SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Transkriptio

1 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON KOULUTUSOHJELMA SUU- JA HAMMASHOIDON KOULUTUSOHJELMA VAMMAISTYÖN KOULUTUSOHJELMA VANHUSTYÖN KOULUTUSOHJELMA ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNON KOULUTUSOHJELMA OPETUSHALLITUS 2001

2 Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN Hakapaino Oy, Helsinki 2001

3

4 SISÄLTÖ I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7 1. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon muodostuminen Opintojen muodostuminen OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Yhteisten opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi A Pakolliset opinnot Äidinkieli Äidinkieli, suomi Äidinkieli, ruotsi Äidinkieli, saame Äidinkieli, viittomakieli Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla Äidinkieli, suomi/ruotsi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi Vieras kieli Vieras kieli, A-kieli Vieras kieli, B-kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta ja terveystieto Taide ja kulttuuri B Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus 44

5 Psykologia Yritystoiminta Ammatillisten opintojen ja työssäoppimisen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Kasvun tukeminen ja ohjaus Hoito- ja huolenpito Kuntoutumisen tukeminen B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 62 Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 62 Kuntoutuksen koulutusohjelma Kuntoutus 67 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 87 Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Mielenterveys- ja päihdetyö 94 Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma Sairaanhoito ja huolenpito 101 Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma Suu- ja hammashoito 109 Vammaistyön koulutusohjelma Vammaistyö 114 Vanhustyön koulutusohjelma Vanhustyö 120 Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma Asiakaspalvelu ja tietohallinta Muut valinnaiset opinnot Vapaasti valittavien opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteet ja arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja toteuttaminen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arvosana-asteikko ja arvosanojen muuntaminen Näytöt Todistukset Arviointi erityisopetuksessa Maahanmuuttajien arviointi 142

6 5. MUUT MÄÄRÄYKSET Opinto-ohjauksen järjestäminen Työssäoppiminen Ammatillisen erityisopetuksen toteuttaminen Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyt Oppisopimuskoulutus OPETUSSUUNNITELMA 149 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Näyttötutkinnot Näyttötutkintoihin valmistava koulutus Ammattitaidon osoittamistapojen ja tutkintosuoritusten arvioinnin yleiset perusteet SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, MUODOSTUMINEN Tutkinnon osat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Ammattitaitovaatimukset ja arviointi 156 LIITEOSA 157 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Perusteiden laadintaa ohjanneet periaatteet Sosiaali- ja terveysalan kuvaus ja arvoperusta Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta Jatko-opintomahdollisuudet 164

7 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötutkintona näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Osa I sisältää määräyksen opetussuunnitelman perusteista ja osa II määräyksen näyttötutkinnon perusteista. Liiteosa sisältää informaatiota perusteiden laadinnan lähtökohdista. I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

8 8

9 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA SEN TARKOITUS Sen mukaan, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98 2, 5 ) ja valtioneuvoston päätöksessä (VNp 213/1999) on säädetty, ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Näiden perusteiden mukaisesti suoritettu ammatillinen peruskoulutus sijoittuu EY:n luokituksen tasolle 3 Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden päätöksen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suosituksen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta ( /330/97) mukaan. Koulutuksen tulee kannustaa opiskelijaa harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen sekä tukea jatko-opintovalmiuksia tarjoamalla hänelle monipuolisia, vapaasti valittavia opintoja. Koulutuksessa tulee luoda avoin ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoitteiltaan erilaisiin opiskelijoihin sekä tarvittaessa kehittää tukitoimia yhteistyössä kotien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijan myönteistä yksilöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoa tulee tukea. Koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 9

10 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.2 YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN 1 YHTEISET PAINOTUKSET Koulutuksen tulee tuottaa valmiuksia, jotka lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia ja joiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen. Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille. Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittämiseksi tavoitteena tulee olla, että opiskelijalla on tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet sekä edellytykset tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologian monipuoliselle hyödyntämiselle työssä ja kansalaisena. Opiskelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen ja osaa soveltaa uutta tekniikkaa työssään. Yrittäjyyden kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava työntekijä ja ammatinharjoittaja sekä yrittäjä. Laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ammattialalla tarvittavat ja yleisimmin käytössä olevat laadunhallinnan menetelmät. Hän osaa ottaa huo- 10

11 mioon asiakkaiden odotukset ja yksilölliset tarpeet sekä hallita erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Kuluttajaosaamisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ottaa huomioon kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja osaa toimia työssä ja kansalaisena kuluttajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun mukaisesti. Opiskelijan tulee osata toimia kuluttajana ja työntekijänä kansantaloutta edistävästi. Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. 2 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN Koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy seuraavia kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia: oppimistaidot ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutus- ja viestintätaidot yhteistyötaidot eettiset ja esteettiset taidot. Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Opiskelijan on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa työelämässä. Opiskelijan on saatava valmiudet selvitä neuvottelutilanteista ja käyttää suullista ja kirjallista viestintää sekä tietotekniikkaa erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tiimin jäsenenä sekä 11

12 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET olla joustava ihmissuhteissa ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Hänen tulee osata tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja ja ottaa niitä rakentavasti huomioon toiminnassaan. Eettisten ja esteettisten taitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia sekä tiedostaa omat arvonsa ja kulttuuriin pohjautuvia kauneusarvoja ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. Hän osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hän osaa noudattaa työssään ammattietiikkaa, kuten asiakkaita koskevaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. 1.3 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET Sosiaali- ja terveysalan työ on työtä ihmisten kanssa ja heitä varten. Tutkinnon suorittaneella tulee olla hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, neuvottelutaidot, kyky toimia tiimeissä ja projekteissa, kielitaitoa sekä vankka osaaminen sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito- ja kasvatustehtävissä. Hänellä on oltava kyky tukea erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten voimavaroja ja toimintakykyä heidän omista lähtökohdistaan ja osattava ottaa huomioon heidän kulttuuri- ja arvomaailmansa. Hänen on hallittava alan arvo-osaaminen, ammattietiikka, suvaitsevuus ja ongelmanratkaisutaito käytännön kasvatus-, hoito- ja huolenpitotaitojen ohella. Tutkinnon suorittaneen tulee omata ymmärrys ihmisen, hänen sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä ja yhteiskunnan välisistä yhteyksistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi hänen on osattava ottaa huomioon valinnoissaan ja toimintatavoissaan myös ympäristö- ja kustannusvaikutukset. Hänen on osattava työskennellä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen sosiaali- ja terveysalan toimintayksiköiden laatujärjestelmien mukaisesti ja edistää työpaikalla työturvallisuutta. Tutkinnon suorittaneen tulee osata tehdä rakentavaa yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hän on osattava työskennellä sekä itsenäisesti että moniammatillisen ryhmän jäsenenä ja tunnistaa oman osaamisensa mahdollisuudet ja rajat. Hänellä tulee olla hyvät oppimistaidot ja oman ammattitaidon ja työn kehittämistaidot elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan, jotta hän pystyy vastaamaan työn jatkuvasti muuttuviin ja uudistuviin haasteisiin. Hänen on osattava arvostaa omaa ammattiaan ja olla halukas kehittämään itseään ja työtään asiakaskeskeisesti ja palveluhenkisesti toiminnan laatua parantaen. Ala kansainvälistyy ja suomalaisessa hoito- ja huolenpitotyössä korostuu monikulttuurisuus. Sosiaali- ja terveysalan perustutkin- 12

13 non suorittaneelta vaaditaan valmiuksia huolehtia omasta työkyvystä ja jaksamisesta. Hän on osattava perustella toimintansa ja tekemänsä ratkaisut ja osattava hakea tarvittaessa ohjausta ratkaisujen tekoon. Kaikilta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneilta vaaditaan osaamista eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemiseen ja ohjaamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä heidän kuntoutumisensa tukemiseen. Alan laaja-alaiseen perusosaamiseen kuuluvat suunnitelmallisen työprosessin hallinta ja yrittäjyyden perusvalmiudet. Laaja-alaisuus luo edellytykset työllistyä erilaisiin tehtäviin sosiaali- ja terveysalalla sekä joustavalle liikkumiselle sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävistä ja -yksiköstä toiseen. Alalla työskentelevien tulee tuntea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja noudattaa toiminnassaan alaa koskevia säädöksiä ja ammattietikkaa. Ensihoidon koulutusohjelman suorittaneen on osattava ensihoitopotilaan hoitaminen ja sairaankuljetusajoneuvon kuljettaminen sekä ratkaista ensihoidossa esiin tulevia ongelmia lähihoitajan vastuualueella. Hänen on osattava työskennellä ensihoitoa soveltavissa tehtävissä päivystyspoliklinikalla. Hänen on osattava reponointi- ja immobilisaatiomenetelmiä myös perioperatiivisessa hoitoympäristössä. Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittaneen on osattava kuntouttavan työotteen mukaan auttaa, tukea ja ohjata asiakasta kuntoutuksen eri toimialueille kuntoutuksen palvelujärjestelmässä, kuten asiakkaan kotiympäristö, kotihoidon työpaikat, päiväsairaalat, välimuotoisen asumisen työpaikat, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kolmannen sektorin erilaiset työpaikat, terveyskeskusten vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt, kuntoutumislaitokset, kylpylät ja henkilökohtaisen avustajan tai ryhmäavustajan työpaikat tai vastaavat työpaikat Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittaneen on osattava terveiden vastasyntyneiden hoito sairaaloissa ja kotona. Hänen on osattava työskennellä päivähoidossa päiväkoti- ja perhepäivähoidon toimintaympäristöissä sekä osallistua työryhmän jäsenenä varhaiskasvatukseen. Hänen on osattava työskennellä koululaisten iltapäivätoiminnassa ja koulunkäynnin avustamisessa Hänen on osattava kuntouttavan työotteen mukaan lasten ja nuorten sairaanhoito sairaaloissa ja kodeissa lähihoitajan vastuualueella. Lisäksi hänen on osattava nuorten hoito ja kasvatus lähihoitajan vastuualueella. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittaneen on osattava kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielenterveyspotilaan hoitoprosessia mielenterveys- ja psykiatrisen hoidon erilaisissa toimintaympäristöissä moniammatillisessa yhteistyössä. Lisäksi hänen on osattava suunnitella, toteuttaa ja arvioida päihteiden ja huumeiden käyttäjien hoitoa yhdessä asiakkaan, perheen ja muiden 13

14 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET asiantuntijoiden kanssa. Hänen on osattava edistää mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumista moniammatillisessa työryhmässä. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman suorittaneen on osattava kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan/potilaan hoitoa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ja huolenpitoa kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Hänen on osattava käsitellä lääkkeitä ja seurata niiden vaikutuksia sairaanhoidon ja kotihoidon toimintaympäristöissä. Lisäksi hänen on osattava valmistaa ruokaa ja huolehtia kodin puhtaanapidosta ja viihtyvyydestä kotihoidon toimintaympäristössä. Suu- ja hammashoidon koulutusohjelman suorittaneen on osattava työskennellä suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä suun terveyden edistämisessä, suun ja hampaiden perus- ja erikoishoidossa hammashoitoloissa ja hammaslääkärin vastaanotolla. Vammaistyön koulutusohjelman suorittaneen on osattava kuntouttavan työotteen mukaan vammaisten perushoito, kasvatus ja kuntoutus kotona, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. Hänen on osattava vammaisten päivä- ja perhehoito. Vanhustyön koulutusohjelman suorittaneen on osattava hoitaa, tukea ja auttaa vanhuksia kuntoutuksessa kuntouttavan työotteen mukaan kodissa, kotipalvelussa, laitoksissa ja järjestöissä sekä vanhusten asumispalveluyksiköissä. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman suorittaneen on osattava toimia sosiaali- ja terveysalan sihteerin työssä avohuollossa, laitoksissa ja järjestöissä. Lisäksi hänen on osattava kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, hoitaa ja arvioida potilaiden hoitoa vastaanotto- ja polikliinisessa hoitotyössä lähihoitajan vastuualueella. 14

15 2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2.1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Tutkinnon muodostumisesta on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (VNp 213/1999), tutkinnon laajuudesta, koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä opetusministeriön päätöksessä (1/011/2000), opintojen laajuudesta asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 2 ) sekä opintojen hyväksilukemisesta ja opiskeluajasta laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 30, 31 ). 2.2 OPINTOJEN MUODOSTUMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 120 OV YHTEISET OPINNOT Pakolliset opintokokonaisuudet 1 8 Valinnaiset opintokokonaisuudet 1 15 AMMATILLISET OPINNOT 16 ov 4 ov 20 OV 90 0V TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 50 OV 1. Kasvun tukeminen ja ohjaus 16 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 2. Hoito ja huolenpito 22 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov 3. Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 5 ov KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 40 OV Koulutusohjelman opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 14 ov (Erittely seuraavalla sivulla) VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta 1,5 ov ja vähintään 2 ov:n opinnäytetyö. Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä. 15

16 2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT Koulutusohjelman opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 14 ov 4. ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA Ensihoito 40 ov Ensihoitojärjestelmä ja -palvelut Ensihoitopotilaan hoitaminen 5. KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Kuntoutus 40 ov Toiminta kuntoutuksen palvelujärjestelmässä Psyykkisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen 6. LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA Lapsen ja nuoren hoito- ja kasvatus 40 ov Lapsen ja nuoren hoito- ja kasvatustyö Kasvun ja kehityksen tukeminen varhaislapsuudessa Kasvun ja kehityksen tukeminen kouluiässä ja nuoruudessa Sairaan lapsen ja nuoren hoito 7. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA Mielenterveys- ja päihdetyö 40 ov Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen kohtaaminen Yksilöllinen mielenterveystyö Yksilöllinen päihdetyö 8. SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON KOULUTUSOHJELMA Sairaanhoito ja huolenpito 40 ov Hoito ja huolenpitoprosessi ja kuntoutus Sairaanhoito ja kotihoito 9. SUU- JA HAMMASHOIDON KOULUTUSOHJELMA Suu- ja hammashoito 40 ov Toiminta suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Toiminta suu- ja hammashoidon yksikössä Suun terveyden edistäminen Suun ja hampaiden perushoito Suun ja hampaiden erikoishoito 10. VAMMAISTYÖN KOULUTUSOHJELMA Vammaistyö 40 ov Vammaistyön etiikka ja asema yhteiskunnassa Vammaisen kohtaaminen Yksilöllinen vammaistyö 11. VANHUSTYÖN KOULUTUSOHJELMA Vanhustyö 40 ov Vanhustyön etiikka ja asema yhteiskunnassa Vanhuksen kohtaaminen Yksilöllinen vanhustyö 40 OV 16

17 12. ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNAN KOULUTUSOHJELMA Asiakaspalvelu ja tietohallinta 40 ov Asiakaspalvelu ja ohjaus Tietohallinta Sosiaali- ja terveysalan sihteerin työ Hoito ja huolenpito 13. Muut valinnaiset opinnot (ks. kohta ) 10 ov YHTEISTEN OPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUDET pakolliset valinnaiset 1. Äidinkieli 4 ov 0 4 ov 2. Toinen kotimainen kieli 1 ov 0 4 ov 3. Vieras kieli 2 ov 0 4 ov 4. Matematiikka 3 ov 0 4 ov 5. Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 ov 6. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0 4 ov 7. Liikunta ja terveystieto 2 ov 0 4 ov 8. Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 ov 9. Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot, ks. edellä kohdat Ympäristötieto 0 4 ov 11. Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 ov 12. Etiikka 0 4 ov 13. Kulttuurien tuntemus 0 4 ov 14. Psykologia 0 4 ov 15. Yritystoiminta 0 4 ov Yhteensä 16 ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten opintojen laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen (yht. 5 ov) jakamisesta Valtioneuvoston päätöksestä (VNp 213/99, 2 mom) poikkeavalla tavalla (ks luku 5.4) 17

18 2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN AMMATILLISET OPINTOKOKONAISUUDET 1. Kasvun tukeminen ja ohjaus 16 ov 2. Hoito ja huolenpito 22 ov 3. Kuntoutumisen tukeminen 12 ov 4. Ensihoito 40 ov 5. Kuntoutus 40 ov 6. Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 40 ov 7. Mielenterveys- ja päihdetyö 40 ov 8. Sairaanhoito ja huolenpito 40 ov 9. Suu- ja hammashoito 40 ov 10. Vammaistyö 40 ov 11. Vanhustyö 40 ov 12. Asiakaspalvelu ja tietohallinta 40 ov 13. Muut valinnaiset opinnot (ks. kohta ) 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT Ks. luku

19 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.1 YHTEISTEN OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.1.A Pakolliset opinnot ÄIDINKIELI, 4 OV ÄIDINKIELI, SUOMI Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata opiskelu- ja työyhteisössä puhua ja toimia tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyötilanteissa, kuten ryhmissä ja tiimeissä, sekä asiakaspalvelutilanteissa. Opiskelijan on ymmärrettävä sosiaali- ja terveysalaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennainen sisältö ja tekstien tarkoitus. Lisäksi hänen tulee osata erottaa pää- ja sivuasiat toisistaan, purkaa syy- ja seuraussuhteita ja tehdä johtopäätöksiä lukemastaan. Hänen on osattava hankkia tietoa eri lähteistä nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen. Hänen tulee suhtautua tietoon kriittisesti, eli hänen on osattava valikoida, arvioida ja tulkita tietoa eri näkökulmista ja välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelijan tulee osata arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti. Opiskelu- ja työryhmän jäsenenä opiskelijan on osattava käyttää puheenvuoroja, perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuunnella aktiivisesti toisia ja ilmaista ajatuksiaan ymmärrettävästi. Hänen tulee omalta osaltaan vaikuttaa hyvän viestintäilmapiirin syntymiseen ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Hänen tulee kyetä kielellisessä ja sanattomassa viestinnässä kohteliaisuuteen ja joustavuuteen ja muuttamaan omaa kielenkäyttöään tilanteen mukaiseksi. Opiskelijan tulee pystyä tulkitsemaan myös sanatonta viestintää. Erilaisia viestijöitä ja viestintätapoja kohtaan hänen tulee osoittaa suvaitsevuutta ja tasa-arvoa. tiedon hallintataidot ja arviointi- sekä vuorovaikutustaidot. 19

20 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava käyttää sosiaali- ja terveysalan perussanastoa toimiessaan työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hänen tulee totuttautua suullisiin ja kirjallisiin kielenkäyttötapoihin, niin että hän osaa laatia ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt, kuten asiakaspalvelun edellyttämät asiakirjat, raportit, muistiot, kirjelmät ja opinnäytetyön kirjallisen osuuden, sekä hallitsee puheviestintätilanteet, kuten puhelinasioimisen, keskustelut, neuvottelut ja kokoukset sekä selostukset ja raportoinnit. Hänen on osattava toimia työnhakutilanteissa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat. Hänen on osattava hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä. Hänen on osattava välittää tietoa muille ymmärrettävässä muodossa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Hänen tulee osata kehittää jatkuvasti viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistua työpaikkansa viestinnän kehittämiseen. työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen. Opiskelijan tulee ymmärtää kielellisiä juuriaan. Hänen on ymmärrettävä kielen ja kulttuurin merkitys oman identiteettinsä kehittymisessä ja henkisessä hyvinvoinnissaan sekä työyhteisön henkilöstön ja sidosryhmien toiminnassa. Hänen tulee osata hankkia itseään rikastuttavia kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ym. median käyttäjänä. Hänen on osattava analysoida ja tulkita kaunokirjallisiakin tekstejä. Hänen on ymmärrettävä suomalaisen puhekulttuurin ominaispiirteitä sekä äidinkielen ja kaksi- ja monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkitys, niin että hän osaa ottaa nämä huomioon yksityisissä ja työelämän viestintätilanteissa. kielen ja kulttuurin tunteminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä, että eri tilanteissa puhutaan ja kirjoitetaan eri lailla, ja pystyttävä myös muuntamaan omaa kielenkäyttöään tilanteittain ymmärrettävä alaan liittyvien tekstien ydinasiat ja keskeisimmät käsitteet ja osattava käyttää sosiaali- ja terveysalan peruskäsitteitä myös omassa kielenkäytössään osattava hankkia ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä, tiedettävä sosiaali- ja terveysalan keskeiset aikakauslehdet ja tietokirjat ja tar- 20

21 PAKOLLISET OPINNOT vittaessa osattava hyödyntää kirjastopalveluja ja nykyaikaista teknologiaa tiedon hankinnassa ja välittämisessä osattava ja uskallettava pyydettäessä käyttää puheenvuoroja opiskeluja työryhmien keskusteluissa ja pystyttävä niissä ilmaisemaan omat ajatuksensa ja mielipiteensä pystyttävä ottamaan ainakin jossain määrin muita keskustelijoita huomioon ja oltava tietoinen myös sanattoman viestinnän vaikutuksesta osattava täyttää työssään tarvittavia keskeisiä lomakkeita ja laatia luettava raportti osattava esitellä itsensä ja esittää asiansa osattava toimia asiallisesti asiakaspalvelutilanteissa löydettävä kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa pystyttävä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, myös monikulttuurisessa työyhteisössä oltava tietoinen omasta tavastaan viestiä ja osattava arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja asettaa omia kehittymistavoitteita ÄIDINKIELI, RUOTSI Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen kiitettävän tason tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin suomenkielisessä. Viimeisiin, kieltä ja kulttuuria koskeviin tavoitteisiin lisätään kuitenkin seuraava: Opiskelijan on tunnettava ruotsin kielen asema Suomessa ja suomenruotsalaisten murteiden, puhekielen ja ruotsin yleiskielen erot. Hänen tulee ymmärtää ruotsin yleiskielen hallinnan merkitys ja hyöty työelämässä. Arviointi, tyydyttävä (T1) lisätään vastaavasti: Opiskelijan tulee tuntea ruotsin kielen asema Suomessa ja ymmärtää kaksikielisyyden ja pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden merkitys ÄIDINKIELI, SAAME Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on tunnettava kielen keskeinen merkitys kulttuurin muodostajana, luojana ja välittäjänä. Hänen tulee saavuttaa toimiva kaksikielisyys ja hallita sosiaali- ja terveysalan ammattikieltä myös saamen kielellä. Opiskelijan saamelaisen kulttuurisen identiteetin tulee vahvistua sekä kielellisesti että tiedollisesti. 21

22 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijalla tulee olla vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi kehittää saamen kielen taitoaan ja säilyttää yhteydet saamelaiseen kulttuuripiiriin. Hänen on osattava vertailla saamen kulttuurin ja kielen piirteitä vastaaviin suomalaisiin. Opiskelijan on tunnettava saamenkielistä kirjallisuutta ja saamen kulttuuriperinnettä niin, että hän kiinnostuu kirjallisuudesta ja taiteista saamen kielellä. saamen kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden hallitseminen. Opiskelijan on hallittava saamen kielen rakenne ja oikeakielisyys ja osattava saamen kielen puheilmaisun vivahteita eri viestintätilanteissa. Hänen on osattava verrata saamen kielen perusteita sukulaiskieleen suomeen. Hänen on hallittava saamen kielen oikeinkirjoitus ja osattava kehittää kirjallista ilmaisuaan. Opiskelijan tulee osata laatia saameksi oikeakielisiä asiatekstejä, esimerkiksi tiedotusmateriaalia, projektisuunnitelmia, hakemuksia ja kirjeitä. Hänen tulee kehittää saamen kielen suullisia ja kirjallisia taitojaan ja arvioivaa lukemistaan. saamen kielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito eri tarkoituksissa. Opiskelijan on osattava viestiä saamen kielellä ammattiinsa liittyvistä kysymyksistä. Hänellä on oltava valmiudet toimia sosiaali- ja terveysalan ammateissa ja kehittää ammattitaitoaan saamen kielellä niin, että hän pystyy toimimaan saamelaiskulttuurin parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelijan tulee tuntea saamelaiselinkeinojen historiaa ja nykypäivää. Hänen on osattava hankkia tietoja eri välineistä, ja hänellä on oltava kyky kriittiseen ajatteluun. sosiaali- ja terveysalan keskeisten käsitteiden hallitseminen saamen kielellä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on tunnettava saamen kielen ja kulttuurin merkitys identiteetilleen tunnettava saamen kielen ja kulttuurin keskeiset erityispiirteet osattava tuottaa työhönsä ja ammattiinsa liittyviä keskeisiä saamenkielisiä asiatekstejä osattava käyttää saamen kieltä suullisesti eri tilanteissa 22

23 PAKOLLISET OPINNOT osattava käyttää omaan ammattiinsa liittyviä keskeisiä saamenkielisiä käsitteitä niin, että hänellä on valmiudet toimia sosiaali- ja terveysalan keskeisimmissä työtehtävissä ja kehittää ammatillista osaamistaan omalla kielellään ÄIDINKIELI, VIITTOMAKIELI Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava käyttää hyvää viittomakielistä ilmaisua vivahteineen erilaisissa viestintätilanteissa. Hänen on kyettävä vertaamaan viitottujen kielten erityispiirteitä puhuttuihin kieliin. Hänen on ymmärrettävä suomalaisen viittomakielen ominaislaatu muiden maiden kansallisten viittomakielien rinnalla ja osattava toimia vieraskielisten kuurojen kanssa. hyvä viittomakielinen ilmaisu eri viestintätilanteissa. Opiskelijan on osattava vahvistaa kielellistä identiteettiään ja kehittää viittomakielen taitoaan säilyttääkseen yhteydet kuurojen ja viittomakielisten kulttuuripiiriin. Hänen on osattava kehittää viittomakielistä kulttuuriperinnettä. Hänen on osattava vertailla kuurojen kulttuurin ja suomalaisen viittomakielen piirteitä suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen. viittomakielen ja viittomakielisen kulttuuriperinnön erityispiirteiden tunteminen ja kehittäminen. Opiskelijan on osattava toimia ammatissaan kaksikielisesti jolloin hänen on hallittava opiskelemansa alan ammattikieltä myös viittomakielellä. Hänen on osattava viestiä suomalaisella viittomakielellä ammattiinsa liittyvistä asioista. Hänen on osattava kehittää ammattitaitoaan viittomakielellä. Opiskelijan on pystyttävä hankkimaan lisätietoja omasta ammattialastaan omalla kielellään ja vertailemaan kriittisesti saamaansa tietoa. ammattiin liittyvien asioiden viestintä suomalaisella viittomakielellä ja ammatillisen osaamisen kehittäminen viittomakielellä. 23

24 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ilmaista itseään viittomakielisessä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa tunnistaa viittomakielen ja viittomakielisen kulttuurin keskeisiä erityispiirteitä käyttää omaan ammattiinsa liittyviä keskeisiä käsitteitä niin, että hänellä on valmiudet toimia työssään ja kehittää ammatillista osaamistaan omalla kielellään ÄIDINKIELI, OMA ÄIDINKIELI VIERASKIELISILLÄ OPISKELIJOILLA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on saavutettava toimiva kaksikielisyys ja hallittava opiskelemansa alan ammattikieltä myös omalla äidinkielellään. Tavoitteena on opiskelijan kulttuurisen identiteetin vahvistuminen ja kielellinen ja tiedollinen kehittyminen. Opiskelijalla tulee olla vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi säilyttää kieli- ja kulttuurisiteensä siihen kulttuuripiiriin, jossa on kasvanut. Hänellä tulee olla tietoa oman kulttuurinsa ja kielensä piirteistä, niin että hän voi verrata niitä vastaaviin suomalaisiin piirteisiin. Opiskelijan tulee tutustua oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen ja kulttuuriperinteeseen, niin että hän voi kiinnostua kirjallisuudesta ja muista taiteista omalla äidinkielellään. oman kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden tunteminen. Opiskelijan tulee tuntea oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä ja osata kielensä puheilmaisun eri vivahteita. Hänen tulee tottua myös vertaamaan kielensä perusteita suomen/ruotsin kieleen. Hänen on käytettävä suullista ja kirjallista äidinkielen taitoaan aktiivisesti. Opiskelijan on tunnettava äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja sen vaihtelua omalla kielialueellaan ja totuttava vertaamaan äidinkielensä kielenkäyttötilanteita suomalaisiin. oman äidinkielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito mahdollisuuksien mukaan eri tarkoituksissa. 24

25 PAKOLLISET OPINNOT Opiskelijan on osattava viestiä omalla äidinkielellään sosiaali- ja terveysalan kysymyksistä. Hänellä tulee olla valmiudet kehittää tarvittaessa ammattitaitoaan omalla kielellään niin, että hän pystyy toimimaan oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelijan on pystyttävä hankkimaan lisätietoja eri välineistä myös omalla kielellään ja vertailemaan kriittisesti eri lähteitä. sosiaali- ja terveysalan keskeisten käsitteiden tunteminen omalla äidinkielellä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on tunnettava oman kielensä ja kulttuurinsa tärkeimpiä piirteitä ja kulttuurisia juuriaan osattava ilmaista itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa osattava käyttää ammattiin liittyviä keskeisiä käsitteitä, niin että hänellä on valmiudet kehittää ammatillista osaamistaan omalla äidinkielellään ÄIDINKIELI, SUOMI/RUOTSI TOISENA KIELENÄ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on ymmärrettävä suomen-/ruotsinkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja kyettävä seuraamaan vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kyettävä osallistumaan työskentelyyn. Hänen tulee ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyä käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen. Hänen tulee tutustua kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi/ruotsiksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään saadakseen niistä virikkeitä ja elämyksiä. Hänen tulee olla selvillä suomalaisen kulttuurin yleisimmistä sanattoman viestinnän keinoista, tunnistaa suomen/ruotsin kielen eri tilanteisiin liittyvää ja sosiaalista vaihtelua sekä osattava käyttää eri viestintätilanteisiin ja tekstilajeihin sopivia kielellisiä keinoja. Hänen on pystyttävä osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä perehdyttävä harrastuksiin ja osattava seurata itseään ja ammattiaan koskevaa yhteiskunnallista keskustelua lehdistöstä ja muista tiedotusvälineistä. suullisen ja kirjallisen viestinnän ydinasioiden ymmärtäminen. 25

26 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on kyettävä käyttämään kieltä arkielämän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hänen tulee tunnistaa keskeiset, merkitykseen vaikuttavat suomen/ruotsin kielen ääntämisen erityispiirteet ja tuntea suomen/ruotsin kielen intonaatiota. Hänen on totuttava tuottamaan erilaista kirjallista materiaalia ja opittava muotoilemaan ajatuksiaan ymmärrettävästi suomeksi/ruotsiksi myös kirjallisessa muodossa. Hänen on tuotettava rohkeasti erilaisia tekstejä, opittava ammatissaan tarpeellisten tekstien käyttö ja selviydyttävä keskeisestä asiointikirjoituksesta. Opiskelijan on tunnettava suomen/ruotsin kielen keskeisiä rakenteita ja osattava käyttää kieltä rohkeasti suullisesti ja kirjallisesti. Hänen on tunnistettava suomen/ruotsin kielen vaikeampien rakenteiden merkitykset asiayhteydessä. Hänen on tunnettava suomen/ruotsin kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän perusteet. Hänen tulee tottua tarkastelemaan äidinkielensä ja suomen/ruotsin kielen eroja ja yhtäläisyyksiä. suomen/ruotsin kielen perusrakenteiden tunteminen ja käyttö ja ymmärrettävän viestin tuottaminen suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelijan tulee osata puhuttua ja kirjoitettua suomen/ruotsin yleiskieltä sekä hallita sosiaali- ja terveysalan ammattikieltä niin, että hän voi osallistua tasaveroisesti, aktiivisesti ja itsenäisesti koulutukseen, harjoittaa ammattiaan sekä kehittää itseään ja toimia yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelijan on tunnettava sosiaali- ja terveysalan ammattisanasto ja sanontatavat. Hänen on ymmärrettävä sekä suullisesti että kirjallisesti sosiaali- ja terveysalalla tarvittavia työskentely- ja käyttöohjeita sekä ymmärrettävä alansa työturvamääräykset. Hänen tulee osata ilmaista ammattialansa keskeiset asiat ymmärrettävästi suomen/ruotsin kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös äidinkielellään. Opiskelijan tulee osata käyttää kieltä viestintätilanteen mukaan työyhteisössään ja asiakaspalvelussa ja tietää, miten suomalaiset ilmaisevat kohteliaisuutta. Hänen on tunnettava suomalaisen työkulttuurin keskeiset piirteet ja osattava toimia niiden mukaisesti. Hänen tulee voida suomen/ruotsin kielen taitojensa avulla syventää ammattiidentiteettiään ja ammattiylpeyttään. sosiaali- ja terveysalan hyvä kielenkäyttö. Opiskelijan on ymmärrettävä äidinkielen ja kaksikielisyyden merkitys. Hänen tulee tuntea omat juurensa ja arvostaa omaa kulttuuriaan sekä käyttää rohkeasti äidinkieltään ja kehittää näin itsetuntoaan ja identi- 26

27 PAKOLLISET OPINNOT teettiään. Hänen on tunnettava suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toimintatavat ja tutustuttava suomalaiseen kulttuuriin. Hänen on tutustuttava suomen/ruotsin kielellä yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Hänen tulee ymmärtää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kulttuuristen ristiriitojen syitä sekä käsitellä niitä rakentavasti. Hänen tulee suhtautua kunnioittavasti ja suvaitsevaisesti erilaisiin ihmisiin ja näkemyksiin sekä kyetä pohtimaan erilaisia näkökulmia rohkeasti ja kriittisesti. kielen ja kulttuurin merkityksen tunteminen ja kulttuurinen vuorovaikutus. Opiskelijan on osattava työskennellä vastuullisesti sekä yksin että ryhmässä. Hänen on osattava hakea tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tehdä muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Hänen tulee harjaantua kriittiseen ajatteluun. Hänen on pystyttävä käyttämään suomen/ruotsin kieltä tarkoituksenmukaisten oppimisstrategioiden omaksumiseen. hyvien opiskelutaitojen omaksuminen ja elinikäinen oppiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä suomen-/ruotsinkielisen suullisen viestinnän keskeisin sisältö niin, että hän selviytyy tavallisissa kielenkäyttötilanteissa opinnoissa ja sosiaali- ja terveysalan työssä ymmärrettävä opintoihin, työhön ja ammattiin sekä yhteiskunnalliseen elämään liittyvän kirjallisen materiaalin keskeisin sisältö osattava käyttää suomen/ruotsin kielen keskeisimpiä rakenteita sekä sosiaali- ja terveysalan keskeistä ammattisanastoa, niin että hän osaa ymmärrettävästi ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti työssä ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä suoriuduttava ohjattuna kirjallisista tehtävistä osattava kysyä neuvoa ongelmatilanteissa osattava ohjattuna arvioida kielitaitonsa kehittymistä ja asettaa tavoitteita sen kehittymiselle tunnettava suomalaisia tapoja ja työkulttuuria ja ymmärrettävä kulttuuristen erojen syitä, niin että hän pystyy toimimaan monikulttuurisissa työryhmissä ja yhteisöissä 27

28 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI osattava ohjattuna työskennellä itsenäisesti ja hakea ryhmässä tietoa eri tietolähteistä osattava kansalaisena toimia ja ilmaista itseään suomen/ruotsin kielellä TOINEN KOTIMAINEN KIELI, 1/2 OV TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI, 1 OV Ammatillisessa peruskoulutuksessa kielitaidon taitotaso ruotsin kielessä on sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 1 3. Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnon vaaditulla tasolla, häneltä edellytetään lisäsuorituksia oman alan ammattikielessä. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on tunnettava ruotsin kielen ja kulttuurin merkitys monikulttuurisessa Suomessa ja osattava toimia asianmukaisesti pohjoismaisissa yhteyksissä. Opiskelijan on selviydyttävä rutiininomaisista päivittäiseen elämään, työhön, omaan maahan ja kulttuuriin liittyvistä puhetilanteista, vaikka ei itse pystyisikään ylläpitämään keskustelua. Hänen tulee osata toimia työhön liittyvien käskyjen, kieltojen ja kehotusten mukaan. Hänen on selviydyttävä tavanomaisimmista asiakaspalvelutilanteista sekä kasvotusten että puhelimessa ja osattava tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä. Opiskelijan on pystyttävä lukemaan lyhyitä tekstejä, kuten ruokalistoja, aikatauluja ja mainoksia, sekä työhön liittyviä käyttö-, työja turvaohjeita. Hänen on osattava hakea ammatissa tarvittavaa lisätietoa apuneuvoja käyttäen. Hänen tulee osata kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita ja tilauslistoja. sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä ja pohjoismaisissa yhteyksissä toimiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä tuttuja ja yksinkertaisia omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia sanoja ja ilmauksia, jotka käsittelevät häntä itseään ja lähiympäristöä 28

