.J Parkkinen/PAL TEOLLISUUSMINERAALIEN JA -KIVIEN TUOTANTO- JA KAUPPATIETOJA Johdanto

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä.J Parkkinen/PAL TEOLLISUUSMINERAALIEN JA -KIVIEN TUOTANTO- JA KAUPPATIETOJA Johdanto Tiedot on kerätty yhteistoimin Geologisen tutkimuslaitoksen Malmiosaston mineraaliryhmän geologien kanssa. Valmiita raportteja ovat olleet K Puustisen (1973) Suomen teollisuusmineraalien ja -kivien tuotantotilasto vuosina ja Teollisuusmineraalien ja -kivien ulkomaankauppa- ja teollisuustilasto sekä Y Pekkalan Teollisuusmineraalien ja -kivien ulkomaankauppa Primäärilähteet: Bergverksnytt Industrial Minerals -lehti Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomus Suomen vuori toimesta, Mining Annual Review Suomen virallinen tilasto, Talouselämä US Department of the Interior: Minerals Yearbook 1970, 1973~ Mineral Facts & Problems 1970, 1975 World Mining Vuoriteollisuuslehti Tiedot esitellään ryhmiteltyinä: Aluminiummineraalit kaoliniitti sillimaniittiryhmä keraamiset tuotteet

2 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä I ~ 1 Asbesti Fosfaati t Grafiitti Kalkki Kiille Kipsi 'i! muokattu asbesti, asbestivalmisteet kalkkikivi dolomiitti sementti Kvartsi, hiekka vermikulii tti kvartsi kvartsihiekka kromiittihiekka oliviinihiekka Maasälpä ja -nefeliinisyeniitti Magnesiurnmineraalit Piimaa Rakennuskivet Rikki Talkki magnesiitti graniitti ja gneissi liuske marmori Wollastoniitti Hintoja Suomen hinnat on laskettu Suomen virallisen tilaston tuontihintojen perusteella; jos tilastossa on lueteltu eri hintaisia laatuja, on luetteloon valittu halvin laatu. Poikkeustapauksissa on selvennetty: V = vientihinta, T = tuontihinta. Hinnat ilmoitetaan mk/kg. ME

3 ME OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä mk/kg / Andalusiitti, % Asbesti Do1omiitti Fosfaatti Grafiitti Graniitti Kaoliini Kyaniitti+si1limaniitti Kalkkikivi Kiille Kipsi Kvartsi Kvartsihiekka Liuske Maasälpä Magnesiitti, luonnon Marmori Piimaa Rikki Sementti Talkki 0,07 0,13 0,58 1,30 0,05 0,09 0,08 0,35 0,66 1,20 0,17V 0,28V 0,11 0,23 0,20 0,30 0,02 0,03 0,28 1,30 0 ';06 ' 0,04 0,09 0,50 0,03 0,05 0,14 : 0,41 0,14 0,43 0,35 0,74 0,71 0,79 0,70 0,91 0,13 0,34 0,14 0,14 0,59T 0,74T 0,13V 0,67V Kaaviot Otsikossa on merkitty ao. materiaalin tilastonumero Suomen Virallisessa tilastossa. Kumppani-sarakkeessa on ilmoitettu suurin kauppakumppani.

4 ME OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Aluminium-mineraalit Alumiinin raaka-aineista tärkein on bauksiitti, A1 0 2H 0, jonka suurimmat tuottajamaat ovat Australia, Guinea, Jamaikka, Surinam, Guyana ja Neuvostoliitto. Ei-bauksiittisia raakaainelähteitä etsitään eri puolilla maailmaa, mm. Kanadassa ja Pohjoismaissa. Tärkeimpiä vaihtoehtoja ovat: alum shale 1 andalusii tti kyaniitti sillimaniitti anortosiitti kaoliniitti nefeliini CaA1 2 Si 2 0 S A1 2 (Si ),(OH) 4 (Na,k)A1Si0 4 Alum shalea ei Suomessa ole tavattu. anortosiittien päämineraali; Anortiitti on anortosiitti-intrusiiveja tunnetaan muutamia, parh~iten Ahveniston massiivi. A pitoisuus anortosiitissa on parhaimmillaan 36 %. Kaoliniitti Kaoliniitti on kaoliinisaven päämineraali. Suomen savet ovat enimmäkseen kiille-, vermikuliitti- ja kloriittirikkaita ja kaoliiniköyhiä. Niiden käyttö rajoittuu tämän vuoksi kotimaiseen keraamiseen teollisuuteen. Nefeliiniesiintymiä Suomessa tunnetaan vain yksi: Iivaaran alkalikivi-intrusio, jonka ijoliitti sisältää noin % A

5 ME OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Sillimaniittiryhmä Sillimaniittiryhmän mineraaleja sisältäviä aiheita tunnetaan maassamme useita, ja niiden pitoisuudet andalusiitin, kyaniitin tai sillimaniitin suhteen vaihtelevat % eli 6-19 % A Eräiden esiintymien hyväksikäyttöä tutkitaan parhaillaan. Paikallista käyttöä sementin valmistukseen ja keraamiseksi materiaaliksi on kokeiltu. Keraamiset tuotteet Alumiinin ekstrahointi vaatii runsaasti energiaa, ja se onkin tämän hetken raaka-ainetilanteen valossa oloissamme kannattamatonta. Sen sijaan keraamisten tuotteiden raaka-aineena Al-mineraalit ovat helpommin hyödynnettävissä. Näiden ohella keraamisten tuotteiden pääraaka-aineita ovat kvartsi, magnesiitt shamotti (tulenkestävä savilaatu), kromiitti, oliviini (ks. hiekka), karborundum, grafiitti, zirkoni, asbesti, piimaa, vulkaaninen kuona, vermikuliitti. Näistä vain alleviivattujen osalta Suomi on suhteellisen omavarainen. Vuorimiesyhdistyksen tutkimusseloste n:o 22:n mukaan tulenkestävän keraamisen materiaalin kotimaan tuotanto on kuitenkin ollut noin 3/4 kulutuksesta (vuoteen 1966).! I 1-

6 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA. KIVIEN TUOTANTO t TULENKESTÄVÄ MATERIAALI: KAOLIINI,ANDALU SIITTI,KYANIITTI,SILLlMANIITTI YM., 2507 " '... -~:-:- -:--+.: ~. ~~':':i"':...,..., '-"""r :.:-;.~ "1" " TUOTANTO TARKENNUS KUMPPANI HUOM. VIENTI RUOTS I ALLE 500 tpa TUONTI {... MUUT ISO- BRIT ---- KAOLIINI ISO~ BRIT YKSIKKÖ tpa RUOTSIN TUOTANTO -.a.- REFRACTORY YKSIKKÖ tpa CLAY, FIRECLAY NORJAN TUOTANTO

7 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO KERAAMISET TUOTTEET, KERAAM ISET RAKEN NUSTUOTTEET, TUOTANTO VIENTI {= TUONTI TARKENNUS KUMPPANI HUOM. MUUT USA,RUOTSI E PÄSÄÄN NÖ LLIST Ä RAKENNUS N-LIITTO {... MUUT N - LIITTO --e-- RAKENNUS N- LIITTO RUOTS I N TUOTANTO VIENTI YKSIKKÖ tpa NORJAN TUOTANTO -)(- VIENTI.

