Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet. Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Asiakaskeskustelu
|
|
- Erkki Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Asiakaskeskustelu
2 2 Asialista klo 9.30 Aamukahvi ja tutustuminen Fingridin ajatuksia loistehoperiaatteista ja loistehoreservistä Ryhmäkeskustelujen alustus Lounas Keskustelu ryhmissä - tuotantolaitoksen loistehon toiminnalliset vaateet/antti - tuotantoa ja kulutusta sisältävän liittymispisteen loistehon hallinta/jarno - suur- ja keskitejännitekaapeloinnin huomiointi loistehon hallinnassa/niklas Kahvi Keskustelujen purku - miten loistehon hallinta tulisi toteuttaa järkevästi Johtopäätökset ja loppuyhteenveto Tilaisuus päättyy
3 3 Kantaverkkotariffi 2016 aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin käsittelystä Energiavirasto Kantaverkkopalvelun ehtojen vahvistaminen Kevät 2014 Kevät Toimintaympäristö Strategia Organisointi 2013 Strategiset valinnat Tariffirakenteen vaihtoehtoja Maksukomponentit Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tariffirakenteen valinta Tarvittavat sopimusmuutokset Sopimusluonnos Syksy 2014 Kantaverkon nimeäminen Tariffi 2016 verkkopäivässä Kantaverkkosopimus Syksy 2015 Uusi sopimuskausi Uudet sopimukset voimaan Neuvottelukunta 18.3 Strategiset valinnat Evästykset tariffirakenteelle Neuvottelukunta 19.5 Tariffirakennevaihtoehdot Vaikutukset tyyppiasiakkaille Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Neuvottelukunta 28.8 Tariffirakenne ja maksukomponentit Asiakaskeskustelut tariffirakenne sopimusmuutokset Neuvottelukunta Kantaverkkopalvelun ehdot Asiakaskeskustelut sopimusehtomuutokset allekirjoitukset
4 4 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteet tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä Loissähkön hinnoittelu samoin kuluvan vuoden aikana Käyttöönotto vuonna 2016 alkavan kantaverkkosopimuskauden yhteydessä Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
5 5 Loissähkö ja loistehoreservi - nykykäytäntö Loissähkö mitataan liittymispisteittäin, mutta loistehon käytön seuranta tapahtuu ensisijaisesti alueittain loissähkörajojen ylittyessä kantaverkon käyttöä häiritsevästä ylityksestä neuvotellaan Fingridillä on oikeus laskuttaa ylityksen aiheuttanutta liittymispisteen haltijaa. Loissähkörajojen ylityksestä laskutetaan /MVAr loissähköikkunan ylittävältä osalta sekä loisenergiasta 10 /MVArh Fingrid suorittaa Asiakkaalle korvauksen loistehoreserveistä kantaverkkoon liittyneiden yli 10 MVA generaattoreiden osalta Korvaus suoritetaan tuotetun pätöenergian vuotuisen nettotuotannon perusteella Korvauksen perustana oleva yksikköhinta on 400 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 2,4 snt / MWh sekä 220 ja 110 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 1,2 snt / MWh
6 6 Loisseurantaikkuna ja sen määräytyminen nykyisin Loisseurantaikkunan suuruus määräytyy liittymispisteen ottoenergian ja huipun käyttöajan perusteella ottaen huomioon liittymispisteen takainen tuotanto lisäämällä 10 % suurimman laitoksen nimellistehosta tai 2,5 % nettotuotannosta 5000 tunnin käyttöajalla ja valiten näistä suurempi: Ensisijaisesti seurataan loisaluetta Loiskuva esittää seuranta-alueen tai liittymispisteen loisenergian käytön suhdetta pätöenergiaan. Jokainen sininen piste vastaa yhden tunnin (P,Q)-mittausparia. Qs-raja tarkoittaa loissähkön ottoa ja Qs1 antoa.
