Kantaverkkopalvelut ajankohtaista. Käyttötoimikunta Petri Parviainen

Transkriptio

1 Kantaverkkopalvelut ajankohtaista Käyttötoimikunta Petri Parviainen

2 2 Sisältö: Asiakastoiminnan kehittäminen Sähkömarkkinalain vaikutuksia Kantaverkon nimeäminen Kantaverkkosopimuskausi

3 Palveluksessanne

4 Olemme luotettava yhteistyö- ja sopimuskumppani Sähkön käyttäjille Verkkoyhtiöille Markkinatoimijoille Sähkön tuottajille

5 Asiakasryhmät perustuvat asiakkaiden tarpeisiin 5 VERKKOYHTIÖT Luotettavan infrastruktuurin kehittäminen Kulutuksen ja tuotannon liittäminen Nopea häiriöiden selvitys ja viestintä Kohtuuhintaiset siirtopalvelut Toimivat sähkömarkkinat, vähittäismarkkinoiden kehittäminen Toimintatapojen vertailu (benchmarking) Edunvalvonta, esim. verkkosäännöt SÄHKÖN TUOTTAJAT Tuotannon liittäminen sekä häiriötön ja kohtuuhintainen sähkönsiirto markkinoille Toimivat sähkömarkkinat ja markkinainformaatio Toimiva ja kohtuuhintainen tasepalvelu Lisäarvoa säätösähkö- ja reservimarkkinoista sekä alkuperätakuusta Edunvalvonta SÄHKÖN KÄYTTÄJÄT Luotettava ja kohtuuhintainen siirtoyhteys Toimivat sähkömarkkinat ja markkinainformaatio Toimiva ja kohtuuhintainen tasepalvelu Kysyntäjousto ja reservimarkkinat Edunvalvonta SÄHKÖMARKKINATOIMIJAT Toimivat sähkön vähittäis- ja tukkumarkkinat Ajantasainen markkinainformaatio Uusien sähkömarkkinapalveluiden kehittäminen, esim. markkinatiedonvaihto Toimiva ja kohtuuhintainen tasepalvelu Edunvalvonta

6 6 Asiakastoiminnan kulmakivet 1. Toimintamme on asiakastarpeiden mukaan kohdennettua ja suunnitelmallista 2. Asiakkaalla on käytössään Fingridin asiantuntijaverkosto 3. Palautteen kerääminen ja kehityskeskustelut varmistavat laadun

7 1. Toimintamme on asiakastarpeiden mukaan kohdennettua ja suunnitelmallista Asiakkaat tai asiakkaiden liiketoiminta-alueet on jaettu neljään ryhmään Palvelutarjonta perustuu tarveanalyyseihin ja yhteistoiminnan syvyys asiakaskohtaiseen arviointiin Asiakasryhmillä on vuosittainen toimenpidesuunnitelma ja osalla asiakaskohtainen asiakkuussuunnitelma Asiakastoimintaa suunnitellaan ja seurataan osana vuosisuunnittelua ja normaalia toteumaseurantaa

8 2. Asiakkaalla on käytössään koko asiantuntijaverkostomme Yhä useampi fingridiläinen on yhteydessä suoraan asiakkaaseen Yhteydenpito perustuu asiakkuussuunnitelmiin, jotka ohjaavat aktiivisuuteen asiakastyössä ja toisaalta varmistavat toiminnan kattavuuden sekä laadun Asiakasyhteistyöhön nimetyt asiantuntijat ja yhteystiedot ovat esitettynä kunkin asiakkaan ekstranetsivuilla. Internetsivuilla yhteyshenkilölista on suppeampi

9 3. Palautteen kerääminen ja kehityskeskustelut varmistavat laadun Palautetta kerätään vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyllä ja jatkuvasti sähköisellä palautelomakkeella Asiakkaiden kanssa käydään kehityskeskusteluita, joissa pyritään kartoittamaan asiakkaiden tarpeita ja odotuksia Palaute raportoidaan asiakasnäkökulman ohjausryhmälle sekä prosesseille analysoitavaksi ja toiminnan kehittämiseksi

10 Fingridin palvelut Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon Tasesähkökauppa ja taseselvitys Käyttövarma sähkönsiirto Toimivat sähkömarkkinat ja edunvalvonta EDI Markkinapaikka reserveille Sähkömarkkinainformaatio Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto Alkuperätakuun sertifikaatti Kehitämme palveluitamme muuttuvien asiakastarpeiden mukaan

