Esipuhe. Nuori Suomi iloa liikkeelle!
|
|
- Mari Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Esipuhe Nuori Suomi iloa liikkeelle! Nuori Suomi ry on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on lisätä lasten ja nuorten elämäniloa ja hyvinvointia liikunnan avulla. Lapsen parhaan edistäminen, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsuuden kunnioittaminen on Nuoren Suomen toiminnan arvopohja. Nuori Suomi on mukana perheiden arjessa ja auttaa lasta lähellä olevia aikuisia varmistamaan, että liikkuminen on oleellinen osa lapsen ja nuoren jokaista päivää. Nuori Suomi tukee ja innostaa, kouluttaa ja kehittää toimintatapoja, kampanjoi, sekä tarjoaa suunnitteluapua, vinkkejä ja oppaita. Käytännön työtä tehdään edistämällä liikuntaa kotona, päivähoidossa, iltapäivätoiminnassa, koulussa, liikuntakerhoissa ja urheiluseuroissa sekä lapsen päivittäisessä lähiympäristössä. Nuori Suomi -ohjelma syntyi vuonna Vuonna 1993 perustetun Nuori Suomi ry:n jäseninä on 52 valtakunnallista liikuntajärjestöä. Ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta: Julkaisija Nuori Suomi ry Toimitus Jan Norra, Reijo Ruokonen Valokuvat Nuoren Suomen arkisto Taitto Virma Oy, Kerava ISBN: Savion Kirjapaino Oy, 2006 Suomalaisista lapsista ja nuorista enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Yksi keskeinen syy ongelman taustalla on puute lähiympäristöön sijoittuvista liikuntapaikoista. Erityisesti lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta edellyttää kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. Tähän haasteeseen on opetusministeriö pyrkinyt viime vuosina vastaamaan lähiliikuntapaikkarakentamista edistämällä. Vuodesta 2000 saakka on opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen strategiassa korostettu lähiliikuntapaikkojen merkitystä. Painotus on näkynyt mm. mahdollisuutena korotettuun valtionavustukseen. Toteutuneista hankkeista saatujen kokemusten perusteella koulupihat ovat osoittautuneet erityisen hyviksi lähiliikuntapaikkakohteiksi korkean käyttöasteen ja helpon saavutettavuuden vuoksi. Arviointitutkimuksista saatavissa oleva tieto antaa myös tukea hankkeiden vaikuttavuudelle koulupihoille toteutetuilla lähiliikuntapaikoilla on lisätty lasten liikuntaa. Liikkumaan innostavalla koulupihalla on vaikutusta lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin laajemminkin. Tutkimusten perusteella suomalaiset koululaiset ovat tiedoissa ja taidoissa maailman huippuluokkaa. Tietojen ja taitojen opettamisen ohella peruskoulun tehtävä on myös tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Opetusministeriön käynnistämässä kouluhyvinvoinnin toimenpideohjelmassa pyritään kehittämään kouluyhteisöille konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä hyvinvointiin liittyvien ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kouluhyvinvoinnin edistämisessä lapsen päivään sijoittuvalla liikunnalla ja sitä tukevilla olosuhteilla on tärkeä rooli. Koulupihan liikuntapaikkojen suunnittelu kouluyhteisön yhteisenä projektina sekä pihan liikuntamahdollisuuksien aktiivinen käyttö voivat toimia yhtenä tekijänä edistettäessä hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria kouluissa. Valtionhallinnon tasolla koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina nähdään toimintamallina, joka palvelee sekä lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan edistämisen että kouluhyvinvoinnin ja oppimisen tavoitteita. Tästä syystä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -oppaan tuottaminen on koettu tärkeäksi opetusministeriön liikuntayksikössä ja yleissivistävän koulutuksen yksikössä, jotka molemmat tahot ovat osallistuneet oppaan tukemiseen. Myös paikallistasolla yhteistyö asian edistämisessä on ehdottoman tärkeää. Koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina on yhteinen ponnistus, jossa tarvitaan niin kuntien eri hallintokuntien kuin koulujen, vanhempainyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden panosta. Toivottavasti tämä opas voi osaltaan olla vauhdittamassa ja tukemassa tätä kehittämistyötä! Raija Mattila Liikuntayksikön johtaja Opetusministeriö Eeva-Riitta Pirhonen Yleissivistävän koulutuksen yksikön johtaja Opetusministeriö 3
3 Johdanto Liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin ja mielellään useamman tunnin ajan. Suomalaislapsista kuitenkin enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Tutkimusten mukaan keskeisimpiä esteitä lasten päivittäiselle liikunnalle ovat liian pitkät etäisyydet liikuntapaikoille sekä sopivien liikuntapaikkojen puute. Yhdyskunta- ja liikuntapaikkasuunnittelussa ei ole riittävästi osattu huomioida lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. tutkimuksen perusteella arvioida vaativan välittömiä kunnostamistoimenpiteitä. Suurin ongelma tutkimuksen mukaan on liian vähäinen määrä liikuntaja leikkipaikkoja. Ongelma korostuu erityisesti oppilasmääriltään suurissa kaupunkikeskusta- ja lähiökouluissa. Toimintamahdollisuuksia vähentää myös koulupihojen perinteisyys. Lasten liikuntaharrastusten trendit tai paikalliset erityispiirteet eivät tutkimuksen mukaan juurikaan näy koulupihojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Esipuhe, s. 3 Johdanto, s. 5 Esimerkkihankkeita Amospuisto, Kemiö, s. 8 Kauppis-Heikki, Iisalmi, s. 10 Kortteinen, Kaavi, s. 12 Lohjtaja, Kajaani, s. 14 Suhmura, Pyhäselkä, s. 16 Yhteiskoulu, Seinäjoki, s. 18 Liikuntapaikkaideoita Pallopelipaikat, s. 20 Seikkailu- ja kiipeilypaikat, s. 24 Talviliikuntapaikat, s. 28 Rullalautailu- ja luistelupaikat, s. 32 Muita ideoita, s. 34 Koulupihat lasten tärkeimpiä liikuntapaikkoja Nuoren Suomen vuonna 2000 julkaiseman Missä lapsi liikkuu -tutkimuksen mukaan selvästi suurin osa ala-asteikäisten lasten liikuntakerroista tapahtuu kotipihoilla ja -kaduilla sekä koulupihoilla. Yksittäisistä liikuntapaikoista selvästi eniten käytetty on oma koulupiha. Yli kolmannes kaikista ala-asteikäisten liikuntakerroista tapahtuu siellä. Koulupihan keskeisyys lasten liikuntapaikkana käy ilmi myös lasten välitunneilla viettämästä ajasta. Kouluviikon aikana lasten on arvioitu viettävän noin 5 tuntia välitunneilla. Tuntimäärä on suurempi kuin millään yksittäisellä oppiaineella! Koulupihojen liikuntaolosuhteissa paljon kehitettävää! Nuori Suomi toteutti yhdessä opetusministeriön kanssa vuonna 2003 valtakunnallisen tutkimuksen koulupihojen liikuntaolosuhteista Suomessa. Tutkimukseen osallistui 1850 ala-asteen koulua eripuolilta Suomea (n. 60% kaikista Suomen ala-asteista). Tutkimuksen mukaan suuressa osassa kouluja pihojen liikuntaolosuhteet eivät vastaa lasten päivittäisen liikunnan tarpeita. Vähintään kolmasosan koulupihoista voidaan Koulupihat erinomaisia lähiliikuntapaikkakohteita Lähiliikuntapaikka on uudehko termi liikuntapaikkarakentamisessa. Termin tarkkaa määrittelyä on haluttu välttää ja jättää tilaa erilaisille paikallisille toteutusmalleille. Yleisesti määriteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan kaikkien väestöryhmien vapaaseen käyttöön tarkoitettuja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla, lähellä käyttäjiä. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on edistää erityisesti lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Hyvä lähiliikuntapaikka on monikäyttöinen, viihtyisä ja sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla. Lähiliikuntapaikka on asuinalueensa liikunnallinen kohtaamispaikka. Hyviä lähiliikuntapaikkaesimerkkejä on syntynyt viime vuosien aikana useita kymmeniä eri puolille Suomea. Erityisesti alakoulujen pihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi mm. korkean käyttöasteensa takia. Koulupihaan sijoitettu lähiliikuntapaikka palvelee niin koulun välitunti- ja opetuskäyttöä kuin iltapäiväkerhotoimintaakin. Lisäksi alakoulujen pihat sijaitsevat useimmiten asuinalueiden keskellä, joten ne ovat 4 5