7 7 Mikä muuttunut toimintaympäristössä? Lähtökohdat ja perusteet tarkennuksille Tuotanto-, myynti- ja verkkotoiminta ovat eriytyneet aiempaa selkeämmin omiksi liiketoiminnoiksi Nykyinen "yhteisvastuullinen" loistehoalue tuottaa vaikeuksia loistehon vastuissa ja hallinnassa (kuka vastaa poikkeamasta?) Loistehoreservin maksuperustetta vaikea perustella selkeästi Jakeluverkkojen kaapelointitarve kasvaa (säävarma verkko) ja lisää loistehontuotantoa jakeluverkoissa Erityisesti ongelmana on jännitetason ylläpito keskeytystilanteissa ja voimalaitosten verkosta poissaolon aikana (mm. kesäajat) Asiakkaiden ilmoitukset kompensoinnin vioista ja keskeytyksistä ja niistä sopiminen osin sattumanvaraista Usealla jakeluverkkoyhtiöillä tariffissaan loistehokomponentti suurasiakkailleen
8 8 Tarkennuksia loisteho- ja loistehoreserviperiaatteisiin? Loisteho on tekninen tekijä ja loistehon taloudellisella ohjauksella on pyrittävä käyttöteknisesti ja verkon siirtokyvyn kannalta järkevään toimintatapaan Loisteho mitatattaisiin ja laskutettaisiin liittymispisteittäin Loistehoikkuna määritettäisiin vuosienergian ja käyttöajan perusteella Liittymispistekohtaiselle loistehoikkunalle kohtuullinen minimikoko (1 MVAr?) Fingrid maksaisi sopimastaan loistehosta asiakkaalle loistehon hinnoittelun mukaisesti esim. keskeytystilanteessa Liittymispisteiden jaottelu kolmeen ryhmään kulutuspiste tuotantopiste kulutus- ja tuotantopiste Erikoiskohteet mietittävä VR:n suodatinparistot (veturit) Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Tuotantopiste Kulutuspiste Kulutus- ja tuotantopiste Jakeluverkko Tuotanto Kulutus
9 9 Loistehomenettely liittymispisteessä Kulutuspiste toiminta ja rajat loistehoikkunan mukaisesti Tuotantopiste FG antaa vakiojännitteen säätöarvon ja U/Q-diagrammin eli loistehostatiikan raamit jännitetieto kantaverkkoon liittyviltä voimalaitoksilta Kulutus- ja tuotantopiste (sekapiste) lähtökohtaisesti tulkitaan kulutuspisteeksi puolet loistehoreservikapasiteetista voi käyttää paikallisesti, säätötapana vakiojännitesäätö tuotannon tai kompensoinnin poissaolo (huollot, viat, revisiot jne.)
10 10 Liittymispistekohtaisen loistehoikkunan määrittäminen Loistehoalueryhmistä luovuttaisiin Loistehoikkuna määriteltäisiin liittymispistekohtaisesti Loistehoikkunan muoto säilyisi entisenä Q s = 0,16 x P otto Q s1 = 0,25 x Q s Loistehoikkunalle minimiraja Q smin >1 MVAr Q s = maksimi loisteho verkosta Q smin = W otto /t k x 0,16 + 0,1 x S P otto = verkosta otettu pätöteho N Q smin = loistehoikkunan minimiarvo Q s1 = maksimi verkkoon syötetty loisteho t k = käyttöaika prosessiteollisuus 7000 h muu kulutus 5000 h W otto = verkosta otettu vuosienergia S N = liittymispisteen takainen suurin generaattori
11 11 Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Voimalaitosten järjestelmäteknisissä vaatimuksissa (VJV) edellytetään vakiojännitesäätöä ja loistehoreservikapasiteetin ylläpitoa tuotantokoneiston täyttäessä VJV:n ehdot loistehoreservi ei edellytä lisäinvestointeja loistehoreservin aktivoituessa generaattorissa ja muuntajassa syntyy lyhytaikaisesti lisähäviöitä (yleensä enintään 15 min) Korvausperustetta vaikea osoittaa loistehoreservin aiheuttamat lisäkustannukset pieniä kaikki tuotanto osallistuu loistehoreserviin, mutta aktivoinnin osuutta on vaikea määrittää (riippuu paikallisesta jännitteestä) tuotettu energia on virheellinen korvausperuste, keskeistä on verkossa olo Jakeluverkkoon liitetty tuotanto voisi käyttää puolet loistehokapasiteetistaan alueellisesti tuottaja ja jakeluverkon haltija sopivat loistehotasapainon ylläpidosta keskinäisessä sopimuksessaan Kantaverkkoon erikseen pyydetystä loistehosta maksettaisiin loistehosta sovitaan kantaverkkosopimuksessa jakeluverkon kanssa
