Yhteisen työpaikan työturvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin keinoin

Transkriptio

1 Numero 2 / 2009 Yhteisen työpaikan työturvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin keinoin Rakennustyön turvallisuutta koskevat säädökset yhdistyvät Työhyvinvointikortti avuksi jaksamiseen? Eteen- vai taaksepäin mihin suuntaan katsoa? Ajankohtaista työturvallisuudesta Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa

2 Juha Suvanto Turvallisuuspäällikkö NCC Rakennus Oy Yhteisen työpaikan työturvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin keinoin R akennustyömaa on mitä tyypillisin yhteinen työpaikka. Työmaan henkilöstöstä päätoteuttajan työntekijöitä saattaa olla selvästi pienempi osuus kuin ali ja sivu urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien työntekijöitä. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa päätoteuttajan tuotantojohto joutuu vastuuseen myös niistä työntekijöistä, joihin sen todelliset vaikuttamismahdollisuudet kuitenkin ovat rajalliset. Olemme NCC:ssä sopineet, että kaikki työmaillemme saapuvat henkilöt tulevat sinne ensimmäisellä kerralla aina työmaatoimiston kautta, jolloin kulkulupa ja henkilötunnisteasiat sekä muut työnteko oikeuden edellytykset tarkastetaan. NCC:n tuotantojohto kirjaa henkilöt työmaalle ja tekee jokaiselle ns. yleisperehdytyksen työmaan olosuhteisiin ja vaaroihin. Päällisin puolin asiat tuntuisivat näillä toimilla olevan kunnossa. Ikävä kyllä, käytäntö kuitenkin osoittaa muuta. Omien työntekijöiden osalta työturvallisuusasenne alkaa jo olla kohdallaan. Valitettavan usein työnjohtajat kuitenkin joutuvat valvomaan ja puuttumaan muiden urakoitsijoiden turvallisuuspuutteisiin: henkilönsuojainten käyttämättömyys, vääränlaiset työvälineet jne. En yhtään ihmettele, että joskus tilanteeseen väsytään, kun aikuisia ihmisiä joutuu jatkuvasti huomauttamaan samoista asioista. Missä on näiden urakoitsijoiden työnjohto, jonka tämä tehtävää tulisi hoitaa? Millä näiden urakoitsijoiden turvallisuusasenne saadaan kohdalleen jo ennen työmaalle saapumista? Vastaus on tietysti sinällään yksinkertainen. Alihankkijayrityksen johdon, siis toimitusjohtajasta lähtien, tulee olla työturvallisuuteen sitoutunutta ja tämän sitoutumisen tulee konkreettisesti näkyä sen työntekijöiden jokapäiväisessä työskentelyssä. Ongelmana käytännössä kuitenkin on, että varsinkin pienimmillä yrityksillä ei ole juurikaan tietoa eikä osaamista työturvallisuudessa. Tavallaan tämä on ymmärrettävää, kun resurssit ovat pienet ja päivittäiset työkiireet vievät kaiken ajan. Työturvallisuuden ja tehokkaan työskentelyn yhteyttä ei useinkaan ole sisäistetty. Taloudelliset intressit esimerkiksi vakuutusmaksupuolella eivät myöskään toimi pienissä yrityksissä kannustimina. Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Olemme NCC:n pääkaupunkiseudun asuntorakentamisyksikössä ottaneet käyttöön Raksakymppimenetelmän, joka on teollisuudessa jo aiemminkin käytetyn Turvallisuuskympin vuonna 2004 tehty sovellutus rakennusalalle (Työturvallisuuskeskus). Menetelmän työkaluja on hiukan räätälöity vielä paremmin juuri meille sopiviksi. Kantavana ajatuksena on tärkeimpien alihankkijoidemme johdon turvallisuustietouden ja sitoutumisen lisääminen. Vetovastuun urakoitsijoille järjestettyjen tilaisuuksien hoitamisesta on meillä ottanut tulosyksikön johto ja päällikkötaso, joita tilaajana ja sopimuskumppanina aliurakoitsijoiden johto luonnollisesti parhaiten kuuntelee. Ensimmäinen osio alihankkijayritysten johdon kanssa on toteutettu kahtena puolen päivän mittaisena koulutustilaisuutena, joiden välissä on NCC:n toimesta tehty urakoitsijoiden toiminnan arviointi. Yhteensä yrityksiä on ollut mukana yli viisikymmentä ja kokemukset ovat pelkästään myönteisiä. 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009

