Kantaverkon nimeäminen ja markkinaoikeuden ratkaisu Lakimies Heikki Vestman

Transkriptio

1 Kantaverkon nimeäminen ja markkinaoikeuden ratkaisu Lakimies Heikki Vestman

2 Aluksi Kyse Energiaviraston päätöksistä koskien Fingrid Oyj:n ( FG ) ensimmäistä kantaverkon nimeämispäätöstä 4. valvontajaksolle Viraston muutosvaatimuspäätös (dnro 140/403/2015) sekä 6 erillistä päätöstä FG:n asiakkaiden tutkintapyyntöjen johdosta (dnro 1340/403/2015). Kantaverkon määritelmä ja nimeäminen uusia SML:ssa (588/2013): Kumottu SML (386/1995) ei määritellyt kantaverkkoa eikä virastolla ollut toimivaltaa ottaa kantaa kantaverkon laajuuteen; Tavoitteet lain esitöiden mukaan: Yksiselitteinen ja selkeä kantaverkon määritelmä; Sähkömarkkinadirektiivin verkkomäärittelyjen ja velvoitteiden täytäntöönpano; Toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista laajin mahdollinen kantaverkko. 43

3 Kantaverkon nimeämistä edeltänyt prosessi Kantaverkon määritelmä ja laajuus pitkäaikainen kiistakysymys Suomessa. Määritelmästä esitetty eri näkemyksiä myös SML:n valmisteluvaiheessa: Lainsäätäjä ratkaissut kiistakysymykset SML:lla ja TaVM:ssä. Sovellettaessa käytännössä kuitenkin tulkinnanvaraisuuksia kuten menettely muiden kuin FG:n omistamien verkonosien osalta. Lain tultua voimaan useita FG:n sekä Helen Sähköverkot Oy:n ( HSV ) ja viraston edustajien tapaamisia, joissa käsitelty SML:n tulkintaa ja yksittäisten verkonosien käsittelyä. Virasto antanut verkonhaltijoiden pyynnöstä ohjeen kantaverkon nimeämisestä Nimeämisohjeen laatimista edeltänyt kaksi luonnosversiota ja laaja verkonhaltijoiden ja muiden sidosryhmien kuuleminen. 44

4 Kantaverkon määritelmä SML 31 :n 1 mom. mukaan kantaverkkoa ovat: 1) nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoista, sähköasemista ja muista laitteistoista koostuva valtakunnallinen yhtenäinen sähkön siirtoverkko; 2) kantaverkonhaltijan hallinnassa oleva, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin rajayhdysjohto. Täydennetty kantaverkon määrittelykriteerein SML:n esitöissä, TaVM 17/2013 vp ja HE 20/2013 vp: Valtakunnallisen kantaverkon määrittelyn kriteereinä olisivat verkon käyttötarkoitus, rengaskäyttöisyys, jännitetaso, maantieteellinen kattavuus sekä verkon yhtenäisyys. - - Sähkömarkkinalain tarkoittama liittymisjohto ei korkeasta jännitetasostaan huolimatta kuuluisi kantaverkkoon. Lainsäätäjän tarkoitus: tavoitteena on, että kantaverkon määritelmä olisi toteuttamiskelpoisista vaihtoehdosta laajin mahdollinen, jolloin kantaverkko palvelisi mahdollisimman laajaa asiakaskuntaa. (HE 20/2013) 45

5 Vuokaavio määrittelykriteereistä Viraston ohje kantaverkon nimeämisestä

6 Kantaverkon nimeäminen kantaverkonhaltijan tehtävä SML 31 :n 2 mom. mukaan kantaverkonhaltijan on nimettävä ja julkaistava kantaverkkoonsa kuuluvat sähköjohdot, sähköasemat ja muut laitteistot kunkin siirtopalvelujen hinnoittelua koskevan valvontajakson ajaksi. Kantaverkonhaltija arvioi mitkä yksittäiset verkonosat kuuluvat kantaverkkoon ja miten kantaverkko toteutetaan alueellisesti. Nimeämispäätös ei kuitenkaan asian lopullinen ratkaisu (viraston lainmukaisuusvalvonta). SML 31 :n 2 mom. mukaan kantaverkonhaltija voi poistaa julkaisemastaan nimeämispäätöksestä verkonosia ennen seuraavan valvontajakson alkamista painavasta syystä. Esim. merkittävä investointi kantaverkkoon. Näiden muutosten (mm. korvaus- ja uusinvestoinnit) takia kantaverkon laajuutta tulisi tarkastella muutaman vuoden välein. Kantaverkon laajuuteen tehtävistä muutoksista tulisi päättää tapauskohtaisesti. (HE 20/2013 vp) 47