4 helposti lasten ja muiden alueen asukkaiden käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Koulupihat ovat myös varustuksensa ja käytettävissä olevan tilansa näkökulmasta hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Koulupihoissa on aina jo olemassa olevaa liikunta- ja leikkipaikkavarustusta sekä pallopelialueita, joten monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen ei edellytä niiden yhteydessä totaalista uudisrakentamista. Lisäksi koulupihojen käyttöperinne luo hyvän pohjan omaehtoiseen toimintaan tarkoitetuille lähiliikuntapaikoille. Koulupihojen käyttö ei yleensä perustu koulutoiminnan ulkopuolella käyttövuoroihin, vaan ne ovat alueen asukkaiden vapaasti ja maksutta käytettävissä. Positiivisia vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen Koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämisellä on vaikutusta lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Nuoren Suomen syksyllä 2006 julkaistun arviointitutkimuksen mukaan oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi kouluissa, joiden piha-alue oli kunnostettu. Kunnostaminen lisäsi tutkimuksen mukaan merkittävästi myös lasten vapaaajan liikuntaa koulupihoja käytettiin varsin aktiivisesti myös kouluajan ulkopuolella! Liikunta-aktiivisuuteen liittyvien muutosten ohella on tutkimuksissa nostettu esiin myös lukuisia muita positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantunut keskittyminen ja jaksaminen oppitunneilla, lisääntyneet mahdollisuudet koulupihojen käyttöön oppimisympäristönä sekä välituntisin tapahtuvan häiriökäyttäytymisen vähentyminen. Kaikki Tytöt Pojat lk lk lk lk % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisääntynyt paljon Lisääntynyt jonkin verran Ei ole lisääntynyt Lasten välitunneilla tapahtuvan liikunta-aktiivisuuden muutos (vastaajan oma arvio) koulupihan lähiliikuntapaikaksi kunnostamisen jälkeen (N=561). Nuoren Suomen Lähiliikuntapaikkojen monitahoarviointi -tutkimus. Rakentamiseen haettavissa valtionavustusta Lähiliikuntapaikat ovat olleet vuodesta 2000 saakka valtion liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa strategisena painopistealueena ja niiden rakentamiseen on ollut haettavissa veikkausvoittovaroista myönnettävää valtionavustusta. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikkahankkeen kustannusalaraja on Valtionavustusta voi hakea mikä tahansa rekisteröity oikeustoimikelpoinen yhteisö. Valtionavustuksen määrä on harkinnanvarainen, mutta painopisteasemasta johtuen avustusprosentti on ollut muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampi, keskimäärin 30%:n luokkaa. Enimmillään valtionavustuksen osuus voi olla 50% hankkeen kokonaiskustannuksista. Koulupihahankkeissa avustusehtona on, että piha on koulutoiminnan lisäksi vapaasti yleisessä liikuntakäytössä. Lähiliikuntapaikkojen osalta valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Valtionavustusten hakuaika on kalenterivuoden loppuun mennessä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -oppaasta Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -opas muodostuu kahdesta osiosta, kädessäsi olevasta ideaoppaasta ja nettijulkai- Nettijulkaisuna toteutettu Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -suunnitteluopas löytyy osoitteesta suna toteutetusta suunnitteluoppaasta, mikä löytyy internetosoitteesta Tässä ideaoppaassa esitellään useita esimerkkejä hyvistä koulupihojen yhteyteen valmistuneista lähiliikuntapaikoista sekä lukuisia erilaisia yksittäisiä liikuntapaikkaratkaisuja. Oppaan koulupihaesimerkit on valittu siten, että joukossa on niin pieniä kyläkouluja kuin isoja kaupunki- ja taajamakoulujakin. Mukana on myös yksi yläkoulun piha. Oppaan tavoitteena on antaa ideoita lähiliikuntapaikkojen toiminnalliseen suunnitteluun sekä toisaalta kannustaa omien paikallisten toteutusmallien ideointiin. Toimivia ja liikkumaan innostavia lähiliikuntapaikkoja voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisista lähtökohdista, kuten oppaan esimerkit osoittavat. Kyse on tahdosta ja mielikuvituksesta. Nettijulkaisuna toteutettu suunnitteluopas -osio sisältää tietoa ja ohjeistusta lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamiseen. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. hankesuunnittelu (mm. kuntakohtaisten lähiliikuntapaikkasuunnitelmien tekeminen), osallistuva suunnittelu lasten kanssa, lähiliikuntapaikkahankkeiden rahoitus (mm. valtionavustus ja sponsoriyhteistyö), lähiliikuntapaikan suunnittelun erityiskysymykset (mm. toiminnallisuus, viihtyisyys ja turvallisuus) sekä lähiliikuntapaikan käyttöönotto ja kunnossapito. Edellä mainittuja teemoja käsitellään oppaassa asiantuntija-artikkelein. Lisäksi nettijulkaisu sisältää runsaasti erilaista tukimateriaalia sekä eri aihepiireihin liittyvää lähdetietoa. Koulupihat lähiliikuntapaikkoina - opaskokonaisuuden keskiössä ovat nimensä mukaisesti koulupihat lähiliikuntapaikkakohteina, mutta suurelta osin oppaan sisällöt ovat sovellettavissa kaikentyyppiseen lähiliikuntapaikkarakentamiseen sekä myös koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämiseen ilman lähiliikuntapaikkanäkökulmaa. Muuta suunnitteluapua lähiliikuntapaikkahankkeille Nuori Suomi on yhteistyössä läänien liikuntatoimien ja opetusministeriön kanssa vuodesta 2002 saakka kehittänyt ja ylläpitänyt kaikille avointa lähiliikuntapaikkojen valtakunnallista www-tietopankkia ( Tietopankki sisältää mm. lähes 40 hanke-esimerkkiä, tietoa aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta sekä muusta tietomateriaalista sekä esimerkkejä keskeisten välinevalmistajien lähiliikuntapaikoille soveltuvasta tuotetarjonnasta. Lisäksi Nuoren Suomen kautta on myös lähiliikuntapaikkojen toiminnalliseen suunnitteluun saatavissa asiantuntijatukea. Iloa liikkeelle koulupihoilla! Lisätietoja: Kehitysjohtaja Reijo Ruokonen p reijo.ruokonen@nuorisuomi.fi Kehityspäällikkö Jan Norra p jan.norra@nuorisuomi.fi Nuori Suomi ry. haluaa kiittää opetusministeriön yleissivistävän koulutuksen yksikköä ja liikuntayksikköä tämän oppaan tukemisesta. 6 7
5 Amospuisto, Kemiö Tuulimylly Nykyiset nurmikentät Varasto Kukkapuutarha Allas Paviljonki Beach Volley -kenttä Pehmeähiekkainen lentopallokenttä. Kentän koko 37m x 26m. Aurinkoniitty Hiihdonharjoittelualue Talviaikana nurmipallokentällä hiihdonharjoittelualue, johon yhdistyy piha-aluetta kiertävä latu. P P P Koulu Urheilutalo Leikkivälinealue Pienten ja isompien lasten alueet erikseen. Monipuolinen kokonaisuus, välineinä mm. 8 kpl. keinuja, liukuvaijeri, kiipeilytorni, 3 kpl. kiipeilytelineitä, pystykiikku, kiikkukaruselli sekä erilaisia oleskelualueita. Kohdetiedot: Osoite: Edvin Widesvägen 6 Rakentamiskohteena Kemiön kunnan keskustaajamassa sijaitsevan Amospuiston koulun lähiympäristö, johon jo ennestään on sijoitettu keskeiset kunnan ulkoliikuntapaikat mm. useita nurmipohjaisia jalkapallokenttiä sekä kunnan yleisurheilukenttä. Lähiliikuntapaikan vaikutuspiirissä n asukasta. Amospuiston koulussa (vuosiluokat 1-6) hieman yli 100 oppilasta ja lähiliikuntapaikan läheisyydessä sijaitsevissa päiväkodeissa yhteensä n. 70 lasta. Kohdealuetta kehitetään monipuoliseksi liikunta- ja virkistysalueeksi. Lähiliikuntapaikan lisäksi alueelle on suunnitella vielä mm. monitoimihalli sekä pienimuotoinen ulkoallas. Houkuttelevat lähiliikuntapaikat ovat tärkeitä lasten ja nuorten liikunnan näkökulmasta, mutta ne ovat myös tärkeitä kunnan yleisiä viihtyisyys- ja vetovoimatekijöitä... Kuntalaisen palautteessa onkin mm. monitoimikenttäämme kehuttu kuntamme parhaaksi investoinniksi, mitä se on koskaan tehnyt Vapaa-aikasihteeri Bosse Ahlgren, Kemiö Hanketiedot: Hankkeen toteuttaja Kemiön kunnan vapaa-aikatoimi. Lähiliikuntapaikan suunnittelusta vastannut MA-arkkitehdit oy. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n Ð, joista kalustekustannuksia n Ð. Valtionavustusta hankkeelle myönnetty vuosina yhteensä Ð. Lähiliikuntapaikka valmistunut v Yhteyshenkilö: vapaa-aikasihteeri Bosse Ahlgren, p Amfiteatteri Rullalautailu ja -luistelualue Alueen pinta-ala 600m 2. Alueen toteutus valmiskalusteilla (kaari, kalteva taso, boxi ja maakaide). Lisäksi aluetta kiertää kahdeksikon muotoinen n. 300m:n pituinen asfaltoitu rullaluistelureitti. Monitoimiareena Hiekkatekonurmipintainen laidoitettu pienpelialue. Kentän koko 27m x 18m. Laitarakenteet puusta, laitojen korkeus 1 m. Päätymaalien yläpuolella päätykatsomot, jotka toimivat myös kiipeilypaikkana. Koripallokenttä Asfalttipintainen koripallokenttä, jossa kaksi koritelinettä. Kentän koko 10m x 15m. Kuntoiluvälinealue Alueella puurakenteisia hyppyesteitä, voimistelurenkaat kahdella eri korkeudella, nojapuut 8 sekä riipuntateline. 9