3 Päällimmäisenä mielestäni näkyy oivallus siitä, että työturvallisuus tarkoittaakin tuottavaa ja laadukasta työskentelyä, joka lopulta näkyy positiivisena myös taloudellisessa lopputuloksessa. Itse näen alihankkijayritysten johdon sitoutumisen ainoana tehokkaana tapana yhteisen työpaikan turvallisuuden varmistamiseen ja voin lämpimästi suositella käyttämäämme menetelmää kaikille muillekin alan yrityksille, erityisesti päätoteuttajille. Useimmitenhan ne alihankkijayritykset ovatkin meille kaikille yhteisiä. Jatkamme mukana olleiden alihankkijoiden kanssa nyt kesäkuussa yhteisiä tilaisuuksia työmaakäyntien merkeissä, joissa toivottavasti jo sovittujen asioiden toteutuminen on kaikille nähtävissä myös käytännössä. Turvallista kesää kaikille lukijoille! Juha Suvanto on Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmän jäsen. Pirkko-Liisa Rasa erityisasiantuntija Työterveyslaitos Rakennustyön turvallisuutta koskevat säädökset yhdistyvät R akennustyön turvallisuutta ja elementtirakentamisen työturvallisuutta koskevat asetukset yhdistetään 1. kesäkuuta 2009 voimaan tulevalla asetuksella. Asetukseen yhdistetään myös määräykset työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä. Näiden kolmen säädöksen yhdistäminen kumoaa vanhat säädökset ja kokoaa yhteen merkittävästi rakennustyön turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat viranomaissäädökset. Uusi asetus säilyttää aikaisemmat velvoitteet. Pelkästään säädösten yhdistämisestä ei ole kuitenkaan kyse. Kuva: Sarno Ojell Asetus tuo mukanaan muutoksia ja täsmennyksiä niin rakennustyön valmistelua ja suunnittelua kuin työympäristön oloja sekä työskentelyä koskien. Rakennushankkeen suunnitteluun ja valmisteluun nimitettävä uusi toimija Rakennuttajan on nimettävä jokaiselle rakennushankkeelle sen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori. Rakennuttajan on katsottava, että koordinaattorilla on toimivaltaa ja muut edellytykset huolehtia rakennuttajalle asetuista työturvallisuutta ja terveellisyyttä koskevista vaatimuksista. Rakennuttajan on laadittava työmaille turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Näiden sisältöä on tarkennettu koskemaan mm. aliurakoinnin käyttöä ja työhygieenisten mittausten toteuttamista. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009 3

4 Rakennustyössä tarvittavien henkilösuojainten osalta vaatimukset ovat aiempaa selkeämmät. Rakennustyömaalla on käytettävä kypärää, silmiensuojausta, heijastavaa vaatetusta sekä turvajalkineita. Jos työskennellään putoamisvaarallisissa kohteissa on käytettävä asianmukaisesti kiinnitettyjä turvavaljaita. Pölyävät työvaiheet pitää rajata ja pölyntorjunta sekä hallinta toteuttaa entistä tehokkaammin. Pölyntorjunta järjestetään suunnittelun edellyttämällä tavalla. Kuva: Sarno Ojell Rakennesuunnittelijan on annettava toteutuksesta vastaaville muun muassa tarpeelliset tiedot elementtien asennusjärjestyksestä, tuennasta, kiinnittämisestä