KONSERNIOHJEEN TARKOITUS JA TAVOITE SEKÄ SOVELTAMISALA

Transkriptio

1 RUOVEDEN KUNTA KONSERNIOHJE Hyväksytty KV Voimaantulo KONSERNIOHJEEN TARKOITUS JA TAVOITE SEKÄ SOVELTAMISALA Ruoveden kunnan konserniohjeet edistävät yhteisen kokonaisnäkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella annetaan toimintaohjeet ja periaatteet kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille ja soveltuvin osin kuntayhtymil le ja osakkuusyhteisöille. Ohjeilla täsmennetään kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen asemaa konsernin johtajana sekä selkeytetään omistajaohjauksen periaatteita. Konserniohjeet koskevat liitteessä 1 mainittuja tytäryhteisöjä, kuntayhtymiä ja osakkuusyhteisöjä. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisös sä. Kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista kirjanpitovelvollista, jossa kunnalla on mää räämisvalta. Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Kirjanpitolain nojalla kunnalla on määräämisvalta muussa yhteisössä, kun sillä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä, oikeus nimittää tai erottaa enemmistö hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenis tä tai sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava määräämisvalta. Jos kunnalla tai sen tytäryhteisöllä on yksin tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien muiden yhteisöjen kanssa merkittävä omistusosuus ja huomattava vaikutusvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, käsitellään tällaista kirjanpitovelvollista kuntakonsernin osakkuusyhteisönä. Kunnalla on huomattava vaikutusvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, jos sillä on yksin tai yhdessä tytäryhteisöjen kanssa vähintään 1/5 ja enintään 2 osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä mainitussa kirjanpitovelvolli sessa. RUOVEDEN KUNTAKONSERNIN TOIMINTA-AJATUS Ruoveden kuntakonsernin tehtävänä on tarjota kuntalaisilleen turvallinen ja viihtyisä asuinympä ristö järjestämällä laadukkaat peruspalvelut. Kunta pyrkii parantamaan yritysten toiminta edellytyksiä, tarjoamaan korkealaatuisia asuinpaikkoja ja vaikuttamaan kuntayhteistyöllä koko seudun kehitykseen.

2

3 KONSERNIOHJAUS JA JOHTAMINEN SEKÄ VALVONTA Kunnanvaltuusto - konsernin ylin valvoja Kunnanvaltuusto on kuntakonsernin toiminnan ylin valvoja ja se hyväksyy konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Tytäryhteisön perustamisvaiheessa tai liityttäessä yhteisöön, josta pääomasijoituksen kautta tulee tytäryhteisö, kunnanvaltuusto päättää pääomasijoituksesta, hyväksyy yhteisön toiminta-ajatuksen, jonka tulee liittyä kunnan toimialaan ja valtuuston hyväksymä strategia määrittelee omistajapolitiikan perusteet. Kunnan omistajapolitiikan tarkoituksena ja tavoitteena on mm. laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottaminen kannattavasti kunnalle tai kunta laisille ja organisoida yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa. Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyy lisäpääomasijoituksen tytär- ja osakkuusyhteisöön, myöntää takauksen tai lainan tytäryhteisön pitkäaikaisen vieraan pääoman hankin taan, seuraa tytär- ja osakkuusyhteisöjen toimintaa konsernitaseen ja sen liitetietojen kautta tilinpäätösten yhteydessä sekä tarvittaessa erityisselvityksinä mm. tarkastus lautakunnan pyynnöstä, valitsee kunnan edustajat kuntayhtymien yhtymävaltuustoihin ja yhtymäkokouksiin ellei päätösvalta kuulu toiselle toimielimelle sekä päätettäessä tehdä pääomasijoituksia valtuusto määrittelee seikat, joilla se katsoo sijoituksen toteuttavan kunnan toiminta-ajatusta. Jos yhteisön toiminta lakkaa palvelemasta valtuuston hyväksymiä tavoitteita, on päätettävä toiminnan alasajosta tai siitä luopumisesta. Kunnanvaltuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet kerran valtuustokaudella. Jos jonkun tytäryhteisön toiminnassa tai toimialalla tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi asetettujen tavoitteiden sisältöön tai niiden toimivuuteen, tavoitteet esitetään tarkistettavaksi välittömästi. Kunnanvaltuusto valvoo kunkin tytäryhteisön toimintaa sen vuotuisen tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen liitetietojen kautta sekä pidättää oikeu den saada tarvittavia lisäselvityksiä tytäryhteisönsä tilinpäätöksistä niin harkitessaan.