29 PAKOLLISET OPINNOT ymmärrettävä lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien keskeinen sisältö ja osattava toimia niiden mukaan osattava muutamalla sanalla palvella asiakasta ainakin keskeisissä työtilanteissa osattava täyttää tavallisimpia työhönsä liittyviä standardin mukaisia lomakkeita TOINEN KOTIMAINEN KIELI, SUOMI, 2 OV Peruskoulun vuosiluokilta alkaneen oppimäärän perusteella Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata kohdata, ymmärtää ja puhutella rohkeasti suomenkielisiä asiakkaita, esimiehiä ja työtovereita ja osata pyyntöjen, ohjeiden ja keskustelun perusteella toimia tarkoituksenmukaisesti sosiaalija terveysalan tavallisissa työ- ja kielenkäyttötilanteissa. Hänen on ymmärrettävä varsinkin ammattiasioita käsittelevää puhetta ja tekstiä ja osattava viestiä suullisesti sekä kasvokkain että puhelimitse ja tarvittaessa myös kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse, telekopioitse tai kirjeitse. Hänen tulee ymmärtää ja osata täyttää alansa lomakkeita, laskuja, tilauslomakkeita ja tarkistusluetteloita sekä pystyä laatimaan lyhyitä selosteita ja raportteja. Hänen on ymmärrettävä asiakkaan toivomus tai tarkoitus ja pystyttävä esittelemään sosiaali- ja terveysalan tuotteita tai palveluja, selittämään niiden toiminnot sekä mahdolliset viat tai virheet. Hänen on osattava esittää mielipiteitä ja kohteliaisuuksia sekä ylläpitää keskustelua. Hänen on kyettävä keskustelemaan työtehtävistään ja -käytänteistään myös suomeksi sekä kyettävä lukemaan sosiaali- ja terveysalan esitteitä, määräyksiä, ohjeita ja tiedotteita. Hänen tulee kyetä seuraamaan alansa ja yhteiskunnan tapahtumia myös suomenkielisten esitteiden, tietoverkkojen, joukkotiedotusvälineiden ja ammattijulkaisujen avulla. sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä toimiminen ja tiedonhankinta. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien sisältö ja osattava toimia niiden mukaan 29

30 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI ymmärrettävä ja ainakin keskeisissä ammattitilanteissa osattava palvella asiakkaita osattava täyttää tavallisimpia työhönsä liittyviä lomakkeita osattava kirjoittaa tiedote tai laatia apuneuvojen avulla lyhyt ammatillinen selostus suomeksi. Peruskoulun vuosiluokilta alkaneen oppimäärän perusteella Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso Opiskelijan tulee ymmärtää suomen kielen osaamisen tärkeys työelämässä ja kaksikielisessä yhteiskunnassa. Hänen on reagoitava ja osattava toimia myös suomeksi ainakin rutiininomaisissa työtehtävissä, ymmärrettävä asiakkaan tai muun keskustelukumppanin asia tai toivomus, osattava vastata kysymyksiin ja pyytää lisätietoja. Hänen tulee ymmärtää määräykset, osata ainakin apuneuvojen avulla lukea suomenkielisiä, työtehtäviin liittyviä ohjeita, mainostekstejä, tiedotteita ja manuaaleja sekä pystyä jonkin verran keskustelemaan suomenkielisten esimiesten, työtovereiden ja vieraiden kanssa. Opiskelijan on osattava selvittää tarvittavat osoitteet, työvälineet, tiedot ja menettelytavat myös suomenkielisistä lähteistä, ja hänen on uskallettava pyytää apua ja kysyä asioita suomeksi. Esimiehilleen, työtovereilleen ja vieraille hänen tulee pystyä auttavasti kertomaan vähän itsestään, työstään ja kokemuksistaan. Kokouksissa hänen tulee uskaltaa sanoa mielipiteensä myös suomeksi, ja hänen tulee pystyä apuneuvojen avulla laatimaan suomenkielisiä viestejä, selityksiä ja tilauksia. asiakkaan palveleminen suomeksi keskeisissä tilanteissa sekä informaation hankkiminen suomenkielisistä lähteistä ainakin apuneuvojen avulla. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kohdata asiakas, esimies tai työtoveri ja ymmärtää ja osata palvella heitä suomeksi joissakin tavallisissa tilanteissa osoitettava ymmärtäneensä mainoksen tai tärkeän ohjeen pääsisältö toimimalla sen mukaan tai selittämällä, mitä asia koskee osattava kirjoittaa joitakin viestejä suomeksi ja täyttää apuneuvojen avulla yksinkertainen työtehtäviin liittyvä lomake tai tarkistusluettelo. 30

31 PAKOLLISET OPINNOT VIERAS KIELI, 2 OV Ammatillisessa peruskoulutuksessa vieraan kielen opetussuunnitelman tavoitteet ja arviointi on eriytetty sen mukaan, onko opiskelijan valitsema kieli hänelle A- vai B-kieli. Valittu vieras kieli voi olla opiskelijalle aivan uusikin kieli, jolloin sovelletaan B-kielen tavoitteita ja arviointia. A- ja B-kielillä tarkoitetaan seuraavaa: A-kieli = peruskoulun vuosiluokilla (ent. ala-aste) alkava vieras kieli B-kieli = peruskoulun vuosiluokilta (ent. yläaste) alkava vieras kieli. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kielitaidon taitotaso on vieraassa A-kielessä sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 2 5 ja B-kielessä sama kuin 1 3. Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnon vaaditulla tasolla, häneltä edellytetään lisäsuorituksia oman alan ammattikielessä VIERAS KIELI, A-KIELI, 2 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee selviytyä arkielämän puhetilanteista ja osata kuvata tapahtumia, kokemuksiaan, toiveitaan ja pyrkimyksiään sekä kertoa maastaan ja kulttuuristaan. Hänen tulee ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta, normaalitempoisesta puheesta ja henkilökohtaisista kirjeistä ja viesteistä sekä osata tarvittaessa pyytää tarkennuksia. Hänen on pystyttävä osallistumaan keskusteluun ja kirjoittamaan henkilökohtaisia kirjeitä ja viestejä aiheista, jotka ovat tuttuja ja henkilökohtaisesti kiinnostavia ja koskevat arkipäivän elämää, esimerkiksi perhettä, harrastuksia, matkustamista ja ajankohtaisia asioita. yksityishenkilönä toimiminen kansainvälisessä maailmassa. Opiskelijan tulee osata viestiä asiallisesti ja kohteliaasti oman alansa asiakaspalvelutilanteissa työntekijänä sekä kasvotusten että puhelimessa. Hänen tulee osata esitellä sosiaali- ja terveysalan tuotteita ja palveluita ja keskustella niistä asiakkaan kanssa muun muassa vastaamalla tuotteita ja palveluksia koskeviin tavallisiin kysymyksiin. Opiskelijan on osattava kertoa tutuissa tilanteissa työpaikastaan, työstään, työtehtävistä, materiaaleista ja työvälineistä vieraskieliselle työtoverille tai vierailijalle. Hänen tulee osata kertoa oman maan työpaikkakulttuuriin, myös työ- 31

32 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI turvallisuuteen ja ympäristön huomioon ottamiseen, kuuluvista normeista ja tavoista sekä tuntea keskeiset kohdekielialueen vastaavat normit ja tavat. Hänen on ymmärrettävä työhön ja tuotteeseen liittyviä kirjallisia ja suullisia ohjeita, kuten telekopioita, sähköpostiviestejä ja mainoksia, siten että osaa toimia asianmukaisesti. Hänen tulee ymmärtää työstä ja tuotteesta annettua palautetta, soveltaa tietojaan ja taitojaan ja perustella tarvittavat ratkaisut ja korjaukset. Opiskelijan on pystyttävä toimimaan kansainvälisissä työyhteisöissä, jolloin hänen on osattava kysymällä hankkia työhönsä liittyviä lisäohjeita ja osattava lukea sosiaali- ja terveysalan kirjallisuutta. Hänen tulee käyttää tarvittaessa apuneuvoja, myös uusinta teknologiaa. Hänen on osattava kirjoittaa työhönsä liittyviä yksinkertaisia, yhtenäisiä tekstejä, kuten tilauksia, ohjeita ja viestejä. työntekijänä toimiminen kansainvälisessä työyhteisössä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä helpohkoja omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä ja osattava hakea aktiivisesti tietoa esimerkiksi ruokalistoista, aikatauluista ja esitteistä ymmärrettävä lyhyitä ja yksinkertaisia sosiaali- ja terveysalan työhön ja työturvallisuuteen liittyviä kirjallisia ja suullisia viestejä ja osattava toimia niiden mukaan osattava hakea tietoa vieraskielisistä esittelylehtisistä, ohjeistoista ja luetteloista osattava kertoa itsestään, kuvailla elinolojaan ja sosiaali- ja terveysalan työtehtäviä osattava kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja täyttää sosiaali- ja terveysalan työhön liittyviä henkilötieto- ja muita lomakkeita. 32

33 PAKOLLISET OPINNOT VIERAS KIELI, B-KIELI, 2 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu hitaasti ja selkeästi. Hänen tulee osata pyytää tarvittaessa selvennystä. Hänen tulee osata viestiä suullisesti ja sanatonta viestintää käyttäen esimerkiksi esittäytyessään, tehdessään ostoksia ja hankkiessaan matkalippuja ja majoitusta. Hänen on ymmärrettävä muun muassa yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä ohjeita, mainoksia ja luetteloja, jotka liittyvät niin yksityis- kuin työelämänkin hyvin tuttuihin aiheisiin. Hänen tulee osata kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia, henkilökohtaisia viestejä, kuten kortteja, ja täyttää yksinkertaisia, standardin mukaisia työhön liittyviä ja henkilötietolomakkeita. Hänen on osattava vastaanottaa työhön liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla itsenäisesti tai toisten avustuksella. toimiminen yksityis- ja työelämän vuorovaikutustilanteissa. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä tuttuja sanoja ja ilmauksia, jotka koskevat häntä itseään ja välitöntä työympäristöä ymmärrettävä esimerkiksi tuttujen ilmoitusten, luetteloiden ja työohjeiden ilmauksia ja sanoja sekä yksinkertaisia lauseita pystyttävä muutamalla sanalla kertomaan itsestään ja työstään pystyttävä kirjoittamaan lyhyt, yksinkertainen viesti, joka liittyy tavanomaisiin sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin, sekä täyttämään henkilötietolomakkeita. 33

34 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISET OPINNOT MATEMATIIKKA, 3 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata tulevassa ammatissaan monipuolisesti soveltaa matematiikkaa ja käyttää sitä ongelmanratkaisussa. Opiskelijan on osattava sujuvasti peruslaskutoimitukset, kuten prosenttilaskenta ja yksiköiden muuntaminen, ammattiinsa liittyvissä tehtävissä. Hänen on osattava ilmaista suureiden välisiä yhteyksiä kirjainlausekkeiden avulla ja muotoilla työ- ja arkielämän ilmiöitä matemaattisiksi malleiksi, kuten yhtälöiksi, lausekkeiksi, taulukoiksi ja piirroksiksi. Opiskelijan tulee osata ratkaista matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä ja kuvaajien avulla. Opiskelijan on osattava soveltaa geometriaa sosiaali- ja terveysalan vaatimassa laajuudessa, esimerkiksi laskea pinta-aloja ja tilavuuksia ja käyttää mittakaavaa. ammatissa esiintyvien matemaattisten tehtävien ratkaisu käyttäen hyväksi peruslaskutoimituksia, mallintamista ja geometriaa. Opiskelijan on osattava käyttää laskimia ja tietokonetta tehtävien ratkaisuissa. Hänen on osattava arvioida saatujen tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. Hänen on osattava itsenäisesti kerätä tietoa ja laatia tiedoista omaa alaansa koskevia tilastoja, taulukoita ja kuvaajia. Hänen on osattava lukea ja tulkita tilastoja. Opiskelijan tulee osata soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia. tuloksen oikeellisuuden arvioiminen sekä tilastojen ja taulukoiden tekeminen ja tulkinta sekä talousmatematiikka. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan tulee osata laskea ammatissaan tarvittavat yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut oikein laskea prosenttiosuudet ja käyttää yksiköitä oikein ratkaista tavallisimpia sosiaali- ja terveysalalla esiintyviä matemaattisia ongelmia joko päättelemällä tai kuvaamalla ongelmat yhtälöiden avulla 34

35 PAKOLLISET OPINNOT käyttää laskinta ja tietokonetta apuna sosiaali- ja terveysalan keskeisten matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa lukea sosiaali- ja terveysalaa koskevia tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä laskea käyttämiensä yleisimpien kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia laskea materiaali- ja valmistuskustannuksia tekemilleen töille FYSIIKKA JA KEMIA, 2 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata ammattinsa kannalta tärkeimmät fysiikan lainalaisuudet, esimerkiksi lämmön siirtyminen, ilman kosteus ja lämpölaajeneminen. Hänen on osattava käyttää tarvitsemiaan sähkölaitteita turvallisesti ja taloudellisesti. Hänen on osattava työskennellä ergonomisesti, ja sitä varten hänen on tunnettava ergonomiaan liittyvää fysiikkaa. ammattitaidon saavuttamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarvittavan fysiikan osaaminen. Opiskelijan on osattava työssään ottaa huomioon ympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja yhdisteiden (esimerkiksi happi, typpi, vety, hiili ja sen oksidit, tärkeimmät hapot, emäkset, suolat, hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet) kemiallisia ominaisuuksia. Hänen on osattava säilyttää ja käyttää oikein sekä hävittää asianmukaisesti sosiaali- ja terveysalalla tarvittavia aineita. Hänen on osattava työskentelyssään ottaa huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta. Opiskelijan on osattava tunnistaa ja tulkita sosiaali- ja terveysalalla käytettävien aineiden ja materiaalien sekä sosiaali- ja terveysalan tuotteiden merkinnöistä niiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisten kemiallisten ilmiöiden tunteminen ja huomioon ottaminen omassa työskentelyssä sekä sosiaali- ja terveysalalla käytettävien aineiden asianmukainen käyttö, säilytys ja hävittäminen. 35

36 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan tulee osata työssään ja yksityiselämässä toimiessaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen. Opiskelijan tulee osata kuvata jonkin sosiaalija terveysalalla käytettävän/valmistettavan tuotteen elinkaari ja siihen liittyvät energian muunnokset. elinkaariajattelu ja siihen liittyvä energiatalous. Opiskelijan on osattava tehdä havaintoja ja mittauksia sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä keskeisistä fysiikan ja kemian ilmiöistä. Hänen on osattava tulkita fysiikan ja kemian mittaustuloksia ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Hänen tulee osata arvioida saatujen mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. Hänen on osattava dokumentoida tulokset sosiaali- ja terveysalan laatuvaatimusten mukaisesti ja esittää ne esimerkiksi taulukoina tai kuvaajina. Hänen tulee osata itsenäisesti hankkia työskentelyssään tarvittavaa tietoa eri lähteistä, suhtautua tietoon kriittisesti ja muokata sitä käytännölliseen muotoon. Hänen on osattava soveltaa fysiikan ja kemian tietojaan käyttämällä taloudellisia ja ympäristöä säästäviä työtapoja ja tekniikoita. kokeellinen työskentely ja tulosten oikeellisuuden arviointi sekä tulosten dokumentointi. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava tunnistaa ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät keskeiset fysiikan ja kemian ilmiöt ja lainalaisuudet työskennellä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille tai ympäristölle ja käyttää turvallisesti ja taloudellisesti erilaisia laitteita, kuten sähkölaitteita säilyttää ja käyttää työssään tarvittavia kemikaaleja oikein ja hävittää jätteet asianmukaisesti tunnistaa ja tulkita sosiaali- ja terveysalalla käytettävien keskeisten aineiden ja materiaalien merkinnöistä niiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia merkintöjen edellyttämällä tavalla kuvata jonkin tuotteen elinkaari tehdä ohjeen mukaan harjoiteltuja mittauksia, kirjata mittaustulokset ja laatia tuloksista luettava raportti. 36

37 PAKOLLISET OPINNOT HUMANISTIS-YHTEISKUNNALLISET OPINNOT YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO, 1 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata toimia aktiivisesti oppilaitoksessaan ja muissa opiskeluunsa liittyvissä toimintaympäristöissä, kuten toisissa oppilaitoksissa, työyhteisöissä ja ulkomaisessa opiskelijavaihdossa. Hänen tulee tuntea opiskeluunsa sekä omaan ikäkauteensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet, ymmärtää yhteiskunnallinen vastuunsa ja toimia sen mukaisesti. Hänen on osattava toimia yhteiskunnan osallistuvana jäsenenä. Lisäksi hänen on tiedettävä keskeisiltä osin EU:n toiminta ja sen vaikutus kansalaisen toimintaan. yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä ja EU-kansalaisena toimiminen. Opiskelijan tulee osata hoitaa omaa talouttaan ja taloudelliset velvoitteensa, kuten verot. Hänen on ymmärrettävä verojen merkitys hyvinvointipalvelujen rahoituslähteenä sekä tunnettava Suomen sosiaaliturva, niin että hän osaa hakea sitä tarvitessaan. Hänen tulee ymmärtää kotitalouksien ja yritystoiminnan vaikutus työllisyyteen sekä kansantalouteen, niin että hän edistää niitä kuluttajana ja asiakaspalvelijana. Hänen tulee ymmärtää Suomen asema suhteessa muihin maihin ja ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. kotitalouksien ja yritysten toimimisen keskeinen vaikutus Suomen kansantalouteen. Opiskelijan on osattava hakeutua aktiivisesti työmarkkinoille tai johonkin kansalaistoimintaan. Hänen on osattava työllistyäkseen esitellä osaamisensa työnantajille tai sidosryhmille ryhtyessään yrittäjäksi, jolloin hänen on osattava arvostaa ammattiaan ja ammattitaitoaan. Hänen tulee ottaa toiminnassaan huomioon, että kaikilla ihmisillä on samat kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. Hänen tulee tuntea työmarkkinoiden toiminnan periaatteet, toimintatavat ja keskeiset sopimusmenettelyt, niin että hän osaa tehdä alansa työsopimuksen ja huolehtia oikeuksistaan ja vastuistaan työyhteisön jäsenenä. Hänen on tunnettava oikeutensa kansainvälisillä työmarkkinoilla ja osattava hakea työtä erityisesti EU-maista. 37

38 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI työyhteisön jäsenenä ja työmarkkinoiden menettelytapojen mukaan toimiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava toimia oppilaitoksessaan ja työssäoppimispaikoissa niiden sääntöjen mukaisesti osattava toimia opiskeluunsa ja omaan ikäkauteensa liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti osattava toimia yhteiskunnan jäsenenä kansalaisen perusoikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti osattava ohjattuna suunnitella omaa talouttaan ja huolehtia siihen liittyvistä velvoitteista tunnettava oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä ja osattava hakea työtä, tehdä osaltaan työsopimus sekä noudattaa siinä sovittuja asioita osattava pohtia omaa kuluttajakäyttäytymistään ja sen vaikutusta työllisyyteen ja kansantalouteen osattava ohjattuna etsiä tietoa EU:n päätöksenteosta ja työmarkkinoista. LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO, 2 OV Liikunnan tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee omaksua keskeiset taidot ja tiedot terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Hänen on osattava laatia itselleen henkilökohtainen liikuntaohjelma, noudattaa sitä ja arvioida sen vaikutuksia. Hänen tulee osata hyödyntää liikuntaa oman terveytensä, hyvinvointinsa ja toiminta- ja työkykynsä ylläpitäjänä ja edistäjänä. Hänen on osoitettava toiminnallaan ja tiedoillaan ymmärtävänsä toisaalta liikunnan ja terveyden ja toisaalta terveyden ja toiminta- ja työkyvyn väliset yhteydet ja kyettävä arvioimaan toiminta- ja työkykyään eri menetelmillä. henkilökohtaisen liikuntaohjelman laatiminen, noudattaminen ja seuranta. 38

39 PAKOLLISET OPINNOT Opiskelijan tulee osata hankkia monipuolisen liikunnan avulla terveyttä, mielihyvää ja myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina. Hänen tulee osata arvioida saamiaan kokemuksia ja elämyksiä. Hänen tulee olla vastuuntuntoinen ja ottaa toiset huomioon vuorovaikutustilanteissa. Hänen tulee noudattaa sopimuksia ja aikatauluja, ottaa vastuuta ja auttaa toisia liikunta- ja muissa tilanteissa. liikunnan eri muotojen harjoittaminen erilaisissa ympäristöissä. Terveystiedon tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opiskelijan on osoitettava toiminnallaan ja tiedoillaan kykyä ja halua ylläpitää ja edistää terveyttä. Hänen on osoitettava ymmärtävänsä, mikä merkitys mielenterveydellä, ihmissuhteilla ja seksuaalisuudella on yksilön toimintakykyyn, sekä osoitettava tuntevansa tupakoinnin ja päihteiden vaikutus terveyteen. Hänen on osattava ehkäistä terveyttä kuluttavia ja edistää terveyttä uudistavia tekijöitä. Hänen on osoitettava olevansa tietoinen liikunnan, ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Opiskelijan on osattava tunnistaa työn ja terveyden väliset yhteydet ja ammattialansa kannalta keskeiset kuormitustekijät ja osattava kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa. Opiskelijan on hallittava työnsä tavallisimmat ensiaputilanteet ja työnsä ergonomiset vaatimukset. Hänen on osattava käyttää työterveyshuollon palveluita ja työ- ja työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitämiseksi. Keskeiset sisällöt ovat terveyttä ylläpitävä toiminta työssä ja vapaa-aikana sekä työperäisten riskitekijöiden ja tapaturmien ehkäiseminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ohjattuna laatia itselleen henkilökohtainen liikuntaohjelma ja osattava toteuttaa sitä osattava toimia terveyttä edistävällä tavalla ja kyettävä arvioimaan toiminta- ja työkykyään jollakin menetelmällä noudatettava sopimuksia ja aikatauluja tai sovittava muutoksista sekä tehtävä oma osuutensa liikunnassa ja muissa tilanteissa 39

40 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI osoitettava olevansa tietoinen terveyttä edistävistä tavoista ja tottumuksista osattava tunnistaa ammattialansa kannalta keskeiset kuormitustekijät ja osattava kehittää ohjattuna työtapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa osattava hakea apua ja ohjausta terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. TAITO- JA TAIDEAINEET TAIDE JA KULTTUURI, 1 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osallistua aktiivisesti taide- ja kulttuuriharrastuksiin ja uudistaa oman kouluyhteisönsä kulttuuria esimerkiksi osallistumalla yhteisön esteettisen, visuaalisen ja auditiivisen ilmeen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Hänen tulee ymmärtää taiteen merkitys omassa elämässään ja tuntea sen ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Hänen on osattava myös hankkia ja käsitellä median välittämää tietoa. osallistuminen paikkakunnan tai kouluyhteisön taide-elämään ja kulttuuritapahtumiin. Opiskelijan on osattava hyödyntää sosiaali- ja terveysalan perinteitä ammattialansa tehtävissä ja arvostettava niitä. Hänen on osattava ottaa huomioon omassa toiminnassaan asiakkaan kulttuuriin liittyviä arvoja, jolloin hänen tulee olla tietoinen siitä, että taide ilmenee eri kulttuureissa erilaisena. sosiaali- ja terveysalan perinteeseen tutustuminen ja sen hyödyntäminen. Opiskelijan tulee osata tehdä omien ajatuksiensa ja mielikuviensa avulla jokin taiteen tai taiteiden tuotos, jolloin hänen tulee osata edetä tiedon hankinnasta ja ideoinnista valmiiseen tuotokseen. Hänen on osattava ottaa huomioon materiaalien valinnassaan ja työskentelyssään ekologisen kestävyyden vaatimuksia. Hänen on osattava arvioida omaa ja muiden työskentelyä ja tuotoksia ja käyttää saamaansa palautetta työskentelynsä kehittämiseen. Opiskelijan on osattava tunnistaa työ- ja elinym- 40

41 PAKOLLISET OPINNOT päristönsä esteettisiä ominaisuuksia ja osattava arvioida niiden vaikutuksia elämän laatuun. oman tuotoksen tekeminen ja ympäristötietoisuus. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava osallistua paikkakuntansa taide- ja kulttuuritapahtumiin ohjattuna osallistua viihtyisän ja toimivan kouluyhteisön ja työympäristön kehittämiseen ohjattuna hankkia tuotoksiaan varten median välittämää tietoa ja arvioida sitä omassa toiminnassaan ottaa huomioon työn tai palvelutilanteen kannalta keskeisiä asiakkaan kulttuuriin liittyviä arvoja ottaa työskennellessään huomioon energian ja luonnonvarojen säästäminen mm. materiaalien valinnassa ohjattuna luoda itselleen ja ammattialalleen sopivimmalla tavalla käsin tai muita tapoja käyttäen jokin omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan ilmaiseva tuote. 3.1.B Valinnaiset opinnot PAKOLLISTEN OPINTOJEN VALINNAISET LISÄOPINNOT Valinnaisina opintoina voidaan valita kohdan 3.1.A opintojen lisäopintoja. Oppilaitos määrittää näiden opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin YMPÄRISTÖTIETO, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava toimia kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta, ja hänen tulee osata tehdä eettisesti ja taloudellisesti kestäviä valintoja sekä kansalaisena että ammattihenkilönä, jolloin hänen tulee tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyys ja ymmärtää ihmisen toiminnan yhteydet ympäristöön ja luonnon tasapainoon paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Hänen tulee ymmärtää luonnonvarojen käyttöönoton ja jalostamisen, hyödykkeiden kuluttamisen sekä 41

42 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI jätteiden ja päästöjen keskinäiset yhteydet ja osata punnita niitä luonnon ja ympäristön suojelun kannalta. Opiskelijan tulee arvostaa ympäristöään ja ottaa huomioon, että ihmisillä on oikeus terveelliseen ympäristöön, niin että hän osaa arvioida oman toimintansa ja kulutustottumustensa vaikutuksia ympäristön tilaan ja pyrkii muuttamaan kulutus- ja tuotantotapoja sekä vaikuttamaan aktiivisesti kuluttajana edistääkseen ympäristökuormitusta vähentävää tuotekehittelyä. Hänen on tunnettava alansa ympäristöriskit ja osattava käyttää ympäristönsuojelun keinoja niiden minimoimiseksi. Opiskelijan tulee arkielämässä ja ammatissa toimiessaan tiedostaa ympäristökysymysten monimutkaisuus ja ristiriitaisuus ja osata ratkaisuja tehdessään ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Opiskelijan on osattava etsiä ympäristöä koskevaa tietoa ja arvioida omien kulutusvalintojensa suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Opiskelijan tulee arvostaa elinympäristöään ja kulttuuriperinnettä. Hänen on osattava huolehtia asuin- ja työympäristöjensä toimivuudesta, esteettisyydestä, viihtyisyydestä ja terveellisyydestä. Hänen tulee suhtautua vastuullisesti visuaaliseen ja auditiiviseen kulttuuriympäristöön ja kansalliseen kulttuuriperintöön. Hänen tulee toimia oppilaitoksessa kestävää kehitystä edistävästi. Hänen on osattava vaikuttaa lähiympäristönsä kehittämiseen. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekologinen kuluttaminen ja toimiminen kestävää kehitystä edistäen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää Suomen luontoa virkistäytymiseen ja hyödyntää sen antimia luontoa kunnioittaen tehdä ohjattuna kestäviä valintoja kuluttajana ja ammatissa ottaa huomioon työhönsä liittyvät ympäristöriskit toimia vastuullisesti yksittäisissä tilanteissa sekä osattava kysyä tarvittaessa neuvoa noudattaa työpaikan ympäristömääräyksiä oman työnsä kannalta pitää koulu-, työ- ja asuinympäristönsä siistinä ja puhtaana pohtia markkinoinnin vaikutuksia omaan kulutuskäyttäytymiseensä ja arvioida omaa kulutustaan kestävän kehityksen näkökulmasta ohjattuna etsiä eri lähteistä ammattiin liittyvää ympäristötietoa ja soveltaa sitä omassa työssään. 42

43 VALINNAISET OPINNOT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava aktiivisesti ja vastuullisesti käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon hankinnan ja käsittelyn sekä tiedon tuottamisen ja viestinnän välineenä omaan alaansa kuuluvissa tehtävissä sekä osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä. Hänen tulee osata käsitellä tiedostoja eli hakea, tallentaa ja kopioida niitä ja lähettää niitä sähköpostina. Hänen on osattava käyttää tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, piirtoja tietokantaohjelmaa sekä liittää tekstiin taulukoita ja kuvia. Hänen on osattava käyttää monipuolisesti tietoteknisiä laitteita ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia myös itsenäiseen opiskeluun. Hänen tulee osata hyödyntää tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja yhteistyöhön verkostojen avulla. Opiskelijan on osattava käyttää erilaisia hakupalveluita, suhtautua kriittisesti löytämäänsä informaatioon ja muuttaa sitä toimivaksi. Hänen on osattava käyttää tiedon välittämiseen erilaisia tietoliikennepalveluja. tietotekniikan, erilaisten tietolähteiden ja tietoliikennevälineiden käyttäminen omalla ammattialalla ja yksityiselämässä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää yhtä tekstinkäsittelyohjelmaa hakea, tallentaa ja kopioida tiedostoja etsiä tarvitsemaansa tietoa esimerkiksi internetistä käyttää sähköpostia käyttää ohjattuna tietoliikennepalveluja ETIIKKA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata hankkia tietoa oman alansa eettisistä kysymyksistä sekä arvioida omaan elämäänsä, ihmissuhteisiin, yhteiskuntaan, ympäristöön, työelämään, yritystoimintaan ja ammatteihin liittyviä arvoja ja eettisiä ongelmia. Hänen tulee osata arvioida arvojen, normien, hyveiden ja katsomusten merkitystä omassa elämässään ja ihmisten välisissä suhteissa. Hänen on osattava keskustella eettisistä ja katso- 43

44 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI muksellisista kysymyksistä, käsitellä niitä ja esittää niistä perusteltuja näkemyksiä. Hänen tulee osata keskustella työelämään ja sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä eettisistä ongelmatilanteista. etiikkaan, elämäntaitoon ja ammatti- ja yhteiskuntaetiikkaan liittyvien kysymysten pohdinta opiskelijan elämän kannalta. Opiskelijan on osattava tehdä eettisesti perusteltuja arvovalintoja ja arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Hänen on osattava ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa arvo- ja normiristiriitoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla, erityisesti sosiaali- ja terveysalan työelämän kysymyksissä. Hänen on osattava toimia vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla ristiriitatilanteissa ja oltava halukas osallistumaan oman alansa arvopohjan ja eettisten periaatteiden kehittämiseen. sosiaali- ja terveysalan arvo- ja normiristiriitojen ratkaiseminen ja vastuullinen ja eettinen toiminta ristiriitatilanteissa. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ohjattuna pohtia omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyviä arvoja sekä eettisiä ja elämänkatsomuksellisia kysymyksiä perustella omia arvovalintojaan ratkaista työyhteisön jäsenten kanssa sosiaali- ja terveysalaan liittyviä arvo- ja normiristiriitoja eettisesti kestävällä tavalla toimia ohjattuna vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla myös ammattiinsa liittyvissä ristiriitatilanteissa ohjattuna etsiä tietoa alansa eettisistä kysymyksistä KULTTUURIEN TUNTEMUS, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Tähän kuuluvat esimerkiksi tutustuminen, tervehtiminen, vieraiden vastaanottaminen, fyysinen reviiri, sopivuuden rajat keskusteltaessa sekä miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat. 44

45 VALINNAISET OPINNOT käyttäytyminen ja pukeutuminen eri tilanteissa sekä työtovereiden, asiakkaiden ja vieraiden kohtaaminen. Opiskelijan on tunnistettava sosiaali- ja terveysalalla vallitsevia eri kulttuurien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetoiminnassa ja pystyttävä käyttäytymään asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, varsinkin asiakaspalvelussa. organisaatioympäristön ja tehtävän mukaan joustava käyttäytyminen. Opiskelijan on osattava esittää toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä, sekä tarkemmin oman alansa taitoja, työtapoja ja innovaatioita. tavallisimpien kulttuuripiirteiden tunnistaminen, tunteminen ja esitteleminen. Opiskelijan tulee osata suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan. Hänen on osattava pohtia eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista. Hänen on osattava vertailla maansa ja Euroopan keskeisiä kulttuurivirtauksia ja -vaikuttajia. Suomen ja lähimaiden keskeisen kulttuurihistorian ja nykytilanteen tunteminen ja vertaileminen. Opiskelijan tulee tuntea sosiaali- ja terveysalan erikoispiirteitä muissa maissa. sosiaali- ja terveysalan erikoispiirteiden tunteminen. 45

46 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ohjattuna etsiä tietoa eroista ihmisten päivittäisessä toiminnassa Suomessa ja joissakin muissa maissa kohdata myös ulkomaalaiset työtoverit, asiakkaat ja vieraat ilman suuria kulttuurikonflikteja kertoa ulkomaalaisille vieraille keskeisiä asioita Suomesta ja työstään etsiä tietoa ja kertoa sosiaali- ja terveysalasta jossakin toisessa maassa tai tunnistaa sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja tuotteiden piirteitä eri maissa hakea ohjattuna tietoa vieraista maista ja niiden kulttuureista PSYKOLOGIA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee pystyä tiedostamaan oma oppimistyylinsä ja kehittämään omaa oppimistaan perehdyttyään oppimisen perusmekanismeihin. Hänen tulee pystyä tavallisissa työelämän tilanteissa selittämään ja ymmärtämään sekä omaa että muiden ihmisten toimintaa soveltaen psykologian perustietoa ihmisen ajattelusta, havainnoimisesta, persoonallisuudenpiirteistä, tunteista ja muista käyttäytymistä säätelevistä mekanismeista. Hänen on osattava psykologian tiedon avulla tiedostaa omia ja toisten tunteita ja asenteita sekä osattava työelämässä hallita tunteitaan ja asenteitaan tilanteen vaatimalla tavalla. Hänen tulee osata käyttää psykologian tietoa itsetuntemuksensa ja minäkuvansa kehittymiseen. ihmisen toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen kognitiivisen psykologian ja persoonallisuuspsykologian avulla ja oppimisen ja itsetuntemuksen kehittyminen. Opiskelijan tulee selviytyä erilaisissa asiakaspalvelu- ja ryhmätyötilanteissa perehtymällä ryhmän ja tiimin toiminnassa vaikuttaviin psykologisiin tekijöihin. Hänen tulee perehtyä työpaikan ihmissuhteiden dynamiikkaan, ja hänen on osattava toimia työpaikan eri rooleissa yhteistyökykyisesti. Hänen on kyettävä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössään. Hänen tulee osata tunnistaa erilaisia johtamistapoja ja työkulttuureja sekä osata toimia niiden mukaan. 46

