Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät
|
|
- Ilona Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät
2 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
3 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puh. vaihde (09) faksi (09) Lisätietoja: Reetta Anderson, puh: (09) reetta.anderson@ytv.fi Kansikuva: YTV / Hannu Bask Taitto: Ramboll Finland Oy 1. painos Painoprisma Oy Helsinki 2007
4 Esipuhe YTV Jätehuolto on rakentamassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallia, jonka avulla pyritään parantamaan jätehuollon toimenpiteiden suunnittelua. Suurin osa YTV:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä tulee tulevaisuudessa olemaan peräisin kotitalouksista, joten kotitalouksissa syntyvän jätteen ja syntymiseen vaikuttavien tekijöiden tarkempi tunteminen on ennakointimallia rakennettaessa olennaisen tärkeää. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kotitalouksissa syntyviin jätemääriin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi YTV Jätehuollossa projektisuunnittelija Hanna Hämäläinen. Tutkimuksessa noin 500 kotitaloutta vastasi kyselyyn ja punnitsi jätteensä kolmen viikon ajan maaliskuussa Tutkimuksen toteutuksessa mukana ovat YTV Jätehuollosta olleet myös Reetta Anderson, Silja Huuhtanen, Mona Arnold, Riitta-Liisa Hahtala, Olli Linsiö ja Timo Tilli. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa työhön osallistuivat lisäksi Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Camilla von Bonsdorff Helsingin ympäristökeskuksesta, Juha Espo Tilastokeskuksesta, Kirsi Merilehto Suomen ympäristökeskuksesta ja Ulla-Maija Mroueh VTT:ltä. Tutkimuksen tulosten analysoinnin ja raportoinnin teki YTV Jätehuollon toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Ramboll Finland Oy:ssä tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastasivat Virve Toukola, Anne Vehmas, Seppo Järvinen ja Jenni Haapaniemi.
5
6 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto toteutti maaliskuussa 2006 tutkimuksen, jossa selvitettiin kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta noin 500 kotitaloutta, jotka punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan. Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta. Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti, minkä aiheutti tutkimusryhmän aktiivisempi lajitteluinto, suurempi kiinnostus jätteen synnyn ehkäisyyn sekä mahdollisesti myös tutkimuksen vaikutus jätteen tuottoon. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen mukaan syntyvät jätemäärät vaihtelevat erittäin voimakkaasti kotitalouksien välillä. Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli kg/as/a. Keskimäärin pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä 340 kg asukasta kohti vuosittain. Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimukseen osallistuneista kotitalouksista 98 lajitteli säännöllisesti paperia, 74 kartonkia, 67 biojätettä, 64 lasia, 47 pahvia, 26 metallia sekä 15 energiajätettä. Lajitteluaktiivisuus vaikuttaa erittäin merkitsevästi sekajätteen määrään. Lajitteluaktiivisuus oli sitä suurempi, mitä korkeampi oli kotitaloudessa asuvan vanhimman aikuisen ikä. Jätemääriin vaikuttavia tekijöitä löydettiin useita. Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksista tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi nousi talouden koko, talouden vanhimman aikuisen ikä, tulotaso, perhetyyppi, lasten ikä sekä koulutustaso. Tulotaso vaikuttaa tuotetun jätteen määrään eniten nuorten aikuisten ikäryhmässä. Lapsiperheet, joissa on alle kaksivuotiaita lapsia, tuottavat yli kaksinkertaisen määrän sekajätettä asukasta kohden verrattuna muihin lapsiperheisiin. Asumiseen liittyvistä tekijöistä merkittäviksi nousivat kotona vietetyn ajan määrä, asuintyyppi sekä asunnon pintaala. Asuintyypeistä 2 9 huoneiston kiinteistöissä asuvat tuottavat eniten sekajätettä. Pinta-ala asukasta kohden ei vaikuta sekajätemäärään asukasta kohden, mutta paperin osalta jätemäärä on sitä suurempi, mitä enemmän on asunnossa tilaa asukasta kohden. Tätä paperimäärän eroa selittää osittain mutta ei kokonaan se, että yksinasuvilla on yleensä enemmän tilaa henkeä kohden kuin perheillä. Henkilöiden kulutuskäyttäytymistä kuvaavista tekijöistä merkittävimpiä olivat sanomalehtien tilaaminen kotiin ja kestovaippojen käyttö. Taloudet, joihin tuli päivittäin tilattu sanomalehti tuottivat paperia kaksinkertaisen määrän asukasta kohden verrattuna talouksiin, joihin ei tullut lainkaan tilattuja sanomalehtiä. Kulutuskäyttäytymisen osana arvioitiin erilaisia jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttavia tekijöitä. Elokuvien, kirjojen ja harrastusvälineiden lainaamisella ja vuokraamisella sekä käytettyjen tavaroiden ostolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys paperijätteen määrään. Näillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta sekajätteen määrään tai muiden erikseen lajiteltujen jätteiden määrään.vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa huomioitavat asiat sekä pakkausjätemäärän huomiointi eivät vaikuta syntyvän kokonaisjätteen määrään. Vaatteita ostettaessa kiinnitetään enemmän huomiota muotiin ja trendeihin kuin kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa. Muodin arvostus liittyy ikään ja kulutuskäyttäytymiseen. Kodinkoneita ostettaessa tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat asiat ovat hinta ja pitkäikäisyys. Ostoon vaikuttavilla asioilla ei ole vaikutusta jätteiden lajitteluun tai muuhun tässä tutkittuun kulutuskäyttäytymiseen. Vastaajista ne, jotka pitivät omaa mahdollisuuttaan vähentää jätettä merkittävänä, tuottivat kokonaisuudessaan jo vähemmän jätettä kuin ne, jotka eivät uskoneet omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa jätteen synnyn ehkäisijöinä. Avainsanat: jätehuolto, kotitaloudet, jätemäärät, jätteisiin vaikuttavat tekijät, sekajäte, paperijäte, biojäte, punnitus, tutkimus Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Sivuja: 87 Kieli: Suomi YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)
