Lahdenpohjan ranta-alueen kunnostus Vesijärven Laitialanselällä, Hollola

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 86/2011/4 Dnro ESAVI/302/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lahdenpohjan ranta-alueen kunnostus Vesijärven Laitialanselällä, Hollola Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ry HAKEMUS Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ry on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon vireille panemassaan, ja täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa Lahdenpohjan ranta-alueen kunnostukseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Vesijärven Laitialanselällä Hollolan kunnassa Järventaan ja Laitialan kylissä. SUUNNITELMA Yleistä Hakemuksen kohteena on Vesijärven Laitilalanselän pohjukassa olevan Lahdenpohjan noin 2 ha:n suuruinen ranta-alue Hollolan kunnassa. Alue on rehevöitynyt, umpeenkasvanut ja mataloitunut. Vesijärvi on ollut aikaisemmin erittäin kirkasvetinen ja kalastoltaan arvokas. Järven nykyinen rehevä tila johtuu lähinnä asutuksesta ja maataloudesta. Rannan kunnostaminen liittyy oleellisesti alueen kehittämiseen. Hankkeen tarkoituksena on palauttaa avoin järvimaisema ja lisätä alueen virkistyskäyttöä, edistää luonnon monimuotoisuutta kuten kahlaaja- ja sorsalintujen viihtyvyyttä sekä lisätä kalaston monipuolistumista. Hankealue sijaitsee Järventaan osakaskunnalle kuuluvalla yhteisellä vesialueella ja Laitialan kalastuskunnalle kuuluvalla yhteisellä vesialueella Osakas- ja kalastuskunta ovat antaneet suostumuksensa suunnitelman mukaisille ranta-alueen kunnostus- ja hoitotoimenpiteille alueillaan. Hollolan kunnan Järventaan kylän ranta-alueen kiinteistöjen Koivula RN:o 1:3, Uusitalo RN:o 1:5, Lahdenpohja RN:o 2:3, Järvenranta RN:o 2:4, Vesijättö RN:o 3:14, Mustijoki I RN:o 3:21, Mustijoki II RN:o 6:7, Sirola RN:o 4:26, Haapala RN:o 4:32, Rantala RN:o 5:17, Saxmatala RN:o 5:24 sekä Laitialan kylän kiinteistöjen Paavola RN:o 1:50 ja Valola RN:o 1:117 omistajat ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Hakemukseen on liitetty Lahdenpohjan ranta-alueiden hoito- ja kunnostussuunnitelma , Lahdenpohjan ruoppaus- ja niittoalueen kasvilli- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 suuden, kasviston ja luontotyyppien kartoitus 2007 ja toimenpiteiden vaikutusarvio sekä päivätty Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille Vesistötiedot Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöön (14.61). Vesijärven pinta-ala on 109 km 2, valuma-alue 515 km 2, keskisyvyys 6 m ja tilavuus 663 milj.m 3. Vesijärven keskivirtaama on noin 4 m 3 /s ja teoreettinen viipymä 6 vuotta. Laitialanselän pinta-ala on 21,5 km 2, valuma-alue 159 km 2, suurin syvyys 18,5 m, keskisyvyys 5,6 m, keskitilavuus 120 milj.m 3 ja rantaviivan pituus 37 km. Laitialanselän keskivirtaama on 1,1 m 3 /s ja viipymä 3,5 vuotta. Vedenkorkeutta säännöstellään Vesijärven pohjoispäästä laskevan Vääksynjoen säännöstelypadolla. Säännöstely perustuu Hämeen läänin maaherran päätökseen vuodelta Säännöstelystä vastaa LV Lahti Vesi Oy. Vedenkorkeuden säännöstelyväli on Vääksynjoen asteikolla NN +81,06+81,35 m ja keskivesi NN +81,29 m. Laitialanselän vedenlaatua on tutkittu vuosina Vesijärviprojektin yhteydessä. Laitialanselkä on avoin vesialue, jossa m:n syvyistä vesialuetta on laajalti. Vesi on kerrostunut, jolloin alusveden hapen kyllästysaste on ollut alimmillaan % kesä elokuussa. Alusvedessä fosforipitoisuus on ollut lievästi koholla ja kesällä 2005 se on ollut 38 µg/l. Kasviplanktonin biomassan kasvukausikeskiarvo on ollut 2000-luvun alkupuoliskolla 2 g/m 3. Vuonna 2005 se on ollut 1 g/m 3. Piilevät ovat olleet vallitsevia koko kasvukauden. Kokonaisfosforin ja a-klorofyllin määrän perusteella Laitialanselkä on ollut lievästi rehevä. Lahdenpohja on osa Laitialanselkää, eikä sen vedenlaatu poikkea Laitilanselästä. Kalasto Vesistön käyttö Kaavoitus Laitialanselän kalasto on muuttunut aiemmasta särkikalavaltaisesta paremmaksi. Osakaskunnat ovat suorittaneet järvellä hoitokalastusta ja osakaskunnat ja Vesijärvi-projekti ovat vahvistaneet petokalakantoja tuntuvin istutuksin. Järveen istutettu kuhakanta lisääntyy luontaisesti. Myös ahvenkannat ja siikakannat ovat vahvistuneet. Järvessä on myös ollut hyvä kotimainen rapukanta, mikä on taantunut viime vuosina rapuruton vuoksi. Täpläravun kotiuttaminen on aloitettu Vesijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti vuonna Laitialanselkä on lähes kauttaaltaan kulttuurialueiden, petojen ja rantaasutuksen ympäröimä. Sen virkistys-, kalastus- ja maisemalliset arvot ovat merkittäviä. Järveen kohdistuu lisääntyvää mielenkiintoa. Päijät-Hämeen seutukaavassa Lahdenpohjan alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi SLv merkinnällä. Vesijärven rantayleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa ) Lahdenpohjan alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) pientä lahden pohjoispäässä olevaa aluetta lukuun ottamassa. Myös Lahdenpohjan pohjoisrannan ja maantien välinen

