HAUHO. Pienalueet: Ylihauho, Koillishauho, Hauhon kirkonkylä, Alihauho, Eteläinen. Vastuullinen tilaajapäällikkö: Sirpa Ylikerälä. Juho-Pekka Jortama
|
|
- Otto Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAUHO Pienalueet: Ylihauho, Koillishauho, n kirkonkylä, Alihauho, Eteläinen Vastuullinen tilaajapäällikkö: Sirpa Ylikerälä Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012
2 Sisältö HAUHO...1 n alueesta ja sen historiasta...3 Taulukko 1: Alueen koko...6 Väestötiedot Taulukko 2: Alueen asukasmäärä...6 Taulukko 3: Alueen muuttoliike, Taulukko 4: Syntyneet ja kuolleet, Taulukko 5: Väestö sukupuolittain...6 Taulukko 6: Väestön määrä ikäryhmittäin...6 Taulukko 7: Alueen väestöennuste Taulukko 8: Väestöllinen huoltosuhde...7 Taulukko 9: Ulkomaan kansalaiset ja muut kuin suomenkieliset...7 Taulukko 10: Väestö siviilisäädyn mukaan...7 Asukkaita ja palveluja koskevat tiedot...7 Taulukko 11: Päiväkodin käyttöaste Taulukko 12: Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö...8 Taulukko 13: Esikoululaisten määrä Taulukko 14: Alueen koulujen oppilasmäärät Taulukko 15: Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa...8 Sosioekonomiset tekijät...8 Taulukko 16: 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste...8 Taulukko 17: Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset, Taulukko 18: Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, Taulukko 19: Rikokset...9 Asuntokantatiedot...9 Taulukko 20: Kaupungin vuokra-asunnot...9 Taulukko 21: Nuoriso- ja vanhusasuntojen määrä...9 Yritykset ja yhdistykset...10 Taulukko 22: Kaikkien yritysten, hyvinvointialan yritysten ja majoitus- ja ravitsemusalan yritysten määrä...10 Taulukko 23: Yhdistysten määrä...10 Ulkoilu- ja liikunta-alueet...10 Taulukko 24: Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet...10 Palveluja alueella...10 Taulukko 25: Kaupungin järjestämät palvelut alueella...10 Lähteet:...12 Indikaattorilistaus
3 n alueesta ja sen historiasta on vireä maaseutukulttuuripitäjä, joka sijaitsee n kaupungin pohjoisosissa. Christopher Herkepaeus kuvaa kotipitäjäänsä vuonna 1756 julkaistussa väitöskirjassaan: Tämän alueen luonnon suloisuus ja kauneus on paljon huomattavampi kuin muiden. Jos luonto jossain on saanut osakseen Herransa viisautta ja hyvyyttä, niin täällä se on tapahtunut. on vesistörikas ja viljava pitäjä, kuten Herkepaeuskin ylistää: Suuret ja hyvin viljavat pellot osoittavat kuinka luonto täällä työskentelee meidän elatuksemme hyväksi. Kauniit ja hyvin rakennetut kartanot, samoin vesistöjen läheisyyteen rakennetut tiheät kylät, ovat myös osaltaan pitäjän kaunistuksena antaen sille miellyttävän ulkonäön. Tämä kuvaus 256 vuoden takaa sopii mainiosti nyky-onkin. lainen hyvinvointi ammentaa luonnosta, juurevasta maaseudusta ja vireästä asukas- ja yhdistystoiminnasta. on Hämeen vanhimpia pitäjiä. Asutus on jatkunut siellä aina esihistorialliselta ajalta ja pitäjänä se tunnetaan aina 1300-luvulta asti. n kunta perustettiin vuonna 1868, mutta mainitaan nykypäiviin saakka säilyneissä historiankirjoissa ensimmäisen kerran vuonna Tuolloin hauholaiset