11 Tavoite: asiakas kohdataan monin kasvoin ja monella tavalla, mutta yhtenä Fingridinä!

12 12 Sähkömarkkinalain vaikutuksia Kantaverkon omistuksen eriyttäminen ja rajausperiaatteet Kehittämissuunnitelmat kymmeneksi vuodeksi, kommentointi kahden vuoden välein Varautumissuunnitelma päivitetään kahden vuoden välein Huoltovarmuuskeskus tarkistaa suunnitelman Käyttövarmuutta ja luotettavuutta koskevat selkeämmät vaatimukset; puuvarmuus Tavoitteena säilyttää Suomi yhtenä tarjousalueena Mahdollistaa yhteispohjoismaisen taseselvityksen toteuttamisen muiden kantaverkonhaltijoiden kanssa perustettavassa yhtiössä EV:n luvalla Uutena tehtävänä sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen + Alkuperätakuu erillisen lain kautta

13 13 Sähkömarkkinalaki määrittää kantaverkoksi kuuluvaa verkkoa Kantaverkko on yhtenäinen, valtakunnallisesti kattava, merkittäviä tuotanto- ja kulutuskeskittymiä yhdistävä, rengaskäyttöinen verkko Kantaverkko tulee olla kantaverkkohaltijan omistuksessa. Kantaverkonhaltijalla voi olla omistuksessaan muuta kuin kantaverkkoa, mutta sen kustannuksia ei saa kattaa kantaverkkotariffilla. Kantaverkkoon eivät kuuluisi 110 kv johdot, jotka ovat säteittäisiä, kuuluvat suurjännitteiseen jakeluverkkoon taikka ovat voimalaitosten liittymisjohtoja. Yli 110 kv, kulutusta syöttävä säteittäiset johdot kuuluvat kuitenkin kantaverkkoon (case Helsinki) Yksityiskohtaiset kantaverkon rajausperiaatteet Energiavirasto valmistelee kesään 2014 mennessä. Ongelmakohtia etenkin: mitä ovat merkittävät tuotanto- ja kulutuskeskittymät? mitä tarkoittaa valtakunnallinen kattavuus? mikä on riittävän tasapuolinen palvelutaso?

14 14 Kantaverkon laajuuden nimeäminen Fingridin on nimettävä ja julkaistava kantaverkon laajuus, nimeämispäätös on toimitettava Energiavirastolle yhdeksän kuukautta ennen valvontajakson alkua. Sidosryhmille tulee varata tilaisuus lausua mielipiteensä nimeämispäätöksestä sidosryhmille lausunnolle 12/2014, lausuntoaika 1-2 kuukautta nimeämispäätös Energiavirastolle viimeistään Energiavirasto antaa lainmukaisuuspäätöksensä 3 kk kuluessa nimeämisessä kantaverkon laajuus mukainen Selvät kantaverkkokriteerit täyttämättömät verkonosat voidaan myydä ensisijaisesti kyseistä verkkoa käyttäville toimijoille myös ennen nimeämispäätöstä (vapaaehtoisin kaupoin) tai jäävät Fingridin suurjännitteiseksi jakeluverkoksi (oma tariffi) Viimeistään kantaverkko tulee saattaa nimeämispäätöksen mukaiseen laajuuteen ennen

15 Kantaverkon nimeäminen Kantaverkon määrittelyperiaatteiden konkretisointi SML 31 :n ja sen esitöiden pohjalta Energiavirasto --- FG / 2014 Kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen alustava nimeäminen ko. määritelmän pohjalta FG (--- Energiavirasto) / 2014 Kantaverkon nimeämispäätösluonnoksen lausuttaminen FG 12/ /2014 Lausuntojen perusteella tarvittavien muutosten tekeminen FG (--- Energiavirasto) 12/ /2015 Nimeämispäätöksen toimittaminen Energiavirastolle ja päätöksen julkaiseminen FG viimeistään Mahdollisten tutkimuspyyntöjen tekeminen Energiavirastolle FG:n asiakkaat 1 kk julkaisemisesta Mahdollisten tutkimuspyyntöjen käsittely Energiavirasto 2015? Energiaviraston mahdolliset muutosvaatimukset nimeämispäätökseen Energiavirasto EMV --- FG 3 kk julkaisemisesta TAI Kantaverkon rajauksen vahvistaminen 4. valvontajaksolle Energiavirasto 3 kk julkaisemisesta 2015 Valvontajakson aikana 08/ /2019 Mahdolliset oikeusprosessit Nimeämispäätöksen täydentäminen Uuden nimeämispäätöksen valmistelu 5. Valvontajaksolle MAO --- KHO ajankohtaista kantaverkkopalvelusta FG --- EMV Energiavirasto --- 5_2014 FG parviainen FG 15

16 16 Kantaverkkosopimuskausi > Nykyinen kantaverkkosopimuskausi päättyy Parhaillaan valmistellaan uuden sopimuskauden sopimusehtoja sekä tariffia Ideoita sopimukseen: Voimassa toistaiseksi Yksikköhinnat ilmoitetaan syksyllä seuraavalle kalenterivuodelle Sopimusrakenne: asiakaskohtainen osuus, ehdot, liittymispispisteet ja mittaukset Luonnos kommenteille syksyllä 2014 Kts.