7 Nimeämispäätöksen lainmukaisuuden arviointi SML 31 :n 3 mom. mukaan Energiavirastolla oikeus vaatia kantaverkonhaltijaa tekemään muutoksia nimeämispäätökseen, jos päätös ei ole lainmukainen. SML 31 :n 4 mom. mukaan kantaverkonhaltijan verkkopalvelun sopimuspuolella oikeus saattaa kantaverkonhaltijan julkaiseman nimeämispäätöksen tai sen muutoksen lainmukaisuus viraston tutkittavaksi. Tutkimuspyynnön tekijällä valitusoikeus viraston antamasta päätöksestä. Poikkeaa muista sähkömarkkina-asioista, joissa tutkimuspyynnön tekijällä ei KHO:n oikeuskäytännössä vahvistetusti asianosaisasemaa tai valitusoikeutta. lainmukaisuutta olisi arvioitava sähkömarkkinalain 31 :n 1 momentin kantaverkon määritelmän ja kantaverkolle asetettujen määrittelyperiaatteiden mukaisesti. (HE 20/2013 vp) Kyse lainmukaisuusvalvonnasta, ei muutoksenhausta eikä uuden nimeämispäätöksen tekemisestä. Kantaverkonhaltijaa velvoittava hallintopäätös. 48

8 Viraston päätökset Päätös dnro 140/403/2015 (viraston muutosvaatimukset) FG:n annettava uusi nimeämispäätös mennessä, missä kantaverkkoon nimettävä nykytilanteen mukaisesti kaikki Suomessa sijaitsevat kantaverkon määritelmän täyttävät verkonosat. Tutkimuspyynnöistä tehtyjen päätösten mukaisesti tämä tarkoittaisi ainakin: 400 kv Ulvila-Meri-Pori johdon nimeämistä osaksi kantaverkkoa; Nimeämisen lisäki tarkastelemista uudelleen kantaverkon määritelmän kannalta itäisellä pääkaupunkiseudulla. Päätökset dnrot 1340/420/2015 (asiakkaiden tutkintapyynnöt) FG:n annettava uusi nimeämispäätös mennessä, missä kantaverkkoon nimettävä nykytilanteen mukaisesti kaikki Suomessa sijaitsevat kantaverkon määritelmän täyttävät verkonosat. Ainakin: 400 kv Ulvila-Meri-Pori johto nimettävä osaksi kantaverkkoa; (PVO, TVO, FPH, PES) FG:n nimeämispäätöksen kappaleessa mainitsemat pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kantaverkon määritelmän täyttävät verkonosat nimettävä kantaverkkoon. (HSV/VES) FG:n nimeämispäätöksessä virastolle toimitettujen tietojen mukaan otettu huomioon valtakunnallinen tasapuolisuus 31 :ssä edellytetyllä tavalla. (HSV/VES) Uusien säteittäisten yli 110 kv johtoyhteyksien rakentaminen sekä niiden varmentaminen ei koske olemassa olevaa verkkoa, joten käsittely ei kuulu kantaverkon nimeämiseen SML :n mukaisesti. (HSV/VES)

9 Valitukset ja markkinaoikeuskäsittely FG valitti muutosvaatimuspäätöksestä sekä tutkintapyyntöjen johdosta tehdyistä päätöksistä. Vaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Markkinaoikeuden ratkaisu täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Vaatimus viraston päätösten kumoamisesta. HSV/VES valitti viraston tutkintapyyntönsä johdosta tekemästä päätöksestä. Vaatimus viraston päätöksen kumoamisesta. Haminan Energia Oy valitti viraston tutkintapyyntönsä johdosta tekemästä päätöksestä. Valittaja veti valituksensa pois. Markkinaoikeuden ratkaisu käsittelyn raukeamisesta Suullinen käsittely markkinaoikeudessa asioissa 2015/ ja 2015/505 50

10 Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa 2015/ ja 2015/505 Markkinaoikeuden ratkaisu : Markkinaoikeus kumoaa Energiaviraston päätökset. Perusteet: Kantaverkonhaltijan velvollisuus nimetä verkon osia kantaverkkoon kuuluvaksi ulottuu sähkömarkkinalain mukaan ainoastaan kantaverkonhaltijan omistuksessa oleviin verkonosiin. (FG:n vaatimus) ja Energiaviraston päätökset ovat sähkömarkkinalain vastaisia siltä osin kuin niissä ei ole yksilöidysti määritelty, miltä osin Fingridin on annettava uusi kantaverkon nimeämispäätös. (FG:n vaatimus) Kuitenkin: ettei Energiavirasto ole menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti siltä osin kun se ei ole päätöksessään suorittanut valittajien esittämää rahamääräisiin mittareihin perustuvaa kokonaiskustannusvertailua tai perustanut ratkaisuaan sähkömarkkinalain 18, 19, 24 ja 40 :n säännöksiin. (HSV/VES:n vaatimus) 51

