KAICELL FIBERS OY SELITYS. Selitys Paltamon biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Transkriptio

1

2 SELITYS KAICELL FIBERS OY Selitys Paltamon biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

3 3 Liitteet Liite 1 Vastauksia virtauslaskentaa koskeviin kysymyksiin

4 1 JOHDANTO KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamohankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta on hakemuksen kuulutusaikana annettu 9 lausuntoa ja 50 muistutusta tai mielipidettä. Yhtiö esittää seuraavan selityksensä lausuntojen ja muistutusten johdosta. Referointi lausunnoista ja muistutuksista on kirjoitettu Times New Roman -fontilla ja hakijan selitys Calibrilla. 1 KAINUUN ELY-KESKUS 1.1 Ympäristölupahakemuksen massamäärät ja YVAn perusteltu päätelmä Kainuun ELY-keskus toteaa, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä laadittu perusteltu päätelmä ei ole ajantasainen, mikäli tuotetun sellun ja Arbronin tuotantomäärät ovat erilliset. Ymmärrettäessä tuotantomäärät erillisinä ympäristölupahakemus ei vastaisi tehtyä ympäristövaikutusten arviointia. Sellun ja Arbronin tuotantomääriä ei tule käsittää erillisinä, koska sellua tuotetaan t/v, josta jatkojalostetaan Arbronia t/v. Liukosellun määrä olisi tällöin t/v. Tuotantomäärät vastaavat YVA-menettelyn vaihtoehtoa VE3. Siten YVAn perusteltu päätelmä on ajantasainen. 1.2 Hankkeen kaavanmukaisuus ja suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ELY-keskus tuo esiin, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) sisältö on hyvä ottaa lupa-asiassa selvityksenä huomioon. Paltamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt biotuotetehtaan asemakaavan, joka ei ole vielä lainvoimainen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hanke ei ole ristiriidassa asemakaavan suhteen. YSL 12 :n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistaminen on vireillä, ja siinä on huomioitu hankkeen maankäytölliset tarpeet. Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Valtaosaa hankealueesta ei ole yleiskaavoitettu. Paltamon biojalostamon asemakaava on laadittu, jotta biojalostamon rakentaminen Kylänpuron alueelle olisi mahdollista. Asemakaavassa otetaan huomioon terveellisen ja turvallisen ympäristön vaatimukset maankäyttö- ja rakennuslain 54 mukaisesti. Kyseessä on suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava laitos, jonka toimintaa ohjaa Seveso III direktiivi 1.3 Vaikutukset vesistöön ja vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen ELY-keskuksen mukaan Paltamon biojalostamon lupahakemuksessa hankkeen vesistövaikutuksia on tarkasteltu hyvin laaja-alaisesti. Jalostamon pääasialliset vesistövaiku-

5 2 tukset arvioidaan muodostuvan sulfaatti- ja ravinnekuormituksesta, hapen kulutuksesta, orgaanisista klooriyhdisteistä sekä jäähdytysvesien aiheuttamasta lämpökuormasta. Sulfaattipäästöjen ei arvioida aiheuttavan vesistössä pysyvää kerrostuneisuutta. Oulujärvi muodostaa yhdessä sen kolmen erillisen selkäalueen (Palta-, Ärjän- ja Niskanselkä) kanssa yhden vesienhoidon suunnittelussa rajatun vesimuodostuman. Järven ekologista tilaa on arvioitu useiden vedestä riippuvaisten eliöryhmien hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämän laajan biologisen seuranta-aineiston perusteella Oulujärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Vaikka tehtaalla voi olla jätevesien purkualueen lähellä vesistön tilaa heikentäviä vaikutuksia, niin vaikutusarvioiden perusteella hanke ei uhkaa Oulujärven hyvän ekologisen tilan säilymistä. Myös kemialliseen tilaan vaikuttavien aineiden päästöt arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niillä ole kemiallista tilaa heikentävää vaikutusta. Näin ollen vesienhoidon tavoitteiden näkökulmasta ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä ELY-keskus kertaa lausunnossaan lupahakemuksessa esitetyt Oulujärveä ja sen tilaa koskevat seikat eikä esitä kritiikkiä hakemuksessa esitettyjen vaikutusarvioiden johdosta. Jätevesien purkupaikan sijaintiin ELY-keskus ei ota kantaa muutoin kuin toteaa vedenotto- ja purkuputken vaikutusalueen olevan suosittua virkistysaluetta. Oulujärvi on laaja vesimuodostuma, jonka vedenvaihtuvuus on hyvä erityisesti Paltaselän alueella. Vesienhoitosuunnittelussa ekologista tilaa tarkastellaan vesimuodostuman tasolla. KaiCellin biojalostamohankkeen kuormitus ei aiheuta riskiä Oulujärven hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan kannalta. 1.4 Biojalostamoa koskevien BAT-päätelmien huomioiminen Kainuun ELY-keskus toi lausunnossaan esiin, että Paltamon biojalostamo on ympäristönsuojelulain 527/2014 liitteen 1 taulukon 1 mukaan direktiivilaitos, jonka päästörajaarvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on ympäristönsuojelulain 75 mukaan perustuttava BAT-päätelmiin. Päästöraja-arvot on määrättävä ympäristöluvassa siten, ettei BAT-päätelmien päästötasoja ylitetä laitoksen normaaleissa toiminta olosuhteissa. EU:n komissio on antanut täytäntöönpanopäätöksen sellun tuotantoa koskevien BATpäätelmien vahvistamisesta vuonna Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa mainitut massan, paperin ja kartongintuotannon BAT-päätelmät on huomioitu Kaicell Fibers Oy:n ympäristölupalupahakemuksessa, jonka liitteessä 12 on kuvattu biojalostamolle suunnitellun tekniikan ja toimintatapojen vertailu BAT-päätelmiin. Vertailudokumenttia on päivitetty huomioimalla lupaviranomaisen täydennyspyyntö. Lupahakemuksen esityksessä toiminnalle asetettavista päästöraja-arvoista on ympäristösuojelulain 75 ja 78 mukaisesti huomioitu BAT-päätelmien vaatimukset. Lupahakemuksessa esitetyt päästöraja-arvot veteen johdettaville päästöille biojalostamon normaalitoiminnassa alittavat kaikilta osin sellun tuotannon BAT-päätelmissä esitetyt päästötasot. Ilmaan johdettavista päästöistä sellu- ja paperiteollisuuden BATpäätelmät koskevat soodakattilan ja meesauunin päästöjä. Lupahakemuksen esitys päästöraja-arvoista on kummallekin kattilalle rikkidioksidi-, TRS- ja hiukkaspäästöjen osalta BAT-päätelmien päästötasojen rajoissa. Soodakattilan ja meesauunin typen oksidien päästöille haetaan ympäristösuojelulain 78 mukaista poikkeamaa BAT-