sekä turvallisista nostoista ja käsittelystä sekä työnaikaisen putoamissuojauksen järjestämisestä. Pölyn vähentämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi on suunniteltava toimenpiteet. Työympäristöä ja työskentelyä koskevia tarkennuksia ja muutoksia Uusi asetus tarkentaa työnantajan velvollisuutta järjestää työntekijöiden putoamissuojaus rakenteellisilla ratkaisulla tai turvavaljaiden käytöllä. Kun työtasolta tai kulkutieltä on mahdollista pudota yli kahden metrin korkeudesta tai sieltä on muu tapaturman tai hukkumisen vaara putoamissuojaus on hoidettava suojakaitein tai rakentein. Työtelineissä on oltava turvalliset nousutiet. Asetuksen perusteella turvallisessa nousutiessä pitää olla askelmat. Tämä vaatimus koskee nyt myös siirrettäviä telineitä. Lisätietoa antavat työsuojelupiirien rakennusalan tarkastajat. Asetus löytyy FINLEX Valtion säädöstietopankista Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2009» 205/2009 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta sekä työsuojelupiirien verkkosivulta Tukea ja tietoa työsuojelutoimintaan» Työsuojelusäädökset» Uudet säädökset uudet Kumottavat säädökset Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/1994) Asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta (578/2003) STM:n päätös työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä (156/1998) 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009

5 Tarja Korkalainen työympäristöasiantuntija Toimihenkilöunioni Työhyvinvointikortti avuksi jaksamiseen? Työhyvinvoinnin vaarat ovat toistaiseksi puutteellisesti tunnistettuja ja korjaustoimet riittämättömiä. Tämän todistavat lisääntyvät sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet masennussyistä, mielialalääkkeiden kasvava käyttö ja erilaiset työelämätutkimukset. Jaksamisongelmista, stressioireista, työuupumuksesta ja jatkuvan muutoksen ilmiöistä käydään aktiivista keskustelua työpaikkojen kahvihuoneissa ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Puhe ja kehittämistoiveet eivät välttämättä toistaiseksi ole muuttuneet käytännön toiminnaksi työpaikoilla. Mielestäni syynä on se, ettemme ole muodostaneet yhteistä näkemystä työhyvinvoinnin osatekijöistä ja eri toimijoita velvoittavista ja tukevista asioista. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ennalta ehkäistävä myös henkistä terveyttä vaarantavat asiat. Käytännössä henkisten vaarojen tunnistusta ei ole tehty riittävän järjestelmällisesti, vaarojen seuraukset ja todennäköisyys arvioiden. Perinteiset työilmapiiri ja työtyytyväisyystutkimukset mittaavat enemmän työpaikan me henkeä, tiedonkulkua ja johtamista, varsinainen riskienarviointi niistä useimmiten puuttuu. ei ole näitä osaamisvalmiuksia hankittu systemaattisella, yrityksen määrittelemällä koulutuksella esimies jää aika yksin ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja saattaa epätietoisuuttaan tai peläten lisävaikeuksia jättää ongelmat pahenemaan työyhteisössä. Tästä kertoo lisääntyvä työpaikkakiusaaminen, pienistä erimielisyyksistä kasvaa vuosien saatossa koko työyhteisöä järkyttäviä taisteluita. Työpaikkakiusaamisen esto, tunnistus ja ratkaisupelisäännöt puuttuvat vielä monelta työpaikalta. Tunnolliset työntekijät yrittävät pärjätä alati muuttuvissa organisaatioissa, tekniikan ja ohjelmistojen nopeassa kehityksessä ja vaihtuvissa yhteistyösuhteissa. Kaikki