julistettiin kirkon kiroukseen eli pannaan maksamattomien verojen vuoksi. Muistutuksena verokapinasta n kotiseutuvaakunaa koristaa neljä juoksevaa hopeista oravaa punaisessa kentässä. Verot maksettiin muinoin turkiksilla, oravannahoilla. Kirkko on ollut vahva pitäjää ja sen asukkaita yhdistävä tekijä jo keskiajalla. Silloin sen helmuksiin kuuluivat kappeliseurakuntina myös Luopioinen ja Tuulos. n Pyhän Johanneksen kirkko on omistettu Johannes Kastajalle. Kirkon pääosin harmaakivestä rakennettu runkohuone on noin vuoden 1500 tienoilta. Kirkossa on paljon vanhaa esineistöä. Kirkon oven pielessä on Suomen vanhin edelleen tointaan hoitava vaivaisukko, Sokea Barthimeus. Pohjoismaiden ja kenties koko maailmain vanhin ajoitettavissa oleva kirkkolaiva on n kirkon votiivilaiva vuodelta Se kuuluu Kansallismuseon kokoelmiin ja on sijoitettu Merimuseo Wellamoon Kotkaan. n kirkossa on laivan kopio. n keskiaikainen harmaakivikirkko ympäristöineen on n tärkein matkailunähtävyys. nselkään viettävä jyrkkä rinne on ollut palstoitettu kirkon ympärillä oleville maatiloille. Palstat ovat olleet viljelykseen kelpaamattomia, joten työväki ja käsityöläiset saivat rakentaa niille mökkinsä. Alueella onkin aikoinaan asunut käsityöläisiä mökeissään vieri vieressä valtaisa määrä. Rinteessä ja Raitin varrella on nykyisinkin useita kymmeniä asuinrakennuksia. Suuri osa niistä on vapaa-ajan asuintona, mutta kuitenkin ympärivuotisessa käytössä. Vanhimmat nykyisistä Raitin taloista on rakennettu 1700-luvulla. Alueen asukkaat ovat viime vuosina aktiivisesti kunnostaneet ja vaalineet kulttuurihistoriallisesti merkittävää asuinympäristöään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on toteutettu kolme isoa maisemahanketta, 3
4 joiden tuloksena Vanhan Raitin miljöö on kohentunut entisestään. Alueelle on laadittu kyläkaava n seudun kyläkaavoitushankkeessa vuosien aikana. n Vanha Raitti on nykyisin yksi merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä maaseudun yhtenäisistä pientaloalueista Suomessa. Näiden hankkeiden toteuttamiseksi on vaadittu sekä hankeosaamista, että valtava määrä innostusta ja talkootyötä. n yksi vahvuus onkin tässä. Yritysmaailmassa, etenkin matkailussa ja puusepänteollisuudessa, on osattu tehdä yhteistyötä ja hyödyntää maaseudun kehittämiseen kanavoitua hankerahoitusta. Liikenteellisesti n sijainti on erinomainen. Pitäjän läpi kulkevat valtatiet 10 ja 12 sekä kantatie 57. n Sotjalassa sijaitsee maamme väestöllinen keskipiste, ns. Weberin piste, jonne jokaisella suomalaisella on keskimäärin lyhin mahdollinen matka. Maanviljelyllä on pitkät perinteet ja edelleenkin tunnetaan vahvana maatalous- ja metsäpitäjänä. Puunjalostus on tärkeä elannon antaja. lainen puualan osaaminen on kehittynyt merkittäväksi teollisuudenalaksi kunnassa. Matkailupitäjänä on perinteisesti ollut vahva ja näkyvästi esillä. Jo muinaiset viikingit ulottivat rikkauksien houkuttelemina "turistimatkansa" lle, koska tänne olivat vesiyhteydet maailman meriltä kunnossa. Nämä entisaikojen valtatiet, sisävedet, ovat latvavesinä säilyttäneet edelleen