Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus
|
|
- Lotta Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen avulla saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Päätös laadinnasta on tehty Haukiputaan kunnanvaltuustossa Tausta, tarkoitus ja tavoitteet (tammi-maaliskuu) Kkertomuksen laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus on laadittu muodostetussa poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmässä. Työryhmään on nimetty Haukiputaan kunnan viranhaltijoista Matti Vähäkuopus, Tapio Kangas, Eila Huotari, Päivi Meriläinen, Nina Heiskanen, Marjut Nurmivuori, Olli Heinonen, Jukka Sipilä, Jussi Muilu, Markku Uusimaa, Marita Halonen ja Vesa Lahti. Vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ovat nimenneet työryhmään jäseniksi Sara Herrasen ja Pirkko Bergmanin (vanhusneuvosto), Terttu Tammian ja Marjatta Kamulan (vammaisneuvosto) sekä Tanja Suomelan ja Jaakko Ylitalon (nuorisovaltuusto). Haukiputaan kunnan alueella toimii useita potilas- ja vapaaehtoistyöjärjestöjä. Yhdistysten yhteistyötapaamiset käynnistyivät syksyllä 2010 ja tapaamisia on suunniteltu järjestettävän 2-4 kertaa vuodessa. Yhdistysten yhteistyötapaamiset tukevat hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän toimintaa. Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa, sopiminen vuosittaisesta välitarkastelusta tilinpäätöksen yhteydessä: Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa valtuustokauden puolivälissä joulukuun loppuun mennessä. Kertomusta tarkastellaan vuosittain talousarvoin ja toimintasuunnitelman laadinnan ja kuntastrategian päivittämisen yhteydessä. Yhteys kuntastrategiaan ja muuhun kuntasuunnitteluun: Hyvinvointikertomus on osa kuntastrategiaa ja kuntasuunnittelua. Hyvinvoinnin käsite: "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." 1
2 Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä 1) Toimivat peruspalvelut /hyvät kuntapalvelut 2) Viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö 3) Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 4) Koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja nouseva koulutustaso 5) Syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Haukipudas-strategia Tiedottamisen strategia ja tiedotusohjeisto 2009 Vammaispoliittinen ohjelma 2003 Vanhuspoliittinen ohjelma 2005 Päihdestrategia Rikoksentorjuntaohjelma 2006 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Perusturvapalvelujen palvelutarveselvitys Lastensuojelusuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelma Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus (helmi-huhtikuu) Hyvinvoinnin taustat muodostuvat tässä hyvinvointikertomuksessa: 1) Haukiputaan kunnan aluekehityksen muuttujat (sis. väestön, elinkeinorakenteen, huoltosuhteen muuttoliikkeen, koulutustason, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ja asumisen kuvauksen) 2) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssien muuttujat (sis. työllisyys ja työttömyys, toimeentulo sekä ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat) 3) Haukiputaan kunnan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman muuttujat (lapsiperheiden määrä, nuorten läheiset ystävät, koulukiusaamista kokeneet, äänestysprosentti) 4) Haukiputaan kunnan asukkaiden terveyden muuttujista (sis. sairastavuus- ja kansansairauksien summaindeksi, lääkärikäynnit, muut terveydenhuollon käynnit, kutsunnoissa karsiutuneet, työkyvyttömyyseläkettä saavat, kotona asuvat yli 75-vuotiaat, somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat, päihteiden vuoksi osastoilla hoidetut potilaat, päivittäin tupakoivat nuoret, nuorten alkoholinkäyttö, somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö, psykiatrisen hoidon käyttö) 5) Haukiputaan kunnan turvallisuuden muuttujista (sis. henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, omaisuusrikokset, rattijuopumustapaukset, huumausainerikokset, liikennerikokset, tieliikenneonnettomuudet) 2