7 Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Datum Publikationens titel: Påverkande faktorer till hushålls avfall mängden i huvudstadsregionen Finansiär / Uppdragsgivare: SAD Avfallshantering SAD Avfallshantering gjorde i mars 2006 en undersökning där mängden avfall från hushållen samt faktorer i anslutning till avfallets uppkomst utreddes. Avsikten med undersökningen var att utreda hur hushållens olika egenskaper samt de boendes livssituation, konsumtionsvanor och sorteringsaktivitet påverkar avfallsmängderna. I undersökningen deltog cirka 500 hushåll i huvudstadsregionen. De vägde sitt avfall under tre veckors tid. De hushåll som deltog i undersökningen motsvarade hushållen i hela huvudstadsregionen i fråga om familjestorlek, åldersfördelning och bostadstyp. De avfallsmängder som hushållen i undersökningen producerade var däremot mindre än i huvudstadsregionen i genomsnitt, vilket berodde på aktivare sorteringsiver, större intresse att förhindra uppkomsten av avfall samt eventuellt också undersökningens inverkan på avfallsproduktionen i den undersökta gruppen. Därför kan avfallsmängderna i den här undersökningen inte generaliseras för hela SADområdet, utan vid genomgången av resultaten gjordes en fokusering på att hitta skillnader mellan olika slags hushåll. Resultaten undersöktes med statistiska metoder. Enligt undersökningen varierar de uppkomna avfallsmängderna mycket kraftigt mellan olika hushåll. Variationen i total avfallsmängd bland dem som deltog i undersökningen var kg/pers/a. Hushållen i huvudstadsregionen producerar i genomsnitt 340 kg avfall per person och år. Beträffande blandavfall från hushåll är medeltalet på SAD:s område cirka 170 kg/pers/a och i undersökningen var variationen kg/pers/a. Av de hushåll som deltog i undersökningen sorterade 98 regelbundet papper, 74 kartong, 67 bioavfall, 64 glas, 47 papp, 26 metall samt 15 energiavfall. Sorteringsaktiviteten har mycket stor inverkan på mängden blandavfall. Ju äldre den äldsta vuxna personen i hushållet var, desto större var sorteringsaktiviteten. Det noterades många faktorer som påverkar avfallsmängderna. Statistiskt signifikanta faktorer bland hushållens och de boendes egenskaper var hushållets storlek, den äldsta vuxna personens ålder i hushållet, inkomstnivå, familjetyp, barnens ålder samt utbildningsnivå. Inkomstnivån påverkar avfallsmängden mest i åldersgruppen unga vuxna. Barnfamiljer med barn under två-åriga producerar mer än dubbelt så mycket blandavfall per person jämfört med andra barnfamiljer. Signifikanta faktorer i anslutning till boende var hur mycket tid som tillbringas hemma, bostadstyp samt bostadsyta. Av bostadstyperna var det de som bodde i fastigheter med 2 9 lägenheter som producerade mest blandavfall. Ytan per person påverkar inte mängden blandavfall per person, men ju mer utrymme det finns per person i bostaden, desto större är mängden avfallspapper. Den här skillnaden i pappersmängd förklaras delvis men inte helt av att ensamboende i allmänhet har mera utrymme per person än vad familjerna har. De viktigaste av faktorerna som beskriver personernas konsumtionsbeteende var tidningsprenumerationer och användning av tvättbara blöjor. Hushåll som dagligen fick en prenumererad tidning producerade dubbelt så stor mängd papper per person jämfört med hushåll som inte alls prenumererade på några tidningar. Som en del av konsumtionsbeteendet bedömdes olika faktorer som bidrar till att inget avfall uppkommer. Om man lånar och hyr filmer, böcker och hobbyredskap samt köper begagnade saker står det i ett statistiskt signifikant samband med mängden pappersavfall. Det har dock ingen statistiskt signifikant inverkan på mängden blandavfall eller mängden andra avfallsfraktioner som sorteras separat. Att beakta mängden förpackningsavfall samt frågor som övervägs vid köp av kläder, hushållsmaskiner och möbler påverkar inte den totala avfallsmängden. Vid klädköp tänker man mera på mode och trender än vid köp av hushållsmaskiner och möbler. Uppskattning av mode har ett samband med ålder och konsumtionsbeteende. Vid köp av hushållsmaskiner påverkas köpbeslutet mest av pris och livslängd. De aspekter som påverkar köpet påverkar inte avfallssorteringen eller annat konsumtionsbeteende som här undersökts. De svarande som ansåg sig ha stor möjlighet att själva minska avfallsmängden producerade totalt sett mindre avfall än de som inte trodde sig ha några möjligheter att förhindra uppkomsten av avfall. Nyckelord: avfallshantering, hushåll, avfall mängden, påverkande faktorer till avfall, blandavfall, papper avfall, bioavfall, vägning, undersökning Publikationsseriens titel och nummer: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Sidantal: 87 Språk: Finska Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) , telefax (09)
8 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Date of publication Title of publication: Factors affecting the household waste amounts in the Helsinki metropolitan area Financed by / Commissioned by: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto conducted a study in March 2006, which examined the amounts of household waste and the processes involved in its production. The aim of the study was to examine the effects of household characteristics and life situations of the residents on consumer habits and waste sorting and how they affect the production of household waste. Approximately 500 households took part in the study by weighing their household waste during three weeks. The households represented the metropolitan area well for their family size, age distribution and accommodation type. Instead the amount of waste produced was a bit less than average for the metropolitan area, which was due to higher waste sorting eagerness and greater interest in waste production inhibition in the study group and possibly due to an effect by the study on the production of waste. Thus the waste amounts of this study can not be generalized for the whole metropolitan area. The study focuses on finding the differences between several types of households. The results were examined with statistical methods. According to the study, waste amounts differ very greatly between households. The total amount of waste produced ranged from 35 to kg/person/a. The average waste production in the capital area is 340 kg/person/ a. The average for household produced mixed waste in the metropolitan area is c. 170 kg/person/a when the study yelded amounts ranging from 0 to 500 kg/person/a. From the participating households 98 sorted paper, 74 sorted cardboard, 67 sorted bio waste, 64 sorted glass, 47 sorted paperboard, 26 sorted metal and 15 