puhtautensa. kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ollen sen latvavesi, n reitti. sijaitsee Hämeen maakunnan koillisella järvialueella. lla on huomattava määrä vapaa-ajan asutusta, täysihoitoloita sekä loma- ja kurssikeskuksia. Tästä johtuu, että pitäjän väestö jopa kolminkertaistuu kesän loma-aikaan. lla on ollut paljon kartanoita ja ratsutiloja eli rustholleja. Monet näistä toimivat nykyisin matkailuyrityksinä. Matkailullisesti menestyy luonnon lisäksi kulttuurinsa ja historiansa avulla. Hella Wuolijoen rakastetut Niskavuori-näytelmien tapahtumat sijoittuvat Hämeeseen. Hella Wuolijoki oli naimisissa hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojan Sulo Wuolijoen kanssa. Hella vieraili miehensä kotitilalla Wuolijoella ja kuuli kertomuksia hauholaisista ihmiskohtaloista ja elämänmenosta. Näitä tarinoita hän myöhemmin käytti aineksina kirjoittaessaan menestysnäytelmiään. Bertolt Brechtin ja Hella Wuolijoen yhteistyönä syntyneen Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti näytelmän päähenkilön esikuva on hauholainen Robert Juntula, Sulo Wuolijoen serkku ja tunnettu voimamies. Puntilaa esitetään maailman teatterilavoilla menestyksekkäästi nykyäänkin. lla on kirkonkylän lisäksi kaksi suurempaa kyläkeskusta: Eteläinen ja Alvettula. Etenkin Eteläinen on viime vuosina kasvanut voimakkaasti vilkkaan tonttikaupan ansiosta. Vartin matka n keskustaan on hyvä myyntivaltti. 4
5 lla on panostettu vanhusten palveluasumiseen ja sen kehittämiseen, mutta myös varttuvaan väestöön on satsattu. Eteläisissä on uusi koulurakennus, liikuntahalli sekä päiväkoti. n kirkonkylään valmistui uusi koulukeskus, n Yhtenäiskoulu liikuntahalleineen vuonna Niskavuori-viikko, n musiikkijuhlat, kuvataidenäyttelyt ja hauholainen vilkas harrastajateatteritoiminta tarjoavat kulttuurielämyksiä hauholaisille ja täällä vieraileville. n kulttuurikesä on jo käsite. Latotanssit, kesätorit ja lukuisat muut kylätapahtumat täydentävät osaltaan tarjontaa. Vanhan iskulauseen mukaan lla on hyvä asua ja yrittää! Se pätee. Jouni Lehtonen 5
6 Taulukko 1: Alueen koko Suomi Alueen koko 441,6 km2 2017,5 km ,07 km2 Tekla XCity-järjestelmä Väestötiedot Taulukko 2: Alueen asukasmäärä %-osuus koko väestöstä Asukasmäärä ,7 % Väestörekisteritiedot, Taulukko 3: Alueen muuttoliike, Ulkoinen muuttoliike 27 Sisäinen muuttoliike -17 Netto Nettomuutto / 1000 asukasta 2,6 3,4 Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Taulukko 4: Syntyneet ja kuolleet, / 1000 asukasta / 1000 asukasta Syntyneet 39 10,2 10,1 Kuolleet 36 9,4 9,6 Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Taulukko 5: Väestö sukupuolittain, %, % Suomi, % Miehet 50,5 % 48,0 % 49,1 % Naiset 49,5 % 52,0 % 50,9 % Väestörekisteritiedot, Taulukko 6: Väestön määrä ikäryhmittäin, lkm, %,, % Suomi, % lkm ,9 % ,1 % 7,8 % vuotiaat ,8 % ,1 % 9,8 % vuotiaat ,9 % ,4 % 64,3 % vuotiaat ,7 % ,4 % 9,9 % vuotiaat ,7 % ,0 % 8,2 % vuotiaat Kaikki % % 100 % Väestörekisteritiedot,