3 Tämän hyvinvointikertomuksen hyvinvointia kuvaavat muuttujat ja niiden sisältämät indikaattorit ovat Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa esipilotoidut ja määritellyt. Tässä 1. Haukiputaan kunnan aluekehitys Haukiputaan kunnan väkiluvun kehitys ja ennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väkiluku on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2009 väkiluku oli asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku ylittäisi asukaan rajan vuonna Ikäjakauma ja ikäjakaumaennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väestön ikäjakauma on pysynyt 2000-luvulla vuoteen 2010 lähes muuttumattomana. Ikäjakaumalle on tyypillistä, että vuotiaiden määrä on suuri, yli 52 % vuotiaiden osuus on vaihdellut 2000-luvulla vuoteen ,9 % - 27,8 %. Suurimmat osuuden tätä ikäluokkaa ovat vuoden 2005 puolenvälin jälkeen. Ikääntyneiden ja vanhusten osuus on pysynyt vuoteen 2007 asti alle 10 %:n, mutta alkanut sen jälkeen lisääntyä. Vuonna 2010 yli 65-vuotiaiden määrä on 10,7 % ja ennusteen mukaan vuonna 2010 se on 13,2 % väestöstä. Ennusteen mukaan väestön ikärakenne tulee muuttumaan siten, että työllisten osuus vähenee. lasten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja ikääntyneiden määrä kasvaa. 3
4 Väestöllinen huoltosuhde Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Haukiputaan kunnan huoltosuhde on 57 ja se on verrokkiyksiköihin korkein. Pohjois-Pohjanmaalla se on 53,4 ja koko maassa 50,6. Haukiputaan huoltosuhde on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Kunnan väkirakenteessa lasten ja nuorten osuus on suuri joten se selittää huoltosuhteen nousun.(kuvio x) 4
5 Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne ja sen muutokset vuosina Haukiputaan kunnassa elinkeinorakenne on muuttunut 2000-luvulla vuoteen 2007 mennessä siten, että teollisuudesta, liikenteestä, maataloudesta on vähentynyt työpaikkoja (teollisuus - 6,6 %, liikenne 0,2 %, maatalous -0,3 % ). Vastaavasti rahoitus-, vakuutusja liike-elämää palvelevaan toimintaan, julkisiin ja muihin palveluihin, rakentamiseen ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoimintaan on lisääntynyt työpaikkoja (rahoitus- vakuutusja liike-elämää palveleva toiminta + 2,9 %, julkiset palvelut + 2,6 %, rakentaminen + 0,9 % ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta + 0,6 %) Elinkeinorakenne Teollisuus, % työllisistä 26,6 25, ,2 22,1 21,7 21,4 20 Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta, % työllisistä 11,2 11,4 12,3 12,9 12,8 13,6 14,1 14,1 Maa- ja metsätalous, % työllisistä 1,3 1,1 1,2 1,1 1,2 1,1 1 1 Julkiset ja muut palvelut, % työllisistä 30,7 31,9 32,8 32,7 32,8 32,1 32,4 33,3 Liikenne, % työllisistä 6,2 6,2 6,5 6,3 6,1 5,9 6,2 6 Rakentaminen, % työllisistä 9,8 9,3 9, ,4 10,9 10,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä 12,9 13,5 13,1 13,2 13,3 13,8 13,3 13,5 Haukiputaan kunnan muuttoliike Haukiputaan kunta on koko 2000-luvun vuoteen 2009 johon asti tilastotietoa on saatavilla ollut muuttovoittokunta. Jokaisena vuonna Haukiputaan kuntaan on muuttanut 5
6 enemmän ihmisiä kuin sieltä on muuttanut pois. Pienimmillään ero on ollut + 41 henkilöä (vuosi 2008) ja suurimmillaan (vuosi 2001) Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 - vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Haukiputaan koulutustasomittain viimeisimmän tilastotiedon mukaan(2009) on 346 eli peruskoulun jälkeen Haukiputaalla asuva väestö on suorittanut keskimäärin 3,5 vuotta opintoja. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasomittain on 282 ja koko maassa 322. Haukiputaan koulutustasomittain on korkein verrokkiyksiköistä.(kuvio) 6
7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Haukiputaalla vuotiaista vastaavan ikäisestä väestöstä 11,4 % jää koulutuksen ulkopuolelle eli he eivät ole opiskelijoita tai heillä ei ole tutkintotodistusta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosentti on 10 % ja koko maassa 11,8 %. Haukiputaalla prosentuaalinen osuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien vuoteen 2008 mennessä 0,3 %, mutta se on vielä selkeästi korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulos on kuitenkin 0,4 % matalampi kuin koko maassa. (kuvio x) 7
8 Asuntokunnat Indikaattori ilmaisee asuntokuntien lukumäärän. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ( ) ajan. Asuntokunnat ovat lisääntyneet keskimäärin asuntokuntaa vuodessa. Asuntokuntien määrien lisääntyminen on samansuuntaista myös verrokkiyksiköissä. (kuvio x) 8