12 12 Hinnoitteluperuste loistehotariffille Hahmotelmaa Loistehon otto, rinnakkaiskondensaattori kondensaattorin koko 10 MVAr, 100 k 110 kv kytkinkenttä, hinta 500 k käyttö ja kunnossapito 5 k /a vuotuinen käyttöaika 2000 h Loistehon anto, rinnakkaisreaktori reaktorin koko 30 MVAr / 10 MVAr, 500 k / 300 k 110 kv kytkinkenttä, hinta 500 k käyttö ja kunnossapito 15 k /a vuotuinen käyttöaika 2000 h Taloudelliset lähtökohdat pitoaika 25 a ja laskentakorko 6 % häviöhinta 50 /MWh
13 13 Loistehon hinnoittelu Hahmotelmaa Nykyinen sopimuskausi loissähkötariffi: loisteho: 3000 /MVAr,kk; loisenergia:10 /MVArh soveltaminen: neuvottelu ensin, jos ylitys enintään 10 h/kk, ei laskutusta hintaperuste 110 kv RC-paristo, 10 Mvar(?) + kenttä, lyhyt käyttöaika Uusi loistehon hinnoitteluajatus loistehon otto: xxx /MVAr,kk + x /MVArh hintaperuste: 10 MVAr RC kv kenttä, yhteishinta noin 600 k 25 a, 6 % antaa vuosikustannukseksi 50 k häviöt (RC, 0,02 % + verkko) + k + kp 5 k /a loistehon siirto verkossa xx k /a + verkkohäviöt xx k /a loistehon anto xxx /MVAr,kk + x /MVArh hintaperuste: 30/10 MVAr reaktori kv kenttä, yhteishinta noin 1000 k 25 a, 6 % antaa vuosikustannukseksi 90/70 k häviöt (RE, 0,2 % + verkko) + k + kp 15 k /a loistehon siirto verkossa xx k /a + verkkohäviöt xx k /a
14 14 Loistehon laskutusesimerkki "Pyöreillä" suurluokka-arvoilla laskettuna Loistehon esimerkkihinnoittelu loistehon otto: 1000 /MVAr,kk loisenergia: 5 /MVArh Liittymispisteen loistehoikkuna kantaverkosta ottoteho: 100 MW veloitukseton loisteho: 16 MVAr Loistehon laskutus esimerkkinä mitattu loisteho kahden tunnin ajan: 26 Mvar laskutettava osuus: (26-16) MVAr = 10 MVAr, 2 h "laskun" suuruus: MVAr x 1000 /MVAr,kk = h x 10 MVAr x 5 /MVAr = 100
15 15 Ryhmäkeskustelut Aihe 1: Tuotantolaitoksen loistehon toiminnalliset vaateet Antti Kuusela käytännössä tarvittavat toimenpiteet, ohjeet, säätöarvot Aihe 2: Tuotantoa ja kulutusta sisältävän liittymispisteen loistehon hallinta Jarno Sederlund mitkä ovat käytännön toimenpiteet verkonhaltijan ja tuotantolaitoksen välillä, tuotannon poissaolon huomiointi miten tuotanto huomioidaan kantaverkon liittymispisteessä Aihe 3: Suur- ja keskitejännitekaapeloinnin huomiointi loistehon hallinnassa Niklas Löf miten ja missä loisteho tulisi kompensoida, loistehon siirron vaikutus
16 16 Ryhmäkeskustelu 1 Tuotantolaitoksen loistehon toiminnalliset vaateet Johdattelevat kysymykset Käydyn keskustelun yhteenveto ja jatkokehittämisessä huomioon otettavat seikat Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
17 17 Johdattelevat kysymykset Onko ajatellut ohjearvot riittävät, lisäksi muita tarpeita tai ohjeita? FG antaa vakiojännitteen säätöarvon ja U/Q-diagrammin eli loistehostatiikan raamit jännitetieto kantaverkkoon liittyviltä voimalaitoksilta Onko ohjearvot toteutettavissa laitoksella? vakiojännitesäätö, väliottokytkin, muuntosuhde loistehostatiikan asettelu, rajat tieto, taito Voimalaitosliityntä kantaverkkoon tai alueverkkoon liittyvän tuottajan näkökulmasta? Miten asiasta tulisi sopia ja miten hallinnoidaan jatkossa? Tuulivoiman erityispiirteet?
18 Onko ajatellut ohjearvot riittävät, lisäksi muita tarpeita tai ohjeita? Esitetty periaate on lähtökohta suurempien voimalaitosten säädölle seuranta periaatteet on määriteltävä erikseen, mahdollisesti pitkän aikavälin valvonta U:n ja Q:n suhteen Voimalaitokset ajavat 0 Mvar keskiarvona, niin että kompensoidaan blokkimuuntaja ja ajetaan sovittua referenssiä Loistehoikkunaa ei voida asettaa tuotannolle, sillä se sotii VJV:n määrittämään kapasiteettia ja periaatteita vastaan Toisaalta, mikäli liittymispiste on kaukana (tuulivoimatapaus) täytyy siirtoreitin häviöt kompensoida liittymispisteessä Tuotantolaitoksen liittymispiste voi vaihdella verkon jakorajan mukaan, tämä tulee huomioida periaatteiden määrittelyssä.
19 Onko ohjearvot toteutettavissa voimalaitoksella? Asiantuntija tarvitaan erikseen muuttamaan säätäjän ohje- ja asetusarvoja. Säätöjen muuttaminen on hankalaa ja vaaditaan tyypillisesti ulkopuolista apua esim. voimalaitoksen toimittajan edustaja.