3 rakentamaton metsäalue on varattu suojelualueeksi (SL) ja etelärannalla Järvistenjärvenojan itäpuolella on pieni suojelualueeksi varattu metsäkuvio. Muut ranta-alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä (M, MT) ja rakennuspaikkoina. Kaavassa on varaus kahteen uuteen rakennuspaikkaan. Niistä toinen sijaitsee Virojoen suulla nykyisen rantarakennuksen ja maantien välissä ja toinen Lahdenpohjan perukassa Mustiojan pohjoispuolella. 3 Luonnonsuojelualueet Lahdenpohjan vesi- ja kosteikkoalue kuuluu valtioneuvoston hyväksymään valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO040093) sekä Kutajärven alue -nimiseen Natura alueeseen (FI ). Kutajärven alue on liitetty Natura verkostoon lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena ja luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Natura-alueessa on Kutajärven ja Lahdenpohjan lisäksi mukana neljä muuta Vesijärven lahtea. Natura-alueen pinta-ala on ha, josta Lahdenpohjan osuus on 115 ha. Natura-alue kattaa vajaan kymmenesosan koko Vesijärvestä. Hämeen ympäristökeskus on määrännyt noin 122 ha:n suuruisen Lahdenpohjan alueen rauhoitetuksi luonnonsuojelualueeksi (Lahdenpohjan lintuvesialue). Alueella on sallittu mm. rantakiinteistön edustalla olemassa olevan uimarannan ja venepaikan ja -väylän kunnossapito, niittäminen ja ruoppaamien sekä silloin voimassa olevien yleisten uimarantojen, venepaikkojen ja veneväylien kunnossapito, niittäminen ja ruoppaaminen. Hankkeen kuvaus Hanke käsittää veneväylien ja ranta-alueiden ruoppausta. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin m 3. Ranta-alueelta poistetaan lisäksi kaivupenkereitä yhteensä noin m 3. Alue, jossa on jäljellä alkuperäistä kasvillisuutta mm. rantaluikkaa, jätetään toimenpiteiden ulkopuolelle. Ranta-alueelta raivataan tarvittaessa pensaikkoa ja maisemaa sulkevaa nuorta puustoa. Hollolan Lahdenpohjan ranta-alueiden hoito- ja kunnostussuunnitelmassa on esitetty tarkemmin Lahdenpohjan ranta-alueelle sopivat kunnostus- ja hoitokeinot. Mustojan suulla on kyläläisten pieni venevalkama. Mustojan nykyisen ruoppausalueen ulkopuolella on jään ja aallokon työntämästä aineksesta kasautunut matalikko, joka haittaa veneellä liikkumista. Matalikon läpi tehdään imuruoppaamalla enintään 10 m leveä väylä, jota pitkin pääsee avoveteen. Ruoppaussyvyys on 100 cm. Ruopattavan väylän pohjoispuolelle voidaan tehdä veden vaihtumista edistävä niittoväylä, jonka leveys on 8 10 m. Toinen samanlainen väylä voidaan sijoittaa rannan ja ulompana sijaitsevan järviruokokasvuston väliin. Mustojan venerannan eteläpuolella on vanha puolittain umpeutunut väylä. Väylä sijoittuu lintujen tärkeälle pesimäalueelle. Jos rantaan halutaan kulkea veneellä, rantaan tulee tehdä rantaviivan suuntainen, enintään 10 m levyinen ruoppaus. Sitä pitkin pääsee kulkemaan Mustojan venerantaan ja edelleen avovedelle. Ruopattavan alueen laajuus on m 2 ja syvyys cm. Ruopattava alue on maatunutta vesijättörantaa, jossa kasvaa osmankäämiä.