11 Markkinaoikeuden perustelut muiden omistamien verkonosien nimeäminen Edellä todettujen lainkohtien mukaan kantaverkonhaltijan nimeämispäätös kohdistuu sen omistamiin verkon osiin ja haltijan on omistettava Suomessa sijaitseva kantaverkko. sähkömarkkinalaissa tai sen esitöissä ei kuitenkaan ole todettu, onko vapaaehtoisilla kaupoilla tarkoitettu ennen kantaverkonnimeämispäätöstä tehtäviä omistusjärjestelyjä vai tämän päätöksen jälkeen tehtäviä järjestelyjä. - - ei myöskään velvoita osapuolia kauppoihin eikä laissa ei ole säädetty siitä, mitä mahdollisissa ristiriitatilanteissa, siis myyjäpuolen kieltäytyessä myymästä, olisi tehtävä. Mikäli kantaverkoksi nimettäisiin jonkin toisen sähköverkon omistajan verkkoa kuin nimeävän yrityksen, olisi tästä seurauksena joko omistuksen siirto kantaverkkoyhtiölle tai toiselle yritykselle syntyisi velvollisuus ryhtyä itse kantaverkkoyhtiöksi. Viime mainitussa tilanteessa kantaverkoksi nimetty osa pitäisi sähkömarkkinalain 32 :n vaatimusten mukaisesti eriyttää muusta sähköverkosta. - -nämä vaihtoehdot merkitsisivät olennaista puuttumista kyseessä olevan sähköverkon omistajan omaisuuden suojaan eikä tällaiseen toimenpiteeseen voida velvoittaa ilman täsmällistä sääntelyä sähkömarkkinalaissa. 52

12 Markkinaoikeuden perustelut päätösten epäselvyys Energiaviraston päätöksistä ei ole mainittu mitään muita verkonosia tai alueita kuin Ulvila-Meri-Pori johto ja itäinen pääkaupunkiseutu. Päätöksissä ei ole muun Suomen osalta mitenkään yksilöity sitä, millä alueilla sijaitsevia verkkoja ja verkonosia olisi tarkasteltava sen arvioimiseksi, kuuluvatko ne Fingridin nimettävänä olevaan kantaverkkoon. Päätöksissä ei myöskään ole itäisen pääkaupunkiseudun osalta yksilöity aiemman nimeämispäätöksen sähkömarkkinalain vastaisuutta eikä niitä muutoksia, joita Fingrid Oyj:n tulisi nimeämispäätökseen tehdä. Energiaviraston päätöksistä ei ole hallintolain 44 :n tarkoittamalla tavalla riittävän yksilöidysti ilmennyt koko Manner-Suomen osalta se, mitkä ovat olleet Fingrid Oyj:n nimeämispäätöksen virheet ja mitä sähköjohtoja, sähköasema ja muita laitteistoja ja alueita virheet ovat koskeneet sekä mitä sähkömarkkinalain 31 :n 3 momentin edellyttämiä muutoksia yhtiön olisi nimeämispäätökseen tehtävä. 53

13 Huomioita ja kysymyksiä MAOn ratkaisusta Muodollinen ratkaisu: Ottaako ratkaisu huomioon riittävällä tavalla lainsäätäjän tarkoituksen? Antaako ratkaisu edellytykset kantaverkon kehittymiselle kantaverkon ja jakeluverkon rajapinnoilla? Markkinaoikeus jätti ottamatta suoraan kantaa useisiin asiakysymyksiin: Ulvila-Meri-Pori johdon ja sähköaseman status sähkömarkkinalain kannalta; Eräiden mm. itäisellä pääkaupunkiseudulla kantaverkkoa tukevien verkonosien status sähkönmarkkinalain kannalta; Kantaverkon nimeäminen valvontajakson alkuajankohdan mukaisesti. Markkinaoikeus näyttää kuitenkin ottaneen implisiittisesti kantaa Ulvila-Meri-Pori -johdon statukseen. Fingrid Oyj ei siten ole menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti siltä osin kun se on nimeämispäätöksessään nimennyt kantaverkkoon kuuluvaksi vain omistamiaan verkon osia, eikä esimerkiksi ulkopuolisessa omistuksessa olevaa Ulvila-Meri-Pori johtoa. 54

14 Huomioita ja kysymyksiä MAOn ratkaisusta Siltä osin kuin markkinaoikeus ei ottanut asiakysymyksiin kantaa, viraston päätöksissä ja markkinaoikeudessa esittämä kanta edelleen perusteltu (esim. Ulvila-Meri-Pori johto kantaverkkoa). Järjestelmävastaavana kantaverkonhaltijana FG:n vastuualue myös kantaverkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden osalta on edelleen koko Manner- Suomi sähkömarkkinalain 44 :n mukaisesti. FG vastaa viime kädessä kantaverkkopalvelun järjestämisestä vastuualueellaan. 55

15 Next steps Virasto harkitsee, valittaako markkinaoikeuden päätöksestä. Myös tutkintapyynnön tehneillä asiakkailla voi olla intressi valittaa. Jos päätös saa lainvoiman: Viraston tehtävä uudet päätökset tutkintapyyntöjen osalta. Viraston harkittava, miten kantaverkon nimeäminen toteutetaan sellaiset SML 31 :n kantaverkon määritelmän ja määrittelykriteerit täyttävien verkonosien osalta, joita FG ei ole hankkinut omistukseensa. 56

16 Kiitos.