liittyy kaikkeen, toisaalta monelta on hämärtynyt oman perustehtävän sisältö. Työntekijät eivät tunnista ylikuormituksen oireita.onko siis ihme että palautuminen työelämän rasituksista jää vaillinaiseksi ja uupumis ja masennuskierre kohtaa monia. Nykyajan työsuojeluongelmaksi on turvallisuusasioiden rinnalle noussut henkisen ja sosiaalisen työsuojelun problematiikka. Eläköitymisiän nostamiseksi tarvitsemme jokainen iästä riippumatta turvallisen ja hyvinvoivan työyhteisön jo nyt. Vähentämällä altistumista ratkaisemattomille työhyvinvointiongelmille voimme varmistaa että jokainen voi kokea iloa työstään ja työssään. Näin työn, tuotteiden ja palveluiden tuottavuus ja laatu on turvattavissa tulevaisuudessakin. Suomen kilpailukyky on rakennettu kaikkien meidän työllä. Pidetään kilpailukyvystämme yhdessä huolta. Otetaan kehittämisen kohteeksi 0 uupumistavoite. Rakennetaan Työturvallisuuskortti järjestelmää vastaava työhyvinvoinnin koulutusjärjestelmä, Työhyvinvointikortti koulutus. Toimihenkilöunioni, 0 tapaturmaa foorumin jäsen, esittää keskustelun aloittamista Työhyvinvointikorttijärjestelmän rakentamiseksi. Yhteistyöterveisin, Tarja Korkalainen, Toimihenkilöunioni sähköposti: tarja.korkalainen@toimihenkilounioni.fi puh Teollisuudessa työskentelevien ammatillinen koulutus ei yleensä ole sisältänyt psykologiaa, ryhmädynamiikkaa, stressin syitä ja oireita selventäviä koulutusosioita. Samoin työelämätietous, lakien ja työehtosopimusten merkitys on saattanut jäädä epäselväksi. Jos esimiehille Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009 5

6 Pia Perttula, tutkimusinsinööri, TTL Henriikka Virta, tutkimusinsinööri, TTL Jorma Saari, professori Eteen- vai taaksepäin mihin suuntaan katsoa? Mikä on oikea tapa torjua työtapaturmia oppia sattuneista tapaturmista vai varautua ennalta arvaamattomaan? Suotuisinta olisi, kun pystyisi katsomaan kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. A utolla ajaminen on hyvä esimerkki siitä, että pelkästään taustapeiliin tuijottaminen aiheuttaa vääjäämättä törmäyksen. Pienessäkin liikennemäärässä kuljettajan täytyy tietysti kyetä katsomaan taustapeilin lisäksi myös eteenpäin ja sivuille sekä havainnoida jatkuvasti muuttuvaa ympäristöään. Suuri osa liikenneonnettomuuksista tapahtuu tilanteissa, joissa asiat eivät suju normaalien rutiinien mukaisesti. Turvallisuusjohtamisessa tilanne on sama. Työpaikkojen täytyy kyetä toimimaan muuttuvissa ja ennustamattomissa olosuhteissa. Jos katsotaan vain taaksepäin ja reagoidaan siihen, mitä on aikaisemmin tapahtunut, ennemmin tai myöhemmin kehitys on jälkeenjäänyttä. Ollakseen tehokas on tarpeellista katsoa eteenpäin ja valmistautua myös ongelmiin, joita saattaa ilmaantua. Kuva: Dan Shirley Turvallisuusjohtamisen yhtenä pääperiaatteena on ollut, että kun poikkeama on havaittu, tehdään korjaavat toimenpiteet. Etukäteen tapahtuva reagointi voi olla nopeampaa ja tehokkaampaa, kun vahinkoa ei ole vielä ehtinyt tapahtua. Heikkoutena on se, että ennakoidaan sellaisia asioita, joita ei välttämättä koskaan tule tapahtumaankaan ja näin ollen tulee tehtyä tarpeettomiakin korjaavia toimenpiteitä. Niille asioille, joita ei ole osattu ennustaa, ei osata tehdä mitään. Odottamattomia asioita voi tapahtua, vaikka riskien hallintaan olisi panostettu paljon. Vaikka tuntuisi, että kaikki on otettu huomioon, saattaa piilossa oleva virhe nousta