energy waste on a regular basis. Sorting eagerness greatly influences the amount of produced mixed waste. Sorting eagerness had a correlation with the age of the oldest person in the household, the older the oldest person, the higher the sorting eagerness. Several factors influencing waste amounts were found. Statistically significant factors from household and inhabitant characteristics were the size of the household, the age of the oldest person, income level, family type, age of children and level of education. Income level influences the amount of waste produced most in the age group of young adults. Families with children under the age of two produce over twice the amount of mixed waste compared to other families with children. Most important factors involved with housing were time at home, housing type and apartment surface area. Housing types with 2 to 9 rooms produced most mixed waste. Surface area per inhabitant does not affect mixed waste amount per inhabitant, but for paper the amount of waste is greater when there is more surface area per person. This increase in paper amount is partially, but not fully, explained by single inhabitants having more surface area per person compared to families. Most important personal factors characterizing consumer habits were newspaper subscriptions and the use of cloth diapers. Households which received a subscription newspaper produced twice the amount of waste paper compared to households with no newspaper subscriptions. As part of consumer habits different inhibiting factors involved with waste production were evaluated. Borrowing and renting of movies, books and recreational equipment as well as buying secondhand products had a statistically significant effect on the amount of waste paper produced. However they did not have a statistically significant effect on the production of mixed waste or other separately sorted wastes. Issues related to purchaising decision when buying clothes, hosehold appliances and furniture and paying attention to the amount of packaging waste does not affect the total amount of produced waste. Fashion and trends are more important when buying clothes than household appliances or furniture. Appreciation of fashion has a correlation with age and consumer habits. The most important characteristics when buying household appliances are price and product lifespan. Characteristics influencing the buying decision do not affect waste sorting habits or other consumer habit issues analyzed in this study. Respondents who considered their potential to reduce waste production to be significant were already producing less waste than respondents who considered their potential to be insignificant. Keywords: waste management, households, waste amounts, factors affecting the waste, mixed waste, recycled paper, biowaste, weighing, study Publication Series title and number: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Pages: 87 Language: Finnish YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, telphone , fax
9
10 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Yleistä Tutkimuksen tavoitteet Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset Pääkaupunkiseutu Pirkanmaa Muu maailma Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimusalueen valinta Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus Punnitus Taustatiedot Aineiston käsittely Tilastollinen analysointi Tutkimusotoksen edustavuus Tulosten luotettavuus Tulokset ja niiden analysointi Jätemäärät Kokonaisjäte Sekajäte Paperi Biojäte Merkitsevyydeltään olennaisimmat tekijät jätelajeittain Kokonaisjäte Sekajäte Paperi Biojäte... 22
11 4.3 Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksien vaikutukset jätemääriin Talouden koko Ikä Tulotaso Koulutus Kotona vietetty aika Asuminen Kotitalouksien käyttäytymisen vaikutus jätemääriin Kuluttaminen Ruoka Lemmikit Jätteen omatoiminen hyödyntäminen Jätteen synnyn ehkäisy Jätteiden lajittelu Tutkimukseen osallistuneiden vastaukset loppukyselyyn Vertailu muihin tutkimuksiin Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteet Pääkaupunkiseudun kyselytutkimus Pirkanmaan kotitaloudet Muualla maailmalla tehdyt tutkimukset Johtopäätökset...42
12 11 1 Johdanto 1.1 Yleistä Jätehuollossa tapahtuu paraikaa suuria muutoksia. Lainsäädäntö ja strategiset ohjauskeinot kiristävät kaatopaikoille asetettuja vaatimuksia niin teknisille rakenteille kuin loppusijoitettavan jätteen laadulle. Syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä ollaan siirtymässä yhä laajemmin laitosmaisiin käsittelyratkaisuihin, jotka pääasiallisesti ovat materiaalikierrätykseen soveltumattoman jätteen hyödyntäminen energiana. Tulevaisuuden trendeinä on useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa tunnistettu niukentuvat luonnonvarat ja mm. siitä aiheutuva jätemateriaalien arvon nousu. Lisäksi pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvusta johtuen myös pääkaupunkiseudulla syntyvät jätemäärät tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Edellä kuvatut muutokset kasvattavat jätteen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja asettavat tulevaisuuden jätemäärien ennakoimisen yhä tärkeämmäksi keinoksi toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseen. Jätehuollon toteuttamisen vastuukysymyksiä on tarkennettu jätelain osittaisuudistuksella syksyn 2006 aikana ja kunnallisten jätehuoltoa toteuttavien organisaatioiden vastuulla ovat tulevaisuudessa kotitalouksien sekä julkisen palvelutoiminnan jätehuollon järjestäminen. Näin ollen YTV:lle on olennaisen tärkeää tuntea nimenomaan juuri kotitalouksissa muodostuvien jätteiden syntymiseen liittyvät tekijät ja eri tekijöiden keskinäiset merkityssuhteet. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Lisäksi haluttiin selvittää erilaisten jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvien ajatusten ja toimenpiteiden vaikutusta jätemäärien lisäksi muuhun kulutuskäyttäytymiseen. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään hyväksi YTV Jätehuollon toiminnassa ja mm. rakenteilla olevassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallissa, jonka avulla pyritään paremmin suunnittelemaan jätehuollon toimenpiteitä jätteen synnyn ehkäisemiseksi, jäteneuvonnan kohdistamiseksi, materiaalikierrätyksen tehostamiseksi ja käsittelymenetelmien optimoimiseksi.
