Kantaverkkopalvelut Q1_ Petri Parviainen

Transkriptio

1 Kantaverkkopalvelut Q1_ Petri Parviainen

2 2 Kantaverkkopalvelut Ajankohtaista Q1 2016: - Ajankohtaista - Kantaverkon nimeäminen (rajaus) - Myydyt verkonosat - Liittymismaksujen käytäntöjen yhdenmukaistaminen - Strateginen hanke Asiakkuudet 2020 käynnistyy

3 3 Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh ja laski 1,1% edellisvuoteen verrattuna Nettomääräisesti sähköä tuotiin 16,3 TWh vuonna 2015, noin viidennes kokonaishankinnasta Tuettu tuulivoimatuotanto on laskenut sähkön markkinahintaa sekä pohjoismainen systeemihinta että Suomen aluehinta olivat halvimmillaan sitten vuoden 2000 Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti (arvio 2018) suuret aluehintaerot Suomen ja Ruotsin välillä NO5 19,8 NO2 19,9 NO1 19,9 DKDK1 22,9 1 DK2 24,5 NO3 21,3 DE 31,7 NO4 20,5 SE3 22,1 SE4 23,0 SE2 21,2 SE1 21,2 17,4 F 5,0 FI EE 31,1 LV 41,8 LT 41,9 29,7 3,9 Elspot hinnat [EUR/MWh] ja pääsiirtosuunnat [TWh] vuonna 2015

4 Arvosana min / vuosi / liityntäpiste 4 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset Toimivat markkinat Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % Suomi 82 TWh/a Suomi + Ruotsi 216 TWh/a Asiakastarpeisiin vastaavat palvelut Asiakastyytyväisyys Edullinen hinnoittelu /MWh ENTSO-E tariffivertailu 2015* Fingrid Min Keskiarvo Max *ETA-maat, joissa kantaverkkoyhtiöllä sekä 110kV että 400kV infrastruktuuri

5 5 Kantaverkon nimeäminen (rajaus)

6 6 Fingridin nimeämispäätös Sähkömarkkinalaki edellyttää Fingridin tekemään kantaverkon nimeämispäätöksen 9 kk ennen valvontajakson alkamista, jotta sidosryhmille jää aikaa ottaa kantaa päätökseen ja Energiavirastolle antaa kannanottoonsa Fingridin päätöksen lain mukaisuudesta Fingridin päätöksestä annettiin neljä eriävää näkemystä: Fingrid nimesi kantaverkkoonsa vain omistamiaan verkonosia sähkömarkkinalain mukaisesti, Energiavirasto tulkitsi puolestaan lakia siten, että päätöksessä tulisi nimetä myös muiden omistamia verkonosia, jos ne kuuluisivat kantaverkkoon Energiaviraston mukaan Ulvila Meri-Pori johto tulisi nimetä kantaverkkoon (valittajina PVO, TVO, Fortum, PES). Johdon omistaa PVO Alueverkko Oy Energiaviraston mukaan Fingridin tulisi tarkastella uudelleen kantaverkon laajuutta itäisellä pääkaupunkiseudulla. Viimeisimmässä vastineessaan tuodaan esille, että Länsisalmea tukevat Helen Sähköverkon ja Vantaan Energia Sähköverkkojen johdot tulisi nimetä myös ylimenokaudeksi (vuoteen 2017 asti) kantaverkkoon (valittajina HSV, VES) Haminan Energian ja Kymenlaakson Sähköverkon valittivat, että Fingridin päätöksestä poiketen Kymenlaakson säteittäiset johdot tulisi nimetä kantaverkkoon. Näissä Energiavirasto näki samoin kuin Fingrid

7 7 Kantaverkon nimeämisen tilanne tänään Elokuussa 2015 Energiavirasto antoi kantansa Fingridin nimeämispäätökseen ja totesi, että Fingridin päätös ei ole lainmukainen edellisen sivun kolmen ensimmäisen eriävän näkemyksen osalta (johtopituuden perusteella laskettuna kantaverkosta yli 99 % on riidatonta) Fingrid haki Markkinaoikeudesta Energiaviraston päätökselle toimenpidekieltoa, jonka Markkinaoikeus myönsi Nimeämispäätös vietiin käsiteltäväksi Markkinaoikeuteen, jossa asian käsittely on edennyt eri osapuolten vastineiden (ja vastineiden potenssiin n) laatimisen myötä siten, että varsinainen suullinen käsittely on helmikuun puolivälin tietämillä ja markkinaoikeuden päätös on odotettavissa jossain vaiheessa tämän vuoden aikana Kymenlaakson osalta valitus peruttiin, kun kyseiset johdot myytiin em. yritysten perustamalle verkkoyhtiölle

8 8 Suurjännitteinen jakeluverkko Kantaverkosta poisrajautuvat 110 kv verkon osat ovat suurjännitteistä jakeluverkkoa, jonka kustannuksia ei saa kattaa kantaverkkotariffilla Vaihtoehtoina on myydä ko. verkon osat ensisijaisesti kyseisiä verkkoja käyttäville tai muodostaa näistä Fingridin suurjännitteinen jakeluverkko, jolla on oma, kantaverkosta erillinen tariffi Kantaverkosta rajautuneet verkon osat myytiin vuoden loppuun mennessä verkkoa käyttäville toimijoille, joten Fingridille ei jäänyt tässä vaiheessa lainkaan suurjännitteistä jakeluverkkoa Kantaverkon lisäksi Fingridillä on omistuksessaan muutamia liittymisjohtoja liittymisjohdot eivät kuulu reguloituun verkko-omaisuuteen ja niiden aiheuttamat kustannukset peritään erikseen