esiin ja aiheuttaa ei toivottuja tilanteita. On lähestulkoon mahdotonta ennustaa ja välttää kaikkia uhkia. Ennalta arvaamattomia tilanteita varten työpaikalla on oltava toimintatapoja ja ohjeita, miten toimitaan odottamattomissa tilanteissa. Tätä kutsutaan joustavuudeksi (tai kimmoisuudeksi tai resilienssiksi). Työpaikan joustavuus ennalta arvaamattomassa tilanteessa syntyy ihmisten suorituksista. Näin ollen yksittäisten ihmisten toiminnalla on merkittävä rooli ei toivotun tapahtuman sattuessa. Työpaikan joustavuutta voi lisätä varmistamalla, että työntekijöillä on tarvittavat tekniset tiedot työn suorittamiseen. Teknisten taitojen lisäksi työpaikalla pitäisi olla riittävästi asiantuntemusta, että tarpeen vaatiessa voidaan kyseenalaistaa käytössä olevat menetelmät. Erilaisista työtehtävistä muodostuvan kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää. Myös työntekijöillä tulisi olla käsitys siitä, miten oman tehtävän suorittaminen tai siinä tehdyt laiminlyönnit vaikuttavat muiden työntekijöiden ja sitä myötä koko työpaikan toimintaan. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009

7 Tehokkuuden optimointi lisää paineita kiireessä työskentelyyn. Aikataulut laaditaan ideaalitilanteen mukaisiksi, jolloin toiminnasta poistetaan mahdollisuudet joustamiseen ja ennakoimattomissa tilanteissa voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta mukautua uuteen tilanteeseen. Tämä puolestaan saattaa ohjata laiminlyömään esimerkiksi turvallisuusohjeita. Kustannuksista säästäminenkään ei ole paha asia, mutta kustannussäästöjen ei pitäisi olla syynä ottaa käyttöön epätarkoituksenmukaisia toimintatapoja, eivätkä ne saisi johtaa turvattomaan työskentelyyn. Myös ammattiylpeyteen tulisi liittyä halu paitsi toimia itse turvallisesti, myös puuttua toisten turvattomaan toimintaan. Häiriötilanteessa työpaikan toiminnot saattavat riippua toisen järjestelmän toiminnasta, esimerkiksi sähkönjakelusta. Ihmisillä on kuitenkin kyky mukautua kriisitilanteeseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Fudrunmyrsky Ruotsissa vuonna 2005, jolloin myrsky vaurioitti sähkövoimalaitoksen sähkönjakelua. Jotkut kotitaloudet olivat ilman sähköä yli kuukauden. Tällöin oletettiin, että vanhukset, jotka asuvat haja asutusalueen ulkopuolella, tarvitsisivat ensimmäisenä apua. Todellisuudessa asia oli päinvastoin: monet vanhemmat ihmiset pystyivät jatkamaan elämäänsä normaalisti sähkönsaannin puutteesta riippumatta, koska heillä oli muita mahdollisuuksia lämmittää kotinsa, eivätkä he olleet riippuvaisia sähköstä. Näin ollen heillä oli joustavuutta (resilienssiä) sähkövoiman jakelun suhteen. Kuva: Steve Woods Tästähän joustavuudessa on kyse työpaikallakin: osata toimia, vaikka odottamatonta tapahtuisikin. Oikeanlaisella toiminnalla pystytään vähentämään vahingon laajuutta. On tärkeää ennakoida tulevaa ja varautua toimimaan tarpeen vaatiessa. Peruutuspeiliin täytyy muistaa myös katsoa ja jättää pelivaraa! Kirjoitus pohjautuu teokseen Hollnagel, E., Nemeth, C. P., Dekker, S Remaining Sensitive to the Possibility of Failure. Resilience Engineering Perspectives, Volume p. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009 7