8 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä I Asbesti muokattu asbesti asbestiv~lmisteet Mineraaliryhmään kuuluvat: Serpentiini~sbesti krysotiili Amfiboliasbestit amosiitti antofylliitti krokidoliitti tremoliitti aktinoliitti sepioliitti (Fe,Mg)7(OH)2SiS022 (Mg,Fe)7(OH)2SiS022 Na2Fe3Fe2(OH,F)2SiS022 Ca2MgS(OH)2SiS022 Ca 2 (Mg,Fe)3(OH,F)2SiS022 Mg 4 (OH)2(Si 0 2 S )3. 6H 2 0 Neuvostoliitto ja Kanada tuottavat suurimman osan maailman krysotiiliasbestista, Etelä-Afrikka tuottaa suurimman osan krokidoliitista. Suomi tuotti suurimman osan (yli SO %) antofyl1iittiasbestista. Naapurimme lisäksi Euroopassa louhitaan asbestia Italiassa, Jugoslaviassa ja BulgariasSa. Suurin osa asbestista käytetään rakennusteollisuuteen. Asbestien luokittelu tapahtuu kuitujen pituuden ja teknisten ominaisuuksien perusteella. Suomen asbestiesiintymät liittyvät ultramafisiin intrusiiveihin ja sisältävät useimmissa tapauksissa antofylliittiasbestia. Paakkilan antofylliittiasbestilouhos lopetti toimintansa Elijärven serpentiniitteihin sisältyy krysotiiliasbestivyöhykkeitä, joita parhaillaan tutkitaan GTL:n aloitteesta.

9 ME OUTOKUMPU Oy Malminetsi ntä Suomen lähes koko asbestituotanto meni vientiin. Oman teollisuuden käyttämä asbesti on ollut tuontikrysotiilia. "Muokattu asbesti" tarkoittaa asbestin ja magnesiumkarbonaatin seosta. Asbestivalmisteet pitävät sisällään asbestisementistä tehdyt levyt ja putket, tiilet, eristeet, asbestipahvit, kudelmat, langat, vaatteet, asbestikitkakappaleet jne. Asbestin taloudellista louhintaa ja rikastusta Pohjoismaissa vaikeuttavat erittäin ankarat työsuojelunormit, joilla pyritään estämään asbestoosin kehittyminen. Asbestin haitalliset vaikutukset riippuvat kuitujen runsaudesta/m 3, kuitujen poikki leikkauksesta ja pituudesta. Kuitujen irtoamiseen vaikuttaa myös kuitukimppuj'en luontainen kestävyys.

10 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO ASBESTI, QQ!, I ±r.:~l_.,j '. ::j:,,: ' _ ~;:....:.L.....:... _'_" ~" 'h'~' ~' _" _'_+._':~':_:'_: ~I-_ ~!"_ :4rr. _ -_t _ :_~' ~~i~ ~ ~t--~~~~~~~~~~~~-~~ ~~~~ ~:T'. : '::J"-.".., :~~.: '.;1'. ',... j :: "::.i.. 1'".:.;.J~::.::.:l:: :~ :::::::". ::: '!:: TUOTANTO -e- TARKENNUS ANTO F. ASBESTI KUMPPANI HUOM. LOPETETTU 1975 VIENTI ANTOF.ASBESTI SAKSAN LTV TUONTI KRYSOT.ASBESTI N LIITTO RUOTSIN TUOTANTO NORJAN TUOTANTO.

11 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO-' 1000t MUOKATTU ASBESTI, ASBESTIVALM I STEET, :~c-tj; 11:L-!M8~(ict.t~ Ir~~_IIf,~. ~ ' 4 ~~~~~~'~~~~~~~~4~~~~~~~~~~~~~~~~~~4~~-1~~ 3 ~t~ -li] illjill~h rt ~r ~rr -~ '~'f:;j- -il:~t~f: -:!f-illftillr; J- 2-r-: ~~~- ')~{. ~. ~'. t 'rilli i;. ~J*-lillt~ :]tl]c~~j~:] :;~ ~-.~~. ~--fill :~T~: ~yt:-:: -d<r( r~t~ns.::: 0:F ~/%- : :-\:: ~ ::::rc- :;::tf~ GT :::T':r:::1T -:::l:;':t--::j;::: :::}':-._-+-_: )-8-: ~-H':; -~ :Jh :++0~ t+~ - -.-rx,h+ f-1~ -H --Hl-;:-"-d-f: +l+- HiH Ht-+ 1 +/th+ +-[+ R!S -dr RI8- J% st, -+t+ c~ --'~Hhcc--H - -jislh s%- ::::U-:-+::'< :::/::: ::llulil.: ::J : "1:::-.. j.:.. _1:.:. :1::.. : L.1 ~ ~J.-: 1..: ~J... _... :!-.~:.. ~C"7:::i~~1' ::,f;,.. :: ~:...L:.c..;...:.. J.:~.. ::. r,:. ::.~.. ~ 1...,. ~: ].:c- '1'...,. ' 1 ' ;::,; : ':,: :::r::: a: :: ::I:: Y. :::'1":... '. ':'J:'::' l'. ''':.. ' <f ".: ".. i.l: I TUOTANTO TARKENNUS KUM PPAN I HUOM, VIENTI - NORJA TUONTI TANSKA ISO-SRIT_ RUOTSIN TUOTANTO NORJAN TUOTANTO

12 OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä / Beryllium-mineraalit Beryllium esiintyy yhtenä pääkomponenttina 40 mineraalissa, mutta teolliseen tuotantoon kelpaavat bertrandiitti, 4BeO.2Si02 H2~ (vain USA:ssa), berylli, 3BeO A Si0 2 (yleisin). Berylliä louhitaan kompleksipegmatiiteista eräiden muiden mineraalien tavoin (ks. litium). Suurimmat tuottajat ovat USA, Brasilia, Neuvostoliitto ja Intia. Suomessa Paraisten Kalkki Oy tutkii kompleksipegmatiitteja. Tunnetuin berylliesiintymä on Eräjärven pegmatiitti. Suurin osa berylliumista käytetään berylliumkuparin valmistukseen ja noin neljäsosa pelkkänä tai oksidina ydinreaktoreissa rakennusmateriaalina. Käyttöä löytyy myös sähköteollisuudessa, muoviteollisuudessa, työkaluteollisuudessa jne. Metallina beryllium on kestävä, kevyt ja korroosionkestävä. "

13 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä / Fosfaatit Ekonomisia luonnonfosfaatteja ovat: apatiitti wavelliitti ' Ca 5 (F,Cl) (P0 4 ) 3 A1 6 (P0 4 )4(OH)6 Tärkein fosforilähde on apatiitti. Noin viidennes fopfaateista on peräisin syväkivistä, joista alkalikivet ovat suurin ryhmä. Suurin osa fosfaateista on peräisin merellisistä sedimenttikivistä. Suurimmat fosfaattireservit ovat Marokolla, USA:lla, Länsi-Saharalla, Australialla ja Neuvostoliitolla. Euroopassa Ranska, Saksan Ltv, Irlanti, Ruotsi, Espanja ja Italia ovat tuottaneet pieniä, omaan kulutukseensakin riittämättömiä määriä fosfaattia. Lisäksi Turkissa tunnetaan ekonomisia esiintymiä. Suomessa tunnetaan muutama apatiittiaihe kuten Iivaara (ks. Al-mineraali t) sekä kaksi malmia:' Siilinjärvi ja Sokli, joi ta tutkivat Kemira Oy ja Rautaruukki Oy. Suurin osa maailman tuotannosta louhitaan muodostumista, joiden P 0 -pitoisuudet 2 5 ovat 5-18 %. Siilinjärven malmin vastaava pitoisuus on 4,2 % ja Soklin parhaan malmin pitoisuus 21 % sekä heikon malmin pitoisuus 12 %. Tämän mukaan Soklin malmi olisi ekonominen. Malmien arvo~ kohottavat myös ' esiintymien muut hyödylliset teollisuusmineraalit sekä harvinaiset maametallit. Toistaiseksi arvioimatta ovat Vihannin, Muuruveden Teroon ja Paltamon apatiitti (-uraani) aiheet. Yli 80 % fosfaatista käytetään lannoitteisiin, loput fosforin ja fosforihapon valmistukseen ja sitä tietä esim. pesuaineteollisuuteen ' ME

