Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1062/2009 vp Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tutummiksi Suomessa. Esimerkiksi vuokratyö on nopeasti kasvava pätkätyön muoto. Määräaikaisuuksia käytetään eniten julkisella sektorilla ja osa-aikaisuutta yksityisissä palveluissa. Nykyaikaan kuuluu sekin, että opiskelua ja työtä yhdistetään yhä enemmän: joka seitsemäs työllinen on samanaikaisesti kirjoilla jossakin oppilaitoksessa. Jako vakinaisiin ja pirstoutuneisiin työsuhteisiin on arkipäivää armaassa kotimaassamme. Monilla aloilla voi lähivuosina olla pulaa työvoimasta. Kilpailussa osaavasta työvoimasta pärjäävät ne työnantajat, jotka tarjoavat pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita. Pätkätyöntekijöiden asemaan on 1990-luvun jälkeen saatu aikaan monia parannuksia. Esimerkiksi työeläkkeen kertyminen koko työhistorian aikana ja pätkätyöntekijöiden sairausajan palkka ovat merkittävästi parantaneet pätkätyöntekijöitten toimeentuloa. Työsopimuslakia on uudistettu myös pätkätyöntekijöiden eduksi. Lisäksi pätkätyöhön liittyviä epäkohtia on korjattu sopimusteitse työehtosopimusten avulla. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä edelleen on tarvetta parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa erimuotoisissa työsuhteissa työskentelevien välillä. Pätkätyöntekijöiden toimeentulo tulisi varmistaa helpottamalla pääsyä ansioturvan piiriin. Se vähentää eri etuusjärjestelmien yhteensovitusongelmia ja byrokratiaa. Ansioturvan parantaminen on myös tehokas tapa vähentää köyhyyttä. Pätkätyöntekijöiden priorisoiminen ansioturvaa kehitettäessä edistää myös sukupolvien ja sukupuolten välistä oikeudenmukaisuutta. Päivärahan hakemisen osalta järjestelmää voisi myös selkeyttää varsinkin pätkätyöntekijöiden osalta. Päivärahaa voi hakea vasta jälkikäteen. Sitä on kuitenkin haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona se tulee maksettavaksi. Päivärahaa ei voida maksaa takautuvasti pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta. Tätä pidemmältä ajalta lähetetty hakemus katsotaan vanhentuneeksi. Vanhentuminen koskee sekä ensimmäistä hakemusta että jatkohakemuksia. Omavastuuaikaa koskeva hakemus ei sen sijaan vanhene. Nykyisin työttömyyskassoissa kehotetaan asiakkaita kerryttämään viikkoja, jotta työttömyysturvan maksaminen sujuisi näppärästi. Tässä on syntynyt tilanteita, joissa pätkätyöläinen kerryttää viikkoja, mutta havaitseekin päivärahoja hakiessaan, että hänen hakemuksensa on jo ehtinyt vanhentua, kun kolmen kuukauden säännöstä ei kukaan muistanutkaan muistuttaa ensimmäistä kertaa elämässään pätkätöitä tekevää ahkeraa työntekijää. Palkinto viikkojen työstä oli pieni, mutta työttömyyspäivien saatavat jäivät kokonaan saamatta, ja tämä tilanne ei juurikaan kannusta aktiivisuuteen. Myös opastuksella ja neuvonnalla on iso merkitys niin TE-toimistojen kuin myös ammattiliittojen työttömyyskassojen osalta. Kokonaisyhteistyön roolia ei voine tässäkään asiassa liikaa korostaa. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että pätkätyöntekijöiden asemaa edelleen parannetaan, lainsäädäntöä selkiytetään ja varmistetaan toimijoiden asiantunteva neuvonta myös etuisuuksien osalta? Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2009 Merja Kyllönen /vas Jyrki Yrttiaho /vas 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1062/2009 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että pätkätyöntekijöiden asemaa edelleen parannetaan, lainsäädäntöä selkiytetään ja varmistetaan toimijoiden asiantunteva neuvonta myös etuuksien osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Määräaikaisten työntekijöiden asemaan on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota. Vuonna 2005 työministeriön asettama selvityshenkilö selvitti määräaikaisia työsuhteita ja määräaikaisten työntekijöiden asemaan liittyviä kysymyksiä. Selvityshenkilön työtä jatkamaan työministeriö asetti kesällä 2006 kolmikantaisen työryhmän. Työryhmä selvitti