8 Pia Perttula tutkimusinsinööri Työterveyslaitos Ajankohtaista työturvallisuudesta Huhtikuussa vietettiin työturvallisuusaiheista ajankohtaisiltapäivää Työterveyslaitoksella Helsingissä. Tilaisuudessa oli toista sataa työturvallisuudesta kiinnostunutta kuulijaa. Iltapäivän aikana kuultiin esityksiä työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta, putoamisriskeistä ja niiden hallinnasta, työturvallisuudesta muutostilanteessa ja työturvallisuustoiminnan tuottavuusvaikutuksista. Y litarkastaja Heikki Patrikainen Uudenmaan työsuojelupiiristä kertoi työvälineiden turvallisesta käytöstä, tarkastamisesta ja kuluvan vuoden alussa voimaantulleen käyttöasetuksen 403/2008 tuomista muutoksista. Työvälineiden aiheuttamat vaarat on arvioitava. Jos työväline aiheuttaa vaaraa, on vaaran tai haitan poistamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin ryhdyttävä välittömästi. Kaikki työpaikalla käytössä olevat työvälineet on pidettävä koko työvälineen käyttöiän turvallisessa kunnossa ja niille tulee tehdä säännönmukaisia tarkastuksia, testauksia ja mittauksia. Tarkastusten, testausten ja mittausten tekijällä tulee olla riittävä osaaminen tehtävään. Tarkastuksiin ei aina riitä silmämääräinen arvio. Käyttöasetuksen perusteella tulee trukinkuljettajalla ja henkilönostimen käyttäjällä olla työnantajalta saatu kirjallinen lupa työvälineen käyttöön. Työnantajan täytyy ennen luvan myöntämistä varmistaa, että asianomaisella henkilöllä on riittävät taidot työvälineen käyttöön. Kuva: Sarno Ojell Toimitusjohtaja Matti Humppila Suojalaite Oy:sta kertoi putoamisriskien hallinnasta. Putoamistapaturmat tasolta toiselle edustavat lähes 5 8% kaikista työtapaturmista ja yli neljännes kuolemaan johtaneista tapaturmista johtuu putoamisesta. Putoamissuojausten järjestämiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota ja epätäydelliset kaidejärjestelyt eivät välttämättä estä putoamista. Kiire työssä saattaa vaikuttaa osaltaan siten, että työn tekemiseen on käytettävissä niin vähän aikaa, että turvallisuutta ei ehdi riittävästi huomioida. Putoamistapaturmien vähentämiseksi tulisi kaiteiden käyttöä parantaa systemaattisesti. Suojaverkkojen käyttö ei varsinaisesti estä tapaturmia, mutta vähentäisi vakavien tapaturmien määrää. Ennakolta on hyvä miettiä myös pelastamisvalmius mahdollisen putoamistapaturman satuttua, jotta tarvittaessa osataan toimia oikein. Yhtenä ajatuksena rakennustyössä Humppila esitti, että rakennusvaiheessa asennetut ankkuripisteet talon katolla toimivat ankkuripisteinä myös myöhemmin, esim. rännien puhdistuksen aikana. Työterveyslaitoksen professori Jorma Saaren puheenvuoron aiheena oli ʺMiten työpaikan työturvallisuuden käy muutostilanteessaʺ. Nykyiset huonot talousnäkymät näkyvät suomalaisilla työpaikoilla mm. henkilöstön ja toimintaresurssien vähenemisenä. Saari halusi kuitenkin painottaa, että kriisistä saattaa aiheutua myös positiivisia seurauksia, kuten se, että yhteistyöverkostoissa todennäköisimmin säilyvät parhaat alihankkijat ja yhteistyökumppanit. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009