6 3 päätelmien mukaisista raja-arvoista. Ympäristösuojelulain 78 mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä 75 1 momentissa säädettyjä, BAT-päätelmin perustuvia päästöraja-arvoja lievemmät raja-arvot, jos BAT-päästöraja-arvot johtaisivat kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin verrattuna saavutettaviin ympäristöhyötyihin laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi. Poikkeama on perusteltu ympäristölupahakemuksen täydennyksen kohdassa 57. Lupahakemuksen täydennyksenä toimitetussa alustavassa tarkkailusuunnitelmassa on huomioitu tarkkailua koskevat BAT-päätelmät (BAT8, BAT9 ja BAT10). Suunnitelma on alustava ja sitä täydennetään lupapäätöksessä annattavien lupamääräysten pohjalta. Tarkkailusuunnitelma on pääosin BAT-päätelmien mukainen. Jätevedenpuhdistamon biomassan tarkkailua siihen ei ole tässä vaiheessa sisällytetty. Veteen johdettavien päästöjen seurantatiheys poikkeaa hivenen BAT-päätelmien mukaisesta tarkkailusta siten, että kokonaistypen tarkkailua toteutetaan BAT-päätelmissä esitettyä useammin, BOD7-päästöjen tarkkailua harvemmin ja BAT-päätelmistä puuttuva sulfaattipäästö on sisällytetty tarkkailuun. BAT 8. Ilmaan kohdistuvien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta BAT 8. Veteen kohdistuvien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta BAT 9. Ilmaan kohdistuvien päästöjen tarkkailu ja mittaaminen ENstandardien mukaisesti: BAT-päätelmän mukainen mittaus Paine, lämpötila, happi, häkä, vesihöyrypitoisuus savukaasuissa jatkuvatoimisesti Virtaama, lämpötila ja ph jatkuvatoimisesti Biomassan P- ja N- pitoisuus, lieteindeksi, ammoniumtyppi- ja ortofosfaattipitoisuus sekä mikroskopiatutkimukset jaksottain NO x ja SO 2 jatkuvatoimisesti soodakattilasta sekä Jaksoittain tai jatkuvatoimisesti meesauunista Hiukkaset jaksoittain tai jatkuvatoimisesti soodakattilasta ja meesauunista Hajukaasut (ml. H 2 S) jatkuvatoimisesti soodakattilasta, jaksoittain tai jatkuvatoimisesti meesauunista sekä jaksoittain hajapäästöt eri lähteistä Alustava tarkkailusuunnitelma Soodakattila ja meesauuni varustetaan jatkuvatoimisilla paine-, lämpötila-, happi-häkä- ja vesihöyrymittauksilla Jäteveden määrän (virtaama), lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn jatkuvatoimiset mittaukset Jätevedenpuhdistamon biomassan tarkkailu ei sisälly alustavaan tarkkailusuunnitelmaan. Soodakattilassa ja meesauunissa jatkuvatoiminen mittaus, vertailumittaus vuosittain Soodakattilassa ja meesauunissa jatkuvatoiminen mittaus, vertailumittaus vuosittain Soodakattilassa ja meesauunissa jatkuvatoiminen mittaus, vertailumittaus vuosittain (TRS) Hajapäästöjä ei synny normaalisti lainkaan tehokkaan hajukaasujen keräilyn ansiosta, joten jaksottaisia hajapäästömittauksia ei ole tarpeen suorittaa BAT 10. Veteen kohdistuvien päästöjen COD tai TOC ja kiintoaine päivittäin COD ja kiintoaine päivittäin

7 tarkkailu ENstandardien mukaisesti BOD 7, Kok-N ja kok-p viikoittain EDTA; DTPA ja AOX kuukausittain Merkitykselliset metallit (esim. Zn, Cu, Cd, Pb ja Ni) kerran vuodessa Kok-P päivittäin Kok-N ja sulfaatti (SO 4 ) viikoittain BOD 7 kerran kuukaudessa AOX kerran kuukaudessa. Tehtaalla ei käytetä kelaatinmuodostajia, joten EDTA/DTPA-seurantaan ei ole tarvetta. Metallit kerran vuodessa Sulfaatti ympäristölupahakemuksessa Ympäristölupahakemuksen luvussa on hyvin kuvattu prosessia, josta sulfaatti on peräisin, mutta ei mainita jätevedessä olevan sulfaatin poistomenetelmistä. Lukijalle jää epäselväksi, onko sulfaatin poistomenetelmiä selvitetty, harkittu ja olisiko niitä olemassa biojalostamon jätevedelle. Ympäristölupahakemuksessa mainitaan taloudellisimmaksi menetelmäksi sulfaattipäästöjen pienentämiseksi osoittautuneen rikkihapon valmistaminen tehtaan prosessien sisäisistä rikkipitoisista kaasuvirroista. Ympäristölupahakemuksesta ei selviä voiko jätevedessä olevaa sulfaattia poistaa muilla menetelmillä. Ympäristölupahakemuksen liitteenä 11 olevassa vesistömallinnuksessa sulfaatin kuormitus on 57 t/d. Tästä johdettuna sulfaatin vuosikuormitus on noin t/v. Ympäristölupahakemuksen taulukossa 12-2 sulfaatin päiväkuormitukseksi esitetään 40 t/d ja vuosikuormitukseksi tonnia, mikä on ristiriidassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja myös ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan vesistömallinnuksen kanssa. Sulfaatin poistaminen vedestä on vaikeaa sulfaattisuolojen hyvän liukoisuuden ja stabiilisuuden vuoksi. Jätevesille on olemassa erilaisia sulfaatinpoistomenetelmiä, joita käytetään yleisesti esimerkiksi kaivosten jätevesien käsittelyssä. Sellu- ja paperiteollisuudessa niitä ei sen sijaan ole Suomessa lainkaan käytössä, johtuen mm. siitä, että selluteollisuutta koskevissa BAT-päätelmissä ei ole sulfaatille olemassa päästötasoa. Maailmanlaajuisestikin sulfaatinpoisto sellu- ja paperiteollisuuden jätevesistä on harvinaista: ainoastaan joissakin tehtaissa, joissa jätevesi kierrätetään uudelleenkäyttöön, kaikki suolat poistetaan käänteisosmoosilla. Lisäksi niillä tehtailla, joilla on anaerobinen puhdistusvaihe jätevesille, rikkiä voi poistua rikkivetynä ilmaan. Muilla teollisuudenaloilla yleisin tapa poistaa sulfaattia jätevesistä on kalkkisaostus, jossa sulfaatti saostetaan kalsiumin avulla kipsiksi. Menetelmällä soveltuu korkeammille sulfaattipitoisuuksille, eikä sillä ei päästä alle mg/l:n sulfaattipitoisuuksiin. KaiCellin jätevedessä sulfaattia on arvioitu olevan alle 1000 mg/l, joten kalkkisaostus ei sovellu tässä tapauksessa. Ettringiittisaostuksella päästään alhaisempiin sulfaattipitoisuuksiin kuin kalkkisaostuksella, mutta menetelmästä on vain vähän käytännön kokemuksia, eikä lainkaan selluteollisuudesta. Kalvosuodatuksella, erityisesti käänteisosmoosilla, saadaan suoloja kuten sulfaattia pois, mutta tuloksena on suuri määrä (jopa 50 %) rejektivettä, jolle pitäisi löytyä sijoituspaikka, tai rejektivesi pitäisi edelleen käsitellä tai haihduttaa. Suolanpoistolaitteisto ei näin ollen ratkaise ongelmaa. Ioninvaihdon ongelma on vastaava: sulfaatti saadaan