määräaikaisen työn teettämisen juridisia edellytyksiä, määräaikaisen työn yleisyyttä ja työmarkkinoiden lähitulevaisuuden haasteita sekä arvioi sitä, missä määrin sääntely vastaa olemassa oleviin ja tuleviin haasteisiin. Perusteettomien määräaikaisten sopimusten karsimiseksi on edellä mainitun työryhmän lainsäädännön muutosehdotukset toteutettu vuoden 2008 alusta. Valvontaa on tehostettu siten, että työantajan työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen on rangaistavaa. Työsuojelun valvontalakia muutettiin siten, että työsuojeluviranomainen voi ryhtyä kehotusmenettelyyn edellä todetun selvityksen saamiseksi. Muutoksilla pyritään siihen, että perusteettomat määräaikaiset työsuhteet vähenevät. Samalla pyritään siihen, että määräaikaisten sopimusten perusteet tulisivat nykyistä paremmin harkituiksi, ja peruste tulisi myös työntekijän tietoon. Määräaikatyötä selvittäneen työryhmän työskentelyn jälkeen työministeriön asettama kolmikantainen työryhmä selvitti vuokratyötä kokonaisuudessaan. Työryhmä ehdotti marraskuussa 2007 lisättäväksi työsopimuslakiin, työturvallisuuslakiin ja ns. tilaajavastuulakiin vuokratyötä koskevaa erityissääntelyä. Muutosten tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa saattamalla lainsäädäntö vuokratyön erityispiirteitä vastaavalle tasolle. Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2009 alusta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö laati yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa opaskirjan vuokratyöstä työntekijöiden, käyttäjäyritysten ja vuokrayritysten käyttöön. Työlainsäädäntöä uudistettaessa 2000-luvulla on kiinnitetty erityisesti huomiota epätyypillistä työtä tekevien asemaan siten, että heidän oikeutensa olisivat mahdollisimman yhteneväiset toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskenteleviin nähden. Viimeisimmät uudistukset liittyvät epätyypillisissä työsuhteissa olevien sosiaaliturvan parantamiseen. Vuoden 2010 alusta voimaantulleella työttömyysturvalain muutoksella helpotettiin pätkätyöntekijöiden pääsyä työttömyyspäivärahan piiriin. Työttömyyspäivärahan edellytyksenä ollut työssäoloehto lyheni 43 viikosta 34 viikkoon. Työttömyyspäivärahan taso myös nousi, koska 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä maksetaan korotusosaa tai korotettua ansio-osaa. Työttömyyspäivärahan ja työstä saatujen tulojen yhteensovittaminen on ollut voimakkaasti esillä SATA-komitean työssä. SATA-komitean esityksestä helpotettiin sovitellun päivärahan 3

4 Ministerin vastaus maksamista ennakkoon hakijan itsensä ilmoittaman palkkatiedon perusteella. Tätä koskeva lainmuutos tuli voimaan SATA-komitea antoi ehdotuksensa sosiaaliturvan uudistamiseksi. Ehdotukset sisältävät useita ehdotuksia, jotka helpottavat sosiaaliturvan ja lyhytaikaisen työn yhteensovittamista. Sovitellun työttömyyspäivärahan osalta komitea teki vaihtoehtoisia ehdotuksia, joiden jatkovalmistelu on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Hallitus tähtää sekä valvonnan että ohjeistuksen keinoin siihen, että määräaikaisia työsuhteita käytetään vain niissä tilanteissa, joissa määräaikaisuuden tarve on aidosti ja lain säännösten mukaisesti osoitettavissa. Hallitus pyrkii eri tavoin edistämään mahdollisuuksia siirtyä epätyypillisestä työstä pysyvämpään työhön. Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 4

5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1062/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen/vänst m.fl.: Vad ämnar regeringen göra för att ytterligare förbättra de korttidsanställdas ställning, skapa klarhet i lagstiftningen och säkerställa att aktörerna får sakkunnig rådgivning också i fråga om förmåner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Under de senaste åren har mycket uppmärksamhet fästs vid visstidsanställda arbetstagares ställning. År 2005 utredde en utredningsperson som arbetsministeriet tillsatt frågorna kring visstidsanställningar och visstidsanställda arbetstagares ställning. Sommaren 