13 12 2 Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset 2.1 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla tehtiin kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimus vuosina Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa kotitalouksien sekajätteen koostumuksesta. Tutkimuksessa vertailtiin erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua, sekä selvitettiin hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteeseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin sekajätteen sisältämien materiaalien hyötykäyttöpotentiaalia. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen viittä eri kiinteistöryhmää, jotka olivat omakotitalot, 2 4 huoneiston kiinteistöt, 5 9 huoneiston kiinteistöt, vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt ja vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt. Kiinteistöryhmät valittiin paperin ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteiden perusteella. Paperin erilliskeräysvelvoite on vähintään viidenhuoneiston kiinteistöissä ja biojätteen erilliskeräysvelvoite vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä. Lisäksi osassa kerrostaloista oli kartongin keräysastioita. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella viikon mittaisina tarkkailujaksoina. Jätettä tutkimukseen kerättiin asukkaalta. Keräysalueet ja tutkitut kiinteistöt valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin pääkaupunkiseudun asukkaita. Kiinteistöjen valinnassa käytettiin asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohti ja alueiden asukkaiden sosioekonomista tasoa. Tutkimuksessa sekajäte lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen. Tutkimuksessa käsiteltiin 170 tonnia jätettä, joka muodostui 108 näytteestä. Jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu lajitella syntypaikalla ennen jäteastiaan laittamista. (YTV 2004) YTV:n alueella on tehty vuosittain (vuosina ) kyselytutkimus TNS Gallupin toimesta. Kyselytutkimuksissa on selvitetty pääkaupunkiseutulaisten mielipiteitä jätehuoltoon liittyvistä tiedotus- ja neuvontapalveluista. Tämän lisäksi tutkimuksessa on selvitetty pääkaupunkiseudun asukkaiden jätteen lajittelua ja toimia jätteen synnyn vähentämiseksi. Tutkimus on osoitettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yli 18-vuotiaalle väestölle. Aineisto kerättiin kirjekyselynä viimeksi tammi helmikuussa Lomake lähetettiin yhteensä 3500 kohdehenkilölle, joista 1002 vastasi. 2.2 Pirkanmaa Pirkanmaan alueella on tehty vuonna 2003 tutkimus, jossa asukkaat myös punnitsivat itse jätteensä. Tutkimus toteutettiin kokoamalla tutkimukseen sopivat kotitaloudet asumismuodon, perhemuodon, elintason yms. tekijöiden mukaan. Suurimpana erona pääkaupunkiseudulla tässä raportissa kuvatun ja Pirkanmaan tutkimusten välillä on se, että Pirkanmaan alueen tutkimuksessa ryhmien jäseniä opastettiin lajittelemaan jätteensä. Koejaksoja oli 4 ja koeryhmien tuli pitää kirjaa koejaksojen aikana kertyneistä jätemääristä. Kotitalouksia tutkimuksessa oli mukana yhteensä 100. Koejaksojen lopuksi kotitalouksien edustajat palauttivat aina punnituskaavakkeen, jossa jakson aikana syntyneiden bio-, paperi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja kuivajätteen määrät oli eritelty. Lisäksi kotitalouksien edustajat palauttivat jokainen taustatietolomakkeen, josta kävi ilmi edustajaa ja hänen kotitalouttaan koskevat taustatiedot. (Lemmetyinen 2004) 2.3 Muu maailma Valtion teknillinen tutkimuskeskus on tehnyt YTV Jätehuollon toimeksiantona esiselvityksen yhdyskuntajätteen määristä ja ennakoinnista vuonna Selvitykseen koottiin tutkimustietoa yhdyskuntajätteen synnystä, määrästä ja koostumuksesta eri maissa. Selvityksessä esitettiin tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan syntyvän yhdyskuntajätteen määrään. Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen ympäristökeskuksen selvityksiä ja tiedonantoja, jätelaitosten vuosikertomuksia ja tiedonantoja, suomalaisia ja kansainvälisiä jätteen laatu- ja määrätutkimuksia sekä kansainvälisiä tilastoja. Kansainvälisissä jäte- ja laatututkimuksissa pääpaino oli pohjoismaisilla tutkimuksilla, mutta tietoa kerättiin myös mm. Englannista, Itävallasta ja USA:sta. (Arnold 2006)
14 13 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimus aloitettiin tammi-helmikuussa 2006, jolloin asukkaat vastasivat ilmoittautumisen yhteydessä muutamiin taustatietokysymyksiin osallistujien valintaa varten. Tavoitteena oli saada 500 osallistujaa tutkimukseen, jolloin tutkimukseen ilmoittautuvia tarvittiin hieman enemmän. Oletuksena oli, että noin 7 tiedon tutkimuksesta saaneista kiinnostuu ja ilmoittautuu tutkimukseen. Näiden tavoitteiden ja olettamusten perusteella esikyselykaavake tutkimuksesta lähetettiin noin 9000 kotitaloudelle. Kyselyn saaneista noin 600 ilmoittautui halukkaaksi osallistua tutkimukseen. Halukkaista valittiin tutkimukseen mukaan noin 500 taloutta, joista 466 vastasi tutkimukseen toivotulla tavalla. Varsinainen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena maalis-huhtikuussa Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan YTV:n antamien ohjeiden mukaisesti ja täyttivät esikyselyä tarkemman perus- ja taustatietokyselyn Tutkimusalueen valinta Tutkimusalueeksi valittiin kokonaisia postinumeroalueita Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Valitut alueet olivat