14 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO-' LUON NO N FOS FAATIT, I---i--t=- : ' 1...!. ::::1-:'.,, 'T:-:-: -- ::r--':. I..,, ",., H-H ~-- i-~~± -:--H' :H+ ~ --H - ~ -H - + ~+F'-H -+ -Vf TUOTANTO -.- VIENTI TARKENNUS KUMPPANI HUOM. NOSTO HYÖTY- KIVEÄ TUONTI N- LIITTO ALLE 2tpa,SATUN- NAISTA RUOTSIN TUOTANTO -A- NORJAN TUOTANTO

15 OUTOKUMPU OY. Ma Iminetsi ntä Grafiitti Grafiitti on kiteistä-mikrokiteistä hiiltä. Mineraalin markkinointilaadut ovat "flake, lump, amorphous,chip ja dust". Ns. palagrafiitti ("lurnp ") esiintyy hydrotermisina juonina metamorfisissa ja syväkivissä. Ns. amorfinen grafiitti (mikrokiteinen) syntyy hiilikerrosturnien metamorfoituessa esim. intrusiivien vaikutuksesta. Suomugrafiitti esiintyy pirotteena metamorfoituneissa sedimenttikivissä. Suurimmat reservit ovat Meksikolla, Australialla, Korean Kansantasavallalla, Neuvostoliitolla, Ceylonilla ja Malagan Tasavallalla. Tarkat määräarviot puuttuvat. Euroopassa tärkeit~ grafii tintuottajia ovat Itävalta, Norja, Saksan r;tv., '_,Espanja. Ekonomisen esiintymän tulisi sisältää vähintään noin 3 % grafiittia. Suomessa grafiittia on louhittu pienistä esiintymistä satunnaisesti. Grafiittia käytetään refraktoreissa, rauta- ja terästeollisuudessa sekä kyniin, voiteluaineisiin, paristoihin ym.. ME

16 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO GRAFIITTI, 2504 TUOTANTO TARKENNUS KUM PPAN I HUOM. VIENTI ISO-BRIT. ALLE 15 tpa SATUN NAI STA TUONTI SAKSAN LTV RUOTSIN TUOTANTO NORJAN TUOTANTO -x-- YKSIKKÖ 1000 ;pa

17 ME OUTOKUMPU Oy Malminetsintä / Granaatti Teollisesti kiinnostava on vain almandiitti, Fe3A12Si3012' joka on yleinen aksessori graniiteissa, gneisseissä, liuskeissa ja kalkkikivissä. Granaatin päätuottajat ovat- USA, Neuvostoliitto, Rhodesia ja Etelä-Afrikka. Suomessa granaattia esiintyy melko runsaasti Lapin granuliitissa, mutta kuljetuskustannukset ovat estäneet sen hyväksikäytön. Ainoa louhittu esiintymä lienee Kalvolan Paakkosessa, missä almandiittia on louhittu amfiboliitista. Granaattia käytetään pääasiassa hioma-aineena, vähäisessä määrin myöskorukivenä. - '-

18 ME OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä Kalkki kalkkikivi dolomiitti sementti Kalkkikivi CaC0 3 ja dolomiitti CaC0. MgC0 ovat sedimenttisyntyisiä kiviä, jotka enimmäkseen esiintyvät seoksena. 3 3 Puhdas kalkkikivi tal kalsiitti sisältää alle 5 % Mg-pitoista komponenttia ja dolomiitti sisältää sitä vähintään 50 %. Neuvostoliitto, USA, Japani, Saksan Ltv., Puola ja Ranska ovat johtavat kalkintuottajamaat. Pohjoismaat ovat suurin piirtein omavaraisia. Norja vie huomattavia määriä sementtiä (yli 1 mtpa) sekä dolomiittia ( tpa). Ruotsi vie kalkkikiveä (vajaat 1 mtpa). Sementti sisältää % CaO, % Si0 ja 3-8 % A Kalkkikiven tuotannostamme noin puolet käytetään sementtiteollisuudessa, 10 % kalkin (CaO) valmistukseen, 5 % täyteaineeksi (filler) useille teollisuuden aloille. Osa käytetään sepelinä rakennusaineeksi, osa maanparannukseen. Dolomiittia käytetään sintteriaineena terästeollisuudessa, fillerinä, lasi-, väri- ym. teollisuudessa sekä maanparannusaineena. '

19 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO KALKKI K IV I,2518,2521 DOLOM IITTI, ; TARKENNUS KUMPPANI HUOM. TUOTANTO -.- DOLOM IITTIA ~ t pa VIENTI RUOTSI ALLE t pa TUONTI RUOTSI DOLOM IITT I A ALLE tpa RUOTSIN TUOTANTO NORJAN TUOTANTO {-x- KALKKIKIVI --x-- DOLOM IITTI -.t.- DOLOMIITTI --.t.-- KALKKIKIVI YKS IKKÖ tpa.

20 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - KIVIEN TUOTANTO JA KAUPPATIETOJA t. SEMENTTI,2523 "11- -, L"-'e _- -t- -"'l-' --...,.. ~-r~ 3 '.1. : i ". 1 ~~f~ "..; TARKENNUS TUOTANTO -e- KALKKI KIVEN OSUUS ~ 85 % VIENTI KUMPPANI PUOLA HUOM. TUOTANTO SISÄLTYY KALKKIKIV. KOK. TUOTANTOON YKSIKKÖ tpa TUONTI N- LIITTO YKSIKKÖ tpa RUOTSIN TUOTANTO -Ä- NORJAN TUOTANTO -x- - -

21 ME OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Kiille Kiille Tärkeimmät teolliset mineraalit ovat muskoviitti ja flogopiitti: Muskoviitti Flogopii tti Biotiitti Lepidoliitti KA1 (A1Si 0 ) (OH)2 2 3 l0 KMg (A1Si l0 ) (OH)2 K(Mg,Fe)3(A1Si 3 0 l0 ) (OH)2 KLi Al(Si l0 ) (OH)2 Nämä kuuluvat samaan silikaattien alaluokkaan kuin esim. krysotiili (ks'. asbesti), kaolinii tti, montmorillonii tti, talkki ja pyrofylliitti. Muskoviittia esiintyy ekonomisina määrinä (yli 2 %) pegmatiiteissa, flogopiittia metamorfoituneissa sedimenteissä happamien intrusiivien tuntumassa sekä pyrokseniittimassoissa juonimineraalina. Biotiitti on yleinen mineraali metamorfisissa kivissä; lepidoliittia tavataan erityisesti litiumpegmatiiteissa. Zinnwaldiitti on harvinainen litiumkiille ja vastaavasti roscoeliitti on vanadiinikiille. Intia, Brasilia. ja Malagan tasavalta ovat muskoviitin ja flogopiitin päätuottajat. Levy-, pala- ja suomukiille ovat kaupalliset päälajikkeet. Levykiille luokitellaan puhtauden ja levykoon mukaan. Käyttöä on eniten lämpö- ja sähköeristeisiin. Kilpailijaksi on kehitetty synteettisiä kiilteitä. Kulutus on vähenemässä. Pala- ja suomukiille kattavat levykiilteeksi kelpaamattoman "jätteen". Raaka-aine tavallisesti jauhetaan ja käytetään täytteenäsekä sementin jatkeena rakennusmateriaaleissa. Käyttöä on myös katteiden päällysteenä estämään esim. bitumihuopien tarttumista varastoitaessa. Käyttöä on myös maali- ja kumi teollisuudessa. Pala- ja suomukiilteen kulutus on kasvamassa.

