KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI

Transkriptio

1 versio (= versio ) KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI sivu

2 SISÄLLYSLUETTELO versio Yhteenveto ehdotuksesta Kainuun matkailun kansainvälisestä markkinoinnista Taustatietoa ehdotetulle kv. - ohjelmalle Kansainvälisten matkailumarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Markkinoinnista myyntiin Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat Tuote- ja markkina-analyysi Euroopan ranskankielisistä markkinoista Tuote- ja markkina-analyysi Iso-Britanniasta markkina-alueena Tuote- ja markkina-analyysi Venäjästä markkina-alueena Myyntikanavien rakentaminen ja ylläpitäminen valituilla kohdemarkkinoilla Matkanjärjestäjien valinta valituilla kohdemarkkinoilla Markkinointitoimenpiteet myyntikanavien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Tuotepankki ja varausjärjestelmä internetiin jälleenmyyjien käyttöön Tuotepankki Sähköinen kauppapaikka Yhteistyön organisaatio Rahoitus LIITTEET Tuote- ja markkina-analyysit 7.. Hankerahoituksella Kuntarahoituksella Yritysrahoituksella Euroopan ranskankielistä markkinoista... 3 Iso-Britanniasta markkina-alueena...(ei vielä valmis) Venäjästä markkina-alueena... (ei vielä valmis) LIITTEINÄ KOHDEMARKKINOIDEN VALINNASSA KÄYTETTYÄ TILASTOTIETOA Tilastotietoja matkustuksesta valituilta päämarkkina-alueilta Suomeen ja Kainuuseen 23 sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammi-elokuu 24 Taulukko. Iso-Britannia... 4 Taulukko 2. Ranska Taulukko 3. Venäjä Tilastotietoja matkustuksesta muista maista Suomeen ja Kainuuseen sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammielokuu 24 Taulukko 4. Saksa Taulukko 5. Alankomaat Taulukko 6. Belgia sivu 2

3 versio Taulukko 7. Espanja Taulukko 8. Italia Taulukko 9. Japani Taulukko 2. Kiina... 5 Taulukko 2. Norja... 5 Taulukko 22. Puola Taulukko 23. Ruotsi Taulukko 24. Sveitsi Taulukko 25. Tanska Taulukko 26. Viro Taulukko 27. Yhdysvallat KUVIOT, TAULUKOT Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus MEK kampanjoihin osallistumisesta... 6 Taulukko 2. Ulkomaiset yöpymiset suuralueittain Taulukko 3. Kainuun markkinointitoimenpiteet päämarkkina-alueilla Taulukko 4. Kainuun markkinointitoimenpiteet muilla markkina-alueilla Taulukko 5. Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointiesitteet... 9 Taulukko 6. Kuntien yhteisrahoitus MEK kampanjoihin osallistumisesta Taulukko 7. MEK markkinointikampanjoiden kuvaukset Taulukko 8. Kansainvälisten yöpymisten jakautuminen Suomen matkailualueille Taulukko 9. Kansainväliset yöpymiset Suomessa Taulukko. Kainuun kansainväliset yöpymiset Kuvio. Ulkomaisten yöpymisten kehitys suomalaisissa majoitusliikkeissä Kuvio 2. Ulkomaisten yöpymisten kehitys Kuvio 3. Myynnin jakelutiet ja verkostot ulkomaan markkinoilla... Kuvio 4. tuotepankki internetissä... 2 Kuvio 5. Malli tuotekortista ja näkymä hakumoottorin tuottamasta tuloksesta... 2 Kuvio 6. Tuotelinjat (tuotepohjainen markkinointi) 22 sivu 3

4 Yhteenveto KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI versio Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat Pääalueet Iso-Britannia Ranska Venäjä kohderyhmä(t) eli loppuasiakkaat markkina-alueella (määritellään) (määritellään) (määritellään) Muut alueet reagointivaraa muilla markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin, harkinta tapauskohtaisesti Kohderyhmien määrittely Menestys (myynti) vaatii ehdottomasti asiakassegmenttien tarkan määrittelyn (tuotteet potentiaalisten asiakasryhmien tarpeisiin). Omat resurssit haluttujen asiakassegmenttien vastaanottamiseen on tunnettava (tunnustettava). Kaikki matkailuyritysten tuottamat tuotteet eivät sovellu kansainvälisille markkinoille, joten yritysten on valittava tuotteistaan kansainvälisille markkinoille sopivat. Matkailuhankkeiden markkinointi- ja myyntiponnistelujen painopiste kohdistetaan päämarkkinaalueille, valittuihin kohderyhmiin. Matkailuhankkeiden resursseista pieni osa varataan mahdollisuuksiin reagoida muilla markkina-alueilla avautuviin mahdollisuuksiin. Matkailuhankkeiden markkinointisuunnitelma annetaan yritysten ja kuntien matkailumarkkinoinnista vastaavien tietoon -> tiedoista apua yritysten / kuntien omien markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnittelussa (synergiaetua?) Matkailuhankkeiden markkinoinnin kohderyhmänä (valitut) matkanjärjestäjät ym. kohdemarkkinoilla Yhteinen jakelutiestrategia Lähtökohta: matkailuyritysten tuotteet ja resurssit riittävä, kohdemarkkinat on valittu ja asiakaskohderyhmät on määritelty. Tämän jälkeen matkailuhankkeiden markkinoinnin konkreettisessa suunnittelussa etsitään yllä mainituilla kohdemarkkinoilla ne ulkomaiset matkanjärjestäjät, jotka toimivat valituissa asiakaskohderyhmissä omalla markkina-alueellaan. Valitsemme ne matkanjärjestäjät, joiden tuotantoon haluamme päästä ja joiden tuotannossa haluamme pysyä. Markkinointi- ja myyntiponnistelut suunnataan säännöllisesti ja pitkäjänteisesti tähän matkanjärjestäjä -kohderyhmään pysyvän myyntikanavan rakentamiseksi. Pääsääntöisesti matkailuhankkeiden puolesta kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia ei tehdä, vaan sen toteuttamisesta vastaavat jälleenmyyjät. Keskusvaraamopalvelujen tarjoaminen jälleenmyyjille ja keskusvaraamojärjestelmän tarjoaminen matkailuyrityksille FinF.un Group Oy:n kautta. Jälleenmyyjillä tulee olla, heidän niin halutessaan, saada informaatiota Kainuun matkailupalveluista ja varauspalveluja yhdestä pisteestä. Osa matkanjärjestäjistä varmaan haluaa toimia suoraan matkailupalvelujen tuottajien kanssa, mutta osa tarvitsee mahdollisuuden varata palveluja keskitetysti yhdestä pisteestä. Tuotepohjainen markkinointi Jälleenmyyjille suunnatussa markkinoinnissa tarjolla olevat matkailupalvelut ryhmitellään tuoteryhmittäin, tarvittaessa rekisteröityjen tuotemerkkien alle - kannuste- ja kokoustuotteet (tuotemerkkinä Real Reward) - luontomatkailutuotteet (tuotemerkkinä Wild Taiga) - vapaa-ajan tuotteet (ei tuotemerkkiä) - kulttuuri ja tapahtumat (ei tuotemerkkiä) sivu 4

5 Määrälliset tavoitteet vuodesta 23 vuoteen 27 - vähintään 2 ulkomaisen matkanjärjestäjän tuotannossa (päämarkkinoilla vähintään 5 / maa, Venäjällä suurempi määrä) - vähintään 3 %:n nousu ulkomaisissa yöpymisissä (66. vuonna 23 -> 86. vuoden 27 lopussa) - myyntiä vähintään 2,4 miljoonaa versio Markkinointi- ja myyntiponnistelut myyntikanavan rakentamiseen ja ylläpitämiseen Markkinointisuunnitelma 25-26: katso s. 4 alkaen - myyntikanavien rakentamiseen Nettipankin ( rakentaminen, katso sivut s. 2 alkaen - työkalu alueesta kiinnostuneille / myyville matkanjärjestäjille Sähköisen kauppapaikan (varausjärjestelmän) rakentaminen, katso s. 22 alkaen - mahdollisuus varata nettipankin palveluja myös sähköisesti Yhteinen markkinointiorganisaatio Päämarkkina-alueille matkanjärjestäjäkontakteja hoitamaan valitaan ko. markkina-alueella toimiva, oma (Kainuuta edustava) agentti tehtävänään omalla alueellaan - jatkuvasti etsiä Kainuun myyntiin potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset myyntikäynnit matkanjärjestäjien luona, tutustumisvierailuille kutsuttavien henkilöiden valinta ja järjestelyissä mukana oleminen - mediakontaktit ja mediamatkat - markkinatietoa kohdealueilta Muilla alueilla matkanjärjestäjäkontakteja hoitavat kansainvälisten matkailuhankkeiden projektipäälliköt (keskenään toimenpiteet koordinoiden), tehtävänään - jatkuvasti etsiä Kainuun myyjiksi potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset tapaamiset matkanjärjestäjien kanssa (myyntikäynnit / workshopit / ammattilaismessut / Kainuussa toteutettavilla tutustumismatkat) - mediakontaktit ja mediamatkojen järjestelyt - markkinatietoa kohdealueilta Rahoitus Yhteensä Tämän markkinointisuunnitelman mukaisesti vuosina Kainuun kansainväliseen markkinointiin, yritysten ja kuntien yhteistyötä, käytetään n.,2 miljoonaa euroa Hankerahoituksella Tämän hetkisten kansainvälisten matkailuhankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuosille on noin, miljoonaa euroa. Tästä summasta yritysrahaa on noin 244. (22 %) ja julkista rahoitusta noin 886. (78 %). Matkailuhankkeiden budjeteissa on markkinointiin käytettävissä noin 45. (+5. TTL - hankkeesta, mikäli yritysrahaa toteutettaviin kampanjoihin löytyy 5 % eli 25. ). Tällä rahoituksella saadaan sekä henkilöresursseja (projektipäälliköt, päämarkkina-alueille palkatut agentit) että toteutetaan taulukoissa 3 ja 4 matkailuhankkeiden rahoitettaviksi ja toteutettaviksi merkityt käytännön markkinointitoimenpiteet. Kuntarahoituksella Taulukoissa 7 on kuvattu ne Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointikampanjat ja -toimenpiteet, joihin Kainuu ilmoittautuu mukaan ja jotka kainuulaiset kunnat yhdessä rahoittavat. Kokonaiskoordinointivastuunsa mukaisesti Kainuun Etu Oy laskuttaa vuosittain kunnilta niiden MEK yhteistyöhön vuosille (n.. ) varaamat markkinointirahat ja vastaa MEK:n kampanjoiden vaatimista käytännön toimenpiteistä. sivu 5

6 MEK:n kampanjat kesä 25 ja talvi 5 6 kesä 26 ja talvi 6-7 versio kesä 27 ja talvi 7 8 Kuntarahoitus summat ALV % Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus Matkailun Edistämiskeskuksen kampanjoihin osallistumisesta Yritysrahoituksella Hankerahoituksesta (, miljoonaa euroa) siis noin 244. euroa kerätään siis hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä. Kuntien yhteistyöllä Kainuu saadaan mukaan valittuihin MEK:n markkinointikampanjoihin. Kun matkailualue on mukana MEK:n markkinointikampanjoihin, ko. kampanjoissa yksittäisille yrityksille avautuu lisämahdollisuuksia omiin, yrityskohtaisiin markkinointitoimenpiteisiin. Ilman alueen mukana oloa MEK:n peruskampanjassa, yritys ei voi hyödyntää näitä MEK:n kampanjoiden tarjoamia lisämoduuleja. Päätökset mukaan menemisestä tekee kukin yritys päättää ja rahoittaa itse. sivu 6

7 LUKIJALLE TAUSTATIETOA EHDOTETULLE KV-OHJELMALLE versio Matkailuyritykset ovat lähivuosien aikana enenevässä määrin tuoneet esille, että Kainuun matkailun kansainvälistyminen ja markkinointi tulisi hoitaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja pitkäjänteisesti. Toiminta vaatii organisoitumista ja kaikkien saatavissa olevien resurssien maksimoimista. Tämä on sisällytetty myös maakunnan hallintokokeilun kehittämisohjelmaan. Maakunnan kehittämisohjelmassa matkailun keskeiseksi toimenpiteeksi lähivuosina määritellään mm. maakunnan kansainvälisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin organisoiminen systemaattiseksi, pitempiaikaiseksi ja kaupallisesti järkeväksi konseptiksi (b-to-b), pohjautuen nykyaikaiseen sähköiseen on-line myyntijärjestelmään sekä kansainvälisiin portaaleihin Keväällä 24 kainuulaiset matkailuyritykset antoivat Kainuun kansainvälisen matkailun yhteismarkkinoinnin koordinointitehtävän Kainuun Etu Oy:lle. Kainuun Etua pyydettiin laatimaan konkreettinen ehdotus toimintamallista ja tarvittavista markkinointitoimenpiteistä ja käynnistää ja koordinoida markkinointia kevääseen 27 saakka. Kolmen vuoden tavoite on paitsi yhteismarkkinoinnin käytännön toteutuminen, myös toimivan yhteistyömallin hioutuminen muotoon, joka voi jatkaa eteenpäin elämäänsä yritysvetoisesti.. Kansainvälisten matkailumarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Matkailu EU-maista Suomeen kasvoi 5 prosenttia 23 EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät edellisestä vuodesta 5 % ja niiden määrä nousi 2,5 miljoonaan vuonna 23. Matkailu Suomeen väheni Venäjältä, Yhdysvalloista ja Aasiasta, mikä pienensi Suomeen suuntautuvan matkailun kokonaiskasvun vajaaseen prosenttiin. Yhteensä ulkomaalaiset yöpyivät majoitusliikkeissä 4,3 miljoonaa kertaa. Matkailutulot EU-maista lisääntyivät edellisestä vuodesta lähes 3 prosenttia 852 miljoonaan euroon, mikä on yli puolet Suomen matkailutuloista. Vuonna 23 ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa palveluihin ja ostoksiin,7 miljardia euroa eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin (lähde: Tilastokeskuksen matkailutilasto 24). Yöpymisten kokonaismäärän kasvu jäi,6 prosenttiin 23 Vuonna 23 kotimaan matkailijoiden majoituspalvelujen käyttö lisääntyi marginaalisesti (,4 %). Kysynnän pieni kasvu ei riittänyt korvaamaan edellisen vuoden lähes 3 prosentin laskua, ja kotimaisten matkailijoiden määrä vuonna 23 jäi edelleen pari prosenttia 2 tasoa pienemmäksi, yhteensä,8 miljoonaan yöpymisvuorokauteen. (lähde: Tilastokeskuksen matkailutilasto 24). Koska vetoapua ei tullut ulkomaisesta kysynnästä, yöpymisten kokonaismäärän kasvu majoitusliikkeissä jäi vaatimattomaan,6 prosenttiin. Hotelliyöpymisten määrä kasvoi jonkin verran ( %). Vuonna 23 majoitusliikkeissä kirjattiin yhteensä 6, miljoonaa yöpymistä, näistä 2,9 miljoonaa oli hotelliyöpymisiä. Kasvu lähes pysähtynyt myös 24 Majoitustoimen liikevaihto on polkenut lähes paikallaan 2-23 ja sama tilanne on jatkunut myös kuluvana vuonna 24. Suomen majoitusliikkeissä tammi-toukokuussa 24 kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vajaan prosentin. Tammi-toukokuussa 24 yöpymisten määrä lisääntyi Satakunnassa 5 prosenttia sekä Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla yli 7 prosenttia. Eniten yöpymiset vähenivät Kainuussa ja Kymenlaaksossa, prosenttia (Tilastokeskus). sivu 7

8 Kasvua haetaan ulkomaan markkinoinnilla versio Viime vuosina ulkomaisten yöpymisten kasvuluvut ovat olleet kotimaista kehitystä parempaa (Kuvio ). Yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä * vuosittainen kasvu% 2, %, % 8, % 6, % 4, % 2, %, % -2, % -4, % * vuosi SUOMALAISET ULKOMAALAISET Kuvio. Ulkomaisten yöpymisten kehitys suomalaisissa majoitusliikkeissä * (vuodelta 23 ennakkotieto) Ulkomaisten matkailijoiden kasvava kiinnostus Suomea kohtaan tarjoaa mahdollisuuksia kasvuun ja lisämyyntiin myös kainuulaiselle matkailuelinkeinolle. Viime vuosina kainuulaisten matkailukeskukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet kasvattamaan ulkomaalaisten yöpymisten määrää samassa tahdissa lähialueidemme kanssa. Kuten Kuviosta 2 nähdään esimerkiksi sekä Kittilä että Kuusamo ovat viime vuosina onnistuneet hakemaan kasvua kansainvälisyydestä. Kainuulaisista kohteista Kajaani ja Sotkamo ovat ulkomaalaisten osalta taistelemassa vähentyviä lukuja vastaan Kajaani Sotkamo Kuusamo Kittilä Kuvio 2. Ulkomaalaisten yöpymisten kehitys 2-23 (Tilastokeskus) Viime vuosien matkailuhankkeet ovat mahdollistaneet kansainvälisille matkailumarkkinoille suunnattujen tuotteiden tuotekehityksen lisäksi ulkomaisten matkanjärjestäjien tutustumismatkat Kainuuseen. Tutustumisvierailuille osallistuneet ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat antaneet hyvää palautetta matkailupalveluistamme, perusasiat ovat kunnossa (toki kehittämisvinkkejäkin olemme saaneet). Kainuun maantieteellinen sijainti ja sääolosuhteet sivu 8