4 Mustojan eteläpuolelle kaivetaan rannan suuntainen vesiväylä, jonka tarkoituksen on edistää veden vaihtumista ranta-alueella. Väylän pituus on noin 200 m, leveys 6 7 m ja kaivusyvyys m. Kaivumassoja kertyy noin m 3. Väylän varteen voidaan kaivaa pieniä lampareita ja avata kapeita väyliä osmankäämikön ulkoreunaan. Tällöin toimenpide parantaa lintujen pesimämahdollisuuksia. Lahdenpohjan asutus keskittyy lounaisrannalle, jossa on lähellä toisiaan viiden tilan rakennuksia. Rantaa reunustaa muutaman kymmenen metrin levyinen osmankäämivaltainen luhta. Kaikkien rakennusten edustalla on tehty luhta-alueen poikki ulottuvia ruoppauksia. Toimenpiteinä etäälle rannasta ulottuvien penkereiden puusto kaadetaan ja penkereet poistetaan kaivamalla 50 cm:n syvyyteen. Penkereiden pituus on 250 m ja leveys 2 5 m. Alueen eteläpäässä on poistettavaksi esitetty penkere. Rantarakennuksille johtavat veneväylät avataan imuruoppaamalla. Väylien leveys on 7 8 m. Ruoppausta ei uloteta kiinteää savipohjaa syvemmälle. Rantarakennusten edustan vanhat ruoppausalueet voidaan pitää avoimina ruoppaamalla kiinteän savipohjan päälle kasautunutta ainesta. Ruoppauksissa käytetään telaponttonikaivuria ja imuruoppaajaa. Kaivurilla poistettu aines kuljetetaan Lahdenpohjan pellolla sijaitsevalle läjityspaikalle, josta on rantaan vajaa kilometri. Maanomistajat ovat antaneet läjitykselle suostumuksensa. Ainesta ei varastoida Natura-alueelle. Imuruoppauksesta kertyvä aines varastoidaan tilapäisesti rantapelloille perustettaviin kolmeosaisiin altaisiin. Altaat pengerretään niin, ettei niistä kulkeudu valuntaa järven suuntaan. Massojen kuivuttua aines siirretään täytemaaksi eri kohteisiin. Niittoväylät tehdään kaislaleikkurilla. Niitetty aines viedään rantaan ja siirretään lähipelloille maatumaan. Penkereiltä ja rannoilta raivattava puusto ja pajukko kuljetetaan pois alueelta. Kaikki toimenpiteet ajoitetaan lintujen pesimäkauden (huhti elokuu) ulkopuolelle. Työt tapahtuvat Mustojan alajuoksun suojeluyhdistyksen talkootyönä. Toimenpiteiden loppuunsaattaminen vie todennäköisesti kaksi tai kolme vuotta. 4 Hankkeen vaikutukset Lahdenpohjan vesialue kuuluu luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiin luontaisesti runsasravinteiset järvet (Natura-tunnus 3150) ja pohjoisrannan luhdat luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot (Natura-tunnus 7140). Myös länsirannalla on vaihettumis- ja rantasoihin lukeutuvia luhtia. Hollolan Lahdenpohjan ranta-alueiden hoito- ja kunnostussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät pienennä vaihettumissoiden ja rantasoiden pinta-alaa. Kyseisiltä alueilta poistetaan vanhoja kaivupenkereitä, mutta luontotyyppiin ei kohdistu muita toimenpiteitä. Puustoutuneiden kaivupenkereiden poistaminen ja rantaluhtien reunapuuston vähentäminen ovat luonteeltaan luontotyypin tilaa parantavia toimenpiteitä.