47 VALINNAISET OPINNOT työpaikan ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen sekä toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen sosiaali- ja organisaatiopsykologian avulla. Opiskelijan tulee perehtyä motivaation vaikutukseen ihmisen tavoitteelliseen toimintaan työssä ja vapaa-aikana, niin että hän osaa sen avulla selittää ja arvioida omaa suoriutumistaan sekä parantaa suorituskykyään. Hänen on ymmärrettävä työhön sitoutumisen ja ryhmään samastumisen vaikutus työsuorituksiin ja työssä viihtymiseen sekä pyrittävä ottamaan se huomioon omassa toiminnassaan. motivaatio, samastuminen ja sitoutuminen sekä niiden vaikutus omiin ja toisten työsuorituksiin. Opiskelijan tulee osata aktiivisesti vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin perehdyttyään psyykkiseen työ- ja toimintakykyyn vaikuttaviin keskeisimpiin psyykkisiin tekijöihin ja toiminnan säätelymekanismeihin. Hänen tulee tiedostaa omaan jaksamiseensa ja stressinhallintaan vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä, ja hänen on osattava vaikuttaa niihin jaksamistaan edistävästi. Hänen tulee perehtyä ihmisten psyykkisiin ongelmiin, kriiseihin ja mielenterveyshäiriöihin niin, että hän osaa tarvittaessa hakea niihin apua. psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja avun hakeminen psyykkisiin ongelmiin. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on tiedettävä oppimistapahtumaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja osattava ohjattuna arvioida omaa oppimistaan osattava selittää psykologian avulla ihmisen toimintaa tavallisissa työelämän tilanteissa sekä omaa toimintaansa arki- ja työelämän tilanteissa osattava soveltaa psykologian keskeisintä tietoa toimiessaan työpaikan tavanomaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa osattava ottaa huomioon motivaation, samastumisen ja sitoutumisen merkitys omaan suoriutumiseensa osattava pohtia omia mahdollisuuksiaan edistää psyykkistä työ- ja toimintakykyään. 47

48 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI YRITYSTOIMINTA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava kehittää ja arvioida erilaisia liikeideoita ja valita niistä opiskeluunsa liittyvä tuote sekä kehittää sitä ja suojata se. Hänen on pystyttävä ilmaisemaan liikeideansa visuaalisesti ja kirjallisesti sekä ideoimaan ja tuottamaan sen pohjalta tuotteita ja palveluja. Hänen tulee ottaa tuotekehittelyssä huomioon kestävän kehityksen vaatimus. Opiskelijan tulee pystyä asettamaan liikeidealleen taloudellisia tavoitteita. liikeidean ja tuotteen kehittäminen. Opiskelijan on osattava punnita oman yrityksen perustamisen vaihtoehtoja sekä yrittäjäksi ryhtymisen vaikutuksia työuraansa ja yksityiselämäänsä. Hänen tulee hallita tavallisimpien yritysmuotojen perusominaisuudet ja erot sekä niihin liittyvät vastuut ja verotus, niin että hän hallitsee yrityksen perustamiseen liittyvän menettelyn ja alan yrittämisen erityispiirteet. Hänen on osattava laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat ja muuttaa yritysmuotoa yrityksen eri vaiheissa. yrityksen perustaminen. Opiskelijan tulee osata palvella asiakaslähtöisesti sekä yrityksen sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. Hänen on osattava soveltaa myynnin aikaansaamiseksi ja asiakaskontakteissaan tarvekeskeistä lähestymistapaa. Hänen on osattava toimia niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, mikä mahdollistaa yritystoiminnan menestymisen ja jatkuvuuden. Hänen tulee tuntea asiakassuhteissa tuotevastuu ja kuluttajan oikeudet. asiakaspalvelu ja myynti. Opiskelijan tulee osata hahmottaa markkinoinnin kokonaisuus tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheissa. Hänen on osattava selvittää markkinointiin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Hänen on osattava määrittää tuotteille tai palveluille oikeat kohderyhmät ja keskittää markkinointisuunnittelunsa näihin. Hänen on osattava käyttää tiedonhankintaan eri kanavia ja hyödyntää tilastoja ja tiedostoja. Näiden pohjalta opiskelijan tulee osata suunnitella opintoyrityksensä markkinointia ja päättää hinnoista, tuotteista, saatavuudesta ja markkinointi- 48

49 VALINNAISET OPINNOT viestinnästä. Päätöksiä tehdessään hänen on osattava toimia asiakaslähtöisesti ja tavoitella pitkäkestoisia asiakassuhteita. yrityksen ja tuotteen markkinointi. Opiskelijan on osattava toimia eettisten arvojen mukaisesti yritystoiminnassaan. Hänen on osattava suunnitella opintoyrityksensä toiminnan laajuus ja tarvittavat resurssit sekä rahoitus. Hänen on osattava budjetoida toimintansa ja seurata yrityksensä menestymistä. Opiskelijan on osattava laskea opintoyrityksensä tuotot ja kustannukset ja hinnoitella opintoyrityksensä tuote tai palvelu sekä ottaa huomioon alennusten vaikutus kannattavuuteen. Niiden pohjalta hänen on osattava laatia tuloslaskelma ja tase ja analysoida toimintansa muutostarpeita. Opiskelijan on osattava laskea sosiaali- ja terveysalan muut tärkeimmät tunnusluvut. Hänen tulee tietää, mistä vertailulukuja on saatavissa, ja osata käyttää niitä toimintansa suunnittelussa. Hänen on kyettävä opintoyrityksessään riskien ottoon ja hallintaan. Opiskelijan on osattava liikeideansa alaan kuuluvat palkanlaskun periaatteet ja kustannusvaikutukset. Hänen on osattava laatia palkanmaksuun liittyvät ilmoitukset verottajalle ja vakuutusyhtiölle. yrityksen talouden seuraaminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on oltava oma-aloitteinen ja osattava arvioida mahdollisuuksiaan ammatinharjoittajana osattava tutussa ryhmässä etsiä tietoa alansa pk-yrityksistä ja kehitellä koulutuksen aikana tekemiensä tuotteiden tai palvelujen pohjalta pienimuotoisia liikeideoita osattava asettaa yritykselleen taloudellisia tavoitteita osattava markkinoida tuotettaan tai palveluaan lähiympäristössä ja palvella asiakkaita osattava hinnoitella tuote tai palvelu kannattavasti ja laskea toimintansa tuotot ja kustannukset osattava etsiä tietoa alansa yritystoimintaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja pohtia ohjattuna omaa toimintaansa. 49

50 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2.A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Tutkinnon yhteisiin ammatillisiin opintoihin kuuluu seuraavat opinnot: Kasvun tukeminen ja ohjaus 16 ov Hoito ja huolenpito 22 ov Kuntoutumisen tukeminen 12 ov KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS, 16 OV Kasvun tukeminen ja ohjaus -opintokokonaisuus sisältää työssäoppimista vähintään 5 ov. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija hallitsee oppimaan oppimisen valmiudet ja oppimistaidot, ja hän tunnistaa oman kasvunsa ja kehityksenä vaiheen ja haasteet sekä osaa asettaa tavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen ja ottaa siitä itse vastuuta. Hänen on osattava hakea tietoa eri lähteistä, esimerkiksi kirjastosta ja sähköisistä tiedotusvälineistä, ja hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa ja dokumentointivälineitä. Hänen on osattava tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia sekä hankkia tarvittaessa lisätietoa, ohjausta ja tukea. Hänellä tulee olla valmiuksia ottaa vastaan palautetta ja käyttää sitä hyväksi ammatillisessa kehittymisessään. Hänen on arvioitava toimintaansa, otettava vastuuta oppimisestaan ja asetettava tavoitteita, jotta hän voi kehittää persoonallisuuttaan ja ammattitaitoaan. oppimaan oppiminen ja tiedonhankinta. Opiskelijan on osattava toimia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmässä ja selittää sen merkitys hyvinvoinnin turvaajana ja sosiaalisten ongelmien ehkäisijänä. Hänen on osattava selittää sosiaali- ja terveydenhuollon historiaa, nykyhetkeä ja keskeisiä tulevaisuuden visioita. Hänen on osattava selittää hyvinvointipalvelujen järjestämistavat sekä lähihoitajan ammatin historiallinen ja yhteiskunnallinen tausta, rakenne ja ammattitaitovaatimukset. Hänen on osattava noudattaa keskeisiä kasvun tukemiseen ja ohjaukseen liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon säädöksiä ja toimintaperiaatteita. 50

51 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT Opiskelijan on osattava suunnitelmallisen asiakas-, hoito- ja huolenpitotyön perusteet: oman toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä hoito-, huolto-, kasvatus- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja käyttö sosiaali- ja terveysalan laatutyön lähtökohdat huomioon ottaen. Hänen tulee tuntea yrittäjyyden perusteita ja noudattaa taloudellista ajattelua ja kestävän kehityksen periaatteita lähihoitajan ammatissa. sosiaali- ja terveysalan ammattien yhteiskunnallisen perustan hallinta. Opiskelijan on noudatettava sosiaali- ja terveysalan arvoperustaa, ihmiskäsityksiä ja ammattieettisiä periaatteita. Hänen on osattava tarkastella ilmiöitä eri näkökulmista ja perustella toimintaansa eettisestä näkökulmasta. Hänen on osattava toimia lähihoitajan ammatissa ottaen huomioon siihen liittyvän vastuun ja toimivallan. ammattietiikan perusteiden hallinta. Opiskelijan on osattava ilmaista itseään selkeästi ja asiallisesti sekä suullisesti että kirjallisesti, noudattaa hyviä tapoja ja toimia palveluhenkisesti. Hänen on osattava viestiä eri tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon läsnäolevien tilanteen, vastaanottokyvyn ja tunteet. Hänen on osattava kuunnella asiakastaan ja osoittaa myötätuntoa. Hänen on osattava keskustella sekä antaa asiakkaalle mahdollisuus pohtia omaa tilannettaan ja etsiä ratkaisuja. Opiskelijan on tunnistettava oman käyttäytymisensä vaikutuksia asiakkaissa ja työyhteisössä ja etsittävä työskentelyynsä asiakkaalle sopivia toimintatapoja. Hänen on osattava hakea ohjausta, pystyttävä antamaan ja vastaanottamaan palautetta ja oltava halukas toimimaan myönteisen työilmapiirin edistämiseksi, tarvittaessa käyttäen työnohjausta. Hänen on osattava säädellä omaa käytöstään ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohtiaan. ammatillinen vuorovaikutus. Opiskelijan on tunnettava ihmisen psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja moraalinen kehitys ja siihen keskeisesti vaikuttavat tekijät ja osattava soveltaa tietoa työssään. Hänen on hallittava ohjaavan kasvatuksen taidot ja osattava ottaa huomioon erilaisten ryhmien merkitys yksilöille sekä ryhmien toimintaan liittyvät lainalaisuudet ja osattava työskennellä ryhmässä. Hänen tulee hallita yksilöiden ja ryhmien ohjaaminen ja osata haastatella eri-ikäisiä asiakkaita selvittääkseen heidän tarpeensa ja 51

52 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI tilanteensa. Hänen on osattava soveltaa työssään tietoutta ihmisen psyykkisestä itsesäätelystä. Hänen tulee osata perustella tekemänsä ratkaisut ja toimintatapansa. Opiskelijan on osattava tukea eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten asiakkaiden ja potilaiden kasvua ja kehitystä ja psyykkistä hyvinvointia. Hänen on osattava käyttää luovan ilmaisun menetelmiä ja työtapoja kasvun tukemisen välineenä ja ottaa huomioon ympäristön esteettisyyden merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Opiskelijan on osattava ohjata iältään ja taustaltaan erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä korostaen asiakkaiden voimavaroja ja mahdollisuuksia selviytyä päivittäisissä toiminnoissa. kasvun tukeminen ja ohjaaminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava olla halukas oppimaan ammatillinen taitotieto ja ohjattuna opiskella ja ottaa vastuuta oppimisestaan hakea annettujen ohjeiden mukaan tietoa ja käyttää kirjastoa ja tietotekniikkaa tiedonhaussa sekä tuottaa tekstiä itsenäisesti tietotekniikkaa hyödyntäen selostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmä pääpiirteissään selostaa lähihoitajatutkinnon rakenne ja ammattitaitovaatimukset ja lähihoitajan ammattiin liittyvät keskeiset säädökset noudattaa kestävän kehityksen periaatteita, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta noudattaa sosiaali- ja terveysalan toimintaperiaatteita, mutta ajoittain tarvitsee vielä ohjausta suhtautua arvostavasti asiakkaisiin kunnioittaen asiakkaan tai potilaan arvoja ja kulttuuritaustaa, mutta tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta uusissa tilanteissa kohdella asiakkaita palveluhenkisesti ja kunnioittavasti hakea ohjausta toimiakseen lähihoitajan työtehtävissä asianmukaisesti ja ratkaistakseen työssä esiintyvät pulmat rakentavasti toimia palveluhenkisesti tarjoten asiakkaalle apua ja tukea tämän tarpeiden ja annettujen ohjeiden mukaan kodissa tai laitoksessa ilmaista itseään ymmärrettävästi suullisesti ja kirjallisesti käyttäytyä lämpimän kohteliaasti toimia siten, että ei käytä asiakastilanteita omien yksityisasioidensa selvittelyyn 52

53 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT toimia työryhmän jäsenenä ja noudattaa työryhmän sääntöjä selostaa pääpiirteissään ihmisen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät toimia työssään ottaen huomioon ihmisen hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavat tekijät ja ihmisen psyykkisen itsesäätelyn periaatteet, mutta tarvitsee uusissa tilanteissa vielä ohjausta asettaa työlleen tavoitteet yhdessä asiakkaan tai potilaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa ottaen huomioon suunnitelmallisen asiakas- ja hoitotyönprosessin lähtökohdat, mutta tarvitsee vielä ajoittain ohjausta ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaansa saamansa palautteen perusteella tukea ohjattuna eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia kuuntelemalla asiakkaiden tarpeita ja ottamalla huomioon heidän elämäntilanteensa ja taustansa huolehtia annettujen ohjeiden mukaan lasten ja nuorten turvallisuudesta, tarjota toimintamahdollisuuksia, antaa ohjeita ja neuvoja sekä asettaa rajoja hyväksyttävälle toiminnalle ja langettaa seuraamuksia muulle kuin hyväksytylle toiminnalle neuvoa työryhmän jäsenenä asiakasta tai potilasta ja varmistettava, että tämä on saanut vastauksen kysymyksiin koota työryhmän jäsenenä hoidon tai palvelun kannalta tarpeelliset tiedot haastatellen asiakasta tai potilasta ja tämän läheisiä HOITO- JA HUOLENPITO, 22 OV Hoito- ja huolenpito-opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 5 ov. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on hallittava sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja osattava ohjata asiakasta tai potilasta käyttämään niitä. Hänen on osattava käyttää työssään tietoutta sosiaalivakuutuksen, sosiaaliavustusten ja toimeentulotuen tarjoamista mahdollisuuksista asiakkaiden taloudellisen toimeentulon turvaajana. Hänen on osattava säädöstö potilaan oikeuksista, potilasvahingoista ja terveydenhuollon ammatinharjoittamisesta ja osattava toimia sen mukaisesti. Hänen on osattava soveltaa työssään sosiaali- ja terveysalan toimintaperiaatteita ja ammattieettisiä perusteita. Hänen tulee osata ottaa työssään huomioon työelämän ja yhteiskunnan ajankohtaiset haasteet. Hänen on osattava toimia taloudellisesti ja tehokkaasti ottaen huomioon yrittäjyyden ja taloudellisen ajattelun perusteet. Hänen on osattava sosiaali- ja terveysalan laatutyön menetelmiä. 53

54 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Opiskelijan on osattava käyttää anatomian ja fysiologian tietoperustaa hoidossa ja huolenpidossa siten, että hän osaa selvittää ihmisen elimistön normaalin rakenteen ja toiminnan sekä yksilölliset fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset perustarpeet. Hänen on osattava työssään käyttää tietoutta psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden merkityksestä ihmisen sairastamisessa ja paranemisessa. Hänen on osattava työssään hyödyntää tietoutta ympäristön, yhteiskunnallisten tekijöiden ja elinolojen vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Hänen on osattava hyödyntää työssään tietoutta yleisimmistä sosiaalisista ongelmista ja kansanterveydellisistä riskeistä. Hänen on osattava käyttää työssään hoitotyön teoreettista tietopohjaa ja peruskäsitteistöä, yksilö- ja väestövastuisen hoitotyön peruskäsitteistöä ja hoitotyön kansallista luokitusta. Hänen on osattava käyttää työssään sosiaalihuollon teoriapohjaa ja peruskäsitteistöä. Opiskelijan on osattava toteuttaa suunnitelmallista asiakas- ja hoitoja huolenpitotyötä, johon sisältyy oman toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä hoito-, huolto- ja palvelusuunnitelmien laatiminen ja käyttö. Opiskelijan on osattava laatia ja kirjata suunnitelmia tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden tukemisen ja työyhteisön toimivuuden näkökulmasta ja pystyttävä muuttamaan suunnitelmia tilanteen mukaan. Opiskelijan tulee hallita ergonomiset työtavat ja noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten ympäristöohjelmaa. Opiskelijan on osattava perustella tekemänsä ratkaisut ja toimintansa. hoito- ja huolenpitotyö. Opiskelijan on osattava toteuttaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten perushoito itsenäisesti asiakkaiden kodeissa ja ammatillisen työryhmän jäsenenä laitoksissa ja sairaaloissa. Hänen on osattava ottaa hoitotyön suunnittelussa huomioon asiakkaan tai potilaan yksilölliset fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Opiskelijan on osattava ylläpitää ja tarkkailla asiakkaan tai potilaan peruselintoimintoja, huolehtia huonokuntoisen asiakkaan tai potilaan perushoidosta (mm. syöminen, juominen, hengittäminen, erittäminen, puhtaus, pukeutuminen, liikkuminen, kommunikointi, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus) sekä toteuttaa tämän suun ja jalkojen päivittäinen terveydenhoito. 54

55 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT Opiskelijan on osattava käyttää työssään tietoa yleisimmistä kansansairauksista (esim. sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat, tarttuvat taudit ja yleisimmät allergiat) ja edistää niiden ehkäisyä ja hoitoa työryhmän jäsenenä. Hänen tulee osata ohjata yksilöä ja ryhmiä terveydenhoidossa ja sairauksien ehkäisyssä. Hänen on osattava valita hankinnoissa ympäristöystävällinen vaihtoehto ja hallita ympäristöä säästävät työtavat. Opiskelijan on osattava hoitaa ja tukea kuolevaa asiakasta tai potilasta ja tämän läheisiä. hoitotyön toiminnot. Opiskelijan on osattava huolehtia lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten huolenpidosta sekä itsenäisesti että ammatillisen työryhmän jäsenenä avo- ja laitoshuollossa. Hänen on osattava tukea asiakkaiden elämänhallintaa ja tukea heitä huolehtimaan omatoimisesti psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan sekä kulttuuristen tarpeiden tyydyttämisestä. Hänen on osattava tukea asiakkaita tai potilaita sosiaalisten yhteyksien ylläpitämisessä. Opiskelijan on osattava auttaa asiakasta huolehtimaan omatoimisesti ympäristön ja kodin puhtaanapidosta ja viihtyvyydestä. Hänen on osattava huolehtia kotitalouden toiminnan suunnittelusta ja taloudellisesta ja terveellisestä toteuttamisesta. Hänen on osattava noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja ottaa huomioon kotitalouteen kuuluvien henkilöiden tarpeet, päivärytmi, ravitsemus, puhtaus ja vaatetus. Opiskelijan on osattava huolehtia asiakkaan tai potilaan ravitsemuksesta ja mahdollisesta erityisruokavaliosta ja autettava tätä huolehtimaan niistä omatoimisesti. Opiskelijan on hallittava ergonomiset työtavat ja osattava perustella tekemänsä ratkaisut ja toimintatapansa. huolenpitotyön toiminnot. Opiskelijan on osattava käyttää työssään tietoutta eri lääkeaineryhmistä ja yleisimpien lääkkeiden sivuvaikutuksista. Hänen on osattava noudattaa lääkehuoltoa koskevia säädöksiä ja niiden asettamia rajoituksia ja vaatimuksia (lainsäädäntö, lääkevalvonta, sairausvakuutus). Hänen on osattava käsitellä erilaisia lääkemuotoja, hallittava eri lääkkeenantotavat ja osattava tarkkailla lääkkeiden vaikutusta ja sivuvaikutuksia. Hänen on osattava noudattaa lääkehuoltoon liittyvää työ- ja ympäristönsuojelua ja aseptiikkaa. Hänen on osattava käsitellä lääkkeitä ja noudattaa annosteluohjetta sekä toteuttaa lääkehoitoa annettujen ohjeiden 55

56 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI mukaisesti. Hänen on osattava perustella tekemänsä ratkaisut ja toimintatapansa. lääkehoito. Opiskelijan on noudatettava työssään tartuntatautien torjuntatyön säädöksiä ja osattava ohjata asiakasta tai potilasta vahinkotapauksissa. Hänen on osattava soveltaa aseptisen toiminnan periaatteita hoidossa ja hoitoa avustavissa palveluissa hyödyntäen mikrobiologian tietoperustaa. Hänen on osattava huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan, niin että ei aiheuta tartuntoja, ja hänen on tunnettava yleisimmät tartunnan aiheuttajat ja niiden leviämistiet. Hänen on ymmärrettävä ja osattava perustella infektioiden terveystaloudelliset vaikutukset ja osattava perustella tekemänsä ratkaisut ja toimintatapansa. aseptiikka Tavoitteena on, että opiskelijan on osattava antaa tason Ea1 ensiapu ja jatkohoitoon ohjaus. ensiapu. Opiskelijan on osattava noudattaa työssään työpaikan työsuojeluohjeita ja otettava vastuu omalta osaltaan työturvallisuuden kehittämisestä, siten että hän tuntee paikallisen työsuojeluorganisaation ja sen toimintatavat. Opiskelijan on osattava torjua fyysisiä terveysvaaroja ja haittoja (käytettävät koneet ja laitteet, CE-merkinnät, niiden kunnossapito ja huolto). Hänen on osattava oikea nostotekniikka raskaita taakkoja käsitellessään ja tarvittaessa nosto- ja siirtolaitteiden oikea käyttö. Opiskelijan on osattava torjua kemiallisia terveysvaaroja ja haittoja (työssä käytettävien aineiden vaarat ja niille altistuminen, esimerkiksi allergiat ja astma, tapaturmaluotoiset syövytykset, palo- ja räjähdysvaara), jolloin hänen on huomioitava työssään aineiden käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. Hänen on osattava käyttää asianmukaista työasua ja työskentelyssä kulloinkin tarvittavia suojaimia (suojakäsineet, hengityssuojaimet, suojalasit, hiussuojaus). Opiskelijan on osattava torjua fysikaalisia terveysvaaroja ja haittoja (tärinä, melu, lämpöolot, valaistus). Hänen on noudatettava työpaikan sähkö- ja paloturvallisuusmääräyksiä (vioista ilmoittaminen, tulenarkojen aineiden käsittely, alkusammutus ja työpaikan toimintasuunnitelma palotilanteessa). Opiskelijan on hal- 56

57 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT littava ergonomisesti oikeat työasennot työskentelynsä eri vaiheissa ja osattava ehkäistä ennalta työn aiheuttamia rasitusvammoja esim. työn jaksotuksen ja taukoliikunnan avulla. Hänen on omalta osaltaan osattava ylläpitää hyvää työilmapiiriä työpaikalla sekä tunnistaa siihen haitallisesti vaikuttavia asioita, kuten työuupumus ja kiusaaminen. työsuojelu. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on hallittava sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja toimeentuloturva pääpiirteissään noudatettava sosiaali- ja terveysalan toimintaperiaatteita, vaikka tarvitsee siinä ajoittain ohjausta toimittava sosiaali- ja terveysalan säädöstön ja ammatinharjoittamissäädöstön mukaan ottaen huomioon asiakkaan ja potilaan oikeudet osattava työryhmän jäsenenä osallistua yleisimpien sosiaalisten ongelmien ja kansanterveydellisten riskien ehkäisyyn osattava perustella työtään tiedolla elimistön normaalista rakenteesta ja toiminnasta, vaikka perustelu ei aina ole kattavaa osattava perustella työtään tiedolla ihmisen tarpeista ja hyvinvoinnin edellytyksistä, vaikka perustelu ei aina ole kattavaa osattava asettaa työlleen tavoitteet yhdessä asiakkaan tai potilaan ja työryhmän kanssa ja perustella niitä sekä osattava työryhmän jäsenenä soveltaa suunnitelmallista työprosessia hoito- ja huolenpitotyössä haettava oma-aloitteisesti ohjausta pulmatilanteissa, otettava vastaan palautetta ja muutettava toimintaansa saamansa palautteen perusteella ja arvioitava omaa toimintaansa, vaikka tarvitsee siinä vielä ajoittain ohjausta tunnettava yleisimmät kansantaudit (sydän- ja verisuonitaudit, tukija liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat, tarttuvat taudit ja yleisimmät allergiat) ja osattava työryhmän jäsenenä toteuttaa niiden perushoito (mm. syöminen, juominen, hengittäminen, erittäminen, puhtaus, pukeutuminen, liikkuminen, kommunikointi, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus) osattava toteuttaa asiakkaan tai potilaan suun ja jalkojen päivittäinen terveydenhoito, vaikka tarvitsee uusissa ja haasteellisissa tilanteissa vielä ohjausta osattava hoitaa kuolevaa ohjeiden mukaan 57

58 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI osattava työryhmän jäsenenä valita luontoa säästävät hoitotarvikkeet ja -välineet sekä hallittava energiaa säästävät työtavat osattava hankkia tarveaineet ja valmistaa perusruokaa ohjeita käyttäen osattava ohjeita käyttäen valmistaa yleisimpien erityisruokavalioiden mukaista ruokaa ja otettava huomioon liikalihavuuden ehkäisy ja hoito ruoanvalmistuksessa osattava huolehtia potilaan lähiympäristön ja asiakkaan tai potilaan kodin puhtaanapidosta ja turvallisuudesta esimiehen ja asiakkaan tai potilaan kanssa sovitulla tavalla osattava huolehtia asiakkaan tai potilaan vaatehuollosta ohjeiden mukaan hallittava lääkelaskennassa yksikkömuunnokset ja annoslaskut tunnettava yleisimmät lääkemuodot ja osattava annostella ja antaa lääke (p.o., rect., s.c, i.m.) ohjeiden mukaan osattava ohjeiden mukaan tarkkailla lääkkeiden vaikutusta ja sivuvaikutuksia osattava opastaa asiakasta tai potilasta lääkemääräysten uusimisessa osattava huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja toimia niin, ettei aiheuta tartuntoja noudatettava työpaikkansa hygieniakäytäntöä ja osattava aseptinen työjärjestys omassa työssään osattava työryhmän jäsenenä asiakkaan tai potilaan suojaamisen erityistoimenpiteet (HIV, hepatiitit, tuberkuloosi) osattava antaa tason Ea1 ensiapu osattava noudattaa työpaikkansa työsuojeluohjeita ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista tai ongelmista osattava oikea nostotekniikka raskaita taakkoja käsitellessään sekä työpaikkansa nosto ja siirtolaitteiden käyttö osattava käyttää asianmukaista työasua ja työskentelyssä kulloinkin tarvittavia suojaimia (suojakäsineet, hengityssuojaimet, suojalasit, hiussuojaus) noudatettava työpaikan sähkö- ja paloturvallisuusmääräyksiä hallittava pääsääntöisesti ergonomisesti oikeat työasennot omassa työskentelyssään. 58

59 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN, 12 OV Kuntoutumisen tukeminen -opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 5 ov. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava kuntouttavaa työotetta käyttäen kohdata vammainen tai fyysisesti tai psyykkisesti erityistuen tarpeessa oleva palveluhenkisesti ja kunnioittaen hänen itsemääräämisoikeuttaan ja omatoimisuuttaan. Opiskelijan on osattava käyttää työssään tietoutta yleisimmistä vammaisryhmistä, päihde- ja mielenterveysongelmista ja toimintakykyä heikentävistä pitkäaikaissairauksista. Hänen on osattava tunnistaa vammaisiin tai muuten toimintakyvyltään erilaisiin ihmisiin kohdistuvia asenteita ja osattava tukea näitä ihmisiä sekä osattava jakaa oikeaa tietoa vammaisuudesta ja toimintakyvyn vajeista. Opiskelijan on osattava käyttää työssään tietoutta yleisimmistä vammaisryhmistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuntoutuspalveluista ja tukimuodoista sekä kuntoutusta koskevista keskeisimmistä säädöksistä, ohjeista ja toimintaperiaatteista. Hänen tulee osata ohjata eri-ikäisiä ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita kuntoutuspalvelujen käytössä ja tuntea keskeisimmät kuntoutusmenetelmät. Opiskelijan on tunnettava yleisimmät puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät ja osattava käyttää selkokieltä. kuntoutumisen tukeminen. Opiskelijan on osattava hyödyntää työssään tietoutta psyykkisten tekijöiden, motivaation, elinympäristön ja tukiverkostojen merkityksestä kuntoutumisessa. Hänen on osattava tukea asiakkaan tai potilaan halua kuntoutua ja osattavaa tukea asiakkaita sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpidossa. Opiskelijan on osattava tunnistaa toimintakyvyn vahvuuksia ja vajavuuksia ja auttaa asiakasta tai potilasta selviytymään päivittäisistä toiminnoista ja hyödyntämään voimavarojaan asiakkaan tai potilaan haluamalla tavalla. Hänellä tulee olla kuntouttava työote, ja hänen tulee tukea erilaisten asiakkaiden tai potilaiden kuntoutumista asiakaslähtöisesti. Opiskelijan on osattava hyödyntää työssään tietoutta eri-ikäisten lääkinnällisen kuntoutuksen keskeisistä menetelmistä, joilla kehitetään vammaa tai toimintakyvyn vajavuutta korvaavia toimintoja. Hänen on tiedettävä, miten sosiaalisella kuntoutuksella pyritään helpottamaan 59

60 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI yksilön sopeutumista perheen, yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksiin ja vähentämään taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Hänen on osattava hyödyntää työssään tietoutta ammatillisen kuntoutuksen palveluista (ammatinvalinnanohjaus, ammatillinen koulutus ja valmennus, työkokeilut, työhönsijoittumisohjaus ja tuki). Hänen on osattava työryhmän jäsenenä tukea asiakkaan tai potilaan kasvatuksellista kehitystä. Opiskelijan on osattava päihde- ja mielenterveysongelmista kuntoutuvien tukemistapoja. Hänen tulee osata tukea asiakkaan tai potilaan itsenäistä selviytymistä ja osata ottaa huomioon kuntoutuksen näkökulma asiakkaan tai potilaan lähiympäristön ja arjen järjestelyissä. Opiskelijan on osattava neuvoa asiakkaalle tai potilaalle yleisimmät apuvälineet, niiden käyttö ja huolto sekä jakelukanavat. Opiskelijan on osattava käyttää toiminnallisia ja luovan ilmaisun menetelmiä. Hänen on osattava huomioida taiteen ja kulttuurin merkitys toimintakykyisyyden tukemisessa ja otettava käyttöön niiden suomat mahdollisuudet hoidon laadun parantamiseksi. Hänen tulee osata käynnistää ja ohjata harrastuksia asiakkaan tai potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukea tätä yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Opiskelijan on osattava toimia moniammatillisessa työryhmässä ja toteuttaa siinä suunnitelmallista kuntoutumista. Hänen tulee osata osallistua kuntoutussuunnitelman käyttöön lähihoitajan tehtävän mukaisesti. Hänen on osattava huolehtia oman työ- ja toimintakykynsä säilymisestä ja vahvistumisesta ja perustella toimintaansa. Hänen tulee tuntea kuntoutuksen moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä ja osata osallistua ryhmätyöhön. Hänen on osattava arvioida ja edistää kuntoutumisen laatua ja osallistua laatutyöhön. toimintakykyisyyden tukeminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kohdata kuntouttavaa työotetta käyttäen palveluhenkisesti toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita ja kunnioitettava heidän itsemääräämisoikeuttaan, vaikka uusissa tilanteissa tarvitsee vielä ohjausta ohjata työryhmän jäsenenä asiakkaita käyttämään kuntoutuspalveluja toimia tavallisissa työtilanteissa kuntoutusta koskevien säädösten, ohjeiden ja toimintaperiaatteiden mukaan ohjata työryhmän jäsenenä asiakkaita käyttämään kuntoutuspalveluja ja kuntoutumiseen liittyviä muita tukimuotoja selostaa toimintakyvyn käsite 60

61 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT selostaa pääpiirteissään yleisimmät vammaisryhmät, päihde- ja mielenterveysongelmat ja toimintakykyä heikentävät sairaudet käyttää selkokieltä tukea tutuissa tilanteissa asiakkaan tai potilaan omaa halua kuntoutua ja itsenäistä, päivittäistä selviytymistä sekä autettava ja tehtävä hänen puolestaan asioita, joihin hän ei itse kykene osallistua työryhmän jäsenenä asiakkaan tai potilaan lääkinnällisen, sosiaalisen, kasvatuksellisen ja ammatillisen kuntoutumisen tukemiseen ohjata asiakasta tai potilasta apuvälineiden käytössä asettaa työlleen tavoitteet kuntoutumisen näkökulmasta yhdessä asiakkaan tai potilaan ja työryhmän kanssa ja perustella tavoitteita ja toimintatapojensa valintaa, vaikka uusissa tilanteissa tarvitsee vielä ohjausta arvioida omaa toimintaansa, otettava vastaan palautetta ja muutettava sen perusteella työtapaansa, vaikka ajoittain ilmenee vielä puutteita tunnistaa oman ammatillisen kasvunsa vaihe ja asettaa ammatilliselle ja persoonalliselle kehittymiselleen tavoitteita, vaikka tarvitsee ajoittain vielä tukea osallistua työssään työryhmän jäsenenä laatutyöhön. 61

62 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2.B KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT Opiskelijan on valittava yksi seuraavista yhdeksästä koulutusohjelmasta: Ensihoidon koulutusohjelma 40 ov Kuntoutuksen koulutusohjelma 40 ov Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma 40 ov Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma 40 ov Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma 40 ov Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma 40 ov Vammaistyön koulutusohjelma 40 ov Vanhustyön koulutusohjelma 40 ov Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma 40 ov ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA ENSIHOITO, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Koulutusohjelman pääsyedellytyksenä on C-luokan ajokortin suorittaminen hyväksyttävästi. Ensihoidon koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimispaikoiksi käyvät perustason ambulanssi, jonka toimintaa ohjaa ensihoidon vastuulääkäri, sekä päivystyspoliklinikka, kirurgian poliklinikka, leikkausosasto ja jokin muu akuuttihoidon toimintaympäristö. Ensihoidon opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: ensihoitojärjestelmä ja -palvelut (8 ov) ja ensihoitopotilaan hoitaminen (32 ov) sekä muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). ENSIHOITOJÄRJESTELMÄ JA -PALVELUT Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava kuvata kansallinen ja kansainvälinen ensihoitojärjestelmä ja sen kehittyminen osana terveydenhuoltojärjestelmää ja lääkinnällistä pelastustoimintaa. Hänen on osattava toimia ensihoitoa koskevan säädöstön mukaan. Hänen on osattava kuvata eri ensihoitopalveluja tuottavien organisaatioiden tehtävä- ja vastuualueet sekä tunnistettava oman vastuualueensa rajat. 62