17 17 Kantaverkkotariffi 2016 aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin käsittelystä Energiavirasto Kantaverkkopalvelun ehtojen vahvistaminen Kevät 2014 Kevät Toimintaympäristö Strategia Organisointi 2013 Strategiset valinnat Tariffirakenteen vaihtoehtoja Maksukomponentit Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tariffirakenteen valinta Tarvittavat sopimusmuutokset Sopimusluonnos Syksy 2014 Kantaverkon nimeäminen Tariffi 2016 verkkopäivässä Kantaverkkosopimus Syksy 2015 Uusi sopimuskausi Uudet sopimukset voimaan Neuvottelukunta 18.3 Strategiset valinnat Evästykset tariffirakenteelle Neuvottelukunta 19.5 Tariffirakennevaihtoehdot Vaikutukset tyyppiasiakkaille Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Neuvottelukunta 28.8 Tariffirakenne ja maksukomponentit Asiakaskeskustelut tariffirakenne sopimusmuutokset Neuvottelukunta Kantaverkkopalvelun ehdot Asiakaskeskustelut sopimusehtomuutokset allekirjoitukset

18 18 Sähköntuotannolle kohdistettavat kustannukset Esimerkkejä kohdistamisvaihtoehdoista Häviöt jaetaan kustannukset tasan tuotannolle (50%) ja kulutukselle (50%) kantaverkkoon anto vaikuttaa häviöiden määrään Reservikustannukset kantaverkkopalvelulle kohdistuvat reservikustannukset jaetaan tasan tuotannolle (50%) ja kulutukselle (50%) jos kohdistetaan energiapohjaisena antoenergiana, säilytetään yksinkertaisuus jos kohdistetaan energiapohjaisena tai tehopohjaisena kaikelle tuotannolle (>1 MVA), kustannusvastaavuus toteutuu, mutta yksinkertaisuus kärsii Verkkoinvestoinnit kohdistetaan kaikelle sähköntuotannolle (>1 MVA) sen aiheuttama 20% osuus verkkoinvestoinneista (ks. edellisen kokouksen materiaali)

19 19 ACERin lausunnon No 09/2014 ( ) tulkintaa: Energiaperusteinen G-tariffi: ei saa käyttää infrakustannusten kattamiseen saa käyttää kattamaan häviö- ja reservikustannuksia Tehoperusteinen G-tariffi: saa käyttää kustannusvastaavasti infrakustannusten kattamiseen ei kattoarvoa kyseiselle tariffille Lausunnon mahdollinen eteneminen ACERin lausunto Komissio voi käynnistää ns. komitologiaprosessin Cross-Border Committee Parlamentti ACERilla velvoite antaa lausunto Komissiolle joko ACERin lausunnosta tai muokkaamastaan versiosta osallistujia jäsenvaltiot Suomen edustaja TEM hyväksynnän jälkeen velvoittavaa lainsäädäntöä

20 20 Ajatuksia kustannusten kohdistamisesta sähkön kulutukselle Kulutuksen tehomaksun määrittäminen hankalaa liittymispistekohtaisesti tai asiakaskohtaisesti jos pidetään kiinni yksinkertaisesta tariffirakenteesta, tehomaksuja ei kannata ottaa käyttöön Talviarkipäivän korkeampi energiamaksu jäljittelee teholuonteisia maksuja. Suhde esimerkkilaskelmissa 3,5 (nyt 2,0). Esimerkkilaskelmissa talvikausi sama kuin tehoreservissä eli joulukuu-helmikuu ja talviarkipäivän päiväjakso klo 7-21

21 21 Esimerkkilaskelmia - keskimääräinen koko Suomen sähköntuotantoon kohdistuva kustannus eri vaihtoehdoissa Esimerkki, jos kustannukset kohdistetaan alla mainituilla tavoilla Kantaverkkoon anto Suomen sähkön tuotanto, energia Suomen sähkön tuotanto, teho Keskimäärin koko tuotannolle 1. Häviöt ja reservit (0,6 + 0,6) /MWh 0,7 /MWh 2 a) Häviöt ja reservit 2 b) Häviöt ja reservit 0,6 /MWh 0,35 /MWh 0,7 /MWh 0,6 /MWh /MW,a 0,7 /MWh 3. Häviöt, reservit ja verkkoinvestoinnit 0,6 /MWh 0,35 /MWh /MW,a 1,2 /MWh