5 Vesialueella tehtävät toimenpiteet eli veneväylien ja rantarakennusten edustan ruoppaukset ja niitot kohdistuvat luontaisesti runsasravinteiset järvet -luontotyyppiin. Toimenpiteet tapahtuvat jo entuudestaan käsitellyillä alueilla eivätkä muuta merkittävästi kyseisen luontotyypin tilaa eivätkä pienennä luontotyypille ominaisten kasvilajien kasvualaa. Koska ruopattava aines kuljetetaan pois Natura-alueelta, alueelta ei todennäköisesti vapaudu niin suuria määriä ravinteita, että sillä olisi merkittävää vaikutusta tähän luontotyyppiin. Lintudirektiivin liitteen I lajeista Lahdenpohjan alueella pesivät kalatiira, kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, laulujoutsen ja ruskosuohaukka. Liro on säännöllinen muuttoaikainen vierailija ja sääksi säännöllinen ruokavieras. Mustakurkku-uikku on pesinyt alueella epäsäännöllisesti, mutta viime vuosina laji on ollut harvinainen muuttoaikainen vierailija. Muita pesimälajeja ovat heinätavi (satunnainen), härkälintu (säännöllinen) ja nuolihaukka (pesii toisinnan alueen rantametsissä). Vanhojen veneväylien ruoppaukset eivät pienennä kaulushaikaralle ja ruskosuohaukalle sopivan pesimäympäristön pinta-alaa. Puustoutuneen kaivupenkereen ja nuoren pellonreunuspuuston poisto todennäköisesti auttaa pitämään aluetta kaulushaikaralle ja ruskosuohaukalle sopivana. Kurjen ja laulujoutsenen perinteiset pesimäpaikat sijaitsevat pohjoisrannalla usean sadan metrin päässä toimenpidealueista eivätkä toimenpiteet vaikuta kurkeen ja laulujoutseneen. Luhtahuitille sopivaan ympäristöön eli kosteisiin matalakasvuisiin rantaluhtiin ei ole esitetty toimenpiteitä. Härkälinnuille sopivat ruovikot on otettu huomioon veneväylien ja niittojen sijoittamisessa. Lirot ja sääkset saattaisivat kärsiä lähinnä rantojen lisääntyvän käytön aiheuttamasta häirinnästä. Ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan lisää merkittävästi vesialueella liikkumista, sillä uusia venepaikkoja ei tule. Toimenpiteet eivät vaikuta myöskään kalatiiran, heinätavin ja härkälinnun esiintymiseen Natura-alueella. Lahdenpohjassa ei tiedetä esiintyvän luontodirektiiviin liitteen IV(b) kasvilajeja. Liiteen IV(a) eläinlajeista alueella on tavattu viitasammakko ja täplälampikorento. Viitasammakon kutupaikat sijaitsevat Lahdenpohjan etelä- ja lounaisrannassa sekä useassa paikassa pohjoisrannassa. Kaikki kutupaikat sijaitsevat matalassa vedessä tai tulvivalla luhdalla lähellä rantapuustoa. Ehdotetuilla toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta viitasammakon esiintymiseen, sillä toimenpidealueet on rajattu kutualueiden ulkopuolelle eikä toimenpiteitä toteuteta keväällä kutuaikaan. Täplälampikorennot lisääntyvät matalilla, suojaisilla vesialueilla, esimerkiksi suojaisissa kortteikoissa. Toimenpiteet eivät hävitä tai heikennä täplälampikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lahdenpohjassa ei tiedetä kasvavan uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Välkevita on alueella yleinen ja toimenpiteiden vaikutus siihen vähäinen ja tilapäinen. Poimuvitaa ja ahdinsammalta on tavattu runsaasti avovesialueella. Toimenpiteet eivät kohdistu niiden kasvupaikoille. 5