63 ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA ensihoitopalvelut terveydenhuollossa. Opiskelija on osattava toimia yhteistyössä palo-, pelastus- ja poliisitoimen kanssa ensihoitoon liittyvissä tehtävissä (esim. kuolemantapaukset, väkivaltatilanteet ja mielenterveysongelmat). Hänen on osattava alkusammutus. Hänen on osattava perustellusti kuvata jonkin laitoksen suojelusuunnitelma ja toimia sen ja vastuunsa mukaan. pelastuspalvelu ja muu viranomaisyhteistyö. Opiskelijan on osattava toimia yhteistyössä hätäkeskusten kanssa ja tunnettava niiden toiminta ja sitä ohjaavat säädöstöt. Hänen on osattava käyttää hätäkeskuksen käyttämää ensihoitotilanteiden riskiluokitusta ja osattava selostaa niiden käyttöperiaatteet. hätäkeskustoiminta. Opiskelijan on osattava käyttää lääkintälaitteita ja lääkinnällisiä kaasuja säädöstöjen ja ohjeiden mukaan. Hänen on osattava selostaa lääkintälaitteiden ja -kaasujen fysikaaliset toiminta- ja turvallisuusperiaatteet. Hänen on osattava selostaa röntgensäteiden fysikaaliset ominaisuudet ja osattava torjua säteilyn haittoja. Hänen on osattava käyttää palo- ja pelastustoimen radioverkkoa ensihoitoon liittyvässä viestinnässä. Hänen on osattava käyttää yhtä ensihoidon datasiirto-ohjelmaa. lääkintälaitteiden käyttö sekä puheen ja datan siirto. Opiskelijan on osattava selostaa EU:n käyttämä sairasautoluokitus. Hänen on osattava tunnistaa tilanteita, joissa on tarpeen käyttää sairaankuljetukseen erikoisajoneuvoa. Hänen on osattava käyttää perustasoisen ensihoidon tutkimus-, hoito- ja siirtovälineistöä. Hänen tulee osata ajaa ja käsitellä sairaankuljetusajoneuvoa ensihoitopotilaan kuljetuksissa hälytysajoneuvoa ja hälytysajoa koskevan säädöstön mukaan. Hänen on osattava huoltaa sairasauton hoitotila päivittäin. sairaankuljetus. 63

64 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelija on osattava antaa ensiapuohjeita erilaisissa tilanteissa. Hänen on osattava ehkäistä tapaturmia omassa toiminnassaan ja ohjata asiakkaita tapaturmien ehkäisyssä. ennalta ehkäisevä ensihoitotyö. Hänen on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. työsuhteen solmiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kuvata pääpiirteissään ensihoitopalvelujärjestelmä ja sen tehtävät toimia ensihoitoa koskevan säädöstön mukaisesti sammuttaa alkava tulipalo jauhesammuttimella, sammutuspeitolla ja vedellä simuloiduissa oloissa paloviranomaisen valvonnassa käyttää turvallisesti tutkimus-, ensihoito- ja siirtovälineistöä ottaa aktiivisesti osaa jonkin laitoksen suojelusuunnitelman käsittelyyn kommunikoida hätäkeskuksen kanssa ja ottaa vastaan ensihoidon tehtävä huoltaa sairasauton hoitotila päivittäin kuljettaa sairaankuljetusajoneuvoa (C-luokan ajo-oikeus) laatia työhakemus laatia työsopimus. ENSIHOITOPOTILAAN HOITAMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava arvioida ensihoitopotilaan tila anatomian ja fysiologian tietopohjaa hyödyntäen oireiden ja löydösten sekä tapahtumatiedon perusteella ja käyttää ensihoidon perustason tutkimusmenetelmiä. Hänen on osattava hoitaa tavallisimpia ensihoitoa vaativia sairauksia ja vammautumisia sairaalan ulkopuolella erilaisissa toimintaympäristöissä, sairaankuljetusajoneuvossa ja päivystyspoliklinikalla. Hänen on osattava soveltaa perushoitokäytäntöjä. Hänen on osattava ehkäistä tartuntojen leviämistä hyödyntäen mikrobiologista tietopohjaa. Hänen on osat- 64

65 ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA tava antaa perustason ensihoidon lääkkeitä. Hänen on osattava tarkkailla potilasta ja tehdä oikeat päätelmät lääkkeiden vaikutuksista. Hänen on osattava ottaa huomioon vaikutukset, joita potilaiden yleisesti käyttämät ensihoidon itsehoitolääkkeet aiheuttavat. Hänen on osattava hankkia lisätietoa lääkkeistä ja hallita Pharmaca Fennican käyttö. Opiskelijan on osattava ottaa huomioon eri-ikäisen ja eri kulttuuritaustaltaan tai vakaumukseltaan erilaisten ihmisen ensihoidon erityispiirteet. Hänen on osattava käyttää toista kotimaista kieltä työssään. Hänen on osattava kohdata äkillisesti sairastunut ja vammautunut potilas ja hyödynnettävä kriisi- ja katastrofitietämystään. Hänen on osattava kohdata kriisissä oleva ihminen sekä ymmärtää psyykkisen kriisi- ja jälkihoidon merkitys. Hänen on osattava käsitellä myös omia tunteitaan. Hänen on osattava kohdata väkivaltainen asiakas, toimia rakentavasti vaikeissakin tilanteissa, hallita uhkaavia tilanteita ja tarvittaessa suojella itseään. Hänen on osattava kohdata mielenterveysongelmainen potilas. Hänen on tiedettävä yleisimmät huumaavat aineet ja osattava kohdata niiden vaikutuksen alaisena oleva asiakas. Opiskelijan on ymmärrettävä työnohjauksen ja työterveydenhuollon merkitys omassa jaksamisessaan ja hoidon laadun varmistajana ja osallistuttava tarvittaessa ensihoitotiimin työnohjaukseen. Hänen on hallittava ensihoitotyössä ergonomisen työskentelyn periaatteet ja potilaiden siirroissa ergonomisesti oikea nostotekniikka. Hänen on osattava torjua terveysvaaroja ja -haittoja (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristötekijät). Hänen on tunnettava osaamisensa mahdollisuudet ja rajat sekä oma vastuunsa ensihoidossa, osattava toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä ja kehitettävä potilaskeskeistä ensihoitoa. Hänen on osattava hakea tarvittaessa ohjausta, jottei vaarantaisi ensihoidossa potilaiden turvallisuutta. Hänen on osattava ottaa vastaan palautetta ja ohjausta ja hyödyntää niitä ammatillisessa kehittymisessään. Hänen on tunnettava ensihoitoon liittyvää yritystoimintaa, ja hänellä on oltava yrittäjyyden perusvalmiudet. perustason ensihoito. Opiskelijan on osattava toimia päivystyspoliklinikalla vastuualueensa mukaisesti ja tiedettävä eri henkilöstöryhmien tehtävät ja työnjako polikliinisessä hoitotyössä. Hänen tulee osallistua päivystyspolikliinisen potilaan hoitoprosessiin ensihoitotaitojaan soveltaen. Hänen on osattava avustaa muuta henkilöstöä erilaisissa poliklinikkatutkimuksissa ja -toimenpiteissä ja tehdä vastuualueensa mukaisia toimenpiteitä. Hänen tulee osata reponointimenetelmiä ja immobilisointitekniikoita, kuten kipsaus, ja suoritettava niitä myös perioperatiivisessa hoitoympäristössä. 65

66 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Hänen on osattava ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa arvo- ja normiristiriitoja eettisesti kestävällä tavalla. Hänen on osattava ottaa itsenäisesti vastuu työstään ja sen organisoinnista. työ päivystyspoliklinikalla. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava tunnistaa monitori-ekg:n avulla normaali sinusrytmi, tappavat rytmihäiriöt, rytmin taajuus, rytmin säännöllisyys, levinnyt kammiokompleksi ja PQ-suhde ja osattava mitata PQ-aika sekä raportoida niistä asianmukaisesti auskultoida potilaan hengitys- ja sydänäänet ja raportoida kuulemastaan asianmukaisesti laatia ensihoitopotilaan täsmennetty tilannearvio erilaisissa toimintaympäristöissä ja päättää sen pohjalta potilaan ensihoidosta, kuljetuksen kiireellisyydestä, kuljetusmuodosta ja lisäavun kutsumisesta hallita eri-ikäisten potilaiden perustason ensihoitokäytännöt erilaisissa toimintaympäristöissä (elvytys-, hengitysvaikeus-, diabetes- ja myrkytyspotilaan hoito, vatsa- ja rintakipuisen potilaan hoito, gynekologisten ja raskauden ajan sekä lasten hätätilanteiden ensihoito, haava-, murtuma- ja monivammapotilaan hoito, mielenterveysongelmaisen, psykoottisen ja aggressiivisen potilaan hoito sekä yhteistyö ja tiedonsiirto eri tahojen kesken) käyttää perustason ensihoitovälineitä ja lääkintälaitteita (puoliautomaattinen defibrillaattori, CPAP-laite, kannettava happilaite, imulaite, lääkeaineinhalaattori, pulssioksimetri, kapnometri, NIBD-mittari, 3-kanavainen EKG-valvontamonitori, 12-kanavainen EKG-laite, verensokerimittari, kuumemittari, alkometri, manuaalinen verenpainemittari, ylävartalolasta, tukikauluri, rankalauta, kauhapaarit, tyhjiötuotteet, alaraajan vetolasta, erilaiset paarit potilaan tuennassa ja siirrossa) vastuualueensa tuntien hallita elottoman potilaan endotrakeaalinen intubaatio, perifeerisen laskimon kanylointi, nesteensiirto laskimoon, jänneilmarinnan punktio sekä vierasesinepihtien, imulaitteen, nieluputken, ventilointipalkkeen ja kardiopumpun käyttö antaa kielenalusnitro, isosorbitidinitraattisuihke, asetosalisyylihappo, adrenaliini (i.m. ja i.v.), ringer-liuos, glukagoni (i.m.), glukoosiliuos (i.v.), lääkkeellinen happi, lidokaiini (i.v.), rektaalinen diatsepaami ja lapsen kuumetta alentava lääke (rect) ja seurata lääkkeen vaikutusta 66

67 ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA hankkia lisätietoa lääkehoidosta (esim. Pharmaca Fennica) tehdä ennakkoilmoitus hoitopaikkaan konsultoida ja avustaa hoito- ja lääkäriyksikköä ensihoitotilanteissa moniammatillisen työryhmän jäsenenä vastuualueensa mukaisesti ja toimia annettujen hoitomääräysten mukaisesti dokumentoida ja raportoida potilaan ensihoito osallistua työryhmän jäsenenä päivystyspoliklinikalla potilaan hoitoprosessiin ja tehdä vastuualueensa mukaisia toimenpiteitä avustaa muuta henkilöstöä poliklinikkatutkimuksissa ja -toimenpiteissä polikliinisessa hoitotyössä työryhmän jäsenenä kipsata raaja ohjeen mukaan käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2. KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA KUNTOUTUS, 40 OV Kuntoutuksen koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Kuntoutuksen koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimisen paikoiksi käyvät asiakkaan kotiympäristö, kotihoidon työpaikat, päiväsairaalat, välimuotoisen asumisen työpaikat, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kolmannen sektorin erilaiset työpaikat, terveyskeskusten vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt, kuntoutumislaitokset, kylpylät ja henkilökohtaisen avustajan tai ryhmäavustajan työpaikat tai vastaavat työpaikat. Kuntoutuksen opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: toiminta kuntoutuksen palvelujärjestelmässä (4 ov), psyykkisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen (6 ov), sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen (12 ov), fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen (18 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). 67

68 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI TOIMINTA KUNTOUTUKSEN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava työskennellä kuntoutustyössä osana yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Hänen on osattava arvostaa kuntoutustyötä ammattina. Hänen on osattava toimia sosiaalija terveydenhuollossa eettisesti hyväksyttyjen periaatteiden (elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) mukaan ja osattava kuvata niiden merkitys oman alan työssä. Opiskelijan on osattava soveltaa lisäksi kuntoutuksen arvoperustaa (asiakaslähtöisyys, kokonaisvaltaisuus, elämänhallinta) kuntouttavaan työotteeseen. Hänen on osattava noudattaa salassapitovelvollisuutta omassa työssään ja toimia asiakkaan edun mukaisesti. Hänen on osattava kuvata normalisaation, integraation ja inkluusion periaatteet kuntoutumispalvelujen järjestämisessä ja edistää niiden toteutumista. Opiskelijan on osattava kohdata kuntoutustarpeessa oleva asiakas ja toimia luontevassa vuorovaikutuksessa ja palveluhenkisesti hänen kanssaan. Hänen on hallittava vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot vammautuneen ja vajaakuntoisen asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa. Hänen on osattava arvostaa asiakkaan ainutlaatuista elämänhistoriaa ja keskustella siitä. Opiskelijan on osattava ottaa huomioon ja soveltaa asiakkaan toimintakyvyn eri ulottuvuuksia (psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen). Hänen on osattava tukea asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja ja auttaa asiakasta saamaan ne esille ja käyttöön. Opiskelijan on osattava toimia osana asiakkaan lähi- ja hoitoyhteisöä sekä elinympäristöä. Hänen on osattava edistää asiakkaan osallistumista yhteiskuntaan. Opiskelijan on kyettävä moniammatilliseen yhteistyöhön ja osattava toimia yhteistyökykyisesti ja ratkaisukeskeisesti kuntoutujan verkostoon kuuluvien henkilöiden kanssa. Hänen on omalla toiminnallaan osoitettava, että hän näkee kuntoutuksen yksilön ja yhteisön voimavaroja, selviytymistä ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia tukevana prosessiluontoisena toimintana. Opiskelijan on tiedettävä, miten eri kulttuureissa ja vähemmistöryhmissä suhtaudutaan vajaakuntoiseen tai vammaiseen asiakkaaseen, ja on osattava soveltaa tätä tietoutta monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. kuntouttava työote. 68

69 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on noudatettava työssään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palvelujärjestelmää koskevia ja kuntoutustyötä ohjaavia keskeisiä lakeja ja asetuksia ja tunnettava niiden keskeinen sisältö, kuten kuntoutuslainsäädäntö, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, työterveyslaki, vammaispalvelulaki, mielenterveyslaki, kehitysvammalaki, päihdehuoltolaki, lastensuojelulaki, potilaan asemaa ja oikeuksia koskeva laki, sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskeva laki, työvoimapalvelulaki, laki ammatillisesta kuntoutuksesta, asetus ammatillisen koulutuksen muuttamisesta/vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, työturvallisuuslaki, henkilötietolaki ja liikuntalaki sekä toimittava niiden mukaisesti. Opiskelijan on osattava hyödyntää työssään ajankohtaisia terveyspoliittisia ohjelmia, kuten kansallista terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaa, valtioneuvoston selontekoa kuntoutuksesta, kansallista vammaispoliittista ohjelmaa, terveyttä edistävää toimintaohjelmaa: Terveyttä kaikille 21, vanhusten terveyttä, toimintakykyä ja palveluja käsittävää selvitystä, kuten esimerkiksi Ikääntyvä Suomi, ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä koskevia ohjelmia esimerkiksi Mielekäs elämä. Hänen on tunnettava asiakkaan asuinkunnassa toteutettavat vastaavat paikalliset ohjelmat. Opiskelijan on tunnettava vammaisten omien järjestöjen merkitys ja kansallinen ja kansainvälinen toiminta sekä kannustettava asiakasta osallistumaan niihin. Opiskelijan on osattava nimetä kuntoutusta järjestävät tahot ja toimia kuntoutustyön palvelujärjestelmässä (lääkinnällinen, sosiaalinen, ammatillinen ja kasvatuksellinen kuntoutus) moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelijan on osattava tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa asiakkaan tarpeista lähtien. Opiskelija on osattava selostaa muiden kuntoutusalan ammattien työn sisältöä ja vastuualueita. Opiskelijan on osattava selvittää hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien merkitystä asiakkaan kuntoutumisprosessissa ja moniammatillisessa yhteistyössä sekä osallistuttava niiden laatimiseen ja toteutettava niitä toiminnassaan. Hänen on tunnettava lähihoitajan vastuun rajat ja toimittava niiden mukaisesti. Hänen on osattava kirjata asiakkaan psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn muutoksista tarvittaviin asiakirjoihin sekä tiedottaa muutoksista kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Opiskelijan on osattava hyödyntää asiakaspalautetta sekä työyhteisön laatukriteereitä oman työnsä laadun parantamiseksi. Opiskelija on osattava osoittaa asiakaspalvelutaidoillaan halunsa laadukkaaseen, tulokselliseen ja kannattavaan toimintaan omassa työssään ja kuntoutuksen hoito- ja palvelujärjestelmiä kehitettäessä. Opiskelijan on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava kehittää itseään sekä suun- 69

70 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI nitella uraansa työntekijänä työpaikalla tapahtuvan oppimisen keinoin. Opiskelijan on tunnettava ajankohtaisia kuntoutustyön haasteita ja osattava kehittää niiden perusteella työtään. Opiskelijan on osattava seurata kuntoutusta käsitteleviä sekä suomenettä ruotsinkielisiä alan lehtiä sekä sähköisiä tietolähteitä. Opiskelijan on perehdyttävä projektityöskentelyyn, erilaisiin kuntoutumisen projekteihin, rahoituslähteisiin, niiden käynnistämiseen, toteuttamiseen ja raportointiin. Hänen on kyettävä toimimaan yhtenä projektin toteuttajana (yksityisellä tai julkisella sektorilla, järjestöissä, omais- ja vapaaehtoistyössä). Hänen on pystyttävä keskustelemaan kuntoutukseen, hoitoon ja huolenpitoon liittyvistä asioista asiakkaan kanssa toisella kotimaisella kielellä. toiminta kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Opiskelijan on osattava noudattaa omaan työhönsä liittyviä työturvallisuusmääräyksiä ja otettava vastuu omalta osaltaan työturvallisuuden kehittämisestä siten, että hän tuntee paikallisen työsuojeluorganisaation ja sen toimintatavat. Opiskelijan on osattava torjua fyysisiä terveysvaaroja ja haittoja (fysikaaliset koneet ja laitteet, niiden kunnossapito ja huolto sekä CE-merkinnät). Hänen on osattava turvallinen nostotekniikka käsitellessään raskaita taakkoja sekä hallittava nosto- ja siirtolaitteiden käyttö. Hänen on osattava perustella näiden laitteiden käyttö ja hankinta. Opiskelijan on pystyttävä käsittelemään aggressiivista asiakasta mahdollisimman pienin riskein. Hänen on osattava käyttää asianmukaista työasua ja työskentelyssään kulloinkin tarvittavia suojaimia (suojakäsineet, suojalasit, hengityssuojain). Opiskelijan on osattava torjua fysikaalisia terveysvaaroja (lämpö, valaistus). Hänen on noudatettava sähköja paloturvallisuusmääräyksiä (vioista ilmoittaminen, tulenarkojen aineiden käsittely, alkusammutus asiakkaan kodissa sekä työpaikan paloturvallisuussuunnitelman mukainen toiminta). Opiskelijan on hallittava ergonomisesti turvalliset ja monipuoliset työasennot työskentelynsä eri vaiheissa ja osattava ennalta ehkäistä työn aiheuttamia rasitusvammoja (työn jaksotus ja taukoliikunta). Hänen on omalta osaltaan osattava ylläpitää hyvää työilmapiiriä työpaikalla sekä tunnistaa siihen haitallisesti vaikuttavia asioita, kuten työuupumus ja kiusaaminen. Opiskelijan on osattava työskennellä ympäristöjärjestelmien mukaisesti niin, ettei aiheuta ympäristölle vahinkoa. Hänen on osattava käsitellä, lajitella ja hävittää työssään syntyviä jätteitä ohjeiden mukaisesti, jolloin hänen on tunnettava kierrätykseen ja ongelmajätteisiin liittyvät periaatteet ja merkinnät. 70

71 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava ottaa huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja pyrittävä tukemaan asiakasta oman kulttuurin säilyttämisessä. työsuojelu ja kestävä kehitys. Opiskelijan on osattava toimia motivoituneesti kuntoutuspalvelujen toteuttajana ja kehittäjänä. Hänen on osattava toimia oma-aloitteisesti, vastuuntuntoisesti ja luovasti työyhteisössä. Opiskelijan on osattava osoittaa asiakaspalvelutaidoillaan halunsa laadukkaaseen, tulokselliseen ja kannattavaan toimintaan. Hänen on osattava tuotteistaa terveyttä edistäviä palveluja ja tiedottaa ja markkinoida niitä. Hänen on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. sisäinen yrittäjyys. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava noudattaa salassapitovelvollisuutta selostaa kuntoutuksen arvoperusta selostaa normalisaation, integraation ja inkluusion käsitteet toimia asiakaslähtöisesti ja luontevasti tutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa noudattaa kuntouttavaa työotetta toimiessaan asiakkaan kanssa toimia ensisijaisesti voimavaralähtöisesti, vaikka tarvitseekin ajoittain vielä tukea ja ohjausta ottaa työssään huomioon asiakkaan toimintakyvyn eri ulottuvuuksia tutuissa työtilanteissa toimia yhteistyössä kuntoutusalan muiden toimijoiden kanssa, vaikka tarvitseekin ajoittain vielä tukea ja ohjausta työryhmän jäsenenä kohdata ja kuunnella vajaakuntoisia ja vammaisia asiakkaita eri kulttuureista ja vähemmistöryhmistä selostaa kuntoutuksen palvelujärjestelmää koskevien lakien ja asetusten sisältö, kuten kuntoutuslainsäädäntö, vammaispalvelulaki, mielenterveyslaki, potilaan asemaa ja oikeuksia koskeva laki ja liikuntalaki niiltä osin, kun ne koskettavat hänen omaa työtään nimetä kolme terveyspoliittista valtakunnallista ohjelmaa ja niiden keskeiset tavoitteet nimetä keskeiset kuntoutustyön järjestäjätahot (terveystoimi, sosiaalitoimi, työvoimatoimi, opetustoimi, Kela) 71

72 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI kirjata hoito- ja palvelussuunnitelmaan omaan työhönsä liittyvää asiakkaan kuntoutumisprosessia toimia lähihoitajan vastuun rajoissa ja tunnettava työtä määrittelevät oikeudet ja velvollisuudet saamansa palautteen pohjalta kehittää omaa työtään toimia omassa työssään yrityksen ja työpaikan laatuvaatimusten mukaan, vaikka tarvitseekin vielä ajoittain ohjausta toimia ryhmän jäsenenä projektityössä käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 noudattaa työpaikkansa työsuojeluohjeita käyttää turvallista nostotekniikkaa asiakkaan siirrossa ja taakkojen käsittelyssä sekä käyttää työpaikkansa nosto- ja siirtolaitteita kohdata työryhmän jäsenenä aggressiivisesti käyttäytyvä asiakas ja tarvittaessa puolustaa itseään käyttää asianmukaista työasua ja tarvittavia suojaimia annettujen ohjeiden mukaan noudattaa sähkö- ja paloturvallisuusmääräyksiä halita ergonomisesti turvalliset työasennot tutuissa työtilanteissa suorittaa taukoliikkeitä annettujen ohjein mukaan työssään toimia ohjattuna kuntoutustyön laatuajattelun mukaan lajitella jätteitä, kierrättää välineitä ja hoito-, huolenpito- ja kuntoutustarvikkeita määrittää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet laatia työhakemus laatia työsopimus. PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN JA EDISTÄMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on hallittava empaattinen ja aito kuuntelutaito ja kyettävä auttamisen mahdollisuuksia arvioidessaan empaattiseen läsnäoloon. Hänen on kyettävä eläytymään asiakkaan tilanteeseen realistisella ja tosiasiat kohtaavalla tavalla ja kyettävä hallitsemaan ristiriitatilanteita. Opiskelijan on hallittava aktiivisen kuuntelun, kysymisen ja tukea antavan keskustelun menetelmät ja osattava soveltaa näitä asiakkaan tarpeiden kartoituksessa. Opiskelijan on osattava vuorovaikutustilanteissa tunnistaa ja arvioida omia psyykkisiä voimavarojaan, mahdollisuuksiaan ja rajojaan. Hänen on löydettävä oman persoonansa käytön ja käytöksensä säätelyn kannalta tasapainoinen toimintatapa sekä oma ammatillinen toimintatapansa. 72

73 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava tunnistaa, jäsentää ja eritellä vuorovaikutuksessa syntyviä tunteitaan ja käsitellä niitä. Opiskelijan on osattava tunnistaa ryhmäytymisen eri vaiheet. Hänen on osattava hyödyntää ryhmädynamiikkaa ja toimia rakentavasti sekä moniammatillisen ryhmän jäsenenä että ryhmän ohjaajana. vuorovaikutus, itsetuntemus ja ryhmätyötaidot. Opiskelijan on osattava tukea asiakkaan myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta tämän elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelijan on osattava tehdä havaintoja eri-ikäisten asiakkaiden psyykkisen toimintakyvyn mahdollisuuksista ja rajoituksista, mielialasta, motivaatiosta ja oppimiskyvystä ja otettava nämä huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa asiakkaan hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelmaa. Opiskelijan on osattava käyttää asiantuntija-apua asiakkaan psyykkisen kriisin vaiheiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa. Opiskelijan on osattava tukea asiakasta ja hänen perhettään kriisin läpityöskentelyssä toimimalla kriisin vaiheen mukaisesti yhteistyössä muiden hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelmaa toteuttavien kanssa heidän asiantuntijaapuaan hyödyntäen. Opiskelijan on tunnettava unen, uupumuksen ja vireyden merkitys päivittäiseen toimintakykyyn ja osattava ohjata normaaliin päivärytmiin ja tarvittaessa ohjata asiantuntija-avun piiriin. psyykkinen toimintakyky ja sen vahvistaminen. Opiskelijan on osattava kohdata asiakkaan psyykkisiä häiriöitä ja tunnettava mielenterveyttä edistäviä tekijöitä ja mielenterveyden häiriöitä, kuten esimerkiksi psykoottiset häiriöt, mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, itsemurhavaara, persoonallisuushäiriöt, aggressiivisuus, ruumiillisina oireina ilmenevät mielenterveyden häiriöt, unihäiriöt, syömishäiriöt ja vanhuuteen liittyvät mielenterveyshäiriöt. Opiskelijan on osattava tunnistaa ja kohdata asiakkaan päihdekäyttö. Opiskelijan on tunnettava mielenterveys- ja päihdetyön julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelujärjestelmät. Opiskelijan on osattava tunnistaa tilanteet, joissa asiakkaan on tarpeellista turvautua mielenterveys-, päihde- ja kriisipalveluihin, ja varmistettava asiakkaan avunsaanti. Opiskelijan on tunnettava tavallisimmat mielenterveys- ja päihdetyössä käytettävät lääkkeet sekä niiden haitta- ja sivuvaikutukset ja osat- 73

74 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI tava tarkkailla lääkkeiden vaikutuksia. Opiskelijan on osattava tarkkailla myös asiakkaan lääkkeiden käyttöä ja tiedottaa havainnoistaan muille työryhmän jäsenille. mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kohtaaminen. Opiskelijan on osattava ohjata asiakasta tunnistamaan voimavarojaan samalla ottaen huomioon psyykkinen itsesäätely (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen toiminta). Opiskelijan on osattava auttaa asiakasta tiedostamaan päivittäisistä haasteista selviytymistä ja elämänhallintaa tukevia psyykkisiä voimavarojaan. Hänen on osattava edistää ja rohkaista voimavarojen aktiivista käyttöönottoa siten, että asiakkaalle syntyy sekä pätevyyden että arkipäivässä onnistumisen kokemuksia. Opiskelijan on osattava aktivoida asiakkaan itseilmaisua, muistia ja mielikuvia esimerkiksi liikunnan, kuvataiteen, musiikin, keskustelun ja muistelun keinoin. psyykkisen selviytymisen vahvistaminen. Opiskelijan on osattava avustaa ja tukea asiakasta kiinnittymään kuntoutumista tukevaan kodin ulkopuoliseen yhteistyö- ja tukiverkostoon, kuten esimerkiksi päivätoiminnat, vertaisryhmät ja harrastukset, ja tekemään yhteistyötä niiden kanssa. Opiskelijan on osattava rohkaista ja tukea asiakasta tunnistamaan voimavarojaan psyykkisen toimintakyvyn rajoituksista syntyvien kuntoutumisen esteiden voittamisessa ja niihin liittyvissä siirtymävaiheissa, stressitilanteissa ja kriiseissä. Opiskelijan on osattava tukea asiakasta löytämään elämälleen merkitystä ja tulevaisuudenuskoa ja toivoa ja autettava erilaisten itseilmaisun keinojen, kasvua ja kehitystä tukevien palvelujen etsimisessä. yhteisöllisyyden ja henkisen kasvun tukeminen. Opiskelijan on kyettävä työskentelemään tavoitteellisesti ja omaa työtään arvioiden. Hänen on osattava hyödyntää työstään saamaa palautetta. Hänen on osattava jäsentää ja käsitellä työstään johtuvia paineita ja huolehtia virkistäytymisestään ja palautumisestaan työtä ja vapaa-aikaa jaksottamalla. Hänen on osattava huolehtia fyysisestä, psyykkisestä ja 74

75 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA henkisestä terveydestään. Hänen on tarvittaessa osattava hakea tukea ja ohjausta itselleen ja toiminnalleen. työssä jaksaminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kuunnella asiakasta asiakkaan tilanteen tosiasiat kohtaavalla tavalla ja osattava kysymällä tarkentaa tilannetta tutuissa tilanteissa tunnistaa omia psyykkisiä voimavarojaan ja käyttäytyä tasapainoisesti vuorovaikutustilanteessa tunnistaa itsessään erilaisia tunteita ja keskustella niistä toimia ryhmän jäsenenä ohjata ryhmätilanteita, vaikka tarvitseekin ajoittain ohjausta tukea ryhmän jäsenenä asiakkaan minäkäsitystä ja itseluottamusta ottaa huomioon asiakkaan psyykkisen toimintakyvyn mahdollisuuksia ja rajoituksia ja huomioida nämä kuntoutumisen suunnittelussa yhdessä ryhmän kanssa toimia yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa asiakkaan kriisivaiheiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa ohjata asiakasta löytämään normaali päivärytmi, vaikka tarvitseekin vielä tukea muilta työryhmän jäseniltä tunnistaa työryhmän jäsenenä asiakkaan mielialan muutoksia, kuten masennus, aggressiivisuus, unihäiriöt, syömishäiriöt ja vanhuuteen liittyvät mielenterveyden muutokset, ja osattava raportoida näistä työryhmän muille jäsenille kohdata asiakkaan päihdekäyttöä ja osattava työryhmän jäsenenä ohjata jatkohoitoon tarkkailla asiakkaan mielenterveys- tai päihdetyössä käytettävien lääkkeiden vaikutusta ja tiedottaa havainnoistaan työryhmän muille jäsenille tukea asiakkaan psyykkisiä voimavaroja arkipäivän elämänhallinnassa tutuissa tilanteissa aktivoida työryhmän jäsenenä asiakkaan itseilmaisua ja muistin toimintaa tutuissa tilanteissa huolehtia omasta työssä jaksamisestaan. 75

76 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN JA EDISTÄMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan osattava kohdata asiakas niin, että hän huomioi asiakkaan roolin koti-, asuin- ja toimintaympäristössä, lähiyhteisössä ja yhteiskunnan jäsenenä. Hänen on osattava ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, valinnat, voimavarat ja olosuhteet asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukemisessa. Opiskelijan on yhdessä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa pystyttävä määrittelemään asiakkaan tarvitsema sosiaalinen verkosto, joka voi koostua läheisistä, ystävistä, vapaaehtoisista (esim. vertaistuki) ja virallisista toimijoista. Hänen on osattava käyttää hallinnon alat ylittävää verkostotyötä sosiaalisen kuntoutumisen menetelmänä. Hänen on kyettävä yhteistyöhön asiakkaan, läheisten ja muiden verkostoon kuuluvien henkilöiden kanssa sekä kyettävä toimimaan asiakaslähtöisesti sovittujen tavoitteiden ja työtapojen mukaisesti. Opiskelijan on osattava osallistua asiakkaan syrjäytymiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseen ja pystyttävä ohjaamaan asiakasta sellaisten palvelujen piiriin, missä syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Opiskelijan on osattava ottaa huomioon luonnon, rakennetun ympäristön ja kulttuurin sekä yhteisön toimintakulttuurin merkitys käyttäytymiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Opiskelijan on kyettävä yhteistyössä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa arvioimaan, milloin ja minkälaista apua asiakas tarvitsee arkipäivän käytännön asioiden hoitamisessa (avuntarve autonomia). Hänen on osattava kirjata sosiaalista toimintakykyä koskevat asiat hoito-, palvelu- tai kuntoutumissuunnitelmaan. sosiaalinen ympäristö. Opiskelijan on osattava arvioida yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa asiakkaan arjen toimivuutta ja kyettävä tekemään siitä johtopäätöksiä. Hänen on osattava tarvittaessa ottaa yhteyttä asiantuntijoihin ja osattava ryhtyä asioiden vaatimiin muihin toimenpiteisiin. Hänen on kunnioitettava asiakkaan oikeutta toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä sekä tuettava ja kannustettava tätä omien asioidensa hoitamisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Opiskelijan on osattava tukea asiakasta ottamaan vastuuta ja osallistumaan oman terveytensä hoitamiseen ja huolehtimiseen säännöllisien vuositarkastuksien ja mahdollisten hoitojen suhteen. 76

77 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava asiakaslähtöisesti ohjata ja tukea asiakasta päivittäisissä toiminnoissa, jotka liittyvät ruokailuun, ravintohuoltoon, asumiseen, ympäristön siisteyteen, asioimiseen ja rahankäyttöön. Hänen on osattava ohjata asiakasta aktiiviseen elämään, tarvittaessa työhön valmentavaan tai työtoiminnan piiriin. asiakkaan arjen tukeminen. Opiskelijan on osattava avustaa asiakasta henkilökohtaisissa esteettisissä valinnoissa, kuten pukeutumisessa, kauneudenhoidossa, hygieniassa ja kodin sisustamisessa. Hänen on tuettava asiakasta ystävyyssuhteiden ylläpidossa ja uusien luomisessa. Hänen on tunnettava erilaisia harrastusmahdollisuuksia sekä suunniteltava ja toteutettava yhdessä asiakkaan kanssa iloa ja elämyksiä tuottavaa vapaa-aikaa. Hänen on kannustettava ja tuettava asiakasta osallistumaan juhliin, matkoihin ja muilla tavoilla järjestettyihin yhteisiin tilaisuuksiin. vapaa-aika ja viihtyminen. Opiskelijan on osattava tiedostaa asumisen merkitys osana asiakkaan päivittäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Hänen on tunnettava asumisen eri muodot (oma asunto, välimuotoinen asuminen, laitos) ja osattava ohjata asiakasta näihin liittyvissä tuki-, palvelu- ja hoitomahdollisuuksissa. Opiskelijan on osattava selvittää välimuotoisen asumisen mahdollisuudet (palveluasuminen, ryhmäasuminen, pienkodit, tukiasuminen, asuntola-asuminen) eri-ikäisillä ja erilaista tukea tarvitsevilla henkilöillä. Hänen on osattava selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaalle paikkakunnalla tarjottavien asumispalveluiden, jaksottaisen hoidon, päiväkeskusten ja asumisharjoittelun toteutumistavat. Opiskelijan on hallittava menetelmiä ja tapoja, joilla tuetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa osana asiakkaan kokonaiskuntoutumista kussakin asumismuodossa. asumispalvelut ja välimuotoinen asuminen. Opiskelijan on osattava käyttää työssään tietoa ihmisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta ihmisen oppimiselle, yhteisöön kuulumiselle, vaikuttamiselle ja viihtymiselle. 77