9 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla on yhden hengen asuntokuntia 27,3 % asuntokunnista. Pohjois- Pohjanmaalla yhden hengen asuntokuntien osuus on 37,7 % ja koko maassa 40,7 %. Verrokkiyksiköiden ja 9 vuoden aikajatkumolla Haukiputaalla on koko jakson ajan ollut huomattavasti vähemmän yhden henkilön asuntokuntia. Nii- 9
10 den määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Kasvuvauhti on ollut 4 vuodessa ( ) 1,1 %. (kuvio x) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssit työttömyys ja työllisyys Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan. SOTKAnetin Suomen eri aluetasoilla saatavat indikaattorit ovat työttömät, % työvoimasta, pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ja nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. Työttömyysaste indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Haukiputaan kunnan työttömyysaste oli elokuussa %. Vastaavasti. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli samana tarkasteluajankohtana 10,8 % ja koko maassa 9,6 %. Haukiputaalla on suurin työttömyys % vertailuyksiköihin nähden siten että Pohjois-Pohjanmaahan eroa on 0,2 %, mutta koko maan työttömyysasteeseen 1,4 %. 10
11 Pitkäaikaistyöttömät indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Vuoden 2008 tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä Haukiputaan työttömistä työnhakijoista oli 20 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla oli ,9 % ja koko maassa 21,4 %. Koko maahan suhteutettuna Haukiputaan tilanne on 1,4 % parempi, mutta Pohjois-Pohjanmaa tilanteeseen se on 2,1 % huonompi. Nuorisotyöttömyys indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, 11
12 myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Vuoden 2008 tilastojen mukaan Haukiputaan työttömistä työnhakijoista 15,5 % oli alle 25-vuotiaita. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaita työttömiä oli 13,6 % ja koko maassa 8,4 %. Nuorisotyöttömyys Haukiputaalla on suurinta vertailuyksiköihin nähden. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöt-tömyys on 1,9 % matalampi ja koko maassa jopa 7,1 % matalampi. Työlliset Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. Haukiputaan väestöstä 40,9 % on työllisiä. Pohjois-Pohjanmaalla työllisten määrä on 41.1 % ja koko maassa 44,6 % 12
13 Haukiputaan työllinen väestö työskentelee prosentuaalisesti enemmän teollisuuden, rakentamisen, rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän tehtävissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaavasti maataloudessa työskentelevien määrä on selvästi pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vuoden 2006 tilastojen mukaan Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne muodostui seuraavasti. (taulukko x) Työllisen väestön työskentely seuraa täysin Haukiputaan kunnan elinkeinorakenteen profiilia. Työskentelee Haukipudas P-Pohjanmaa koko maa Julkiset ja muut palvelut 32,4 % 34 % 32,5 % Teollisuus 21,4 % 20 % 18,7 % Rahoitus, vakuutus ja liike-elämää 14,1 % 12,9 % 15 % kauppa majoitus ja ravitsemustoiminta 13,3 % 13,2 % 15,3 % Rakentaminen 10,9 % 7,2 % 6,4 % Liikenne 6,2 % 6,2 % 7,3 % maa- ja metsätalous 1 % 5,5 % 3,9 % Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot /1000 asukasta indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tarkasteltavan alueen yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nos- 13
14 taa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään. Haukiputaalla toimeentulotuen menot /1000 asukasta olivat viimeisen tilaston 2009 mukaan 69 /1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli vuonna /1000 asukasta ja koko maassa luku oli 115 /1000 asukasta. Toimeentulotukien euromääräinen osuus on kasvanut tasaisesti kaikissa tarkastelukunnissa vuodesta 2005, mutta selkeä kasvusuunta Haukiputaalla alkaa tasannevuoden 2006 jälkeen vuonna (Kuvio x) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Haukiputaan kunnan lapsiperheistä 6,5 % on saanut viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) toimeentulotukea. Pohjois-Pohjanmaalla lapsiperheistä 7,6 % ja koko maassa 8,1 % ovat saaneet toimeentulotukea. Haukiputaan luku on vertailuyksiköiden pienin. Vuonna 2006 lapsiperheiden saama toimeentulotuki on hivenen noussut, mutta kääntynyt sen jälkeen laskuun. Kaikissa vertailuyksiköissä lapsiperheiden lukumäärä toimeentulon saajina on laskenut. 14