6 Kauppis-Heikki, Iisalmi Pihashakki- ja petankkialue Rauhallisemman pelailun alue, jossa pihashakkiruudukko sekä hiekkapintainen petankkialue. Koulu P Köysihissi Pujottelu Kumpareet Lumilautahyppyri Köysistö Luistelukenttä Jalkapallokenttä Latu Skeittialue Skeittialueen pinta-ala 1000m 2. Kalusteiden toteutus betonirakenteisina (mm. kaaria ja kaltevia tasoja, 6 kappaletta betonipaaseja, maakaide). Monitoimikaukalo Asfalttipintainen monitoimikaukalo. Kentän koko 56m x 26m. Laitakorkeus 1 m. Kaukalon sisäpuolella verkkotelineratkaisu, joka mahdollistaa saman peliverkon käyttämisen tennikseen, sulkapalloon, lentopalloon yms. Talvikäytössä monitoimiareena toimii jääkiekkokaukalona. Beach Volley -kenttä Pehmeähiekkainen lentopallokenttä. Kentän koko 19m x 11m. Hiihtomaa & talviliikuntapaikat Talviaikana lentopallokentän päällä hiihtohalsteri, pihaympäristöä kiertää hiihtolatu sekä hiekkakuopan reunaalueilla mm. lumilautahyppyri, pulkkamäki sekä pieni hyppyrimäki. Kohdetiedot: Osoite: Peltosalmentie 11 Rakentamiskohteena Peltosalmen kaupunginosassa sijaitsevan Kauppis- Heikin koulun lähiympäristö. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n asukasta. Kauppis- Heikin koulussa (vuosiluokat 1 9) yhteensä 330 oppilasta. Lisäksi alueella on iltapäivätoimintaa, päiväkoti ja useita perhepäivähoitopaikkoja, joissa lapsia yhteensä n. 80. Työhuoneen ikkunasta on ollut ilo seurata lasten iloista liikkumista ja pelailua piha-alueella välituntisin.. Lisääntynyt välitunti liikkuminen on myös vähentänyt häiriökäyttäytymistä välituntisin sekä rauhoittanut oppitunteja. Rehtori Jouni Määttänen, Kauppis-Heikin koulu Hanketiedot: Hankkeen toteutus ja suunnittelu Iisalmen kaupungin Vapaa-aikapalvelukeskus ja Tekninen palvelukeskus. Hankkeessa mukana myös paikallisia yrityksiä. Ks. lisätietoja hankkeeseen liittyneestä yritysyhteistyöstä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -nettioppaasta ( Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n Ð, joista kalustekustannuksia Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta vuosina yhteensä Ð. Lähiliikuntapaikka valmistunut v Yhteyshenkilö: vapaa-aikajohtaja Arto Niemelä, p Jalkapallogolf-rata Minigolfrata idealla toteutettu rata, jossa pyritään samaan jalkapallo potkaisemalla radalla oleviin reikiin. Radalla 7 reikää. Seikkailumetsä Mäntymetsän siimekseen toteutettu 230m pitkä seikkailurata, jossa mm. erilaisia riipuntatelineitä, kiipeilyverkkoja, tasapainoilupuomeja. -tolppia ja -köysiä. Pääosa rakenteista itse talkoilla toteutettuja. Frisbeegolfrata 900m pitkä rata, joka kiertää ympäri koulualuetta. Radalla 9 kappaletta frisbeegolfkoreja. Katukoripalloalue Asfalttipiha-alueelle toteutettu katukoripallopaikka. Lisää koripalloilu mahdollisuuksia monitoimiareenan 10 yhteydessä. 11
7 Pallo- & urheilukenttä Hiekkapäällysteinen kenttä 19m x 45m, jossa pienet jalkapallomaalit. Kentän reunalla pituushyppy- ja kuulantyöntöpaikat. Leikkivälinealue Alueella 4 kappaletta keinuja, tasapainopuomi, hiekkalaatikko ja kiipeilyteline, jossa liukumäki. Nyrkkeilysäkki Sisäänkäyntikatoksen alla nyrkkeilysäkki energianpurkupaikkana Kiipeily- ja seikkailurata Metsäsaarekkeeseen ratamaisesti sijoiteltuna Tarzan -köysi, kiipeilyteline, ryömintäputki ja erilaisia tasapainoilupaikkoja. Osa radan rakenteista itse talkoilla toteutettuja. Täällä on mukava liikkua! Jos jossain pelissä väsyy, niin on mukava lepuuttaa jalkoja esim. kiikussa. Kaukalo on myös ihan huippu! Talvella siinä on hyvä pelata jääkiekkoa ja kesällä vaikka jalkapalloa tms. Kyllä ilman tätä paikkaa olisi elämä tylsää! Antti, 12 v. Kortteinen, Kaavi Kuularinki Pituushyppy Koulu Palloseinä ja koripalloteline Pihashakki Laavu Skeittipaadet Kaksi skeittaukseen tarkoitettua luonnonkivipaasia asfalttialueen reunassa. Rekkitangot Kohdetiedot: Osoite: Kortteisentie 1383 Rakentamiskohteena Kortteisen kyläkoulun piha-alue. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n. 500 asukasta. Kortteisen kyläkoulussa (vuosiluokat 1 6) yhteensä 54 oppilasta. Hanketiedot: Hankkeen toteutus ja suunnittelu Kaavin kunnan vapaa-aikatoimi ja tekninen toimi. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n ç, josta kalustekustannuksia n Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta Ð vuonna Lähiliikuntapaikka valmistunut v Yhteyshenkilö: vapaa-aikatoimensihteeri Riitta Iivanainen, p Monitoimikaukalo Kivituhkapinnotteinen laidoitettu pienpelialue. Kentän koko 16m x 35m. Laitarakenteet polyeteenimuovia, korkeus 107cm. Talvikäytössä kenttä toimii jääkiekkokaukalona ja kesäkäytössä lentopallokenttänä. Mäenlaskupaikka ja maastorata Koulupiha-aluetta kiertävä 370 m pururata, jossa talviaikana pururata. Radan yhteydessä mäenlaskupaikka pulkalla, suksilla yms. laskemiseen. Pihasählykenttä Asfaltoitu 20m x 12m pelialue, jossa kahdet irtosählymaalit. Ulkopingispöytä Ulkokäyttöön tarkoitettu pingispöytä, jossa teräsrakenteinen peliverkko
8 Lohtaja, Kajaani Pallokentät Kolme hiekkapintaista pallokenttää. Kenttien koot 24m x 40m. Leikkivälinealueet Koulun ympärillä kolme erillistä leikkivälinealuetta, joissa erilaisia toiminnallisia välineitä (mm. 6 kpl keinuja, kaksi kiipeilytelinettä, liukumäki ja erilaisia tasapainoiluratoja).. Hankkeemme on osoittanut, että aktiivisella vuorovaikutuksella kuntapäättäjien suuntaan voi koulun vanhempainyhdistys toimia lähiliikuntapaikkahankkeen liikkeelle laittavana voimana.. Myös käynnistyneessä hankkeessa vanhempainyhdistyksellä on tärkeä roolinsa mm. suunnitteluprosessissa osallisena ja viestikanavana paikallisyhteisön suuntaan.. P Petanque Katos Koulu P Pulkkamäki Liukumäki Hiihdonharjoittelupaikat Piha-alueella talviaikana halsteri, tekniikkarinne sekä 1,2 km pituinen pihalatu. Seikkailualue Alueella liukuvaijeri sekä useita erilaisia tasapainoilupaikkoja ja toimintavälineitä. Lisäksi seikkailualueella luonnon pajukkoa, johon tehty mm. erilaisia piiloutumispaikkoja ja käytäviä. Juha Tervo, Lohtajan koulun vanhempainyhdistys Kohdetiedot: Osoite: Satumaantie 1 Rakentamiskohteena Lohtajan kaupunginosassa sijaitsevan Lohtajan koulun piha-alue. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä yli 7000 asukasta. Lohtajan koulussa (vuosiluokat 1 6) yhteensä 270 oppilasta. Hanketiedot: Hankkeen suunnittelu Kajaanin kaupungin Kunnallisteknisen suunnittelun yksikkö ja toteutus Puistot ja liikunta-alueet yksikkö. Hanke käynnistynyt kaupunginosayhdistyksen, koulun sekä koulun vanhempainyhdistyksen yhteisaloitteesta. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n Ð, josta kalustekustannuksia n Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta Ð vuonna Lähiliikuntapaikka valmistunut v Yhteyshenkilö: suunnittelupäällikkö Risto Niskavaara, p Skeittialue Skeittialueen pinta-ala n. 700m 2. Kalusteet betonirakenteisina (mm. kaaria, kaltevia tasoja, portaat, ja pyramidi). Monitoimiareena Pienpelialueella kuminen turvalaattapinnoite. Kentän koko 26m x 13m. Laitarakenteet puusta, laitojen korkeus 1 m. Päätymaalien yläpuolella koripallotelineet sekä päätykatsomot, jotka toimivat myös kiipeilypaikkana. Katukoripallokenttä Monitoimiareenan yhteyteen, kenttäpäädyn ulkopuolelle toteutettu asfalttipintainen 15m x 16m katukoripallokenttä. Koripalloteline kiinnitetty monitoimiareenan laitarakenteisiin