8 5 kyllä poistumaan, mutta se päätyy kolonnin regenerointivesiin, jotka pitää edelleen käsitellä, johtaa pois tai haihduttaa. Muita mahdollisia kirjallisuudesta löytyviä menetelmiä sulfaatinpoistolle ovat sulfaatin pelkistäminen ja saostaminen sulfidina biologisessa prosessissa, adsorptio ja elektrodialyysi. Niiden toimivuudesta sellutehtaan jätevesille on vain vähän tietoa. Haihduttaminen taas kuluttaa runsaasti energiaa, eikä haihdutusjäännöstä voi sijoittaa läjitysalueelle, koska silloin suolat liukenisivat takaisin vesistöön sadeveden mukana. Järkevin ja kustannustehokkain tapa hallita sellutehtaan sulfaattipäästöjä on optimoida tehtaan sisäinen rikkikierto niin, että jätevesiin päätyy mahdollisimman vähän sulfaattia. Prosessiteknisiä seikkoja ja kuormitusarvioita on tarkennettu hankkeen edetessä lupahakemusvaiheeseen. Vesistömallinnukset tehtiin YVA-vaiheessa silloisilla kuormitusarvioilla, jotka olivat suuremmat kuin lupahakemuksen mukaiset arvot. Siten hakemuksessa esitetyt vaikutukset sulfaatti- ja suolapäästön osalta ovat jonkin verran yliarvioita. Tämän suuntainen ristiriita on kuitenkin vesistön kannalta turvallisella puolella. Mallinnuksissa yleensäkin pyritään välttämään virhe, joka aliarvioisi vaikutuksia. 1.6 Biokaasulaitos osana laitosta Kainuun ELY-keskus esittää lausunnossaan, että biokaasulaitokselta tulee edellyttää soihtupoltinta biokaasun käsittelyn varajärjestelmäksi. Soihtupolttimella voidaan häiriötilanteissa polttaa biokaasun metaania hiilidioksidiksi, ja näin vähemmän ilmastolle haitalliseen muotoon. Paltamon biojalostamon yhteyteen suunniteltu biokaasulaitos poikkeaa sijaintinsa tuoman synergiaedun ansiosta tavanomaisista lietteiden tai biojätteiden mädätykseen tarkoitetuista erillisistä biokaasulaitoksista. Paltamon biojalostamon biokaasulaitoksella muodostuvaa biokaasua (metaani) tullaan hyödyntämään ensisijaisesti meesauunin polttoaineena. Sitä on mahdollista polttaa myös soodakattilassa ja poikkeustilanteissa metaani voidaan johtaa poltettavaksi rikkikonvertteriin. Metaanin poltolle on näin ollen kolme erillistä polttopaikkaa, joiden ansiosta metaanille on polttomahdollisuus myös selluntuotantoprosessin poikkeus- ja häiriötilanteissa. Soihtupoltinta ei näin ollen nähdä tarpeellisena. 2 KAINUUN SOTE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 2.1 Melu Ympäristöterveydenhuolto katsoo, että ympäristölupapäätöksessä melutason raja-arvot tulisi antaa ohjearvojen (993/1992) mukaisina. Melu on yksi terveyshaittaa aiheuttava tekijä, joten melutilannetta tulee seurata tarvittaessa myös mittauksin häiriintyvissä kohteissa. Ympäristöterveydenhuolto esittää, että luvan saajan on heti laitoksen käynnistymisen jälkeen ja sen jälkeen viiden vuoden välein tehtävä toiminta-alueella melukartoitus. Tämä myös silloin, jos toiminnassa tai ympäristön olosuhteissa tapahtuu merkittäviä ympäristömeluun tai sen leviämiseen vaikuttavia muutoksia. Meluselvitysraportit tulee toimittaa tiedoksi Kainuun soten ympäristöterveydenhuoltoon.

9 6 Meluntorjuntaan on kiinnitettävä huomiota jo rakennus- ja toteuttamisvaiheessa esimerkiksi rakentamalla meluesteitä tai vastaavia sekä käyttämällä rakenteita estämään melun leviämistä asutuksen suuntaan. Myös melun leviämisen estäminen järven suuntaan tulee huomioida, sillä järven pinta kantaa melua kauaksikin. Kuljetukset ja lastien purku tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä ajoittamaan vähiten häiritsevään vuorokauden aikaan. Suositeltavaa olisi siirtää kuljetukset junakuljetuksiksi tieliikennemelun vähentämiseksi. Tarkkailusuunnitelman mukaan tehtaan ympäristöön tullaan asentamaan jatkuvatoimiset melumittarit rakentamistöidenaloittamisen yhteydessä. Mittauksilla selvitetään alueen melutilanne ennen rakentamisen aloittamista sekä tehtaan rakentamisen ja toiminnan aiheuttama melu. Toiminnan aikana tehtaan ympäristössä tullaan tekemään melumittauksia, joilla varmistetaan, että tehtaan toiminnan aiheuttama melu pysyy viranomais- ja suunnitteluohjearvojen rajoissa. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melutaso selvitetään mittauksin lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa määrävuosin, esim. 3 vuoden välein. Meluntorjuntaan kiinnitetään huomiota hankkeen suunnitteluvaiheessa laitevalinnoilla, toimintojen sijoittamisella ja ajoittamisella ja liikenteen osalta nopeusrajoituksilla. Melun leviämistä järven suuntaan estetään meluvalleilla. Meluntorjunta on osa ympäristö- ja terveysvaikutusten hallintaa ja melutarkkailu toteutetaan osana tehtaan vaikutusten tarkkailua. Puukuljetukset tehtaalle tapahtuvat rekka-autoilla eikä niitä voida toteuttaa junakuljetuksina kuin vähäisinä määrinä. Lisäksi on kemikaali- ja polttoainekuljetuksia. Kaikkiaan kuorma-autokuljetuksia on noin 200 kpl vuorokaudessa. Puukuljetukset tapahtuvat ympäri vuorokauden. Tuotekuljetukset tapahtuvat rautateitse, yksi juna vuorokaudessa. Muutoin hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. 2.2 Päästöt ilmaan Kainuun sote ympäristöterveydenhuolto tuo lausunnossaan esiin tarpeen antaa hankkeen ilmaan johdettaville päästöille tarkkailu- ja puhdistamisvelvoitteet sekä päästöraja-arvot, joilla alueen asutukselle ei aiheudu terveyshaittaa. Merkittävimmiksi päätöiksi on todettu soodakattilan, biomassakattilan ja meesauunin savukaasujen rikkidioksidi, typen oksidien ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt. Lausunnossa esitetään, että näiden lisäksi tulee huomioida jätevedenpuhdistamolta varsinkin häiriötilanteissa leviävien haisevien rikkiyhdisteiden hajapäästöt. Rikkikonvertterin hajukaasu- ja muille päästöille tulee antaa päästörajat. Kloori- ja ammoniakkipäästöt tulee selvittää. Hiukkas- ja pölypäästöjen tarkkailu tulee huomioida. Hajun osalta Kainuun sote ympäristöterveydenhuolto esittää lausunnossaan, että luvan hakija tulee velvoittaa välittömiin toimenpiteisiin, mahdollisissa päästötilanteissa, joissa voi aiheutua hajuhaittaa asutukselle. Asukkaiden epävarmuuden lieventämiseksi hakija tulee velvoittaa tiedottamaan tehtaan alas- ja ylösajotilanteista. Lisäksi Kainuun sote ympäristöterveydenhuolto tuo esiin, että ilmapäästöselvitykset ja -mittausraportit tulee toimittaa tiedoksi Kainuun soten ympäristöterveydenhuoltoon. Lupahakemuksessa esitetyt päästöraja-arvot perustuvat BAT-päätelmiin ja ovat tasolla, josta ei aiheudu terveyshaittaa ja jolla ympäristövaikutukset jäävät kohtuullisiksi. Pääs-