4 Kunnanhallitus -konsernin ohjaaja Kunnanhallitus ohjaa kuntakonsenia; koordinoi ja seuraa yhteisöjen toimintaa ja taloutta sekä tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset havaitsemiensa epäkohtien hoitamiseksi ja antaa konserniti linpäätöksen yhteydessä tiedot kunnanvaltuustolle yhteisöjen toiminnasta, vastaa konserniyhteisöjen valvonnan järjestämisestä huomioiden kulloinkin voimassa olevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet, antaa tarvittaessa ohjeita kunnan edustajille eri yhteisöjen hallintoelimissä käsiteltä vistä asioista nimeää kunnan edustajat yhteisöjen hallintoelimiin ja yhtymäkokouksiin. seuraa ja valvoo yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittavat toimenpideehdotukset havaitsemiensa epäkohtien hoitamiseksi ja raportoi tarvittaessa valtuustolle ongel matilanteista. Tytäryhteisön hallituksen jäseniä valittaessa edellytetään, että jäsenillä on liiketaloudellista ja yhteisön toimialueen tuntemusta. yhteisön muiden omistajien ja myös keskeisten yhteistyökumppanien intressit ja asiantuntemus otetaan huomioon. Ruoveden kunnan johto -operatiivinen johtaminen Lautakunnat Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin johtamisesta ja seurannasta. Häntä avustavat osastopäälliköt ja talousjohtaja. Kunnanjohtajalla tai hänen määräämällään edustajalla on aina läsnäolo- ja puheoikeus tytäryhtiön hallituksissa. Kunnanjohtajalla on oikeus sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseen tytä ryhteisössä. Tytäryhtiön toimitusjohtaja raportoi kunnanjohtajalle ja osastopäälliköille yhteisön toiminnasta ja tuloksesta välitilinpäätöksen yhteydessä neljä kertaa vuodessa ja ennen varsinaista yhtiökokousta ja aina kun yhtymän toimintaan liittyy merkittäviä muutoksia tai epäkohtia. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada kunnan tytäryhtiöiden toiminnasta ja tilinpäätök sestä selvityksiä niin harkitessaan ja sen lisäksi tarkastuslautakunnalla on oikeus käydä tutustumassa tytäryhteisön toimintaan ja tavoiteasetantaan ja näin saada varmuus, että valtuuston asettamat tavoitteet tullaan tytäryhteisössä toteuttamaan.

5 YHTEISÖJEN YHTEYDENPITO JA MUUT VELVOITTEET Taloudenhoito Tytäryhteisöjen velvollisuudet Tietojen antaminen kunnalle Voimavarojen ohjauksessa on pääpaino tuloksellisuudella. Konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhtiön johdon kanssa. Talousarvion käsittelyn ja hyväksymisen yhteydessä määritellään yhteisön tavoitteet sekä toimintaa ja taloutta kuvaavat mittarit. Tytäryhteisöjen on neuvoteltava etukäteen konsernin operatiivisen johdon kanssa toimialamuutoksista, merkittävistä omaisuuden luovutuksista, merkittävistä investoinneista, taloudellisen kantokyvyn kannalta merkittävän lainan ottamisesta tai antamisesta, omaisuuden kiinnittämisestä tai muun vakuuden antamisesta sekä muuhun yhteisön toimintaedellytyksiin ja palvelukykyyn olennaisesti vaikuttavasta toiminnasta. Tytäryhteisöt eivät saa antaa takauksia ilman kunnanvaltuuston päätöstä. Tytäryhteisöjen kunnalle maksamat korvaukset mahdollisista ostopalveluista hinnoitellaan omakustannusperiaatteen mukaan. Lisäksi kunnalla on oikeus periä kohtuulliset hallintokustannukset. Ruoveden kunnan kokonaan omistaman yhteisön on neuvoteltava talousjohtajan kunnanjohtajan tai hänen määräämänsä edustajan kanssa sijoitustoimintansa strategioista, pitkäaikaisen vieraan pää oman järjestelyistä ja yhteisön vakuutuspolitiikasta. Kaikki tytäryhteisöt toimittavat hallintoelimiensä esityslistat ja pöytäkirjat talousjohtajalle. Konsernitilinpäätös Konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntayhtymien on annettava konsernitilinpäätöstä varten kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan säännösten ja Ruove den kunnan erillisten ohjeiden mukaiset tiedot talousjohtajan pyytämässä muodossa ja aikataulussa. Tytäryhteisöjen tulee toimittaa viralliset allekirjoitetut tilinpäätöstietonsa tilintarkastuskertomuksineen tilikautta seuraavana vuonna viimeistään mennessä talousjohtajalle tai hänen määräämälleen. Tilinpäätösraportoinnissa tulee toimittaa myös liitteen 2 mukaisia kannattavuuden tunnuslukuja.