22 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Suomessa kiille on maasälpälouhoksien sivutuote, jonka markkinointi on ollut vähäistä. Vermikuliitti Vermikuliitti on pyroksenin, amfibolin tai oliviinin kiillemäinel muuttumistulos mutkikkaassa prosessissa, jonka viimeisessä vaiheessa mineraaliin kiinnittyy vettä. Kuumennettaessa vesi höyrystyy ja aiheuttaa vermikuliitin kertaisen paisumisen. Paisunut vermikuliitti soveltuu lämpö- ja äänieristeeksi, mutta kysyntä on jatkuvassa laskussa. Vermikuliitin koostumus vaihtelee: kysymys on itse asiassa kiillemäisten Mg-Al -silikaattien ryhmästä. Suomessa vermikuliittia esiintyy Posion Maaninkavaaralla. ME

23 ----- TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO 100t KIILLE, " TUOTANTO -.- TARKENNUS KUMPPANI HUOM. KEMiÖ, ARVIO VIENTI RUOTSI EI MARKKINOITA; SATUNNAISTA TUONTI ISO- BRIT. RUOTS I N TUOTANTO NORJAN TUOTANTO -x- VIENTIMÄÄRÄ YKSIKKÖ 1000 tpa

24 OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä Kipsi Nimikkeenä kipsi pitää sisällään: anhydriitin seleniitin kalsinoidun kipsin CaS0 4 CaS0 4 2H 2 CaS0. 1/2 H Luonnossa anhyd~iitti ja seleniitti esiintyvät yleensä yhdessä, kun taas kalsinoitu kipsi on teollinen tuote. Kiteisen seleniitin massamaista, granulaarista muotoa kutsutaan alabasteriksi. Useimmat kipsiesiintymät ovat merellisiä saostussedimenttejä Permikauden kerrostumissa. Tunnetut reservit ovat valtavat, suurimmat Kanadalla, Ranskalla ja muilla Välimeren mailla sekä USA:lla. Kipsiä syntyy myös sivutuotteena fosforihappoteollisuudessa, mutta sen puhdistamiselle käyttökelpoiseksi on vielä teknisiä esteitä. Kipsiä käytetään rakennnusmateriaalina ja maanparannusaineena. Suomessa koko kulutus perustuu tuontikipsiin, e ikä ekonomi sen luonnonkipsin löytymiselle lienekään edellytyksiä.

25 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO KIPSI, t.-=~~ ~ ~~~~,~~~~~~~~~~~~~~ ~~r~ "-J:':" i ' :... ; ;. I...! : ;, i i ;! 1 : : r t..., \, 1 '. ',,, I ' 1..,: -; : - ; ; :\ - 1 ' : r; -:~T ; ; -; ; :1 -. d 1- ;, ;. 1 I,,,...,.. I '.. 1 I FX _ ----.t--- -_.~: ;._.. -.; -....L --~ _.-._ :....: : !---~.L--.t---~- '-' T~ ~ _.:-.- I i I : : i :. : : ;'! : ;" :. :. : l ' '~,., )(,.!L_--'-_.: ~., 1_ ~ -..l... J L_. ox... -.~ ± - ~. [:(~ L._ -.. -~ ( ~---- -J--f:c-c+--- L_!.--;-- - ';-h t : ~.:. ~ -.-.j\- --y.. -.-:;..- --~ !-.:- -A-~~ ~t i--.:..:~.: --+.-:--J i-:-- -:'- 1-: 1-'-'-'-4''-'-'-'-<+.~ :!. ~~. : : :.. :. : : '. :1. ::.. :«'.. ;. '. i :: 1.. I... :!.. ::lh :+t.:+ ::..... I { r+ ": :i:" '--+'-'-4- +-';'-:-I-:-:-:: +-+..,.-+,..,--'-t~ :-:---:-Ir--~:-t= --!-..;.-+-.:...:..l.~... ~~;...;.:..+-,-- t TARKENNUS KUM PPAN I HUOM. TUOTANTO - VIENTI ISO BRIT. ALLE 40 tpa TUONTI N"LIITTO RUOTSIN TUOTANTO NORJAN TUOTANTO -x- VIENTI YKSIKKÖ tpa.

26 OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä Kvartsi, hiekka Kvartsi Ekonomisesti Si0 esiintyy kvartsi- tai pegmatiittijuonissa, 2 kvartsiittikerrostumissa, hiekkakivissä, kvartsihiekassa sekä puhtaissa kvartsikiteissä (pietsosähköinen kvartsi), kryptokiteisessä kalsedonissa (mm. agaatti), flintissä, jasperissa, piisintterissä (kuumat lähteet) ja piimaassa (ks. Piimaa) sekä amorfisessa opaalissa. Euroopassa suurimmat kvartsintuottajat ovat Belgia, Ranska, Saksan Ltv ja Alankomaat. Suomessa kvartsihiekkaa louhitaan Kemiön pegmatiitista ja Nilsiän kvartsiitista. Esiintymistä ei ole puutetta, mutta rahtikustannukset ratkaisevat louhinnan kannattavuuden. Toistaiseksi merirahtien halpuus on -_ollut syynä siihen, että melkein puolet teollisuutemme käyttämästä kvartsista on tuotu ulkomailta. Kvartsin pääkäyttäjät ovat lasi- ja keraaminen teollisuus, ja metallurginen teollisuus. Pienemmässä mitassa sitä käytetään elektroniikassa, hioma-aineena ja kemian teollisuudessa. Teollisuuskvartsin puhtausvaatimukset vaihtelevat pienissä rajoissa. Lasiteollisuuteen kelpaa 99,5 %kvartsi, jossa Fe203 --pitoisuus saa olla korkeintaan 0,008 %-0,030 %. Valuhiekan kvartsipitoisuus on parhaimmillaan % ja tiiliteollisuuden vaatimuksena on pitoisuus %. Epäpuhtauksina esiintyvät A (maksimimäärät 0,1-1,5 %), Fe 0 (0,008-1,5 %) 2 3 ja CaO + MgO (0-0,2 %). ME