9 Kuva: Sarno Ojell Ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen on ongelma Suomessa. Keskimääräinen eläköitymisaika on noin 57,4 vuotta. Laskennallisesti ennenaikainen eläköityminen maksaa Suomessa 20 miljardia euroa vuodessa. Kannustamalla henkilöstöä liikkumaan saadaan aikaan terveydelle liiketaloudellisestikin merkittäviä vaikutuksia. Muita ihmisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joilla on liiketaloudellisia vaikutuksia ja joihin työpaikoilla voidaan vaikuttaa, ovat mm. työn yksipuolisuuden vähentäminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omaan työhön, esimiestuen ja toverihengen parantaminen. Huomattava lisäys työhyvinvointiin voi olla liiketaloudellisestikin kannattavaa. Työsuojelutoimenpiteitä voidaan heikompina aikoina perustella esimerkiksi sillä, että turhista kustannuksista (joita ovat esimerkiksi tapaturmakustannukset ja materiaalivauriot) tulee päästä eroon. Huonojen aikojen jälkeen tulee paremmat ajat ja taantuman jälkeiseen aikaan täytyy myös varautua. Ajattelutapamme on perinteisesti ollut varmuuden maksimointi, eli pyritään tunnistamaan riskit ennalta ja eliminoimaan ne. Riskien hallinta voi olla myös epävarmuuden hallintaa. Tällöin perinteisen tavan rinnalle on hyödyllistä ottaa täydentävä strategia luomaan joustavuutta kriisitilanteessa. Muistettava on myös, että lait ovat olemassa huonoinakin aikoina ja niitä tulee noudattaa. Työturvallisuuden ajankohtaisiltapäivän järjestivät Työterveyslaitos ja Sosiaali ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumi. Tilaisuuden esitykset on kuultavissa Verkkomediapajan sivuilta: Tutkimusprofessori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta kertoi työterveys ja työturvallisuustoiminnan tuottavuusvaikutuksista. Työtapaturmakustannusten tietoistaminen on tärkeää siinä mielessä, että maksimaalinen tapaturmakustannus määrittelee sen, kuinka paljon ollaan valmiita panostamaan työtapaturmien ehkäisyyn. Työhyvinvointi ja henkilöstötoiminnan avulla voidaan parantaa yrityksen tuottavuutta, tehokkuutta ja kannattavuutta ja sitä kautta yrityksen markkina arvoa. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009 9

10 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Vuoden 2008 tasoluokitukset Nolla tapaturmaa foorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia jäsentyöpaikoille, jotka ovat menestyksellisesti edistäneet työpaikkansa työturvallisuutta. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta ja niiden vakavuutta. Lisäksi edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa. Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaa työpaikkoja pyrkimään kohti nollaa tapaturmaa. Tällä kertaa tasoluokituksen sai 24 jäsentyöpaikkaa: I Maailman kärjessä Oy AGA Ab, Harjavallan yksikkö Dow Suomi Oy Hamina Eka Chemicals Oy, Oulu Eka Polymer Latex Oy, Oulu Fortum Power and Heat Oy, Heat Suomi, Espoo Golder Associates Oy, Turku Kemira Oyj, Vaasan toimipaikka Pilkington Lahden Lasitehdas Oy Saint Gobain Rakennustuotteet Oy, Forssan Tehdas STERIS Finn Aqua, Tuusula Suomen Karbonaatti Oy, Lappeenranta Teollisuuden Voima Oyj, Eurajoki Wallac Oy, Turku Yara Suomi Oy Harjavalta II Kohti maailman kärkeä OMG Kokkola Chemicals Oy, Kokkola Eupart Oy, Eura Kemijoki Oy, Rovaniemi Lemminkäinen Katto Oy Kattoteollisuus, Lohja Urho Viljanmaa Oy / Jalas, Jalasjärvi Winwind Oy, Helsinki Kuva: Seppo Kolehmainen Foorumin turvallisuushavaintovihko Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Tapaturma on useiden, joskus hyvin pientenkin eri tekijöiden summa. Sen vuoksi pienetkin parannukset ovat aina tärkeitä. Nolla tapaturmaa foorumin Turvallisuushavainto vihko sisältää 30 ilmoituslappua, joilla voi ilmoittaa havaitsemistaan läheltä piti tilanteista sekä muista pienistäkin turvallisuuspuutteista omalle työnantajalleen. Jokaiselle työntekijälle kannattaa jakaa oma