7 Taulukko 7: Alueen väestöennuste 2021, asukkaita v. 2021, muutosprosentin keskiarvo Kaikki ,6 % 0,5 % 0-6 vuotiaat 240-0,4 % 0,6 % 7-15 vuotiaat 347-0,9 % 0,4 % vuotiaat 455 0,7 % -0,7 % vuotiaat ,2 % -0,2 % vuotiaat 534-0,06 % 2,7 % +75-vuotiaat 443-0,3 % 2,1 % Väestöennuste , Sosiaalikehitys 2007 Taulukko 8: Väestöllinen huoltosuhde Suomi Väestöllinen huoltosuhde 69,7 57,8 53 Väestörekisteritiedot, , muutosprosentin keskiarvo Taulukko 9: Ulkomaan kansalaiset ja muut kuin suomenkieliset, lkm, %,, % Suomi, % lkm Ulkomaalaiset 52 1,4 % ,6 % 3,4 % Muu kieli kuin suomi 67 1,8 % ,1 % 9,95 % Väestörekisteritiedot, Taulukko 10: Väestö siviilisäädyn mukaan, %, % Asumusero 0,00 % 0,03 % Avioliitto 41,6 % 37,6 % Ei tietoa 0,3 % 0,6 % Eronnut 9,6 % 10,9 % Leski 6,9 % 6,1 % Naimaton 41,4 % 44,6 % Rekisteröity parisuhde 0,2 % 0,08 % Väestörekisteritiedot, Asukkaita ja palveluja koskevat tiedot Taulukko 11: Päiväkodin käyttöaste 2011 Päiväkodin käyttöaste 82 % 81 % Business Planning -indikaattoritiedot,
8 Taulukko 12: Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö / 1000 asukasta / 1000 asukasta 0 2 vuotiaat päiväkodissa 17 / kk 4,4 318 / kk 4,7 3 5 vuotiaat päiväkodissa 46 / kk 12,0 950 / kk 14,1 6-vuotiaat päiväkodissa 23 / kk 6,0 385 / kk 5,7 0 2 vuotiaat perhepäivähoidossa 7 / kk 1,8 112 / kk 1,7 kotona 3 6 vuotiaat perhepäivähoidossa 20 / kk 5,2 160 / kk 2,4 kotona 3 6 vuotiaat ryhmäperhepäivähoidossa 6 / kk 1,6 59 / kk 0,9 Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Taulukko 13: Esikoululaisten määrä 2011 / 1000 asukasta / 1000 asukasta Esikoululaisten määrä 39 / kk 10,2 582 / kk 8,7 Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Taulukko 14: Alueen koulujen oppilasmäärät luokkalaisia luokkalaisia n opetuspalvelut, Taulukko 15: Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa, lkm % -osuus kaikista avoimista päätöksistä / 1000 asukasta / 1000 asukasta Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa 82 10,3 % 21,4 11,8 Ikäihmisten hoito ja hoiva, Effica-järjestelmä, Sanna Ristolainen, 2012 Sosioekonomiset tekijät Taulukko 16: 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste Vain perusaste 36,5 % 32,6 % Keskiaste 43,3 % 38,8% Korkea-aste 20,2 % 28,6 % Tilastokeskus, Hämeen Liitto,
9 Taulukko 17: Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset, 2012 / 1000 asukasta / 1000 asukasta Ruokakunnan voimassaolevat toimeentulotukipäätökset 93 24, ,9 n Effica-järjestelmä, Matti Karvonen, 2012 Taulukko 18: Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, 2012, % vastaavanikäisestä väestöstä (0-20), % vastaavanikäisestä väestöstä (0-20) Suomi, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet 56 7,0 % 996 7,3 % 6,1 % n Effica-järjestelmä, Matti Karvonen, 2012 Taulukko 19: Rikokset, rikoksia / 1000 asukasta, rikoksia / 1000 asukasta Omaisuusrikokset ,2 29,5 48,1 Henkeen ja terveyteen ,7 5,9 7,9 kohdistuvat rikokset Huumausainerikokset ,8 3,9 3,8 Liikennerikokset ,4 13,9 10 Kanta-Hämeen Poliisi, 2011 Asuntokantatiedot Taulukko 20: Kaupungin vuokra-asunnot Vuokra-asunnot 154 asuntoa 2115 asuntoa n Asunnot Oy, 2012 Taulukko 21: Nuoriso- ja vanhusasuntojen määrä Nuorisoasunnot Vanhusasunnot n Seudun Nuorisoasunnot Oy, 2012 n Vanhusasuntosäätiö, 2012 Suomi, rikoksia / 1000 asukasta 9