15 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 3,4 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,9 % ja koko maassa 2,4 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentulotukea saavien prosentuaalinen osuus kääntyi jyrkkään kasvuun vuonna 2007 jolloin se nousi vuoden aikana 1,5 %. Koko maassa suunta on ollut loivasti laskeva vuodesta 2004 ja Pohjois- Pohjanmaalla se on noussut 0,1-0,2 %:n luokkaa. 15
16 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana saaneet vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 1 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,3 % ja koko maassa 1,8 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentuloa saavien prosentuaalinen osuus kääntyi nousuun vuonna 2006 jolloin se nousi vuoden aikana 0,2 %. Pohjois- Pohjanmaalla nousua on samassa suhteessa kuin Haukiputaalla. Koko maan prosentuaalinen osuus on hivenen laskenut (0,1 %) vuosittain vuodesta
17 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18- vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Haukiputaalla asuvista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu 29 %. Pohjois- Pohjanmaalla ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 30,9 % lapsiasuntokunnista ja koko maassa prosentuaalinen osuus on 29,3 %. Haukiputaan prosentuaalinen osuus on vertailuyksiköihin nähden samantasoinen ja jopa hivenen parempi kuin vertailuyksiköissä. 17
18 Haukiputaan kunnan yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomuksessa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista verkostoa tarkastellaan perherakenteen ja kouluterveyskyselystä saatavien indikaattorien kautta. Samoin yhteisöllisyyttä tarkastellaan äänestysprosentin avulla. Lapsiperheiden määrä Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Haukiputaan kunnassa lapsiperheitä kaikista perheistä on viimeisimmän tilastotiedon mukaan (2009) 52,3 %. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosenttiosuus on 44 % ja koko maassa 40,3 %. Haukiputaalla on Pohjois- Pohjanmaahan verrattuna 8,3 % ja koko maahan verrattuna 12 % enemmän lapsiperheitä kaikista perheistä. 18
19 Läheiset ystävät ja koulukiusaamisen kokemus luokan oppilaista Haukiputaalla on toteutettu kouluterveyskysely yläasteella kahden vuoden välein. Tässä hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan vuosien 2007 ja 2009 kouluterveyskyselyjen tuloksia. Haukiputaan tuloksia verrataan vuoden 2009 kyselyn tulosten osalta Pohjois- Pohjanmaan tuloksiin. Ei yhtään läheistä ystävää Haukiputaan yläasteiden luokan oppilaista vuoden 2007 kouluterveyskyselyssä 9 % ilmoittanut ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää ja vuonna tulos oli 10 % Haukiputaan luokkien oppilaista. Ilman yhtään läheistä ystävää on Pohjois-Pohjanmaan tuloksissa vuonna % luokkien oppilaista. Koulukiusaamista kokeneet Kouluterveyskyselyiden mukaan vuonna 2007 Haukiputaan kunnan luokkien oppilaista 5 % ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa ja vuoden 2009 kyselyssä 9 % luokkien oppilaista ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista koulussa. Pohjois-Pohjanmaalla (2009) koulukiusaamista ilmoitti luokkien oppilaista kokeneensa 7 %. 19
20 Äänestysprosentti Haukiputaan kunnan äänestysprosentti oli kunnallisvaaleissa ,90 %, koko maassa äänestysprosentti oli 61,3 % ja Oulun vaalipiirissä 58,7 % Haukiputaalaiset ovat aktiivisia käyttämään äänioikeuttaan kunnallisvaaleissa. Äänestysprosentti oli verrokkiyksiköiden korkein. Eroa koko maan äänestysprosenttiin oli + 0,6 % ja Oulun vaalipiirin äänestysprosenttiin +3,2 %. Haukiputaan kunnan asukkaiden terveys Sairastavuusindeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Muuttujat on suhteutettu maan keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Vakioitu indeksi kertoo, mitä olisi kunnan sairastavuus, jos ikärakenne olisi samanlainen kuin koko maassa. Sairastavuusindeksiluku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Luku osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selvittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. 20