27 OUTOKUMpu Oy Malminetsintä Kvartsihiekka Useimmat maat kykenevät täyttämään suurimman osan hiekantarpeestaan. Yleisin materiaali on luonnonhiekka, joka koostuu miltei yksinomaan kvartsista. Raekoko on 0, mm. Luonnonhiekkamuodostumat ovat syntyneet rapautumisen ja veden, tuulen tai jään kuljetuksen & lajittumisen kautta. Otollisia esiintymäalueita ovat siis vanhat jokiuomat ja suistot, päätekasaumat (esim. harjut) ja rantamuodostumat. Parhaimmat kvartsihiekat soveltuvat teolliseen käyttöön sellaisenaan ja heikommat laadut käytetään rakennusmateriaalina. Kromiittihiekka, Cr Luonnonhiekan ohella käytetään erikoistarkoituksiin oliviini-, kromiitti-, zirkoni~ sekä vähäisessä määrin molokiitti- ja sillimaniittihiekkaa näiden kvartsihiekkaa paremman tulenkestävyyden ja joidenkin erikoisominaisuuksien vuoksi. Zirkonihiekasta tuli ~lunperin kvartsihiekan pahin kilpailija valimoteollisuudessa, mutta hintakehitys johti siihen, että kromiittihiekka on sitä syrjäyttänyt enemmän ja enemmän. Tunnetuin kromiittihiekan tuottaja on Etelä-Afrikka. Suomen kromiittihiekan tuotanto alkoi Oliviinihiekka, (Mg,Fe)2Si04 Oliviinihiekkaa käytetään niin ikään korvaamaan kvartsihiekkaa valimoteollisuudessa sekä tulenkestävien tiilien valmistukseen. Päätfiottaja ainakin Euroopassa on Norja. Suomessa tunnetaan oliviiniesiintymiä ns. Tulppion intrusiivijaksossa Lapissa sekä Mäntyharjulla.Jälkimmäistä tutkitaan parhaillaan GTL:n toimesta.

28 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - KIVIEN TUOTANTO JA KAUPPATIETOJA KVARTSI,2506 T ~, El:7d---- ::;}-_. _.±\... '. +-:: :-:t-_ T+t ~-+S ::-:1;::: :.-itj ;rjt:[:.:;+-rr :1J:~ 'Ti ~:: ;.:~l :::~ ~±S~~~Äh- - ; -t-j --h ~~ -8+: <-r;: :---~+>~ - +:H;H-,H-H--~-l L~ -H : : ~-- H: 5. ;:.. : - -+~~~+++:-+:+:-+.'-+~:-:-t t!+~ ~'JEr. :..t+ :HP :+ts- t++ +th 0:(. :::y:-- /JT7M-H~++ 8tH -sr:'~ :::r:: +ih ~ ~- ~ ~ :. '~ : ~ '. - J. :~ ~H~- -4;4 -H-~ ---]+ :_-w-:: ~;r--' ++:~ ;.~+: Pt-+ ++_.:~+-.; 2.H~ :~+ +._-}:; :~~: l:-~ ~8 --- '._--H-: HI ~f - ~-+H-StS Tt+: :Ht H+-:~rl2: s-l-t ~H/ f:-+tb-th-7 jts-sf+.--\-,._. -H-H -Hs -H-+:~~rs :nt?t8+ dh: '::;~:. ::::p- +-H: Ht< ;:< <+'7++-:+1-7 t~f :-f!-- -- :_ ~-.L:_W Ll UJ;;- :L-lg: ~4-:: <!:.:: ':8-+ )~H' +18: -+8- )-8': ;j-~- ::-.:::.!;+..--; -sts-sf TARKENNUS KUMPPA NI HUO M. VIENTI TUONTI KVARTSI + - KVARTS IITTI RUOTSIN TUOTANTO TUOTANTO -.- -Ä- NORJAN TUOTANTO -)(- YKS I KKÖ tp a

29 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO HIEKKA,2505. :....! i i i.. II: ~~c '. :' ~.;.: '.. i....: L '.1.. ' :.' i. '- :T::- -_ '-: ~--~~- V :~~::T: N; -L:: ~:= -'-- ---r.-~i.- -JlliI ' ;:;!. d i'... (-t~ /t+ -+--~!--. -'-r- --i0 ---:-. -~:r~ tjb - -;TS ~-:-17r::F '. ;. 71"'-:: -::y: '.1.::. ::::. :. :..:.:..]'.>... : :.).:~:.\.:.:.F-... :h.-: '1. ;..... : :.:. "'1:.'. '., I.., '-:~. -J- -c+~+; -+StY-;: d~~~ ;-~;!i ~_~~~f_f2 :~ "1...i::. f ' l " '.:~~.:.: :::r.:.:::;... :.: i::::.~~ ::.; L:. _:L_ ::±: :) : ~- =---i ~ -<t-:: +:> -+--:t/l;l~ ~-~~-- :-+~ ~: I: ~\~ ';': -.'-. -~ ~- -_ 1" '... ::.. 2~+-+-~4-~~~~~ ~. ~.:'.. ::.:'., : ' :-l~- - ~-t, ~- -f--- J/-. -'-T-~ ~ :+; ~ :--j-~ ----t - - ~~ ~t+: -~+ j:t+ -±:- s-h- ~-t~~---lä /t-: ;~-[ TUOTANTO { --e-- KROMIITTIHIEK. -e- KV-HIEKKA TARKENNUS KUMPPANI HUOM. VIENTI RUOTSI ALLE 1000 tpa - TUONTI BELG. LUX. VIENTI, RUOTSI N TUOTANTO -Å- NATURAL SANDS NORJAN TUOTANTO --Å-- TUOTANTO YKS I KKÖ looo.oo O tpa KVT-MURSKE -x- OL- HIEKKA --x-- KV- HIEKKA

30 ME OUTOKUMPU Oy Malminetsintä / Litium-mineraalit Tärkeimmät litium-mineraalit ovat spodumeni arnblygoniitti lepidoliitti pelaliitti eucryptiitti zinnwaldiitti litiurnkloridi Li-Na-fosfaatti LiA1Si (Li,Na)Al(P0 4 ) (F,OH) K(Li,Al)3(Si,Al)40l0(OH,F)2 LiA1Si 0 4 l0 LiA1Si0 4 Fe-Li -kiille, koostumus epävarma Liel Li 2 NaP0 4 Yleisimmät näistä ovat spodumeni ja lepidoliitti, jotka esiintyvät kompeksipegmatiiteissa, (ks. berylli ja kiille). Li 0 -pitoisuus näissä kahdessa mineraalissa vaihtelee %. Suurimmat tuottajat ovat USA, Neuvostoliitto, Rhodesia, Kanada. Suomessa tunnetuin esiintymä on Eräjärven pegmatiitti. Litiumia käytetään sekä yhdisteinä: karbonaattina, hydroksidina, kloridina, bromidina että mineraalirikasteina ja pelkkänä. Pääkäyttäjiä ovat lasi- ja keramiikkateollisuus (litium lisää kemiallista lämpökestävyyttä, vähentää kaasumäärää), voiteluaineteollisuus, paristoteollisuus, tulevaisuuden fuusioreaktorit, synteettisen kumin valmistajat.