78 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on hyödynnettävä ympäristön ja lähiyhteisön merkitystä vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehittymiselle. Hänen on osattava antaa asiakkaalle mahdollisuus itseään koskeviin päätöksiin ja vastuu yhteisesti sovittujen pelisääntöjen toteuttamisesta. Opiskelijan on tunnettava erilaisia vammoja, sairauksia, toimintaesteitä ja erityisiä olosuhteita (esim. sosiaalinen deprivaatio), jotka saattavat vaikuttaa kommunikaation ja kielen kehittymiseen ja hyödynnettävä tätä tietoa työssään. Opiskelijan on osattava käyttää viittomakielen perusviittomia ja ymmärrettävä viittomakielen merkitys kuurojen kulttuurille. Opiskelijan on osattava käyttää yleisimpiä puhetta korvaavia ja tukevia kommunikaatiokeinoja ja -menetelmiä (esim. esine-, kuva-, ele- ja viittomakommunikaatio) sekä niihin liittyviä välineitä, kuten kommunikointilaiteita ja tietokoneiden apuvälineohjelmia. Hänen on osattava asiantuntijan ohjauksessa ohjata asiakasta apuvälineiden käytössä ja seurata kehitystä. Opiskelijan on tunnettava yleisimmät kuulemisen (esim. induktiosilmukka, kuulokojeet), näkemisen (esim. optiset välineet, pistekirjoitus), ymmärtämisen (esim. kuvatunnisteet) ja liikkumisen (esim. äänimajakka) tai niiden yhdistelmien aiheuttamien kommunikaatioesteiden vähentämisen tai poistamisen välineet ja osattava käyttää joitain niistä. Hänen on osattava etsiä lisätietoa ja konsultaatioapua asiakkaan tarpeista lähtien. Opiskelijan on osattava kommunikoida selkokielellä, tekstipuhelimella ja isokirjoituksella. Hänen on osattava ohjata asiakasta kuulokojeiden käytössä ja vian ilmaantuessa ottaa yhteyttä asiantuntijaan. vuorovaikutus ja kommunikaatio. Opiskelijan on osattava käyttää kodin tekniikkaan kuuluvia peruslaitteita ja niiden käyttöä helpottavia lisälaitteita ja osattava asiakaslähtöisesti ohjata asiakasta ja hänen läheisiään niiden käytössä. Opiskelijan on osattava edistää asiakkaan perusturvallisuutta, viestintää, tasavertaista osallistumista, asioiden hoitoa, tiedon hankkimista ja sosiaalisten suhteiden hoitoa hyödyntämällä asumiseen ja elämiseen liittyvää tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelijan on osattava käyttää mikrotietokonetta, tekstinkäsittelyohjelmaa, Internetiä ja sähköpostia. Hänen on osattava avustaa asiakasta tietokoneeseen liitettävien apuvälineohjelmien, kuten esimerkiksi ruudunlukijan ja puhesyntetisaattorin tai ruudunlukijan ja erilaisten harjoitusohjelmien käytössä. Hänen on osattava ohjata tai avustaa asiakasta näiden ohjelmien tavallisimmissa käyttötilanteissa. 78

79 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on tunnettava ympäristönhallintalaitteet, kuten erilaiset hälytys- ja merkinantolaitteet. Hänen on osattava ohjata asiakasta turvajärjestelmään kuuluvien laitteiden käytössä, kuten turvahälytysjärjestelmät, valvontajärjestelmät ja vaaratilanteen havaitsemisvälineet. Opiskelijan on tunnettava ajanmukaisen televiestinnän mahdollisuudet sekä osattava käyttää ja ohjata asiakaslähtöisesti asiakasta joidenkin televiestinnän laitteiden, lisälaitteiden ja apuvälineiden käytössä. Opiskelijan on kyettävä hankkimaan uutta, teknologista tietoa ja konsultoimaan asiantuntijoita sekä tekemään yhteistyötä laitteiden ja apuvälineiden hankinnassa ja käytössä. Hänen on tiedettävä ja osattava käyttää teknisten laitteiden hankinta- ja huoltoverkostoja. perusteknologian hallinta. Opiskelijan on osattava selvittää ammatillisen kuntoutuksen prosessi: asiakkaan tutkimus, kuntoutus, valmennus, koulutus ja työ. Opiskelijan on osattava ohjata asiakasta ja hankkia tarvittavaa lisätietoa Kansaneläkelaitoksen ja työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen palveluista, kuten ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutustutkimuksesta, työ- ja koulutuskokeiluista. Opiskelijan on osattava selvittää koulutuksen osuus osana ammatillista kuntoutusta: valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä ammatillinen koulutus. Opiskelijan on osattava tiedostaa työssään työn merkitys asiakkaan toimeentuloon, elämänlaatuun ja kuntoutumisen perustaan. Hänen on tunnettava työllistymisen vaihtoehdot, kuten palkkatyö, yrittäjyys, osuuskuntatyö, kuntouttava työtoiminta, työkeskustyö ja tuettu työllistyminen, ja hyödynnettävä tätä tietoa paikallisessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa ja työssään asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelijan on osattava tukea asiakkaan voimavaroja ja asiakkaan realistisia mahdollisuuksia ja tarvittaessa olla asiakkaan mukana työllistymiseen liittyvissä asioissa esimerkiksi työvoimahallinnossa. Opiskelijan on osattava avustaa asiakasta opiskeluun, kuten vaikeavammaisen opiskelijan avustajuuteen tai työhön, kuten työvalmentajuuteen liittyvissä tilanteissa sekä edistää asiakkaan itsenäisyyttä ja sosiaalista toimintakykyä. Opiskelijan on osattava tarvittaessa selvittää asiakkaan työpaikan työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista ja tukea asiakasta näihin liittyvissä kysymyksissä. Hänen on osattava tukea asiakkaan liittymistä työyhteisön jäseneksi. ammatillinen kuntoutus ja verkostotyö, työllistymiseen tähtäävä toiminta ja työssä ohjaaminen 79

80 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava huomioida asiakkaan koti-, asuin- ja toimintaympäristö suunnitellessaan ja toteuttaessaan asiakkaan kuntoutumista ja hoitoa ottaa huomioon hoitoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan asiakkaan voimavarat, vaikka ajoittain tarvitseekin lisäohjausta määrittää asiakkaan sosiaalinen verkosto toimia asiakaslähtöisesti sovittujen tavoitteiden ja työtapojen mukaan tutuissa tilanteissa työryhmän jäsenenä tunnistaa asiakkaan syrjäytymiseen liittyvät riskitekijät kirjata sosiaalista toimintakykyä ja omaa työtään koskevat tiedot hoito-, palvelu- tai kuntoutumissuunnitelmaan, vaikka niissä ajoittain ilmenee pieniä puutteellisuuksia arvioida työryhmän jäsenenä asiakkaan arjen toimivuutta ja tarvittaessa ottaa yhteyttä asiantuntijoihin tukea asiakasta osallistumaan oman terveytensä hoitamiseen tutuissa tilanteissa ohjata ja tukea asiakasta päivittäisissä toiminnoissa (ruokailu, asuminen, siisteys, asioiminen, rahankäyttö), joskin toteutuksessa ajoittain ilmenee pieniä puutteita avustaa asiakasta pukeutumisessa, kauneudenhoidossa, hygieniassa ja kodin sisustamisessa tukea asiakasta ystävyyssuhteiden ylläpidossa ja harrastuksissa tutuissa tilanteissa tukea asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä jossakin välimuotoisen asumisen muodossa (palveluasuminen, ryhmäasuminen, pienkodit, tukiasuminen, asuntola-asuminen) hallita vuorovaikutus- ja kommunikaatio asiakkaan kanssa huomioiden asiakkaan tila (vammat, sairaudet, toimintaesteet ja erityiset olosuhteet) ja lähiyhteisö tutuissa tilanteissa yksi asiakkaan käyttämä vaihtoehtoinen kommunikaatiomuoto tai -menetelmä, jolla hän pystyy perustasolla kommunikoimaan asiakkaan kanssa ohjata asiakasta kuulokojeen käytössä ja tarvittaessa ottaa yhteys asiantuntijaan ohjata asiakasta perusturvallisuuteen liittyvässä kodintekniikassa ja apuvälineiden käytössä tutuissa tilanteissa avustaa asiakasta tekstinkäsittelyn, sähköpostin ja Internetin tavallisimmissa käyttötilanteissa työryhmän jäsenenä ohjata asiakasta turvajärjestelmään kuuluvien laitteiden käytössä (turvahälytys-, valvontajärjestelmät ja vaara- 80

81 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA tilanteiden havaitsemisvälineet) ohjata asiakasta kodin tekniikan ja turvajärjestelmään kuuluvien teknisten laitteiden huollossa selvittää työryhmän jäsenenä asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen prosessi ja työllistymiseen liittyvät tukimuodot auttaa asiakasta yhteydenpidossa työvoimahallintoon toimia työryhmän jäsenenä avustajana asiakkaan työllistymiseen tähtäävissä hankkeissa ja työssä. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN JA EDISTÄMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava käyttää anatomian ja fysiologian tietopohjaa fyysisestä toimintakyvystä (fyysiset kyvyt, kuten kuulo, näkö, tuki- ja liikuntaelinten toiminta, tunto, sydän- ja hengityselimistön toiminta sekä aineenvaihdunta ja ruoansulatustoiminta) asiakkaan hoidossa, liikkumisen ja liikunnan ohjauksessa. Opiskelijan on osattava arvioida asiakkaan aerobista kestävyyttä, sydämen, verenkierron, hengityksen sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa ja kuormittumista siten, että pystyy ohjaamaan asiakasta liikkumisen ja liikunnan säätelyssä. Hänen on osattava mitata kuormituksen aiheuttamia muutoksia elintoiminnoissa, kuten sydämen syke, verenpaine, hengitystiheys ja uloshengitysvirtaus (PEF) sekä verensokerin vaihtelu. Hänen on osattava laskea energiansaantia ja -kulutusta sekä osattava selvittää niiden yhteyksiä ravitsemukseen. Hänen on osattava ohjata asiakasta terveellisen ruoan valmistuksessa. Hänen on osattava raportoida ja tiedottaa muille työryhmän jäsenille asiakkaan fyysiseen toimintakykyyn liittyvistä tekijöistä, fyysisten toimintojen muutoksista ja vaikutuksista asiakkaan selviytymiseen ja toimintakykyyn. Opiskelijan on osattava hankkia tietoa asiakkaan fyysisestä toimintakyvystä erilaisilla menetelmillä, kuten asiakkaan haastattelu ja havainnointi sekä yksinkertaiset toimintakyvyn mittarit. Hänen on osattava käyttää fyysisen toimintakyvyn määrittelyssä avuksi asiakkaan tasapainoa, kävelyä, kävelynopeutta ja portaissa kävelyä kuvaavia testejä, kuten TOIMIVA-testiä. Opiskelijan on osattava lukea ja soveltaa ohjeiden mukaan fysioterapeutin, muiden terveydenhuollon ja kuntoutusalan ammattihenkilöiden sekä liikunnan asiantuntijoiden tekemiä fyysisen toimintakyvyn mittauksia. fyysisen toimintakyvyn arviointi. 81

82 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava ohjata asiakkaalle kuormitusta helpottavia asentoja, aktivoivia ja rentouttavia harjoituksia vuodelepovaiheessa sekä liikkumisen ja liikunnan yhteydessä. Hänen on osattava ohjata asiakkaalle verenkierto-, hengitys-, sekä tuki- ja liikuntaelimistöä rentouttavia asentoja. Hänen on osattava ohjata asiakkaalle sellaisia aktivoivia liikkeitä, jotka ylläpitävät ja edistävät tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa sekä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa ja liikkumisessa. Opiskelijan on osattava ohjata ja tukea asiakkaan itsenäistä suoriutumista peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, itsestä huolehtimisessa ja -hoidossa, asioimisessa ja paikasta toiseen liikkumisessa. Hänen on osattava ohjata asiakkaalle makuuasento, kääntyminen, istumaan nousu, istuminen, seisomaannousu, pystyasento sekä kävely. Opiskelijan on osattava soveltaa työhönsä liittyviä biomekaniikan periaatteita. Hänen on osattava käyttää hyväkseen omassa työssään tukipinnan, kehon painopisteen, kitkan, voiman tuottamisen ja liikenopeuden lakeja ohjatessaan ja avustaessaan asiakasta liikkumisessa sekä omassa työergonomiassaan. Hänen on osattava ergonomiset ja turvalliset avustusotteet sekä tuki- ja liikuntaelimistöä säästävät työliikkeet. asiakkaan avustaminen ja ohjaaminen päivittäisissä toiminnoissa ja liikkumisessa. Opiskelijan on osattava käyttää anatomian ja fysiologian tietopohjaa (luusto, lihakset ja hermosto) hieronnassa. Hänen on tunnistettava ja osattava nimetä pinnallisten lihasten sijainti (lähtö- ja kiinnityskohdat) sekä osattava palpoimalla tunnistaa lihasten jännittyneisyyden ja rentouden tilaa. Hänen on tunnettava kipuun vaikuttavat tekijät, kivun eri muodot ja kipua lievittävät mekanismit. Hänen on osattava selvittää hieronnanaiheet ja vasta-aiheet. Opiskelijan on osattava suunnitella hieronta asiakaslähtöisesti ja perustellusti. Hänen on osattava klassisen hieronnan otteet. Hänen on osattava tuottaa kuntoutujalle hyvää oloa, rentouttaa lihaksia ja lievittää kipua. Opiskelijan on osattava käyttää turvallisesti asiakkaan tuki- ja liikuntaelimistön kiputilojen hoidossa pintalämpö-, kylmä- ja vesihoitoja. Hänen on osattava käyttää asiakkaan kipuun soveltuvaa hermostimulaatiomenetelmää eli TNS -hoitoa sekä ohjata asiakkaalle kotona käytettävä TNS-hoito. Hänen on osattava arvioida annettujen hoitojen vaikutusta asiakkaalle ja osattava konsultoida tarvittaessa muita terveydenhuollon tai kuntoutusalan asiantuntijoita. 82 rentouttavat tuki- ja liikuntaelimistön hoidot.

83 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on syvennettävä lääkehuoltoa ja hoitotarvikkeita koskevaa tietouttaan ja osattava soveltaa lääkehuoltoa ja hoitotarvikkeita koskevia säädöksiä omassa työssään. Hänen on osattava käsitellä ja annostella lääkkeet oikein ja turvallisesti ja ottaa huomioon työsuojelu ja asiakkaan turvallisuus. Hänen tulee hallita lääkehoidon terminologia ja laskutoimitukset sekä lääkkeenantotavat (p.o., rect., s.c., i.m). Hänen on tiedettävä oma vastuunsa lääkehoidossa ja toimittava yhteistyössä muiden siitä vastaavien kanssa. Hänen on hallittava tavallisimpien lääkkeiden vaikutukset ja yhteisvaikutukset sekä tunnistettava yleisimmät haittaja sivuvaikutukset ja osattava raportoida niistä hoito-, palvelu- tai kuntoutumissuunnitelmaan ja muille työryhmän jäsenille. Opiskelijan on osattava neuvoa ja ohjata asiakasta ja tämän läheisiä lääkkeiden käytössä ja lääkehoidon toteutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä itsehoitolääkkeiden käytössä. lääkehoito. Opiskelijan osattava arvioida asiakkaan liikkumisvälineiden tarve, osattava valita ja ohjata tarkoituksenmukaisimpien liikkumisapuvälineiden hankinnassa ja niiden turvallisessa käytössä ja tarvittaessa tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Hänen on osattava säätää kävelykepit, kävelyn apuvälineet ja pyörätuoli asiakkaan mittojen mukaan. Opiskelijan on osattava arvioida asiakkaan päivittäisten henkilökohtaisten (BADL = basic activities of daily living) apuvälineiden tarve ja osattava ohjata asiakasta tarkoituksenmukaisten apuvälineiden hankinnassa ja käytössä (korotukset, tukikaiteet, tarttumis-, ruokailu-, pukeutumis- ja hygieniavälineet, raajaproteesit sekä liikkumista helpottavat tavallisimmat välineet) ja tarvittaessa tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijan on osattava arvioida kuntoutujan itsehoitotaitoja ( IADL = instrumental activities of daily living), kuten puhelimen käyttökykyä, ostoksilla käyntiä, itsenäistä lääkkeiden ottokykyä, ruoan valmistusta sekä selviytymistä talouden hoidosta. Opiskelijan on osattava hyödyntää hoidossa asiakaslähtöisesti hoito- ja harjoitteluvälineitä, kodinhoitovälineitä, asuntojen ja muiden tilojen kiinteitä varusteita ja tarvittavia lisälaitteita, tuotteiden käsittelyä helpottavia välineitä, ympäristöolosuhteita parantavia välineitä, työvälineitä ja -koneita sekä vapaa-ajan ja leikkivälineitä. Opiskelijan on osattava käyttää alan asiantuntijoita apuvälinearvioinnissa sekä apuvälineiden hankinta- ja huoltoverkostoja. asiakkaan liikkumista ja itsenäistä selviytymistä tukevat apuvälineet. 83

84 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava selvittää asiakkaan lähiympäristössä selviytymistä ja liikkumista mahdollistavat ja rajoittavat tekijät. Hänen on osattava arvioida ympäristössä esteettömän liikkumisen edellytyksiä liikunta-, näkö-, kuulo- tai oppimisrajoitteisen kannalta. Opiskelijan on osattava etsiä ratkaisuja itsenäisesti tai tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa esteiden vähentämiseksi käyttäen hyväkseen tasa-arvoiseen ympäristörakentamiseen liittyviä säädöksiä ohjeita ja suosituksia. Opiskelijan on osattava ohjata, avustaa ja neuvoa kuntoutujaa selviytymään asioinnissa ja liikkumisessa asiakkaan asuin- ja lähiympäristössä eri vuodenaikoina sekä osattava löytää yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia liikkumisen selviytymiskeinoja. asiakkaan liikkumisen ohjaaminen ja tukeminen lähiympäristössä. Opiskelijan on osattava tukea ja kannustaa asiakasta aktiiviseen elämään, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan sekä työhön. Hänen osattava arvioida asiakkaan levon tarvetta ja sen suhdetta rasitukseen. Opiskelijan on osattava nimetä asiakkaan terveyskunnon osa-alueet (morfologia, lihas-, motorinen, hengitys- ja verenkiertotoiminta ja aineenvaihdunta) ja niihin vaikuttavat tekijät. Hänen on osattava perustella liikunnan merkitys ihmisen terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn. Opiskelijan on osattava määritellä asiakkaan terveyskuntoa, kuten fyysistä aktiivisuutta, lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja kestävyyttä. Hänen on osattava tehdä kävelytesti, lihaskuntotesti sekä nivelliikkuvuutta kuvaava toiminnallinen testi asiakkaan terveyttä ja turvallisuutta vaarantamatta. Opiskelijan on osattava ohjata eri-ikäisille ja eri riskiryhmään kuuluville asiakkaille terveyttä edistävää liikuntaa. Hänen on osattava valita riittävä ja turvallinen liikunnan taso, joka vastaa asiakkaan kuntoa, taitoja ja motivaatiota eikä sisällä vammautumisen tai sairastumisen vaaraa. Hänen on tunnettava liikunnan merkitys mielenterveyteen, lihavuuteen, aikuistyypin diabetekseen, nivelrikkoon, osteoporoosiin, hengityssairauksiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin ja osattava ottaa huomioon mahdolliset haittavaikutukset sekä ohjata asiakkaalle parhaiten soveltuvaa liikuntaa. Opiskelijan on osattava suunnitella ja toteuttaa ryhmissä asiakkaille sovellettuja terveyttä edistäviä liikunnan muotoja, kuten sauvakävelyä, pelejä, yksilö- ja ryhmäliikuntaa, kotivoimistelua ja allasvoimistelua. Opiskelijalla on oltava hyvä uima- ja hengenpelastustaito. Opiskelijan on osattava toteuttaa elämyksellistä ja virkistävää liikuntaa sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Hänen on osattava hyödyntää luontoa 84

85 KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA ja lähiympäristöä liikunnan toteuttamisessa ja osattava ottaa työssään huomioon ympäristön ekologia ja kestävä kehitys. Opiskelijan on osattava hyödyntää työssään erityisliikuntaa järjestäviä organisaatioita valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hänen on osattava hyödyntää työssään terveyden- ja sosiaalihuollon ja liikuntatoimen yhteistoimintamahdollisuuksia erityisliikunnan toteuttamisessa. Hänen on osattava ohjata asiakasta tarvittaessa hakeutumaan itselleen soveltuviin liikuntapalveluihin. Hänen on osattava toimia henkilökohtaisena avustajana erityisliikunnassa. tavoitteellisen ja terveyttä edistävä liikunta sekä avustaminen erityisliikunnassa. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää anatomian ja fysiologian tietopohjaa fyysisestä toimintakyvystä (kuulo, näkö, sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta sekä liikuntaelimistön toiminta) asiakkaan hoidossa ja liikkumisen ja liikunnan ohjauksessa, vaikka tarvitsee siinä vielä ajoittain ohjausta raportoida ja mitata sydämen sykettä, puhallusarvoja (PEF), verensokeriarvoja ja osattava ohjattuna laskea energiantarvetta ja kulutusta haastatella asiakasta itsenäisesti ja ohjatusti arvioida asiakkaan toimintakykyä vähintään yhdellä toimintatestistöllä tehdä yhteistyötä muun työryhmän jäsenten kanssa ja pyytää tarvittaessa apua toimintakyvyn mittauksien tulkinnassa ohjata asiakkaalle lepoasennot, kuten makuu- ja istuma-asennot vuodelepovaiheessa annettujen ohjeiden mukaan ohjata asiakkaan nivelten liikkuvuutta ja lihaksia vahvistavia liikkeitä avustaa asiakasta peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa ja itsestä huolehtimisessa ja paikasta toiseen liikkumisessa, vaikka tarvitsee asiakkaan itsenäisen suoriutumisen ohjaamiseen vielä apua muilta työryhmän jäseniltä avustaa asiakasta vuoteesta ylösnousussa istumaan ja siitä pystyasentoon ja kävelyyn, vaikka tarvitsee asiakkaan itsenäisen selviytymisen ohjaamiseen vielä apua muilta työryhmän jäseniltä hallita oma työergonomiansa työssään palpoida ja nimetä asiakkaan keskeiset pinnalliset lihakset sekä osattava tunnistaa osittain lihasjännitystä ja rentoutta 85

86 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI klassisen hieronnan otteet, vaikka suoritus on vielä mekaanista ja rytmi onnistuu ajoittain antaa ohjeiden mukaisesti asiakkaalle kotihoidossa pinnallisia kylmä- ja lämpö- sekä vesihoitoja ja TNS-hoitoa käsitellä ja annostella lääkkeitä oikein ja turvallisesti raportoida lääkkeiden käytöstä, vaikutuksista, haitta- ja sivuvaikutuksista hoito-, palvelu- tai kuntoutumissuunnitelmaan ja pyytää apua epäselvissä tilanteissa säätää asiakkaalle sopiviksi tavallisimmat liikkumisvälineet (kävelysauvat, -tuet ja pyörätuolit) arvioida ja tiedottaa muille työryhmän jäsenille asiakkaan hoito- ja harjoitteluvälineiden, kodinhoitovälineiden, ympäristöolosuhteita parantavien välineiden tarve, mutta tarvitsee niiden hyödyntämisessä työhönsä vielä ohjausta selvittää asiakkaan lähiympäristössä liikkumisen esteitä, kuten portaat, raskaat ovet, kaiteet, opasteet jne., ja osattava käyttää lähiympäristöä hyväksi liikuntaan, mutta ajoittain tarvitsee vielä ohjausta ohjata asiakasta selviytymään liikkumisessa asiakkaan asuin- ja lähiympäristössä nimetä asiakkaan terveyskunnon osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät, mutta nimeämisessä esiintyy pieniä puutteita valita ja ohjata työryhmän jäsenenä asiakkaalle riittävä ja turvallinen liikunnan taso, joka ei sisällä vammautumisen tai sairastumisen vaaraa ohjata terveyttä edistävää liikuntaa (kävely, sauvakävely, ryhmävoimistelu ja allasvoimistelu) turvallisesti, vaikka tarvitsee ohjausta tavoitteiden määrittelyssä ja suoritusten korjaamisessa ohjata työryhmän jäsenenä kevyttä ja kuormittavaa liikuntaa eri-ikäisten ryhmissä toimia turvallisuusohjeiden mukaisesti altaalla ja pystyttävä pelastamaan asiakas matalasta altaasta avustaa annettujen ohjeiden mukaan asiakasta erityisliikunnan ryhmissä. 86

87 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA LASTEN JA NUORTEN HOITO JA KASVATUS, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimispaikoiksi käyvät lasten päivähoito (päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikin ja toiminnan ohjaus), kotihoito, lastensuojelun avo- ja laitosmuodot, vastasyntyneiden osastot, lastenosastot, koulun yleis- ja erityisopetus sekä koululaisten iltapäivätoiminta ja nuorisotyö. Työssäoppimisen toimintaympäristöt voivat olla sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: lapsen ja nuoren hoito- ja kasvatustyö (6 ov), kasvun ja kehityksen tukeminen varhaislapsuudessa (16 ov), kasvun ja kehityksen tukeminen kouluiässä ja nuoruudessa (6 ov), sairaan lapsen ja nuoren hoito (12 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). LAPSEN JA NUOREN HOITO- JA KASVATUSTYÖ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hyödyntää työssään tietoutta lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyön historiasta. Opiskelijan on toimittava alaa koskevan säädöstön mukaan ja tunnettava lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö. Hänen on kunnioitettava työssään tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Hänen on osattava suunnitella, toteuttaa ja arvioida työtään lapsi- ja perhekeskeisesti. Lisäksi hänen on osattava arvioida valintojensa eettisiä periaatteita. Opiskelijan on osatava hyödyntää hoito- ja kasvatustyössään tietoa lapsen ja nuoren fyysisestä, kognitiivisesta, sosioemotionaalisesta ja persoonallisesta kehityksestä. Hänen on osattava havainnoida lapsen ja nuoren yksilöllisiä tarpeita sekä tukea suotuisaa kasvua ja kehitystä. Opiskelijan on osattava ottaa työssään huomioon lapsen ja nuoren kasvuympäristö ja ymmärrettävä sen merkitys. Hänen on osattava ottaa huomioon perheen muutos- ja kehitysvaiheet kohdatessaan lapsi ja nuori eri tilanteissa ja tiedostaa perheen aseman ja merkityksen muutos suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänen on osattava ohjata tarvittaessa per- 87

88 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä (T1) hettä yhteiskunnan palvelujen ja tukitoimien käytössä. Hänen on osattava käyttää työssään toista kotimaista kieltä. Opiskelijalla on oltava valmiudet tehdä monikulttuurista hoito- ja kasvatustyötä työryhmän jäsenenä. Hänen on osattava toimia työryhmän jäsenenä käyttäen perhekeskeisen sosiaali- ja verkostotyön menetelmiä. Opiskelijan on osattava ja haluttava kehittää omaa persoonallisuuttaan ja ammattitaitoaan ja ymmärrettävä jatkuvan ammatillisen kasvun merkitys työssään. Hänen on arvioitava omaa toimintaansa ja pyydettävä ja otettava vastaan palautetta ja ohjausta sekä käytettävä niitä hyväkseen ammatillisessa kehittymisessään. Hänen on osattava toimia vastuullisesti toimivaltansa rajoissa. Hänen on pystyttävä käsittelemään työpaineita ja -uupumusta ja edistämään työssä jaksamista. Hänen on tunnettava työterveyshuollon, työsuojelun ja työnohjauksen mahdollisuudet. Opiskelijan on tunnettava alan yritystoimintaa, ja hänellä on oltava yrittäjyyden perusvalmiudet. Opiskelijan on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. Opiskelijan on osattava noudattaa työssään hoito- ja kasvatustyön eettisiä periaatteitta ja pääsääntöisesti toimittava lapsi- ja perhekeskeisesti hyödyntää tietoutta lapsen ja nuoren kehitysvaiheista tutuissa, toistuvissa työtilanteissa ottaa huomioon työssään lapsen ja nuoren fyysinen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvuympäristön merkitys toiminnassaan ottaa toiminnassaan huomioon lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kulttuuri ja uskonto ohjata perhettä työryhmän jäsenenä perhettä tukevien palveluiden (perheneuvola, kotipalvelu, lastensuojelu-, päihde- ja mielenterveyspalvelut, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto) piiriin käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 toimia työryhmän jäsenenä verkostotyössä arvioida työtään ja ottaa työstään vastaan palautetta, vaikka ajoittain tarvitsee vielä ohjausta käyttää työterveyshuollon, työsuojelun ja työnohjauksen tarjoamaa tukea työssä jaksamisessa, vaikka tarvitsee vielä ajoittain ohjausta laatia työhakemus laatia työsopimus. 88

89 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hoitaa tervettä vastasyntynyttä lasta ja tukea äitiä ja perhettä vastasyntyneen hoidossa ja äitiyshuollon palvelujärjestelmän käytössä. Hänen on osattava hoitaa ja ohjata lapsia hoidon eri alueilla ja nähtävä hoidon eri alueet tärkeinä oppimistilanteina. Opiskelijan on osattava valmistaa lapselle terveellistä ja monipuolista ruokaa yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa sekä ohjata perusravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijan on osattava tunnistaa lapsen kasvu- ja elinympäristön (hoitopaikan) terveysriskit ja ympäristöongelmat ja työryhmän jäsenenä puuttua epäkohtiin ehkäisevästi ja korjaavasti. Hänen on osattava ylläpitää ja soveltaa hygieniatietämystään hoito- ja kasvatustyössä ja osattava ehkäistä infektioita lasten perushoidossa. Opiskelijan on osattava ehkäistä lasten tapaturmia. lapsen hoidon tukeminen ja ohjaus. Opiskelijan on osattava hyödyntää tietoutta varhaiskasvatuksen historiallisesta perustasta ja kehityksestä. Hänen on osattava käyttää varhaiskasvatuksen pedagogista tietoa toiminnassaan lasten kanssa. Opiskelijan on osattava suunnitella ja toteuttaa yksin ja työryhmän jäsenenä lapsikeskeistä varhaiskasvatusta ottaen huomioon päivähoitolain päivähoidolle asettamat laatuvaatimukset. Hänen on osattava yhdessä lasten vanhempien ja työyhteisön jäsenten kanssa suunnitella yksilöllisiä hoito- ja kasvatussuunnitelmia ja toteuttaa ja arvioida niitä. Hänen on osattava työryhmän jäsenenä käyttää työssään monipuolisesti varhaiskasvatuksen menetelmiä: leikkiä, työkasvatusta, opetusta ja ohjausta, perushoitoa, juhlia ja retkiä. Hänen on osattava ohjata lasta leikissä ja ymmärrettävä leikin merkitys lapsen kehityksessä. Opiskelijan on osattava ohjata ja tukea eri-ikäisiä ja eri kehitysvaiheissa olevia lapsia itseilmaisussa, luovassa ja kasvatuksellisessa toiminnassa (äidinkieli, musiikki, kuvallinen ilmaisu ja liikunta). Opiskelijan on osattava työyhteisön jäsenenä osallistua esiopetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin ja tiedettävä esiopetuksen perusteet. Hänen on osattava luoda lapsen kasvulle ja kehitykselle suotuisa oppimisympäristö ja osattava yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa ja työyhteisön jäsenten kanssa arvioida ja kehittää lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa. 89

90 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava tarvittaessa hyödyntää tietoutta yleisimmistä vaihtoehtopedagogiikan suuntauksista hoito- ja kasvatustyössä. Opiskelijan on osattava ohjata yksittäistä lasta ja lapsiryhmää ottaen huomioon ryhmän toimintaa säätelevät tekijät. Hänen on osattava ottaa ohjaustilanteissa huomioon lapset, joilla on erilainen kulttuuritausta. varhaiskasvatus. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava hallita pääpiirteissään äitiyshuollon palvelujärjestelmä hoitaa tervettä vastasyntynyttä lasta ja auttaa äitiä ja perhettä vastasyntyneen hoidossa ehkäistä infektioita ohjeiden mukaisesti lasten hoidossa toteuttaa lasten hoitoa ottaa huomioon lasten tapaturmien ehkäisy hoidossa ja kasvatuksessa, vaikka tarvitsee vielä ajoittain ohjausta valmistaa lapselle ja perheelle terveellistä ruokaa, vaikka uusissa tilanteissa tarvitsee vielä ohjausta noudattaa päivähoitolain sisältöä ottaa huomioon varhaiskasvatuksen perusta ja varhaiskasvatuksen suunnittelussa lapsen kehitysvaiheet suunnitella työryhmän jäsenenä yhteistyössä vanhempien kanssa yksilöllisiä hoito- ja kasvatussuunnitelmia ja toteuttaa ja arvioida niitä suunnitella, toteuttaa ja arvioida sisällöllisesti monipuolista kasvatuksellista toimintaa (liikunta, äidinkieli, kuvallinen ilmaisu, musiikki, matematiikka, ympäristökasvatus, terveyskasvatus) työryhmän jäsenenä käyttää varhaiskasvatuksen menetelmiä (leikki, työkasvatus, opetus ja ohjaus, perushoito, juhlat ja retket), vaikka uusissa tilanteissa tarvitsee vielä ajoittain ohjausta toteuttaa työryhmän jäsenenä lasten esiopetusta ohjata lasten leikkejä hoito- ja kasvatustyössä ohjata yksittäistä lasta ja lapsiryhmää, vaikka ajoittain tarvitsee vielä ohjausta. 90

91 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN KOULUIÄSSÄ JA NUORUUDESSA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava tukea kouluikäisen ja nuoren kasvua ja kehitystä yhteistyössä perheen kanssa (työskentelemään oppiminen, pitkäjänteisyys, sosiaaliset taidot, omatoiminen selviytyminen jne). Hänen on osattava ammatillisesti tukea nuorta itsenäistymisessä. Opiskelijan on osattava ohjata ja tukea työryhmän jäsenenä kouluikäistä ja nuorta itseilmaisussa ja luovassa ja kasvatuksellisessa toiminnassa (äidinkieli, musiikki, kuvallinen ilmaisu ja liikunta). Omassa työssään opiskelijan on osattava havainnoida koulunkäyntiin liittyviä erityisvaikeuksia (oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen, koulupelko, kouluhaluttomuus), tunnettava niiden tukitoimet ja tiedotettava havainnoistaan muille työryhmän jäsenille. Hänen on osattava tunnistaa nuoren kehityksen riskitekijöitä (tupakka, huumeet, alkoholi, lääkkeet, väkivalta, epäsosiaalinen kaveripiiri) ja osattava tukea nuoren suotuisaa kehitystä. Opiskelijan on osattava suunnitella ja ohjata kouluikäisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa. Hänen tulee osata ohjata ja tukea kouluikäistä lasta ja nuorta terveyttä, hyvinvointia ja selviytymistä edistäviin elintapoihin. Hänen on osattava ohjata ja tukea nuorta seksuaaliseen kehitykseen kuuluvissa asioissa. Hänen on osattava toimia yhteistyössä eri kulttuureja edustavien nuorten kanssa ja tiedettävä nuorisokulttuurit ja niiden ilmenemismuodot. Opiskelijan on osattava tukea ja auttaa syrjäytynyttä nuorta ja osattava tunnistaa nuoren syrjäytymisen uhat ja tiedettävä menetelmiä nuoren syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Opiskelijan on osattava ottaa huomioon kouluikäisen ja nuoren kehitysvaiheet toiminnassaan osallistua työryhmän jäsenenä kouluikäisen ja nuoren itsenäistymisen tukemiseen tunnistaa nuoren kehityksen riskitekijöitä (esim. tupakka, huumeet, alkoholi, väkivalta, epäsosiaalinen kaveripiiri) ja osattava työryhmän jäsenenä tukea nuoren suotuisaa kehitystä tunnistaa koulunkäyntiin liittyviä erityisvaikeuksia (esim. oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen, koulupelko, kouluhaluttomuus) ja kohdata ja auttaa työryhmän jäsenenä nuorta selviytymään näistä järjestää kouluikäisten ja nuorten kehitystä tukevaa toimintaa ehkäistä työryhmän jäsenenä nuoren syrjäytymistä. 91