10 7 töraja-arvoja on lupahakemuksessa esitetty lausunnossakin todetuille merkittävimmille päästöille: soodakattilan, meesauunin ja biomassakattilan rikkidioksidi, typenoksidien, haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiukkaspäästöille. Jätevedenpuhdistamolta ei arvioida normaalitoiminnassa aiheutuvan hajua. Hajun muodostuminen minimoidaan puhdistusprosessin hyvällä hallinnalla. Laitoksen huolellisella käytöllä pyritään minimoimaan häiriötilanteiden esiintyvyyttä. Lietteistä aiheutuva hajuhaitta estetään toimittamalla lietteet suoraan polttoon ilman välivarastointia. Jätevedenpuhdistamon hajupäästöille ei nähdä aiheelliseksi asettaa päästöraja-arvoja eikä tarkkailuvelvoitetta. Häiriötilanteessa aiheutuvan hajun hajapäästöjen tarkkailu olisi lisäksi käytännössä mahdotonta, koska hajapäästöille ei ole järkevää mittausmenetelmää. Kokonaisuutena jätevedenpuhdistamoilla muodostuvien haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästömäärät ovat selvästi vähäisempiä kuin selluntuotannossa muodostuva TRS-päästömäärä. Vertailuna esimerkiksi Turun Kakolan jätevedenpuhdistamon poistoilmasta mitatut TRS-pitoisuudet ovat pääosin alle määritysrajojen ja laskennalliseksi kokonaispitoisuudeksi on määritetty 3,3 mg/s, mikä vastaa noin 0,1 t/a päästömäärää kokoaikaisella toiminnalla (Leino, N. Yhteenveto Turun seudun Puhdistamo Oy:n hajututkimuksista vuonna 2016). Mittaus kuvaa hetkittäistä pitoisuutta ko. jätevedenpuhdistamon normaalitoiminnassa. Paltamon biojalostamon TRS-päästön arvioidaan olevan vuositasolla 36 t (S)/a, mihin verrattuna jätevedenpuhdistamon hajurikkiyhdisteiden päästö on merkityksettömän vähäinen. Lupahakemuksessa on esitetty arvio rikkikonvertterin päästöistä ja hakemuksen täydennyksessä on esitetty rikkidioksidille päästöraja-arvoksi 60 mg(s)/m 3 rikiksi laskettuna (vuosikeskiarvo). Täydennyksessä on myös perusteltu sitä, miksei rikkikonvertterille tulisi päästöraja-arvoja. Rikkikonverttereiden toiminnasta on vain vähän raportoituja päästötietoja, joihin päästöraja-arvot voisivat pohjautua. Rikkidioksidipäästöt ovat pienet esimerkiksi soihtuun verrattuna ja niiden osuus laitoskokonaisuuden päästöistä on merkityksetön. Näin ollen päästöraja-arvojen määrittämistä ei nähdä kokonaisuuden kannalta tarpeellisena. Rikkikonvertteri on muutoinkin ympäristön kannalta soihtua huomattavasti parempi ratkaisu hajukaasujen käsittelyyn, koska hajukaasujen käsittelyn lisäksi se mahdollistaa kemikaalien kierrätyksen (rikkihappo) ja siten vähentää sulfaattipäästöjä vesistöön. Laitoksen toiminnassa muodostuvat klooripäästöt on arvioitu (lupahakemuksen s. 79). Klooripäästöt koostuvat klooridioksidilaitoksen ja valkaisuprosessin hönkien jäännöskloorista. Höngät puhdistetaan hönkäpesurilla ennen ilmakehään johtamista. Klooripäästö on arviolta 10 mg/nm 3 klooriksi laskettuna ja päästömäärä noin 500 kg/vuosi. Päästöraja-arvoksi on lupahakemuksessa esitetty 20 mg/nm 3 klooriksi laskettuna. Ammoniakkia muodostuu Arbron-reaktorissa. Muodostuva ammoniakki sidotaan ammoniumsulfaatiksi (lupahakemus s. 79). Hiukkaspäästöjen (pöly) tarkkailu on huomioitu alustavaan tarkkailusuunnitelmaan merkittävimpien hiukkaspäästöjä aiheuttavien toimintojen osalta (soodakattila, meesauuni, biomassakattila). Näiden lisäksi satunnaisia pölypäästöjä voi aiheutua hakkeen varastoinnista, kuoren kuivauksesta sekä sellun ja Arbron-tuotteen kuivauksesta. Näiden osalta päästömäärät ovat vähäisiä, päästölähteet ovat matalalla ja pölyn ei arvioida kulkeutuvan biojalostamoalueen ulkopuolelle, eikä tarkkailua näin olleen nähdä tarpeelliseksi. Biojalostamon normaalitoiminnassa ei arvioida muodostuvan hajua, josta olisi haittaa asutukselle. Poikkeus- tai häiriötilanteissa hajupäästöjä voi kuitenkin muodostua, ja