9 versio yhdistettynä rakennettuun infrastruktuuriin mahdollistaa ympärivuotisen palvelutarjonnan. Matkailupalvelujen ympärivuotisuuden onnistuneella kaupallistamisella kainuulaisilla matkailuyrityksillä on varmasti oma osansa otettavana Suomeen suuntautuvista ulkomaisista matkailijavirroista. Valtakunnan tasolla Kainuun osuus rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä on vaatimatonta luokkaa (2 % vuonna 23) Suomessa rekisteröidyistä ulkomaalaisista yöpymisvuorokausista, kun taas lähialueemme Järvi - Suomi ja Pohjois-Suomi tilastoivat merkittäviä määriä yöpymisvuorokausia (Taulukko 2). Suomi Helsinki Muu etel. Suomi Läntinen Suomi Järvi-Suomi Lappi Ahvenanmaa Kuusamo KAINUU NED % % % % % 422 % % % BEL % % % % % 9 % % 339 % ESP % % % % % 27 % 693 % 459 % UK % % % 43 3 % % 469 % 949 % 888 % ITA % % % % % 47 % 46 % 9 % JPN % % % 58 9 % % 74 % 56 % % CHI % % % % % 32 % 38 % 977 % NOR % % % % % % 497 % 69 % POL % % % % % % 56 % 38 % FRA % % % % % 7 % % % SWE % % % % % % 2 % 2 28 % GER % % % % % 82 2 % % % SUI % 3 86 % % % % 6 % % 45 % DEN % % % % % % 253 % 257 % RUS % % % % % 67 % % % EST % % % % % % 838 % 8 % USA % % % % % 72 % 58 % 98 % % % % % % % % % Taulukko 2. Ulkomaiset yöpymiset suuralueittain 23 (luvut Tilastokeskus) Taulukon 2 pohjalta kainuulainen matkailuelinkeino voi pohtia ja hakea uskonvahvistusta sille, miten kilpailukykyinen Kainuu on ulkomaan markkinoilla, verrattuna esim. naapureihimme Järvi - Suomeen ja Lappiin. Sijaitsemme maantieteellisesti näiden kahden matkailualueiden välissä; myös tuotetarjonta muistuttaa toisiaan, joten kainuulaisilla matkailupalveluilla uskoisi olevan vetovoimaa ja kilpailukykyä ulkomaisten matkailijoiden houkuttelemiseen alueellemme. Kansainvälistymisen mittareita on useita mutta myyntiä odottaville yritysjohtajille hyvä tunnusluku myyntikanavien arviointiin varmasti on niiden ulkomaisten matkanjärjestäjien määrä, jotka tällä hetkellä markkinoivat omille asiakkailleen matkailutuotetta, joka sisältää kainuulaisen matkailuyrittäjän tuottamia palveluja. Tarkemmat tilastotiedot vielä puuttuvat, mutta jo selvitystyön tässä vaiheessa (kesän 24 tuotanto Suomeen) on selvinnyt, että kainuulaisia matkailupalveluja ei juuri ole ulkomaisten matkanjärjestäjien omassa kuluttajille kohdistetussa markkinointimateriaaleissa (katalogeissa, nettisivuilla) esillä. Mikäli tilanne osoittautuu samaksi myös talvimatkailun osalta, kainuulaisten matkailupalvelujen markkinoinniksi on (joko tietoisesti tai muiden mahdollisuuksien puuttuessa) valikoitunut kainuulaisten yritysten omat markkinointitoimenpiteet ulkomailla ja/tai Kainuuta myyvät matkanjärjestäjät toteuttavat oman markkinointinsa suoramarkkinointina omille asiakkailleen. Nykyinen malli ei tuo riittävästi kauppaa, minkä vuoksi kainuulainen matkailuelinkeino rohkeasti yhdistää voimansa myös ulkomaanmarkkinoinnissa; tavoitteena nostaa yhteisellä jakelutiestrategialla ja toiminnalla kainuulaisia matkailupalveluja markkinoivien ja myyvien ulkomaisten matkanjärjestäjien määrää. Kotimaan markkinoinnissa yhteistyötä on jo tehty, mutta kansainvälisellä puolella vielä ei. Nyt yhteistyö kotimaan markkinoinnissa toteutetaan Vuokatin Matkailukeskuksen organisoiman yhteismarkkinoinnin kautta ja kansainvälisen yhteismarkkinointi Kainuun Etu Oy:n kautta. sivu 9

10 2. Markkinoinnista myyntiin versio Matkailutuotteen tie tuottajalta kuluttajalle voi olla joko suora (kuluttaja varaa/ostaa palvelun suoraan tuottajalta) tai moniportainen (tuotteen kuluttajalle välittää jälleenmyyjä joukkoa itsenäisiä organisaatioita ja/tai henkilöitä, jotka erikoistuvat tuotteiden saatavuuden järjestämiseen). Matkailuyrityksen kannalta tärkeintä on se, että potentiaaliset asiakkaat löytävät yrityksen tuotteen markkinoilta ja kaupan mahdollistava järjestelmä. Jakelutie käsitteenä voidaan jakaa - informaatio- eli markkinointikanavaan (korostaa potentiaalisen asiakkaan huomion ja ostohalun herättämistä) - jakelu- eli myyntikanavaan (korostaa kaupan päättämiseen tähtäävää näkökulmaa) Jakelutie on se markkinointi- ja myyntikanavien yhdistelmä, joka matkailuyrittäjällä on käytettävissään. Markkinointikanavina toimivat mm. - yrityksen oma markkinointiviestintä - paikalliset matkailutoimistot - alueelliset markkinointiorganisaatiot - MEK - erilaiset tietoverkot - messut ja muut yleisötapahtumat Myyntikanavina toimivat mm. - matkanjärjestäjät - keskusvaraamot - alueelliset myyntiorganisaatiot - sektorikohtaiset myyntiorganisaatiot (esim. hotelliketjut) - matkatoimistot Kuvio 3. Myynnin jakelutiet ja verkostot ulkomaan markkinoilla (lähde: MEK) Tähän saakka voitaneen sanoa, että ulkomaan markkinoinnissaan kainuulaisten matkailuyritysten keskinäisen yhteistyössä painopiste on ollut enemmän markkinointikanavien kuin myyntikanavien suunnassa. Viimeistään nyt on aika siirtää yhteistyön painopiste myyntikanavien systemaattiseen rakentamiseen ja säännölliseen hoitamiseen. Pelkkiä markkinointikanavia käyttävä yritys joutuu suuntaamaan markkinointityönsä painopisteen markkinointiviestintään, jonka avulla yritys voi tavoittaa haluamansa kohderyhmät. Tämä saattaa, kohderyhmän laajuudesta riippuen olla erittäin kallista ja edellyttää aina kohderyhmien ja niihin vaikuttavien viestimien hyvää tuntemusta ja hallintaa. Halutut kohderyhmät voi tavoittaa myös myyntikanavan kautta. Mikäli matkailuyritys ei itse halua / pysty hoitamaan kuluttajamarkkinointia kohdemarkkinoillaan, oikeantyyppisellä jälleenmyyjävalinnalla vähennetään merkittävästi tai kokonaan poistetaan yrityksen omaa, suoraan kuluttajiin kohdistuvaa markkinointiviestintää (tosin matkanjärjestäjä saattaa haluta neuvotella matkailupalvelujen tuottajien osallistumisesta kuluttajamarkkinoinnin kustannuksiin, silloin yksityiskohtainen kampanjaohjelma budjetteineen on suunniteltava yhdessä matkanjärjestäjän kanssa ja sopimus liitettävä osaksi jälleenmyyjäsopimusta). sivu

11 versio Myyntikanavan tehtävänä on tuotteen kaupallinen toimittaminen ostavan asiakkaan ulottuville, myyntiä tukevan informaation jakelu sekä kaupantekoon tarvittavat markkinointi- ja myyntitoimenpiteet. Myyntikanava hoitaa myös rahaliikenteen ostajalta palvelun tuottajalle, markkinainformaation ja palautteen lähtöalueen kuluttajilta palvelujen edelleen kehittämiseksi. Matkailupalveluja tuottavalle yritykselle myyntikanavan eri portaiden arvo ja mielekkyys on mitattavissa sillä lisäarvolla, jonka kukin porras tuo jakeluprosessiin lisääntyvänä kauppana, laajempina ja paremmin hyödynnettyinä markkinoina. Myyntikanavan toimijoiden on tuotettava lisäarvoa myös tiedonvälittäjinä ja tuotantoyrityksen edustajina kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Luonnollisesti sekä matkailuyrittäjä että myyntikanava mittaa suhteen toimivuutta ja kannattavuutta toteutuneen myynnin määrällä. Kainuulaisten matkailuyritysten tulee nyt ulkomaan kaupan osalta analysoida nykyisiä ulkomaisia asiakasvirtojaan, toteutuneen myynnin määrää ja tulevaisuudessa tarvittavia markkinointitoimenpiteitä ulkomaisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Haluaako kukin asiakkaansa pääsääntöisesti omien markkinointitoimenpiteiden ja suorien varausten perusteella vai (myös) välittäjän kautta. Mikäli yrityksellä on jo ulkomaita tulleessa myynnissä myös välittäjien kautta tulevaa kauppaa, kannattaa selvittää näiden osuus toteutuneesta myynnistä ja verrata saatua tulosta yrityksen omaan markkinointibudjettiin. Mikäli yritys haluaa hakea lisää kauppaa ulkomailta tai mikäli yritys harkitsee kansainvälisen markkinoinnin aloittamista, molemmissa tapauksissa yrityksen tulee kartoittaa potentiaalisten uusien jälleenmyyjien määrä, tutustua näiden jakelukanavien tarjoamiin mahdollisuuksiin ja laatia suunnitelma, jolla omat palvelunsa saa jälleenmyyjien tuotantoon ja myyntiin mukaan. Myyntikanavan jäsen on matkailuyrityksen näkökulmasta asiakas. Matkailuyritys pyrkii myymään tuotteensa myyntikanavalle, joka taas pyrkii myymään tuotetta omille asiakkailleen. Markkinointiorientoituneita organisaatioita toki myös tarvitaan. Käytännössä ostajat käyttävät niitä informaatiokanavinaan. Niiltä saadaan tietoa, jota käytetään ostopäätösprosessin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa eli tiedonhankinnassa ja vaihtoehtojen kartoituksessa. Matkailija muodostaa yleisen markkinointiviestinnän avulla mielikuvia matkailualueiden imagosta ja tekee valintoja näiden mielikuvien perusteella. Jos tämä linkki ostajan päätöksentekoon puuttuu, on vaarana että kauppa jää toteutumatta. Näistä syistä sekä markkinointi- ja myyntikanavilla on oma paikkansa matkailutuotteen jakelutiessä. Molempiin jakelutien toimijaryhmiin on hyvä kehittää kumppanuussuhteet. 3. Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat Ehdotamme, että yhteistyönä toteutettavien markkinointi- ja myyntiponnistelujen kohdistamisista seuraaville markkina-alueille tehostetusti Päämarkkina-alueet Iso-Britannia Ranska Venäjä kohderyhmä(t) eli loppuasiakkaat markkina-alueella (määritellään) (määritellään) (määritellään) Muut markkina-alueet reagointivaraa muilla markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin, harkinta tapauskohtaisesti Maavalinnoissa on käytetty liitteissä esitettyjä maakohtaisia tilastotietoja. Menestys (myynti) vaatii ehdottomasti asiakassegmenttien tarkan määrittelyn (tuotteet potentiaalisten asiakasryhmien tarpeisiin). Omat resurssit haluttujen asiakassegmenttien vastaanottamiseen on tunnettava (tunnustettava). Kaikki matkailuyritysten tuottamat tuotteet eivät sovellu kansainvälisille markkinoille, joten yritysten on valittava tuotteistaan kansainvälisille markkinoille sopivat. Matkailuhankkeiden markkinointi- ja myyntiponnistelujen painopiste kohdistetaan ym. markkina-alueille, valittuihin kohderyhmiin. Matkailuhankkeiden resursseista pieni osa varataan mahdollisuuksiin reagoida muilla markkina-alueilla avautuviin mahdollisuuksiin. Hankkeiden markkinointisuunnitelmat annetaan yritysten ja kuntien matkailumarkkinoinnista vastaavien tietoon -> tiedoista apua yritysten / kuntien omien markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnittelussa (synergiaetua?)

12 2 versio Määritellään asiakassegmentti Loppuasiakassegmentointia voidaan tehdä monien eri kriteerien pohjalta (määritellään myöhemmin). Oikea segmentti löytyy yleensä eri kriteerejä luovasti yhdistelemällä. Tärkeää on, että segmentti rajataan usealla kriteerillä mahdollisimman selkeäksi, jotta sen erityisominaisuudet voidaan ottaa tuotteistamisessa huomioon ja asiakkaan saaman lisäarvon esilletuominen on helpompaa. Tässä alustavaa listaa pohdinnan / segmentoinnin pohjaksi: ASIAKAS Maantieteelliset alueet: esim. markkina-alueen sisällä maakunnat, kaupungit Asiakkaan kulutustottumukset: esim. ryhmämatkailu, automatkailu Matkustusmotiivin mukaan: esim. harrasteet, sukulaiset, työ Elämänvaiheen perusteella: esim. nuoret, eläkeläiset, sinkut Matkan pääsyy: esim. työmatka (esim. kokous, incentive, muu työmatka) vapaaajanmatka (esim. ostosmatka, ulkoilma-aktiviteetit, monen maan kiertomatka), yhdistelmä eli työ + vapaa-ajan matka ASIAKKAAN HAKEMA PALVELU Kesätuotteet kiertomatka, kesäaktiviteetit (esim. kalastus, vaellus, kanootti, golf, pyöräily, - aktiviteetit voitaisiin vielä jakaa luonto- ja urheiluaktiviteetteihin?), maaseutuloma, luontomatka Talvituotteet joululomat, talviaktiviteetit (esim. maastohiihto, laskettelu, lumilautailu, moottorikelkkailu, husky safarit, pilkkiminen aktiviteetit voitaisiin vielä jakaa luonto- ja urheiluaktiviteetteihin?) Ympärivuotiset lyhytlomat, kannustematkat, tapahtumat, special interest, hyvinvointi (wellness), kulttuuri 3.. Tuote- ja markkina-analyysi Euroopan ranskankielisistä markkinoista Liitteenä 3.2. Tuote- ja markkina-analyysi Iso-Britanniasta markkina-alueena Liite lisätään myöhemmin 3.3. Tuote- ja markkina-analyysi Venäjästä markkina-alueena Liite lisätään myöhemmin 4. Myyntikanavien rakentaminen ja ylläpitäminen valituilla kohdemarkkinoilla Yksittäisellä matkailuyrityksellä on yleensä useita, samanaikaisesti käytössä olevia jakelutievaihtoehtoja. Jakeluteitä, niin perinteisiä kuin sähköisiäkin, on ja tulee olemaan useita rinnakkaisia. Jakelukanavista muodostuva jakelutie voi olla moniportainen, sen valintaan ja rakenteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kotimaisilla markkinoilla myyntikanavien osalta Kainuu on nojautunut voimakkaasti suorajakeluun (yritys markkinoi ja myy eli ottaa varaukset ja maksut vastaan suoraan asiakkaalta itse). Markkinoinnissa kotimaan osalta yhteistyötä tehdään. Ulkomaan markkinoinnissa on vähäistä yhteistyötä tehty markkinointikanavien (informaation jakamisen) osalta, mutta myyntikanavien osalta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä ei juurikaan ole tehty (poikkeuksena Venäjän markkinointi). Ulkomaan markkinoinnissaan jakelutieratkaisu on se strateginen päätös, joka Kainuun alueen matkailuyritysten tulee nyt tehdä. Halutaanko jatkaa nykyisellä toimintamallilla (ja nykyisillä tuloksilla) vai onko aika muuttaa toimintamallia? Matkailuyritysten valitsema toimintatapa vaikuttaa luonnollisesti siihen syntyykö Kainuun alueelle yhteistä toimintamallia matkailupalvelujen ulkomaan myyntiin lainkaan. Mikäli sellainen synnytetään, sen muoto vaikuttaa myös yksittäisen matkailuyrityksen omiin markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnitteluun ja toteutukseen ja meneillään oleviin ja suunnitteilla oleviin matkailuhankkeiden käytännön toimenpiteisiin. Päätöksellä on siis laajat vaikutukset. Kainuulaiset matkailuyritykset yhdistävät voimansa, yhteistyön tavoitteena jälleenmyyjäverkoston rakentaminen ja säännöllinen hoito valituilla kohdemarkkinoilla. Voimien yhdistämisellä yksittäinen yritys voi tavoittaa suurempia ja kaukaisempia asiakasryhmiä kuin pelkkien