6 Seurantaraportointi Tytäryhteisöjen tulee raportoida tilikauden aikana puolen vuoden toiminnastaan elokuun puoliväliin mennessä kirjallisesti tilinpäätösraportointia vastaavalla tavalla talousjohtajalle. Tarkastaminen Kunnan kuntalain 72 :n mukaisella tilintarkastajalla on oikeus tarkastaa yhteisön toimin taa haluamassaan laajuudessa. Yhteisö on velvollinen antamaan tarpeelliset tiedot ja avustamaan niiden saannissa. Kuntakonsernin tytäryhteisöjen tilintarkastus järjestetään tilintarkastuslain mukaisesti. Henkilöstö Tytäryhtiöissä noudatetaan soveltuvin osin kunnan henkilöstöpolitiikkaa. Ruoveden kunnan kokonaan omistamissa yhteisöissä noudatetaan kunnan henkilöstöhallinnon antamia ohjeita sisäisten henkilöstösiirtojen ja sisäisen hakumenettelyn osalta. Tukipalvelut Tytäryhteisöjen on selvitettävä tukipalveluja (ICT-palvelut, painatus, pienhankinnat, kiinteistönhoito, ateriapalvelut jne.) hankkiessaan myös kunnan tarjoamat palvelut ja niiden kilpailukykyisyys muihin käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin nähden. Tiedottaminen Kuntakonsernin toiminnasta on annettava kuntalaisille riittävät tiedot, mitkä yhteisön asema ja toiminnan turvaaminen huomioon ottaen voidaan antaa. Tiedottamisesta vastaa kunnanjohtaja. Tytäryhteisöt huolehtivat omaan toimintaansa kuuluvasta tiedottamisesta. Arkistointi Konserniohjeiden velvoittavuus Kuntakonserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntayhtymien on tehtä vä päätös siitä, mihin pysyvästi säilytettävä asiakirja-aineisto sijoitetaan sen jälkeen kun yhtiö tai yhteisö ei niitä enää toiminnassaan tarvitse. Konserniohjeet tulee käsitellä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa tai vastaavassa hallintoelimessä silloin, kun yhteisömuoto on muu kuin osakeyhtiö. Kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen osalta noudatetaan edellä olevia ohjeita soveltuvin osin.