10 Yritykset ja yhdistykset Taulukko 22: Kaikkien yritysten, hyvinvointialan yritysten ja majoitus- ja ravitsemusalan yritysten määrä Kaikki yritykset Hyvinvointialan yritykset Majoitus- ja ravitsemusalan yritykset Kehittämiskeskus Häme Oy, 2012 Taulukko 23: Yhdistysten määrä Yhdistykset Patentti- ja rekisterihallitus, yhdistysrekisteri, 2012 Ulkoilu- ja liikunta-alueet Taulukko 24: Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet Yksi yleisurheilukenttä Viisi muuta kenttää Kolme jääkenttää Yksi luistelualue Yksi EU-uimaranta Kaksi muuta uimarantaa 34,3 kilometriä latuja Kaksi ulkoilu- ja virkistysaluetta Kaksi matonpesupaikka Yksi venelaituri n kaupunki, Jukka Kuvaja, 2012 Palveluja alueella Taulukko 25: Kaupungin järjestämät palvelut alueella Neuvola n yhtenäiskoulu, luokat 1-9 Alvettulan koulu, luokat 1-6 Eteläisten koulu, luokat 1-6 Kirjasto n terveysasema o Lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut o Hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajan palvelut o Laboratorio o Hoitotarvikejakelu o Fysioterapia Ikäihmisten asumispalvelut: o n hoivakoti (Attendo MedOne Oy) o Koivukoto (n kaupunki) n varhaiskasvatuskeskukseen kuuluvat: Alvettulan Lastentupa ja esikoulu 10
11 Päiväkoti Myllytupa ja Ryhmis Kirkonkylässä Eteläisten päiväkoti Tuuloksen Lastentupa ja esikoulu Palvelukoti-päiväkeskus Koivukoto Sullitun ryhmäkoti n Yhtenäiskoulun nuorisotila Eteläisten nuorisotila 11
12 Lähteet: Alueen koko: Tekla XCity-järjestelmä Väestötiedot: Kari Jokela Alueen asukasmäärä: Väestörekisteritiedot, Alueen muuttoliike: Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Syntyneet ja kuolleet: Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Väestö sukupuolittain: Väestörekisteritiedot, Väestön määrä ikäryhmittäin: Väestörekisteritiedot, Alueen väestöennuste 2021: Väestöennuste , Sosiaalikehitys 2007 Väestöllinen huoltosuhde: Väestörekisteritiedot, , Ulkomaan kansalaiset ja muut kuin suomenkieliset: Väestörekisteritiedot, Väestö siviilisäädyn mukaan: Väestörekisteritiedot, Esikoululaisten määrä: Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Päiväkodin käyttöaste: Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö: Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Oppilaiden määrä: n opetuspalvelut, Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa: Ikäihmisten hoito ja hoiva, Effica-järjestelmä, Sanna Ristolainen, vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste: Tilastokeskus, Hämeen Liitto, Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset ja lastensuojelun avohuollon asiakkuudet: n Effica-järjestelmä, Matti Karvonen, 2012 Rikokset: Kanta-Hämeen Poliisi, 2011 Kaupungin vuokra-asunnot: n Asunnot Oy, 2012 Nuorisoasuntojen määrä: n Seudun Nuorisoasunnot Oy, 2012 Vanhusasuntojen määrä: n Vanhusasuntosäätiö, 2012 Yritysten määrä: Kehittämiskeskus Häme Oy, 2012 Yhdistysten määrä: Patentti- ja rekisterihallitus, yhdistysrekisteri, 2012 Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja liikunta-alueet: n kaupunki, Jukka Kuvaja,