9 Suhmura, Pyhäselkä Tarzankiikku on kiva koska siinä voi istua ja odottaa kun töksähtää, sitten mennään loppuun ja aloitetaan alusta. Skeittialue Skeittialueen pinta-ala n. 300 m 2. Kalusteet toteutettu vesivanerista (useita ramppeja ja kaltevia tasoja sekä kahdet boxit). Beach Volley -kenttä Pehmeähiekkainen lentopallokenttä. Kentän koko 20m x 11m. Seikkailurata Mäntykangas maastoon itse talkoilla rakennettu seikkailupaikka, jossa on luonnon kivistä toteutettu rata sekä puurakenteinen liukuvaijeri.... skeittirampilla on kivaa siksi, että siellä voi olla krokoa ja skeitata. Mona ja Carita, 9v. Tekn. työ Esikoulun piha Vanha koului Amfiteatteri Uusi koului Kohdetiedot: Osoite: Suhmurantie 199 Rakentamiskohteena Suhmuran kyläkoulun piha-alue. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n asukasta. Suhmuran koulussa (vuosiluokat 1 6) yhteensä 114 oppilasta. Hanketiedot: Hankkeen toteutus Pyhäselän kunnan liikunta- ja tekninen toimi. Lähiliikuntapaikan arkkitehtisuunnittelu arkkitehtitoimisto Pääsky & Siistonen. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n Ð, josta kalustekustannuksia Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta Ð vuonna Lähiliikuntapaikka valmistunut v Yhteyshenkilö: yhdyskuntainsinööri Anne Savolainen, p Leikkivälinealueet Erikseen pienten lasten ja isompien alueet. Leikkivälinealueilla mm. 10 keinua, 3 kiipeilytelinettä, hyppyesterata ja kuntoiluvälineitä. Monitoimiareena Asfalttipintainen pienpelialue 34m x 16m. Laitarakenteet toteutettu metalliaidasta. Monitoimiareenassa maalien lisäksi koripallokorit. Yleisurheilun harjoittelupaikat Välituntipihalla pituus- ja korkeushyppypaikat sekä kuulantyöntöpaikka. Lisäksi pihalla on 70m pituinen kivituhkapintainen juoksusuora. Pihashakki Leikkipiha-alueen yhteydessä pihalaatoista tehty 16 ulkoshakkiruudukko. 17
10 Yhteiskoulu, Seinäjoki Lentopallokenttä Asfalttipintainen 18m x 9m lentopallokenttä. Kenttä suunniteltu erityisesti välituntiliikuntaan, siksi arkivaatteita likaamaton asfaltti valittu pintamateriaaliksi. Koulun päärakennus Koripallokenttä Asfalttipintainen 22m x 12m koripallokenttä. Kahdet päätykorit. Toimintavälinealue Alueella nuorille soveltuva kiipeilyteline/toimintaväline, kaksi keinua ja kolme rekkitankoa Ulkokuntolaitteet Piha-alueella neljä teräsrakenteista ympärivuotiseen ulkokäyttöön suunniteltua kuntolaitetta, joissa yhteensä seitsemän kuntoilupistettä. Kuntolaitteet toimivat myös piha-alueen oleskelupaikkoina. Kohdetiedot: Osoite: Tuomikuja 6 Rakentamiskohteena yhteiskoulun piha-alue Seinäjoen kaupunkikeskusta-alueella. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n asukasta. Yhteiskoulussa (vuosiluokat 7 9) yhteensä 550 oppilasta. Yhteiskoulun välittömässä läheisyydessä myös 300 oppilaan alakoulu. Ei lasten spontaani liikkumisen halu lopu ala-asteiän jälkeen. Ja jos se loppuu niin ehkä se johtuu siitä, että yläkoulujen pihat ovat autioita asfaltti- ja hiekkakenttiä, joissa ei ole virikkeitä...kyllä ylä-asteikäisetkin saa liikkumaan välitunnilla, kun piha luodaan liikkumaan houkuttelevaksi Rehtori Jari Noponen Seinäjoen yhteiskoulu Hanketiedot: Hankkeen suunnittelu ja toteutus Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskus ja liikuntatoimi. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n Ð, josta kalustekustannuksia Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta Ð vuonna Lähiliikuntapaikka valmistunut v Yhteyshenkilö: rehtori Jari Noponen, p Ulkopingispöydät Pihakatosten alla kolme ulkokäyttöön tarkoitettua pingispöytää. Teknisen työn tilat Skeittipaikka Suunnitteluvaiheessa. Rakentamistyöt käynnistyvät v Salibandykaukalo Muovimattopintainen 16m x 31m ulkokäyttöön suunniteltu salibandykaukalo, jossa 50 cm laitakorkeus. Päädyissä kaksi ulkokäyttöön tarkoitettua sähly/pihakiekkomaalia. 19
11 Pallopelipaikat Erilaiset pallopelit ovat lasten ja nuorten suositumpia liikuntaharrastuksia. Lisäksi erilaiset pallopelit ovat laajan sovellettavuutensa ansioista myös erinomaisia perheliikuntalajeja. Voitaneenkin sanoa, että pallopelipaikkojen tulisi olla keskeisiä elementtejä jokaisella koulupihalla ja lähiliikuntapaikalla. Seuraavassa esitetään joitakin uudempia ideoita lähiliikuntapaikkojen pallopelialueratkaisuiksi. Perinteisiä hiekkapallokenttiä, katukoripallokenttiä tai jääkiekkokaukaloja tms. ei tässä yhteydessä nosteta esiin niistä tietoa on helposti löydettävissä muista lähteistä. Kuntoiluvälinealue Jotain perustietoja ko. kohteesta, siellä olevista rakennelmista tai kustannuksista tai muuta vastaavaa. Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi monitoimikaukalo, 26m x 56m asfalttipäällyste varustelu: päätymaalit ja -korit, monitoimiverkkoratkaisu sekä siirrettävät ulkosählymaalit talvisin kenttä toimii jääkiekkokaukalona Amospuiston koulu, Kemiö monitoimiareena, 27m x 18m hiekkatekonurmipäällyste varustelu: päätymaalit, joiden yhteydessä on kiipeilypaikka ja katsomo Katukoripallokenttä Jotain perustietoja ko. kohteesta, siellä olevista rakennelmista tai kustannuksista tai muuta vastaavaa. Laidalliset pienpelikentät Laidalliset palloilun pienpelikentät, erityisesti ns. monitoimikentät ja - areenat ovat hyvää vauhtia yleistymässä Suomessa. Monitoimikentät soveltuvatkin erinomaisesti lähiliikuntapaikoille. Toteutetuista hankkeista saatujen kokemusten perusteella ne ovat lasten ja nuorten näkökulmasta erityisen houkuttelevia liikuntapaikkoja. Syitä on monia pallot eivät karkaile laitojen ansioista, monipuoliset käyttömahdollisuudet innostavat erilaisten pelien kokeilemiseen ja keksimiseen, areenamaisuus luo pelikentälle urheilullista fiilistä ja toisaalta pieni kenttäkoko tuo peleihin vauhtia myös pienemmällä porukalla pelattaessa. Laidallisten palloilun pienpelikenttien osalta erilaisia toteutusmalleja on tarjolla runsaasti. Kentän koko sekä päällyste-, laitarakenne ja kalusteratkaisut ovat muunneltavissa käytettävissä olevan tilan ja budjetin mukaan sekä ennen kaikkea tietysti huomioiden ensi sijaiset käyttötarpeet (erit. lajipainotukset) ja käyttäjäryhmät. Pääosa Suomessa toteutetuista monitoimikentistä ovat olleet 10-18m x 20-28m kokoluokkaa ja päällystemateriaaleiltaan asfaltti tai hiekkatekonurmipintaisia. Tämänkaltaisella toteutusmallilla ne mahdollistavatkin hyvin useiden peruspalloilulajien kuten jalkapallon, sählyn ja koripallon harrastamisen - ja riippuen, siitä onko kenttään liitetty verkkopylväät myös lentopallon, tenniksen ja sulkapallon harrastamisen. Tarkempia lisätietoja monitoimikenttien suunnittelussa huomioitavista asioista löytyy Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -opaskirjasta (opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 83). Seuraavassa on koottuna joitakin esimerkkejä erilaisista koulupihojen yhteyteen toteutetuista laidoitetuista pienpelikenttäratkaisuista. Veromiehen koulu, Vantaa monitoimiareena, 13m x 21m hiekkatekonurmipäällyste varustelu: 2m x 2m kokoiset päätymaalit, päätyseinässä koripallokorit sekä sivulaitarakenteisiin toteutetut minimaalit esim. sählypelejä varten Rekivaaran koulu, Pyhäselkä monitoimikenttä, 10m x 20m asfalttipäällyste laitarakenteet teräsverkkoa varustelu: kiinteät päätymaalit ja -korit. Yhteiskoulu, Seinäjoki ulkosalibandykaukalo, 16m x 31m asfaltin päälle asennettu muovimattopäällyste laitakorkeus 50 cm varustelu: pihakiekko/ ulkosählymaalit