6 6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia vesistön tilaan. Hankkeesta ei aiheudu korvattavia vahinkoja eikä se edellytä alueiden tai rakenteiden lunastuksia eikä aiheuta muutoksia vallitseviin luonnonoloihin, omistussuhteisiin tai sopimuksiin. Hankkeen hyödyt muodostuvat Lahdenpohjan ranta-alueen parantumisesta ja sen käyttökelpoisuuden palauttamisesta sekä Laitialanselän luonnonolojen monimuotoisuudesta koituvina lisäyksinä maisemallisiin arvoihin ja virkistys-, kalastus- ym. käyttöön. Hankkeen hyödyt ovat haittoja suuremmat. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Hollolan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Vesijärvi kuuluu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Sen on vesienhoidon suunnittelussa todettu olevan tyydyttävässä tilassa, jonka hyvä tila saavutetaan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Lahdenpohjan ranta-alueen kunnostushanke on lisätoimenpide ja se tukee vesienhoidon suunnittelun tavoitteita Vesijärvellä. Toimenpide on myös Hollolan Lahdenpohjan ranta-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman mukainen. Lupa lupahakemuksen mukaiselle toimenpiteelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunut, että ruoppaus aiheuttaa veden samentumista ja vapauttaa myös ravinteita veteen. Nämä haitat rajoittuvat kuitenkin suppealle alueelle ja jäävät todennäköisesti lyhytaikaisiksi. Matalat vesikasvillisuuden valtaamat ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita. Ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen tuhoutumista. Tästä syystä kalatalousryhmä on pitänyt laajoja rantojen ruoppauksia ongelmallisina. Vesijärvellä kutupaikoiksi soveltuvia

7 rantasaraikkoja on runsaasti, joten yksittäisellä ruoppauksella ei ole kovin haitallisia seurauksia. Mustojan suualueen avaaminen ruoppaamalla on kalataloudellisesti perusteltua, sillä se parantaa kalojen kulkumahdollisuuksia Vesijärven ja Mustojan välillä. Mustojan kalataloudellisesta tilasta ja kunnostusmahdollisuuksista on tehty selvitys (Mustojan ja Vironjoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma, Saku Salonen Pohjolan Luonto ja Kala Oy), jossa on esitetty toimia Mustojan kalataloudelliseksi kunnostamiseksi. Kalatalousryhmä on katsonut, että lupa ruoppaukseen voidaan myöntää. Tarvittaessa vesistön samentumista on rajoitettava suodatinkankaalla tai muulla sopivalla tavalla. Ruoppaustöitä ei tule tehdä kevätkutuisten kalojen lisääntymisaikana toukokuussa eikä tärkeimpänä kalastusaikana kesä elokuussa. 7 HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta mennessä. Selitystä ei ole annettu. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ry:lle luvan Lahdenpohjan ranta-alueen kunnostukseen ruoppaamalla veneväyliä ja ranta-alueita sekä poistamalla penkereitä Vesijärven Laitialanselällä Järventaan kylän yhteisellä vesialueella ja Laitialan kylän yhteisellä vesialueella Hollolan kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja päivätyn karttaliitteen 3 (mittakaava 1:2000) mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaustöitä saa tehdä välisenä aikana. 2) Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. 3) Ruoppaus- ja kaivumassat on läjitettävä maa-alueelle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesistöön. 4) Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 5) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa

8 hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 6) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia vesialueella Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 7) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 Perustelut Lahdenpohjan ranta-alueen kunnostaminen on tarpeen vesiväyläyhteyksien avaamiseksi, veden virtauksen ja vedenlaadun parantamiseksi ja virkistyskäytön lisäämiseksi. Ruoppauksista ja muista toimenpiteistä aiheutuu tilapäistä ja paikallista veden samentumista ja häiriötä linnuille. Aiheutuvaa haittaa vähennetään antamalla hankkeen toteuttamisajankohdasta lupamääräys 1) ja toteuttamistavasta lupamääräys 2). Kunnostushanke ei merkittävästi vähennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000-verkostoon. Hanke ei heikennä Lahdenpohjan luonnonsuojelualueen luonnonarvoja. Lahdenpohjan ranta-alueen kunnostushanke tukee Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita hyvän tilan saavuttamiseksi Vesijärvellä vuoteen 2021 mennessä. Kunnostushanke ei ole voimassa olevien kaavojen tavoitteiden vastainen. Toimenpiteet ovat myös Hollolan Lahdenpohjan ranta-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia. Alueiden omistajat ovat antaneet kunnostustoimenpiteisiin ja läjityksiin suostumuksensa. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa.

9 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a 9 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Asiassa annetut muistutukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan m 3 ktr ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Päätös Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ry Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hollolan kunta Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi/302/04.09/2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hollolan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Hannu Kokko Esko Vähäsöyrinki Merja Ahti Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Hannu Kokko (puheenjohtaja) ja Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/tv

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.