2006 tillsatte arbetsministeriet en arbetsgrupp på trepartsbasis för att fortsätta utredarens arbete. Arbetsgruppen utredde de juridiska förutsättningarna för användningen av visstidsanställningar, hur allmänt förekommande visstidsanställningar är och utmaningarna för arbetsmarknaden inom den närmaste tiden samt gjorde en bedömning av i vilken utsträckning lagstiftningen är kapabel att svara mot nuvarande och framtida utmaningar. I syfte att gallra bort grundlösa tidsbegränsade arbetsavtal har den ovan nämnda arbetsgruppens förslag till ändring av lagstiftningen genomförts från ingången av Övervakningen har effektiverats så att det numera är straffbart för arbetsgivaren att försumma sin plikt att ge en utredning om anställningsförhållandets centrala villkor. Lagen om tillsynen över arbetarskyddet ändrades så att arbetarskyddsmyndigheten kan inleda ett uppmaningsförfarande för att få den ovan nämnda utredningen. Syftet med ändringarna att minska antalet ogrundade tidsbegränsade anställningsförhållanden. Ett ytterligare mål är att prövningen av grunderna för tidsbegränsade arbetsavtal ska göras noggrannare än vad som nu är fallet, och att också arbetstagaren ska informeras om grunderna. Efter att den arbetsgrupp som hade i uppgift att utreda visstidsavtal hade avslutat sitt arbete utredde en trepartsarbetsgrupp, som tillsatts av arbetsministeriet, uthyrningsarbete som helhet. Arbetsgruppen föreslog i november 2007 att det i arbetsavtalslagen, arbetarskyddslagen och den s.k. lagen om beställaransvar tas in särskilda bestämmelser om uthyrningsarbete. Ändringarna syftar till att förbättra inhyrda arbetstagares ställning genom att lagstiftningen förs till en nivå som beaktar uthyrningsarbetets särdrag. Lagändringarna trädde i kraft från ingången av Dessutom utarbetade arbets- och näringsministeriet tillsammans med arbetsmarknadsorganisationerna en broschyr om uthyrningsarbete för arbetstagarna, användarföretagen och uthyrningsföretagen. När arbetslagstiftningen reviderades på talet fästes särskild uppmärksamhet vid ställningen för arbetstagare i atypiska anställningar så att deras rättigheter i så stor utsträckning som möjligt skulle överensstämma med de rättigheter som tillsvidareanställda har. De senaste reformerna har samband med förbättring av den sociala tryggheten för arbetstagare i atypiska anställningar. Genom en ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslösa som trädde i kraft vid ingången av 2010 blev det lättare för korttidsanställda att få arbetslöshetsdagpenning. Arbetsvillkoren för 5

6 Ministerns svar den som får arbetslöshetsdagpenning förkortades från 43 till 34 veckor. Också nivån på arbetslöshetsdagpenning höjdes eftersom förhöjningsdel eller förhöjd tjänstedel betalas för de första 20 arbetslöshetsdagarna. Sammanjämkningen av arbetslöshetsdagpenningen och förvärvsinkomsterna har lyfts kraftigt fram i det arbete som kommittén för en reform av den sociala tryggheten (SATA) gjort. På förslag av SATA-kommittén underlättades förskottsutbetalningen av jämkad dagpenning på basis av de löneuppgifter som sökanden själv lämnar. En lagändring som gäller detta trädde i kraft den 1 april SATA-kommittén lade fram sitt förslag till reform av den sociala tryggheten den 18 december Betänkandet innehåller flera förslag som underlättar sammanjämkningen av socialskyddet och kortvarigt arbete. När det gäller jämkad arbetslöshetsdagpenning lade kommittén fram alternativa förslag. Social- och hälsovårdsministeriet ansvarar för den fortsatta beredningen av dessa. Regeringen eftersträvar dels med hjälp av övervakning och dels med hjälp av anvisningar att atypiska anställningar bara ska tillämpas när behovet av den typen av arbete är genuint och kan motiveras med lagstiftning. Regeringen går in för att på olika sätt förbättra möjligheterna för personer med atypiska anställningar att få mer permanent anställning. Helsingfors den 1 februari 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6