12 Pallopelipaikat Itse rakennettuja laidallisia pienpelikenttiä Laidallisten pienpelikenttien toteuttaminen ei välttämättä edellytä valmiiden tuotteiden hankintaa. Tarvittavien rakenteiden toteuttaminen on mahdollista toteuttaa myös itse, mikäli suunnittelu ja rakentamisosaamista on riittävästi tarjolla tai vaatimustasoltaan pienimuotoisempikin ratkaisu on tarpeisiin nähden riittävä. Halkokarin koulu, Kokkola monitoimiareena, 12m x 23m asfalttipäällyste varustelu: päädyissä ulkosähly/ pihakiekkomallit ja -korit puiset laitarakenteet suunniteltu ja rakennettu Kokkolan kaupungin omana työnä Hepokullan koulu, Turku siirrettävä puurakenteinen pihasählykaukalo toteutettu oppilastyönä teknistentöiden tunnilla Muita pallopelipaikkaideoita Koulupihojen yhteyteen toteutetuille lähiliikuntapaikoille soveltuvat erinomaisesti myös muut pallopelipaikat, jotka eivät edellytä suurta tilaa, kuten erilaiset palloseinät, beach volley kentät ja ulkopingispöydät. Esimerkiksi beach volley (rantalentopallo) on pehmeän pelialustansa ansioista erittäin hyvin lapsille ja nuorille sekä myös perheliikuntaan soveltuva peli. Hyvän beach volley kentän tärkein ominaisuus onkin pehmeä, tasarakeinen ja tiivistymätön hiekka. Lasten käytön näkökulmasta on myös tärkeätä, että verkko on helposti laskettavissa käyttäjien kannalta sopivalle korkeudelle. Lisätietoa beach volley kentän rakentamisesta saa beach volleyn kenttäoppaasta (opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 79). Esimerkkihankkeista saatujen kokemusten perusteella sen sijaan palloseinien osalta voidaan kuitenkin peräänkuuluttaa lisää innovatiivisuutta. Pelkkä pienikokoinen lautaseinä ei välttämättä juurikaan lapsia ja nuoria innosta erilaisiin pallopeleihin. Norjassa saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että myös monipuolisemmat toteutusmallit ovat jopa itse toteutettuna mahdollisia. Skudeneshavnin koulu, Norja Monipuolinen mm. useita koripallon heittopaikkoja sisältävä lautarakenteinen palloseinä sekä ulkopingispöydät. kuvat: Asbjorn Flemmen Amospuiston koulu, Kemiö beach volley -kenttä, 26m x 37m Yhteiskoulu, Seinäjpki käytäväkatosten alle sijoitettu kolme teräsrakenteista ulkopingispöytää (valmistuotteina ulkopingispöytiä on saatavissa myös betonirakenteisina) 22 23
13 Seikkailu- ja kiipeilypaikat Kiipeily, tasapainoilu, riippuminen niin lähimetsän puissa kuin tarkoitusta varten suunnitelluissa kiipeilytelineissä ovat tärkeä osa lasten omaehtoista, spontaania liikuntaa. Aidon liikunnan riemun vauhdittamina näissä toiminnoissa myös lasten keskeiset liikunnalliset perustaidot ja fyysiset valmiudet kehittyvät. Hyvän lähiliikuntapaikan, erityisesti koulupihalle toteutettuna, tulisi siten tarjota paljon erilaisia mahdollisuuksia kiipeilemiseen, tasapainoilemiseen, riippumiseen yms. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä lähiliikuntapaikoille toteutetuista ratkaisuista Suomesta ja Norjasta, joilla em. haasteeseen on pyritty vastamaan. Erilaisia välinevalmistajien valmiita kiipeilytelinekokonaisuuksia tms. ei seuraavassa esitellä. Niistä löytyy hyvin tietoa esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen tietopankista ( sekä eri valmistajien omilta verkkosivuilta. Seikkailu- ja kiipeilyradat Erittäin hyvä toteutusmalli monipuolisten kiipeily- ja tasapainoilupaikkojen rakentamiseen on suunnitella kokonaisuus, jossa erityyppiset toiminnot (kiipeily-, riipunta-, tasapainoilupaikat yms.) on sijoitettu ratamaiseen muotoon. Ratamaisuus tarjoaa virikkeitä lasten omien leikkien syntymiselle, kuten erilaisiin hippa ja maahan ei saa koskea leikkeihin, mikä lisää paikan houkuttelevuutta. Lasten omia leikkejä stimuloiva paikka ei myöskään tule leikityksi loppuun yhtä nopeasti kuin sellainen, mikä ei innosta keksimään omia leikkejä! Lisäksi sijoittamalla rata tasaisen hiekkakentän sijasta luontoympäristöön saadaan alueeseen myös seikkailun tunnetta sekä lisää toiminnallisia variaatiomahdollisuuksia, mitkä edelleen lisäävät paikan virikkeellisyyttä. Seikkailu- ja kiipeilyratoja on mahdollista toteuttaa ainakin osin itse toteutetuilla rakenteilla, mutta turvallisuusnäkökulmasta on isommat rakenteet järkevä toteuttaa välivalmistajilta tilattavilla pihavälineillä. Tarkempia tietoja seikkailu- ja kiipeilyratojen suunnittelusta Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -oppaasta (Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 83). Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi seikkailurata, pituus 230m toteutettu koulun vieressä olevaan metsään sisältää useita erilaisia tasapainoilu-, kiipeily- ja riipuntapaikkoja pääosa radan rakenteista itse toteutettuja, osa välinevalmistajilta tilattuja kalusteita 24 25
14 Seikkailu- ja kiipeilypaikat Kortteisen koulu, Kaavi seikkailurata koulun vieressä olevassa metsässä sisältää mm. kiipeilytelineen, apinatikkaat, Tarzan köyden sekä erilaisia tasapainoilupaikkoja Viidakkoleikkipaikat Norjassa koulupihojen ja lähiliikuntapaikkojen yhteyteen on toteutettu autonrenkaita hyödyntäen ns. viidakkoleikkipaikkoja. Näidenkin toimintapaikkojen perusidea on sama kuin edellä esitellyissä kiipeily- ja seikkailuradoissakin, eli tarjota lapsille houkuttelevalla ja innostavalla tavalla monipuolisia paikkoja erilaisten motoristen taitojen harjoitteluun. Lisätietoja viidakkoleikkipaikkojen toteutusperiaatteista ja niiden taustafilosofiasta löytyy Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -nettijulkaisun (www. lahiliikuntapaikat.fi) artikkelista Koulupihojen suunnittelu aidon leikin ja spontaanin liikunnan näkökulmasta esimerkkejä Norjasta. kuva: Asbjorn Flemmen Varhaugin alakoulu, Hå standardimallin mukainen viidakkoleikkipaikka, jossa pääalueella kuusi 8 metriä korkeata mastoa, joissa yhteensä 28 köyttä. Kaikissa köysissä kuusi kappaletta poikittaisia otepuita. Mini-Tarzan -alueella kolme 6 metriä korkeata mastoa, joissa seitsemän paksua köyttä ilman otepuita Tronesin alakoulu, Sandnes standardimallin mukainen viidakkoleikkipaikka mastojen korkeus yhdeksän metriä Yliopiston harjoittelukoulu, Volda viidakkoleikkipaikkaidean kehittämis- 26 ja kokeilukohde 27 kuva: Asbjorn Flemmen kuva: Oyvin Vestre kuva: Johan Omland
15 Talviliikuntapaikat Merkittävä osa kouluvuodesta vietetään talviaikana. Talvisten liikuntamahdollisuuksien suunnittelu koulupihalle on siten erittäin tärkeätä. Talviliikuntapaikkojen merkitys luonnollisesti korostuu, mikäli koulupiha toimii myös alueensa lähiliikuntapaikkana. Vaikka osa talvisista liikuntamahdollisuuksista syntyy itsestään lumen ja jään ansioista niin tärkeätä on kuitenkin se, että varsinaiset talviliikuntapaikat suunnitellaan asiallisesti. Hyvällä suunnitellulla varmistetaan liikuntapaikkojen turvallisuus sekä toisaalta mahdollistetaan luonnon suomien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. Seuraavassa esitettävissä talviliikuntapaikkaideoissa ei nosteta esiin perinteisiä luistelukenttiä ja jääkiekkokaukaloita, eikä myöskään ns. hiihtomaita, vaikka ne erinomaisesti lähiliikuntapaikkojen toimintavarustukseksi soveltuvatkin. Jääkentistä löytyy lukuisia opaskirjoja opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjasta ja myös hiihtomaaideasta on omat oppaansa, esim. Hiihtomaan suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöopas (Suomen hiihtoliiton julkaisu). Pääosasta esiteltävistä ideoista löytyy vastaavasti tarkempaa tietoa Lasten liikuntapaikkojen suunnitteluoppaasta. Hiihtocrossiradat ja pihaladut Pienimuotoiset koulupiha-aluetta kiertävä hiihtolenkit ovat erinomaisia hiihdon harjoittelupaikkoja. Lyhyelle ( m) pihaladulle on suuressa osassa kouluja myös varsin helposti löydettävissä sopivat latulinjat pihan reuna-alueita hyödyntäen. Pienimuotoisena ratkaisuna pihaladun kunnossapitokin on mahdollista toteuttaa jopa koulun omin voimin, mikäli ulkopuolista kunnossapitoa ei ole saatavissa. Mikäli piha-alueelta löytyy olemassa olevia maastonmuotoja tai sellaisia on mahdollista rakentaa, erinomainen vaihtoehto on myös ns. hiihtocrossirata, jossa kumpareilla, kurveilla ja kallistuksilla yms. luodaan pihalatuun hieman vauhdikkaampaa fiilistä. Pihalatu ja hiihtocrossirata voivat hyvin myös toimia ympärivuotisina liikuntapaikkoina esimerkiksi siten, että pihalatu toimii kesäkäytössä juoksulenkkinä ja hiihtocrossirata pyöräcrossiratana. Lohtajan koulu, Kajaani pihalatu, 1,2km osana pihalatua myös tekniikkarinne sekä halsteri Törnävän koulu, Seinäjoki hiihtocrossirata, n. 400m radassa hyödynnetty koulua ympäröivää, maamassoilla toteutettua meluvallia sekä muita piha-alueen maastonmuotoja 28 29