92 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI SAIRAAN LAPSEN JA NUOREN HOITO Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava soveltaa hoitotyön periaatteita lasten ja nuorten hoidossa. Hänen on osattava soveltaa jotain hoitotyön teoriamallia sekä hoitotyön prosessia lasten ja nuorten hoidossa. Hänen on osattava toimia yksilövastuisessa hoitotyössä omahoitajana siten, että tuntee osaamisensa ja toimivaltansa rajat. Hänen tulee osata toteuttaa itsenäisesti lasten ja nuorten hoitoa ja työryhmän jäsenenä erikoishoitoa. Opiskelijan on osattava käyttää lapsen ja nuoren anatomian ja fysiologian tietoutta työssään. Opiskelijalla on oltava tiedot eri-ikäisten lasten ja nuorten tavallisimmista sairauksista ja niiden hoidosta ja hoitotyöstä ja valmiudet hoitaa sairasta lasta ja nuorta päivähoidossa, sairaalassa, laitoksessa tai kotona. Hänen on osattava hoitaa, tukea ja ohjata pitkäaikaissairasta lasta ja nuorta. Hänen on osattava ottaa huomioon lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja niiden hoito (käytöshäiriöt, neuroosit, masennus, syömishäiriöt, alkoholi- ja huumeongelmat, psykoosi jne.) hoito- ja kasvatustyössään. Hänen on osattava valmistaa lapsi tavallisiin hoitotoimenpiteisiin ja tutkimuksiin ja tukea lasta ja perhettä niissä. Opiskelijan on hallittava lasten ja nuorten ensiapu ja peruselvytys. Opiskelijan on osattava tavallisimpien lasten ja nuorten sairauksien lääkehoito, lääkkeen tarkoitus, antotapa, vaikutukset ja sivuvaikutukset. Hänen tulee osata käsitellä ja noudattaa lääkkeen annosteluohjetta ja toteuttaa lasten ja nuorten lääkehoitoa ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan on osattava ohjata lasta, nuorta ja perhettä ravitsemuksen erityiskysymyksissä. Opiskelijan on osattava käyttää leikkiä ja virikkeitä hoitotyön menetelminä sairaan lapsen ja nuoren toipumisessa. Opiskelijan on osattava hoitaa ja tukea työryhmän jäsenenä kuolevaa lasta ja nuorta sekä tukea perhettä surutyössä. sairaan lapsen ja nuoren hoito ja ohjaus. Opiskelija on osattava tunnistaa lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen ongelmat. Hänen on osattava tukea lapsia ja nuoria heidän ongelmissaan. Hänen on sovellettava työssään kuntouttavaa työotetta. Hänen on osattava kohdata perheiden erityisvaikeuksia ja ohjattuna tukea ja ohjata perhettä näissä tilanteissa. Hänen on osattava hyödyntää työssään työryhmän jäsenenä lastensuojelun toimintaperiaatteita. Hänen on osattava kohdata ja tukea nuoria huumeiden- ja päihteidenkäyttäjiä ja ohjata heitä hoitoon. 92

93 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava hoitaa ja ohjata erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevaa lasta ja nuorta kotona, koulussa ja sosiaali- ja terveysalan eri toimintaympäristöissä. Hänen on osattava hyödyntää tietoutta kuntoutusta edistävistä terapioista ja niiden merkityksestä lasten ja nuorten toimintakyvyn edistämisessä. Hänen on osattava työryhmän jäsenenä suunnitella kuntoutusta ja toteuttaa laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Opiskelijan on osattava käyttää ja ohjata apuvälineiden ja -laitteiden käyttöä lasten ja nuorten toimintakyvyn edistämisessä. kuntoutus lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukena. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ottaa toiminnassaan huomioon keskeiset hoitotyön periaatteet osallistua työryhmän jäsenenä lääkehoidon toteuttamiseen ja lääkkeiden vaikutusten seurantaan toteuttaa sairaanhoitoa tavallisimmissa lasten ja nuorten sairauksissa valmistaa, tukea ja avustaa lasta ja nuorta tutkimuksissa ja hoidoissa antaa lapselle ja nuorelle ensiapu järjestää sairaalle lapselle ja nuorelle leikkejä ja virikkeitä toimia korvaavana hoitajana yksilövastuisessa hoitotyössä tukea ja hoitaa kuolevaa lasta työryhmän jäsenenä hoitaa, ohjata ja kasvattaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevaa lasta ja nuorta eri toimintaympäristöissä (esim. kehitysvammaisuus, aistivammaisuus, CP-vammat, FAS, autismi, dysfasia, puheen kehityksen häiriöt, lukivaikeus, perinnölliset sairaudet, kehitysviivästymät) työryhmän jäsenenä ottaa toiminnassaan huomioon lapsen ja nuoren kehitykseen liittyviä ongelmia (arka, ylivilkas, sulkeutunut, aggressiivinen jne.) ja työryhmän jäsenenä auttaa selviytymään niistä kohdata työryhmän jäsenenä nuoria huumeiden ja päihteiden käyttäjiä ja ohjata heitä hoitoon käyttää apuvälineitä ja laitteita lapsen ja nuoren toimintakyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä hallita tavallisimmat lapsen ja nuoren toimintakyvyn edistämistä ja ylläpitämistä tukevat kuntoutuspalvelut, vaikka ajoittain tarvitsee vielä ohjausta. 93

94 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimispaikoiksi käyvät psykiatriset sairaalat, päiväsairaalat ja -osastot, kuntoutuskodit, tuettu asuminen, päivätoimintakeskukset, asumispalveluyksiköt, kotihoito, perhehoito, pienkodit, päihdetyön kuntoutuslaitokset, hoito- ja huoltokodit, nuorisoasemat, vastaanottokodit, lastenkodit, nuorisokodit, erityislastenkodit, koulukodit, järjestöt ja sopeutumisvalmennuskeskukset. Mielenterveys- ja päihdetyön opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: mielenterveys- ja päihdetyö (4 ov), mielenterveys- ja päihdeongelmaisen kohtaaminen (4 ov), yksilöllinen mielenterveystyö (22 ov), yksilöllinen päihdetyö (10 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava suhtautua mielenterveysongelmaiseen ja päihteidenkäyttäjään kunnioittaen hänen autonomiaansa ja itsemääräämisoikeuttaan. Hänen on osattava käyttää työssään tietoja keskeisistä persoonallisuuden rakennetta ja toimintaa selittävistä teorioista ja ihmiskäsityksistä. Hänen on tuettava henkilön voimavaroja ja niiden käyttöönottoa ja toimittava voimavaralähtöisesti ja myönteisen ihmiskäsityksen mukaisesti. Hänen on osattava arvioida ja perustella ihmiskäsitysten, arvojen ja asenteiden merkitystä mielenterveys- ja päihdetyössä sekä tulla tietoiseksi omista sekä yleisistä mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvistä asenteista. Hänen on noudatettava hoitotyön eettisiä periaatteita. Opiskelijan on osattava hyödyntää työssään mielenterveys- ja päihdetyön historiaa ja palvelujen kehitystä laitoshoidosta avohoitopainotteiseksi ja tiedettävä, miten yhteiskunnalliset muutokset ja yleiset asenteet vaikuttavat mielenterveys- ja päihdetyöhön. Hänen tulee osata hahmottaa mielenterveystyön ja päihdetyön ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevai- 94

95 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA suuden kehittämistarpeita lähihoitajan työssä. Hänen on tiedettävä, miten eri kulttuureissa suhtaudutaan mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden käyttöön, ja sovellettava tätä tietoutta monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Opiskelijan on osattava toimia mielenterveys- ja päihdetyön monitasoisessa hoito- ja palvelujärjestelmässä sekä noudattaa työtä ohjaavia säädöksiä. Hänen on osattava varmistaa osaltaan hoito- ja palveluketjujen jatkuvuus ja turvata mielenterveys- ja päihdeasiakkaan elämänlaatua. Opiskelijan on osattava toteuttaa ennakoivaa ja ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla ja tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Hänen on osattava hyödyntää laatuajattelua osana jokapäiväistä työtä. Hänen on noudatettava työssään kestävän kehityksen periaatteita ja osattava valita hoito- ja kulutustarvikkeita elinkaarianalyysin mukaan. Opiskelijan on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. mielenterveys- ja päihdetyö. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava noudattaa työssään mielenterveys- ja päihdetyötä koskevia säädöksiä ja ammattieettisiä periaatteita tuntea erilaisia ihmiskäsityksiä ja soveltaa tätä tietoutta mielenterveys- ja päihdetyössä toimia mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja palvelujärjestelmässä ja hyödyntää moniammatillista yhteistyötä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidossa ja palvelussa tiedostaa mielenterveys- ja päihdetyön sidonnaisuus yhteiskuntaan ja kulttuuriin toimia mielenterveys- ja päihdetyön laatuajattelun mukaan, vaikka tarvitsee vielä ajoittain ohjausta noudattaa kestävän kehityksen periaatetta mielenterveys- ja päihdetyössä, vaikka tarvitsee vielä ajoittain ohjausta. 95

96 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISEN KOHTAAMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on kyettävä luomaan yhteistyösuhde mielenterveydeltään järkkyneen tai päihdeongelmaisen ihmisen kanssa. Hänen on osattava soveltaa tietoutta yhteistyöhön vaikuttavista tekijöistä, kuten empatiasta, transferenssista ja vastatransferenssista, holdingista, distanssista, vastarinnasta, luottamuksesta ja kuuntelemisesta. Hänen on osattava käyttää työssään toista kotimaista kieltä. Opiskelijan on omattava tiedot ihmisen kasvua ja kehitystä ja psyykkistä hyvinvointia edistävistä ja vaikeuttavista tekijöistä ja sovellettava tätä tietoutta työssään. Hänen on tunnettava minän puolustusmekanismit ja ahdistuksen hallintakeinot ja tuettava avuntarpeessa olevaa, kun sisäinen tai ulkoinen tekijä uhkaa tämän tasapainoa. Hänen on tiedettävä psyykkisistä häiriöistä ja niiden sosiaalisista, biologisista ja psyykkisistä taustatekijöistä ja sovellettava tätä tietoutta hoito- ja kuntoutustyössä. Hänen on kyettävä kohtaamaan kriisissä oleva asiakas tai potilas ja hänen perheensä ja tukemaan heitä erilaisilla hoito- ja huolenpitomenetelmillä. Opiskelijan on osattava tavallisimmat mielenterveys- ja päihdetyössä käytettävät lääkkeet sekä niiden haitta- ja sivuvaikutukset ja osattava tarkkailla lääkkeiden vaikutuksia. Hänen on osattava tarkkailla myös asiakkaan tai potilaan lääkkeiden käyttöä ja tiedottaa havainnoistaan muille työryhmän jäsenille. Hänen on osattava ohjata ja motivoida asiakasta tai potilasta ja hänen omaisiaan tarpeellisessa lääkkeiden käytössä. Opiskelijan on tuettava mielenterveydeltään järkkyneen ja päihteidenkäyttäjän omia vahvuuksia siten, että tämä kykenee paremmin hallitsemaan elämäänsä. Hänen on tuettava asiakasta tai potilasta sosiaalisten taitojen vahvistumisessa ja tuettava myös mielenterveydeltään järkkyneiden ja päihteiden käyttäjien keskinäistä vuorovaikutusta. Hänen on osattava etsiä tietoisesti ja rohkeasti uusia ja erilaisia tapoja toimia ja kyettävä kehittämään itseilmaisuaan. Hänen on vahvistettava omaa tavoitteellista ja prosessoivaa työskentelyään itsenäisesti ja moniammatillisen tiimin jäsenenä. Opiskelijan on osattava selkiyttää omaa rooliaan mielenterveyspotilaan tukijana ja tarvittaessa puolestapuhujana. Hänen on osattava hyödyntää työssään tietoutta yhteistyöverkoista ja verkostotyön perusteista ja tehtävä yhteistyötä mielenterveystyön ja päihdetyön eri järjestöjen kanssa. mielenterveys- ja päihdeongelmaisen kohtaaminen. 96

97 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kohdata psyykkisiä häiriöitä ja tunnettava mielenterveyttä edistäviä tekijöitä ja mielenterveyden häiriöitä (psykoottiset häiriöt, mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, itsemurhavaara, persoonallisuushäiriöt, aggressio, ruumiillisina oireina ilmenevät mielenterveyshäiriöt, unihäiriöt, syömishäiriöt, vanhusten mielenterveyshäiriöt jne.) käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 jakaa ja antaa mielenterveys- ja päihdetyössä käytettäviä lääkkeitä määräysten mukaan turvallisesti (p.o., s.c., rect., inh., i.m.) ja seurata lääkkeiden vaikutusta ja haitta- ja sivuvaikutuksia sekä tiedottaa havainnoistaan muille jäsenille luoda yhteistyösuhde mielenterveydeltään järkkyneen ja päihdeongelmaisen kanssa tukea mielenterveydeltään järkkyneen ja päihteidenkäyttäjän sosiaalisia suhteita sekä heidän keskinäistä vuorovaikutustaan käyttää prosessoivaa työotetta moniammatillisen tiimin jäsenenä tehdä ohjattuna yhteistyötä muiden mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien ja palveluja tarjoavien tahojen ja järjestöjen kanssa. YKSILÖLLINEN MIELENTERVEYSTYÖ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hyödyntää mielenterveys- ja päihdetyössä erilaisia tiedonkeruun menetelmiä ja käyttää asiakkaan tai potilaan elämänkulkuun ja hoito- ja palveluketjuun liittyviä tietoja hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Hänen on osattava suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitoa ja palvelua yhdessä asiakkaan tai potilaan (myös lapsi ja nuori) ja tämän läheisten kanssa. Hänen on laadittava yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja käytettävä sitä työssään. Hänen on osattava arvioida hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa sekä tehdä tarvittavat muutokset yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa ottaen huomioon asiakkaan tai potilaan muuttuneet tarpeet. Opiskelijan on tiedettävä keskeiset hoito- ja kuntoutusmuodot sekä niiden arviointimenetelmät ja sovellettava kuntouttavaa työotetta työssään. Hänen on hahmotettava oman vallankäyttönsä rajat ja suhtauduttava tasa-arvoisesti mielenterveysongelmaiseen ja päihteidenkäyttäjään. Hänen on osattava arvioida asiakaslähtöisesti erilaisia arviointimenetelmiä käyttäen toimintakykyisyyttä, päivittäisissä toiminnoissa selviy- 97

98 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI tymistä, ulkopuolisen avun tarvetta sekä hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Hänen on osattava ohjata asiakasta tai potilasta ja tämän läheisiä mielenterveys- ja päihdeasiakkaille kuuluvien etuuksien piiriin. Opiskelijan on osattava arvioida asuin- ja elinympäristön vaikutuksia mielenterveydellisistä ongelmista kärsivän toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Hänen on osattava suunnitella ja edistää elinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta ottaen huomioon asiakkaan tai potilaan yksilölliset tarpeet ja tilanne. Hänen on osattava ohjata ja neuvoa asiakasta kodinhoidossa ja tuntea keskeiset itsenäistä suoriutumista edistävät apuvälineet. Hänen on osattava ohjata näiden apuvälineiden hankinnassa ja käytössä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Hänen on osattava ohjata ja neuvoa mielenterveys- ja päihdeasiakasta tarvittavien muutosten ja parannusten aikaansaamiseksi. Opiskelijan on osattava arvioida mielenterveysasiakkaan ravitsemustilaa ja ohjata häntä ruokailutottumuksissa. Hänen on osattava valmistaa yhdessä asiakkaan tai potilaan kanssa terveellistä, maukasta ja taloudellista ruokaa. Hänen on osattava soveltaa tietoa erityisruokavalioista ja valmistaa esteettisestikin miellyttäviä aterioita. Hänen on osattava seurata mielenterveysasiakkaan nestetasapainoa ja sen häiriöitä ja dokumentoida havainnoistaan kirjallisesti ja suullisesti. Hänen on osattava ohjata ja neuvoa asiakasta tai potilasta henkilökohtaisen hygienian hoidossa. Opiskelijan on tunnettava yhteisöhoidon periaatteet ja toimittava työyhteisössä niiden mukaisesti. Hänen on tiedettävä luovan toiminnan merkitys ja osattava suunnitella, toteuttaa ja arvioida virikkeellistä toimintaa itsenäisesti ja työyhteisössä. Hänen on osattava käyttää luovia menetelmiä ja harrastusten ja itseilmaisun mahdollisuuksia eri-ikäisten asiakkaiden tai potilaiden kuntoutuksessa. Hänen on rohkaistava ja ohjattava asiakasta tai potilasta harrastamaan sekä osallistumaan vapaa-ajan toimintoihin. Opiskelijan on tunnettava kasvatus- ja ohjausmenetelmiä ja keskeisten terapiamenetelmien perusteita sekä osattava niiden perusteella ohjata pienimuotoisia kokouksia sekä suunnittelu-, keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä. Hänellä on oltava valmiuksia käyttää ja kehittää kuvallisen ilmaisun ja käden taitojen eri lajeja. Hänen on osattava käyttää musiikkia terapeuttisesti ja soveltaa musiikkikasvatuksen menetelmiä ja tiedettävä musiikin merkitys ja vaikutus eri-ikäisiin. Hänen on osattava motivoida ja ohjata asiakasta tai potilasta liikkumaan ja osattava perustella liikunnan positiivisia vaikutuksia suorituskykyyn, mielialaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Opiskelijan on osattava ehkäistä syrjäytymistä. Hänen on osattava tiedostaa hyvän ympäristön laatu, ja hänellä on oltava valmiuksia osallistua ympäristönsuunnitteluun ja vaikuttaa yhteiskunnassa mielen- 98

99 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA terveys- ja päihdetyön asiakkaiden elinolojen ja elämisen laadun kohentamiseksi. Opiskelijan on osattava torjua mielenterveys- ja päihdetyön terveysvaaroja ja -haittoja (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristötekijät). Opiskelijan on luotettava omiin kykyihinsä ja taitoihinsa mielenterveystyön ja päihdetyön osaajana ja tunnettava oman ammatillisen osaamisensa mahdollisuudet ja rajat. Hänen on osattava tunnistaa osaamisensa kehittämistarpeita sekä hyödyntää työnohjausta ja konsultaatiota ammatillisen ja persoonallisen kasvunsa kehittämisessä ja huolehtia jaksamisesta. Hänellä on oltava valmiudet käsitellä auttamis- ja hoitotyössä omia tunteitaan. Hänellä on oltava elinikäisen oppimisen taidot, ja hänen on kyettävä jatkuvaan itsenäiseen tiedonhankintaan ja oltava halukas itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Hänen on käytettävä oppimaansa ja reflektoitava itseään hoitajana ja ohjaajana. Hänen on osattava organisoida työtä ja toteuttaa vaihtoehtoisia työmuotoja. mielenterveysasiakkaan hoito- ja sosiaalipalvelutyö. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielenterveyspotilaan hoitoprosessia yhdessä asiakkaan tai potilaan ja muiden työryhmän jäsenten kanssa käyttäen apuna hoito- ja palvelusuunnitelmaa toimia tarvittaessa yhteisöhoidon periaatteiden mukaan työyhteisössä osallistua työryhmän jäsenenä kuntoutukseen ja soveltaa kuntouttavaa työotetta arvioida työryhmän jäsenenä, kuinka asiakas tai potilas selviytyy päivittäisistä toiminnoista ja millaista ulkopuolista apua hän tarvitsee, sekä autettava ja tuettava häntä kodinhoidossa ja ruoanlaitossa huolehtia asuin- ja elinympäristön viihtyisyydestä, puhtaudesta ja turvallisuudesta ja ohjata asiakasta kodinhoidossa ohjata pienryhmiä ja järjestää mielenterveyspotilaille virikkeitä, vaikka uusissa tilanteissa tarvitsee vielä ohjausta hallita ilmaisulliset ja luovan toiminnan taidot ja käytettävä niitä mielenterveystyössä, vaikka uusissa tilanteissa tarvitsee vielä ohjausta toimia ottaen työssään huomioon terveysvaaroja ja haittoja aiheuttavat tekijät tutuissa, usein toistuvissa tilanteissa seurata mielenterveysasiakaan nestetasapainon häiriöitä ja dokumentoida ja tiedottaa niistä moniammatilliselle työryhmälle. 99

100 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI YKSILÖLLINEN PÄIHDETYÖ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava soveltaa työssään tietoutta päihteiden käytön yksilöllisistä yhteisöllisistä, kulttuurisista ja alakulttuurisista tekijöistä. Hänen on osattava arvioida omia asenteitaan päihteisiin ja niiden käyttäjiin ja suhtautua päihteiden käyttäjään ammattieettisiä periaatteita noudattaen. Hänen on tunnettava riippuvuuden merkitys eri elämänvaiheissa ja riippuvuusongelmien luonne ja soveltaa tietoutta riippuvuus riippumattomuus käyttäytymisen yksilöllisestä kehityksestä. Opiskelijan on tunnettava päihteet ja niiden vaikutukset ja sovellettava tietoa työssään. Hänellä on osattava työssään hyödyntää tietoa lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja vanhusten päihteiden käytön erityispiirteistä ja vaaroista. Hänen on tunnettava huumeiden käytön erityiskysymykset, kuten laittomuus, elämäntapavaarat ja terveys- ja psyykkiset riskit. Hänen on kyettävä kohtaamaan päihteiden ja huumeiden käyttäjä, luomaan yhteistyösuhde ja tukemaan häntä. Hänen on osattava arvioida päihde- ja huumeongelman vakavuus ja avuntarve ja ohjata asiakasta hakemaan apua ja hoitoa. Opiskelijan on osattava osallistua hoitoprosessiin ja kuntoutukseen ja soveltaa niissä hoitotyön periaatteita. Hänen on osattava keskeiset hoito- ja kuntoutusmuodot. Hänen on tuotava oma osaamisensa hoidon tai kuntoutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hänen on osattava tukea päihteiden käyttäjän läheistä. Hänellä on oltava valmiudet aggressiivisesti käyttäytyvän asiakkaan kohtaamiseen, ja hänen tulee hallita väkivaltatilanteet ja kyetä kohtaamaan kriisissä oleva päihteenkäyttäjä ja auttamaan häntä. Opiskelijan on osattava hyödyntää työnohjausta ja konsultaatiota ammatillisen ja persoonallisen kasvunsa kehittämisessä. Hänen on tunnistettava omia valmiuksiaan, vahvuuksiaan ja rajojaan päihdetyössä. yksilöllinen päihdetyö. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava soveltaa tietoa päihteistä ja huumeista, niiden vaikutuksista ja vaikutusten tunnistamisesta ja ehkäisystä lähihoitajan työssä luoda yhteistyösuhde päihteiden ja huumeiden käyttäjän kanssa ja tukea häntä, vaikka vaativissa tilanteissa tarvitsee vielä tukea ja ohjausta 100

101 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA työryhmän muiden asiantuntijoiden kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida päihteiden- ja huumeidenkäyttäjien hoitoa (päihdetyössä käytettävät hoito- ja kuntoutusmuodot) yhdessä asiakkaan ja perheen kanssa kohdata aggressiivisesti käyttäytyvä asiakas ja tarvittaessa puolustaa itseään tukea päihteidenkäyttäjien omaisia, vaikka vaativissa tilanteissa tarvitsee vielä tukea ja ohjausta hyödyntää työnohjausta jaksamisensa turvaamiseksi. SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON KOULUTUSOHJELMA SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov, ja se jakaantuu sekä sairaanhoidon että kotihoidon toimintaympäristöön. Työssäoppimispaikoiksi käyvät terveyskeskuksen vastaanotto tai vuodeosasto, sisätautikirurginen yksikkö ja huolenpidossa kotihoito (kotipalvelu, kotisairaanhoito, vanhainkoti, palvelutalo). Sairaanhoidon ja huolenpidon opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: hoito- ja huolenpitoprosessi ja kuntoutus (4 ov), sairaanhoito ja kotihoito (36 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). HOITO- JA HUOLENPITOPROSESSI JA KUNTOUTUS Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava tukeutua työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustaan ja ammattieettisiin periaatteisiin. Hänen on osattava ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa arvo- ja normiristiriitoja, erityisesti työelämään ja omaan ammattialaan liittyviä kysymyksiä. Hänen on osattava ottaa vastuu työstään, ja hänellä on oltava selkeä näkemys siitä, kuinka itsenäisesti hän voi sen organisoida. Opiskelijan on osattava tehdä päätöksiä, ratkaista lähihoitajan työssä eteen tulevia ongelmia ja hankkia lisätietoa, ohjausta ja tukea ratkai- 101

102 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI suilleen. Hänen on tunnettava oman osaamisensa mahdollisuudet ja rajat. Hänen on pystyttävä kriittiseen itsearviointiin ja kehitettävä omaa persoonallisuuttaan ja ammattitaitoaan. Hänen on osattava ottaa vastaan ja pyytää palautetta ja ohjausta ja käyttää niitä hyväksi ammatillisessa kehittymisessään. Opiskelijan on osattava luoda hoitosuhde eri-ikäisiin ja kulttuuritaustaltaan erilaisiin ihmisiin näiden tarpeiden mukaan. Hänen on osattava tulkita ja käyttää sanallista ja sanatonta viestintää. Hänen on osattava työssään tukea asiakkaan tai potilaan voimavaroja, vahvuuksia ja elämän mielekkyyttä. Hänen on osattava työssään käyttää toista kotimaista kieltä. Opiskelijan on osattava toimia omahoitajana yksilövastuisessa hoitoja huolenpitotyössä. Hänen on osattava toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hänen on tunnettava ja hyödynnettävä erilaisia virallisia ja epävirallisia yhteistyöverkostoja. Opiskelijan on osattava laatia ja käyttää hoitosuunnitelmaa tai hoitoja palvelusuunnitelmaa yhdessä asiakkaan tai potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Hänen on osattava soveltaa ja käyttää jotain teoreettista mallia sairaanhoito- ja huolenpitotyössä. Opiskelijan on syvennettävä tietouttaan ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta ja patofysiologiasta sekä osattava tarvittava latinankielinen termistö, siten että hän osaa käyttää tietoperustaa asiakkaan tai potilaan hoidossa. Hänen on tunnettava yleisimmät taudinmäärityksen keinot ja tutkimusmenetelmät ja osattava ohjata asiakkaita tai potilaita näissä. Hänen on tiedettävä tavallisimpien sairauksien (sisätautikirurgisten, neurologisten, ihosairauksien ja syövän) aiheuttamat muutokset elimistön toiminnassa ja osattava hyödyntää tätä tietoa työssään. Hänen on osattava hyödyntää tietoa yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä työssään. Opiskelijan on osattava havainnoida, tulkita ja dokumentoida itsenäisesti ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä asiakkaan tai potilaan tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Hänen on osattava ottaa työssään huomioon sairauksien ja elämänmuutosten aiheuttamat erityistarpeet sekä toteutettava sairaanhoitoa ja huolenpitoa niiden mukaan. Hänen on osattava neuvoa asiakasta tai potilasta ja tämän läheisiä kotiutukseen kuuluvissa keskeisissä asioissa ja tarvittaessa ohjata heidät jatkohoitoon. Opiskelijan on osattava valita hoito- ja kulutustarvikkeita elinkaarianalyysin mukaan. Hänen on osattava ohjata asiakkaita tai potilaita hankinnoissa, kulutuksessa, kierrätyksessä ja jätehuollossa. Hänen on tiedettävä paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja osattava toimia niiden mukaisesti. Hänen on osattava torjua terveysvaaroja ja -haittoja (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristötekijät). Hänen on osattava käsitellä työpaineita ja -uupumusta ja edistää jaksamistaan. 102

103 SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON KOULUTUSOHJELMA asiakkaan tai potilaan hoito- ja huolenpitoprosessi. Opiskelija on osallistuttava työryhmän jäsenenä asiakkaan tai potilaan kuntoutustarpeen määrittelyyn ja osattava toteuttaa kuntoutussuunnitelmaa. Hänen on osallistuttava asiakkaan tai potilaan kuntoutukseen oman työalueensa asiantuntijana moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Opiskelijan on osattava havainnoida liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä ja avustaa ja ohjata asiakasta tai potilasta liikkumisessa annettujen ohjeiden mukaan. Hänen on osattava ergonomisesti oikea nostotekniikka. Hänen on osattava ohjata apuvälineiden käytössä sekä osattava perustella niiden merkitys toimintakyvyn edistämisessä. Opiskelijan on tuettava toiminnallaan asiakkaan tai potilaan motivaatiota kuntoutua. Hänen on osattava edistää asiakkaan tai potilaan aktiivisuutta, harrastuksia ja virkistäytymistä sekä sosiaalisia suhteita. kuntoutumisen edistäminen. Hänen on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. työsuhteen solmiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava luoda asiakaslähtöinen hoitosuhde perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä, vaikka uusissa ja haasteellisissa hoitosuhteissa tarvitsee vielä ohjausta ja tukea käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 toimia yksilövastuisessa hoitotyössä omahoitajaa korvaavana hoitajana havainnoida, tulkita ja dokumentoida moniammatillisen työryhmän jäsenenä asiakkaan tai potilaan tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia hyödyntää työssään tietoutta tavallisimmista sairauksista ja niiden aiheuttamista muutoksista, vaikka joskus perustelussa esiintyy pieniä puutteita auttaa työryhmän jäsenenä mielenterveysasiakasta 103

104 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI ohjata työryhmän jäsenenä asiakas tai potilas muihin palveluihin ja jatkohoitoon neuvoa asiakasta tai potilasta kotiutukseen kuuluvissa asioissa annettujen ohjeiden mukaan toimia paloturvallisesti tehdä päätöksiä ja ratkaista työssä eteen tulevia ongelmia, vaikka uusissa ja yllättävissä tilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea tunnistaa osaamisensa mahdollisuudet ja rajat toteuttaa kuntoutussuunnitelmaa työryhmän jäsenenä ja kannustaa asiakasta tai potilasta omatoimisuuteen käyttää apuvälineitä (mm. ortopediset ja viestinnän apuvälineet) ja ohjata asiakasta tai potilasta niiden käytössä annettujen ohjeiden mukaan ohjata ja auttaa asiakasta tai potilasta kuntoutussuunnitelman mukaisissa liikeharjoituksissa tukea asiakkaan tai potilaan motivaatiota, sosiaalisia suhteita ja virkistäytymistä. laatia työhakemus laatia työsopimus. SAIRAANHOITO JA KOTIHOITO Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava ottaa huomioon ihmisen kokonaisvaltaisuus ja suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaansa sen pohjalta. Hänen on osattava suhtautua potilaaseen kunnioittavasti ja ottaa huomioon hänen itsemääräämisoikeutensa ja valinnanvapautensa. Opiskelijan on sovellettava aseptista tietouttaan sairaanhoidon toimenpiteissä, jottei aiheuttaisi tartuntavaaraa. Hänen on hallittava infektiosairauksien varotoimet, eristäminen ja suojaeristäminen käyttäen hyväksi mikrobiologian tietopohjaa. Opiskelijan on osattava havainnoida ja arvioida ihon kuntoa, tunnistaa ihonhoidon erityistilanteita sekä hoitaa haavoja ja ihon infektiosairauksia. Hänen on osattava huolehtia sairaan potilaan tehostetusta suu- ja jalkahygieniasta. Hänen on osattava hoitaa hengityselinten ja verenkiertoelimistön sairautta ja syöpää sairastavaa potilasta. Hänen on osattava seurata potilaan nestetasapainoa ja sen häiriöitä ja dokumentoida havainnoistaan kirjallisesti ja suullisesti. Hänen on osattava tarkkailla ja hoitaa ravitsemuksen erityistilanteita (letkuruokinta, gastrostooma ja laskimonsisäinen nestehoito). Hänen on osattava avustaa potilasta eritystoiminnan vakavissa häiriöissä ja sairaustiloissa. Hänen on osattava hoitaa avannepotilasta. Hänen on osattava vuodepesu sairaanhoidon 104

105 SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON KOULUTUSOHJELMA erityistilanteissa. Hänen on osattava auttaa potilasta vakavissa uni- ja valverytmin häiriöissä. Hänen on osattava ohjata potilasta ehkäisemään omatoimisesti vuodekomplikaatioita. Opiskelijan on osattava leikkaukseen valmentava ja leikkauksen jälkeinen hoito niin, että pystyy osallistumaan kirurgisen potilaan hoidon eri vaiheisiin hyödyntäen anatomian ja fysiologian tietopohjaa. Hänen on osattava ottaa huomioon iän mukanaan tuomat ongelmat vanhusten kirurgisessa hoitotyössä. Hänen on osattava havaita kipu ja auttaa sen helpottamisessa. Hänen on osattava työryhmän jäsenenä elvyttää. Opiskelijan on tunnettava saattohoito, osattava hoitaa ja tukea kuolevaa ihmistä ja vastata hänen tarpeisiinsa sekä tukea kuolevan läheisiä surutyössä. Hänen on hallittava omat tunteensa, jotta kykenisi antamaan kuolevalle aikaansa ja ymmärrystään. sairaanhoito. Opiskelija on osattava ohjata asiakasta tai potilasta terveelliseen ja monipuoliseen ravitsemukseen eri sairaustiloissa. Hänen on osattava kartoittaa kotihoidossa olevan asiakkaan tai potilaan ruokatottumukset ja huolehtia hänen ravitsemuksestaan. Hänen on osattava tunnistaa eri asiakasryhmien ravitsemuksen erityispiirteet (esim. vanhukset, syöpä- ja mielenterveysasiakkaat). Hänen on osattava soveltaa tietoa erityisruokavalioista kotihoidossa ja valmistaa ravinto ja käsitellä se asiakkaan tarpeita vastaavaksi ja ottaen huomioon esteettiset näkökohdat. Hänen on osattava opastaa ruoan valmistuksen ja ruokailun apuvälineiden käytössä. Hänen on osattava avustaa sairasta asiakasta tai potilasta ruokailussa. ravitsemus. Opiskelijan on osattava soveltaa lääkehuoltoa ja hoitotarvikkeita koskevaa säädöstöä sairaiden hoidossa. Hänen on osattava käsitellä ja annostella lääkkeet oikein ja turvallisesti sekä kotona että laitoksessa ja ottaa huomioon työsuojelu ja asiakkaan turvallisuus. Hänen on hallittava sairaanhoidossa käytettävän lääkehoidon terminologia ja laskutoimitukset sekä tärkeimmät lääkkeenantotavat. Hänen on tiedettävä oma vastuunsa lääkehoidossa ja toimittava yhteistyössä muiden siitä vastaavien kanssa. Opiskelijan on osattava käyttää tietouttaan tavallisimmista sairaanhoito- ja huolenpitotyössä käytettävistä lääkkeistä ohjatessaan asiakkaita tai potilaita. Hänen on hallittava tavallisimpien lääkkeiden vaikutukset ja yhteisvaikutukset sekä tunnistettava yleisimmät haitta- ja sivuvaikutukset. 105