31 ME 93" OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä Maasälpä ja nefeliinisyeniitti Maasälpäryhmä koostuu isornorfisista mineraalisarjoista celsiaani-kalimaasälpä, kalimaasälpä-albiitti, albiittianortiitti. Ryhmän äärijäsenet ovat celsiaani kalimaasälpä albiitti anortiitti BaA1 Si S KAISi 0 3 S NaAISi 0 3 S CaA1 Si 0 (ks. Al-mineraalit) 2 2 S Ekonomisesti maasälpää louhitaan pääasiassa pegmatiiteista, mutta myös graniiteista. Suurimmat maasälväntuottajat ovat USA, Saksan Ltv, Neuvostoliitt< Norja, Ranska ja Italia. Maasälvän kanssa kilpailee menestyksellisesti nefe11inisyeniitti (nefeliini, NaAISi0 4 + maasälpä), jota louhitaan eniten Kanadassa ja Norjassa, sekä pienemmässä määrin apliitti, anortosiitti, fonoliitti ja muutamat paikalliset erikoisuudet kuten Cornish stone (kaoliiniutunut graniitti) ja Carolina stone (synteettinen seos kaoliinia, maasälpää, kvartsia ja fluorisälpää). Suurin osa maasälvästä käytetään lasi- ja keraamisen teollisuuden raaka-aineena, pieni osa rakennusteollisuudessa. Suomessa maasälpää louhitaan useista pegmatiittiesiintymistä. Nykyaikaisin tuotantotapa on maasälvän märkärikastus, jollainen on käytännössä Kemiössä.

32 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO MAASÄLPÄ JA NEF. SVEN IITTI,2531 i~.l,:::~,~ -.. :.-.:.'.:,'.-.-: ::. _.:-1';1'-'..., :.:~):-.'.. -.:.- :_~-.,.!,--., :_. :.. :..n~- - -:::f:-7- ;~~~~. ~: - f- -: --': i : :.:! :. 'i::..! TARKENNUS KUMPPANI HUOM. TUOTANTO -e- MAASÄLPÄ VIENTI - f\.1aasälpä ISO- BR II. TUONTI MAASÄLPÄ RUOTSI ALLE 1000 tpa RUOTSIN TUOTANTO -.&- MAASÄLPÄ NORJAN TUOTANTO -x- MAASÄLPÄ YKSIKKÖ tpa --x-- NEF_SYENIITTI Y KS I K KÖ 100_000 tpa

33 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Magnesiummineraalit Magnesiitti Magnesiurnin tärkeimmät ekonomiset lähteet ovat: dolomiitti brusiitti magnesiitti oliviini CaC0 3. MgC0 3 Mg(OH)2 MgC0 3 (M,Fe)2Si04 Brusiitti, dolomiitti ja magnesiitti assosioituvat kalkkikivikerrostumiin, mutta brusiittia ja magnesiittia tavataan myös sekundäärimineraaleina ultramafisissa muodostumissa. Oliviini on mafisten-ultramafisten syväkivien mineraali, päämineraalina duniitissa. Magnesiurnia kerätään myös merivedestä. Eniten magnesiurnia, metallisena ja oksidina (MgO) tuottavat USA, Neuvostoliitto, Kiina, Korean Ktv, Itävalta, Tsekkoslovakia, Kreikka.!- Metallinen magnesium käytetään metalliseoksiin, pelkistimenä metallituotannossa, ym., Magnesiumoksidia käytetään pääasiassa metallurgiassa uuneihin, magnesiumkarbonaattia eristys-, pigmentti- ja väri-, lannoite- sekä keraarnisessa ja kemian teollisuudessa. Magnesiurnhydroksidia käytetään sokerin jalostuksessa ja farmasiassa, magnesiumkloridia sementin valmistukseen, keramiikkaan, tekstiileihin, paperiin ja kemikaaleihin. Suomeen magnesium tuodaan pääasiassa magnesiittina. Taloudellisia esiintymiä ei maassamme tunneta, mutta niiden löytymiselle lienee edellytyksiä.

34 ,TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO MAGNESIITTI, 2519, t =C~~-='I~-""'t = :~~!~ ~:F'_~.]t1.~I =_l I-U ~I ~ t! = i0.~. ~"= ~ ltir~f±ii2 ': )--- ~ ,--- -j '0- --, _c "1' ~ ---~j '.J ~! -~~t~. IJl j.jj=.,~j,td~~~ i ITf t~t i~~j 5 J st! 4. ;.... :" ;..:.;:: :. ; 1>.. : ; ; ;.;:. ;::.;;.i..;.;!:;:.: ;>;.;...:::T 3 ::: 1": : TUOTANTO TARKENNUS KUM PPÄN I HUOM. VIENTI RUOTSI SATUNNAISTA {... KEMIAN TEOLL. ISO-BRIT. TUONTI ---- MUU KÄYTTÖ ITÄVALTA RUOTS I N TUOTANTO -A- VIENTI NORJA NORJAN TUOTANTO -x- MAGNESIUM, YKSIKKÖ tpa VIENTI -

35 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä / ~angaanimineraalit Tärkeimmät mineraalit: pyrolusiitti manganiitti cryptomelaani psilomelaani hausmanniitti rodokrosiitti rodoniitti sekalaiset oksidit Mn0 2 Mn H 2 0 K-pitoinen oksidi, koostumus vaihtelee H4R2Mn8020 (R=Ba,K,Na) MnO Mn MnC0 3 MnSi0 3 Taloudellisesti tärkeimmät ovat pyrolusiitti, manganiitti ja melaanit. Mangaanimalmit edustavat erilaisia geneettisiä tyyppejä: hydrotermisiä, sedimenttisiä, residuaalisia ja metamorfisia, mutta huomattava osa on nykyisessä muodossaan sekundäärinen, mikä johtuu mangaanimineraalien herkästä liukenevuudesta lievästi happamiin pohjavesiin. Tästä seuraa myös mangaanin assosioituminen rautaoksideihin. Suurimmat mangaanireservit ovat Etelä-Afrikalla, Neuvostoliitolla, USA:lla ja Gabonilla. Suomesta on tuskin edellytyksiä ekonomisten esiintymien löytymiselle. Suurin osa mangaanituotannosta käytetään metallurgiassa, alle 10 % kemian teollisuudessa, paristojen valmistukseen ym. ME

36 OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä Piimaa Piimaa on syntynyt piileväkerrostumista merellisessä ja myös makean veden ympäristössä. Ekonomiset kerrostumat ovat nuoria, jopa resenttejä. Si-pitoisuus vaihtelee parhaimmillaan %. Suurimmat tuottajat ovat USA, Neuvostoliitto, Ranska, Saksan Ltv ja Tanska. Piimaata käytetään suodattimiin, pehmeänä hioma-aineena, keventävänä täytteenä rakennusteollisuudessa, paperi- ja muoviteollisuudessa, katalyyttinä öljynjalostuksessa, sideaineena lannoitteissa ja räjähteissä jne. Suomessa on useita pieniä esiintymiä, mutta viimeisenkin teollinen hyödyntäminen on lopetettu.

37 0 '::~j TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO PIIMAA, t,.... :. ~. ~._~.._-- -~ :- i. :....:... '.'::.":.::-. :-....: : j : ::.:.:..!I.:.~.~.;;.... ~~. ;; ;. l:.~. :~;:.',:,,:. :.::.. ~ :l:..:....:.:.'~:. ';.:'. ";;..--:-::---.._..:-,::-- LT;:<::: ::..::::: -:-:--- : --:: :-:-: :. ' : i.. > _-~ 1 :.:..:... ~j-'.-.: :..... :.::~... :.'. '. :. :.. '. T r? '..... :. -rl-.!. ~";,;,,, ~'-i-'-7-~' " :,:,:,,, :. :1 :.. '. :.'. ::'.. :... :.1: i.' _... J.--.r"i: L:. ~ ;: :, ".j' :. <" :I : : :; ' ~ : :! - :... t--: ' "-:-:---~ ,... ":T~ j oo.. I... : _'-"~--"--"rc"" '"... _._. -.. ~~.--- ~_.. t _ _.. ~--. ~.+-+-~...;. ::.:c. '~~-- -~ -~1-.-r~~~~~~'4--.-.~-~ ,, 1.'.., ::-:-~. :.; ::.: ::~:-.., " TARKENNUS KUM PPAN I HUOM. TUOTANTO _e_ LOPETETTU 1970 VIENTI RUOTSI TUONTI USA - RUOTS I N TUOTANTO NORJAN TUOTANTO