13 versio omien markkinointitoimenpiteidensä avulla. Onnistunut yhteistyö tehokkaan matkanjärjestäjän kanssa tuottaa usein myös kuluttajamarkkinointiratkaisun valitulla kohdemarkkina-alueella. (tässä siis tavoiteltu työnjako: Kainuun matkailuyritysten markkinoinnin kohderyhmänä jälleenmyyjät, jälleenmyyjät toteuttavat kuluttajamarkkinoinnin omilla markkinoillaan). Suomalaisen matkailuelinkeinon edustajat toteuttavat jatkuvasti henkilökohtaista myyntityötä tapaamalla Suomi myyjiä ja potentiaalisia uusia matkanjärjestäjiä lähtömaissa myyntikäynnein, markkina-alueilla pidettävissä workshopeissa ja matkailumessuilla. Suomen matkailu-elinkeino ja MEK kutsuvat säännöllisin väliajoin sekä nykyisiä että uusia potentiaalisia agentteja Suomeen myyntitapahtumiin sekä tutustumismatkoille. Kainuun matkailuelinkeinolla säännölliset, henkilökohtaiset kontaktit potentiaalisiin matkanjärjestäjiin ulkomailla ovat olleet vähäisiä (poikkeuksena Venäjä, jonka markkinoinnin ja myynnin kainuulaiset matkailuyritykset ovat merkittävässä määrin delegoineet FinFun Vuokatille). Harvalla yksittäisellä matkailuyrityksellä on taloudellisia, ajallisia ja/tai henkilöresursseja säännölliseen henkilökohtaiseen kanssakäymiseen potentiaalisten ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa. Ehkäpä tämä selittänee eniten Kainuuta tällä hetkellä myyvien matkanjärjestäjien vähäistä määrää. 4.. Matkanjärjestäjien valinta valituilla kohdemarkkinoilla Tavoitteena on selvästi nostaa kainuulaisia matkailutuotteita markkinoivien ja myyvien ulkomaisten matkanjärjestäjien määrää valituilla kohdemarkkinoilla. Konkreettisessa tavoiteasettelussa nimetään ne ulkomaisten matkanjärjestäjät, joiden tuotantoon haluamme päästä ja joiden tuotannossa haluamme pysyä. Kaikki valituilla kohdealueilla toimivat Suomea myyvät ulkomaiset matkanjärjestäjät eivät välttämättä ole sopivia Kainuun myyjiksi. Jotta voimme valita parhaiten sopivat jälleenmyyjät, meillä tulee olla tarkempaa tietoa kullakin markkina-alueella toimivasta matkanjärjestäjästä. Informaatiota on hankittava niin, että tarvittava jälleenmyyjätieto on nopeasti ja tarkasti saatavilla kultakin kohdealueelta. Myyntiverkoston rakentaminen ja ylläpito on pitkäaikainen investointi, minkä vuoksi myös markkinoinnin tavoitteeksi on otettava pitkäaikainen yhteistyö (ns. elinikäisen asiakkuuden malli). Jälleenmyyjäsuhdetta arvioidaan sen kokonaiskeston pohjalta. Jälleenmyyjät on toki ryhmiteltävä aktiivisiin ja passiivisiin tuottoisuuden perusteella, ja markkinointia varten säännöllisesti arvioitava tältä pohjalta kuinka paljon kunkin jälleenmyyjäsuhteen säilyttämiseen kannattaa sijoittaa varoja. Rakennamme tietokannan valituilla kohdemarkkinoilla Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä. Kansainvälistä markkinointia varten kerätään valituilta kohdemarkkina-alueilta tiedot Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä. Kainuun yhteismarkkinoinnissa mukana olevilta matkailuyrityksiltä pyydetään: - tarkistamaan ko. jälleenmyyjäluettelo; täydentää listasta mahdollisesti puuttuvat matkanjärjestäjät valituilla kohdemarkkinoilla (saamme tietokannan eli rekisterin ajan tasalle) - luokittelemaan jokainen listalla olevat matkanjärjestäjät oman liiketoimintansa osalta ( = merkittävästi kauppaa, =kohtuullisesti kauppaa, =vähän kauppaa, =ei kauppaa, mutta kiinnostava matkanjärjestäjä, = ei kauppaa / ei kiinnostava matkanjärjestäjä) - ja yhteistyönä ylläpitämään näin syntynyttä tietokantaa (tiedot kuhunkin matkanjärjestäjään kohdistetuista yhteisistä markkinointi- ja myyntitoimenpiteistä, heidän Kainuuseen tunteman kiinnostuksen taso, luokitus miten merkittävästi kukin jälleenmyyjä tuo kauppaa ( = merkittävästi kauppaa, = kohtuullisesti kauppaa, = vähän kauppaa, = ei kauppaa, mutta kiinnostava matkanjärjestäjä, = ei kauppaa / ei kiinnostava matkanjärjestäjä) Tavoitteen ollessa elinikäisten jälleenmyyjäsuhteiden luominen ja kehittäminen, merkittävin markkinoinnin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on toimiva tietokanta. Tällä tietokannalla systemaattisesti etsimme, rakennamme ja ylläpidämme kainuulaisille matkailupalveluille myyntikanavia hoitamalla jälleenmyyjäsuhteita säännöllisesti asiakassuhteiden tapaan. Myyntikanavan jäsenhän on matkailuyrityksen näkökulmasta myös asiakas. Matkailuyritys pyrkii myymään tuotteensa myyntikanavalle, joka taas pyrkii myymään tuotetta omille asiakkailleen. Tietokannan avulla pystymme asettamaan konkreettiset tavoitteet esimerkiksi yksilöimällä (nimeämällä) ne matkanjärjestäjät, jotka eivät vielä myy kainuulaisia matkailupalveluja mutta joiden myyntiin haluamme alueemme nimenomaan päästä tai asettamalla lisämyyntitavoitteita palveluja jo myyvälle jälleenmyyjälle. Kainuun tulee siirtyä nykyisestä markkinointiorientoituneesta toiminnasta eteenpäin, niin sanotusti ottaa jakelutiet hallintaa. Muutoin saamme jatkaa markkinointiin panostamista vielä pitkään, mutta teemme sen myynnin kustannuksella! 3

14 versio Nykyiset ja mahdolliset tulevat matkailuhankkeet saavat tämän konkreettisen tavoiteasettelun ja systemaattisen työn kautta paremman tietopohjan jatkaa siitä mihin edelliset hankkeet päättivät. Samoin yrityksilläkin on helpompaa kohdentaa omia markkinointi- ja myyntiponnistuksiaan Markkinointitoimenpiteet myyntikanavien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Markkinoinnin kohderyhmänä tavoitteeksi aseteltuja matkanjärjestäjiä valituilla markkina-alueilla tavoitellaan ja rakennettuja jälleenmyyjäsuhteita hoidetaan seuraavin toimenpitein (yhteenveto vuosille ehdotetuista toimenpiteistä): Toimenpiteitä rahoitetaan a) kuntarahalla (JR), b) hankkeiden ulkopuolella yritysten omalla rahalla (Y) ja c) hankerahoituksella (hankkeiden koodit alla)? = ei vielä päätetty mikä hanke LM? = suunnitteilla oleva luontomatkailuhanke P&V = pyöräily- ja vaellushanke Ellare RR = Real Reward markkinointihanke (9/24 8/25) RR? = Real Reward markkinointihanke jatkuu 25-26? TH = Tapahtumahanke 4/24 4/27 TTL = The Thousand Lakes (9/24 8/25) WE = Wellness matkailuhanke (5/24 4/27) WT = Wild Taiga luonnonkatselutuotteet (9/23 /25) VV = Vaarojen vuodenajat (2/24 8/25) XX = useampi matkailuhanke mukana Muu = joku muu taho esimerkiksi kotimaan yhteismarkkinointiryhmät KV -MARKKINOINTIKOOSTE KV -MARKKINOINTIKOOSTE Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu 26 Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu SUOMEN KV-TAPAHTUMAT 25 SUOMEN KV-TAPAHTUMAT 25 Finland Purpuri Travel Market XX Snowball Travel Market /25 XX Snowball Travel Market /26 XX MATKA-messut, ammattilaispäivät XX kotimaa MATKA-messut, ammattilaispäivät XX kotimaa MICE Training Kuusamo RR MEK MARKKINOINTI MEK MARKKINOINTI Talviesitteet, talvikampanja 5-6 JR Talviesitteet, talvikampanja 6-7 JR Incentive peruskampanja 26 JR Incentive peruskampanja 27 JR Kainuun joulucharter 25 UK? X??? tarve? Kainuun joulucharter 26 UK? X??? tarve? Etelä-Eurooppa kesä 26 JR Etelä-Eurooppa kesä 27 JR Venäjä kesä 26 JR Venäjä kesä 27 JR Venäjä talvi JR Venäjä talvi JR Alankomaat kesä (charter?) JR Alankomaat kesä (charter?) JR Kalastuskampanja???? tarve? Kalastuskampanja???? tarve? UK JA IRLANTI 25 UK JA IRLANTI 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ leisure/joulu /25 RR Educ (SI) LM? Educ (leisure, SI.) LM? Educ talvi incentive, leisure /5 RR Educ leisure, SI RR? Educ incentive, kesä RR Educ incentive RR? Educ Media Educ Media ei vielä päätetty X? ei vielä päätetty X? Myyntikäynnit Myyntikäynnit agentin säännölliset myyntikäynnit RR agentin säännölliset myyntikäynnit RR? Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. 4

15 WTM (leisure, SI, inc) WTM (leisure, SI, inc) LM? Bird Fair (SI) LM? Bird Fair (SI) LM? Game Fair (SI) LM? Game Fair (SI) LM? UK Workshop (leisure, SI, inc) RR Sports&Adventure /5 P&V versio Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kainuun joulucharter 25???? tarve? Kainuun joulucharter 26? X??? tarve? Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat RANSKA 25 RANSKA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ kesä (leisure, SI, W) WE Educ kesä (leisure, SI, W) WE Educ syksy WE Educ WE Kalastus educ (SI) LM? Kalastus educ LM? Educ Media Educ Media ei vielä päätetty WE ei vielä päätetty WE Myyntikäynnit Myyntikäynnit agentin säännölliset myyntikäynnit WE agentin säännölliset myyntikäynnit WE Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. markkinointisuunitelma tulossa WE markkinointisuunnitelma tulossa WE Kalastus workshop (leisure, SI) LM? Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 27 JR MEK-yhteistyö Ranska JR MEK-yhteistyö Ranska JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat VENÄJÄ 25 VENÄJÄ 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Tour operator (leisure, SI) TTL Educ kalastus (SI) LM? Kalastus/metsästys (SI) LM? Kalastus/metsästys (SI) LM? Educ Tour Media Educ Tour Media Educit media, MEK (leisure, SI) TTL Educit media, MEK (leisure, SI) JR Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti Tallinna, Riika (Le, SI) TTL JR Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Pietari workshop (leisure, SI) JR Pietari workshop (leisure, SI) JR Moskova workshop (leisure, SI) JR Moskova workshop (leisure, SI) JR MITT (leisure, SI) JR MITT (leisure, SI) JR Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MEK Talvi JR MEK Talvi Venäjä JR MEK Kesä Venäjä 26 JR MEK Kesä Venäjä 27 JR 5

16 versio MEK kesä Venäjä 25 TTL Kesäkampanja (leisure, Si) TTL Taulukko 3. Kainuun markkinointitoimenpiteet päämarkkina-alueilla KV -MARKKINOINTIKOOSTE KV -MARKKINOINTIKOOSTE Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu 26 SAKSA 25 SAKSA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ Educ kesä (leisure, SI, W) X? Educ VV Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu Educ Media Myyntikäynnit Educ Media Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. ITB/Myyntikäynti (leisure, inc, SI) VV ITB/Myyntikäynti (inc, leisure, SI) X? IMEX 4/25 (inc) RR Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat UKRAINA, BALTTIA 25 UKRAINA, BALTTIA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Tour Media Myyntikäynnit Educ Tour Media Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Kiovan messut (leisure, SI) X? Kiovan messut (leisure, SI) Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat SVEITSI, ITÄVALTA 25 SVEITSI, ITÄVALTA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ VV Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. St. Gallen Ferien Messe VV Messut, workshopit jne. 6

17 versio Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat BENELUX 25 BENELUX 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Workshop (leisure, SI) OP PAD 3/25 (SI) TTL P&V Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kesäkampanja Alankomaat JR Kesäkampanja. Alankomaat JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat ESPANJA 25 ESPANJA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Educ Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Barcelona EIBTM (inc) RR FITUR TTL FITUR Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäp. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesäp. Etelä-Eurooppa 27 JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat ITALIA 25 ITALIA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ (leisure, SI) X? Educ Educ 4/25 (inc) RR Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Workshop (leisure, SI) BIT (leisure, SI, inc) TTL TTL Messut, workshopit jne. 7

18 versio Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesä. Etelä-Eurooppa 27 JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat RUOTSI, NORJA 25 RUOTSI, NORJA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MUUT (ml. multikansalliset) 25 MUUT (ml. multikansalliset) 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ incoming tstot (inc, leisure, SI) kaikki Educ Japani (leisure, SI) TTL Snowball Pre-Tour 6..5 (Le, SI) TTL Kuhmo 5 / 26? LM???? Educ Media Educ Media Kuhmo 5 / 26????? Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, inc) Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MARKKINOINTIMATERIAALIT MARKKINOINTIMATERIAALIT www-sivusto ammattilaiskäyttöön www-sivusto ammattilaiskäyttöön englanninkielinen XX Y englanninkielinen XX Y ranskankielinen XX Y ranskankielinen XX Y venäjänkielinen?? Y venäjänkielinen??? Taulukko 4. Kainuun markkinointitoimenpiteet muilla markkina-alueilla 8

19 MATKAILUN EDISTAMISKESKUKSEN SUOMI ESITTEET versio Taulukko 5. MEK:n markkinointiesitteet (tilanne / 24) Taulukossa 5 näkyy MEK:n tämän hetkinen kuluttajamarkkinoinnin esitetarjonta. Kainuu on ollut vuosia poissa MEK:n esitteistä. Pitkän tauon jälkeen, tänä talvena Kainuu on esillä talviesitteissä MINIMITASO KV. MARKKINOINNILLEMME TALVI kuluttajaesite TALVI kuluttajaesite kampanjaesite heräte-esite KESÄ 26 kuluttajaesite KESÄ 27 kuluttajaesite 9

20 versio Tuotepankki ja sähköinen kauppapaikka jälleenmyyjien käyttöön 5.. Tuotepankki Kansainväliseen myyntiin suunnitellut matkailutuotteet kerätään matkailuhankkeiden avulla ns. nettipankkiin ( Kainuun Etu Oy ylläpitää tuotepankkia. Kuvio 4. Mallinnus tuotepankista internetissä Incentive matkailuhankkeen tuottama ja Kainuun Edun hallinnoima sivusto siirretään tuotepankkiin (sisällöntuotantona incentive matkailutuotteet). Wild Taiga matkailuhankkeen tuottama ja Ari Sääsken hallinnoima. sivusto siirretään tuotepankkiin (sisällöntuotantona luontomatkailutuotteet) Tapahtumatuotanto hanke tuottaa tuotepankkiin sisällön tapahtumien osalta ja Wellness matkailuhanke vapaa-ajan matkailupalvelujen sisällön yhdessä Lakeland matkailuprojektin kanssa. Tuotepankin tärkein ominaisuus on tiedonhaun helppous, minkä mahdollistaa hakumoottori, jolla jälleenmyyjä löytää nopeasti haluamansa informaation ns. tuotekorttien tai valmiiden ohjelmien muodossa. Kiinnostavat tuotteet ja ohjelmat jälleenmyyjä voi pudottaa ostoskoriin ja lähettää sähköpostina lisäpyyntötiedustelut / varaukset kyseisten matkailupalvelujen tuottajille. 2