106 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava neuvoa ja ohjata asiakasta tai potilasta ja tämän läheisiä lääkkeiden käytössä ja lääkehoidon toteutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä itsehoitolääkkeiden käytössä. lääkehoito. Opiskelija on osattava hyödyntää työssään tietoa kotihoidon historiasta, arvopohjasta ja tavoitteista ja osattava perustella kotihoidon merkitys tulevaisuuden hoitomuotona. Hänen on osattava ohjata asiakkaita kotihoitoa tukevissa sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä (palvelumuodot, niiden järjestäjät ja rahoittajat). Hänen on hyödynnettävä työssään kotihoitoon liittyviä sosiaalitekniikan alueita (asuinympäristöön liittyvä, itsenäistä suoriutumista tukeva ja työntekijän tekniikka). Opiskelijan on sovellettava tietouttaan sairauksista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kotihoidossa. Hänen on osattava tukea asiakkaita vaikeissa riippuvuusongelmissa ja ohjata heidät tarvittaessa jatkohoitoon. Opiskelijan on otettava työssään huomioon asiakkaan sosiaaliset verkostot ja tunnettava perhekeskeisen työskentelyn perusteet. Hänen on osattava työskennellä eri kulttuureja ja uskontoja edustavien asiakkaiden kotona. Opiskelijan on osattava toimia oman vastuualueensa tuntevana, yhteistyökykyisenä tiimin jäsenenä ja omahoitajana väestövastuisessa tai aluevastuisessa asiakastyössä. Hänen on osattava tukea omaishoitajia ja toimia yhteistyössä heidän kanssaan. Hänen on osattava auttaa, opastaa ja tukea asiakkaan elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. Hänen on osattava toimia rakentavasti vaikeissakin tilanteissa, hallita uhkaavia tilanteita ja tarvittaessa suojella itseään ja muita vaarassa olevia. Opiskelijan on osattava huolehtia kodin puhtaanapidosta, terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Hänen on osattava ohjata asiakasta sosiaali- ja terveysalan palvelujen käytössä. Hänen on osattava tunnistaa tapaturmien uhkatekijät ja torjua niitä hoitotyössä. Opiskelijan on tunnettava hoito- ja hoiva-alan yrittäjyyttä, ja hänellä on oltava siihen tarvittavat perusvalmiudet. kotihoito. 106

107 SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ottaa toiminnassaan huomioon ihmisen kokonaisvaltaisuus ja vastata potilaan tarpeisiin, vaikka uusissa ja yllättävissä tilanteissa tarvitsee vielä ohjausta ja tukea toimia aseptisten periaatteiden mukaisesti sairaanhoidon toimenpiteissä ja hallita annettujen ohjeiden mukaan infektiosairauksien varotoimet sekä suojaeristäminen auttaa opastettuna potilasta hengitysvaikeuksissa (esimerkiksi hengenahdistus ja trakeostomia) hallita ohjattuna verenpainepotilaan seuranta auttaa opastettuna potilasta uni- ja valverytmin häiriöissä (unettomuus ja uniapnea) hallita ohjattuna potilaan virtsatiekatetrointi hoitaa annettujen ohjeiden mukaan avannepotilasta tehdä ohjattuna tarkkailu- ja hoitolaitteissa olevan potilaan vuodepesu (esimerkiksi lonkkamurtuma) huolehtia sairaan potilaan tehostetusta suu- ja jalkahygieniasta, vaikka uusissa ja yllätyksellisissä tilanteissa tarvitsee vielä ohjausta ja tukea hoitaa annettujen ohjeiden mukaan puhtaita ja infektoituneita haavoja hoitaa ohjattuna ihon infektiosairauksia (esim. ruusu, märkärupi, vyöruusu ja sieni) hallita leikkaukseen valmentava ja leikkauksen jälkeinen hoito niin, että pystyy toimimaan omaa hoitajaa korvaavana hoitajana yksilövastuisessa hoitotyössä seurata nestetasapainon häiriöistä kärsivää potilasta ja dokumentoida ja tiedottaa potilaan tilasta moniammatilliselle työryhmälle avustaa ruokailussa apuvälineitä käyttävää potilasta (letkuruokinta, gastrostooma ja laskimonsisäinen nestehoito) annettujen ohjeiden mukaan ohjattuna huomioida kipua ja auttaa sen helpottamisessa toimia työryhmän jäsenenä elvytystilanteissa selvittää kotihoidossa olevan asiakkaan ruokavalio ja -tottumukset ja valmistaa asiakkaan tarpeen mukaista ruokaa asiakkaan kotona käsitellä ravinto asiakkaalle tai potilaalle sopivaan muotoon huolehtia asiakkaan tai potilaan erityisruokavalioista (diabetes, kihti, keliakia ja laktoosi-intoleranssi) hoitosuunnitelman mukaan tunnistaa eri asiakasryhmien ravitsemuksen erityispiirteet (vanhukset, syöpä- ja mielenterveysasiakkaat) ja toimia saamiensa ohjeiden mukaan 107

108 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI käsitellä, annostella ja antaa lääkkeitä annettujen ohjeiden mukaisesti kotona ja laitoksessa, niin että asiakkaan tai potilaan hoitoturvallisuus ei vaarannu, ja tietää oma vastuunsa lääkehoidon toteuttamisessa hyödyntää lääkehoidossa tietouttaan tavallisimmista sairaanhoito- ja huolenpitotyössä käytettävistä lääkkeistä (mm. sydän- ja verisuonisairauksien, hengitysteiden, ruoansulatuskanavan, sokeritaudin, neurologisten, kipu-, mikrobi- ja ihonhoitosairauksien lääkkeistä ja psyyken lääkkeistä) hallittava koti- ja laitoshoidossa käytettävät lääkkeenantomuodot (p.o., rect., inhalaatio, s.c. ja i.m.) tarkkailla yleisimpiä lääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksia ja tiedottaa niistä työryhmän jäsenille ohjata asiakasta tai potilasta ohjeiden mukaisessa lääkkeiden käytössä ja lääkehoidon toteutuksessa sekä kertoa lääkkeiden väärinkäytön vaaroista ohjata asiakasta kotona ja tunnettava kotihoidon järjestäjät hyödyntää työryhmässään asiakkaan omais- ja viranomaisverkostoja toimia ohjattuna väestövastuisessa tai aluevastuisessa asiakastyössä käyttää työryhmän jäsenenä hoito- ja palvelusuunnitelmaa hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä hyödyntää tietojaan sairauksista sekä terveydestä ja hyvinvoinnista kotihoidossa työryhmän jäsenenä huolehtia ohjeiden mukaan sairaan asiakkaan kotihoidossa kodin puhtaanapidosta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta auttaa asiakasta elämänhallinnassa ja itsenäisessä selviytymisessä kohdata työssään riippuvuusongelmaisia ihmisiä sekä opastaa heitä työryhmän jäsenenä työskennellä eri kulttuureja ja uskontoja edustavien asiakkaiden kotona torjua tapaturmia kotihoidossa (esim. kaatumis-, putoamis- ja myrkytystapaturmat). 108

109 SUU- JA HAMMASHOIDON KOULUTUSOHJELMA SUU- JA HAMMASHOIDON KOULUTUSOHJELMA SUU- JA HAMMASHOITO, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimispaikoiksi käyvät terveyskeskusten hammashoitola, yksityisen hammaslääkärin vastaanotto, hammaslääketieteen laitos, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja kehitysvammalaitosten hammashoitola sekä suu- ja hammassairauksien poliklinikka. Suu- ja hammashoidon opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: toiminta suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä (4 ov), toiminta suu- ja hammashoidon yksikössä (4 ov), suun terveyden edistäminen (4 ov), suun ja hampaiden perushoito (20 ov), suun ja hampaiden erikoishoito (8 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). TOIMINTA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava ottaa huomioon suun terveydenhuollon historia, nykytilanne ja tulevaisuus ja noudattaa suun terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä siltä osin, kuin se koskettaa lähihoitajaa. Hänen on osattava soveltaa ammattieettistä tietouttaan suu- ja hammashoidossa ja toimia asiakaskeskeisesti hoitotyön periaatteiden mukaan. Opiskelijan on osattava ohjata asiakasta suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän palvelujen käytössä. Hänen on osattava periä suun terveydenhuollon maksuja ja ohjata asiakasta korvausten hakemisessa. Hänen on osattava ottaa huomioon suun terveydenhuollon taloudelliset tekijät ja toimittava kustannustietoisesti. Opiskelijan on osattava toimia suun terveydenhuollon moniammatillisen työryhmän jäsenenä ja tunnettava eri henkilöstöryhmien tehtävät ja työnjako. Hänen on osattava suunnitella ja arvioida omaa toimintaansa työryhmän jäsenenä. Hänen on osattava käsitellä työpaineita ja -uupumusta ja edistää jaksamistaan. Opiskelijan on osattava luoda hoitosuhde asiakaslähtöisesti eriikäisiin ja kulttuuritaustaltaan erilaisiin asiakkaisiin. Hänen on osattava tukea asiakasta ja lievittää tämän pelkoa. Hänen on osattava käyttää 109

110 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI työssään toista kotimaista kieltä. Hänen on osattava perustella tekemiään ratkaisuja ja toimintatapoja. Opiskelijan on osattava kirjata potilastiedot virheettömästi potilasasiakirjoihin (tekniset tallenteet ja käsin tehtävät asiakirjat). Hänen on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. toiminta suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava toimia hoitotyön eettisten periaatteiden mukaan suu- ja hammashoidossa kirjata ohjattuna potilastiedot ohjata asiakasta suun terveydenhuollon palvelujen käytössä hallita lähihoitajan toimi- ja vastuualue ja noudattaa suun terveydenhuollon säädöstöä käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 luoda hoitosuhde asiakaslähtöisesti toimia ohjattuna moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimia asiallisesti ristiriitaisissakin tilanteissa toimia kustannustietoisesti laatia työhakemus laatia työsopimus. TOIMINTA SUU- JA HAMMASHOIDON YKSIKÖSSÄ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava huolehtia suu- ja hammashoidon toimintayksikön aseptiikasta niin, ettei asiakkaalle aiheudu tartuntavaaraa. Hänen on osattava puhdistaa toimintayksikön tilat ja laitteet ja vastata välineiden puhdistuksesta, desinfioinnista sekä höyryautoklaavi- ja kuumailmasteriloinnista. Hänen on osattava terottaa instrumentit. Hänen on osattava huolehtia tartuntavaarallisen ja eri yleissairauksia sairastavan asiakkaan suu- ja hammashoidon aseptiikasta ja myös perustella omaa toimintaansa käyttäen hyväksi mikrobiologista tietopohjaa. Hänen on osattava valmistella hoitoympäristö välineineen ja huolehtia sen estetiikasta. 110

111 SUU- JA HAMMASHOIDON KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava ergonomiset työtavat (fysiologinen istumaasento ja työliikkeet, fysiologinen työskentely seisten ja työvälineiden asettelu) ja sovellettava niitä suu- ja hammashoidossa. Hänen on osattava torjua terveysvaaroja ja -haittoja (fyysiset, psyykkis-sosiaaliset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristötekijät). Opiskelijan on osattava käsitellä lääkkeitä niin, että niiden steriiliys, teho ja käyttöturvallisuus säilyvät. Hänen on osattava käsitellä suu- ja hammashoidon materiaaleja käyttöohjeiden mukaisesti ja osattava säilyttää, pakata ja lähettää ongelmajätteet. Opiskelijan on osattava suojata asiakas, itsensä ja muu henkilöstö röntgensäteilyltä. Hänen on osattava varastoida röntgenfilmit, arkistoida sekä kehittää ne käsin ja koneella. Opiskelijan on osattava huolehtia suu- ja hammashoidossa ensiapuvalmiudesta ja osattava antaa ensiapua. toiminta suu- ja hammashoidon yksikössä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava huolehtia ohjauksessa suu- ja hammashoidon toimintayksikön aseptiikasta aiheuttamatta tartuntavaaraa hallita fysiologinen istuma-asento ja työliikkeet sekä työvälineiden asettelu suojata asiakasta röntgensäteilyltä ja kehittää röntgenfilmit käsitellä suu- ja hammashoidon materiaaleja käyttöohjeiden mukaisesti. SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava ohjata asiakasta käyttäen tietoutta hampaiden kehityksestä ja kehityshäiriöistä ja syljen merkityksestä suun terveydelle. Hänen on osattava tunnistaa terveen suun tunnusmerkit ja yleisimmät sairaudet ja selostaa niiden syntyminen. Hänen on osattava toteuttaa suun terveydenhoitoa ja suun sairauksien ehkäisyä. Opiskelijan on osattava ottaa huomioon suun ja hampaiden hoidon ohjauksessa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden suunhoidon erityispiirteet ja yleissairauksien yhteys suun terveyteen (esim. diabetes, reuma, astma, Sjögrenin oireyhtymä, epilepsia, 111

112 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI anorexia nervosa, maitoallergia, laktoosi-intoleranssi ja keliakia). Hänen on osattava ohjata asiakasta tai pienryhmää omatoimiseen suun ja hampaiden hoitoon (mm. suun puhdistus, terveellinen ravinto, fluorin ja ksylitolin käyttö) ja esittää asiansa selkeästi ja asiallisesti. Hänen on osattava lievittää suun ja hampaiden hoitoon liittyvää pelkoa. Opiskelijan on osattava tehdä itsenäisesti suun järjestelmällinen puhdistus ja hampaiden fluoraus. suun terveyden edistäminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ohjata itsenäisesti asiakasta omatoimiseen suun puhdistamiseen ja puhdistusvälineiden käyttöön ottaen huomioon suun yleisimmät sairaudet ohjata yksilöllisesti asiakasta hampaiden puhdistuksessa tehdä pääosin itsenäisesti suun järjestelmällinen puhdistus ja hampaiden fluoraus. SUUN JA HAMPAIDEN PERUSHOITO Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hyödyntää suu- ja hammashoidossa pään ja suun anatomian ja fysiologian, hampaiden morfologian, parodontologian ja kariologian tietoja. Hänen on osattava parodontaalinen perushoito, hampaiden paikkaushoito (lasi-ionomeeri, yhdistelmämuovi, kompomeeri ja amalgaami) ja pulpan hoito sekä niiden työvaiheet. Hänen on osattava varata paikkaushoidoissa, hampaiden poistoissa ja pulpan hoidossa tarvittavat instrumentit ja materiaalit. Hänen on osattava avustaa hammaslääkäriä suun ja hampaiden perushoidoissa nelikäsityöskentelyn periaatteiden mukaan. Opiskelijan on osattava avustaa hammaslääkäriä kivunlievityksessä. Hänen on osattava käyttää ruotsin-, englannin- ja latinankielistä hammaslääketieteellistä sanastoa. Opiskelijan on pystyttävä kriittiseen itsearviointiin ja kehitettävä itseohjautuvasti omaa persoonallisuuttaan ja ammattitaitoaan. Hänen on osattava ottaa vastaan ja pyytää palautetta ja ohjausta ja käyttää niitä hyväksi ammatillisessa kehittymisessään. parodontologinen ja kariologinen hoito. 112

113 SUU- JA HAMMASHOIDON KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava hyödyntää pään ja suun anatomian ja fysiologian, hampaiden morfologian, parodontologian ja kardiologian tietoja suu- ja hammashoidossa varata instrumentit ja materiaalit parodontaalisessa, paikkaus- ja pulpanhoidossa sekä hampaiden poistossa ja avustaa niissä hammaslääkäriä avustaa ohjattuna nelikäsityöskentelyn periaatteiden mukaan, vaikka työskentely vaatiikin vielä harjaantumista. SUUN JA HAMPAIDEN ERIKOISHOITO Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava hyödyntää suu- ja hammashoidossa ortodontian, protetiikan ja suukirurgian tietoja. Hänen on pystyttävä avustamaan oikomishoidon laitteiden asettamisessa. Hänen on osattava avustaa hammaslääkäriä proteettisen hoidon eri työvaiheissa. Hänen on osattava ohjata asiakasta proteettisen hoidon valmistumisaikataulussa. Hänen on osattava tarkkailla purentaelinten toimintahäiriöitä ja ohjata asiakasta hoitoon ja kuntoutukseen. Opiskelijan on osattava avustaa seuraavissa suukirurgisissa hoitotoimissa: leikkauksellinen viisaudenhampaan poisto, kyretointi, juurenpääleikkaus ja implanttien asetusleikkaus. Hänen on osattava kerätä ja tarkistaa niissä käytettävä steriili välineistö, instrumentit ja materiaalit. Hänen on osattava tarkkailla asiakkaan vointia toimenpiteen aikana ja sen jälkeen ja tiedottaa havainnoistaan työryhmälle. Hänen tulee osata ohjata asiakasta suukirurgisten toimenpiteiden jälkihoitoon kotona. Opiskelijan on osattava ohjata ja tukea pahanlaatuisista kasvaimista kärsiviä asiakkaita. ortodonttinen, proteettinen, suukirurginen ja purentafysiologinen hoito. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää ortodontian, protetiikan ja suukirurgian tietoja työssään avustaa hammaslääkäriä oikomislaitteiden asettamisessa pääosin apua pyytämättä avustaa hammaslääkäriä proteettisessa hoidoissa (koko- ja osaproteesit, kruunut ja sillat) pääosin apua pyytämättä 113

114 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI varata tarvittavat instrumentit, materiaali ja muu välineistö sekä avustaa suukirurgisissa toimenpiteissä (esim. viisaudenhampaan leikkauksessa). VAMMAISTYÖN KOULUTUSOHJELMA VAMMAISTYÖ, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Vammaistyön koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimispaikoiksi käyvät kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palvelujen tuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, palvelutalot, perhekodit, perhehoito, perheet ja päivähoito, opetus, laitoshoito, työ- ja toimintakeskukset ja tuettu työ. Vammaistyön opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: vammaistyön etiikka ja asema yhteiskunnassa (4 ov), vammaisen kohtaaminen (10 ov), yksilöllinen vammaistyö (26 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). VAMMAISTYÖN ETIIKKA JA ASEMA YHTEISKUNNASSA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava kohdata vammaisuutta ja erilaisuutta. Hänen on osattava arvostaa vammaistyötä ammattina ja arvioida eettisten periaatteiden ja vammaiskäsityksen merkitystä omissa valinnoissaan sekä yleisemmin vammaistyössä. Hänen on toimittava työssään asiakaslähtöisesti ja kyettävä tiedostamaan omia vammaisuuteen liittyviä käsityksiään, asenteitaan ja arvojaan. Opiskelijan on osattava ottaa työssään huomioon vammaisen henkilön perhe, lähiyhteisö ja hoitoyhteisö ja edistettävä hänen osallistumistaan yhteiskuntaan. Hänen on osattava soveltaa tietoutta eri kulttuurien suhtautumisesta vammaisuuteen monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Opiskelijan on sovellettava vammaistyön historian ja nykyhetken tietoutta, tunnettava ajankohtaisia vammaiskysymyksiä ja pohdittava tulevaisuuden haasteita työnsä kehittämisessä. Hänen on tunnettava 114

115 VAMMAISTYÖN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä (T1) normalisaation, integraation ja inkluusion periaatteet palvelujen järjestämisessä ja osattava edistää niiden toteutumista. Opiskelijan on osattava toimia vammaistyötä ohjaavien säädösten sekä julistusten ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden mukaisesti. Hänen on osattava toimia vammaistyön hoito- ja palvelujärjestelmässä. Opiskelijan on osattava hyödyntää laatuajattelua omassa työssään ja vammaisten hoito- ja palvelujärjestelmiä kehitettäessä. Hänen on osattava soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja osattava valita hoito- ja kulutustarvikkeita elinkaarianalyysin mukaan. Hänen on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. Opiskelijan on osattava noudattaa työssään ammattieettisiä periaatteita ja vammaistyötä ohjaavia säädöksiä ja hakea apua uusissa tilanteissa soveltaa tietojaan vammaiskäsityksestä ja pyrittävä ensisijaisesti toimimaan voimavaralähtöisesti, vaikka tarvitseekin ajoittain vielä tukea ja ohjausta toimia vammaistyön hoito- ja palvelujärjestelmässä ja tuntea sen erilaiset järjestäjät edistää työryhmän jäsenenä vammaisen henkilön osallistumista lähija hoitoyhteisöjen toimintaan soveltaa ohjattuna työssään normalisaation, integraation ja inkluusion periaatteita toimia vammaistyön laatuajattelun ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, vaikka tarvitseekin ajoittain vielä tukea ja ohjausta laatia työhakemus laatia työsopimus. VAMMAISEN KOHTAAMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava kunnioittaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja ottaa vammaisen ja hänen läheisensä mukaan hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta koskeviin valintoihin ja päätöksentekoon. Hänen on osattava tukea vammaisen henkilön voimavaroja ja toimia voimavaralähtöisesti ja myönteisen ihmiskäsityksen mukaisesti. Hänen on edistettävä vammaisen henkilön täysivaltaisia mahdollisuuksia hyvään ja mielekkääseen elämään. 115

116 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava käyttää toista kotimaista kieltä työssään. Opiskelijan on osattava auttaa työryhmän jäsenenä vammaista lasta, aikuisena vammautunutta henkilöä ja heidän perheitään ensitiedon saamisessa. Opiskelijan on osattava käyttää tietoutta vammautumisesta, vammaisuuden monimuotoisuudesta, yleisimmistä vammaisuuden muodoista ja niiden syistä sekä yleisimmistä vammaisuuteen liittyvistä lisävammoista ja sairauksista vammaisten hoidossa, kasvatuksessa ja kokonaiskuntoutuksessa. Opiskelijan on osattava tavallisimmat vammaistyössä käytettävät lääkkeet, erityisesti psyykenlääkkeet, sekä niiden haitta- ja sivuvaikutukset ja osattava tarkkailla tavallisimpien lääkkeiden vaikutuksia. Hänen on osattava tarkkailla vammaisen lääkkeiden käyttöä ja tiedottaa havainnoistaan työryhmälle. Hänen on osattava ohjata ja motivoida vammaista ja hänen omaisiaan tarpeellisessa lääkkeiden käytössä. Opiskelijan on osattava käyttää työssään tietoutta hermoston kehityksestä, rakenteesta, toiminnasta ja häiriöistä niin, että pystyy tunnistamaan vammaisuuden ilmenemismuotoja ja tietää, miten ne voidaan todeta ja millaisia tutkimusmenetelmiä on olemassa. Hänen on osattava soveltaa kasvatuksessa, kuntoutuksessa ja hoidossa tietoutta normaalista motorisesta kehityksestä ja osattava tunnistaa vammaisuudesta johtuvia häiriöitä. Opiskelijan on osattava soveltaa kasvatuksessa, kuntoutuksessa ja hoidossa tietoutta kasvun, kehityksen ja oppimisen herkkyyskausista sekä yksilöllisen kehityksen, kasvun ja kasvatuksen kokonaisvaltaisuudesta. Hänen on osattava tukea vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisen kasvua ja kehitystä. Hänen on osattava tukea vammaisen lapsen ja nuoren mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveydellisten ongelmien syntyä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijalla on oltava valmiudet kohdata käytöshäiriöisiä, aggressiivisesti käyttäytyviä vammaisia. Hänen tulee hallita väkivaltatilanteet ja osata tarvittaessa puolustaa itseään. Hänen on osattava kohdata kriisissä oleva vammainen henkilö sekä tukea häntä. Hänen on hahmotettava vallankäyttö ja sen rajat ja suhtauduttava vammaiseen henkilöön tasaarvoisesti. Opiskelijan on osattava huomioida sanaton viestintä, kuten ilmeet, eleet ja symbolit, ja osattava herkistyä niiden tulkintaan. Hänen on osattava käyttää puhetta tukevia ja korvaavia viestintämenetelmiä. Hänen on tuettava vammaisen henkilön mahdollisuutta tiedonvälitykseen ja tiedonsaantiin ja ennalta ehkäistävä syrjäytymistä. Opiskelijan on osattava tehdä yhteistyötä yhteistyöverkostojen kanssa, kuten eri vammaisjärjestöjen kanssa. 116

117 VAMMAISTYÖN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kohdata erilaisuutta ja vammaisuutta ja hyödyntää tietoutta vammautumisen muodoista ja syistä jakaa ja antaa vammaisten hoidossa käytettäviä lääkkeitä turvallisesti määräysten mukaan (p.o., s.c., rect., inh., i.m.), seurata lääkkeiden vaikutusta ja tiedottaa havainnoistaan työryhmälle työryhmän jäsenenä tukea vammautunutta tai hänen läheisiään ensitiedon saamisessa hyödyntää työssään tietoutta kasvun, kehityksen ja oppimisen herkkyyskausista sekä motorisesta kehityksestä ja osattava hakea apua uusissa tilanteissa hyödyntää työssään tietoutta yleisimmistä mielenterveysongelmista ja hakea apua uusissa tilanteissa kohdata työryhmän jäsenenä kriisissä oleva, käytöshäiriöinen tai aggressiivisesti käyttäytyvä vammainen ja tarvittaessa puolustaa itseään ja tunnistaa oman vallankäyttönsä rajat käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 käyttää tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia viestintämenetelmiä toimia verkostokeskeisessä työssä, vaikka vaatii vielä harjaantumista. YKSILÖLLINEN VAMMAISTYÖ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava suunnitella vammaiselle yksilöllinen hoito ja palvelut yhdessä vammaisen itsensä, hänen läheistensä ja ammatillisen henkilöstön kanssa. Myös kasvatus, kuntoutus ja tukitoimet hänen on osattava suunnitella yhdessä muun työryhmän kanssa ja osallistua niiden toteutukseen ja arviointiin. Opiskelijan on osattava muuttaa tarvittaessa suunnitelmia yhdessä muun työryhmän kanssa. Opiskelijan on osattava arvioida vammaisen henkilön toimintatarpeita ja -kykyä, päivittäistä selviytymistä sekä ulkopuolisen avun tarvetta. Hänen on osattava tunnistaa muutokset yksilön toimintakyvyssä sekä arvioida ja muuttaa toimintaansa joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla. Hänen on osattava ohjata työryhmän jäsenenä vammaista ja hänen perhettään yhteiskunnan tarjoaman tuen saannissa ja varmistettava osaltaan palveluketjun katkeamattomuus. Hänen on osattava tiedostaa yhteiskunnan taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen tekijöiden merkitys vammaisen henkilön ja hänen perheensä elinoloissa ja edistettävä osaltaan vammaisen hyvinvointia. 117

118 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava kannustaa perheen kykyä huolehtia tehtävistään ja ohjata suhtautumaan vammaiseen myönteisesti. Hänen on osattava edistää perheen ja muiden läheisten vuorovaikutusta ja valmiuksia tukea vammaista. Hänen on osattava soveltaa varhaiskuntoutuksen menetelmiä yhdessä muun työryhmän kanssa. Hänen on osattava vammaisen henkilön asento- ja liikehoito, ja hänen on osattava toimia fysioterapian avustavissa tehtävissä annettujen ohjeiden mukaan. Opiskelijan on osattava tukea vammaisen valmiuksia itsenäiseen, ohjattuun, tuettuun tai autettuun asumiseen. Hänen on osattava tukea ja neuvoa yksilöllisessä tai ryhmämuotoisessa asumisessa ja osattava ohjata ja arvioida itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa ja kodinhoidossa. Hänen on osattava arvioida asuin- ja elinympäristön vaikutuksia vammaisen henkilön toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Hänen on osattava suunnitella vammaiselle viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, joka sopii tämän tarpeisiin. Opiskelijan on osattava ohjata vammaista itsenäistä suoriutumista auttavien apuvälineiden hankinnassa ja käytössä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Hänen on osattava ohjata ja neuvoa vammaista tarvittavien muutosten ja parannusten aikaansaamiseksi. Opiskelijan on osattava torjua terveysvaaroja ja -haittoja (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristötekijät). Hänen on osattava soveltaa vammaistyöhön ergonomisesti oikeaa nosto- ja siirtotekniikkaa. Opiskelijan on osattava arvioida vammaisen henkilön ravitsemustilaa ja ohjata häntä ruokailutottumuksissa. Hänen on osattava valmistaa ravitsemusopillisesti oikeanlaista, maukasta ja taloudellista ruokaa yhdessä vammaisen henkilön kanssa. Hänen on osattava soveltaa tietoa erityisruokavalioista ja valmistaa ravinto ja käsitellä se asiakkaan tarpeita vastaavaksi, ottaen huomioon esteettiset näkökohdat. Hänen on osattava opastaa ruoanvalmistuksen ja ruokailun apuvälineiden käytössä. Hänen on osattava avustaa vammaista ruokailussa. Hänen on osattava seurata vammaisen nestetasapainoa ja sen häiriöitä ja dokumentoida havainnoistaan kirjallisesti ja suullisesti. Hänen on osattava tarkkailla ja hoitaa ravitsemuksen erityistilanteita (letkuruokinta, gastrostooma ja laskimonsisäinen nestehoito). Opiskelijan on osattava tukea vammaisen henkilön seksuaalisuutta osana tämän identiteettiä ja persoonallisuutta. Opiskelijan on osattava soveltaa tietoutta oppimisvaikeuksista ja erityisopetuksesta hoidossa, kasvatuksessa ja kuntoutuksessa ja tuettava lasta, nuorta ja aikuista oppimisessa. Hänen on osattava tukea vammaista henkilöä ammatillisessa koulutuksessa ja itsenäisessä, tuetussa ja ohjatussa työssä. 118

119 VAMMAISTYÖN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava tukea vammaisen henkilön omia vahvuuksia siten, että tämä kykenee paremmin hallitsemaan elämäänsä. Hänen on osattava tukea vammaista henkilöä sosiaalisten taitojen vahvistumisessa ja edistää myös vammaisten henkilöiden keskinäistä vuorovaikutusta. Opiskelijan on osattava tehdä luovien menetelmien avulla arjesta mielekästä. Hänen on osattava hyödyntää harrasteita ja itseilmaisua eriikäisten vammaisten kuntoutuksessa ja rohkaista harrastamaan sekä osallistumaan vapaa-ajan toimintoihin. Opiskelijan on osattava työryhmän jäsenenä osallistua keskeisten terapiamenetelmien toteuttamiseen vammaistyössä. Hänen on osattava ohjata toiminnallisia ryhmiä käyttäen tietoutta kasvatus- ja ohjausmenetelmistä. Hänellä on oltava valmiuksia käyttää ja kehittää kuvallisen ilmaisun ja kädentaitojen eri lajeja. Hänen on osattava soveltaa musiikin terapeuttista käyttöä ja musiikkikasvatuksen menetelmiä tiedostaen musiikin merkityksen ja vaikutuksen eri ikäisiin. Hänen on osattava motivoida ja ohjata liikkumaan tiedostaen liikunnan positiivisista vaikutuksista suorituskykyyn, mielialaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Opiskelijan on osattava ottaa vastuu omasta ammattitaidostaan, hyvinvoinnistaan ja työkyvystään ja oltava halukas edistämään myös työyhteisön hyvinvointia. Hänen on opittava käyttämään omaa persoonaansa yhä luovemmin. Hänen on osattava tunnistaa omia valmiuksiaan ja vahvuuksiaan, vahvistaa omaa luovuuttaan ja hyödyntää työnohjausta ammatillisessa ja persoonallisessa kasvussaan. Hänen on osattava selkiyttää omaa rooliaan vammaisen henkilön tukivoimavarana, tukijana ja tarvittaessa puolestapuhujana. Hänen on osattava tuntea iloa työstään. kasvatus-, hoito-, kuntoutus- ja palvelutyö. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava laatia vammaiselle hoito- ja palvelusuunnitelma ja ylläpitää sitä yhteistyössä muun työryhmän kanssa arvioida vammaisen henkilön ja hänen perheensä ulkopuolisen avun tarve ja selviytyminen päivittäisistä toiminnoista sekä työryhmän jäsenenä ohjattava heitä yhteiskunnan tarjoaman tuen saannissa ohjata, tukea ja neuvoa yksilöllisessä tai ryhmämuotoisessa asumisessa valmistaa vammaiselle sopivaa ruokaa ja ohjata ruoanlaitossa ja apuvälineiden käytössä ohjeiden mukaan seurata nestetasapainon häiriöitä ja tiedottaa siitä moniammatilliselle työryhmälle 119

120 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI toteuttaa vammaisen henkilön asento- ja liikehoitoa annettujen ohjeiden mukaan ja ohjata apuvälineiden hankinnassa ja käytössä yhteistyössä työryhmän kanssa tukea vammaista henkilöä ammatillisessa koulutuksessa ja itsenäisessä, tuetussa ja ohjatussa työssä pyytäen ajoittain apua ja ohjeita järjestää yleensä itsenäisesti virikkeitä tukea vammaista henkilöä sosiaalisten taitojen ylläpitämisessä ratkaista lähihoitajan työssä eteen tulevia ongelmia, haettava tarvittaessa apua ja tunnettava oman osaamisensa mahdollisuudet ja rajat. VANHUSTYÖN KOULUTUSOHJELMA VANHUSTYÖ, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen). Vanhustyön koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimispaikoiksi käyvät kotihoito (kotipalvelu, kotisairaanhoito), päiväkeskukset, päiväsairaalat, terveyskeskuksen vuodeosasto, vanhainkoti, pitkäaikaissairaala, sairaalan dementiayksikkö, geriatriset ja psykogeriatriset osastot ja asumispalveluyksiköt, palvelutalot, pienryhmäkodit ja niiden toimintakeskukset. Vanhustyön opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: vanhustyön etiikka ja asema yhteiskunnassa (4 ov), vanhuksen kohtaaminen (8 ov), yksilöllinen vanhustyö (28 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). VANHUSTYÖN ETIIKKA JA ASEMA YHTEISKUNNASSA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava arvostaa vanhuksen ainutlaatuista elämänhistoriaa ja ottaa huomioon tämän ihmisyyden eri puolet (biologinen, fyysinen, psyykkinen ja kokemuksellinen sekä sosiaalinen kokonaisuus). Opiskelijan on osattava ottaa työssään huomioon vanhuksen perhe, lähiyhteisö ja hoitoyhteisö ja edistettävä tämän osallistumista yhteiskuntaan. Hänen on osattava soveltaa tietoutta eri kulttuurien suhtautumisesta vanhuuteen monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Hänen on 120

121 VANHUSTYÖN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä (T1) toimittava työssään vanhuslähtöisesti ja osattava tiedostaa omia vanhenemiseen liittyviä käsityksiään, asenteitaan ja arvojaan. Hänen on osattava arvostaa vanhustyötä ammattina ja osattava arvioida hoitotyön eettisten periaatteiden merkitystä omissa valinnoissaan sekä yleisemmin vanhustyössä. Opiskelijan on osattava soveltaa vanhustyön historian ja nykyhetken tietoutta, tuntea ajankohtaisia vanhuskysymyksiä ja pohtia tulevaisuuden haasteita työnsä kehittämisessä. Hänen on osattava ottaa huomioon työssään vanhenemiseen liittyvät väestölliset ja yhteiskunnalliset muutokset ja vanhenevan väestön määrän kasvu. Hänen on osattava toimia vanhustyötä ohjaavien hoito- ja palvelujärjestelmän säädösten mukaan. Hänen on osattava varmistaa osaltaan hoito- ja palveluketjujen toimivuus. Hänen on osattava tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja toimia verkostoissa. Opiskelijan on osattava hyödyntää laatuajattelua ja hallittava tavallisimmat laadun kehittämisen menetelmät sekä omassa työssään että vanhusten hoito- ja palvelujärjestelmiä kehitettäessä. Hänen on osattava soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja osattava valita hoito- ja kulutustarvikkeita elinkaarianalyysin mukaan. Hänen on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. Opiskelijan on osattava noudattaa työssään ammattieettisiä periaatteita ja säädöksiä käyttää uudistuvaa vanhuskäsitystä työssään, vaikka tarvitseekin ajoittain vielä ohjausta toimia voimavaralähtöisesti yhteistyössä vanhusten ja heidän läheistensä kanssa toimia yhteistyössä vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjien kanssa toimia vanhustyön laatuajattelun mukaan, vaikka tarvitseekin vielä ajoittain ohjausta noudattaa kestävän kehityksen periaatetta työssään, vaikka tarvitseekin vielä ajoittain ohjausta laatia työhakemus laatia työsopimus. 121