vihkonen, joka kulkee kätevästi mukana taskussa. Henkilöstön tekemät turvallisuushavainnot auttavat löytämään kehittämistarpeita ja mahdollisia vaaran paikkoja. Reagoimalla havaintoihin ja puutteisiin sekä oppimalla läheltä piti tilanteista ajoissa voidaan vähentää työtapaturmia ja edistää työturvallisuutta. Vihkon koko: 110 x 84 mm. Hinnaston ja tilausohjeet löydät foorumin internetsivulta osoitteesta: foorumi.fi/tuotteet. III Suuntana maailman kärki Finnair OYj, Tekniikka, Vantaa Lassila & Tikanoja Oyj, Teollisuusratkaisut ja Jätevesipalvelut Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila Voimatel Oy, Kuopio Nolla tapaturmaa foorumi onnittelee kaikkia tasoluokituksen saajia! 10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009

11 Nolla tapaturmaa -foorumi kouluttaa Koneiden ja laitteiden riskien arviointi ja hallinta Nolla tapaturmaa foorumi järjestää Koneiden ja laitteiden riskien arviointi ja hallinta koulutuksen Työterveyslaitoksella Helsingissä. Kurssilla käsitellään turvallisten koneiden ja laitteiden hankintaa ja käyttöä sekä koneisiin ja laitteisiin liittyviä työturvallisuusriskejä ja sitä, miten niitä voidaan tunnistaa ja vähentää. Lisäksi kurssilla kerrotaan keskeiset koneisiin ja laitteisiin liittyvät säädökset ja turvallisuusmääräykset. Koulutukseen voivat osallistua Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikkojen lisäksi myös muiden työpaikkojen edustajat. Lisätietoja löydät osoitteesta: foorumi.fi/teemakoulutus Nolla tapaturmaa -foorumin syksyn jäsenseminaari Nolla tapaturmaa foorumin syksyn jäsenseminaari järjestetään Espoossa. Seminaarista tiedotetaan tarkemmin jäsentyöpaikoille kesän aikana. Varaa ajankohta kalenteriisi jo nyt! Uudet jäsentyöpaikat G4S Security Services Oy Sappi Finland I Oy Porin kaupunki Varkauden kaupunki Danisco Sweeteners Oy Oy Gustav Paulig Ab Tervetuloa mukaan! Työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin rooli johtamisessa ja taloudellisessa toiminnassa Nolla tapaturmaa foorumin koko jäsenlista löytyy osoitteesta foorumi.fi. Nolla tapaturmaa foorumi järjestää Työturvallisuuden ja hyvinvoinnin rooli johtamisessa ja taloudellisessa toiminnassa koulutuksen Espoossa Koulutuksen tarkoituksena on antaa hyvä kokonaiskuva työturvallisuuden ja hyvinvoinnin roolista organisaatiosi johtamisessa ja taloudellisessa toiminnassa. Kahden päivän aikana syvennetään tietoja työturvallisuuteen liittyvistä vastuista työnantajana ja esimiehenä sekä kuullaan, mitä strategisia päätöksiä työturvallisuuteen sitoutuminen käytännössä vaatii. Koulutus on suunnattu erityisesti ylimmän johdon ja keskijohdon edustajille, mutta soveltuu myös työnjohdolle ja työsuojelupäälliköille. Koulutukseen voivat osallistua Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikkojen lisäksi myös muiden työpaikkojen edustajat. Lisätietoja löydät osoitteesta: foorumi.fi/teemakoulutus Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta henriikka.virta@ttl.fi Työterveyslaitos Tapaturmien ehkäisy puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työterveyslaitos Työturvallisuuden edistäminen Julkaisupaikka Helsinki, 2009 Jakelu 1120 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva Hanna Virtanen Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 202 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy elokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2009