20 Voimalaitosliityntä kantaverkkoon tai alueverkkoon liittyvän tuotannon näkökulmasta. Tuotannon näkökulmasta halutaan kompensoida lähtökohtaisesti vain blokkimuuntajan loishäviöt, loput kapasiteetista jäävät Fingridin käyttöön loisreserviin tämän myötä korvausta odotetaan reservistä Verkon näkökulmasta, halutaan että loisteho mitataan erikseen verkon ja voimalaitoksen osalta. Vältetään eturistiriita loistehon säädössä. Tuotannon ja kulutuksen mittaus erikseen voi olla haastavaa maaseudulla, mikäli tuotanto on laajasti hajautunut ratkaisee sekapisteen ongelman. Loistehoikkuna tulee laskea vain kulutuksen mukaan pieni verkko ja suuri voimalaitos johtaa kohtuuttoman pieneen ikkunaan tilanne on tasapuolinen riippumatta verkkoon liittyneestä tuotannosta ja käyttöajasta
21 Tuulivoiman erityispiirteet ja sopiminen Mitkä säännöt sovelletaan eri jännitetason voimalaitoksille? FG:n esittämä periaate ei välttämättä sovellu alemmille jänniteportaille. Tuulivoimalaitosten liityntäjohdon tai verkon loistehon kompensointiratkaisuna on loistehon kompensointi liityntäpisteessä liittyvän tuottajan lukuun. Miten kustannukset jaetaan kompensointilaitteiden osalta, kun voimalaitoksen liityntä vaatii kompensointia aiheuttamisperiaate? loistehotariffi?
22 22 Ryhmäkeskustelu 2 Tuotantoa ja kulutusta sisältävän liittymispisteen loistehon hallinta Johdattelevat kysymykset Käydyn keskustelun yhteenveto ja jatkokehittämisessä huomioon otettavat seikat Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
23 23 Johdattelevat kysymykset Lähtökohtaisesti kulutuspiste kantaverkon kannalta? Mitkä ovat käytännön toimenpiteet verkonhaltijan ja tuotantolaitoksen välillä loistehoikkunan määritys ja minimikoko kantaverkon rinnakkainen verkko, miten loiset tulkittava, netotus? raideliikenteen suodatinparistojen huomiointi Verkkoliityntä alueverkkoon liittyvän tuottajan näkökulmasta? voiko liittyvä verkko ja siihen liittyvän tuotanto eriyttää toisistaan, ts. "siivota" liittyvän verkon mittauksista tuotanto pois? sopimussuhde tuottaja alueverkko Fingrid Kesketystilanteiden loistehon hallinta verkkokeskeytykset tuotannon keskeytykset tai laitoksen ajo vain osan vuotta
24 24 Lähtökohtaisesti kulutuspiste kantaverkon kannalta? jv-yhtiöt tarkastelisi enemmän loisikkunaa kulutuksen kautta, joka on ennustettavissa jollakin tavalla tuotannon vaikutus tulisi pystyä "erottelemaan". Esim. tuulivoima, joka vaihtelee voimakkaasti helpottaisi vastuunjakoa. liittymispisteen luonne voi vaihdella ajan saatossa, esim. alueelle tulee suuri voimalaitos => miten tämä voidaan huomioida pitkäjänteisesti? esim. nyt liitynnässä 2 x 16 MVA kulutusta palvelevaa muuntajaa ja jatkossa 200 MW tuulivoimaa (ei stabiilia tuotantoa) jos paljon kulutusta ja tuotantoa, niin ikkuna kapenee voisiko ikkunan koko laskea kantaverkosta oton sijasta ja suhteuttaa vastaavalla tasolle. Suurimmat ongelmat on "sekapisteet" tavoitteena verkonkin kannalta, että voimalaitos säätää jännitettä (ei RISTIINAJOA)
25 25 Mitkä ovat käytännön toimenpiteet verkonhaltijan ja tuotantolaitoksen välillä loistehoikkunan määritys ja minimikoko (1 MVAr hyvä perusminimi) yleinen tavoite, että tuotanto ja verkko erotettaisiin myös loissähkön osalta, jolloin selkeämmin todennettavissa asia. Voimalaitos ajaisi jännitesäätöä ja sen vaikutus siivottaisiin pois Selvitettävä auttaisiko generaattorin loismittaus erottelussa voimalaitoksilta saatavissa jo nyt loismittatukset, tuleeko jännite myös mitata? Saako tämän avulla selkeästi eroteltua voimalaitoksen vaikutuksen? kantaverkon rinnakkainen verkko, miten loiset tulkittava, netotus? rinnakkaisessa verkossa ei liittymispistekohtainen tarkastelu päde (tällöin alueellinen tarkastelu tulisi tai vastaava niin, että läpimenevät loiset vähennetään pois). Rinnakkaiset verkot säädettävä jännitteeltään tasan, ettei turhaa loissähkön siirtoa raideliikenteen suodatinparistojen huomiointi nyt Qs1-arvosta vähennetään junasyöttöasemien suodatinkondensaattorien nimellinen loisteho ja jatkossakin tulisi huomioida poikkeuksena, koska ei mahdollisuutta teknistaloudellisesti ratkaista jos ei helpotuksia ja liittyvän verkon vastuulla, niin tulisiko olla tariffi. Nyt vaikutus yleensä hetkellinen ja päälle sähkönlaatusyistä muuttaako uudet veturit tilannetta, koska ovat invertterikäyttöisiä (eli ongelma poistumassa)? Nyt ei juuri ongelma, lähinnä venäläiset veturit vaikuttaa. Miten käsitellään kun raidekilpailu avautuu? Mites metrot (tasasähkö)