22 22 Loisteho ja loistehoreservi Nykykäytäntö Mikä muuttunut toimintaympäristössä? Ehdotuksia tarkennuksiksi loisteho- ja loistehoreserviperiatteisiin

23 23 Loissähkö ja loistehoreservi - nykykäytäntö Loissähkö mitataan liittymispisteittäin, mutta loistehon käytön seuranta tapahtuu ensisijaisesti alueittain loissähkörajojen ylittyessä kantaverkon käyttöä häiritsevästä ylityksestä neuvotellaan Fingridillä on oikeus laskuttaa ylityksen aiheuttanutta liittymispisteen haltijaa. Loissähkörajojen ylityksestä laskutetaan /MVAr loissähköikkunan ylittävältä osalta sekä loisenergiasta 10 /MVArh Fingrid suorittaa Asiakkaalle korvauksen loistehoreserveistä kantaverkkoon liittyneiden yli 10 MVA generaattoreiden osalta Korvaus suoritetaan tuotetun pätöenergian vuotuisen nettotuotannon perusteella Korvauksen perustana oleva yksikköhinta on 400 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 2,4 snt / MWh sekä 220 ja 110 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 1,2 snt / MWh

24 24 Mikä muuttunut toimintaympäristössä? Lähtökohdat ja perusteet tarkennuksille Tuotanto-, myynti- ja verkkotoiminta ovat eriytyneet aiempaa selkeämmin omiksi liiketoiminnoiksi Nykyinen "yhteisvastuullinen" loistehoalue tuottaa vaikeuksia loistehon vastuissa ja hallinnassa Loistehoreservin maksuperustetta vaikea perustella selkeästi Jakeluverkkojen kaapelointi kasvaa ja lisää loistehontuotantoa jakeluverkoissa Erityisesti ongelmana on jännitetason ylläpito keskeytystilanteissa ja voimalaitosten verkosta poissaolon aikana (mm. kesäajat) Asiakkaiden ilmoitukset kompensoinnin vioista ja keskeytyksistä ja niistä sopiminen osin sattumanvaraista Jakeluverkkoyhtiöillä tariffissaan loistehokomponentti suurasiakkailleen

25 25 Tarkennuksia loisteho- ja loistehoreserviperiaatteisiin? Loisteho on tekninen tekijä ja loistehon taloudellisella ohjauksella on pyrittävä käyttöteknisesti ja verkon siirtokyvyn kannalta järkevään toimintatapaan Jatkossa loisteho mitatattaisiin ja laskutettaisiin liittymispisteittäin Loistehoikkuna määritetään vuosienergian ja käyttöajan perusteella Liittymispistekohtaiselle loistehoikkunalle kohtuullinen minimikoko (1 MVAr?) Fingrid maksaisi sopimastaan loistehosta liittyjälle loistehon hinnoittelun mukaisesti Liittymispisteiden jaottelu kolmeen ryhmään kulutuspiste tuotantopiste kulutus- ja tuotantopiste Erikoiskohteet mietittävä VR:n suodatinparistot (veturit) Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Tuotantopiste Kulutuspiste Kulutus- ja tuotanto piste Jakeluverkko Tuotanto Kulutus

26 26 Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Voimalaitosten järjestelmäteknisissä vaatimuksissa (VJV) edellytetään vakiojännitesäätöä ja loistehoreservikapasiteetin ylläpitoa tuotantokoneiston täyttäessä VJV:n ehdot loistehoreservi ei edellytä lisäinvestointeja loistehoreservin aktivoituessa generaattorissa ja muuntajassa syntyy lyhytaikaisesti lisähäviöitä (yleensä enintään 15 min) Korvausperustetta vaikea osoittaa loistehoreservin aiheuttamat lisäkustannukset pieniä kaikki tuotanto osallistuu loistehoreserviin, mutta aktivoinnin osuutta on vaikea määrittää (riippuu paikallisesta jännitteestä) tuotettu energia on virheellinen korvausperuste, keskeistä on verkossa olo Jakeluverkkoon liitetty tuotanto voisi käyttää puolet loistehokapasiteetistaan alueellisesti tuottaja ja jakeluverkon haltija sopivat loistehotasapainon ylläpidosta keskinäisessä sopimuksessaan Kantaverkkoon erikseen pyydetystä loistehosta maksettaisiin loistehosta sovitaan kantaverkkosopimuksessa jakeluverkon kanssa

27 Fingrid välittää. Varmasti.