11 8 niiden on arvioitu kulkeutuvan 6 km ja enimmillään noin 15 km etäisyydelle laitoksesta. Laitoksen toiminnassa on jo tuotannon kannalta tavoitteena välttää häiriötilanteet ja minimoida poikkeustilanteet. Häiriötilanteet pyritään saamaan hallintaan viivytyksettä ja mikäli tässä ei onnistuta, on viimeisenä keinona tuotannon alasajo. Tehtaan ylös- ja alasajotilanteistä sekä muista etukäteen tiedossa olevista, asutukselle mahdollisesti haju- tai muuta haittaa aiheuttavista tilanteista, tiedotetaan etukäteen järkevällä tavalla, esimerkiksi yhtiön internet-sivustolla. Kainuun sote ympäristöterveydenhuolto lisätään päästöraporttien jakelutahoihin ja tarkkailusuunnitelma tullaan päivittämään tältä osin. 2.3 Vesistöpäästöt Vesistöön johdettaville jätevesille tulee antaa sellaiset vuosikuormitus- ja pitoisuusrajat, että vastaanottavissa vesistöissä ei tapahdu jatkuvaa vedenlaadun heikkenemistä. Myös sulfaattipäästöille tulee asettaa päästöraja-arvot. Purkupaikan osalta tulee huomioida erityisesti säännöstellyn Kiehimänjoen suuret virtaamavaihtelut, joiden vaikutusta jäteveden sekoittumisolosuhteisiin ei hakemuksessa käsitellä. Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että hakemuksessa esitetty purkupaikka AP1 jäte- ja jäähdytysvesien johtamiselle on huonompi vaihtoehto kuin ulompi piste AP3, koska Kiehimänjokisuun ja Mieslahden alueen virkistyskäytölle ja ranta-alueen asutukselle aiheutuu haittaa lämpökuorman ja jätevesien ravinteiden aiheuttamasta rehevöitymisestä. Vesistön lämpökuorman minimoimiseksi toiminnanharjoittajan tulee selvittää mahdollisuus lämmön hyödyntämiseen, jotta vesistöön päätyvä lämpökuorma jäisi mahdollisimman pieneksi. Hakemuksessa esitetty raakaveden välppäyskammioon jäävän lietteen palautus takaisin järveen tai tehtaan hulevesialtaaseen voi huonontaa vedenlaatua vesistössä. Kaikki lietteet tulee käsitellä yhdessä jätevesilaitoksen lietteiden kanssa. Hakijan esittämät luparajat vesistöpäästöille ovat BAT:n mukaiset, ja arvioidut vaikutukset eivät heikennä Oulujärven tai Paltaselän hyvää ekologista tilaa. Myös sulfaattipäästölle hakija on esittänyt kuormitusrajaa. Sulfaatti- ja suolapäästö on tasolla, jollaisena se suunniteltuun purkupaikkaan johdettuna ei aiheuta esim. vesistön kerrostumisriskiä. Kiehimänjoen virtaamavaihtelut ovat mukana vesistömallinnuksessa ja niiden vaikutusta on tarkennettu hakemuksen täydennyksen liitteessä 5. Jätevesien purkupaikkaselvitys on tehty usean (13) kriteerin näkökulmasta, ja hakija on valinnut purkupaikaksi Kiehimänjokisuun alueen. Biojalostamo tuottaa suuren määrän sekundäärilämpöä, joka on suunniteltu johdettavaksi vesistöön. Matalassa lämpötilassa (40 C) olevan sekundäärilämmön hyödyntämisestä on kokemuksia mm. kasvihuoneviljelyssä. Ylijäämähöyryä on puolestaan mahdollista käyttää myös kaukolämmön tuotantoon ja muun teollisuuden tarpeisiin. KaiCell on selvittänyt erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää laitoksen tuottamaa ylijäämäenergiaa ympäristössä. Ylijäämälämpö voisi tarjota lähinnä mahdollisuuksia muulle liiketoi-

12 2.4 Pohjavesi 2.5 Jätteet 9 minnalle edullisen energian kautta, mutta parhaimmassakaan tapauksessa tällä ei ole merkittävää vaikutusta vesistöön johdettavaan lämpökuormaan. Ylijäämäenergiaa olisi mahdollista syöttää pieniä määriä alueen kaukolämpöverkkoon. Lämpöenergian tarve tulee varmistaa biojalostamon seisakkien aikana, joten nykyisen biokattilan ylläpidosta ei olisi mahdollista luopua. Vuonna 2016 Paltamon kunnan lämpölaitos tuotti energiaa noin 6 GWh (teho 2,5 MW). Laitos on nykyaikainen ja energiantuotanto perustuu biopolttoaineisiin. Kaukolämpöverkon vaatiman lämpötilatason vuoksi tarkoitukseen ei voida käyttää suoraan lauhdevesien lämpöä, vaan käytettävä energia olisi hyödyntämiskelpoista prosessihöyryä. Ylimääräisestä prosessihöyrystä voidaan tuottaa sähköä, jolle on olemassa markkinat, joskin energian arvo lämpöenergiana olisi suurempi kuin sähkönä. Olemassa olevan kunnan biokattilan käytön korvaaminen pääosin biojalostamon ylijäämäenergialla on mahdollista, mutta se edellyttäisi merkittävää investointia kunnan kaukolämpöverkkoon. Mahdollisuus on sinällään harkitsemisen arvoinen ja sen toteutuminen riippuu lähinnä kunnan investointihalukkuudesta biojalostamolle suuntautuvan lämmönsiirtoverkon rakentamiseen. Vesiviljelyä ja kalanviljelyä on selvitetty yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Kalanviljelyssä on nykyisin suuntauduttu voimakkaasti kierrätysvesilaitoksiin, jotka eivät tarvitse lisälämpöä. Kasvihuoneviljelyssä valotuksen kuluttama sähkö on suurin energiakustannus ja edullisen lämpöenergian tarjoama kilpailuetu ei ole kovin suuri ja rajoittuu kylmimmille talvikuukausille. Kasvihuoneiden sijoittuminen alueelle olisi KaiCellin kannalta erittäin myönteistä ja KaiCell on kiinnostunut yhteistyöstä. Yksi lämmön hyödyntämismahdollisuus voisi olla esim. lauhdevesillä lämmitettävä maauimala. Mikäli altaat olisivat suuret, luokkaa 1 ha tai enemmän, sen lauhdevesiä jäähdyttävä vaikutus voisi olla merkittävä erityisesti talviaikaan. Uimalan mahdollinen sijoituspaikka ja liiketoimintamahdollisuudet ovat kuitenkin epäselvät eikä ala kuulu KaiCellin liiketoimintaan. Välppäysliete poislukien esivälppäyksen roska on tarkoitus palauttaa järveen. Tästä ei arvioida muodostuvan mitään haittaa, koska lietteen määrä on vähäinen ja se koostuu vain järvestä veden mukana tulleesta aineksesta. Samalla suurin osa pienistä vesieliöistä palautuu järveen. Hakemuksen mukaan tehtaan toiminnasta ei pääsääntöisesti aiheudu haittaa pohjavesille. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin omalla toiminnallaan varmistaa, että pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa ei aiheudu. Tehdasalueen kaatopaikan vaikutusalueelle tulee asentaa pohjavesiputket, joilla voidaan selvittää mahdolliset valumavesien vaikutukset. Hakijalla ei ole huomautettavaa. Pohjavesiputket tullaan asentamaan ja pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailu tulee osaksi tehtaan tarkkailuohjelmaa. Loppusijoitettavien jätteiden laatua ja jätealueiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia tulee tarkkailla.