Helsingissä Malminkartano, Espoossa Lintuvaara ja Uusmäki sekä Vantaalla Pähkinärinne. Tieto tutkimuksesta lähetettiin jokaiseen kotitalouteen valituilla alueilla. Alueiden sijainti lähellä toisiaan mahdollisti sen, että tutkimukseen osallistuvien kotitalouksien oli helppo osallistua myös muiden alueiden tiedotustilaisuuksiin. Tutkimuksessa oli mukana erityyppisiä asuinalueita ja asuntotyyppejä, kuten omakotitaloja, kerrostaloja, rivitaloja ja opiskelija-asuntoja. Taulukossa 1 on esitetty niiden kotitalouksien määrät tutkimusalueittain, joille lähetettiin kysely halukkuudesta tutkimukseen osallistumiseen. Taulukko 1. Tutkimukseen valitut alueet ja alueiden kotitalouksien määrät. Kunta Tutkimusalue Talouksien määrä Taloudet pientaloissa Taloudet kerrostaloissa Vantaa Pähkinärinne Espoo Uusmäki Espoo Lintuvaara Helsinki Malminkartano Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta Kotitaloudet valittiin tutkimukseen ilmoittautuneista satunnaisotantana siten, että etukäteen valittuja ryhmiä saatiin mukaan riittävästi. Etukäteen valittuja ryhmiä tarvittiin mukaan tutkimukseen kutakin vähintään 50 kappaletta, mutta mieluusti enemmän. Etukäteen valitut ryhmät olivat seuraavat: Talouden henkilömäärä: 1, 2, 3, 4 tai enemmän Lasten lukumäärä: 1, 2, 3 tai enemmän Yhden hengen taloudet: miehet, naiset Taloudessa asuvien aikuisten iät: 18-24, 35-34, 35-44, 45-54, 55-64, yli 64 vuotta Taloudessa asuvien lasten iät: 0-2, 3-6, 7-13, vuotta Kotitaloudessa on vaippaikäisiä lapsia Asuntotyyppi: omakotitalo
15 Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus Tutkimukseen ilmoittautuneille ja hyväksytyille kotitalouksille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin enemmän tutkimuksesta. Ennen tutkimukseen osallistumista jotkut kotitaloudet tiedustelivat, miten paljon tutkimukseen osallistuminen vie aikaa ja haittaavatko lomamatkat ja vieraat tutkimukseen osallistumista. Myös tutkimuksen toteuttamisesta kyseltiin lisätietoja. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien edellytettiin osallistuvan infotilaisuuteen, jossa kerrottiin tutkimuksesta tarkemmin. Infotilaisuuksissa kaikille tutkimukseen osallistuville kotitalouksille jaettiin tutkimusmateriaali, joka sisälsi ohjeet tutkimuksen toteuttamiseen kotitaloudessa. Lisäksi kerrottiin siitä, miten tutkimusjakson alkuun ajoittuva kuljetusalan lakko tuli ottaa tutkimuksessa huomioon. Kuljetusalan lakosta johtuvien jäteastioiden tyhjennystiheyksien muuttumisesta aiheutuvien tutkimusongelmien vuoksi kotitalouksien tuli punnita syntyvät jätteet riippumatta siitä, milloin ne vietiin jäteastiaan. Tutkimuksen parissa työskentelevä projektisuunnittelija antoi lisäksi tarvittaessa kotitalouksille lisäohjeita puhelimitse ja sähköpostitse. Kysymyksiä tutkimuksen suorittamisesta ei juuri tullut, vaan lähes kaikille tutkimukseen osallistuneille riitti kirjalliset ohjeet. Jonkin verran kysymyksiä esitettiin jätteiden punnitustiheydestä ja siitä, mitkä jätteet tulisi punnita erikseen. Puutteellisia vastauksia kysymyksiin tuli melko paljon. Esimerkiksi kysymykseen tulotasosta oli vastattu usein puutteellisesti. Uusia vastauksia tällaisiin kohtiin jouduttiin kyselemään erikseen jälkikäteen Punnitus Tutkimukseen osallistuvat kotitaloudet saivat YTV:n lahjoittamana elektroniset keittiövaa at, joilla jätteet tuli punnita. Keittiövaa an tarkkuus oli 1 gramma. Kotitaloudet saivat myös tarkat ohjeet jätteiden punnitusta varten. Punnitusta varten tuli valita tutkimusajanjaksolta kolmen viikon mittainen seurantajakso. Lajittelutottumuksia ei saanut muuttaa seurantajakson aikana, vaan lajittelu tuli suorittaa samoin kuin normaalistikin. Kolmen seurantaviikon aikana kaikki erilleen kerätyt jätteet tuli punnita ennen niiden vientiä jäteastiaan. Kotitalouksille jaettu punnitusohje on liitteenä Taustatiedot Tutkimukseen osallistuneille lähetetyn kyselyn perustieto-osassa oli 12 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien ominaisuuksia, kuten henkilömäärää ja tulotasoa. Kyselyn taustatieto-osassa oli 30 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien käyttäytymistä jätteen synnyn, lajittelun ja käsittelyn suhteen. Taustatietokysely on esitetty liitteessä 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ominaisuuksista kertovat perustietojakaumat on esitetty liitteessä Aineiston käsittely Tutkimuksen tulosaineiston käsittelyssä tehtiin seuraavat laskennalliset muunnokset: Vuosituloja tarkasteltiin OECD:n ns. muunnellun kulutusyksikköasteikon avulla (1 aikuinen = 1, muut yli 13-vuotiaat = 0,5, 0-13-vuotiaat = 0,3). Kerroin koko vuoden jätemäärille laskettiin sekajätteen kuutiopainon keskimääräisestä määrästä vuosina (kerroin: 1,032561). Kerroin perustuu viiden vuoden seurantaan jätemäärien vaihteluista vuodenaikojen mukaan. Pinta-ala henkilöä kohti on laskettu jakamalla asunnon kokonaispinta-ala talouden henkilömäärällä. Tutkimuksessa on yhdistetty pariskuntia vastaaviksi kotitalouksiksi kaikki sellaiset kotitaloudet, joissa asuu useita aikuisia, mutta ei lapsia. Lapsiperheiksi on katsottu taloudet, joissa asuu useita aikuisia ja näiden lisäksi lapsia. Yli kahden aikuisen kotitalouksia oli tutkimuksessa niin vähän, että erikseen tarkasteltavina ryhminä tuloksilla ei olisi ollut riittävää luotettavuutta. Tutkimuksessa pariskunta voi siten olla esimerkiksi perhe, jossa asuu vanhemman lisäksi vain aikuinen lapsi.