7

8 Liite 2 KANNATTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA Kannattavuus kiinnostaa erityisesti omistajia ja johtoa. Kannattavuuden tunnuslukuja ovat mm. sijoitetun pääoman tuottoprosentti, käyttökateprosentti sekä oman pääoman tuottoprosentti. SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI = 100 * (Nettotulot + Korkokulut) Sijoitettu pääoma Nettotulos Voitto ennen satunnaisten kulujen ja tuottojen sekä tilinpäätöksen järjestely erien vähentämistä. Vieraasta pääomasta maksetut korot lisätään nettotulok seen. Sijoitettu pääoma Korollinen vieras pääoma sekä oma pääoma. Omaan pääomaan voidaan varsinaisen oman pääoman lisäksi lukea varaukset ja arvostuserät. KÄYTTÖKATEPROSENTTI = 100 * Käyttökate Liikevaihto Käyttökateprosentti ilmaisee, mikä osuus liikevaihdosta jää muuttuvien ja kiinteiden kulujen lyhytvaikutteisten kulujen jälkeen käytettäväksi muihin eriin (poistot, rahoitustuotot ja -kulut, satunnaiset erät, verot, vapaaehtoisten varausten lisäys). Käyttökateprosentti suosii voimakkaasti investoivia yrityksiä, koska tunnusluku ei ota huomioon lainkaan poistoja eli pitkävaikutteisia kuluja, vaikka nekin osallistuvat tilikauden liikevaihdon tuottamiseen. Tämän tunnusluvun käytössä on otettava huomioon myös se, että tunnusluvussa ei ole mitenkään mukana toiminnan sitomat pääomat. OMAN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI = 100 * Kokonaistulos Oma pääoma yhteensä Kokonaistulos Tilikauden voitto (tappio) tilinpäätöksen joustokohtien oikaisun jälkeen. Omaan pääomaan otetaan mukaan varsinainen oma pääoma, varaukset ja arvostuserät. Tunnusluvun tulkinnassa on otettava huomioon myös rahoitusriski, joka on voinut kasvaa, mikäli tätä tunnuslukua on vivuttu ylöspäin lisäämällä vieraan pääoman osuutta koko pääomasta. MAKSUVALMIUDEN TUNNUSLUKUJA Kassajäämä II Myyntitulot Kassavirtapohjaiset KASSAJÄÄMÄ-tunnusluvut mittaavat tulorahoituksen riittävyyttä. Jos yrityksen tominnan jatkumiseen ei liity sellaista riskiä, että toiminnan pelättäisiin lakkaavan milloin tahansa, voidaan maksuvalmius samaistaa tulorahoituksen riittävyyteen. Esim. Kassajäämä II osoittaa, paljonko myyntitu loista jää rahaa käytettäväksi investointeihin (lyhytvaikutteisten kassamenojen ja voitonjaon vähentämisen jälkeen). Lyhytvaikutteiset menot ja voitonjako pitää ainakin pitkällä tähtäimellä rahoittaa muulla kuin vieraalla pääomalla, joten pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna Kassajäämä II pitäisi olla positiivinen.

9 CURRENT RATIO = Rahoitus- ja vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Current Ratio -tunnusluku osoittaa, miten turvatussa asemassa lyhyen vieraan pääoman sijoittajat olisivat, jos yrityksen toiminta loppuisi yllättäen. Jos katsotaan, että vaihto-omaisuuden arvoon liittyy likvidointi-tilanteessa sellaisia epävarmuustekijöitä, ettei sitä voida hyväksyä mukaan takaisinmaksukykyä arvioitaessa, se jätetään pois (=Acid test). Current Ratio -tunnusluvun lähestymistapa maksuvalmiuteen on tarkastella tilannetta, jossa varaudutaan toiminnan lakkaamiseen millä hetkellä hyvänsä. VAIHTO-OMAISUUDEN KIERTONOPEUS = Liikevaihto - Myyntikate = Muuttuvat kulut Vaihto-omaisuus Erilaiset kiertonopeusmittarit antavat monesti selityksen hyvälle tai huonolle tulorahoituksen riittävyydelle. Vaihto-omaisuuden kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa vaihto-omaisuuserä kiertää tilikauden aikana yritysprosessin läpi. Mitä nopeammin vaihto-omaisuus kiertää, sen tehokkaampia ovat yrityksen markkinointi- ja varastointitoiminnot. VAKAVARAISUUDEN TUNNUSLUKUJA OMAVARAISUUSASTE = Oma pääoma Koko pääoma Omavaraisuusaste mittaa vieraan pääoman sijoittajien rahoituksellista riskiä likvidointitilanteessa. Vieraan pääoman sijoittajien rahoituksellinen riski katsotaan sitä pienemmäksi, mitä suurempi osa omaisuudesta on rahoitettu oman pääoman ehdoin. Jos vieras pääoma jaetaan koko pääomalla saadaan tunnusluku velkai suusaste, jonka arvo on myös (1 - omavaraisuusaste). LAINOJEN HOITOKATE = Kassajäämä II + Korot Korot + Lyhennykset Yrityksen toimintaan voidaan katsoa liittyvän sitä pienempi liikeriski, mitä enemmän tulorahoitusta yrityk sellä on suhteessa vieraan pääoman maksuvelvoitteisiin. Jos vieraan pääoman lyhennyksiä ei saada selville, voidaan käyttää takaisinmaksukyky-tunnuslukua, jossa yritykselle lyhytvaikutteisten kassamenojen ja voitonjakomaksujen vähentämisen jälkeen jäävää tulorahoi tusta verrataan vieraan pääoman määrään (Kassajäämä II/Vieras pääoma).