat: sisältää kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen v.2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulupsykologin tuntimäärät h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten päihteiden käyttö: sisältää päivittäisen tupakoinnin ja humalajuomisen

13 13 Työikäiset Yleiset kuin Pirkanmaalla keskimäärin Keskimääräinen eläkkeelle -siirtymisikä v korkeampi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Erikoissairaanhoidon nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Sosiaalitoimen nettokustannukset ( /as) v.2010 pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja noussut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin laskenut) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäreiden potilaiden %-osuus väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset ( /as) v matalammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Ikäihmiset Juupajoki Lapset ja lapsiperheet Vahvuudet Nuoret Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Haasteet Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäiset Yleiset Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Keskimääräinen eläkkeelle -siirtymisikä v korkeampi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Täyttä kansaneläkettä saaneiden %-osuus 65 vuotta täyttäneistä on selvästi laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 Sairastavuusindeksi v matalampi kuin valtakunnallinen keskiarvo Toimiva hammashuolto: hammaslääkärikäyntejä terveyskeskuksessa / as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja suun terveydenhuollon käyntejä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Väestöllinen huoltosuhde v kolmen korkeimman joukossa Pirkanmaalla Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v kolmen korkeimman joukossa Pirkanmaalla Ikäihmiset Kangasala Lapset ja lapsiperheet Nuoret Vahvuudet Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen, laittomien huumeiden kokeilun, kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Haasteet Vanhemmuuden puutetta, %-osuus 8.- ja 9.luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2009 kouluterveyskyselyssä enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työ- Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus

14 14 ikäiset Ikäihmiset Yleiset työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin, mutta ei täytä valtakunnallista tavoitetta Kunnan verotulot/asukas v korkeammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannukset/asukas v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin työvoimasta kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäreiden potilaiden %-osuus väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen v (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Kihniö Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Koulupsykologin tuntimäärät h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v.2010 suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuoret Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäiset Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Yleiset Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % -osuus väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja alle valtakunnallisen tavoitteen Kunnan nettokustannusten kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2010 kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen v (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) ja suun terveydenhuollon käyntien määrä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Ikäihmiset Kiikoinen Lapset ja lapsiperheet Nuoret Vahvuudet Yksinhuoltajaperheiden %-osuus lapsiperheistä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Haasteet Yksinhuoltajaperheiden %-osuus lapsiperheistä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin

15 15 Työikäiset Keskimääräinen eläkkeelle -siirtymisikä v korkeampi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Yleiset Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Ikäihmiset Lempäälä Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Yleiset Ikäihmiset Mänttä- Vilppula Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Vahvuudet Yksinhuoltajaperheiden %-osuus lapsiperheistä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen, kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on selvästi laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 Kunnan verotulot/asukas v korkeammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kunnan nettokustannukset/asukas v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Vahvuudet Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Terveydentila keskinkertainen tai huono, %-osuus 8.- ja 9. luokan oppilaista laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2009 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja %-osuus työvoimasta laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Haasteet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Haasteet Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v.2010 suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v.2010 suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen, laittomien huumeiden kokeilun, kouluruoan syömättömyyden ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja noussut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin laskenut)

16 16 Ikäihmiset Yleiset Pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien %-osuus työvoimasta v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Kunnan verotulot/asukas v korkeammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Toimiva julkinen hammashuolto: hammaslääkärikäyntejä terveyskeskuksessa / as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja suun terveydenhuollon käyntejä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset ( /as) v kolmen korkeimman joukossa Pirkanmaalla Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v kolmen korkeimman joukossa Pirkanmaalla ja nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla Nuoret Nokia Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulupsykologin tuntimäärät h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäiset Ikäihmiset Yleiset Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % -osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2009 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Kunnan verotulot/asukas v korkeammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kunnan nettokustannukset/asukas v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä /1 000 as v vähemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuoret Orivesi Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Työikäiset Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen v.2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen, kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Nuorisotyöttömien % -osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Keskimääräinen eläkkeelle -siirtymisikä v korkeampi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, laittomien huumeiden kokeilun, kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä /1 000 as v kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset ( / as) vuonna 2010 matalammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskeneet vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvaneet) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden % - osuus vastaavanikäisestä väestöstä v.2010 suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Terveydentila keskinkertainen tai huono, % -osuus 8.- ja 9. luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin

17 17 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Yleiset Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannusten kasvu (euroa / asukas) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset ( / as) vuonna 2010 suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kasvaneet vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja alle valtakunnallisen tavoitteen Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen v (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) ja suun terveydenhuollon käyntien määrä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Nuoret Kouluruokaa syömättömien % -osuus 8. ja 9. luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja %- osuus laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2009 kouluterveyskyselyssä (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten päihteiden käyttö: sisältää päivittäisen tupakoinnin ja humalajuomisen Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Parkano Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen v.2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäiset Ikäihmiset Nuorisotyöttömien % -osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja noussut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin laskenut) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Yleiset Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä /1 000 as v vähemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Sairastavuusindeksi v kolmen korkeimman joukossa Pirkanmaalla Erikoissairaanhoidon nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla Pirkkala Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen v.2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin

18 18 Nuoret keskimäärin kasvanut) Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien %-osuus työvoimasta kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Yleiset Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( / as) v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja alle valtakunnallisen tavoitteen Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) ja suun terveydenhuollon käyntien määrä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Työikäiset Ikäihmiset Punkalaidun Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Yleiset Vahvuudet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, laittomien huumeiden kokeilun, kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Nuorisotyöttömien % -osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täyttää valtakunnallisen tavoitteen Perusterveydenhuollon nettokustannukset/asukas v matalammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Toimiva julkinen hammashuolto: hammaslääkärikäyntejä terveyskeskuksessa / as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja suun terveydenhuollon käyntejä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Haasteet Vanhemmuuden puutetta, % -osuus 8.- ja 9.luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2009 kouluterveyskyselyssä enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % -osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja noussut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin laskenut) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Kunnan nettokustannusten kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2010 kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä /1 000 as v kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla ja somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä /1 000 as v kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla

19 19 Nuoret Pälkäne Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Vanhemmuuden puutetta, % -osuus 8.- ja 9.luokan oppilaista vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2009 kouluterveyskyselyssä enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäiset Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten elintavat: sisältää humalajuomisen, laittomien huumeiden kokeilun, kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Nuorisotyöttömien % -osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Vanhemmuuden puutetta, % -osuus 8.- ja 9.luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Terveydentila keskinkertainen tai huono, % -osuus 8.- ja 9. luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikäihmiset Yleiset Täyttä kansaneläkettä saaneiden % -osuus 65 vuotta täyttäneistä on selvästi laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 Sairastavuusindeksi v matalampi kuin Pirkanmaan keskiarvo Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja nettokustannusten kasvu ( /as) vuodesta 2005 vuoteen 2010 pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja alle valtakunnallisen tavoitteen Sosiaalitoimen nettokustannukset ( /as) v.2010 korkeammat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Hammaslääkärikäyntien määrä terveyskeskuksessa / as laskenut vuodesta 2005 vuoteen v (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Nuoret Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen v.2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen, laittomien huumeiden kokeilu, kouluruoan syömisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ruovesi Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Vanhemmuuden puutetta, % -osuus 8.- ja 9.luokan oppilaista vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2009 kouluterveyskyselyssä enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäiset Nuorisotyöttömien % -osuus vuotiaasta työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikä- Täyttä kansaneläkettä saaneiden %-osuus 65 vuotta täyttäneistä on laskenut vuodesta 2005 Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v pienempi kuin

20 20 ihmiset vuoteen 2010 Pirkanmaalla keskimäärin ja laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin kasvanut) Yleiset Sastamala Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Yleiset Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia / 1000 asukasta v vähemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä /1 000 as v vähemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Vahvuudet Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Terveydentila keskinkertainen tai huono, % -osuus 8.- ja 9. luokan oppilaista laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2009 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % -osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2009 (Pirkanmaalla keskimäärin lisääntynyt) Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien % -osuus työvoimasta v pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % -osuus väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Hammaslääkärikäyntejä terveyskeskuksessa / as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja suun terveydenhuollon käyntejä terveyskeskuksessa muulla ammattiryhmällä kuin lääkärillä /1 000 as v enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja alle valtakunnallisen tavoitteen Kunnan nettokustannusten kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2010 kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /as) v kolmen korkeimman joukossa Pirkanmaalla Haasteet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden % - osuus vastaavanikäisestä väestöstä kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Kouluikäisten päihteiden käyttö: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen ja laittomien huumeiden kokeilun Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja noussut vuodesta 2005 vuoteen 2010 (Pirkanmaalla keskimäärin laskenut) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä v suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä pienempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja alle valtakunnallisen tavoitteen Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä /1 000 as v kolmen suurimman joukossa Pirkanmaalla Kirjaston lainaukset /as v pienemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja laskeneet vuodesta 2005 vuoteen 2009 enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Tampere Vahvuudet Haasteet Lapset ja lapsiperheet Perusopetuksen tuen (osa-aikainen erityisopetus + koulupsykologi + koulukuraattori) tuntimäärät yhteensä h/vk/100 oppilasta lukuvuonna suuremmat kuin Pirkanmaalla keskimäärin Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olevien 0-17-vuotiaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v.2010 suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuoret Kouluikäisten elintavat: sisältää päivittäisen tupakoinnin, humalajuomisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä v.2010 suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin Nuorisotyöttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % -osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista v kouluterveyskyselyssä