13 n Liikuntahallit Oy:n liikuntapaikat: n Liikuntahallit Oy, Pentti Sopenperä, 2012 Palveluja alueella: n Internet-sivut Indikaattorilistaus Indikaattori Selite Alueen koko Alueen koko neliökilometreinä. Alueen asukasmäärä Alueen asukasmäärä ja prosenttiosuus n koko väestöstä. Alueen muuttoliike Syntyneet ja kuolleet Muuttoliike alueella n sisäisesti, muualta kuin n sisältä alueelle ja alueelta muuttaneet, nettomuutto sekä sen osuuden 1000 asukasta kohti. Vuoden aikana alueella syntyneiden ja kuolleiden lukumäärät sekä osuuden 1000 asukasta kohti. Väestö sukupuolittain Alueen asukkaat sukupuolittain. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Väestön määrä ikäryhmittäin Alueen asukkaat ikäryhmittäin. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Alueen väestöennuste 2021 Pohjana Sosiaalikehityksen vuonna 2007 tekemä väestöennuste n kaupungille, jota on korjattu vuoden 2012 toteutuman mukaisesti. Muutosprosentin keskiarvo kertoo keskimääräisen asukasmäärän muutoksen vuodessa. Väestöllinen huoltosuhde Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 13
14 Ulkomaalaiset Indikaattori ilmaisee ulkomaan kansalaisten osuuden Suomessa. Kansalaisuus on yksilön ja valtion välinen lainsäädännöllinen side, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Muu kieli kuin suomi Indikaattori ilmaisee muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien ryhmä sisältää lisäksi tapaukset, joissa kieli on tuntematon. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Väestö siviilisäädyn mukaan Indikaattori kertoo alueen väestön jakautumisen prosentuaalisesti siviilisäädyn mukaan. Päiväkodin käyttöaste Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö Käyttöaste kertoo päiväkodissa hoitosuhteessa olevien lasten ja hoitohenkilöstön välisen suhteen. Kun käyttöaste on 100 %, se vastaa lasten päivähoidosta annetun asetuksen henkilöstömitoitusta. Aluekuvauksissa käytetään vuoden 2011 keskimääräistä käyttöastetta. Indikaattori kertoo alueen erilaisten varhaiskasvatuspalvelujen käytön kuukaudessa vuoden 2011 aikana. Esikoululaisten määrä Alueen koulujen oppilasmäärät Indikaattori kertoo esikoululaisten määrän kuukautta kohti vuodelta Indikaattori kertoo alueen koulujen oppilasmäärät jaettuna 1 6. ja 7 9. luokkalaisiin, sekä lukiolaisiin. Koulujen oppilaat voivat asua toisella tilastoalueella. Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa Alueella asuvien henkilöiden lukumäärä ja osuus tuhannesta asukkaasta, joilla on toistaiseksi voimassaoleva päätös ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste Indikaattori kertoo alueen väestön jakaumaa koulutusasteen mukaan. 14