21 Haukiputaan kunnan ikävakioidun sairastavuusindeksi on 116 ja Pohjois- Pohjanmaan ikävakioitu sairastavuusindeksi on 114. Vakioidut sairastavuusindeksit ovat samaa luokkaa ja ne ovat korkeampia kuin koko maassa jossa sairastavuusindeksi on 100. Terveys palvelujen tarvetta kuntakohtaisesti kuvaava vakioimaton sairastavuusindeksi on Haukiputaalla 87,9 kun se Pohjois-pohjanmaalla on 102. Haukiputaalla on sairastavuusindeksi osalta maan keskiarvoa 100 terveempi väestö. Kansansairauksien summaindeksi Kansantautien summaindeksi sisältää sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä (koko maa 100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Viimeisenä on esitetty näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantaudit joita indeksissä tarkastellaan ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Haukiputaan kansansairauksien vakioitu summaindeksi on 140,5 kun se Pohjois-Pohjanmaalla on 139,4. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi, joka kuvaa kuntakohtaista tilannetta on Haukiputaalla 98,9 ja Pohjois- Pohjanmaalla 121,7. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi on Haukiputaalla maan keskitasoa korkeampi sydämen vajaatoiminnan (148,1) sekä astman (108,6) osalta. Lähellä 100 ovat myös nivelreuma (99,7), verenpainetauti (93,3) sekä sepelvaltimotauti (85,7) 21
22 Lääkärikäynnit Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon kaikkien lääkärikäyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Haukiputaalla viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) avoterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat 1449 / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 1627 ja koko maassa Haukiputaalla avoterveydenhuollon lääkäreiden käynnit ovat laskeneet voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa laskua on tapahtunut myös tarkasteluvuosien aikana, mutta lasku on ollut maltillisempaa. Haukiputaan kunnan perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat olleet matalimmillaan 2007 josta ne ovat vuonna 2008 nousseet. Eroa koko maan arvoon on vuonna käyntiä / 1000 asukasta. 22
23 Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) Perusterveydenhuollon muiden avohoitokäyntien "muut kuin lääkärikäynnit" sisältävät muiden ammattiryhmien kuin lääkärien muut kuin toiminnoittain määritellyt käynnit. Näitä ovat mm. erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä erityistyöntekijöiden vastaanottotyö, perhe- ja kasvatusneuvolan ja päihdehuollon vastaanottotyö. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Haukiputaalla perusterveydenhuollon muut avohoitokäyntien määrä (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) on vaihdellut siten, että vuodesta 2002 käyntien määrä oli laskeva vuoteen Sen jälkeen käyntien määrä nousi kahtena vuotena ja kääntyi jälkeen laskuun Viimeinen tilastotieto (2008) on 875 käyntiä / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan verrattuna Haukiputaan käyrä ei seuraa trendiä joka verrokkiyksiköissä on pieniä poikkeusvuosia lukuun ottamatta nouseva. Pohjois-Pohjanmaalla käyntejä oli / 1000 asukasta ja koko maassa 1206 / 1000 asukasta. Kutsunnoissa karsiutuneet Haukiputaalla puolustusvoimien kutsunnoissa vuonna 2008 palveluskelpoisuusluokka C (vapautettu rauhanajan palveluksesta) määriteltiin 9,2 % (N163) kutsuntaikäluokasta. Vastaavana vuonna Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan määriteltiin 12,2 % (N3056) kutsun- 23
24 taikäluokasta ja saman vuonna koko maan kutsuntaikäluokasta 9,7 % (N36480) määriteltiin C-luokkaan. Vuoden 2009 kutsunnoissa koko maan kutsuntaikäluokasta 11,3 % (N36431)oli C- luokkaa. Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan vuoden 2009 kutsunnoissa kuuluin 14,4 % (N3173) ikäluokasta. Haukiputaalla vuoden 2009 kutsunnoissa C-luokkaan kuului 12,3 % (N162)kutsuntaikäluokasta. Haukiputaalla on tapahtunut vuoden aikaan suurin prosentuaalinen kasvu kutsunnoissa C-luokkaan määritellyistä kutsuntaikäisistä verrokkiyksiköihin verrattuna. Vuosien 2008 ja 2009 muutokset ovat C-luokkaan koko maa +1,6 %, Pohjois-Pohjanmaa +2,2 % ja Haukipudas +3,1 % Työkyvyttömyyseläkettä saavat Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Haukiputaalla työkyvyttömyyseläkettä saa vuotiaiden ikäryhmästä 9,7 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla on 10,5 % ja koko maassa 8,9 %. Haukipudas sijoittuu vertailuyksiköissä Pohjois-Pohjanmaata alemmas, mutta koko maan vertailussa ylemmäs. Haukiputaalla vuoteen 2008 saakka ulottuvassa tilastotiedon mukaan on tapahtunut vuonna 2006 käänne jonka jälkeen työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä ko ikäryhmässä on kääntynyt nousuun. Kahdessa vuodessa nousua on tapahtunut 0,4 %. 24