16 Talviliikuntapaikat Mäenlaskupaikat Mäenlasku on lasten suosituimpia talvisia liikuntaharrastuksia on kyse sitten pulkalla, liukurilla, suksilla tai vaikkapa lumilaudalla laskemisesta. Useimmista koulupihoista löytyy sellaisia maastonmuotoja, jotka houkuttelevat mäenlaskuun ja nämä paikat useimmiten lasten toimesta itsenäisesti otetaankin käyttöön. Pienimuotoisten mäkien muotoilu maamassoista on myös varsin helposti toteutettavissa, mikäli luonnonmuotoja ei ole tarjolla. Oleellista mäenlaskupaikkojen osalta on kuitenkin se, että nämä paikat suunniteltaisiin asiallisesti, jolloin mm. mahdolliset vaarapaikat lasku-urilta voidaan poistaa, vauhdinmäärää mäessä voidaan kontrolloida ja nousureitit erottaa lasku-urista. Kaikilla näillä toimenpiteillä voidaan edistää mäenlaskupaikkojen turvallisuutta. Toiminnallista monipuolisuutta mäenlaskupaikkoihin voidaan myös luoda monin keinoin, kuten erityyppisillä hyppyreillä. Talvipallopelit pienillä monitoimikentillä Laidalliset pienpelikentät ovat myös talvikäytössä hyvin toimivia liikuntapaikkoja. Mikäli kentän laitaratkaisu on perinteisen jääkiekkoon soveltuva (korkeus väh. 100 cm ja rakenne kestää kiekon iskut) voi monitoimiareena toimia normaalina jääkiekkokaukalona, vaikka onkin kooltaan varsinaista jääkiekkokaukaloa selvästi pienempi. Puurakenteiset monitoimiareenat eivät pääsääntöisesti sen sijaan sovellu varsinaiseen jääkiekkokäyttöön, mutta ilman talvikäyttöä nekään eivät jää. Pitämällä kenttä puhtaana suurimmista lumimääristä voidaan kentillä jatkaa jalkapallon, sählyn yms. kesälajien pelaamista tai pelata vaikkapa ns. tossulätkää kiekon sijasta pallolla. Useimmissa esimerkkikohteissa monitoimikenttien pitäminen puhtaana lumesta toteutuu ilman erityisiä toimenpiteitä käyttäjät tamppaavat itse lumen pelien tiimellyksessä! Oulujoen koulu, Oulu monitoimiareena, 13m x 26m puurakenteinen talvella kentällä pelataan jalkapalloa ja sählyä Anttolan koulu, Kerimäki pulkkarinne, jääliukumäki ja lumilautahyppyri mäki toteutettu maamassoilla Kortteisen koulu, Kaavi monitoimikaukalo, 16m x 35m polyeteenimuovirakenteinen toimii talvella jääkiekkokaukalona 30 31
17 Rullalautailu- ja luistelupaikat Amospuiston koulu, Kemiö rullalautailu- ja luistelualue toteutettu valmiskalusteilla skeittialuetta kiertää kahdeksikon muotoinen, asfalttipintainen n. 300m pitkä rullauistelureitti Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi 1000m 2 :n rullalautailualue toteutettu betonirakenteisilla kalusteilla rakenteiden suunnittelusta vastannut lajiasiantuntija ja toteutuksesta paikallinen betonialan yritys Rullalautailu ja rullaluistelu ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet lasten ja nuorten omatoimisesti harrastamien suosikkilajien joukkoon. Kummatkin liikuntamuodot käyttävät harrastusolosuhteinaan sekä yleisiä yhdyskuntarakenteen tarjoamia mahdollisuuksia, kuten katuja ja kevyen liikenteen väyliä, mutta myös tätä tarkoitusta varten suunniteltuja paikkoja, jossa voi harjoitella erilaisia taitotemppuja. Tällaiset erityiset rullalautailu- ja luistelupaikat soveltuvat hyvin myös osaksi lähiliikuntapaikan toimintavarustusta. Toteutusvariaatioita voidaan vaihdella tilan ja tarpeen mukaan. Pienellä koulupihalla tasaiselle asfalttipinnalle asetetut pari kivipaasia tms. saattavat olla riittävä ratkaisu ja toisessa yhteydessä lähiliikuntapaikalle on järkevää toteuttaa laajemminkin ko. liikuntamuotojen tarpeita ja myös muita liikuntalajeja, kuten taitopyöräilyä, palveleva monikäyttöinen skeittiparkki. Alueiden suunnittelu, erityisesti rullalautailun osalta, edellyttää lajituntemusta, joten on erityisen tärkeätä ottaa suunnitteluun mukaan lajin harrastajia. Toisaalta rullalautailun lajikulttuurin kuuluu omatoimisuus, joten hyvät edellytykset toimivalle yhteistyölle lajiharrastajien kanssa niin suunnittelussa, paikkojen toteuttamisessa kuin myös ylläpidossa ovat yleensä olemassa. Ohessa on muutamia esimerkkejä erilaisista koulupihojen yhteyteen toteutetuista rullalautailu- ja luistelupaikoista. Lisätietoja aiheesta löytyy opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjan oppaista: Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu (83) ja Rullalautailualueopas (arvioitu valmistuminen 2006). Suhmuran koulu, Pyhäselkä 300m 2 :n rullalautailualue toteutettu vesivanerirakenteisilla kalusteilla rakenteiden suunnittelu ja toteutus paikallisten lajinharrastajien toimesta Kortteisen koulu, Kaavi kahdella 300cm x 60cm graniittikivipaasilla toteutettu rullalautailupaikka paasien korkeudet 20 cm ja 30 cm 32 33
18 Muita ideoita Keskeisiä hyvän lähiliikuntapaikan ominaisuuksia ovat toiminnallinen monipuolisuus ja laajojen käyttäjäryhmien palveleminen. Näiden suunnittelutavoitteiden tulee kuitenkin lähteä paikallisista tarpeista ja toiveista. Lähiliikuntapaikkojen osalta paikalliselle luovuudella ja innovatiivisuudelle on erilaisten omien toiminnallisten ratkaisujen suunnittelussa siten hyvin tilaa. Seuraavassa nostetaan esiin joitakin esimerkkihankkeissa toteutettuja toiminnallisia ideoita, joista edellä esiteltyjen lisäksi on saatu hyviä kokemuksia. Osa liikuntapaikkaratkaisuista on uudempia, osa hyvinkin perinteisiä. Uudenlaisille avauksille on lähiliikuntapaikkarakentamisessa kuitenkin myös edelleen tilausta! Lohtajan koulu, Kajaani petankkikenttä, 7m x 19m Suhmuran koulu, Pyhäselkä pihashakkiruudukko, joka toteutettu pihalaatoilla Petankki, pihashakki yms. Lähiliikuntapaikalla on hyvä olla eri käyttäjäryhmät huomioiden vauhdikkaampien liikuntapaikkojen ohella myös paikkoja rauhallisempiin peleihin, kuten petankin, boccian ja kyykän kaltaisiin heittopeleihin tai vaikka pihashakkiin. Em. lajien harrastuspaikat soveltuvat lähiliikuntapaikoille erinomaisesti myös siksi, että ne ovat sovellettavissa varsin helposti hyvinkin erilaisiin ympäristöihin. Esimerkiksi petankin ja muiden em. heittopelien osalta edellytyksenä on lähinnä tasainen hiekkapäällysteinen pelialusta, johon lajien pelikentät saadaan rajattua (tarkempaa tietoa lajeista ja kenttämitoituksista lajiliittojen sivuilta: fi, ja bocciasta esim. Myös pihashakissa toteutusvariaatioita on runsaasti. Pihashakkiruudukko voidaan esimerkiksi toteuttaa betonisilla pihalaatoilla, maalamalla asfalttiin tai muovisena irtomattona. Pelinappuloita on saatavissa valmistuotteina mm. puisina ja muovisina. Ulkokuntoilupaikat Perinteiset ulkokuntoilupaikat leuanvetotankoineen ja vatsalautoineen soveltuvat hyvin osaksi lähiliikuntapaikkojen toimintavarustusta. Ulkokuntoilupaikoissa on lähiliikuntapaikan aikuiskäyttäjienkin kenties helpompi ylittää liikkumisen kynnys kun leikkimielisemmissä lähiliikuntapaikan liikuntapaikoissa. Myös modernimpaa kuntosalivarustusta on nykyään mahdollista viedä ulkotiloihin. Välinevalmistajalta on saatavissa ulkotiloihin soveltuvia, ympärivuotisesti toimivia ja kestäviä ulkokuntolaitteita, joissa vastuksena toimii käyttäjän oma paino. Laitteet soveltuvat turvallisuutensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta hyvin laajoille käyttäjäryhmille. Nykykuntosaleista sovellettu ratkaisu lähiliikuntapaikalla voi olla myös ulkotilaan viety nyrkkeilysäkki. Kuntoilupaikan lisäksi se toimii erinomaisena ylimääräisen energian purkupaikkana lapsille ja nuorille. Yhteiskoulu, Seinäjoki neljä erillistä ulkokuntoilulaitetta, joissa seitsemän erilaista kuntoilupistettä kuntolaitteet teräsrakenteisia ja kestävät ympärivuotista käyttöä Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi ulkokuntoilupaikka, jossa puurakenteiset rekkitangot, vatsalaudat, punnerruspenkki ja puomi Kortteisen koulu, Kaavi ovikatoksen alle sijoitettu nyrkkeilysäkki 34 35