16 15 Lisäksi joidenkin kysymysten harvinaisimpia vastausvaihtoehtoja yhdisteltiin, jotteivät liian vähäiset havaintomäärät estäisi analyyseja. Esimerkiksi kestovaippojen käytön säännöllisyys luokiteltiin uudelleen kolmeen luokkaan (pääsääntöisesti, satunnaisesti, ei koskaan) kyselyn viiden kohdan sijaan. Uusien yhdisteltyjen muuttujien muodostamisen jälkeen valittiin analyysiin mukaan otettavat muuttujat. Kaikkia kysymyksiä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin. Muualta tuodun jätepuun (kuten kuormalavojen) polttoa tulisijassa ei otettu mukaan, koska kysymys oli aseteltu siten, että vastausten määrät eivät olleet yhteismitallisia, eikä poltetun puun todellista määrää voitu määrittää. Lisäksi jätepuuta polttavien määrä oli suhteellisen pieni. Kertakäyttöastioiden käyttöä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin, koska kotitalouksissa käytettiin kertakäyttöastioita lähes poikkeuksetta vain erikoistilanteissa tai ei ollenkaan. Kotona tehtävän ansiotyön määrää ja laatua ei otettu mukaan tilastolliseen analysointiin, koska monet vastaajat olivat selvästikin ymmärtäneet kysymyksen toisin kuin oli tarkoitettu. Tutkimusaineistosta poistettiin selvästi virheelliset punnitustulokset. 3.4 Tilastollinen analysointi Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin Excel-taulukkolaskentaympäristöön luodulla Tixel-ohjelmalla. Tixel on kätevä työkalu tämäntyyppisissä kyselyissä, sillä se on tehty nimenomaan yhteiskuntatieteellisten kyselyaineistojen analyysia varten. Perusanalyyseihin esimerkiksi SAS-tilastolaskentaohjelma ei olisi antanut lisäarvoa, mutta keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien laskennassa käytettiin yleistettyä lineaarista mallia, joka tehtiin SAS-ohjelmalla. Tilastolliseen analysointiin mukaan valituista muuttujista ajettiin tunnusluvut (keskiarvot, minimit, maksimit, alakvartiilit, yläkvartiilit, keskihajonnat ja mediaanit), jakaumat ja korrelaatiomatriisi, joiden pohjalta valittiin tekijöitä tarkempaan tarkasteluun. Jätemäärien keskiarvoja tarkasteltiin taustamuuttujittain ja testattiin varianssianalyysillä, onko ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Merkitsevästi jätemääriin vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksia tarkasteltiin kahden tai kolmen selittävän muuttujan varianssianalyysilla siltä osin, kuin aineiston määrä pysyi eri vastausvaihtoehtoyhdistelmien osalta riittävänä. Kun tietyn tekijän vaikutusta jätemääriin selvitetään esimerkiksi eri ikäryhmissä, saadaan suljettua pois iän vaikutusosuus. Tilastolliset merkitsevyydet on esitetty tässä raportissa esitettyjen kuvaajien kuvateksteissä tähdillä: *** tilastollisesti erittäin merkitsevä, ** tilastollisesti merkitsevä, * tilastollisesti melkein merkitsevä ja tilastollisesti oireellinen tai ei merkitsevyyttä. Aluksi testattiin selittävien tekijöiden vaikutusta kuhunkin tarkasteltuun jätelajiin. Koska muita erilliskerättäviä hyötyjätejakeita kuin paperia ei lajitella jokaisessa kotitaloudessa, tarkasteltiin erikseen vain kokonaisjätettä, sekajätettä ja paperia. Loppujen jätejakeiden osalta esitetään ainoastaan lajitteluasteeseen liittyviä tietoja. Keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien selvittämisessä käytettiin yleistettyä lineaarista mallia (additiivinen malli eli sakkomalli), koska siinä selittävät tekijät voivat olla jatkuvia tai luokiteltuja. Mikäli selittäjä on jatkuva, sen parametria tulkitaan kuten tavallisessa lineaarisessa regressiomallissa eli selittäjän yhden mittayksikön kasvattaminen kasvattaa selitettävän muuttujan Y keskimääräistä arvoa selittäjän kertoimen verran. Luokitellun selittävän muuttujan tapauksessa yksi luokkataso asetetaan niin sanotuksi nollatasoksi (vertailuluokka), johon muita luokkatasoja verrataan. Jokaiselle eri luokkatasolle lasketaan yksikäsitteinen vaikutus selitettävän muuttujan Y keskimääräiseen tasoon. Yleistetyssä lineaarisessa mallissa käytettiin seuraavia keskeisimpiä selittäviä tekijöitä: Helsingin Sanomien tilaaminen, talouden henkilömäärä, vanhimman aikuisen ikäryhmä, töissä/kotona, nuorimman lapsen ikäryhmä ja talouden tulotaso. Selitettävinä muuttujina olivat seka-, paperi- ja kokonaisjätemäärät.