26 26 Verkkoliityntä alueverkkoon liittyvän tuottajan näkökulmasta? voiko liittyvä verkko ja siihen liittyvän tuotanto eriyttää toisistaan, ts. "siivota" liittyvän verkon mittauksista tuotanto pois? sopimussuhde tuottaja alueverkko Fingrid Kantaverkon velvoitteet tulee edellyttää eteenpäin jv-asiakkailta Ei sopimuksia jv-asiakkaan yli poikkeustilanteista (esim. liittymispiste pois huollon takia) jos voimalaitos tukee kanta/alueverkkoa => korvausperiaate mietittävä etukäteen (joko suoraan tuottajan kanssa tai FG liittyjä tuottaja). Ongelmana tiedonkulku, jos sopimus suoraan FG - tuottaja Kesketystilanteiden loistehon hallinta verkkokeskeytykset 1. Asiakaskohtainen seuranta-alue jatkossakin? Eli asiakkaan omat "lähiliittymispisteet" yhdeksi seurantaalueeksi = > helppo korvata liittymispiste keskeytystilanteessa 2. keskeytystilanteissa vaikutusalueella olevat eri asiakkaiden ikkunat yhdistetään yhdeksi alueeksi tuotannon keskeytykset tai laitoksen ajo vain osan vuotta jos alueverkot nojanneet voimalaitoksiin, niin seisokkitilanteissa täytyy löytyä pysyvä ratkaisu (johon tariffin tulisi ohjata), kantaverkon loismaksu tilapäinen tai pieniä hetkellisiä tilanteita varten. Sopimus tuottaja/jv-yhtiö?
27 27 Ryhmäkeskustelu 3 Suur- ja keskijännitekaapeloinnin huomiointi loistehon hallinnassa Johdattelevat kysymykset Käydyn keskustelun yhteenveto ja jatkokehittämisessä huomioon otettavat seikat Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
28 28 Johdattelevat kysymykset Missä loisteho tulisi kompensoida lähellä "syntypaikkaa"? Miten loistehon kompensointi on järkevää toteuttaa? keskitetty vai hajautettu loistehon vaihtelun vaikutus kompensointitarpeeseen kuorman mukaisesti (kondensaattorit ja reaktorit) kompensoinnin yksikkökoko Loistehon siirron vaikutus verkkohäviöt siirtokapasiteetin pieneneminen Vaikutus loistehoikkunaan mitä tulisi huomioida?
29 29 Missä loisteho tulisi kompensoida? Sähköteknisesti on järkevintä kompensoida siellä missä syntyy Puhtaasti taloudelliselta kannalta järkevin ratkaisu on kompensoida kootusti Miten loistehon kompensointi on järkevää toteuttaa? Pääsääntöisesti keskitetysti jakeluverkon sähköasemilla 20 kv puolella kiskossa, mutta sopivissa määrin myös hajautettuna. (Kaapeliverkkoon kiinteitä keloja ja "priimaus" sähköasemilla) Tietyissä paikoissa kootusti Fingridin toimesta (alueella sama toimija)? Kompensoinnin vaihtelun vaikutus kompensointitarpeeseen enemmän kausiluonteista (kesä/talvi) kuin vuorokausiluonteista. EV hinnasto ei kannusta kompensoimaan 110 kv puolella. 20 kv puolella lista taas liian suppea. Keskustelua tulisi käydä myös EV suuntaan. Kompensoinnin yksikkökoko sähköasemilla 20 kv puolella < 5 MVAr. Käyttämällä tahdistavia katkaisijoita ei tule kompensointilaitteiston kytkennöistä häiriöitä.
30 30 Loistehon siirron vaikutus Loistehon siirrosta aiheutuvat häviöt ei niinkään ongelma kun pysytään samalla jännitetasolla. Siirrettäessä loistehoa jännitetasoilta toisella häviöillä merkitystä. Syö kapasiteettia pätöteholta. Tietyillä alueilla rajoitukset kapasiteettiin voi olla riittävät perustelemaan kompensointi. Hajautettu kompensointi heikentää sähköasemien korvaustilanteessa pätötehojen siirtoja. Jakeluverkkoyhtiöiden teollisuusasiakkailla on kompensointilaitteita loistehon kulutusta kompensoimaan. Kytketäänkö irti kaapelointiasteen lisääntyessä?