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotTupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)
Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotMitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö
Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto
Sähköinen hyvinvointikertomus 2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sisällys 1. Hyvinvointikertomus... 2 Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta... 2 Kertomuksen vastuutaho ja
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE
HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotInnehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2
Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
Lisätiedot12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013
12.9.2013 Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 Kunnanhallitus on kokouksissaan 28.5.2011 ja 19.12.2012 päättänyt että Ruovesi osallistuu Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen Pirkanmaan alahankkeeseen
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotKuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
Lisätiedottäyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta
Sisällys 1. Taustatietoja... 3 Kelan sairastavuusindeksi... 4 Tuloerot... 5 PYLL-indeksi 2012... 6 Ikärakenne... 10 Huoltosuhde, demografinen 2013... 13 Verotulot... 14 Valtionosuudet yhteensä euroa /
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille
1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotVAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013
VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.
LisätiedotSeinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina
Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotVERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ
VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa
Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011
POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys
Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotHYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto
HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...
LisätiedotTyrnävä - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Hyväksytty 20.11.2018 1/24 Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Mielenterveys Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi Työikäisten
LisätiedotHYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto
HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA
LisätiedotMaakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus
Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotHyvinvointikertomus Raahen seutukunta
Hyvinvointikertomus = seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän laatima katsaus seutukunnan asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS
LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS Sosiaalitaito Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN
LisätiedotPohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012
Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan
LisätiedotPienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki
Sisältö Pienaluelistaus... 3 Taulukko 1: Alueiden koot, 31.12.2011... 4 Taulukko 2: Alueiden asukasmäärät, 31.8.2012... 4 Kuvio 1: Alueiden asukasmäärät kaikista Hämeenlinnan asukkaista, 31.8.2012... 5
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotPohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012
Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotInarin kunnan hyvinvointikertomus 2012. valtuustokaudelle 2013 2016. Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä
Inarin kunnan hyvinvointikertomus 2012 valtuustokaudelle 2013 2016 Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä Sisällysluettelo 1. Hyvinvointikertomus...4 2. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet...5 3. Väestön hyvinvoinnin
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö
LisätiedotKeskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
Lisätiedot