19 Muita ideoita Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi jalkapallogolfrata, 7 reikää rakenteissa käytetty mm. betonisia reunakiviä Rantatien koulu, Virrat frisbeegolfrata, 8 koria, rata suunniteltu koulupihaalueelle ja sen lähiympäristöön Rantatien koulu, Virrat pyöräcrossirata, n. 200m kiertää koulun pallokentän reunoja Frisbee-, jalkapallogolf ja pyöräcrossiradat Frisbee- ja jalkapallogolfin kaltaiset, tarkkuussuorituksiin ja radan kiertämiseen perustuvat liikuntamuodot soveltuvat erinomaisesti lähiliikuntapaikoille. Kummatkin lajit sopivat moninaisille käyttäjäryhmille ja ratojen toteutusmallien helposta varioitavuudesta johtuen ne ovat myös helposti suunniteltavissa hyvinkin erilaisiin ympäristöihin. Frisbeegolfin vaatimia teräsrakenteisia koreja on saatavissa välinevalmistajien valmistuotteina ja myös ratojen suunnittelun on tarvittaessa saatavissa apua ja ohjeita esim. lajiliiton kautta (ks. Jalkapallogolfin osalta lajin epävirallisesta statuksesta johtuen on ratojen suunnittelu ja toteutus sen sijaan enemmänkin paikallisen luovuuden varassa (perustietoa lajista ja ideoita ratatoteutuksiin ks. kuitenkin Maastopyörillä ajaminen on lasten ja nuorten suosituimpia kesäharrastuksia. Maastopyörällä ajamista varten suunnitellut pyöräcrossiradat soveltuvat siten myös hyvin lähiliikuntapaikoille. Pienimuotoinen pyöräcrossirata on toteuttavissa varsin helposti esimerkiksi muokkaamalla maastoon tai vaikkapa pallokentän ympärille runsaasti pieniä kumpareita ja töyssyjä sisältävä lenkki. Maastopyöräilyradat voidaan myös suunnitella ympärivuotisiksi niin että ne toimivat talvikäytössä ns. hiihtocrossiratoina (ks. talviliikuntapaikatosio). Yleisurheilupaikat Myös yleisurheilun erilaiset harjoittelupaikat soveltuvat hyvin lähiliikuntapaikan toimintavarustukseksi. Pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki ovat yleensä varsin helposti sijoitettavissa esimerkiksi erilaisten pallokenttäalueiden reunamille. Kyseessä olevien yleisurheilupaikkojen asialliseen toteutukseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti huonosti toteutettu pituushyppypaikka, jossa esimerkiksi alastulomontussa ei ole riittävästi pehmeätä hiekkaa, ei palvele tarkoitustaan! Myös juoksemisen harjoitteluun soveltuvat ja innostavat juoksusuorat ovat hyviä ja helposti lähiliikuntapaikalla toteutettavia toimintapaikkaideoita. Yksinkertaisimmillaan houkutteleva juoksusuora voidaan toteuttaa esimerkiksi merkitsemällä (maalaamalla, kalkkiviivoin tms.) olemassa olevalle tasaiselle asfaltti- tai hiekka-alueelle 2-3 rinnakkaista rataa sekä joitakin erilaisia ratapituuksia (esim. 30m, 50m, 60m, 100m). Erityisen houkutteleva yleisurheilun harjoittelupaikka on korkeushyppypaikka. Pehmeän alastulomattonsa ansiosta paikka innostaa korkeushypyn ohella monenlaiseen liikunnalliseen peuhailuun ja temppuiluun. Johtuen varsin pienestä tilatarpeesta korkeushyppypaikka on myös hyvin sovitettavissa osaksi lähiliikuntapaikkaa. Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi piha-alueella kuulantyöntö- ja pituushyppypaikka Suhmuran koulu, Pyhäselkä koulupihalla korkeus- ja pituushyppypaikka sekä juoksusuora 36 37
20 PULSARENA - LAATUA JOKA YKSITYISKOHDASSA! PulsArena on tärkeä osa PulsKonseptiamme. PulsArena tarjoaa tilan monenlaiselle liikunnalliselle toiminnalle. Arenaa valmistetaan kahdessa eri vakiomallissa, mutta voimme myös suunnitella ja valmistaa arenan asiakkaamme toiveiden mukaisesti esim. jalkapalloon, salibandyyn tai vaikka lentopalloon. PulsArena valmistetaan alumiinista ja lehtikuusesta ja siksi se on elinikäinen ja lähes huoltovapaa. TOIMINNALLISIA ESIMERKKEJÄ JO RAKENNETUILTA LÄHILIIKUNTAPAIKOILTA Yleisurheilu KORIPALLO SALIBANDY JALKAPALLO KÄSIPALLO LENTOPALLO JNE. Salibandy & Koripallo Ulkokuntolaitteet Beach-jalkapallo Urheilun huippuhetkissä jo 90 vuotta Kerko Sport Oy Kerkkoo puh fax Jalkapallopeli Frisbeegolf Kiipeily
Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi
Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat
LisätiedotKoulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus
LisätiedotKuopion koulupihakartoitus
Kuopion koulupihakartoitus 1. PERUSTIEDOT Koulun nimi Vastaajan nimi Koulun rakennusvuosi Koulun oppilasmäärä 2. KOULUPIHAN KÄYTTÖ Toimiiko koulun yhteydessä aamu- tai iltapäiväkerhoja, jotka käyttävät
LisätiedotLOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
LOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sisällysluettelo KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 1 Lähiliikuntapaikkojen käyttötarkoitukset ja visio... 1 Miksi lähiliikuntapaikkoja tarvitaan...
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotFSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotJulkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini
Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino SLU-Paino 2009 ISBN 978-952-9889-99-0 Yläkoulujen
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotLänsiväylä Koulupiha voi olla kuin leikkipuisto tai puuttua kokonaan
3.5.2017-06.45 Länsiväylä Koulupiha voi olla kuin leikkipuisto tai puuttua kokonaan 4.5.2017-06.05 Nurmijärven uutiset Nurmijärven koulujen pihat Uudenmaan kurjinta kastia pahimmassa jamassa yläkoulut
LisätiedotLähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus
LisätiedotLIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT
LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana
LisätiedotUusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen
Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU
ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja
LisätiedotMitä tässä tapahtuu? [Tekijän nimi ja osasto]
Mitä tässä tapahtuu? [Tekijän nimi ja osasto] 27.9.2017 1 Melkein valmista [Tekijän nimi ja osasto] 27.9.2017 2 Mitä tässä tapahtuu? 3 Valmista 4 Mitä tässä tapahtuu? 5 Melkein valmista 6 [Tekijän nimi
LisätiedotFSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotJanakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma
Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotVIHDIN YHTEISKOULU, LÄHILIIKUNTAALUE SELOSTUS
kate 2.11.2016 71 liite 25 PROJEKT KUUBIS OÜ VIHDIN YHTEISKOULU, LÄHILIIKUNTAALUE SELOSTUS ALUSTAVA Nietoinkuja 1, 03400 Vihti Arkkitehti: Projektinjohtaja: Katrin Männik Jarmo Nikland 07.10.2016 Tatari
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotHorhattulan, Katajamäen ja Johannisbergin lähiliikunta-alueen rakennussuunnitelma
Porvoon kaupunki 22.12.2010 Liikuntatoimi : Liikuntajohtaja, Per Högström. Puistoyksikkö: Kaupunginpuutarhuri, Mikko Kaunisto. Liikuntapaikkamestariopiskelija: Pasi Liitiäinen Horhattulan, Katajamäen ja
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotLiikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle
Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien
LisätiedotTAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS
TAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS LÄHTÖTILANNE Tammirinteen leikkipuisto sijaitsee Jyväskylässä, Jyskän kaupunginosassa. Puisto pitää sisällään kaksi erikokoista kivituhkakenttää, skeittipoolin,
LisätiedotTekla , 27, oheismateriaali LAPINLAHDEN KUNNAN MATIN JA LIISAN KOULUN LÄHILIIKUNTA-ALUEEN HANKESUUNNITELMA
LAPINLAHDEN KUNNAN MATIN JA LIISAN KOULUN LÄHILIIKUNTA-ALUEEN HANKESUUNNITELMA JOHDANTO Hankesuunnitelmassa kerrotaan Lapinlahden kunnan liikuntapalveluiden ja Matin ja Liisan koulun lähiliikunta-aluesuunnitelmaan
LisätiedotLiikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,
Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotRovaniemi Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet
Rovaniemi 25.9.2013 Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet reijo.ruokonen@valo.fi Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotPARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN
PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu
LisätiedotJYRÄNGÖN KOULU HEINOLA
JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotFSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja
FSD2538 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotLiikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa
Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan
LisätiedotFSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotKOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT
KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat
Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden
LisätiedotLastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille
Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:
LisätiedotKetolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!