9 9 Ulvila Meri-Pori voimajohto ja 400/110 kv muunto Johto on pääasiallisesti Meri-Porin (Fortum, TVO) ja Tahkoluodon (PVO) voimalaitosten liittymisjohto, lisäksi Fingridin kaasuturpiinit Tahkoluodossa Meri-Pori (400 kv) 550 MW Tahkoluoto (110 kv) 265 MW Kaasuturpiini (110 kv) 2 x 26 MW Tuotantoa yhteensä 2,5 TWh (2013) Johtoon liittyy Pori Energian Sähköverkkojen (PES) kuormaa energia 0,02 TWh (2013) Omistukset: 400 kv voimajohto: PVO 400 kv kytkinasema Meri-Pori: Fortum 400/110 kv muunto, 400 MVA: Fortum 110 kv kytkinlaitos Tahkoluoto: PVO 110 kv johdot: PES (Pori)

10 10 Kantaverkon kehittäminen Helsingissä Tammiston toinen 400/110 kv muuntaja 2006 Tammisto Länsisalmi Länsisalmen 400 kv kytkinlaitos ja toinen 400/110 kv muunto kv kaapeliyhteys kantakaupunkiin ~2025 Siirto katuverkoston varteen? Viikinmäki Kantakaupungin kulutus: 2010: 400 MW 2020: MW 2030: MW 2014 Vuosaari B-laitoksen liittäminen Länsisalmeen 400 kv jännitetasoon ~ kv johdot Fingridin 110 kv johdot muut 110 kv johdot kaapelit uudet kaapelit

11 11 Myydyt verkon osat

12 12 Myydyt johdot ja laitteet mennessä Myytävä voimajohto Pituus km Jännite kv Peruste Ostaja Myyntihinta M Huom! Kymi-Vehkalahti Kymilinna-Vehkalahti Vehkalahti-Suurmiehikkälä Suurmiehikkälä-Raippo Kymi Kirstakivi-Summa (A) 7, , ,9 110 Säteittäinen Kaakon Alueverkko Hallintaoikeus siirtynyt, omistus ja maksu mennessä. Optio KY-SUM B virtapiirin ostamiseksi. Raippo Kymilinna välillä FGn valokuitu. Raippo-Lappee-Hytti Raipon kytkinlaitteet 6,8 Säteittäinen Lappeenrannan Energiaverkot Raippoon liittyneenä Liikennevirasto. Hytti Raippo välillä FGn valokuitu. Lieto-Huhkola 22,7 110 Säteittäinen Turku Energia Sähköverkot Ossauskoski Kukkolankoski (p.159) Johtoon liittyneenä myös Carunan Rungon asema sekä Paraisten johto Säteittäinen Tuuliwatti FG asentaa Tervolaan väliketjut, johto poikki p.159 ja taakataan. FG purkaa Suomen puolelta p.159 eteenpäin. Jylkkä - Siikajoki Säteittäinen Elenia Omistus siirtynyt, hallintaoikeus 11_2016 kun FGn 400/110 valmistuu. Ventusneva Lappila Säteittäinen KENET FG purkaa Lappila Houraatinkangas. YHTEENSÄ 251,4

13 13 Liittymismaksukäytäntöjen yhdenmukaistaminen

14 14 Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen sähköasemilla 1. Lopetetaan käyttö- ja kunnossapitomaksujen periminen asiakkailta ja lisätään kustannusosuus muun kantaverkon kunnossapitoon 2. Vuosimaksuna käyttöoikeuskenttänsä maksaville asiakkaille esitetään kertakorvausta, jolla asiakas suorittaa liitynnän loppumaksun ja pääsee nykyisen liittymismaksukäytännön piiriin. 3. Kertakorvauksena liityntänsä aikanaan maksaneet asiakkaat siirtyvät uuteen käytäntöön korvauksetta. ELI kun asiakasta varten rakennettu katkaisijakenttä tulevaisuudessa perusparannetaan tai uusitaan kokonaan, uutta liittymismaksua EI enää peritä. Käyttöoikeusmaksujen periminen kertakorvauksena: JHA - (Y x L t ) = M k ; kuitenkin vähintään JHA = Liityntäkentän keskimääräinen kustannus sopimuskauden alussa Y = sopimusaika vuosissa L t = laskennallinen tasalyhennys vuodessa M k = kertakorvaus, jonka maksettuaan asiakkaan liityntä siirtyy nykykäytäntöön

15 15 Asiakkuudet strateginen hanke

16 16 ASIAKKUUDET 2020 strategisen hankkeen tavoitteet Fingrid palveluineen tunnetaan laajasti luotettavana asiakkaita ja yhteiskuntaa hyödyttävänä toimijana (Brändi) Henkilöstö tuntee Fingridin asiakkaat ja palvelut, toimii ja näkyy asiakkaille yhtenä Fingridinä, kehittää aktiivisesti palveluitaan asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan Fingridin palvelut ja toimintatavat vastaavat Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeita myös tulevaisuudessa

17 Fingrid välittää. Varmasti.