38 ME OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä Rakennuskivet Graniitti, gneissi Tilastonimike "graniitti ja gneissi" kattaa keski-karkearakeiset, suuntautumattomat ja heikosti suuntautuneet kivet graniitista gabroon. Luokittelu tapahtuu värin ja raekoon perusteella. Teknisten ominaisuuksien testaamiseksi on kehitetty monipuoliset menetelmät ja julkaistu kivilajikohtaisia normituksia. Kiven arviointi tapahtuu kuitenkin enimmäkseen silmämääräisesti, ja tekniset ominaisuudet tulevat esille työstövaiheessa. Suurimmat tuottajat ovat Italia, Ranska, USA ja Ruotsi. Suomessa louhitaan useita kivityyppejä, joista vientiin etupääss; punaisia rapakivigraniitteja (Balmoral Red, Crystal Red, Finlandia Brown, Eagle Red, Viborgite ym.) sekä Kurun harmaagraniittia paperikoneen teloiksi. Louhintaa harjoittavat pienet liikkeet, jotka kotimaan markkinoita varten ovat perustaneet myyntiorganisaation (Kiviliikkeiden Oy), mutta jotka ulkomaan markkinoinnin hoitavat kukin erikseen. Suurin yritys on Suomen Kiviteollisuus Oy. Ulkomaille myydään lähes yksinomaan raakakiveä. Suomalainen raakakivi jalostetaan määrämittalaatoiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Liuske, marmori Homogeenisia, tasaisesti lohkeavia kiilleliuskeita ja kvartsiitteja louhitaan pienissä määrin kotimaiseen käyttöön koristelaatoiksi. Kauppa ulkomaille on nykyisin vähäistä. Sama koskee marmoria, jonka tuotanto on ollut epäsäännöllistä ja vähäistä. Tunnetuin on Louen marmorilouhos Tervolassa.

39 . T E 0 L LI SUU S MlN E RA ALI E N JA - K 1 V'I E N TUO TA N T 0 - JA KAUPPATIETOJA G RA N "TT 1, G NE 1 S S 1, 2516 ::'1~ ' -H"'- -4'; -4+ '-is~+t ~+-t 8f;-B+ ~-t ~-: --8s r.ti IT7~*1~~ 4HTI Hp: :~ih :-'-1+ : '-'+8 +T ~: T:l:;- +H-++it +in+--h' ::8P ++::.:~'::':: :. ~. :> TWT ::.,::"; ;.. t±~~~.::):~: <!:.-: ~._+; -f- : _-+- -'7 ~1"> 'UH-~+~ ~1-' ~ (~.l' ':JS08r~~~ >+~!ri-j 100 ~~~~4-~~~~~~~~~~~=+~~~~~~~~~~~~b*~.: ~-:-~.~:k~:' ''' ::.!J_<:~ ; :L-:.::<;~.~:~_::. i. ~!~_: _g~.::i:. :_~~~ ~:L-~~~i~.. _~_i~ ::....,"' l _,~'-J ::,...,... tl't...!.. J~... :: :i ) T...!..:f. ::: : :.. : ::: :!.;,,..:!::: ~ :: :1::::.. ~'.... : :::: ::: :,.:: : 1' ::'1'::: ::::,.:: :1' :::/:: :: :::J::: :: ::': : : : ::::t::: :.::.::.:: :: :j'::: :::: :::: ::: :,::'. 50 ;~ : ~ ~-- -~- -~; j~;~-~~jlj4 ~J -r -~~l=~~~~; -;[1;- ~,t~ ~~~~~~JII_il-,]~ -~~[l~[f~-~ Ir~~. 10 ill~.~~01 '.~..,t'h ~- ~1-!~~0:1TI -J$.~ ~',2~, 1969 ';'-; TUOTANTO TARKENNUS KUM PPANI HUO M. VIENTI - ITALIA TUONTI NORJA RUOTSIN TUOTANTO NORJAN TUOTANTO, -4- VIENTI ENNUSTE (MIN. FACTS) -)(- LABRADORIN VIENTI ENNUSTE (BERGVERKS - NYTT). TYÖSTETTY KIVI ALLE 1500 tpa TYÖSTETTY KIVI ALLE 2000tpa YKS I K KÖ t pa..

40 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO LIUSKE,2514,,,. 1',,.., ;. :, ":, 1: :... ::;:--; 0:r:~ 7':r~' ~+=-+--+-~-+'-., ';":'~~ '~-:-'-:-~-bc-"'!7 1.. _',. 1: :. ::::::.' j '.,....,. 1 0 t--~-+--'---+--"'-++---t--l-t-=t--.-t:-~-:-r-f--"-- ",:, 1,::'. ;,::;~. '::1':" TARKENNUS KUM PPAN I HUOM. TUOTANTO VIENTI TUONTI RUOJSI, NORJA ALLE 50tpa RUOTSIN TUOTANTO VIENTI TUOTANTO - NORJAN TUOTANTO -, )(- VIENTI - - YKSIKKÖ 1000 tpa YKS I K KÖ t pa YKSIKKÖ tpa /

41 TEOLLISUUSMIN ERAA LIE N JA - JA KAUPPATIE T OJA KIVIEN TUOTANTO MARMORI, t,.,1.: ~-4~~~~~~~~r~.. ~, - 7-: f: : ~ -:-h~ t -- ::_: L':'"...., -.,. ~ ~F~- '~ :T: : ::-:1:--' <H- --~;:.: <_ ~:& ~~~;...:.;~=~:~~; : :.. j... I..., -- 5/~:J.'" :.: ~:': :::'j:::',~,. :- - ' ~.::' :,W: ',.. ~... i.... j...;.. _~ ;:; ~ l : ::... -j-.- ::::j:-': : ~ : i':: : "1 ::: ":":::::: :",:j.:.. ~1:~ :::t~ ;_ w~ ~~~~~~~~~~~~y~~~~~r-~r-\~~~~~~~=~~~r~~~~~~~~ 1;f~ _-i----t r\~~~~1~~,*!1:~. ~L~r ~r -1-~cF~ ~ TARKENNUS KUM PPAN I HUOM. VIENTI N LIITTO SATUNNAISTA TUONTI { TYÖSTETTY ITALIA RUOTSIN TUOTANTO. TUOTANTO -.- -A- YKSIKKÖ t pa NORJAN TUOTANTO -)t- VIENTI YKSIKKÖ tpa

42 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Rikki Rikkiesiintymien luokittelu: pelkän rikin esiintymät (USA, Meksikko, Puola, Neuvostoliitto, Irak). metailisulfidiesiintymät, pääasiassa FeS 2 ja Fe ls. n- n sulfaattikerrostumat (ks. kipsi). luonnonkaasut, H 2 S, (Kanada, Lähi-Itä, USA, Ranska, Saksa, Venezuela, Neuvostoliitto). öljy- ja tervahiekat, komplekseja orgaaneja yhdisteitä (Lähi-Itä, Kanada).. kivihiili ja öljyliuske, FeS 2 ja orgaaneja yhdisteitä. Tällä hetkellä suurin osa rikistä saadaan pelkän rikin esiintymistä sekä sulfaateista ja pyriitistä. Suurimmat rikintuottajat ovat USA, Neuvostoliitto, Japani, Lähi-Itä, Kanada, Puola, Meksikko, Ranska. Suurin osa riki~tä (90 %) käytetään reagenttina kemian teollisuudessa rikkihapon muodossa: lannoitteiden, muovin, paperin, maalien, räjähteiden valmistukseen; öljynjalostuksessa ja metalli tuotannossa. Suomessa rikkimalmia on louhittu Pyhäsalmen ja Vihannin kaivoksissa, mutta Outokumpu Oy:n osalta rikin tuotanto lopetetaan Muiden kuin pyriittisten rikkimalmien löytymiseen ei Suome~sa ole edellytyksiä, ja tällä haavaa näyttää pyriittienkin hyödyntäminen olevan kannattamatonta.