Ketolanperän koulu Liikkuva koulu voi hyvin! Liikkuva koulu -koulutus Juha Isosaari & Laura Isoaho 20.9.2012 Ketolanperän koulu 94 oppilasta, 6 opettajaa Luokat 0-4 Haja-asutusalueen koulu Suuri osa kyyditysoppilaita
LisätiedotLiikuntapaikkarakentaminen liikunta-aktiivisuuden aktiivisuuden lisää elinkaarella
Liikuntapaikkarakentaminen liikunta-aktiivisuuden aktiivisuuden lisää ääjänä elinkaarella rakennustarkastaja Mauri Peltovuori rakennusneuvos Risto JärvelJ rvelä OPM:N LIIKUNTAPAIKKAPOLITIIKKA Tavoitteena
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotYhtenäisen perusopetuksen alku 11.8.2004 Peruskorjaus- ja laajennushankkeen (2002-2004) kautta yhtenäiskouluksi Kahden koulun (Kirkonkylän koulu,
Yhtenäisen perusopetuksen alku 11.8.2004 Peruskorjaus- ja laajennushankkeen (2002-2004) kautta yhtenäiskouluksi Kahden koulun (Kirkonkylän koulu, Uuraisten yläaste) toiminnan ja kulttuurin yhdistäminen
LisätiedotKoulupihan liikuntaolosuhteiden kehittäminen - Liikunta osaksi koulun toimintakulttuuria - koulutus / Oulu
Koulupihan liikuntaolosuhteiden kehittäminen - Liikunta osaksi koulun toimintakulttuuria - koulutus 1.11.2016 / Oulu Esityksen pääteemat 1. Lähiliikuntapaikkojen / koulupihojen merkitys & nykytilanne 2.
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotTAIPALSAAREN KOULULAISTEN LIIKUNTAKYSELY Tulokset
TAIPALSAAREN KOULULAISTEN LIIKUNTAKYSELY 2017 Tulokset Kyselyn toteutus Taipalsaaren kouluikäisten liikuntakysely toteutettiin osana Urhes liikuntasuunnittelu Oy:n 100 kuntaa missiota, jonka tarkoitus
LisätiedotLÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen.
LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotLähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys
Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Lähiliikkumisella kohti - Koulupäivän kestävää liikunnallistaminen kehitystä -seminaari
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotFSD2535. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret. Koodikirja
FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lähiliikuntapaikkojen
LisätiedotLIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013
LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua
LisätiedotKOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013
KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja
LisätiedotKoulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas
Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas 1 Tähän pdf -muodossa julkaistuun oppaaseen on koottu Nuori Suomi ry:n vuonna 2006 nettisivustona toteuttaman Koulupihat lähiliikuntapaikkoina suunnitteluopppaan
LisätiedotJokalapsenoikeus on liikkua!
liiku.fi/kesis liikuntaleiri 2019 #hyväleiripäivä Jokalapsenoikeus on liikkua! 11. 14.6. Sauvon Ahtela #kesisleiri2019 KESIS ON KAIKILLE AVOIN Erityistä tukea tarvitsevalla leiriläisellä tulee olla oma
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotTurun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa
Turun Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 1.11.2018 Turun Liikkuva koulu Tavoite: jokainen peruskouluikäinen
LisätiedotOppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.
Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotLiikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa
liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa Liikkuvan koulun eteneminen Rekisteröityminen Liikkuva koulu -ohjelman eri vaiheissa Pilottivaihe 2010 2012 21 kuntaa Ohjelmavaihe 2012
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotSalon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa
Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.
LisätiedotVekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma
Vekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Touhuamme paljon erilaisissa pienryhmissä. Teemme koko talon yhteisiä, laajempia projekteja ja tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteiden kartoitus. Herttoniemen peruspiiri / Helsinki
Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus Herttoniemen peruspiiri / Helsinki Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 1.1 TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio 3 1.2 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke
LisätiedotHYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden
LisätiedotUusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen
Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu.8.1 LIKES-tutkimuskeskus 0 35 30 5 15 10 5 0 35 Arvioinnin täyttäneet koulut 1 Alakoulut Yläkoulut Yhtenäiskoulut (Tilastokeskuksen (1) mukaan kouluja yhteensä 5)
LisätiedotVälituntiliikkumisen ideaopas
LAITA TALTEEN! Välituntiliikkumisen ideaopas Pitkä välitunti Liikunnalliset välituntivälineet Liikkumaan innostava piha Vertaisohjaajat välituntiliikunnan ohjaajina Välituntitapahtumat ja -sarjat Liikunnalliset
LisätiedotLIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin
LisätiedotLAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI
Tehdään yhdessä Lausteen koulupihasta viihtyisä paikka kaikille! LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Vuoden 2009 alusta Lausteen koululla on alkanut koulupiha-hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä
LisätiedotLIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN
LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian
LisätiedotOlemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020
Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen
LisätiedotPuolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020
Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun Kauppiaskadun koulurakennus peruskorjataan kesäkuun 2018 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Vuosiluokkien
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotYhteistyössä Unisport ja Kompan
Yhteistyössä Unisport ja Kompan TEKONURMI JALKAPALLOKENTÄLLE TEKONURMI MAISEMOINTIIN TEKONURMI GOLFKENTÄLLE VOIMISTELU- JA KUNTOSALI LIIKUNTAHALLIEN LATTIAT TENNIS PADEL KATSOMOT Unisport on jalkapallokentille,
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Ry Juha Virtanen Koululiikunnan kehittäjä Juha.virtanen@liiku.fi 0440-595204 LIIKUNTA ON ENEMMÄN KUIN
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotKokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa
KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen
LisätiedotTorumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan
Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun
LisätiedotAjankohtaista Liikkuvasta opiskelusta
Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta ANTTI BLOM, antti.blom@oph.fi JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Liikkuva opiskelu -seminaari 12.9.2018 WWW. LIIKKUVAOPISKELU. FI Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS PUISTOKORTIT KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN PIHAT
HUITTISTEN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS PUISTOKORTIT KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN PIHAT Päivitetty: 4.3.2016 Sammun koulu Norrintie 18 Nykyiset kalusteet 2kpl Keinu kahdelle Keinu kahdelle Leikkikeskus Kiipeilyteline
LisätiedotVÄESTÖ IKÄÄNTYY INNOVATIIVISUUS LISÄÄNTYY
VÄESTÖ IKÄÄNTYY INNOVATIIVISUUS LISÄÄNTYY 16.9.2008 Pori Koordinaatiohanke 2008 2010 projektipäällikkö KTM Marika Kurth Kokonaisvaltaista osaamista seniorien hyväksi Kainuu Alue 24 452 km² Maa 21 567 km²
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Knuutilankankaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Knuutilankankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Pyrimme avoimeen ja lämpimään yhteistyöhön Muokkaamme leikki- ja oppimistiloja yhdessä
LisätiedotSivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus
Sivistyslautakunta Talousarvio Investoinnit Perusopetus LOMAKE 2 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIRAJA 8.409 euroa Vastuuhenkilö: Onni Heikkinen ja Seppo Vilén 1 000 euroa HANKKEEN / Kustannus- Ed. vuosien Suunnitelmavuodet
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotTOIMINNALLINEN VANHEMPAINILTA
TOIMINNALLINEN VANHEMPAINILTA VAUHTI VIRKISTÄÄ Mikä saa lapsesi liikkumaan? Mitä hyötyä liikunnasta on? Kuinka paljon lapsen tulisi liikkua päivässä? VAUHTI VIRKISTÄÄ Mikä saa lapsesi liikkumaan? Mitä
LisätiedotLiikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotNuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina
Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotSUOMEN URHEILULIITTO 31.1.2014 Kilpailu
SUOMEN URHEILULIITTO 31.1.2014 Kilpailu STADION TASON KENTTÄVAATIMUKSET Kansainvälisten kilpailujen tason yleisurheilukenttä edellyttää seuraavaa vaatimustasoa: Yleistä Kaikkien suorituspaikkojen on täytettävä
Lisätiedot