15 Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset Indikaattori ilmaisee alueen ruokakuntien, joilla on voimassaoleva toimeentulotukipäätös, lukumäärän. Lastensuojelun avohuollon asiakkaat (0-20 -vuotiaat vastaavasta väestöstä) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, liikennerikokset, väkivaltarikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden rikosten lukumäärän ja osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Kaupungin vuokra-asunnot Indikaattori kertoo alueella sijaitsevien n Asunnot Oy:n asuntojen lukumäärän. Nuoriso- ja vanhusasuntojen määrä Indikaattori kertoo alueella sijaitsevien n Seudun Nuorisoasunnot Oy:n ja n Vanhusasuntosäätiön asuntojen lukumäärän. Kaikkien yritysten, hyvinvointialan yritysten ja majoitus- ja ravitsemusalan yrityksen määrä Yhdistysten määrä Indikaattori kertoo alueen kaikkien yritysten, hyvinvointialan yritysten ja majoitus- sekä ravitsemusalan yritysten määrän. Indikaattori kertoo alueen yhdistysten lukumäärän. Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet Listaus kertoo alueella sijaitsevat n kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet. Laduilla tarkoitetaan tässä listauksessa valaistuja latuja. n Liikuntahallit Oy:n liikuntapaikat Listaus kertoo n Liikuntahallit Oy:n omistuksessa olevat liikuntapaikat. 15
KAAKKOINEN KANTAKAUPUNKI
KAAKKOINEN KANTAKAUPUNKI Pienalueet: Katuma, Käikälä teollisuusalue, Paikkala, Käikälä, Harviala, Äikäälä Vastuullinen tilaajapäällikkö: Aimo Huhdanmäki Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut,
LisätiedotRENKO. Pienalueet: Nummenkylä, Rengon kirkonkylä, Ahoinen. Vastuullinen tilaajapäällikkö: Antti Karrimaa. Juho-Pekka Jortama.
RENKO Pienalueet: Nummenkylä, Rengon kirkonkylä, Ahoinen Vastuullinen tilaajapäällikkö: Antti Karrimaa Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012 Sisältö RENKO...1 Rengon alueesta ja sen
LisätiedotLAMMI. Pienalueet: Lieso, Evo, Sankola, Kostila, Lammin kirkonkylä, Ronni-Tanttila, Kataloinen. Vastuullinen tilaajapäällikkö: Markku Nurmikari
LAMMI Pienalueet: Lieso, Evo, Sankola, Kostila, n kirkonkylä, Ronni-Tanttila, Kataloinen Vastuullinen tilaajapäällikkö: Markku Nurmikari Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012 Sisältö
LisätiedotLÄNTINEN KANTAKAUPUNKI
LÄNTINEN KANTAKAUPUNKI Pienalueet: Vuorentaka, Hirsimäki, Nummi-Voutila, Jukola, Luolaja, Loimalahti Vastuullinen tilaajapäällikkö: Päivi Joenmäki ja Liisa Lepola Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut,
LisätiedotKALVOLA. Pienalueet: Iittala, Iittalan ympäristö, Pirttikoski. Vastuullinen tilaajapäällikkö: Eija-Liisa Dahlberg. Juho-Pekka Jortama.
KALVOLA Pienalueet: Iittala, Iittalan ympäristö, Pirttikoski Vastuullinen tilaajapäällikkö: Eija-Liisa Dahlberg Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012 Sisältö KALVOLA...1 n alueesta...3
LisätiedotKESKUSTA. Pienalueet: Linnanniemi, Keskikaupunki I-II, Keskikaupunki III-IV, Asemanseutu, Kantola. Vastuullinen tilaajapäällikkö: Timo Koivu
KESKUSTA Pienalueet: Linnanniemi, Keskikaupunki I-II, Keskikaupunki III-IV, Asemanseutu, Kantola Vastuullinen tilaajapäällikkö: Timo Koivu Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012 Sisältö
LisätiedotTUULOS. Pienalueet: Juttila, Sairiala, Syrjäntaka, Pohjoinen. Vastuullinen tilaajapäällikkö: Markku Nurmikari. Juho-Pekka Jortama.
TUULOS Pienalueet: Juttila, Sairiala, Syrjäntaka, Pohjoinen Vastuullinen tilaajapäällikkö: Markku Nurmikari Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012 Sisältö TUULOS... 1 Tuuloksen historiaa...