43 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - JA KAUPPAT JETOJA KIVIEN TUOTANTO R!KKI, t ~rj'~- ~:-I~ ~!- T-~ I -: ~ - -: - ~i-. ~' -. ~!~: l- ~:- ~ ~ :~... ~:-. ~:- ~:_~::~:~T:~:~~!:L~:~ ::~~/~' Jr: _~::i~_::~._~.~..-' i;~~r#~,~ ~~L ~8 Jl;;~IJ~~0-IfG]i[Ti: ~.~.. r.... -~;~M~ii-71+,~~l ;2j~ ~t:io -jii- _]0~ _~_ill~ ~ - lj ~--ill21ill TI~! 5"8/'++ c+.t"_! o.. 8:",-j. -H+Ht-.: +ft rm+is:i -- dw--h,. : : :::L.. l : :--4;.: -~; '-c-:b- ~:b 3~~~~~~~~Hri=+~i~~~~~~~~~~~~~r47.f~ 2.It - ~2Är~",jm -TI~W.tm--~H±~ e-;5ht~"-~*~r;tf"~-8 '}"I'" j FU ~.. j;.;.;.;ff.l..... W..... t;:;':f.. I ~ ~ E~L :-' T~ ;-:;+~~~; : :~ 1 ~t'~.i ;ii' ~i~n-t~[!-r~_:; i I~~ITI + ±~r.: ~+2 p~r :.::li : :~~:h:: T:~:;': ; : U~ :: :::.n ~~ T UHo : 4-HR+ ::.::.::: +i+- H1F -MH ' TUOTANTO VIENTI -{-.- ELEMENTAARI -~.-- S02 -{~--- ELEMENTAARI R.HAPPO TARKENNUS KUMPPANI HUOM. YKSIKKO tpa RUOTSI YKS IKKO tpa TUONTI RANSKA RUOTSIN TUOTANTO -A- ELEMENTAARI --A-- RIKKIHAPPO YKS I KKÖ tpa NORJAN TUOTANTO -)(- ELEMENTAARI+ YKS I KKO tpa R. HAPPO.

44 ME OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Ta1kki Ta1kki on pehmeänliukas magnesiumsi1ikaatti, 3MgO. 4Si0 2. H 0. Esiintyy puhtaimmillaan do1omiittisissa ka1kkikivissä, 2 vähemmän puhtaana u1traemäksisissä syväkivissä serpentiiniytymisen ääri tuotteena. Steatiitti on epäpuhdas ta1kkikivi (alle 4 % A1 2 0, alle 1,5 % CaO, alle 1,5 % FeO + Fe 0 ), massamainen. Vuo1uk~vi on yleisnimi massamaisi11e, epäpuhtaille ta1kkikivi11e. Asbestiini on kuituisen ta1kin ja tremo1iittiasbestin seos. Pyrofy11iitti, A1i03 4Si0 2. H 0, on ominaisuuksi1taan samankaltainen, joskin hieman 2 kovempi kuin ta1kki. Kansainvälisessä kaupassa ta1kin ja pyrofy11iitin tuotanto ilmoitetaan samoissa.ti1as'toissa. Suurimmat tuottajat ovat Japani, USA, Neuvostoliitto, Ranska, Etelä-Korea, Intia, Kiina, Italia, Norja ja Suomi. Suomessa talkkia louhii Suomen Ta1kki Lahnas1amme11a sekä vasta toimintaansa aloitteleva Oy Lohja Ab:n kaivos Polvijärvellä. Ta1kkia käyttävät keraaminen, paperi-, väriaine-, kosmeettinen, 1annoite-, va1imo-, kumi- ja rakennusteollisuus. Laaja käyttö johtuu ta1kin halpuudesta, kemiallisesta kestävyydestä ja fysikaalisista ominaisuuksista (pehmeys, liukkaus, keveys, va1koisuus jne~). Suomen tunnetut"ta1kkiesiintymät ja aiheet liittyvät u1traemäksisiin muodostumiin. Jo tunnetut ta1kkivarat riittävät yli oman tarpeemme.

45 TEOLLISUUSMIN ERA ALI EN JA - JA KAUPPATIETOJA KIVIEN TUOTANTO t,,1 -~-r~"~ - _l~ - :==t"~ : T".,.. TALKKI,2527 ' ~'~"T;. 1'" : : : :.!. '." l... /.. I:.:l.. -,-.... L. "," " :-+!"-I-":""'- 1 = --- ;". -- ~:'.- ~ljj'" --. ~.- '----~---' ---i"--.._+... j.. t~+--,_.(... --~:.._(t..... j :: 't ~T. +"j-.r: - i~i -l" ulcl..;,l"f,1"!~ ";"JLj3... i.j.i-ul_i-c-+,,{+ ~~ :::;. I t~ -i::::r:.-,... ~... _ ~ JI'_"; )-~._..... i.. -._+... :~ i ~.~_.;_: ~_:.. _~-~ ::'--1 : 1.. : I,! :! '1 ::" I '; / : I.':~.i...:.':" 1' ; " TUOTANTO _e_ TARKENNUS KUM PPAN I HUOM, VIENTI N-LlITTO TUONTI BELG. LUX. NORJAN TUOTANTO RUOTSIN TUOTANTO -.&- -x- SUOMEN PAPERITEOLLISUUS KULUTUSENNUSTE --- (ASCHAN, 1976),. I 1

46 UI: Q'lQ: c:;:nnn 1 "''7 OUTOKUMPU Oy Ma Iminetsi ntä Wollastoniitti Wollastoniitti, CaSi0, esiintyy tavallisesti valkoisten, 3 levy- tai neulamaisten kiteiden kimppuina metamorfoituneissa kvartsipitoisissa kalkkikivissä. Mineraaliassosiaatioon kuuluvat tuolloin diopsidi, tremoliitti, idiokraasi ja grossulariitti- tai andradiittigranaatti. Päätuottajat ovat USA, Suomi, Meksikko ja Intia. Suomessa wollastoniittia louhii Paraisten Kalkki Oy Ihalaisen kalkkikivestä. Wollastoniittia käytetään keraamisessa ja väriaineteollisuudessa. Suomessa wollastoniitti käytetään pääasiassa seinätiilien valmistukseen.

47 I.. TEOLLISUUSMINERAALIEN JA - KIVIEN TUOTANTO- JA KAUPPATIETOJA 1000 t WOLLASTON IITTI ~ TUOTANTO VIENTI {--e-- KOKONAIST.UOT. -e- RI KASTETTU TARKENNUS KUMPPANI HUOM. TUONTI RUOTSIN TUOTANTO NORJAN TUOTANTO