17 Tutkimusotoksen edustavuus Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta (kuvat 1 3). Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Ikäjakauma tutkimuksessa Ikäjakauma YTV:n alueella vuotta vuotiaat 12 Vanhimman aikuisen ikäryhmä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74 vuotta 5 yli 65-vuotiaat Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien vanhimman aikuisen ikäryhmän jakauma ja ikäjakauma YTV:n alueella. Talouden henkilömäärä tutkimuksessa Talouden henkilömäärä YTV:n alueella tai enemmän 7 5 tai enemmän Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien henkilömäärä ja kotitalouksien henkilömäärä YTV:n alueella. Asuintyyppi tutkimuksessa Asuintyyppi YTV:n alueella Omakotitalo 20 Erilliset pientalot 15 Paritalo tai rivi- tai kerrostalo, alle 10 huoneistoa 13 Rivi- ja ketjutalot 9 Rivi- tai kerrostalo, väh 10 huoneistoa 67 Asuinkerrostalot Kuva 3. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien asuntotyyppi ja asuntotyyppi YTV:n alueella.
18 Tulosten luotettavuus Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon, että tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet kiinnittävät todennäköisesti normaalia enemmän huomiota jätteiden lajitteluun ja jätteen synnyn ehkäisyyn, koska ovat osallistuneet tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen on vaatinut kotitalouksilta paneutumista asiaan sekä aikaa ja vaivaa. Täten voidaan olettaa, että kiireiset kotitaloudet sekä sellaiset kotitaloudet, joissa jäteasioista ei välitetä, eivät todennäköisesti ole lähteneet mukaan tutkimukseen. Tuloksiin on voinut vaikuttaa myös kotitalouksien jätteen lajittelussa ja punnituksessa tapahtuneet virheet. Tutkimukseen osallistuminen on myös saattanut vaikuttaa kotitalouksien jätteiden lajitteluun punnitusjaksolla, vaikka ohjeissa nimenomaan pyydettiin lajittelemaan samoin kuin normaalisti. Punnitusjaksolle on myös saattanut osua esimerkiksi suuret juhlat tai matka, mikä on saattanut vääristää hyvin paljon tuloksia. Aineistosta on pyritty poistamaan selvästi virheelliset tulokset, kuten poikkeuksellisen suuria jätemääriä tuottaneet kotitaloudet, joita aineistossa oli vain kaksi. Tulosten luotettavuutta pyrittiin varmistamaan mm. sillä, että kyselyaineistosta jätettiin käsittelemättä muutama monitulkintainen kysymys (kohta 3.2). Monen selittävän tekijän varianssianalyysien tilastollista merkitsevyyttä ei aina voitu testata, sillä jaettaessa aineistoa monelle muuttujalle jäi joidenkin tarkasteltavien ryhmien havaintomäärä liian pieneksi tai jopa nollaksi.
19 18 4 Tulokset ja niiden analysointi 4.1 Jätemäärät Vertailuja eri muuttujien suhteen esitetään ainoastaan kokonaisjätteen, sekajätteen, paperin ja osin biojätteen osalta. Muiden jätelajien osalta esitetään raportin tekstiosuudessa vain lajitteluaktiivisuuteen liittyviä tuloksia. Tämä johtuu siitä, että jätelajit, joita ei lajitella kaikissa talouksissa, eivät anna vertailukelpoisia tuloksia. Esimerkiksi vähäisestä kartongin määrästä ei voi päätellä, johtuuko se lajittelun puutteesta vai tämän jätejakeen vähäisestä tuotosta. Paperin lajitteli muutamaa kotitaloutta lukuun ottamatta kaikki tutkimuksen taloudet. Biojätteen osalta oli käytettävissä ennestään tietoa lajitteluvelvollisista kiinteistöistä, joihin voitiin verrata biojätettä lajittelevien biojätemääriä. Biojätteen osalta tulokset eivät ole kuitenkaan yhtä luotettavia kuin kokonaisjätteen, sekajätteen ja paperin. Kotitalouksissa tutkimuksen aikana syntyvät jätemäärät jätejakeittain on esitetty liitteessä Kokonaisjäte Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli kg/as/a, kun aiempien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä keskimäärin 340 kg asukasta kohti vuosittain (YTV 2004). Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän kokonaisjätteen määrän keskiarvo on 238 kg/as/a (kuva 4). Kokonaisjätemääräjakauma muistuttaa normaalijakaumaa. Kaikissa talouksissa syntyy jätettä, joten myös kaikkein pienimpiä määriä on vähän. Puolessa talouksista jätettä syntyi kg/asukas/vuosi. Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi , , , , , , , , , , Kuva 4. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien kokonaisjätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 238 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo kokonaisjätteen määrälle oli 340 kg/as/a (YTV 2004) Sekajäte Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrän keskiarvo on 69 kg/as/a (kuva 5). Sekajätemäärän jakauma on vino. Tässä tutkimuksessa jakauman vinous ei kuitenkaan haittaa tulosten tarkastelua, koska analyysien tuloksien tulkinnassa on keskitytty tekijöiden aiheuttamien jätemääräerojen tilastolliseen merkitsevyyteen, eikä ole pyritty antamaan todellisia syntyviä jätemääriä eri ryhmille. Tutkimukseen osallistui paljon talouksia, joissa syntyi sekajätettä vähäisiä määriä. Puolessa tutkimuksen talouksista sekajätettä syntyi kg/asukas/ vuosi.