LisätiedotETELÄINEN KANTAKAUPUNKI
ETELÄINEN KANTAKAUPUNKI Myllymäki, Nuppola, Kankaantausta, Virveli, Hattelmala, Miemala Vastuullinen tilaajapäällikkö: Tuulikki Forssén Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012 Sisältö
LisätiedotITÄINEN KANTAKAUPUNKI
ITÄINEN KANTAKAUPUNKI Pienalueet: Sairio, Papinniitty, Idänpää, Katinen, Kukostensyrjä, Paavolankulma, Velssi-Kankainen Vastuullinen tilaajapäällikkö: Jari Pekuri Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut,
LisätiedotPienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki
Sisältö Pienaluelistaus... 3 Taulukko 1: Alueiden koot, 31.12.2011... 4 Taulukko 2: Alueiden asukasmäärät, 31.8.2012... 4 Kuvio 1: Alueiden asukasmäärät kaikista Hämeenlinnan asukkaista, 31.8.2012... 5
LisätiedotPOHJOINEN KANTAKAUPUNKI
POHJOINEN KANTAKAUPUNKI Pienalueet: Kirstula, Pikku-Parola, Viisari, Ojoinen-Puistomäki, Kauriala Vastuullinen tilaajapäällikkö: Seija Mäkinen Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
Lisätiedot511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden
5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotTyövoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014
Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986
Lisätiedot4 SYVÄKANKAAN SUURALUE
49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,
LisätiedotSISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.
SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.1 Väestön ikärakenne Hämeenlinna 2014 ja koko maa 2013
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotSuomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä.
KANSALAISEN OIKEUDET (opettajan tukiaineisto) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. Suomessa asuvat ulkomaalaiset
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2015
Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti
Lisätiedot2 KOIVUHARJUN SUURALUE
19 2 KOIVUHARJUN SUURALUE 21 KOIVUHARJUN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Kemin pohjoiset kaupunginosat, lentokenttä ja Kemijoen suistoalue. Koivuharjun suuralue jakaantuu Koivuharjun, Karihaaran ja
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotTyöttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)
Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
Lisätiedot312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva
3 KIVIKON SUURALUE 31 KIVIKON TILASTOALUE 34 Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Kemi- Tornion lentokentän väliin sijoittuvat Kemin koillisosat Tervaharjulta ja Kivikolta Perta-aavalle. Kivikon suuralue
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotVäestökatsaus. Lokakuu 2015
Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotTilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019
Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ 1 JULKAISTU 2019 Julkaisija: Oulun kaupunki konsernihallinto 2 VÄESTÖ 2019 Sisällys Alue... 4 Väestö... 6 Asuminen... 10 Työllisyys... 12 Hyvinvointi ja terveys... 14 Kulttuuri
LisätiedotHakijan perus- ja taustatiedot
Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotHAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015
HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotLähes joka viides suomalainen 65 vuotta täyttänyt
Väestö 0 Väestörakenne 0 Vuosikatsaus Lähes joka viides suomalainen vuotta täyttänyt Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 0 lopussa vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä
LisätiedotVäestömuutos hankekunnissa
Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen 1.10.2008
Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotLasten hyvinvoinnin indikaattorit
1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2014
Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotTILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotNyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014
VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotTilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille
Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja
LisätiedotKeitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu
Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research
LisätiedotVaasan muuttoliike
Vaasan muuttoliike 2000 2016 Tilastosuunnittelija Jaakko Löytynoja, Kaupunkikehitys, 10.7.2017 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2016 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotVUOSITILASTO 2013. Helsingin. seurakuntayhtymä
VUOSITILASTO 2013 Helsingin seurakuntayhtymä Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2013 väestömuutosten yhteenveto... 3 3. Läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2013... 4 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotPoliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen
Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki
Lisätiedot1 SAUVOSAAREN SUURALUE
1 SAUVOSAAREN SUURALUE 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE 4 Sauvosaaren suuralue jakaantuu Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueisiin. 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE Sauvosaaren tilastoalue (11) muodostaa
LisätiedotVaasan muuttoliike 2000 2014
Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 400 '000 350 300 250 (1)
Lisätiedot