31 31 Vaikutus loistehoikkunaan Ilman kaapelointiasteen kasvuakin liittymispistekohtaiset ikkunat tiukentaa vaatimuksia nykyisestä kun loistehon risteily jää pois. Sopiva siirtymävaihe, jolloin käytössä laveammat/järkevämmät ikkunat? Miten loistehoikkunaa tulisi soveltaa poikkeustilanteissa? (esim. reaktorin vikaantuessa tai sähköasemien korvaustilanteessa)
32 Fingrid välittää. Varmasti.
Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta
Loisteho ja loistehoreservi Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille
LisätiedotLoisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta
Loisteho ja loistehoreservi Käyttötoimikunta 2.12.2013 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille
LisätiedotAjatuksia loissähköperiaatteiksi. Toimikuntakeskustelu
Ajatuksia loissähköperiaatteiksi Toimikuntakeskustelu 2 Loissähkö ja loistehoreservi - nykykäytäntö Loissähkön käytön seuranta tapahtuu ensisijaisesti alueittain. loissähkörajojen ylittyessä kantaverkon
LisätiedotKVS2016 tariffirakenteen esimerkkejä. Neuvottelukunta
KVS2016 tariffirakenteen esimerkkejä Neuvottelukunta 19.5.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 aikataulutus (ei muutosta) Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin
LisätiedotKantaverkkopalvelut ajankohtaista. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Petri Parviainen
Kantaverkkopalvelut ajankohtaista Käyttötoimikunta 21.5.2014 Petri Parviainen 2 Sisältö: Asiakastoiminnan kehittäminen Sähkömarkkinalain 1.9.2014 vaikutuksia Kantaverkon nimeäminen Kantaverkkosopimuskausi
LisätiedotTuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
LisätiedotKantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta
Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin
LisätiedotAjankohtaista asiakasnäkökulmasta Verkkotoimikunnalle , Petri Parviainen
Ajankohtaista asiakasnäkökulmasta Verkkotoimikunnalle 17.6.2015, Petri Parviainen Ajankohtaista asiakasnäkökulmasta Uusi kantaverkkosopimus Energiavirastossa vahvistettavana (yksikköhinnat 3.11.2015) Energiavirasto
LisätiedotAjankohtaista kantaverkkopalveluista Käyttötoimikunnalle , Petri Parviainen
Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Käyttötoimikunnalle 24.6.2015, Petri Parviainen Ajankohtaista asiakasnäkökulmasta Uusi kantaverkkosopimus Energiavirastossa vahvistettavana (yksikköhinnat 3.11.2015)
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (9) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotKäyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
LisätiedotTariffirakenne-esitys ja palautteet. Neuvottelukunta 16.12.2014 Pertti Kuronen
Tariffirakenne-esitys ja palautteet Neuvottelukunta 16.12.2014 Pertti Kuronen 2 Kantaverkkosopimus ja -hinnoittelu 2016 aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön
LisätiedotKantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014
Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (9) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (11) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (10) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (10) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3
LisätiedotLoissähköseurannan uudistus / KVS
Loissähköseurannan uudistus / KVS2012 13.5.2011 Loisseurannan uudistuksen tärkeimmät tavoitteet Asiakaskohtainen seuranta ja laskutus tapahtuu jatkossa liittymispistekohtaisesti Asiakas saa yksityiskohtaisempaa
LisätiedotAsiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen
Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv
LisätiedotVaihtoehdot tehoon perustuvaksi kulutusmaksuksi Fingridin siirtohinnoittelussa
Jussi Jyrinsalo, Rami Saajoranta Vaihtoehdot tehoon perustuvaksi kulutusmaksuksi Fingridin siirtohinnoittelussa Etunimi 1 Sukunimi Kantaverkkopalvelun hinnoittelun lähtökohdat Säännelty tuotto Lisäpalveluilla
LisätiedotLIITTYMISSOPIMUS NRO 20XX-S-XXX/0 ASIAKAS OY FINGRID OYJ
UUSI SOPIMUSLUONNOSMALLI 1.12.2017 LIITTYMISSOPIMUS NRO 20XX-S-XXX/0 ASIAKAS OY JA FINGRID OYJ 2(6) Sisällys 1 SOPIJAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 LIITTYMISPISTEISTÄ
LisätiedotFingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä
Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille Syksy 2017
Verkkotoimikunta Petri Parviainen Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille Syksy 2017 Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille 9_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelman päivitys työn alla, kommentit saatu, vastineet,
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017
Verkkotoimikunta 29.12.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Ajankohtaista sähkönsiirto -asiakkaille 12_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017 on valmistunut.
LisätiedotLoissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle
Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä
LisätiedotVJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet. Joulukuu 2011
VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) LIITE 3 VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet Joulukuu 2011 Sivu 1 / 5 1. Johdanto Tämä dokumentti esittelee esimerkkien avulla
LisätiedotLiittymismaksu. Esitys 5_2011
Liittymismaksu Esitys 5_2011 2 Miksi liittymismaksu? Tavoite ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä Tavoitteena
LisätiedotLIITTYMISPISTE 1 / 110 kv
Sivu 1 / 5 LIITTYMISPISTE 1 / 110 kv JÄRVI AE07, JVI FI_JVI_P_E07_S FI_JVI_P_E07_U SALMI AE06, SMI FI_SMI_P_E06_S FI_SMI_P_E06_U NIEMI AE02, NMI FI_NMI_P_E02_S FI_NMI_P_E02_U AE06, NMI FI_NMI_P_E06_S FI_NMI_P_E06_U
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista
21.2.2019 Verkkotoimikunta Petri Parviainen Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista Ajankohtaista sähkönsiirtopalvelusta 1/2 1. Kantaverkon nimeäminen vuosille 2020 2023 valmisteilla. Fingrid antaa nimeämispäätöksen
LisätiedotYleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)
Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)
LisätiedotKantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011
Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate
LisätiedotReaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
LisätiedotKeskustelutilaisuudet kantaverkkosopimuksesta ja kantaverkkopalveluehdoista 2016
Keskustelutilaisuudet kantaverkkosopimuksesta ja kantaverkkopalveluehdoista 2016 10.11.2014 klo 9:00-11:30 Vantaa 14.11.2014 klo 10:00-12:30 Rovaniemi 20.11.2014 klo 13:00-15:30 Kokkola 28.11.2014 klo
LisätiedotAntti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt
Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Liittämisen verkkosäännöt Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt NC RfG implementointisuunnitelma NC
LisätiedotArto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä
Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien
LisätiedotAjatuksia liittymisehtojen valvontaan. Pertti Kuronen
Ajatuksia liittymisehtojen valvontaan Pertti Kuronen 2 Liittymisehtojen seurannalla halutaan varmistaa verkkoon liittyjien kannalta voimajärjestelmän häiriötöntä toimintaa Tavoitteena säilyttää nykyinen
LisätiedotLuonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013
Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt
LisätiedotLIITTYMISPISTE 1 / 110 kv
Sivu 1 / 5 LIITTYMISPISTE 1 / 110 kv JÄRVI AE07, JVI FI_JVI_P_E07_S FI_JVI_P_E07_U SALMI AE06, SMI FI_SMI_P_E06_S FI_SMI_P_E06_U NIEMI AE02, NMI FI_NMI_P_E02_S FI_NMI_P_E02_U AE06, NMI FI_NMI_P_E06_S FI_NMI_P_E06_U
LisätiedotSÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta
LisätiedotLIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY FINGRID OYJ
20XX-S-XXX SOPIMUSLUONNOSMALLI 18.5.2015 Huom! Tämä sopimusmalli on kytkinlaitosliityntää varten. Punaiset kohdat päivitetään. LIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY JA FINGRID OYJ 2(5) Sisällys 1 SOPIJAPUOLET
LisätiedotTilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden ohjelma 8.1.2014 12.30 Kahvi 13.00 Tilaisuuden avaus - Jussi Jyrinsalo, johtaja 13.05 VJV2013 uudet vaatimukset astuivat voimaan - Antti Kuusela, voimalaitosasiantuntija 14.00 Liityntäehtojen
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille Kevät 2017
Verkkotoimikunta 3.5.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille Kevät 2017 Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille 5_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma työn alla, valmis syksyllä 2017
LisätiedotSATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6
SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ
LisätiedotVerkkotoimikunta 2.9.2014
Verkkotoimikunta 2 Agenda Kantaverkkotariffi /Jussi Jyrinsalo Ajankohtaiset / Kari Kuusela, Petri Parviainen Häiriöt kantaverkossa / Aila Itäpää Puuvarmuus ja toimintamallit /Mikko Jalonen Tuulivoimaliityntöjen
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotYleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017
Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen
LisätiedotTuulivoimaliittyjät ja VJV Antti Kuusela
Tuulivoimaliittyjät ja VJV2013 10.12.2014 Antti Kuusela Tuulivoimaliittyjät ja VJV2013 VJV:n tarkoitus Keskeiset uudistukset (VJV2013) Todentamisprosessi Kokemukset uusista VJV-vaatimuksista Haastavimmat
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotLiittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 20.10.2017 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot sekä Fingrid
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista
Neuvottelukunta 13. 2.2019 Ajankohtaista 28.1.2019 tunti 8-9 talven huippukulutustilanne 6 MW Kulutus 14 542 MWh/h Tuotanto 10 978 MWh/h Rajasiirrot* 3 564 MWh/h Lämpötila** - 18,2 C 865 MW *ei sisällä
LisätiedotUusi sopimuskausi tuo muutoksia. Pertti Kuronen Fingrid Oyj Kantaverkkopäivä
Uusi sopimuskausi tuo muutoksia Pertti Kuronen Fingrid Oyj Kantaverkkopäivä 7.9.2011 2 Kantaverkkopalvelun sopimukset alkaen 2012 Kantaverkkosopimus oikeus siirtää sähköä kantaverkossa kantaverkkopalvelun
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
Lisätiedotarvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006.
Loistehon kompensointi 1(4) LOISTEHON HINNOITTELU JA KOMPENSOINTI 1. Yleistä Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on velvoittanut paikalliset verkkoyhtiöt huolehtimaan alueensa loistehon tarpeesta.
LisätiedotWebinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi
Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:
LisätiedotMuuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö Kurssi syksyllä 015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
LisätiedotSÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21
LisätiedotSÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21
LisätiedotVJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta Antti Kuusela
VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta 31.10.2012 Antti Kuusela VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan
LisätiedotSÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista Fingridille
LisätiedotREAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...
LisätiedotVJV2013 vaatimukset, prosessi ja kokemukset. Voimalaitospäivä Scandic Park Antti Kuusela
VJV2013 vaatimukset, prosessi ja kokemukset Voimalaitospäivä Scandic Park 24.2.2016 Antti Kuusela VJV2013 vaatimukset, prosessi ja kokemukset Vaatimusten tarkoitus Vaatimusten kehityspolku Prosessi Haastavat
LisätiedotKantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,
Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 22.10.2018 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotATTE-ILARI KENTTÄLÄ JAKELUVERKON LOISTEHOHALLINNAN SUUNNITELMA. Diplomityö
ATTE-ILARI KENTTÄLÄ JAKELUVERKON LOISTEHOHALLINNAN SUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Sami Repo Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 7. joulukuuta
LisätiedotKantaverkon nimeäminen Laajuus ja palautteet nimeämisehdotuksesta. Neuvottelukunta Pertti Kuronen
Kantaverkon nimeäminen 1.1.2016 Laajuus ja palautteet nimeämisehdotuksesta Neuvottelukunta 13.3.2015 Pertti Kuronen 2 01-06 / 2014 08 11 / 2014 12/2014 01/2015 Kantaverkon määrittelyperiaatteiden konkretisointi
LisätiedotArto Pahkin. Käyttötoiminnan verkkosääntöjen tilanne, NC ER implementoinnin tilannekatsaus (24h)
11.3.2019 Arto Pahkin Käyttötoiminnan verkkosääntöjen tilanne, NC ER implementoinnin tilannekatsaus (24h) Merkittävien osapuolien ja sähköasemien nimeäminen Fingrid toimitti ehdotukset Energiavirastolle
LisätiedotPÄIVITETTY 30.6.2010
PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko
LisätiedotKÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2013
Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2013 Aika Maanantai 2.12.2013 klo 10:00-12:00 Paikka Helsinki, Finlandia-talo, B-sali, kongressisiipi Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044617/02 - LIITTEET.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2016 (OR. en) 7383/16 ADD 1 ENER 97 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotAlueverkkoon liittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Alueverkkoon liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 17.11.2016 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
LisätiedotReserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
LisätiedotJussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille
Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille Ajankohtaista Sähkön riittävyys ei ollut uhattuna talven pakkasilla Fingrid käynnistänyt tehotariffi selvityksen kohdistuen
LisätiedotNiklas Löf. Tiekartta kulutuksen liittämisen verkkosäännön toimeenpanosta
Tiekartta kulutuksen liittämisen verkkosäännön toimeenpanosta Tiekartta kulutuksen liittämisen verkkosäännön toimeenpanosta 2 Liittämisen verkkosäännöt Kulutuksen liittämisen verkkosääntö Soveltamisala
LisätiedotTurku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.
LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan
LisätiedotVerkkotoimikunta Ajankohtaista. Petri Parviainen ja Jarno Sederlund Sähkönsiirto, Fingrid Oyj
Verkkotoimikunta 28.11.2018 Ajankohtaista Petri Parviainen ja Jarno Sederlund Sähkönsiirto, Fingrid Oyj Ajankohtaista sähkönsiirrosta 1/2 1. Uusiutuvan energian tuotantotuen huutokaupan liityntätarjoukset
LisätiedotSÄHKÖVERKON LIITTYMISMAKSUPERUSTEET JA HINNAT
1/6 SÄHKÖVERKON LIITTYMISMAKSUPERUSTEET JA HINNAT 1.4.2018 Lammaisten Energia Oy noudattaa liittymismaksuissa vyöhykehinnoittelua, jonka periaatteet Energiamarkkinavirasto on valtakunnallisesti vahvistanut.
LisätiedotKäyttörintamalta paljon uutta
Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotReima Päivinen Käyttötoimikunta Ajankohtaiset asiat
Reima Päivinen Käyttötoimikunta 11. 3.2019 Ajankohtaiset asiat Ajankohtaista Kansallinen riskiarvio: "suuri sähköhäiriö" todennäköisin Datahub-projektin tilannekatsaus Sähkömarkkinalain muutokset tulivat
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotVerkkosääntöfoorumi Antti Kuusela. KJV2018 Kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset
Verkkosääntöfoorumi KJV2018 Kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset KJV2018 Vaatimusten tarkoitus Soveltamisala DCC implementointisuunnitelma Menettely siirtymäkaudella Mitä uutta, mikä muuttuu? Tekniset
LisätiedotVoimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset. Viranomaisen puheenvuoro
Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset Viranomaisen puheenvuoro Energiamarkkinavirasto Mikko Heikkilä 31.10.2012 Keskustelutilaisuus voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista Finlandia-talo
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
Lisätiedot