13 10 Tuhkan käyttö lannoitteena edellyttää, että hyödynnettävän tuhkan laatu täyttää lannoitelain vaatimukset. Tuhkan pölyäminen on estettävä. Jätteiden ja jätealueiden tarkkailu tapahtuu osana hankkeen ympäristövaikutusten tarkkailua. Tuhka on sivutuote, jota on tarkoitus käyttää metsänlannoituksessa, jolloin sen laatua tarkkaillaan lupahakemuksen täydennyksen kohdassa 42 esitetyllä tavalla. Tuhkan pölyäminen estetään rakeistamalla se tuotteeksi. Tuhka syötetään rakeistukseen kuivana ja jos rakeistusprosessi kehittää pölyä, se ratkaistaan rakeistusprosessissa. 2.6 Ympäristövaikutusten tarkkailu Osana ympäristövaikutusten tarkkailua tulee toiminnanharjoittajan selvittää toiminnanvaikutukset kalaston käyttökelpoisuuteen ravintona. Kalojen raskasmetallipitoisuuksienselvitykset tulee sisällyttää tarkkailuohjelmaan. Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että tehtaan käynnistymisvaiheessa ja alkuvuosina tehtaan jätevesien metallipitoisuuksien tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa, jotta voidaan arvioida aiheutuvia vaikutuksia purkuvesistöön. Vuosiraportti tulee toimittaa myös terveydensuojeluviranomaiselle. Hakijalla ei ole huomauttamista lausuntoon, näkemykset otetaan huomioon tarkkailuohjelmaa päivitettäessä. 2.7 Häiriötilanteet Hakemuksessa esitetään, että häiriötilanteista ilmoitetaan viivytyksettä ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua terveyshaittaa, tulee tiedottaa myös terveydensuojeluviranomaista muiden viranomaisten lisäksi. Riskien hallinnassa on erittäin tärkeässä osassa varautumisen ja suunnittelun merkitys. Poikkeus- ja häiriötilanteita varten tulee tehdä varautumissuunnitelma, joka tulee toimittaa tiedoksi myös Kainuun soten ympäristöterveydenhuoltoon. Riskinarvioinnit tulee päivittää aina myös terveysriskien osalta, jos toiminnoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Häiriötilanteista ilmoitetaan myös terveydensuojeluviranomaiselle, mikäli niistä voi aiheutua terveyshaittaa. Hakemuksen liitteenä 13 on laadittu ympäristöriskinarvio ja siinä on kuvattu myös varautuminen häiriötilanteiden estämiseen. Ympäristöriskinarviointi on jatkuva prosessi, jota päivitetään suunnittelusta ja toiminnasta saatavan kokemuksen perusteella ja jota toisaalta hyödynnetään toimintatapojen parantamiseksi ja riskien hallitsemiseksi. Riskinarviointi päivitetään suunnittelun edetessä ja suunnitelmien tarkentuessa ottaen huomioon mm. laitetoimittajien näkemykset.

14 3 KAJAANIN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖTEKNISEN LAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Lupajaosto toteaa, että biojalostamolle on tehty kattava ympäristövaikutusten arviointi, jonka selvityksiä ja mallinnuksia on hyödynnetty lausunnolla olevassa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa. Arviointimenettely on nostanut esille hankkeen merkittävimmät ja ongelmallisimmat vaikutukset ympäristöön, joita ovat erityisesti biojalostamon vedenkäyttö ja vesipäästöt sekä näiden määrät, ilmapäästöistä varsinkin erilaiset rikkiyhdisteiden hajupäästöt sekä lisääntyvän liikenteen ja melun haitat Ihmisten elinolot, viihtyisyys ja virkistyskäyttö Ihmisten elinoloihin, viihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia ovat erityisesti syyskutuisten kalalajien elinolojen heikentyminen ja sen vaikutukset kalastukseen sekä tehtaan vaikutusalueen asutuksen elinolojen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentyminen. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa ajoittaisia ruuhkia ja sitä kautta liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Jalostamon toiminta-ajan liikennevaikutusten kokonaismerkittävyyden onkin arvioitu olevan suuri. Toiminta-ajan meluvaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi. Ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosin lisääntyvästä liikenteestä sekä melu-, ilmanlaatu- ja vesistövaikutuksista. Elinoloja ja viihtyvyyttä mahdollisesti heikentävät vaikutukset kohdistuvat erityisesti hankealueen ja kuljetusreittien läheisyydessä asuviin vakituisiin asukkaisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Ne saattavat heikentää lähialueen virkistysarvoja. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä terveysvaikutuksia, mutta sillä voi olla vaikutuksia koetun terveyden alueella. Vesistöpäästöjen aiheuttamasta rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta on arvioitu ja esitetty korvaukset. Kalataloudellisesta haitasta on erikseen esitetty korvauksia. 3.2 Jätevesien purkupaikka, raja-arvot Hakemuksen mukaan jäte- ja jäähdytysvedet johdetaan Kiehimänjoen suulle (purkupaikka AP1). Vesistömallinnusten tulosten perusteella Laanniemen edusta (purkupaikka AP3) näyttäisi olevan monessa suhteessa jätevesien purkuputken paikaksi Kiehimänjokisuuta sopivampi. Lupajaosto esittääkin Laanniemen edustaa sekä jäte- ja jäähdytysvesien että hulevesien purkupaikaksi. Lupajaosto muistuttaa päästöraja-arvoja määrättäessä Oulujärven olevan matala, voimakkaasti säännöstelty, lievästi hapan, humuspitoinen ja vähä- tai keskiravinteinen järvi, jonka nykyistä hyvää ekologista ja kemiallista tilaa ei saa heikentää. Jätevesien purkupaikkaselvitys on tehty usean (13) kriteerin näkökulmasta, ja hakija on valinnut purkupaikaksi Kiehimänjokisuun alueen. Pääperusteena oli jäteveden hyvä sekoittuminen ja laimentuminen jokisuulla, mistä johtuen vesistön kerrostumisriskiä etäämpänä syvänteissä ei ole. Kyseisen purkupaikan eduksi on nähty myös, ettei tällöin muodostu uutta heikon jään aluetta toisaalle keskelle järveä. Jokisuun alueella jääpeite on muutenkin heikko ja paikkakuntalaisten tiedossa ja tämän edelleen heikkeneminen

15 12 on nähty pienemmäksi haitaksi kuin uusien sulapaikkojen ja heikon jään vyöhykkeiden syntyminen. Lupahakemuksessa on tiedostettu Oulujärven ominaispiirteet. Hakijan esittämät luparajat vesistöpäästöille ovat BAT:n mukaiset, ja arvioidut vaikutukset eivät heikennä Oulujärven hyvää ekologista tilaa eikä hyvää kemiallista tilaa. Terrafamen (Talvivaara) kaivos on vaikuttanut Oulujärven sulfaattipitoisuuksia nostavaksi, mutta pitoisuudet ovat kuitenkin edelleen pieniä. Terrafamen kuormitus ei juurikaan vaikuta itäiselle Paltaselälle, johon KaiCellin kuormitus kohdistuu. 3.3 Ilmapäästöt ja niiden raja-arvot Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto toteaa lausunnossaan, että hakija esittää biomassakattilalle LCP-BAT-päätelmien mukaisia päästöraja-arvoja korkeampia, (SUPO) asetuksen (936/2014) liitteessä 1 esitettyihin päästöraja- arvoihin perustuvia päästötasoja. Soodakattilan ja meesauunin ilmaan johdettavista päästöistä Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto toteaa lausunnossaan että hakija esittää muiden ilmapäästöjen kuin NOX-päästöjen osalta sellu- ja paperiteollisuuden BAT- päätelmien mukaisia päästötasoja. Edellä mainituin perustein myös soodakattilan ja meesauunin NOX- päästöjen raja-arvot tulee muiden ilmapäästöjen päästöraja- arvojen tapaan määrätä BAT- päätelmien mukaisina. Hakemuksen mukaan tehdas käyttää BAT- päätelmien mukaisia savukaasujen puhdistustekniikoita, joten päästötasot on mahdollista saavuttaa. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto: Hakija ei esitä rikkikonvertterin hajukaasupäästöille päästöraja- arvoja. Suunniteltu biojalostamo tulee sijaitsemaan noin 3 km päässä Paltamon keskustasta. Hakemuksen mukaan häiriötilanteessa hajua voi esiintyä 6 km:n säteellä laitoksesta, ja poikkeustilanteessa hajukynnys voi ylittyä 15 km:n etäisyydellä. Täten myös hajukaasut tulee käsitellä BAT- tekniikan mukaisesti ja hajukaasupäästöille tulee määrätä BAT- päätelmien mukaiset päästörajaarvot. Biomassakattilalle esitetyt päästöraja-arvot olivat alkuperäisessä lupahakemuksessa SUPO-asetukseen perustuvia. Lupahakemuksen täydennyksen kohdassa 55 sivulla 54 alkuperäistä esitystä muutettiin siten, että biokattilalle esitetyt päästörajaarvot ovat LCP-BAT-päätelmän mukaiset. Mahdollisuudesta saavuttaa tiukemmat päästöraja-arvot keskusteltiin kattilatoimittajien kanssa. Ympäristösuojelulain 78 mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä 75 1 momentissa säädettyjä, BAT-päätelmiin perustuvia päästöraja-arvoja lievemmät raja-arvot, jos BAT-päästöraja-arvot johtaisivat kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin verrattuna saavutettaviin ympäristöhyötyihin laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi. Soodakattilan ja meesauunin typen oksidien päästöille haetaan ympäristösuojelulain 78 mukaista poikkeamaa BAT-päätelmien mukaisista raja-arvoista. Poikkeama on perusteltu ympäristölupahakemuksen täydennyksen kohdassa 57. Hajukaasut käsitellään BAT-tekniikan mukaisesti ensisijaisesti polttamalla rikkikonvertterissa, jolloin saadaan vähennettyä hajupäästöjä ja samalla tuotettua rikkihappoa. Va-