21 versio Kuvio 5. Malli tuotekortista ja näkymä hakumoottorin tuottamasta tuloksesta Suomen lisäksi tuotepankin kielinä kohdemarkkinoiden kielet eli englanti, ranska ja venäjä. Sivusto avataan ensin englanninkielisenä keväällä 25. Ranskan- ja suomenkielisenä sivusto palvelee vielä vuoden 25 aikana. Venäjänkielisen sivuston aikataulu on vielä vahvistamatta. 2

22 versio Tuotepohjainen markkinointi Jälleenmyyjille suunnatussa markkinoinnissa tarjolla olevat matkailupalvelut ryhmitellään tuoteryhmittäin, tarvittaessa rekisteröityjen tuotemerkkien alle - kannuste- ja kokoustuotteet (tuotemerkkinä Real Reward) - luontomatkailutuotteet (tuotemerkkinä Wild Taiga) - vapaa-ajan tuotteet (ei tuotemerkkiä) - tapahtumat (ei tuotemerkkiä) - työhyvinvointituotteet (tuotemerkki rekisteröidään myöhemmin, huom: työhyvinvointipalvelut pääsääntöisesti kotimaan markkinoille suunnattu tuote) Kuvio 6. Tuotelinjasto (tuotepohjainen markkinointi) Jälleenmyyjän näkökulmasta voidaan tuotteelle määritellä eräitä ominaisuuksia, jotka merkittävästi lisäävät myyntikanavan mielenkiintoa tuotetta kohtaan (kun tavoitteena myyntikanavaan pääseminen). Tekemällä tuotteesta jälleenmyyjälle mahdollisimman hyvin soveltuvan, pääsee matkailupalveluja tuottava yritys helpommin yhteistyöhön myyntikanavan kanssa ja yhteistyö voi olla molemmille hedelmällistä. Muun muassa seuraavat tuotteen ominaisuudet ovat jälleenmyyjälle tärkeitä. ) niin selkeä, että se voidaan kaikissa olosuhteissa myydä ilman, että myyjä joutuu kyselemään tuottajalta esim. sen sisällöstä (www-sivuston nettipankista apua tähän) 2) voidaan tarvittaessa muunnella ja liittää toisiin tuotteisiin on joustavasti muunneltavissa, toimii tarvittaessa myös osana suurempaa kokonaisuutta (www-sivuston nettipankista apua tähän) 3) saatavuus: jälleenmyyjällä on mahdollisimman vähin ponnistuksin, nopeasti ja täsmällisesti saada ostettua haluamansa tuotteet (www-sivuston sähköisestä kauppapaikasta apua tähän) Uudet interaktiiviset teknologiat tarjoavat matkanjärjestäjille ajantasaisen tiedon matkailualueella tarjolla olevista palveluista ja siten entistä tehokkaamman ja täsmällisemmän välineen oman tuotantonsa suunnitteluun Sähköinen kauppapaikka FinFun Group Oy rakentaa sähköisen kauppapaikan (varausjärjestelmän) Kainuun Edun hallinnoimassa tuotepankissa ( oleville palveluille. Tuotepankissa yksittäiset matkailupalvelut esitellään tuotekortein. Tuotekortissa on esillä palveluntuottajan yhteystiedot. Jälleenmyyjä voi siis halutessaan ottaa yhteyttä suoraan palveluntuottajaan, mutta hänellä on myös mahdollisuus käyttää FinFun Group Oy:n sähköistä kauppapaikkaa palvelun ostamiseen (mikäli palveluntuottaja ja FinFun Group Oy ovat tästä mahdollisuudesta sopineet mikäli sopimusta ei ole, jälleenmyyjän ainoa vaihtoehto on ottaa tuottajaan suoraan yhteyttä). Malliohjelmat muodostuvat tuotekortteista, joten jälleenmyyjällä on halutessaan sama mahdollisuus myös valmiiden ohjelmien mukana, ostaa se yhtenä kokonaisuutena tai koota itse ottamalla itse yhteyttä jokaiseen malliohjelman palveluntuottajaan. Matkailun jakelutiet kehittyvät erittäin nopeasti uuden teknologian myötä. Tämä tilanne on näkynyt jo pitkään, erityisen selvästi suurien toimijoiden, kuten liikenneyhtiöiden ja valmismatkajärjestäjien panostuksista uuden teknologian jakelutieratkaisuihin. Suurten hotelliketjujen on-line -varausjärjestelmiä avautuu kaiken aikaa. 22

23 23 versio Suomalainen matkailukauppa toki tapahtuu vielä kauan, ainakin osin nykymuotoisena, mutta sähköinen kaupankäynti tulee muodostamaan perinteisen suorajakelun (asiakas varaa itse suoraan palveluntuottajalta) ja välittäjän kautta ostamisen rinnalle kolmannen ja nopeasti kasvavan jakelutievaihtoehdon. (täsmennä tekstiä, niin että kauppapaikan varausjärjestelmä on myös jälleenmyyjien käytössä avoin järjestelmä, jota jälleenmyyjien kannattaa käyttää tilanteessa jossa FinFunilla on lisäarvoa annettavana myyntiprosessiin). Matkailun alueorganisaatioiden rooli oman alueensa matkailupalvelujen markkinoijana ja myyjänä on tulevaisuudessa paljolti riippuvainen siitä, kuinka uudet teknologiaratkaisut osataan ottaa käyttöön ja hyödyntää niiden tuoma lisäarvo. Teknologian kehitykseen pitää lähteä mukaan, suurta pyörää ei enää voi kääntää, sillä kuluttajien ohjaaminen sähköiseen kauppaan on myös matkailuelinkeinossa jo aloitettu. Sähköistä kaupankäyntiä voidaan verrata perinteisen myymälän perustamiseen; tietojärjestelmä eli nettipankki edustaa itse kauppapaikkaa, varausjärjestelmä edustaa varaston perustamista, tietojärjestelmä itse ja portaali kaupan liittämistä osaksi jotain kauppaketjua, brändiä. Jotta sähköisen kaupankäynnin hyödyt saadaan mahdollisimman pian käyttöön, vaaditaan matkailun toimijoilta nopeasti joukko ratkaisuja, jotka mahdollistavat teknologian hyödyntämisen. ) tietojärjestelmä = tuotepankki asiakas voi hakea tietoja kohteesta/hakukone ja tuottaja voi tuoda tuotteitaan esille, tietojärjestelmän kautta päästään etenemään varausjärjestelmään Tuotepankki rakennetaan nykyisten matkailuhankkeiden toimesta. 2) varausjärjestelmän hankinta ja ylläpito FinFun Group Oy rakentaa matkailun sähköisen kauppapaikan ja jälleenmyyjällä on mahdollisuus varata tuotepankissa esillä olevia matkailupalveluja myös tämän varausjärjestelmän kautta 3) portaalit harkiten mukaan matkailun portaaleissa Kainuulaisten matkailualueiden (esim. Vuokatti) omat sivustot (esim. suunnitellaan kuluttajamarkkinoinnin työkaluksi. sivuston kohderyhmänä ovat matkailun ammattilaiset, jälleenmyyjät eikä osoitetta tuoda esille kuluttajalle suunnatussa markkinointimateriaalissa. 6. Yhteistyön organisaatio Päämarkkina-alueille matkanjärjestäjäkontakteja hoitamaan valitaan ko. markkina-alueella toimiva, oma (Kainuuta edustava) agentti tehtävänään omalla alueellaan - jatkuvasti etsiä Kainuun myyntiin potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset myyntikäynnit matkanjärjestäjien luona, tutustumisvierailuille kutsuttavien henkilöiden valinta ja järjestelyissä mukana oleminen - mediakontaktit ja mediamatkat - tuottaa markkinatietoa kohdealueilta Muilla markkina-alueilla matkanjärjestäjäkontakteja hoitavat matkailuhankkeiden projektipäälliköt (keskenään toimenpiteet koordinoiden) tehtävänään - jatkuvasti etsiä Kainuun myyjiksi potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset tapaamiset matkanjärjestäjien kanssa myyntikäynnein / workshopeissa / alan messuilla / Kainuussa toteutettavilla tutustumismatkoilla - mediakontaktit ja mediamatkojen järjestelyt - tuottaa markkinatietoa kohdealueilta Kainuusta kiinnostuneista, muilla markkina-alueilla toimivista matkanjärjestäjistä kerätään tietoa yhteiseen tietokantaan, jotta tarvittaessa on mahdollista reagoida avautuviin mahdollisuuksiin. Keskusvaraamopalvelujen tarjoaminen FinFun Group Oy:n kautta. Jälleenmyyjillä tulee olla, heidän niin halutessaan, saada informaatiota Kainuun matkailupalveluista ja varauspalveluja yhdestä pisteestä. Osa matkanjärjestäjistä varmaan haluaa toimia suoraan matkailupalvelujen tuottajan kanssa, mutta osa tarvitsee mahdollisuuden varata palveluja keskitetysti yhdessä pisteestä. Haluamme kuitenkin tässä vielä korostaa, että matkanjärjestäjä ja matkailuyritys voivat aina halutessaan käyttää nettipankkia vain informaation hakemiseen ja tehdä kauppaa suoraan keskenään. FinFunin mukanaolo myyntikanavassa on järkevää vain ja ainoastaan mikäli se voi

24 versio tuottaa myyntiprosessiin jotain lisäarvoa. Ja tämän arvioinnin tekee aina matkailuyrittäjä ja jälleenmyyjä itse. Mutta aluetta ulkomaisille jälleenmyyjille markkinoitaessa keskusvaraamo - palvelut tuodaan aina esille. KV-tiimi matkailuhankkeiden toteutusten koordinoijana Tämän hetkisiin ja lähiaikoina alkaviin Kainuun Edun matkailuhankkeisiin varattu rahoitus muodostaa merkittävän osan alueemme kansainväliseen yhteismarkkinointiin käytettävissä olevista varoista. Maakunnassa on lisäksi muutamia muita kuin Kainuun Etu Oy:n kautta hallinnoitavia matkailuhankkeita. Yritysten osuus hankkeiden rahoituksesta vaihtelee hankkeittain (yleisesti noin puolet). Nykyisten ja lähiaikoina alkavien matkailuhankkeiden rahoituksella ja keskinäisellä koordinoinnilla rakennetaan ja toteutetaan toimintamalli alueen kansainväliselle matkailumarkkinoinnille. Huhtikuun 27 loppuun saakka hankkeissa toteutettava työ linjataan tässä työpaperissa kuvattuun yhteiseen strategiaan. Hankevetäjät koordinoivat omien hankkeidensa toimenpiteet toisiaan täydentäviksi. Tätä koordinoi Kainuun Etu Oy:n vetämä ns. KV-tiimi, jäseninään hankevetäjät. Kullakin matkailuhankkeella on oma ohjausryhmänsä. Yritysten edustus toteutuu hankkeiden ohjausryhmien kautta. Matkailun klusteri Kainuun hallintokokeilun Elinkeino- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet ohjelmassa maakunnan kehittämistoimenpiteet kohdennetaan neljään klusteriin, joista yksi on matkailun sisällään pitävä elämystuotannon klusteri (vastuuvetäjänä Etu Oy). Ohjelmassa matkailun keskeiseksi toimenpiteeksi lähivuosina määritellään mm. maakunnan kansainvälisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin organisoiminen systemaattiseksi, pitempiaikaiseksi ja kaupallisesti järkeväksi konseptiksi (B-to-B), pohjautuen nykyaikaiseen sähköiseen on-line myyntijärjestelmään sekä kansainväliseen portaaleihin Klusteri (mukana yrittäjien edustajat) kokoontuu muutaman kerran vuodessa alan tulosten tarkasteluun ja ideointiin. 7. Rahoitus Tämän markkinointisuunnitelman mukaisesti vuosina Kainuun kansainväliseen markkinointiin, yritysten ja kuntien yhteistyönä, käytetään n.,2 miljoonaa euroa. 7.. Hankerahoituksella Tämän hetkisten kansainvälisten matkailuhankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuosille on noin, miljoonaa euroa. Tästä summasta on yritysrahaa noin 244. (22 %) ja julkista rahoitusta noin 886. (78 %). Matkailuhankkeiden budjeteissa on markkinointiin käytettävissä noin 45. (+5. TTL - hankkeesta, mikäli yritysrahaa toteutettaviin kampanjoihin löytyy 5 % eli 25. ). Tällä rahoituksella markkinointiin ja myyntiponnisteluihin saadaan sekä henkilöresursseja (projektipäälliköt, päämarkkina-alueille palkatut agentit) että sivuilla Taulukoissa 3 ja 4 matkailuhankkeiden kautta rahoitettavaksi ja toteutettaviksi esitetyt käytännön markkinointitoimenpiteet Kuntarahoituksella Taulukossa 7 on kuvattu ne Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointikampanjat ja - toimenpiteet, joihin Kainuu ilmoittautuu mukaan ja jotka kainuulaiset kunnat yhdessä rahoittavat. Kokonaiskoordinaatiovastuunsa mukaisesti Kainuun Etu Oy laskuttaa vuosittain kunnilta niiden MEK yhteistyöhön vuosille (n.. ) varaamat markkinointirahat (Taulukko 6) ja vastaa MEK:n kampanjoiden vaatimista käytännön toimenpiteistä. MEK:n kampanjat kesä 25 ja talvi 5 6 kesä 26 ja talvi 6-7 kesä 27 ja talvi 7 8 Kuntarahoitus summat ALV % Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus Matkailun Edistämiskeskuksen kampanjoihin osallistumisesta 24

25 versio Kampanjat tarjoavat vahvat ja monipuoliset jälleenmyyjäkenttään kohdistetut markkinointikampanjat. Kampanjoiden ulkopuolella olevien suomalaisten matkailualueiden on mahdotonta omin voimin vastaavaa tarjota. Nämä MEK:n markkinointitoimenpiteet tukevat Suomea myyvien matkanjärjestäjien myyntityötä tukevaa toimintaa, ja näin pitkälle ohjaavat mitkä matkailualueet pääsevät ulkomaisten matkanjärjestäjien myyntiin. Käytännön markkinointitoimenpiteiden lisäksi MEK:n kampanjoissa mukana oleminen on tärkeää myös imagosyistä. Uuden matkailualueen (Kainuun) on kansainvälisessä matkailuyritysten verkostossa vaikeaa olla vakavasti otettava matkailualue, mikäli oman maan virallisessa ikkunassa eli MEK:n informaatioissa kyseistä aluetta ei ole olemassakaan. Kainuusta kiinnostuville matkanjärjestäjille MEK:n kampanjoissa esillä olo antaa toiminnallemme uskottavuutta. Samalla Kainuu tulee fyysisestikin merkityksi MEK:n markkinointimateriaaleissa oleviin Suomi karttoihin. Kesään 25 tähtääviin markkinointikampanjoihin emme enää ehdi mukaan. Päätökset talvikaudelle tähtääviin markkinointikampanjoihin mukaan lähtemisestä tulee tehdä marraskuussa 24 ja kesään 26 tähtääviin markkinointikampanjoihin päätökset tarvitaan vuoden 25 alkupuolella. Nyt tarvitaan nopeaa päätöksentekoa. Alla olevaan Taulukon 6 kuntarahoituksella toteutettavista MEK:n markkinointikampanjoista tarkemmat kuvaukset löytyvät Taulukossa 7. Seuraavassa on lyhyet kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista, joihin Kainuu ilmoittautuu mukaan: Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista MEK Internetsivut Talvi- kampanjan internetsivut matkailu (englanti, saksa, ranska, italia, espanja, venäjä) - sisältyy kuluttajaesitteen hintaan Kuluttajaesite (englanti, saksa, italia, espanja) 5. kpl alueen esittely kaikissa kuluttajaesitteen kieliversioissa erillinen matkanjärjestäjäliite italian- ja espanjankielisissä esitteissä alue/paikkakunta merkitään MEK:n talven heräte-esitteen Suomi karttaan, heräte-esitteen yhteispainosmäärä. kpl (englanti, ranska, hollanti, espanja, puola, unkari, tsekki) Talven heräte-esite (englanti, espanja, ranska, hollanti, puola, unkari, tsekki),. kpl erillinen matkanjärjestäjäliite ranskankielisessä esitteessä MEK Talvimarkkinointi kaikki yhteensä (minimitaso yhdessä incentiven peruskampanjan kanssa) : Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista MEK Incentive- / TOIMENPITEET 25 (alustava runko myös vuodelle 26) Perustoimenpiteet kannuste-. incentive matkailua koskeva tutkimus matkailu 2. markkinointivälineet a) -sivuston jatkuva kehittäminen ammattilaisille sopivaksi työkaluksi, kieliversioiden (saksa, ranska, italia, espanja) ylläpito sekä uutisoinnin tiivistäminen; Newsletter/Trade News:in lisääminen b) muu markkinointimateriaali: Incentive DVD/CD, kansiot c) tuotetaan destinaatio-esittelylehtinen ohjelmaehdotuksineen, sekä printti- että nettiversio/per kohde, sisältäen tuote-esittelyn 3. Direct Mailing kampanja incentive-taloille päämarkkina-alueilla (Saksa, Ranska, Espanja, Iso- Britannia, Belelux, Italia) 25