20 , , , Sekajäte 160, kg/asukas/vuosi 200, , , , Kuva 5. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien sekajätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 69 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo sekajätteen määrälle oli 170 kg/as/a (YTV 2004) Paperi Kotitalouksissa syntyvän paperijätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 100 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän paperin määrän keskiarvo on 103 kg/as/a (kuva 6). Paperin määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa. Puolessa tutkimuksen talouksista keräyspaperia syntyi kg/asukas/vuosi Paperi kg/asukas/vuosi , , , , , , , , Kuva 6. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien paperijätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 103 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo paperin määrälle oli 100 kg/as/a (YTV 2004) Biojäte Kotitalouksissa syntyvän biojätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on sellaisten kiinteistöjen osalta, joissa on biojätteen erilliskeräys, noin 34 kg/as/a (YTV 2004). Tässä tutkimuksessa määrä vaihteli niiden talouksien osalta, jotka ilmoittivat lajittelevansa biojätteensä, kg/as/a. Tutkimuksessa näissä kotitalouksissa syntyvän biojätteen määrän keskiarvo on 57 kg/as/a (kuva 7). Biojätemäärän määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa lajittelevien kotitalouksien osalta. Taloudet, jotka eivät lajittele biojätteitään, on jätetty tuloksissa biojätteisiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelun ulkopuolelle. Mikäli huomioidaan myös biojätettä lajittelemattomat taloudet, puolessa tutkimuksen talouksista biojätettä syntyi 7 70 kg/asukas/vuosi.
Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät
Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
LisätiedotKotitalouksien kulutus 2012
Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotYhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa
Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous
LisätiedotJätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007
Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotGeodemografinen luokitus
Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotKäytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi
11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:
LisätiedotHSY:n jätehuollon vuositilasto 2014
HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotBiojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ
Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotNäistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, kevät 2019 https://coursepages.uta.fi/mtttp1/kevat-2019/ HARJOITUS 3 Joitain ratkaisuja 1. x =(8+9+6+7+10)/5 = 8, s 2 = ((8 8) 2 + (9 8) 2 +(6 8) 2 + (7 8) 2 ) +
LisätiedotResultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
LisätiedotTUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ
LisätiedotOMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun
LisätiedotBiojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä. Biotalouspäivät Aino Kainulainen, HSY
BIORENT Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä Biotalouspäivät 7.11.2018 Aino Kainulainen, HSY BIORENT pähkinänkuoressa Hanke pyrkii tehostamaan
LisätiedotIlmastokyselyn tulokset
Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,
LisätiedotNäistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 3 viikko 40 Joitain ratkaisuja 1. Suoritetaan standardointi. Standardoidut arvot ovat z 1 =
LisätiedotNeljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen
Neljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen Antti Suvanto Tiedekulma 2.10.2018 1. Asuntohintoihin vaikuttavat tekijät 2. Asumisen ahtaus 3. Suomi eurooppalaisessa vertailussa 4. Pienten asuntojen
LisätiedotJätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi
Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin
LisätiedotJäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä
Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotKysely biojätteen lajittelusta. BIORENT-hanke, kevät 2018
Kysely biojätteen lajittelusta BIORENT-hanke, kevät 2018 Tietoa vastaajista Kyselyyn vastasi 540 henkilöä Vastaajien keski-ikä oli 42,5 vuotta, vanhin vastaaja oli 80-vuotias, nuorin 18-vuotias Vastaajien
LisätiedotPääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007
Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Pääkaupunkiseudun
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön
LisätiedotBiojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä
Biojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan seminaari 25.1.2011 Minna Partti, jätehuolto/neuvonta 25.1.11 Jäteneuvonta Neuvonnan kohderyhmät
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotTutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan
Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotTietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat
Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotLASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012
LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotHarjoitus 6: Ympäristötekniikka
Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotHeisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL
Heisingin kaupungin tietokeskus - /igc' ^' 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL TIEOUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Henrik Lönnqvist, p. - tel. 09 310 36534 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotPOSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT
POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä
LisätiedotYhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa
Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin
LisätiedotJätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotPääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2012
Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2012 Koostumustutkimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
Lisätiedot1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotAjankohtaista HSY:n jätehuollosta
Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto
LisätiedotHaja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio
1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet
LisätiedotBiomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine
Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotJätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto
Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos
LisätiedotLAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI
Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotTA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET
TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET 16..015 1. a Poliisivoimien suuruuden lisäksi piirikuntien rikostilastoihin vaikuttaa monet muutkin tekijät. Esimerkiksi asukkaiden keskimääräinen
LisätiedotKotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander
Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston pohjalta Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Johdanto Lähtökohta: n. 4000 rakennuspaloa / vuosi yli 95 % palokuolemista asuinrakennuksissa
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotPalvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet
Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin
LisätiedotMediatutkimuskoulu 2009 Yleisimmät tunnusluvut
tutkimuskoulu 2009 Yleisimmät tunnusluvut Marja Ikonen 10.02.2009 tutkimuksista Yleistä Menetelmä ja haastattelujen määrä Vaihtelee: TNS Atlas: puhelin 20.000; kirje n. 8.000 TNS PäättäjäAtlas puhelininformoitu
LisätiedotKuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.
Yllättävät ympäristökysymykset Överraskande frågor om omgivningen Miltä ympäristösi tuntuu, kuulostaa tai näyttää? Missä viihdyt, mitä jää mieleesi? Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat ja pyydä
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotHELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010
HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotEspoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.
1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!
LisätiedotJätehuolto, kierrätys ja lajittelu
Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu Tuotamme jätettä Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 2,4-2,8 miljoonaa tonnia Henkilöä kohden jätettä syntyy noin 500kg vuodessa Tällä hetkellä suurin osa
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotJärjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotYLEISKUVA - Kysymykset
INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
Lisätiedot