16 13 rapolttopaikkana hajukaasuille on soodakattila, mikä on BAT-päätelmien mukaista. Sekä rikkikonvertterin, että soodakattilan savukaasut käsitellään päästöjen minimoimiseksi. Hajukaasupäästöille on esitetty BAT-päätelmien mukaiset päästöraja-arvot. BATpäätelmissä on määritetty päästörajat soodakattilan ja meesauunin TRS (pelkistyneet rikkiyhdisteet) päästöille, mitä lupahakemuksessa on noudatettu. Rikkikonvertterin päästöjä ei ole huomioitu BAT-päätelmiin, eikä siltä osin ole mahdollista määrittää BAT-päätelmien mukaisia päästöraja-arvoja. Rikkikonvertterin savukaasujen TRSpitoisuuden (mg/nm3) arvioidaan olevan samaa tasoa kuin soodakattilan TRSpitoisuus. Päästömäärä on kuitenkin huomattavasti vähäisempi johtuen pienemmistä savukaasumääristä. Soodakattilan TRS päästön arvioidaan olevan vuositasolla 18 tonnia ja rikkikonvertterista muodostuu arviolta 1 tonni TRS-päästöjä vuodessa. 4 PALTAMON KUNTA, KUNNANHALLITUS Paltamon kunta tuo lausunnossaan esiin seuraavaa: Ympäristö- ja vesitalousluvan ehdoilla tulee varmistaa, että biojalostamon toiminta ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai sen tilan heikentymistä. Tehdasvesien purkuputket tulee sijoittaa parhaan tutkitun tiedon perusteella siten, että jätevesien vaikutus Oulujärven vesistön tilaan on mahdollisimman vähäinen. Purkupaikan tulee olla paras vaihtoehto virtausten ja vesien sekoittuvuuden kannalta. Purkuvedet eivät saa vaarantaa Mieslahden vesialueen tilaa. Vahinko- ja käyttöoikeuskorvausten tulee kattaa kalataloudelle aiheutuvat vahingot sekä vaikutusalueella olevien rantakiinteistöjenkäytölle aiheutuvat haitat. Toiminnasta aiheutuvat meluhaitat tulee ottaa huomioon toimintojen sijoituksella ja meluvalleilla. Kunnan talousjätevesien ja biojalostamon jätevesien käsittely samalla laitoksella olisi toiminnallisesti, taloudellisesti sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta järkevää. Hakija on esittänyt lupahakemuksessaan BAT-tason mukaiset luparajat päästöille, joiden arvioidut vaikutukset ennalta arvioiden eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai sen tilan heikentymistä. AVI tulee ratkaisussaan määräämään luparajat sellaisiksi, että luvan myöntämisedellytykset ysl 49 :n mukaan täyttyvät. Jätevesien purkupaikkaselvitys on tehty usean (13) kriteerin näkökulmasta, ja hakija on valinnut purkupaikaksi Kiehimänjokisuun alueen. Mieslahden tilaan ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Kalataloudelle aiheutuvia vahinkoja korvataan kalatalousmaksulla, kalataloudellisen tuoton alentumisen korvauksilla ja ammattikalastukselle aiheutuvien vahinkojen korvauksilla, mikä arvioidaan myöhemmin. Lisäksi lähialueen rantatilojen virkistyskäyttöhaitasta on hakija esittänyt korvaukset. Vesialueen käyttöoikeuskorvaukset kohdistuvat vesialueen omistajille. Toiminnasta aiheutuvaa melua on ennakolta ehkäisty toimintojen sijoittamisella ja melun leviämistä ehkäistään mm. meluvalleilla ja toimintojen ajoittamisella mahdollisuuksien mukaan. Paltamon yhdyskuntajätevedet on tarkoitus tulevaisuudessa käsitellä biojalostamon jätevedenpuhdistamolla. Johdettaessa kunnalliset jätevedet biojalostamon puhdistamol-

17 14 le, saadaan niiden ravinteet hyödynnettyä aktiivilietelaitoksessa ja lisäravinteiden tarve prosessiin vähenee. Kunnan puhdistamon nykyinen jätevesimäärä on noin m 3 /v eli 2 % biojalostamon jätevesimäärästä. Vaikka kunnan jätevesimäärä kasvaakin, lisäys kokonaisjätevesimäärässä jää pieneksi eikä aiheuta kapasiteettiongelmaa biojalostamon puhdistamolla. Kunnan jätevedet eivät vaikeuta myöskään puhdistamolietteen käsittelyä, joka tapahtuu ensisijaisesti polttamalla biomassakattilassa. Lupaa haetaan myös biolietteen polttamiselle soodakattilassa yhdessä mustalipeän kanssa. 5 PALTAMON KUNTA, YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluviranomainen pitää jätevesien yhteiskäsittelyä järkevänä samoin perustein kuin kunnanhallitus ja esittää lisäksi, että: Ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin osalta olisi perusteltua ratkaista kunnan talousjätevesien ja biojalostamon jätevesien käsittely samassa lupakäsittelyssä ja määrittää lupaehdoilla niiden vaikutukset Oulujärven vesistön tilaan sekä seurata sitä yhteisellä tarkkailuohjelmalla. Jätevesien yhteiskäsittely edellyttää kunnassa erillistä päätöstä ja yhteiskäsittelystä tulee tehdä sopimus. KaiCell on tehnyt päätöksen, että se voi ottaa kunnan jätevedet omalle jätevedenpuhdistamolleen käsiteltäväksi. Kunta ei ole tehnyt päätöstä osaltaan eikä sopimusta asiasta ole tehty. Lupahakemuksessa on esitetty, että tehdasalueella muodostuvat saniteettijätevedet johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamolle tai kunnan viemäriverkkoon. Kunnan nykyinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee tehdasalueen länsipuolella. Hakijan näkökulmasta ei ole estettä sille, että Paltamon kunnan jätevesien käsittely biojalostamon puhdistamolla luvitettaisiin tässä lupakäsittelyssä. Esitettyihin vesipäästömääriin ja vesistötarkkailusuunnitelmaan ei tämän johdosta aiheudu muutostarvetta. 6 SOTKAMON KUNTA, YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAINEN Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ilmoitti, että se ei anna lausuntoa hakemuksen johdosta. 7 TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO (TUKES) Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen kemikaalimäärien ja -luokitusten perusteella laitos olisi Seveso III - direktiivin mukainen turvallisuusselvityslaitos. Toiminta edellyttää kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) mukaista lupaa Tukesilta. Lisäksi yrityksen on tehtävä turvallisuusselvitys. Tukesiin ei ole tullut kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaista hakemusta asiasta, eikä myöskään etukäteisneuvotteluja ole pidetty. Tukes tulee edellyttämään lupahakemukseen mm. yksityiskohtaisen prosessikuvauksen sekä kattavat selvitykset toimintaan liittyvistä vaaroista ja mahdollisten onnettomuuksien seurauksista sekä niihin varautumisesta ja turvajärjestelmistä. Tukes tulee omassa päätöksessään antamaan tarvittaessa määräyksiä mm. kemikaalien sijoitukseen ja käsittelyyn sekä onnettomuuksiin varautumiseen liittyen. Suuronnettomuusvaarallisten laitosten ympärille määritellään Tukesin lupamenettelyn yhteydessä ns. konsultointivyöhyke, jonka sisällä ko. teollisuuslaitoksen olemassaolo vaikuttaa jatkossa mm. kaavoitukseen.