26 versio Kampanjatarjous 4. Ammattilaismessut a) yhteen ammattilaismessuun osallistuminen (IMEX tai EIBTM), hinta / destinaatio b) majoitus-, matka- yms. kulut ym. messulle c) MICE Training Event, kotimaassa, hinta per yritys d) majoitus-, matka- yms. kulut MICE Perustoimenpiteet Kampanjatarjous yhteensä MEK incentivemarkkinointi kaikki yhteensä ei ehditä Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista Venäjä VENÄJÄN KESÄKAMPANJA (alla olevat toimenpiteet vuoden 25 kampanjasta = runko myös kesille 26 ja 27) Kuluttajiin suunnatut toimenpiteet - TV -mainos - Kampanjalle omat internetsivut - lehtimainontaa Jakeluportaaseen suunnatut toimenpiteet - tutustumisvierailut kesäkampanjassa mukana olelville matkanjärjestäjille sek spotti Venäjällä TV:ssä 3 kpl tuotepaketteja internetsivuilla lehtimainos matkailukeskittymän omalla teemalla A4-kokoinen alueinformaatio internetsivuilla 2 Promis-tuotetta (max tuotetta, jos internetissä suoravarausmahdollisuus) pöytä -5% alennuksella Pietarin workshopissa venäläisten tutustumismatka alueelle HINTA PER MATKAILUKESKITTYMÄ Lehdistö- ja kuvausmatkat - mahdollisuuksien mukaan TALVIKAMPANJA (talvikampanjasta ei tietoja, tässä arvio) ei ehditä Matkanjärjestäjävierailut (MEK) tai siirretään raha talvikampanjaan 2. Myyntitapahtumat Finland Workshop, Pietari osallistuminen - majoitus-, matka-, yms. kulut messuille MITT-messut, Moskova, osallistuminen - majoitus-, matka-, yms. kulut messuille Finland Workshop Moskova, syksy 25 - matka-, majoitus- yms. kulut ko. tapahtumaan Venäjän markkinointikampanjat yhteensä Venäjän matkanjärjestäjävierailut (MEK) Venäjän myyntitapahtumien osallistumismaksut yhteensä Venäjän myyntitapahtumien matka- ja majoituskustannukset yhteensä MEK Venäjä kaikki markkinointi yhteensä Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista Ranska Jälleenmyyjätoimenpiteisiin - toimenpiteet sovitaan erikseen MEK Pariisin kanssa Ranskan markkinointi yhteensä MEK Ranska kaikki markkinointi yhteensä

27 versio Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista Kesämatkailu TOIMENPITEET 25 (alustava runko myös vuodelle 26) Etelä-Euroopan kampanja Ranska, Espanja, Italia ilm Etelä- Ammattilaiskampanjan toimenpiteet aika Eurooppa. Workshop myyntitilaisuudet uusien tuotteiden myymiseksi matkanjärjestäjille ohi jo 2. Postitukset ja tiedotteet matkatoimistoille ja matkanjärjestäjille 3. Myyntikäynnit, seminaarit ja tuotemanuaali 4. Tutustumismatkat matkanjärjestäjille 5. Lehdistötyö Matkat, majoitus- yms. yhteen workshoppiin.. MEK Etelä-Euroopan kesämarkkinointi kaikki yhteensä Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista Alankomaat Kesämatkailu, mikäli charter - tuotanto Savoon lähtee liikkeelle TOIMENPITEET 25 (alustava runko myös kesälle 26 ja 27) Alankomaat Kuluttajiin suunnatut toimenpiteet. TV mainoskampanja 2. Kampanjainternet sivut 3. Kampanjaan reagoineille lähetetään kampanjaesite (lisämaksusta partnereiden esite) 4. Sähköinen mainonta ilm. aika jo ohi (mm. sähköpostitus MEK:n rekisteristä, Suomi hakukoneissa vastaustasolle ) Media- ja PR-työ. Mediamatkoja 2. osallistuvan alueen oma mediatiedote 3. sivulla uutisia / per alue Jakeluportaaseen suunnatut toimenpiteet. myyntikäynnit / tutustumismatkat 2. matkatoimistokoulutus 3. Benelux newsletter kuukaisittain tammi-henäkuussa 4. kampanjalle hollanninkieliset internetsivut 5. Matka 25 yhteydessä opastetut matkanjärjestäjävierailut (hosted buyers) kampanjapartnereiden osastoille HINTA PER KESKITTYMÄ Myyntitapahtumat Finland Workshop 26 tilaisuuteen pääsee vain kesäkampanjassa mukana olevat eli seuraava mahdollisuus aikaisintaan 26 - matka-, majoitus- yms. kulut ko. workshoppiin Peruskampanja (minimi mukaan lähtemisen taso) Myyntitapahtuman matka- ja majoituskulut MEK Alankomaat kesämarkkinointi kaikki yhteensä Taulukko 7. MEK markkinointikampanjoiden kuvaukset

28 7.3. Yritysrahoituksella versio Sen jälkeen kun matkailualue on liittynyt MEK:n markkinointikampanjoihin, ko. kampanjoissa yksittäisille yrityksille avautuu lisämahdollisuuksia omiin, yrityskohtaisiin lisätoimenpiteisiin MEK:n kampanjoissa (esimerkkinä mainittakoon hiihtokeskusliite ja kylpyläliite Venäjän kampanjoissa). Päätökset mukaan menemisestä tekee kukin yritys itse ja rahoittaa itse. 28

29 versio SEURAAVASSA LIITTEINÄ KOHDEMARKKINOIDEN VALINNASSA KÄYTETTYÄ TILASTOTIETOA Kainuun tilastoja SUOMI NED BEL ESP 492 UK ITA JPN 3 2 CHI 8 45 NOR POL FRA SWE GER SUI DEN RUS EST 93 5 USA Helsinki Muu etel.suomi Läntinen Suomi Järvi-Suomi Lappi Ahvenanmaa Kuusamo KAINUU % 5 42 % % 4 65 % % % 422 % % % 2 4 % 7 73 % 7 37 % 2 7 % 7 48 % 93 % 9 % 399 % 339 % % 5 42 % 9 67 % 2 97 % % % 27 % 693 % 459 % % % % % 43 3 % 624 % 469 % 949 % % % % 22 7 % 8 87 % % % 47 % 46 % 9 % % 67 5 % 7 43 % 3 4 % 58 % % 74 % 56 % % % % % 2 74 % % % 32 % 38 % 977 % % % % 6 49 % 9 83 % % % 497 % 69 % % 3 2 % 6 92 % 2 92 % % % 848 % 56 % 38 % % % % % % % 7 % % % % % % % % % % 2 % % % % % % % 44 % 82 % % % % % 3 86 % 4 9 % % 3 8 % 6 % 743 % 45 2 % % % % % % % % 253 % 257 % % % 7 65 % 2 67 % % % 67 % 9 4 % % % % % 8 5 % % % % 838 % 8 % % % 3 86 % 7 2 % % % 72 % 58 % 98 2 % % % Taulukko 8. Kansainvälisten yöpymisten jakautuminen Suomen matkailualueille 23 (Tilastokeskus) Yöpymiset Kv. yöpymiset 23 Suomessa NED BEL ESP UK ITA JPN CHI NOR POL FRA SWE GER SUI DEN RUS EST USA Taulukko 9. Kansainväliset yöpymiset Suomessa 23 (Tilastokeskus) 29

30 versio Kainuu 23 Kainuu Kajaani Sotkamo Kuhmo Suomusalmi Hyrynsalmi. Puolanka NED % BEL % ESP % UK % ITA 5 9 % JPN % CHI % NOR % POL % FRA % SWE % GER % SUI % DEN % RUS % EST 4 8 % USA % YHT % Muut AUT CZE Etelä-Korea CAN Intia HUN LAT POR Kreikka Australia Islanti 5 5 Liettua Israel 9 9 Slovenia 7 7 Turkki Irlanti Muut maat YHT KAIKKI % 59 % 4 % 5 % 3 % Taulukko. Kainuun kansainväliset yöpymiset LIITTEISSÄ KOHDEMARKKINOIDEN VALINNASSA KÄYTETTYÄ TILASTOTIETOA Tilastotietoja matkustuksesta Suomeen ja Kainuuseen 23 sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammi-elokuu 24 3

31 versio TUOTE- JA MARKKINA-ANALYYSI EUROOPAN RANSKANKIELISISTÄ MARKKINOISTA Kainuun matkailupalveluiden näkökulmasta Kohdemaat: Ranska sekä Belgian, Sveitsin ja Luxemburgin ranskankieliset alueet 3

32 Sisällys versio JOHDANTO NYKYTILAN ANALYYSI MATKUSTAJAVIRTOJEN MUUTOKSET EUROOPASSA MATKAILIJAMÄÄRÄT SUOMEEN EUROOPAN RANSKANKIELINEN MARKKINA-ALUE Ranska Belgia Sveitsi Luxembourg ASIAKASKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS KOHTEEN VALINTA LYHENTYNYT VARAUSAIKA INTERNET:IN KÄYTTÖ MATKAA VARATTAESSA UUDET ASIAKASRYHMÄT KASVAVA KYSYNTÄ UUSILLE PALVELUILLE, TUOTTEILLE JA SESONGEILLE TUOTANTO SUOMEEN SESONGIN VALINTA CHARTER LENTOJEN VAIKUTUS TÄMÄNHETKINEN TUOTANTO ODOTUKSET TUOTTEELTA JA KOHTEELTA... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4. KAINUU MATKAILUKOHTEENA KAINUUN ALUEEN ANALYYSI KOHDERYHMÄT MARKKINAT JA WELLNESS-TUOTE WELLNESS JA BIEN-ÊTRE KYLPYLÄMATKAT REMISE EN FORME ELI KUNTOILULOMAT KOHDERYHMÄT BIEN-ÊTRE JA TULEVAISUUS MYYNTI JA MARKKINOINTI YHTEENVETO... 4 Johdanto Työssä on selvitetty Euroopan ranskankielisten markkinoiden tämänhetkinen tilanne, vallitsevat kulutustottumukset ja uudet trendit. Matkanjärjestäjien nykyinen tarjonta Suomeen, tuotteet ja hintahaarukka, sekä analyysi tarjonnasta Kainuun näkökulmasta. Koska Ranskan sekä Belgian, Luxemburgin ja Sveitsin ranskankielisten alueiden asiakaskäyttäytyminen noudattaa samaa linjaa, on työssä analysointi Ranskan markkina-alue suurimpana ja tärkeimpänä kohdemarkkina-alueena (6 miljoonaa) ja käsitelty muut alueet lyhyemmin. 32

33 versio NYKYTILAN ANALYYSI.. Matkustajavirtojen muutokset Euroopassa Rauhaton maailmanpoliittinen tilanne, tarttuvat virussairaudet ja huono taloussuhdanne ovat olleet syynä viime vuosien turismin maailmanlaajuiseen laskuun. Viime vuonna 23, rekisteröitiin maailman turismin historian huonoimmat luvut, -,2 % laskua vuoteen 22 verrattuna. Kauko-idän maat olivat suurimmat kärsijät, mutta muutamat kohteet onnistuivat huonosta tilanteesta huolimatta nostamaan matkustajalukujaan. Ranskalaisten matkustajien määrät nousivat eniten Bahama-saarille, Panamaan, Kroatiaan, Libyaan, Dominikaaniseen tasavaltaan ja Baltian maihin! Myös Pohjois-Euroopan maat nostivat matkustajalukujaan ja maat, kuten Norja, Ruotsi, Suomi, Irlanti ja Islanti ovat kolmen viime vuoden aikana kasvattaneet ranskalaisten matkailijoiden osuutta. Myös lyhyemmät, mutta useammat lomat ja pidennetyt viikonloput, yhteinen valuutta, lyhyet välimatkat, pienet aikaerot ja kasvanut lentotarjonta ovat vaikuttaneet voimakkaaseen Euroopan sisäisen matkailun kasvuun. Matkustajien uudet tarpeet: luonto, liikunta, terveet elämäntavat ja itsestä huolehtiminen, sekä paikalliseen elämäntapaan ja kulttuuriin tutustuminen sopivat Pohjoismaiden tarjontaan ja niistä luotuun mielikuvaan. Lukuun ottamatta huonoa vuotta 23, suuntaus myös liikematkustuksen kasvuun Euroopassa on lupaava. Erilaiset yritysten kokous-, seminaari- ja kongressimatkat, asiakas-, palkinto- ja kannustematkat ovat lisääntyneet, ja kohteen valintaan vaikuttavat monesti samat tekijät kuin lomamatkankin valintaan: alle 3-4 h lentomatkan päässä, turvallisuus, hyvätasoiset palvelut, jne. Vuosi 24 näyttää matkailussa valoisalta, sillä tammi-elokuun aikana koko maailman matkailuluvut ovat nousseet 8 % ja Ranskassa jopa 2 % viime vuoteen verrattuna. Myös liikematkustus on noussut tänä vuonna 4 % ja ensi vuodelle (5) arvioidaan jo 5 % nousua..2. Matkailijamäärät Suomeen Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin n. 4 milj. ulkomaista majoitusvuorokautta, joista 9 % tuli Euroopasta. Suurimmat tulomaat ovat tärkeysjärjestyksessä Ruotsi, Venäjä, Saksa, Iso-Britannia, Norja, Yhdysvallat, Alankomaat, Ranska, Italia ja Japani. Työssä käsiteltyjen kohdemaiden matkustajaluvut Suomeen viime vuodelta (23) jatkavat kasvuaan, Ranska +3 %, Belgia + % Luxemburgista ei ole lukuja, mutta esim. Alankomaat nousivat +8 %. Talvimatkailun suosio nousee kesää nopeammin, johtuen viime vuosien talveen kohdistuneista markkinointitoimenpiteistä (MEK:n kattoprojekti). Pohjois-Suomen ja erityisesti Lapin osuus kohteena kasvaa. Euroopan sisäisen matkailun kasvun ennustetaan vaikuttavan Suomen nousuun myös kesämatkailun osalta..3. Euroopan ranskankielinen markkina-alue Euroopan ranskankielinen alue käsittää Ranskan lisäksi sen lähimmät rajanaapurit. - Ranska: 6 miljoonaa asukasta, joista miljoonaa asuu Suur-Pariisin alueella, toisena väestömäärältään seuraa Lyonin alue (Rhône-Alpes). Suomen kannalta tärkeimmät alueet ovat edellisten jälkeen Bretagne, Normandia ja Picardie, eli Pohjois-Ranska (Lille). - Belgia: milj. asukasta, joista ranskankielisiä 3.5 miljoonaa (Wallonen alueella) - Sveitsi: 7 miljoonaa asukasta, joista.4 miljoonaa ranskankielisiä - Luxemburg:.4 miljoonaa, jossa ranska on yksi kolmesta virallisesta kielestä Suurimmat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat keskittyneet pääkaupunkiseuduille..3.. Ranska Ranskasta tehdään vuosittain n. 24 milj. ulkomaanmatkaa, joista 6.3 milj. lomamatkoja. Suurin osa matkoista kohdistuu Euroopan maihin, joista Välimeren maat ovat suosituimpia. Tärkeimmät kohteet ovat: Espanja, Italia, Iso Britannia, Belgia, Marokko ja Saksa. Suomi saavuttaa vasta 44. sijan. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat Suomen edellä. Tosin Suomen osuus kasvaa joka vuosi, kun taas Norjan ja Ruotsin osuus Pohjoismaisista markkinoista laskee. Uusiin ja tuleviin Euroopan jäsenmaihin ennustetaan matkustuksen lisääntyvän huimasti tulevien vuosien aikana. Uusia, ranskalaisia kiinnostavia kohteita Euroopassa ovat esim. Croatia, Eesti, Slovenia, Unkari ja Bulgaria. Myös matkanjärjestäjille vuosi 23 oli huono ja liikevaihto laski ennätykselliset 7 33