18 Kemikaaliturvallisuuslain mukaista lupahakemusta ei ole vielä tehty, ei myöskään turvallisuusselvitystä. Nämä ajoittuvat hankevaiheeseen, jolloin laitoksen perussuunnittelu on käynnissä ja tiedot laitteiden, prosessien ja kemikaalien osalta tarkentuvat VÄYLÄVIRASTO Väylävirasto on antanut lausuntonsa vesiliikenteen näkökulmasta: Kaikki veteen sijoitettavat putket on asennettava riittävästi painotettuna vesistön pohjaan niin, että ne asettuvat tasaisesti pohjaan ja pysyvät paikallaan kaikissa olosuhteissa. Väylien kohdalla putket on asennettava väylien haraustason alapuolelle. Lisäksi Väylävirasto huomauttaa suunnitelman mukaan mahdollisesti rautatiealueelle sijoitettavien putkilinjausten osalta seuraavaa: Ratalain 36 mukainen risteämäsopimus Väyläviraston rautatiealueelle sijoitettavista laitteista on oltava allekirjoitettu ennen rakentamista. Putkien asentaminen vesialueelle on suunniteltu Väyläviraston edellyttämällä tavalla niin, että putket eivät haittaa vesiliikennettä eivätkä aiheuta sille vaaraa. Putkien sijoitusalueet vesistön pohjassa tasoitetaan ja tarpeen mukaan putket upotetaan kaivamalla pohjaan. Putkien asennusvaiheessa, riippuen asennusajankohdasta, vesiliikenteelle aiheutuu väliaikaista häiriötä. Jos putket asennetaan avovesikaudella, työ ajoitetaan vilkkaimman veneilykauden ulkopuolelle. Kun putket on rakennettu, linjat merkitään ja työn valmistumisesta ilmoitetaan Trafille, joka päivittää tiedot merikartalle. Hakija toimittaa ratalain mukaisen risteämäsopimuksen edellyttämät tiedot Väylävirastolle, jotta sopimus on allekirjoitettu ennen rakentamista. 9 LAPIN ELY-KESKUS, KALATALOUSPALVELUT POHJOIS-SUOMI Lapin Ely-keskuksen kalatalouspalvelut on lausunnossaan todennut, että yleisesti ottaen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vaikutukset on hakemuksessa tunnistettu kattavasti ja arvioitu oikean tasoisiksi. Lausunnossa on nostettu esiin kuormituksen kalatalousvaikutuksista mm. särkikalojen lisääntyminen, havaspyydysten likaantuminen, kalojen karkottuminen syvännealueilla kerrostuneisuuskausina talvella ja lämpötilan nousun vaikutukset purkualueiden kalojen oleskelualueilla. Myös metallien, AOX-yhdisteiden ja puunuuteaineiden johtamisella voi olla vaikutuksia. Lausunnon mukaan kalatalouden näkökulmasta olisi perusteltua, että purku vietäisiin ulommas Paltaselälle Laanniemen tasalle (AP3). Esitetty kalataloudellinen kompensaatio on lausunnon mukaan suuruudeltaan hyväksyttävällä tasolla, mutta se tulisi määrätä kalatalousmaksun sijasta kalatalousvelvoitteena ( kpl 1-kesäistä kuhaa vuodessa). Lausunnon mukaan kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana Oulujärven yhteistarkkailua, mutta sitä on muutettava vastaamaan toiminnasta aiheutuvia uusia tarkkailutarpeita. Lupahakemuksessa on tunnistettu ja käsitelty lausunnossa esiin nostetut kuormituksesta aiheutuvat kalataloudelliset vaikutukset, jotka ovat olleet perusteena vaikutus- ja vahinkoarvioinnin sekä kompensaatioesityksen laadinnassa.

19 16 Jätevesien purkupaikan ja sen vesistö- ja kalatalousvaikutusten osalta viitataan kohdassa 10.1 esitettyyn. Jätevesien purkupaikkaselvitys on tehty usean (13) kriteerin näkökulmasta, ja hakija on valinnut purkupaikaksi Kiehimänjokisuun alueen. Kalataloudellisen kompensaation osalta hakija esittää edelleen ensisijaisena vaihtoehtona kalatalousmaksua. Esitetyn kompensaation suuruutta kalatalousviranomainen pitää oikean tasoisena. Merkintätutkimusten mukaan Oulujärven kuhasaaliista yli 90 % on nykyisin peräisin luontaisesta lisääntymisestä, eikä kovin massiivisilla kuhaistutuksilla välttämättä saada enää taloudellisesti kannattavia tuloksia. Kesänvanhaa kuhaa on istutettu koko Oulujärven alueelle 2010-luvulla keskimäärin tasoa kpl vuodessa. Siihen nähden ja lisäksi kuhan luontaisen lisääntymisen voimakkuus huomioon ottaen poikasen istuttaminen vuosittain pelkästään Paltaselälle ei ole välttämättä paras ratkaisu jätevesien kalataloudellisten haittavaikutusten kompensoinnissa. Paltaselällä esimerkiksi vähäarvoisen särkikalan pyynnin tukeminen voisi olla hyvä vaihtoehto jätevesien rehevöittävien vaikutusten lieventämiseksi ja kalakannan rakenteen parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden rahoittamiseen kalatalousmaksu soveltuu hyvin, ja sitä voidaan käyttää sujuvasti myös erilaisten istutusten rahoittamiseen. Kalataloudellinen tarkkailu on esitetty lupahakemuksessa toteutettavaksi osana Oulujärven kalataloudellista yhteistarkkailua. Tarkkailuohjelmaa voidaan täydentää ja muuttaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.