34 versio % edelliseen vuoteen verrattuna, joka sekään ei ollut hyvä syyskuun. katastrofin jälkeen. Eniten pakettimatkoja myytiin kotimaan pakettien jälkeen Marokkoon, Tunisiaan, Manner-Espanjaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Kriisivuosista ovat parhaiten selviytyneet ne matkanjärjestäjät, joilla oli riittävä ja monipuolinen tuotanto Pohjois- ja Keski-Euroopan kohteisiin. Kahden edellisen vuoden seurauksena yhä useampi matkanjärjestäjä on kiinnostunut Suomesta. Suomea tuottavien matkanjärjestäjien määrä on viime vuosien aikana lähes kaksinkertaistunut ja tuotevalikoima moninkertaistunut. Korkeimmat matkustajaluvut Ranskasta ulkomaille mitataan huhti-elokuun aikana. Ranskassa on 5 viikon vuosiloma. Tärkeimmät lomakuukaudet ovat heinä- ja elokuu, tosin loma-aika on painottumassa heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Myös kesäloman kokonaispituus on lyhentynyt 4 viikosta 2-3 viikkoon. Loput vuosilomista pidetään syksyllä, talvella, keväällä useina viikon pituisina jaksoina. 35 työviikkotuntiin siirtyminen on lisännyt viikonloppumatkustusta Euroopan pääkaupunkeihin, mutta lomamatkustamiseen se ei ole suuremmin vaikuttanut. Suomella on joulun ja talvikauden matkoista Pohjoismaista suurin markkinaosuus. Viime talvena (23-24) ranskalaisia yöpymisiä rekisteröitiin 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös kesän (23) yöpymisissä rekisteröitiin 8 %:n kasvu Belgia Belgiasta tehtiin viime vuonna n. miljoonaa ulkomaanmatkaa. Tärkeimmät kohteet ovat Ranska, Espanja ja Saksa. Brysselin ympäristössä asuvat ovat suurimpia matkustajia, mutta ranskankielisen alueen valloonit edustavat yli 3 % matkustajista. Suurin osa matkoista tehdään kesälomien eli heinä-elokuun aikana, mutta suuntaus lyhyempiin ja useimpiin lomiin on nähtävissä myös Belgiassa. Belgian kilpailutilanne noudattelee samaa linjaa Ranskan kanssa. Pohjoismaiden kohteiden lisäksi, Suomi kilpailee Ison Britannian ja Kanadan kanssa. Talvimatkailun osalta Suomelle on muodostumassa oma brändi, jolla kohde erottuu kilpailijoistaan. Kesämatkailu Suomeen on vasta lähtenyt käyntiin. Kysyntää luontoon, kulttuuriin ja erilaisiin aktiviteetteihin pohjautuvista tuotteista on, joten tuotetarjonta Belgian markkinoille voi olla sama kuin Ranskan markkinoille Sveitsi Vuonna 22 Sveitsistä tehtiin myös n. miljoonaa ulkomaanmatkaa. 86 % matkoista tapahtui Euroopan sisällä kohteina Ranska, Italia, Espanja, Saksa, Itävalta ja Iso-Britannia. Suomi ei ollut ensimmäisten 2 joukossa. Noin kolmannes matkoista tehtiin kesälomien, kesä-, heinä- ja elokuun aikana, mutta matkustus on lisääntymässä myös talvi- ja kevätkuukausina. Eurooppalainen linja on havaittavissa myös Sveitsissä. Useampi, mutta kestoltaan lyhyempi matka vuodessa. Uusi suuntaus omatoimimatkoista valmiisiin pakettimatkoihin on havaittavissa Luxembourg Luxemburgin Suuriruhtinaskunnassa asuu 44.3 asukasta 2586 km² alueella. Luxemburgista ei ole saatavissa matkustajalukuja Suomeen. Lentokentän matkustajaluvut kertovat kuitenkin paljon maan matkustuskäyttäytymisestä. Vuonna 23 sen kautta kulki.7 miljoonaa matkustajaa. Luxemburgin asukaskanta on hyvin kansainvälinen, 6 % asukkaista on ulkomaalaisia, ja keskiansiot ovat korkeat. Belgialaiset ja ranskalaiset matkanjärjestäjät toimittavat esitteensä luxemburgilaisille matkatoimistoille, jotka tarjoavat lähtöjä joko Brysselistä tai Ranskan puolelta Metz:istä. 2.. Kohteen valinta 2. ASIAKASKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS Asiakas valitsee kohteen matkan tyypin ennemmin kuin maan mukaan. Suomi valitaan useimmiten esim. talvella siitä syystä, että halutaan pohjoinen, luminen kohde; Suuri Pohjola, jossa voi harrastaa erilaisia aktiviteettejä. Kesälle MEK on markkinoimassa omaa brändiä: puhdas luonto, kimalteleva vesi ja moderni urbaani elämä. Matkanjärjestäjien mukaan markkinoilla olisi kysyntää Suomen kesätuotteille laajemminkin. Ongelmana pidetään markkinoiden huonoa Suomi-tietoutta kesäkohteena, sekä kiinnostavien tuotteiden vähäisyyttä. 34

35 versio Lyhentynyt varausaika Ranskalainen asiakas varaa matkansa yhä myöhemmin. Lyhentynyt varausaika tuottaa ongelmia sekä matkanjärjestäjille, että matkailupalvelujen tuottajille. Yli puolet varauksista tehdään alle 2 kk ennen matkalle lähtöä Internetin käyttö matkaa varattaessa Vaikka internetin kautta varatut matkat lisääntyvät, asiakas varaa nk. tuntemattomaan kohteeseen matkansa tunnetun matkanjärjestäjän tai oman matkatoimistonsa kautta. Henkilökohtainen myyjäkontakti on edelleen tärkeä ja internet toimii lähinnä ylimääräisen tiedon antajana. Koska aktiviteetti- ja teemamatkat ovat hankalia tarjottavia hakumoottoreissa, uudentyyppinen tuote, nk. forfait dynamique eli dynaaminen paketti on monella matkanjärjestäjällä työn alla tai jo markkinoilla. Kysymys on peruspaketista (lento + hotelli), jonka asiakas tilaa suoraan netistä, loput palvelut ostetaan paikan päältä Uudet asiakasryhmät Vuoden 23/4 aikana on ilmestynyt markkinoille yhä enemmän nk. luksusmatkaesitteitä. Ylellisyysmatkoihin erikoistuneet matkanjärjestäjät tai nk. yleismatkanjärjestäjät painattavat erikseen esitteen, jossa matkan ja hotellin taso alkaa 4 tähdestä, lennot business-luokassa jne. Myös eri alojen aktiiviharrastajat, jotka usein ovat uskollisia yhden erikoismatkanjärjestäjän kantaasiakkaita, odottavat esitteiden tarjoamia uusia kohteita ja uusia tuotteita. Tästä syystä matkanjärjestäjälle on erittäin tärkeää, että tuote soveltuu juuri heidän asiakkailleen, sillä riski kantaasiakkaan menettämisestä epäonnistuneen matkan jälkeen on suuri. Murtomaahiihdon harrastajat ovat odotettu kasvava asiakasryhmä. Asiakkaiden keski-iän nousu, ekologiset arvot ja yhä epävarmempi lumitilanne Keski-Euroopan hiihtokohteissa, antaa olettaa pohjoisten hiihtokohteiden suosion kasvun. Henkisen hyvinvoinnin puolelle voidaan luokitella matkat, joita tarjotaan stressistä, ihmissuhteista tai muuten liian urbaanista elämästä kärsiville. Puhtaassa luonnossa, kaukana arjesta, on hyvä puhdistautua, kerätä henkisiä ja ruumiillisia voimavaroja. Matkaan yhdistetään usein luentoja, luonnonhoitoja, jne Kasvava kysyntä uusille palveluille, tuotteille ja sesongeille Vaikka talviaktiviteettiviikko-ohjelma ja kesän kiertomatkaohjelma ovat kysytyimmät tuotteet Suomesta, uutta kysyntää on myös muille tuotteille ja sesongeille. Jo tunnettujen talviaktiviteettien (moottorikelkkailu, koira- ja poroajelu, jne) lisäksi kysyntä laajenee muille aktiviteeteille. Erilaiset moottoriurheiluun liittyvät aktiviteetit, luontoelämykset ja paikalliskulttuureihin tutustuminen herättävät kiinnostusta, mutta myös teemaan tai tapahtumaan liittyvät matkat kasvattavat suosiotaan, kuten musiikki, taide, historia, ruuanlaitto jne. Yksittäis- ja ryhmämatkojen kohdalla on havaittavissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna uutta kysyntää Pohjois-Suomeen myös kesälle. Useat matkanjärjestäjät ovat lisänneet kesätuotteiden 24 valikoimaan uusia auto- ja kiertomatkoja. Ranskassa kokeillaan viikon aktiviteettilomaa Lapissa, jossa luontoaktiviteetit yhdistetään saamelaiskulttuuriin ja kansanperinteisiin. Korkeatasoisille vaellus-, golf- ja kalastusmatkoille on yhä enemmän kysyntää. Myös kesäsesongin jatkaminen syyskuun loppuun erikoisryhmätuotteilla on herättänyt kiinnostusta, ja esim. syysmatkat ryhmille ovat saaneet positiivista palautetta. 3.. Sesongin valinta 3. TUOTANTO SUOMEEN 35

36 versio Suurin osa matkanjärjestäjistä aloittaa Suomen tuotantonsa Joulun ja Uuden Vuoden matkoilla. Tässä vaiheessa kohde nimetään Lapiksi, joka myy nimenä paremmin kuin Suomi. Sen jälkeen tuotantoa laajennetaan talven yli erilaisilla aktiviteettilomapaketeilla. Esimerkki tästä on matkanjärjestäjä, joka on jo vuosien ajan tarjonnut Uuden Vuoden pakettia Lappiin, ja joka tänä vuonna aloitti suoran charter lennon Rovaniemelle. Moni matkanjärjestäjä nimeää talviesitteensä edelleen Suomalainen Lappi mukaan. Sanaa Suomi käytetään sitten kesäesitteissä. Kesämatkailussa pääpaino keskittyy Etelä- ja Järvi - Suomeen sekä kierto- ja automatkoissa myös Pohjois- Suomeen ja Lappiin. Kesätuotteista kiinnostuvat Suomeen ja Pohjoismaihin erikoistuneet matkanjärjestäjät, sekä pidempiin bussi- jne. kiertomatkoihin erikoistuneet matkatoimistot. Teema- ja aktiviteettimatkailu kesällä ei vielä ole saavuttanut suurta suosiota matkanjärjestäjien keskuudessa ja sitä tarjotaankin vain muutamien esitteissä. Uuden matkustuskäyttäytymisen myötä on kuitenkin odotettavissa kiinnostuksen heräämistä, jota MEK:n tänä vuonna aloittama kesäkampanja tukee Charter lentojen vaikutus Suomen talvimatkailun pienimuotoiselle massaturismille avasivat charter-lennot, jotka aloitettiin ensin Isosta- Britanniasta ja jotka jatkuvat tulevana talvena kaikista Suomen kannalta tärkeimmistä maista. Ranskan kohdalla charter-lentojen aloittaminen Pariisi-Lappi välille avasi kohteen suurelle yleisölle. Ensimmäiset lennot aloitettiin talvella 2/. Viime talvena (23/4) viikoittaisia lentoja oli jo 5, joista 3 suoria Finnairin lentoja (RVN, KTT ja IVL) ja 2 yksityistä charter lentoa RVN:lle (to ja su). Suorilla lennoilla matkanjärjestäjä ottaa hintariskin ja ostaa paikat lentoyhtiöltä (myös AY:ltä) etukäteen. Viikko- tai viikonlopun paketin hinta on tällöin kilpailukykyinen muiden Suomen ja Lapin kanssa kilpailevien charter-kohteiden kanssa (esim. Kanada). Hintaetu normaaliin reittilennon hintaan verrattuna on n. 5. Toinen etu on varmistetut paikat verrattuna varattuihin hotellivuoteisiin. Tällöin myös vuodepaikat voi ostaa etukäteen riskillä ja neuvotella hintaja maksuehdot sen mukaisesti. Reittilennon varaan tehdyt paketit saattavat jäädä myymättä vain siitä syystä, että lentoyhtiö ei vahvista paikkoja ajoissa tai optioita lennolle ei saa. Talven Charter-lentojen myötä matkanjärjestäjien on keskitettävä tarjonta kohtuullisen matkan päähän lentokentästä. Tällä hetkellä suoria lentoja lennetään Ranskasta ja Sveitsistä Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon. Tosin Lapin hiihtokeskuksien hotellipulasta johtuen, saatetaan asiakkaat kuljettaa Kittilästä jopa Saariselälle! Tarjonta on keskittynyt suurelta osin Lapin eri hiihtokeskuksien tai niiden läheisyydessä sijaitseviin hotelleihin. Vain muutaman matkanjärjestäjän tuotannosta löytyy talvituotteita muualta Suomesta: Katinkulta, Bomba, Kuopio, Messilä (Lahti), Tahkovuori, Eräkeskus (Joensuu) Tämänhetkinen tuotanto Tuotanto on keskittynyt Lapin hiihtokeskuksiin ja paljolti samoihin taloihin. Hotellit, kuten Harriniva, Loma Vietonen, Ounasvaaran Pirtit ja Luosto ovat tehneet myynti- ja markkinointityötä Ranskan markkinoilla yli 5-2 vuoden ajan. Pitkäaikainen yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa on opettanut hotellit palvelemaan ranskalaisia asiakkaita. Tuote on helppo rakentaa ja myydä, sillä suurin osa tuotantoa tekevistä on ehtinyt henkilökohtaisesti tutustua tuotteeseen. Pakettimatkat noudattavat lähes kaikki samaa linjaa: 4,5,6 tai 8 päivän paketteja eri vaihtoehdoilla, ruokailuilla tai aamiaisella, aktiviteeteilla tai ilman. Hintakilpailu chartereiden myötä on kiristynyt entisestään. Viikon paketin alkaen -hinta sisältäen lennot, transferit, aktiviteetit ja hotellin täysihoidolla on n... Alkaen -hintaa tarjotaan tammikuun ja huhtikuun lähdöille, matkanjärjestäjä laskee oman katteensa omakustannustasolle ja neuvottelee erikoishinnat tuottajien kanssa. Tästä johtuen korkean sesongin hinnoissa on katetta kirittävä umpeen. Hinta samalle tuotteelle saman kauden aikana vaihtelee välillä, lähtöpäivistä riippuen. Moottorikelkkailu on edelleen ranskalaisten suuri talvituotesuosikki ja kelkkasafarit muuttuvat yhä vaativammiksi ja pidemmiksi etäisyyksiltään. Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät kilpailevat samoilla tuotteilla samoilla markkinoilla lähestulkoon samoilla hinnoilla. Poikkeuksena ovat erikoismatkoja järjestävät operoijat, jotka valitsevat kohteen tuotteen laadun ja tuottajan asiantuntijuuden mukaan. Tästä esimerkkinä ne matkanjärjestäjät, jotka tarjoavat Kainuuta hiihto- ja lumikenkävaelluksilla, valokuvaussafareilla jne. Tuottaja on silloin itse alan harrastaja ja tuntee asiakkaan tarpeet. 36

37 versio Odotukset tuotteelta ja kohteelta Muutama vuosi sitten Lapissa aloitetun klubihotelli -tuotteen myötä matkanjärjestäjät odottavat viikon aktiviteettipakettiin sisältyvän tietyt palvelut hotellilta ja muilta pakettiin osallistuvilta palvelujen tuottajilta - Varusteet (haalarit, kengät, hanskat, jne.) asiakkailla koko oleskelun ajan - Iltaohjelmaa tarjolla: ranskankielisiä elokuvia (Sali + TV), karaoke, seurapelejä, filmi revontulista, tanssia jne. - Mahdollisuus normaalin ohjelman lisäksi harrastaa: murtomaasukset, lumikengät, pulkat, potkukelkka käytössä maksutta - Hotellissa henkilö ohjelmamestari, joko Tour Operatorin tai talon puolesta, ohjaamassa aktiviteetteja ja muuta toimintaa - Lähdöt voimassa myös Jouluna ja Uutena Vuotena (voi olla poikkeava ohjelma) - Jäähotelli, -ravintola tai baari, sekä yö iglussa ovat asioita, joita asiakkaat kysyvät. - Tarjolla aina aktiviteetteja maksullisena optiona - Iltaretket yöhön ovat suosiossa (esim. lumikenkäkävely revontulia tarkkailemaan) Matkanjärjestäjät ovat valmiita panostamaan Suomen kesän myyntiin, jos sen tunnettavuutta vahvistettaisiin kuluttajamainonnalla. Tässä MEK:n rooli on tärkeä. Suomen on löydettävä oma brändi, jolla kohde erottuu muista. He toivovat myös hotellien palvelutason kohottamista: ruoka-, viihde-, oheispalvelut, yleinen siisteys (!) ja viihtyvyys. Varauksien ja informaation haun helpottaminen. Informaation saaminen myös muilla kielillä kuin englanniksi ja saksaksi. 4. KAINUU MATKAILUKOHTEENA Euroopan markkinoilta katsottuna Kainuu on toistaiseksi hyvin tuntematon matkailukohde Suomessa. Vuonna 23 Kainuun osuus Suomessa yöpyvistä ulkomaalaisista oli hieman yli prosentin luokkaa, ranskalaisten osuus siitä oli alle 2 %. Sen potentiaali luonto-, liikunta-, terveys-, hyvinvointi- sekä kokous- ja tapahtumakohteena on kuitenkin korkea olemassa olevan infrastruktuurin, paikallisen kulttuurin ja palvelun tason ansiosta. 4.. Kainuun alueen analyysi Kainuun vahvuudet Monipuolinen hotellitarjonta / runsas tarjonta mökki- ja huvilamajoitusta / monipuoliset palvelut ja aktiviteetit (kesällä ja talvella) / pitkälle kehitetyt teemaohjelmat eri alojen harrastajille, esim. Golf, perhokalastus, karhuntarkkailu, murtomaahiihto, vaellus, jne. Jotka sopivat myös vaativimmille harrastajille / wellness -matkailun kehittämisen kannalta olemassa olevat palvelut / jatkuva tuotekehittely esim. wellness, nature, incentive jne. /ainutlaatuinen, muista erottuva kulttuuriperinne Kalevala, jonka mytologiaa voi käyttää hyväksi markkinoinnissa / paljon paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä tapahtumia/ ei massaturismia / lentokenttä lähellä / Euroopan alueella / lyhyt lentomatka ja lyhyet transferit Heikkoudet Hotellien pieni huonekapasiteetti / Kainuun alueen brandin puuttuminen / vaatimaton ulkomaan markkinointi / lennon korkea hinta, kapasiteettipula ja huonot yhteydet Euroopasta / ranskankielisen henkilökunnan ja myyntimateriaalin puuttuminen / Mahdollisuudet Markkinoiden lisääntynyt kiinnostus uusiin kohteisiin, tuotteisiin ja sesonkeihin / lisääntynyt kysyntä luontoon ja hyvinvointiin liittyviin tuotteisiin / Lähes ympärivuotinen tarjonta/ Lapin hotellikapasiteetti sesonkiaikoina riittämätön / Erikois- ja teemamatkanjärjestäjien kasvava kiinnostus Suomea kohtaan / Kainuusta löytyy eri alojen erikoistuntemusta aktiviteetti- ja luontomatkailuun/ Ainutlaatuisen Kalevalan hyödyntäminen Kainuun brändin luomisessa / Suomalaisen kulttuurin esille tuominen: suomalaisuuden synty, Akseli Gallen Kallela, Sibelius, Talvisota, ortodoksisuus, Venäjän Karjala / Puhtaan luonnon ja rauhan hyödyntäminen henkisissä hyvinvointimatkoissa. Uhat Riittämättömät valmiudet suurille kapasiteeteille (kongressit ja incentiivit) / Oheistuotteiden ja - palveluiden riittämätön kehittely ja heikko markkinointi / charter lennoista johtuva tuotannon 37

38 versio keskittäminen Lappiin / Kainuun palveluiden hajottaminen palasiksi sekä maantieteellisesti, että markkinoinnissa / Kainuun identiteetin, historian ja kulttuuriperinteen väheksyminen 4.2. Kohderyhmät Ylempi tuloluokka (yksittäiset ja/tai ryhmässä matkustavat) Suomeen matkustavat yleensä keskiluokkaa korkeamman tulo- ja koulutustason omaavat, keski- tai ylimmän tason johtotehtävissä tai opetustehtävissä toimivat, erilaiset vapaan ammatin- ja liikkeenharjoittajat. Yli 35 vuotiaat ja seniorit (nopeimmin kasvava ryhmä) yksin tai ryhmissä matkustavat ovat kokeneita, uusia elämyksiä hakevia ja vaativia asiakkaita. Kainuun kohdalla varteenotettavin kohderyhmä ovat yli 4-vuotiaat, elämäntavan tai harrastuksen mukaan matkustavat, joille tärkeintä ei ole Napapiirin ylitys ja 3 minuutin poroajelu, vaan odotuksia vastaava, hinta/laatusuhteeltaan oikea matkailuelämys aidossa ympäristössä. Sesongin, hotellin ja palveluiden mukaan kohderyhmät voi vielä jakaa tuotetarjonnan mukaisesti : Seniorit (esim. luonto-, kunto- ja terveysmatkat...), Lapsiperheet (aktiviteettilomat, hiihtolomat, lapsille sopivat vaellusmatkat...), Perhokalastajat, Golfaajat jne.... Incentiiviryhmät Lähes kaikissa kohdemaissa incentiivimatkailu on lisääntymässä ja vaikka vuosi 23 oli myös businessmatkailussa huono vuosi, odotetaan kuluvalle vuodelle 24 3 %:n nousua. Suomeen suuntautuvat ryhmät ovat kasvamassa, sekä lukumäärältään että kooltaan. Ryhmän koko vaihtelee 2-4 henkilöön, viime talvena 24 Lapissa oli useita 25-4 henkilön ryhmiä. Ryhmän koko kasvaa, mutta viive lyhenee keskimäärin 3-4 vuorokauteen. Euroopan incentiivitoimistojen sesonki alkaa tammikuusta, jolloin monet edellisen vuoden lopussa päättyneet myyntikilpailut palkitaan. Korkea sesonki jatkuu aina kesäkuun loppuun ja alkaa jälleen syyskuusta, jatkuen joulukuun puolelle, jolloin yritykset juhlivat vuoden päätöksiä. Kongressi- ja kokousryhmät Suomeen odotetaan vuoden 24 loppuun mennessä n. 43 kongressiosallistujaa (suomalaista tai kansainvälistä), kohteina pääasiassa Helsinki ja Etelä-Suomen kaupungit. Kongressien huippukausi osuu kesä-heinäkuulle, mutta niitä, kuten yrityskokouksiakin järjestetään ympäri vuoden. Ym. kohdemaista myydään vain vähän kansainvälisiä kokouksia tai kongresseja muualle kuin pääkaupunkiseudulle johtuen kongressitilojen ja majoituksen puutteesta. On mielenkiintoista todeta, että ohjelman sisällön jälkeen seuraavat valintakriteerit päätökseen kongressiin osallistumisesta ovat ) maa, jossa kongressi järjestetään mitä eksoottisempi kohde, sitä enemmän osallistujia 2) mielenkiintoinen oheisohjelma ja 3) tarjolla olevat tutustumismatkat ennen ja jälkeen kongressin. 5.. Wellness ja bien-être 5. MARKKINAT JA WELLNESS-TUOTE Englantilaista sanaa wellness ei vielä käytetä hyvänolon matkailupalveluiden markkinoinnissa (paitsi Sveitsissä). Ranskassa wellness sanaa vastaa bien-être johon usein yhdistetään sanat forme (kunto) ja santé (terveys). Sanaa bien-être ja remise en forme käytetään aina kylpylämatkojen markkinoinnissa, mutta uusien trendien myötä, niitä on aloitettu käyttämään minkä matkan myynnissä tahansa. Hyvänolon ja rentoutumisenhan voi liittää mihin tahansa lomapakettiin tai tarjota sitä vaikka liikematkustajalle Kylpylämatkat Kylpylämatkalla Ranskassa tarkoitetaan joko meren äärellä olevaa Thalasso hotelli- ja hoitokompleksia (thalassothérapie), jossa hoidot perustuvat merestä pumpattuun ja lämmitettyyn veteen ja merileviin. Vuoristossa, perinteisissä kylpyläkaupungeissa sijaitsevia Thérmale hotelleja (balnéothérapie), joissa hoidot keskittyvät mineraalivesiin (esim. Vichy tai Evian) tai nk. urbaanin veden Spa hotelleja, joissa hoidot perustuvat paineveteen ja yleiseen rentouttavaan hoitoon. 38

39 versio Hoidot on yleensä jaettu erilaisiin kuureihin asiakkaan motivaation mukaan. Hoitokuureja on esim. laihdutukseen, selluliitin poistoon, migreenin tai reumatismin hoitoon, tupakanpolton lopettamiseen, vanhenemisen hidastamiseen, yleiskunnon ja terveyden kohottamiseen, jalkojen verenkierron elvyttämiseen, selän hoitoon, synnytykseen ennen ja jälkeen, stressin, suun, muistin tai menopaussin hoitoon, sekä yleisen kauneuden kohottamiseen. Kylpyläpaketit sisältävät useimmiten 4 hoitoa / pvä. Hoidot ovat useimmiten aamupäivällä, jolloin iltapäivä jää rentoutumiseen tai muille aktiviteeteille. Pakettiin sisältyy puoli- tai täysihoito erikoisruokavaliolla tai ilman. Kylpylähotellien ravintoloiden ruokalistat on suunniteltu kohderyhmien mukaan, sillä monet hotellit tarjoavat myös muita palveluja, kuten kokouksia ja kongresseja. Ennen hoitokuurien aloittamista, asiakas tapaa lääkärin, joka tarkistaa ettei mikään hoidoista tuota ongelmia asiakkaan terveydentilaan. Kylpylämatkojen oheispalveluina tarjotaan erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia. Alla lista oheisaktiviteeteista, joita eri kohteissa tarjotaan: Maastoautoajelua, keittokursseja, taikurikursseja, lumikenkäkävelyä, biljardia, keilausta, kanoottiretkeä, pelikasinoa, metsästystä, elokuvateatteria, discoa, ratsastusta, tennistä, golfia, sulkapalloa, kuntosali, vaellusta, kävelyä, lenkkeilyä, vuorikiipeilyä, minigolfia, kuumailmapallolennätystä, liitovarjoa, laskuvarjohyppyä, seikkailurataa, luistelua, kalastusta, petankkia, veneilyä, purjelautailua, koskenlaskua, pelisalia, laskettelua, murtomaahiihtoa, vesihiihtoa, lautailua, pöytätennistä, pyöräilyä, lentopalloilua, tutustumiskäyntejä kulttuurikohteisiin jne..... Matkanjärjestäjät julkaisevat erikseen esitteen kylpyläpaketeista ja useat matkanjärjestäjät ovat erikoistuneet vain kylpylälomiin. Matkat keskittyvät Ranskaan ja Välimeren maihin, joista Tunisia on ehdoton suosikki (26 kylpylähotellia rannikolla), seuraavana Marokko Italia, Kreikka ja Espanja, sekä Keski-Eurooppa. Hotellien taso on useimmiten hyvä 3-5 *. Perinteisesti kylpylälomaan yhdistetään sana luxus, mutta se on muuttumassa samanaikaisesti kuin kuluttajan tottumukset, odotukset ja budjetti muuttuu. Yhä useammat matkanjärjestäjät valitsevat kylpylähotellin majoituskohteeksi tavalliselle pakettimatkalleen antaen siten lisäarvoa tuotteelleen Remise en forme eli kuntoilulomat Kuntoilulomilla yhdistetään liikunta ja kylpyläloma, esim. Usean päivän vaellus vaatimattomissa olosuhteissa päättyy muutaman päivän lepoon keitaassa. Matkanjärjestäjät valitsevat kylpylähotellin saadakseen tuotteelle lisäarvoa Kohderyhmät Kaikenikäiset miehet ja naiset, jotka ovat kiinnostuneita kunnostaan ja terveydestään! 5.5. Bien-être ja tulevaisuus Thalasso tuote on laajentumassa yleiseksi bien-être tuotteeksi. Yhä kiireisempi elämänrytmi, saastunut elinympäristö ja teollisesti valmistetun ruuan haittavaikutukset alkavat näkyä jokaisen kuluttajan terveydentilassa. Hyväolo, terveys ja kuntoilu tulevat olemaan tekijöitä, joita haetaan lomakohdetta valittaessa. Kainuun olemassa olevat palvelut mahdollistavat jo nyt wellness -tuotteen markkinoinnin Ranskaan. Tuotekehittelyä on tietenkin jatkettava ja myyntimateriaalia valmistettava. Tuotteen kohderyhmiä mietittäessä on ehkä parasta aloittaa markkinointi yhdistäen hoitopalvelut ja aktiviteetit siten, että ne muodostavat yhtenäisen bien-être, nature, santé kokonaisuuden. Kokemusten ja tuotekehittelyn myötä paketeista voi sitten rakentaa enemmän hoitopuolelle painottuvia, päämääränä tarjota todellinen vaihtoehto Euroopan Thalasso ja Spa kohteille Myynti ja markkinointi Kainuun alueen myynti tapahtuu kohdemaittain matkanjärjestäjien sekä incentiivi-, kokous- ja kongressimatkoihin erikoistuneiden toimistojen kautta. Myynti on aloitettava jo Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä ja tarjottava vaihtoehtoa Lapin kohteille. Jo valmiina olevien tuotteiden myyminen erikoismatkanjärjestäjille on myös aloitettava heti, sillä viive tuotteen markkinoimisesta siihen, että se vihdoin löytyy esitteiden sivuilta on pitkä. Erikoismatkoja myyvät toimistot haluavat testata tuotteen aidoissa olosuhteissa, ennen kuin se menee myyntiin. 39

40 versio incentiivi- ja ryhmämatkojen myynnin voi myös aloittaa heti, sillä tarvittavat tuotteet ja materiaali on jo valmiina juuri päättyneen projektin ansiosta. Olemassa olevat wellness- tuotteet voi jo yhdistää muihin tuotekokonaisuuksiin ja aloittaa myyminen, tosin tuotekehittelyä on jatkettava. Tuotteiden on oltava valmiina matkanjärjestäjiä varten noin vuotta aikaisemmin, ehtiäkseen seuraavan vuoden matkaesitteeseen. Kongressien ja suurten incentiivi -ryhmien kohdalla päätökset kohteista tehdään n.2-3 vuotta ennen tapahtumaa. Kansainvälisessä markkinoinnissa olisi hyödynnettävä Kainuun omia ja Kainuun aluetta sivuavia yhteisprojekteja sekä Suomen Matkailun Edistämiskeskuksen tapahtumia osallistumalla workshop tilaisuuksiin kohdemaissa ja Suomessa. Mahdollinen osallistuminen ulkomailla tärkeimmille ammattimessuille kannattaa myös näkyvyys- ja kustannussyistä tehdä yhteistyössä MEK:n kanssa. Opinto- ja lehdistömatkat, sekä henkilökohtaiset myyntikäynnit täydentävät toimenpiteitä. Finnair ja MEK ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa tukea Kainuun markkinointia yhdessä hotellien ja palveluntuottajien kanssa osallistumalla esim. opinto- ja lehdistömatkojen kustannuksiin. 6. YHTEENVETO Osa Kainuun jo olemassa olevista matkailutuotteista vastaa ranskankielisten markkinoiden nykyiseen kysyntään aktiviteetti-, hyvinvointi-, luonto- ja kulttuurimatkoista. Jo hyviksi todetut ja testatut tuotteet olisi saatava myytävään muotoon mahdollisimman pian (tuotekuvaukset Ranskan kielellä, hinnat, nettipankin avaaminen). Ennusteet tulevien vuosien noususta vapaa-ajan ja incentiivimatkojen kohdalla, sekä uudet suunnat ja tarpeet asiakaskäyttäytymisessä, tukevat tuotekehittelyn ja markkinoinnin tarpeellisuutta. Kainuusta löytyvät puitteet, palvelut ja osaaminen, jotka tuotekehittelyn ja markkinoinnin avulla on saatava myyjän ja kuluttajan tietoisuuteen. Kainuun on erotuttava kilpailevista kohteista omalla imagollaan, jonka luomiseen olisi käytettävä olemassa olevia elementtejä: ainutlaatuisuus, aitous, pitkälle kehitetyt tuotteet, erikoisosaaminen, rikas kulttuurija kansanperinne ja siihen liittyvä mytologia. Esim. Kuhmon kohdalla kamarimusiikki, Kalevala, kansanperinne ja koskematon luonto petoeläimineen muodostavat jo muista Suomen alueista ja Suomen kilpailijoista erottuvia elementtejä Kainuun koko alueen imagon markkinointiin. Vuokatin alueen urheilun ja liikunnan vahva osaaminen ja sen myötä saavutettu maailmanlaajuinen maine olisi hyödynnettävä tuotekehittelyssä myös muille liikuntaan liittyville tuotteille. Jos Suomen kesän yötön yö on yksi myyntivalteista perhokalastajille, sama pätee myös muihin luonnon ja liikunnan harrastajiin. Kuinka moni harrastaja Euroopassa tietää Suomen golfkenttien korkean tason ja keskiyön golfin? Haasteena onkin rakentaa Kainuun alueelle riittävän vetovoimaisia palvelukokonaisuuksia, tuotteistaa eri sesonkien ja teemojen tarjoamia mahdollisuuksia kohderyhmien tarpeiden mukaisiksi ja kilpailijoista erottuviksi tuotteiksi ja saattaa ne aikatauluja noudattaen asiakkaan tietoisuuteen tehokkain markkinointi- ja myyntitoimenpitein. 4

41 MATKAILUFAKTAT 24 ISO-BRITANNIA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % +4,6 % Iso-Britanniasta Suomeen Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 39,3 % 43, % 45,5 % 5,4 % 52, % 52, % 34,8 % 46,9 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 46,5 % 42,7 % 39,3 % 36,4 % 36,2 % 36,6 % 52, % 39,9 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 4,2 % 4,2 % 5,3 % 2,2 %,8 %,3 % 3, % 3, % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi 43 3 Ahvenanmaa 469 Kajaani 388 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 949 Sotkamo 89 Suomen Länsi Kainuu 888 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet britit matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 2 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä , , , , , 23* 23* 6,5 Brittien Suomen markkinaosuus brittien ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Brittien Matkat Suomen Brittien Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 282 /vierailu ,4 % ,24 % 44 /päivä ,46 % ,33 % 33 9 yhteensä ,49 % ,39 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko. Iso Britannia 4

42 MATKAILUFAKTAT 24 RANSKA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -34, % Ranskasta Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 39,7 % 4,3 % 43,8 % 49,4 % 5, % 54,3 % 64,8 % 7,3 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 49,4 % 48,4 % 45,3 % 4,4 % 39,5 % 37,9 % 32, % 25,9 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, %,9 %,2 %,9 %,2 % 9,4 % 7,8 % 3, % 2,8 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 67 8 Järvi-Suomi Ahvenanmaa 7 Kajaani 35 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo Sotkamo 539 Suomen Länsi Kainuu Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 59 Suomeen saapuneet ranskalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Ranskasta Muut 6 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,9 23* 23* 48,5 Ranskalaisten Suomen markkinaosuus ranskalaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Ranskal. Matkat Suomen Ranskal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 32 /vierailu ,29 % ,7 % 45 /päivä ,35 % ,24 % 3 yhteensä ,39 % ,27 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 2. Ranska 42

43 MATKAILUFAKTAT 24 VENÄJÄ *ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -3,8 % Yöpymiset Venäjä * * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 59,9 % 56,5 % 55, % 59,9 % 6,9 % 6, % 84,2 % 8,9 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 3,6 % 32,7 % 34,8 % 3,5 % 28,6 % 29,5 % 4,4 % 6,2 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 9,6 %,8 %,2 % 9,6 % 9,5 %,5 %,5 %,8 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 67 Kajaani 4459 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 9 4 Sotkamo Suomen Länsi 2 67 Kainuu Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 26 Suomeen saapuneet venäläiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Venäjältä Muut 2 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,8 23* 23* 428,2 Venäläisten Suomen markkinaosuus venäläisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Venäläisten Matkat Suomen Venäläisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 235 /vierailu ,39 % ,22 % 9 /päivä ,92 % ,97 % 9 8 yhteensä ,94 % ,63 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 3. Venäjä 43

44 MATKAILUFAKTAT 24 SAKSA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -4,5 % Saksa * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 27,4 % 3,8 % 32, % 3,3 % 29,8 % 3,2 % 29,2 % 25,4 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 63,3 % 6,4 % 59,5 % 59,4 % 6, % 59,6 % 68,3 % 72,4 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 9,2 % 8,8 % 8,3 % 9,3 % 9,2 % 9,2 % 2,5 % 2,2 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 82 Kajaani 284 (siitä Helsinki) Lappi 2 44 Kuusamo Sotkamo 758 Suomen Länsi Kainuu 7 96 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 587 Suomeen saapuneet saksalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Saksasta Muut 392 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,8 23* 23* 29,3 Saksalaisten Suomen markkinaosuus saksalaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Saksalaisten Matkat Suomen Saksalaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 26 /vierailu ,34 % ,22 % 35 /päivä ,39 % ,24 % 48 5 yhteensä ,46 % ,37 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 4. 44

45 KOKO SUOMI MATKAILUFAKTAT 24 ALANKOMAAT * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* /24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -32, % Hollannista Suomeen * Yöpymiset kausittain * 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 28,3 % 29,4 % 3,2 % 3,5 % 28, % 29, % 6,3 % 6,9 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 62,2 % 62,4 % 6, % 59,8 % 62,8 % 6,8 % 85,5 % 85,3 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 9,6 % 8,2 % 8,7 % 8,7 % 9,3 % 9, % 8,2 % 7,8 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 422 Kajaani 2245 (siitä Helsinki) 5 42 Lappi Kuusamo Sotkamo 397 Suomen Länsi 4 65 Kainuu 5 64 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 28 Suomeen saapuneet hollantilaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 98 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä Belgiasta , , , , , 23* 23* 6,5 Hollantilaisten Suomen markkinaosuus hollantilaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Hollant. Matkat Suomen Hollant. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 485 /vierailu ,34 % ,7 % 56 /päivä ,42 % ,25 % 2 2 yhteensä ,42 % ,25 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 5. 45

46 MATKAILUFAKTAT 24 BELGIA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* /24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % Belgiasta Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 35,2 % 4,4 % 46,6 % 44,2 % 44,3 % 45,3 % 25,5 % 8,3 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 52,9 % 45,9 % 4,8 % 42,4 % 43,9 % 44,5 % 65,8 % 85,9 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, %,9 % 3,7 %,6 % 3,4 %,8 %,2 % 8,7 % 5,8 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 24 3 Järvi-Suomi 7 48 Ahvenanmaa 9 Kajaani 59 (siitä Helsinki) 7 73 Lappi 93 Kuusamo 399 Sotkamo 4 Suomen Länsi 2 7 Kainuu 339 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet belgialaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 3 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä , , , , , 23* 23* 25,9 Belgialaisten Suomen markkinosuus belgialaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Belgial. Matkat Suomen Belgial. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 366 /vierailu ,39 % 8 338,3 % 38 /päivä ,33 % ,6 % 6 yhteensä ,45 % ,2 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 6. Belgia 46

47 MATKAILUFAKTAT 24 ESPANJA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % +5,3 % Espanjasta Suomeen Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 33,7 % 28,8 % 3, % 35,6 % 29,4 % 32,6 % 24,9 % 26,7 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 56,8 % 6, % 6,2 % 55,5 % 6,6 % 6, % 73, % 66, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 9,6 %, % 9,8 % 8,9 % 9, % 7,4 % 2, % 7, % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 27 Kajaani 87 (siitä Helsinki) 5 42 Lappi Kuusamo 693 Sotkamo 3 Suomen Länsi 2 97 Kainuu 459 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet espanjalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 38 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatka Muut syyt Yhteensä , , , , , 23* 23* 4,4 Espanjalaisten Suomen markkinosuus espanjalaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Espanjal. Matkat Suomen Espanjal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat* Suomeen m-osuus,% 776 /vierailu ,35 % ,3 % 6 /päivä ,4 % ,38 % 2 4 yhteensä ,54 % ,34 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 7. 47

48 MATKAILUFAKTAT 24 ITALIA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -, % Italiasta Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 28,2 % 3,4 % 32,4 % 35,3 % 32,3 % 32,4 % 27,6 % 2,6 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 59, % 57,5 % 57, % 56, % 57,5 % 58,5 % 7,5 % 76,7 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 2,8 % 2,2 %,6 % 8,7 %,2 % 9, %,9 %,7 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 47 Kajaani 37 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 46 Sotkamo 24 Suomen Länsi 8 87 Kainuu 9 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 9 Suomeen saapuneet italialaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Italiasta Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , , 23* 23* 44,4 Italialaisten Suomen markkinaosuus italialaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Italialaisten Matkat Suomen Italialaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 34 /vierailu ,3 % ,2 % 5 /päivä ,33 % ,23 % 3 yhteensä ,36 % ,27 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 8. Italia 48

49 MATKAILUFAKTAT 24 JAPANI * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -5, % Japanista Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 38,8 % 33,6 % 37,6 % 46,8 % 39,6 % 42,8 % 6, % 55,3 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 5,5 % 55,7 % 49,9 % 44,5 % 49, % 45, % 29, % 3,6 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, %,7 %,7 % 2,5 % 8,7 %,4 % 2,2 %,8 % 4, % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi 58 Ahvenanmaa 74 Kajaani 28 (siitä Helsinki) 67 5 Lappi Kuusamo 56 Sotkamo 2384 Suomen Länsi 3 4 Kainuu Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 3 Suomeen saapuneet japanilaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Japanista Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , , 23* 23* 52,5 Japanilaisten Suomen markkinaosuus japanilaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Japanil. Matkat Suomen Japanil. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 855 /vierailu ,36 % /päivä ,46 % 39 8 yhteensä 2 * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, JTB Report 2: All About Japanese Overseas Travelers, JNTO Taulukko 9. Japani 49

50 MATKAILUFAKTAT 24 KIINA (ml. HONGKONG) * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain vain Kiina (ei Hongkong) YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % +689 % Yöpymiset Kiinasta (ml. Hongkongista 997-) Suomeen * * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 37, % 35,9 % 32,2 % 3,2 % 35,6 % 39, % 48,8 % 5, % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 43,6 % 46,3 % 45,9 % 5,2 % 46,4 % 44, % 32, % 38, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 9,4 % 7,8 % 2,9 % 9,5 % 8, % 6,7 % 9, % 56,9 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 7 79 Järvi-Suomi Ahvenanmaa 32 Kajaani 32 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 38 Sotkamo 94 Suomen Länsi 2 74 Kainuu 977 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet kiinalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Kiinasta Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , 23* 23* Kiinalaisten Suomen markkinosuus kiinalaisten ulkomaan matkailusta 2-22 vapaa-ajan matkailijoiden Kiinalaisten Matkat Suomen Kiinalaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 356 /vierailu ,4 % 2 /päivä yhteensä ,2 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, The Yearbook of China Tourism Statistics, 22 Taulukko 2. 5

51 MATKAILUFAKTAT 24 NORJA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -2,5 % Yöpymiset Norjasta Suomeen * * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 29,9 % 23,6 % 24,2 % 25,6 % 22,4 % 24,5 % 35,8 % 4, % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 58,7 % 65,8 % 65,9 % 64, % 67,5 % 65,4 % 55,7 % 77,2 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, %,4 %,6 %, %,3 %, %, % 8,4 % 8,8 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi 9 83 Ahvenanmaa Kajaani 55 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 497 Sotkamo 37 Suomen Länsi 6 49 Kainuu 69 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 47 Suomeen saapuneet norjalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Norjasta Muut 23 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,5 23* 23* 63, Norjalaisten Suomen markkinaosuus norjalaisten matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Norjalaisten Matkat Suomen Norjalaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 33 /vierailu ,23 % ,29 % 54 /päivä ,69 % ,27 % 22 4 yhteensä ,6 % ,92 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 2. Norja 5

52 MATKAILUFAKTAT 24 PUOLA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % +26,4 % Puolasta Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 23,8 % 33,3 % 33,4 % 35,8 % 39,6 % 34, % 49,5 % 9,9 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 62,3 % 55,3 % 52, % 49,5 % 47,5 % 53,6 % 34,5 % 78,5 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 3,8 %,3 % 4,6 % 4,6 % 2,9 % 2,5 % 6, %,6 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 848 Kajaani 25 (siitä Helsinki) 3 2 Lappi Kuusamo 56 Sotkamo 235 Suomen Länsi 2 92 Kainuu 38 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 25 Suomeen saapuneet puolalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Puolasta Muut 9 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , ,2 23* 23*, Puolalaisten Suomen markkinosuus puolalaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Puolal. Matkat Suomen Puolal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 265 /vierailu ,36 % 3 777,29 % 49 /päivä ,25 % ,3 % 3 yhteensä ,35 % 4 79 * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 22. Puola 52

53 MATKAILUFAKTAT 24 RUOTSI * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % +32,7 % Ruotsista Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 26, % 26,6 % 25,7 % 28,3 % 26,9 % 26, % 29, % 6, % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 59,4 % 59,8 % 59,7 % 57,3 % 58,4 % 58,8 % 57,2 % 66,5 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 4,5 % 3,5 % 4,6 % 4,4 % 4,8 % 5,2 % 3,7 % 7,5 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 26 2 Järvi-Suomi Ahvenanmaa Kajaani 723 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 2 Sotkamo 63 Suomen Länsi Kainuu 2 28 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 8 Suomeen saapuneet ruotsalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Ruotsista Muut 52 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,7 23* 23* 39,6 Ruotsalaisten Suomen markkinaosuus ruotsalaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Ruotsalaisten Matkat Suomen RuotsalaistenLomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 8 /vierailu ,45 % ,83 % 35 /päivä ,45 % ,6 % 58 4 yhteensä ,76 % ,74 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 23. Ruotsi 53

54 MATKAILUFAKTAT 24 SVEITSI * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -2, % Sveitsistä Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 27,5 % 28,9 % 29,2 % 3, % 3, % 28,3 % 27,9 % 26,7 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 64, % 63, % 62,8 % 62,6 % 6,9 % 63,8 % 69,9 % 7, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 8,4 % 7,9 % 8, % 7,3 % 9, % 7,9 % 2,2 % 3,3 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 6 Kajaani 297 (siitä Helsinki) Lappi 3 8 Kuusamo 743 Sotkamo 528 Suomen Länsi 4 9 Kainuu 45 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 52 Suomeen saapuneet sveitsiläiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Sveitsistä Muut 43 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , , 23* 23* 35,4 Sveitsiläisten Suomen markkinosuus sveitsiläisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Sveitsil. Matkat Suomen Sveitsil. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 5 /vierailu ,46 % ,42 % 49 /päivä ,49 % ,39 % 2 7 yhteensä ,54 % ,38 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 24. Sveitsi 54

55 MATKAILUFAKTAT 24 TANSKA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ % -3,6 % Yöpymiset Tanskasta Suomeen * * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 32,2 % 32,2 % 35, % 34,4 % 32,2 % 34,7 % 29,4 % 6,7 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 52,6 % 52,9 % 5, % 5,9 % 49,8 % 5,3 % 47,2 % 75, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 5,2 % 5, % 4,9 % 4,6 % 8, % 5, % 23,4 % 8,3 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa Kajaani 98 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 253 Sotkamo 4 Suomen Länsi Kainuu 257 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 42 Suomeen saapuneet tanskalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Tanskasta Muut 43 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,3 23* 23* 35,9 Tanskalaisten Suomen markkinosuus tanskalaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Tanskal. Matkat Suomen Tanskal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, %lomamatkat Suomeen m-osuus,% 229 /vierailu ,35 % 3 7 9,52 % 42 /päivä ,53 % ,43 % 4 3 yhteensä ,3 % ,4 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 25. Tanska 55

56 MATKAILUFAKTAT 24 VIRO * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ ,9% +25, % Yöpymiset Virosta Suomeen * * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 5,4 % 5,3 % 47,7 % 5,5 % 5, % 45,3 % 7,3 % 58,9 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 36, % 35,4 % 37,6 % 36,4 % 37, % 4,2 % 22,7 % 34,7 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 2,6 % 4,3 % 4,7 % 3, % 3, % 4,5 % 6, % 6,4 % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa Kajaani 98 (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 838 Sotkamo 565 Suomen Länsi 8 5 Kainuu 8 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka 3 Suomeen saapuneet virolaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Virosta Muut 47 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,5 23* 23* 38, Virolaisten Suomen markkinosuus virolaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Virolaisten Matkat Suomen Virolaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 2 /vierailu ,85 % ,38 % 2 /päivä ,75 % ,36 % 8 4 yhteensä , % ,5 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor Taulukko 26. Viro 56

57 MATKAILUFAKTAT 24 YHDYSVALLAT * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain YHTEENSÄ KAINUU Kuukausi * -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ ,3% -34,5 % USA:sta Suomeen * Yöpymiset * Yöpymiset kausittain * -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) Osuus, % 26,7 % 27,6 % 29,5 % 29,9 % 27,5 % 28,3 % 38,5 % 32,3 % Kesä (kesä-syyskuu) Osuus, % 59, % 55, % 55,6 % 55,2 % 56,4 % 55,2 % 57,4 % 63,7 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) Osuus, % 4,2 % 7,4 % 5, % 4,9 % 6, % 6,5 % 4, % 4, % toukokuu! YHTEENSÄ , %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi Järvi-Suomi Ahvenanmaa 72 Kajaani (siitä Helsinki) Lappi Kuusamo 58 Sotkamo Suomen Länsi 7 2 Kainuu 98 Kuhmo, Suomussalmi Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet amerikkalaiset matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot USA:sta Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) , , , , ,4 23* 78, Yhdysvaltalaisten Suomen markkinaosuus yhdysvaltalaisten ulkomaan matkailusta vapaa-ajan matkailijoiden Amerikkal. Matkat Suomen Amerikkal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 35 /vierailu ,22 % /päivä ,2 % yhteensä ,22 % 68 * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, Travel & Tourism Intelligence: The World's Leading Oubound Markets, June 23 Taulukko 27. Yhdysvallat 57