122 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI VANHUKSEN KOHTAAMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kunnioittaa vanhuksen itsemääräämisoikeutta ja ottaa vanhus ja hänen läheisensä mukaan hoitoa ja kuntoutusta koskeviin valintoihin ja päätöksentekoon. Hänen on osattava tukea vanhuksen voimavaroja ja toimia voimavaralähtöisesti ja myönteisen ihmiskäsityksen mukaisesti. Hänen on osattava edistää vanhuksen täysivaltaisia mahdollisuuksia hyvään ja mielekkääseen elämään. Opiskelijan on osattava soveltaa hoitotyössä tietoutta yleisimmistä vanhusten fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista ja niiden hoidosta. Hänen on osattava hoitaa dementikkoja, aivovaurion saaneita ja psykogeriatrisia potilaita ja tiedettävä, millaisia haasteita nämä potilasryhmät tuovat vanhustyölle. Hänen on osattava ottaa huomioon työssään vanhenemisen vaikutuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, rooleihin, käyttäytymiseen, muistiin, oppimiskykyyn ja henkiseen suorituskykyyn ja tukea vanhuuteen sosiaalistumista. Hänen on osattava ottaa huomioon aistitoimintojen muutokset ja niiden vaikutukset henkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja suorituskykyyn ja tuettava vanhusta ja hänen läheisiään selviytymisessä. Hänen on osattava selittää vanhukselle ikääntymisen myötä tapahtuvia muutoksia, kuten unen ja unettomuuden eri muotoja ja syitä. Opiskelijan on osattava ehkäistä vanhusten kaltoinkohtelun ja syrjäytymisen syitä. Opiskelijan on osattava arvioida vanhuksen päihteiden käyttöä ja tunnistaa riskialtis käytös. Hänen on tuettava ja ohjattava vanhusta ja hänen läheisiään erilaisten päihdeongelmien hoidossa. Hänen on kyettävä kohtaamaan aggressiivisesti käyttäytyvä vanhus tai hänen läheisensä. Hänen on hallittava väkivaltatilanteet ja osattava tarvittaessa puolustaa itseään. Opiskelijan on osattava saada aikaan toimivaa yhteistyötä vanhuksen ja hänen läheistensä kanssa käyttää toista kotimaista kieltä työssään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 käyttää työssään tietoa vanhenemisesta, vanhenemismuutoksista ja niiden vaikutuksista vanhuksen elämään, vaikka uusissa tilanteissa esiintyykin vielä puutteita 122

123 VANHUSTYÖN KOULUTUSOHJELMA hyödyntää vanhustenhoidossa tietoutta yleisimmistä vanhuuden fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista, aivotoimintojen muutoksista, aistitoiminnoista ja rappeutumisilmiöistä, vaikka uusissa tilanteissa esiintyykin vielä puutteita ottaa huomioon vanhuuteen sopeutumista edistävät ja vaikeuttavat tekijät neuvoa vanhusta uni- ja valverytmin häiriöissä rohkaista vanhusta sosiaaliseen kanssakäymiseen. YKSILÖLLINEN VANHUSTYÖ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava määritellä vanhuksen hoidon ja huolenpidon tarve ja ottaa huomioon vanhuksen yksilölliset tavat ja tottumukset. Hänen on osallistuttava työryhmässä yksilöllisen, vanhan ihmisen tarpeista lähtevän hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja ylläpitoon. Hänen on osattava arvioida suunnitelmia ja tehdä niihin tarvittavat muutokset yhdessä työryhmän kanssa. Hänen on osattava työskennellä tehtyjen suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti yhteistyössä vanhan ihmisen ja hänen läheistensä kanssa. Opiskelijan on osattava vanhustyön keskeiset hoito- ja huolenpitomenetelmät ja arvioida niiden soveltuvuutta ja kehittää niitä edelleen. Hänen on osattava tuottaa työllään sisältöä ja arvokkuutta vanhan ihmisen elämään. Hänen on osattava ohjata vanhusta ihonhoidossa. Hänen on osattava ohjata vanhusta hampaiden ja suun hoidossa. Hänen on osattava antaa tehostettua jalkahoitoa vanhukselle. Hänen on osattava edistää vanhuksen kontinenssia ja auttaa inkontinenssiongelmissa. Hänen osattava tukea vanhuksen seksuaalisuutta osana tämän identiteettiä ja persoonallisuutta. Hänen on osattava toimia omahoitajana. Opiskelijan on osattava ohjata ja arvioida vanhuksen itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista ja kodinhoidosta. Opiskelijan on osattava arvioida asuin- ja elinympäristön vaikutuksia vanhuksen toimintakykyyn ja elämänlaatuun ja suunnitella ja edistää vanhusten elinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta (sähkö- ja paloturvallisuus) ottaen huomioon vanhuksen yksilölliset tarpeet ja tilanne. Opiskelijan on osattava arvioida vanhuksen ravitsemustilaa ja ohjata häntä ruokailutottumuksissa. Hänen on osattava soveltaa tietoa erityisruokavalioista ja valmistaa ja käsitellä ravinto vanhuksen tarpeita vastaavaksi ottaen huomioon esteettiset näkökohdat. Hänen on osattava seurata vanhuksen nestetasapainoa ja sen häiriöitä ja dokumentoida havainnoistaan kirjallisesti ja suullisesti. 123

124 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava tarkkailla tavallisimpia vanhusten käyttämiä lääkkeitä sekä niiden vaikutuksia ja haitta- ja sivuvaikutuksia ja tiedottaa havainnoistaan muille työryhmän jäsenille. Hänen on osattava tarkkailla myös vanhuksen lääkkeidenkäyttöä ja tiedottaa havainnoistaan muille työryhmän jäsenille. Hänen on osattava ohjata ja motivoida vanhusta ja hänen omaisiaan vanhukselle tarpeellisessa lääkkeidenkäytössä. Opiskelijan on osallistuttava saattohoidon suunnitteluun ja toteutukseen erilaisissa toimintaympäristöissä ja työryhmissä. Hänen on osattava antaa henkistä ja hengellistä tukea vanhukselle ja hänen omaisilleen kriisin kohdatessa. Opiskelijan on osattava tukea työryhmän jäsenenä omaishoitajien työtä. Opiskelijan on osattava ohjata toista opiskelijaa ja haluttava kehittyä ohjaajana. Opiskelijan on osattava torjua vanhustyön terveysvaaroja ja -haittoja (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristötekijät). Hänen on hallittava vanhustyössä ergonomisen työskentelyn periaatteet ja siirroissa oikea nostotekniikka. Opiskelijan on tunnettava oman osaamisensa mahdollisuudet ja rajat, hyödynnettävä työnohjausta ja oltava halukas jatkuvasti kehittämään itseään soveltaen elinikäisen oppimisen periaatteita. Hänen on osattava tarkastella ja arvioida omaa ammattitaitoaan, tarkastella kriittisesti vanhustyötä ja luoda uusia toimintatapoja yksin ja tiimin jäsenenä. Hänen on osoitettava luovaa ja yhteistyökykyistä työotetta ja osattava arvioida laatua ja kehittää vanhustyötä. Hänen on osattava ottaa vastuu omasta ammattitaidostaan, hyvinvoinnistaan ja työkyvystään ja työyhteisön hyvinvoinnista ja oltava halukas edistämään niitä ja omattava keinoja työssä jaksamisen edistämiseen ja työpaineiden ja työuupumuksen käsittelyyn. gerontologinen hoito- ja sosiaalipalvelutyö. Opiskelijan on osallistuttava työryhmän jäsenenä vanhuksen kuntoutustarpeen määrittelyyn ja osattava toteuttaa kuntoutussuunnitelmaa annettujen ohjeiden mukaan tuntien vanhustyön kuntoutuspalvelut. Hänen on osallistuttava omalla työalueellaan kuntoutuksen moniammatilliseen yhteistyöhön. Opiskelijan on osattava motivoida ja kannustaa vanhuksia aktiivisuuteen. Hänen on osattava motivoida ja ohjata vanhusta liikkumaan ja tiedettävä liikunnan positiivisista vaikutuksista suorituskykyyn, mielialaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Hänen on osattava motivoida 124

125 VANHUSTYÖN KOULUTUSOHJELMA vanhusta ehkäisemään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia. Hänen on osattava ohjata apuvälineiden käytössä. Opiskelijan on osattava suunnitella, toteuttaa ja arvioida arjen mielekkyyttä edistävää toimintaa yhteistyössä vanhuksen ja työyhteisön kanssa. Hänen on omattava valmiuksia käyttää kuvallisen ilmaisun ja kädentaitojen eri lajeja ja sovellettava musiikin terapeuttista käyttöä vanhustyössä. Hänen on osattava käyttää muisteluterapiaa ja järjestää virikkeitä myös heikkokuntoisille vanhuksille. Hänen on osattava käyttää puhetta tukevia ja korvaavia viestintämenetelmiä. Opiskelijan on osattava soveltaa keskeisiä toiminnallisia terapia- ja kuntoutusmenetelmiä vanhustyössä ohjeiden mukaan. Hänen on osattava ohjata yksilöitä ja pienryhmiä ja selviytyä siitä tarvittaessa itsenäisesti. Hänen on osattava ohjata toiminnallisia vanhusryhmiä. Hänen on osattava edistää vanhuksen ja ryhmän välistä vuorovaikutusta ja sosiaalistumista ja osata ryhmädynamiikan perusteet. arjen mielekkyyden edistäminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää erilaisia tiedonkeruumenetelmiä vanhuksen hoidon ja palvelun suunnittelussa ja osattava laatia vanhukselle hoitosuunnitelma, vaikka tarvitseekin työssään vielä ajoittain ohjausta hallita gerontologinen hoitotyö ja sosiaalipalvelutyö työryhmässä, vaikka tarvitseekin työssään ajoittain vielä ohjausta arvioida vanhuksen toimintakykyisyyttä koti- ja laitoshoidossa muiden työryhmän jäsenten kanssa, kun laaditaan tai tarkistetaan hoitoja palvelussuunnitelmaa huolehtia vanhuksen toimintaympäristön viihtyisyydestä, puhtaudesta ja turvallisuudesta valmistaa vanhukselle sopivaa ruokaa, käsitellä ravinto sopivaan muotoon ja ohjata apuvälineitä käyttävää vanhusta seurata nestetasapainon häiriötilassa olevaa vanhusta ja dokumentoida ja tiedottaa siitä moniammatillisen työryhmän jäsenenä jakaa ja antaa vanhustenhoidossa käytettäviä lääkkeitä turvallisesti määräysten mukaan (p.o., s.c., rect., inh. ja i.m.) ja seurata lääkkeiden vaikutusta ja haitta- ja sivuvaikutuksia sekä tiedottaa havainnoistaan työryhmän muille jäsenille toimia saattohoidossa työryhmän jäsenenä ja lohduttaa kuolevaa ihmistä sekä hänen läheisiään 125

126 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI ottaa työssään huomioon terveysvaaroja ja -haittoja aiheuttavat tekijät tutuissa, usein toistuvissa tilanteissa, vaikka ei vielä osaakaan soveltaa tietoa uusissa tilanteissa ratkaista lähihoitajan työssä eteen tulevia ongelmia hakien apua ja tuntea oman osaamisensa rajat ja mahdollisuudet soveltaa kuntouttavaa työotetta vanhustyössä toteuttaa kuntoutussuunnitelmaa annettujen ohjeiden mukaan huolehtia vanhuksen virkeän ja mielekkään päivän toteutumisesta tehdyn suunnitelman mukaan ohjata vanhusta ja toiminnallista vanhusryhmää, vaikka vielä joskus tarvitsee apua tukea vanhusta sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ohjata vanhusta apuvälineiden ja laitteiden käytössä annettujen ohjeiden mukaan. ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNAN KOULUTUSOHJELMA ASIAKASPALVELU JA TIETOHALLINTA, 40 OV Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen) sekä valinnaisista opinnoista suoritettua tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään 2 ov. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma sisältää työssäoppimista vähintään 14 ov. Työssäoppimispaikoiksi käyvät terveyskeskusten vastaanotot, erikoissairaanhoidossa vuodeosastot ja poliklinikat, saneluiden kirjoittamisyksiköt ja sosiaalihuollon eri toimintayksiköt. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan opintokokonaisuuteen kuuluu seuraavat opinnot: asiakaspalvelu ja ohjaus (4 ov), tietohallinta (4 ov), sosiaali- ja terveysalan sihteerin työ (20 ov), hoito ja huolenpito (12 ov) ja muut valinnaiset opinnot 10 ov (ks. kohta ). 126

127 ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNAN KOULUTUSOHJELMA ASIAKASPALVELU JA OHJAUS Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava tukeutua työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustaan ja ammattieettisiin periaatteisiin. Hänen on osattava ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa arvo- ja normiristiriitoja eettisesti kestävällä tavalla erityisesti työelämään ja omaan ammattialaan liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijan on hallittava yksilöllinen asiakaspalvelu vastaanottotilanteessa ja asiakaslähtöinen puhelinpalvelu ja osattava määritellä hoidon tarve puhelimessa. Hänen on kyettävä ohjaamaan asiakkaita hoitoon hakeutumisessa ja osattava neuvoa yksilöllisesti asiakkaita sekä heidän läheisiään. Hänen on kyettävä tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen kulttuuritaustaltaan erilaisten asiakkaiden, heidän läheistensä ja työtovereidensa kanssa. Hänen on osattava käyttää työssään toista kotimaista kieltä. Opiskelijan on osattava hallita väkivaltatilanteita, tunnistaa kriisien ja erilaisten elämäntilanteiden aiheuttamia muutoksia asiakkaassa ja toimia niiden mukaan. Opiskelijan on osattava ottaa vastaan ja pyytää palautetta ja ohjausta ja käytettävä niitä hyväksi ammatillisessa kehittymisessään. asiakaspalvelu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Opiskelija on osattava ohjata asiakasta ja hänen läheisiään heidän tarpeidensa mukaan. Hänen on hallittava erilaisia ohjausmenetelmiä, kuten keskustelu, demonstraatio ja yksilö- tai ryhmäohjaus, ja osattava käyttää niitä joustavasti. Hänen on osattava havainnollistaa ohjausta erilaisilla keinoilla sekä perustella toimintansa. Hänen on osattava tehostaa ohjausta kirjallisilla ohjeilla ja muulla ohjausmateriaalilla. Hänen on osattava ohjata ja neuvoa asiakasta suunnitelmallisesti. Hänen on osattava kuunnella ja vastaanottaa asiakkaiden tunnereaktioita, osoitettava myötätuntoa ja tuettava asiakasta tekemään omia ratkaisuja. Hänen on osattava huomata, miten hänen oma käytöksensä vaikuttaa asiakkaiden ja työyhteisön tunteisiin ja edistää myönteistä ilmapiiriä. asiakkaan ohjaus. Opiskelijan on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrittelevät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus. 127

128 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI työsuhteen solmiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) TIETOHALLINTA Opiskelijan on osattava kohdata asiakas yksilöllisesti vastaanottotilanteessa käyttää työssään toista kotimaista kieltä yleisen kielitutkinnon taitotasolla 2 arvioida puhelimessa hoidon kiireellisyys ja ohjata hoitoon hakeutumisessa toimia asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti ohjata vastaanottotilanteessa ulkomaalaisia ja eri kulttuureista tulevia ja hakea tarvittaessa apua muilta työryhmän jäseniltä toimia ammatillisesti ja hyödyntää moniammatillista yhteistyötä kriisitilanteissa (esimerkiksi alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena olevat, itsemurhaa yrittäneet ja väkivaltaiset potilaat) käyttää ohjauskeskustelua asiakkaan hoidon ohjauksessa, vaikka vielä ajoittain tarvitsee ohjausta ohjata yksilöitä ja ryhmiä toistuvissa ja samankaltaisissa tilanteissa havainnollistaa ohjausta erilaisten materiaalien avulla perustella toimintatapansa ja ratkaisunsa usein toistuvissa tilanteissa laatia työhakemus laatia työsopimus. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava käyttää sosiaali- ja terveysalan tietoverkkoja omaan ammattialaansa kuuluvissa tehtävissä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon paikallis- ja alueverkot sekä intra-, ekstra- ja Internet-verkot. Hänen on osattava käyttää yleisimpiä potilashallinto-ohjelmia, kuten asiakasrekisteriä, ajanvarausjärjestelmää, laskutusjärjestelmää sekä hoito- ja palvelujärjestelmiä. Hänen on osattava käyttää etäterveydenhuollon käsitteitä ja hallita verkkopohjaisen viestinnän perusteet (sähköposti, tiedostojen siirto, verkkopuhelin- ja videoneuvottelu ja verkkolähetejärjestelmä) sekä avustaa telelääketieteellisissä sovelluksissa. Hänen on osattava laatia potilasohjeita www-sivuille annetun materiaalin pohjalta. Hänen on tunnettava älykorttipohjaisten sovellusten käytön perusteet ja osattava käyttää niitä. Hänen on osattava noudattaa tietosuojaa säädösten edellyttämällä tavalla ja hallita keskeisimmät suojauk- 128

129 ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNAN KOULUTUSOHJELMA seen käytettävät menetelmät. Hänen on osattava ohjata muita työyhteisön jäseniä tietoteknisissä kysymyksissä sekä laitteiden ja ohjelmien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. tietotekninen osaaminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää sähköpostia ja ymmärrettävä verkkopohjaisen viestinnän perusteet käyttää potilashallinto-ohjelmia, sähköistä lähetejärjestelmää ja älykorttia, vaikka toiminta vaatiikin vielä harjaantumista seurata terveydenhuollon informaatioteknologian ja etäterveydenhuollon kehitystä ja soveltaa sitä työssään, vaikka toiminta vaatiikin vielä harjaantumista noudattaa työssään tietosuojaa auttaa muita tietokoneen, oheislaitteiden ja perusohjelmien käytössä tilanteissa, jotka eivät ole erityisen vaativia. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SIHTEERIN TYÖ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on osattava toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin työssä ja kehittää työtään. Hänen on noudatettava potilaan oikeudellista asemaa määrittelevää lainsäädäntöä (esim. laki potilaan asemasta ja oikeuksista, tietosuojarekisteri ja potilasvakuutuslaki). Opiskelijan on osattava ilmaista asiansa erilaisissa viestintätilanteissa selkeästi ja tavoitteellisesti ja osattava laatia kirjallisia ja sähköisiä asiakirjoja sosiaali- ja terveysalan erilaisiin tarpeisiin. Hänen on osattava käyttää kymmensormijärjestelmää saneluiden kirjoittamisessa ja kirjoittaa asiallista ja virheetöntä tekstiä. Hänen on käytettävä asiakirjojen laatimisessa lääketieteellistä ammattisanastoa (latina) oikein. Opiskelijan on osattava käyttää tietotekniikkaa hallinnollisissa tehtävissä (potilasasiakirjojen kirjoittaminen, arkistointi ja tilastointi jne.). Opiskelijan on hallittava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja maksujärjestelmä, palvelumaksujen erilaiset korvausjärjestelmät (Kela, vakuutusyhtiöt, sairausvakuutus ja vammaispalvelut) ja osattava ohjata asiakasta niiden käytössä. 129

130 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava alan yritystoimintaa ja osattava hankkia tarvittaessa itsenäisesti tietoa yrittäjyyteen liittyvistä kysymyksistä. Hänellä on oltava valmiudet toimia sosiaali- ja terveysalan sihteeripalveluja tuottavassa yrityksessä. Hänen on osattava taloudellisen ajattelun perusteet ja osattava työskennellä kustannustietoisesti. Hänen on osattava hankkia itsenäisesti tietoa sosiaali- ja terveysalan muutoksista ja oltava tietoinen niiden vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään ja omaan työhönsä. Opiskelijan on osattava ylläpitää työkykyään mm. ergonomian avulla. Hänen on löydettävä keinoja työssä jaksamiseen sekä työpaineiden ja työuupumuksen käsittelemiseen. Opiskelijan on osattava antaa yksilöllistä opiskelijaohjausta sosiaalija terveysalan sihteerin työssä. Opiskelijan on osattava huolehtia asiakkaan, työntekijöiden ja hoitoja huolenpitotyön toimintayhteisön viihtyisyydestä ja edistää sitä. Hänen on tunnettava työpaikan turvallisuutta koskevat suunnitelmat ja osattava toimia niiden mukaisesti. sihteerin työn hallinta. Opiskelija on osattava käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia ajanvarauskäytäntöjä. Hänen on osattava suunnitella yhdessä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa ajan- ja hoidonvarauksia sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköissä. Hänen on osattava käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä hoidonporrastusta asiakkaan jatkohoidon järjestämiseksi ja turvaamiseksi. ajanvarausjärjestelmä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava toimia potilaan oikeudellista asemaa määrittelevän lainsäädännön (laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä potilasvahinkolaki) mukaan noudattaa tietosuojaa kirjoittaa koneella kymmensormijärjestelmällä kirjoittaa saneluita käyttää asianmukaista sosiaali- ja terveysalan ammattisanastoa ja lääketieteellistä terminologiaa asiakirjoissa 130

131 ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNAN KOULUTUSOHJELMA HOITO JA HUOLENPITO laatia hoito- ja sosiaalipalvelutyön suunnitelmia ja tilastoja annettujen ohjeiden mukaan periä sosiaali- ja terveysalan palvelumaksuja ja laatia korvauksiin liittyviä todistuksia (Kela, vakuutusyhtiö, sairausvakuutus ja vammaispalvelut) annettujen ohjeiden mukaan toimia työssään taloudellisesti ja kustannustietoisesti, vaikka ajoittain vielä tarvitsee ohjausta ottaa huomioon työsuojelu sekä työkyvyn ylläpitämisen tärkeys omassa työssään ohjata opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan sihteerin työssä, vaikka ohjauksessa löytyy vielä puutteita huolehtia työympäristönsä siisteydestä toimia ohjeiden mukaisesti katastrofitilanteissa suunnitella ajanvarauksen hoito kiireellisyyden mukaisesti käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon hoidonporrastusta asiakkaan jatkohoidon toteutuksessa. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on hallittava vastaanotto- ja polikliinisen hoitotyön toimintaperiaatteet ja osattava ohjata asiakkaita tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistautumisessa. Hänen on otettava asiakkaan tarpeet huomioon myös tutkimusten aikana ja toimenpiteiden jälkeen. Opiskelijan on osattava valmistaa asiakas toimenpiteeseen, tarkkailla häntä toimenpiteen aikana ja sen jälkeen ja dokumentoida huomioistaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Hänen on osattava avustaa lääkäriä tavallisimmissa toimenpiteissä. Hänen on osattava ottaa tavallisimmat veri-, virtsa- ja muut eritenäytteet ja tehdä tavallisimpia perustutkimuksia. Hänen on tunnettava tavallisimmat laboratorio- ja röntgentutkimukset ja osattava ohjata asiakasta niihin valmistautumisessa. Hänen on hallittava ihmisen anatomia ja fysiologia niin, että osaa käyttää tietämystään hyväksi erilaisissa hoitotilanteissa. Opiskelijan on osattava siirtää ja nostaa asiakasta vahinkoa tuottamatta ja omaa tuki- ja liikuntaelimistöään säästäen. Opiskelijan on osattava toimia työryhmän jäsenenä elvytyksessä ja muissa polikliinisissa ensihoitotilanteissa. Hänen on osattava vastata asiakkaan ja tämän läheisten tarpeisiin erilaisissa hoito- ja huolenpitotilanteissa ja myös elämän päättövaiheessa. Opiskelijan on osattava tehdä päätöksiä, ratkaista lähihoitajan työssä eteen tulevia ongelmia ja hankkia tarvittaessa lisätietoa, ohjausta ja tukea ratkaisuilleen. Hänen on osattava reflektoida itseään lähihoitajana 131

132 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI ja kehittää itseohjautuvasti omaa persoonallisuuttaan ja ammattitaitoaan. Hänellä on oltava selkeä näkemys omasta vastuustaan ja itsenäisyyden asteesta työssään ja sen organisoinnissa, ja hänen tulee ottaa vastuu työstään. Hänen on noudatettava aseptiikkaa työssään käyttäen hyväksi mikrobiologian tietopohjaa. Hänen on pystyttävä tarvittaessa joustavasti siirtymään toiseen perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon työyhteisöön. vastaanotto ja polikliininen hoitotyö. Opiskelijan on hallittava lääkehoito. Hänen on hallittava vastaanotolla ja polikliinisessa hoidossa käytettävän lääkehoidon terminologia ja laskutoimitukset niin, että pystyy turvaamaan asiakkaalle oikean lääkeannoksen. Hänen on osattava annostella lääkkeet virheettömästi, tietää oma vastuunsa lääkehoidon toteuttamisessa ja toimia sen mukaisesti. Opiskelijan on hallittava tavallisimmat vastaanotto- ja ensihoitotyössä käytettävät lääkkeet ja osattava tunnistaa niiden vaikutukset, yhteisvaikutukset ja sivuoireet. Hänen on osattava ohjata asiakasta lääkkeiden käyttöön ja lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä (esim. lääkemääräys eli resepti, lasten ja vanhusten lääkehoito ja lääkkeiden vaikutukset). Hänen on tunnettava osaamisensa ja toimivaltansa mahdollisuudet ja rajat ja uskottava omiin kykyihinsä ja taitoihinsa. lääkehoito. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava toimia vastaanotto- ja polikliinisen hoitotyön periaatteiden mukaan ottaa verensokeri-, hemoglobiini-, keskivirtsa-, nielu- ja bakteerinäyte ja EKG ja tehdä PEF- ja happisaturaatiomittaus, vaikka toiminta vaatiikin vielä harjaantumista ohjata ja auttaa asiakasta mm. myelografiaan, kolografiaan, urografiaan, venografiaan ja arteriografiaan valmistautumisessa avustaa ohjattuna lääkäriä haavan ompelussa, patin poistossa, kipsauksessa, gynekologisessa perustutkimuksessa ja näytteiden otossa, virtsarakon tähystyksessä, endoskopiatutkimuksissa, nenäverenvuodon tyrehdyttämisessä, max-punktion suorittamisessa, parasenteesissä, lannepistossa ja siihen liittyvässä näytteiden otossa ja valmistaa asiakas näihin toimenpiteisiin, vaikka toiminta vaatiikin vielä harjaantumista 132

133 ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNAN KOULUTUSOHJELMA tarkkailla asiakasta toimenpiteen aikana (esim. verenpaine, hengitys ja pelko), dokumentoida havainnot hoitopaikan käytäntöjä noudattaen seurantalomakkeeseen sekä tiedottaa asiakkaan tilaa uhkaavista havainnoistaan välittömästi työryhmän jäsenille antaa asiakkaalle kotihoito-ohjeet toimenpiteen jälkeen noudattaen sovittuja hoitopaikan käytäntöjä varata ennen toimenpidettä tarvittava välineistö ja laitteet aseptiikan periaatteita noudattaen ja järjestää toimenpiteen jälkeen välineistö välinehuoltoon toteuttaa työryhmän jäsenenä peruselvytys polikliinisessa hoidossa tuntea vastaanotto- ja polikliinisessa hoidossa käytettävät lääkelaskutoimitukset ja vastuunsa lääkehoidossa tuntea tavallisimmat vastaanotto- ja polikliinisessa hoidossa käytettävät lääkkeet, niiden vaikutukset ja haittavaikutukset (sydän-, sokeritauti-, kipulääkkeet ja anestesia-aineet, psyyken- ja mikrobilääkkeet) ja käyttää tietouttaan asiakkaiden/potilaiden ohjauksessa selostaa asiakkaalle lääkemääräyksen antama informaatio ohjata asiakkaita, erityisesti lapsia, heidän vanhempiaan ja vanhuksia lääkehoidon toteutuksessa MUUT VALINNAISET OPINNOT, 2 OV Koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa voi ammatillisiin opintoihin sisältyä valinnaisina opintoina kohdissa mainittujen opintokokonaisuuksien lisäksi työelämän alueellisten tai paikallisten tarpeiden mukaisia opintoja, muita ammatillisia opintoja syventäviä tai laajentavia opintoja, yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja. Jos opiskelija, joka opiskelee lain L 630/1998 mukaisesti, haluaa vahvistaa jatko-opintovalmiuksiaan tai suorittaa ylioppilastutkinnon, koulutuksen järjestäjä voi päättää 10 ov:n laajuisen valinnaisuuden lisäämisestä opintoihin. Ammattitaitovaatimukset ovat silti samat kuin muilla opiskelijoilla, ja ammatilliset opinnot on valinnaisuudesta huolimatta suoritettava hyväksyttävästi. Tässä tarkoitettujen opintojen laajuus voi tutkinnossa olla enintään 10 opintoviikkoa. 133

134 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.3 VAPAASTI VALITTAVIEN OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan tulee sisällyttää opintoihinsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja, joiden tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja arvioinnista tulee tehdä opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. 3.4 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET Opinto-ohjausta tulee sisällyttää vähintään 1,5 opintoviikkoa opiskelijan opintoihin. Näiden opintojen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun, jolloin hänen on tiedettävä tutkintoon sisältyvät opinnot ja valinnaisuus. Opiskelijan on osattava seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnittelulle. Hänen tulee osata hakea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa sekä työtä tai opiskelupaikkaa myös ulkomailta. 3.5 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA ARVIOINTI Opintoihin sisältyy opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus, kuten kirjallinen työ, multimedia- tai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote, ja joka toteuttaa tutkinnon tavoitteita. Opiskelijan on osattava suunnitella opinnäytetyönsä oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Opinnäytetyötä tehdessään hänen on osattava työskennellä omatoimisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Hänen on osattava etsiä opinnäytetyössä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti. Hänen on osattava yhdistellä tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Hänen on osattava itsenäisesti ratkaista opinnäytetyöhönsä liittyviä ongelmia ja arvioida opinnäytetyön etenemistä ja sen tuloksia. Hänen on osattava esitellä opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti. 134

135 Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyönä alan perustehtäviä kokoava tai yksittäisen osaalueen tehtäväkokonaisuus suunnitella ohjattuna opinnäytetyönsä hankkia ohjatusti tietoa keskeisistä lähteistä valita ohjattuna tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät opinnäytetyöhönsä pyytää tarvittaessa apua opinnäytetyön laadinnassa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen arvioida ohjatusti opinnäytetyönsä etenemistä ja sopia poikkeamista arvioida opinnäytetyönsä onnistumista esitellä opinnäytetyönsä ymmärrettävästi kirjallisesti tai suullisesti. 135

136 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TOTEUTTAMINEN 1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 25 ) on säädetty, arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Arvioinnin on perustuttava opiskelijan omaan itsearviointiin sekä opiskelijan, opettajien ja työssäoppimisen ajalla työpaikkakouluttajien kanssa käytyyn arviointikeskusteluun. Arvioinnin tulee opiskelijan ohjauksen lisäksi tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 10, 11 ) on säädetty, opiskelijan arvioinnin tulee olla laadullista eli opiskelijan osaamista on verrattava opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kriteereihin. Opintojaksojen arvioinnilla tulee tukea opiskelijaa opintokokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintokokonaisuuden arvosanaa annettaessa on painotettava loppuvaiheen osaamista. Osaaminen tulee todentaa näytöillä. Opintojaksojen arviointituloksia ei voida mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai painottaa. Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Koska opiskelijat osaavat ilmaista osaamisensa eri tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensa muutenkin kuin kirjallisesti. Erityisesti vamman, sairauden ja niihin rinnastettavien oppimisvaikeuksien, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriön, ollessa kyseessä on käytettävä kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää. Kaikille opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden so- 136

137 veltamisesta, kuten arvioinnin tehtävistä, arvioinnin kohteista, arvosanan muodostumisesta, arvosana-asteikosta ja vaatimustasoista, arvosanan uusimisesta ja opintojen etenemisen edellyttävistä opinnoista, työssäoppimisen arvioinnista, arvioinnin oikaisemisesta, hyväksiluettujen opintojen arvioinnista, arvosanojen dokumentoinnista sekä opintokortin ja tutkintotodistuksen sisällöstä. 3 ARVOSANAN ANTAMINEN Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 10 ) on säädetty, arvosanat on annettava kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista opintokokonaisuuksista, myös ammatillisiin opintoihin kuuluvista muista valinnaisista opinnoista. Kun opiskelija on opiskellut lain 630/98 12 :n mukaisesti, kyseisten opintojen kohdalle merkitään tutkintotodistukseen viite ja alalaitaan merkintä: Toteutettu lain 630/98 12 :n mukaisesti. Mikäli yhteisiä opintoja on lisäksi opiskeltu vapaasti valittavien opintojen yhteydessä, ne voidaan yhdistää yhteisten opintojen arviointiin. Tällöin yhteisten opintojen laajuus ylittää 20 ov. Vapaasti valittavien opintojen yhteyteen tulee maininta opinnoista ja alaviite: Suoritettu yhteisten opintojen yhteydessä. Valtioneuvoston päättämistä yhteisistä opinnoista (20 ov) on annettava erilliset arvosanat. Ammatillisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvät yhteiset opinnot on arvioitava ammatillisten opintokokonaisuuksien osana. Opiskelijalle annettavassa opintokortissa nämä opinnot on eriteltävä hyväksilukemista ja jatko-opintoja varten. Opintokokonaisuuden osa on voitava hyväksyä suoritetuksi tai lukea hyväksi myös ilman arvosanaa. Tällöin on varmistuttava, että opiskelijalle pystytään antamaan opintokokonaisuudesta arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyö on arvioitava niiden opintokokonaisuuksien osana, joihin se sisältyy. Opinnäytetyöstä on annettava myös erillinen arvosana, ja se on merkittävä tutkintotodistukseen. Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen on arvioitava niiden ammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joihin työssäoppiminen sisältyy. Tutkintotodistukseen on merkittävä erikseen näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei merkitä. 4 HYVÄKSILUKEMINEN Sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 30, A 811/98, 13 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Siirryttäessä tutkinnosta toiseen tai lukiosta toisen asteen ammatilliseen 137

138 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI koulutukseen on luettava hyväksi vähintään suoritetut yhteiset opinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Kesätyö ja ennalta hankittu työkokemus tulee hyväksilukea, mikäli näin hankittu osaaminen todetaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiseksi. Oppilaitoksessa on verrattava, että opinnot ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Tarvittaessa on todettava osaamisen vastaavuus erilaisilla näytöillä. Hyväksilukemista on edistettävä kehittämällä erilaisia sitä helpottavia arviointimuotoja. Kun opiskelijan hyväksiluettavat aikaisemmat opinnot tai toisessa oppilaitoksessa samanaikaisesti suoritetut opinnot korvaavat koko opintokokonaisuuden, arvosana on siirrettävä todistukseen. Jos arvosanaasteikko eroaa, on käytettävä luvussa 4.3 olevaa arvosanojen muuntokaavaa. Todistukseen on lisättävä viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos muualla suoritetuista opinnoista ei ole arvosanaa, tulee järjestää erillinen arviointi. 5 OPINTOJEN UUSIMINEN Opintojen uusimisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 12 ) on säädetty. 6 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 15 ) on säädetty. 4.2 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on johdettava opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteissa esitetyistä tavoitteista. Arvioinnin on kohdistuttava yhteisiin painotuksiin ja kaikille aloille yhteiseen ydinosaamiseen, työmenetelmien, välineiden, materiaalin ja työprosessin, työturvallisuuden sekä työn perustana olevan tiedon hallintaan. Oppilaitoksessa tulee määritellä opintokokonaisuuksien arviointikriteerit seuraavassa määriteltyjen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän osaamisen tasojen pohjalta. Tyydyttävä: Opiskelijan on pystyttävä työllistymään tutkintoa vastaavalle ammattialalle ja koulutusohjelman mukaisiin tehtäviin joistakin työtaitojen ja tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta. Opiskelijan on osattava 138

139 käyttää tavallisimpia työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja sekä osattava sosiaali- ja terveysalan perustehtävät. Opiskelijan on osattava toimia tutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on osattava käyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Hänen on osattava ohjattuna etsiä työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää se ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. Hänen tulee tehdä annetut tehtävät ja osata arvioida itseään ja työnsä onnistumista. Hänen tulee noudattaa työaikoja, työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita sekä neuvotella poikkeamista. Hyvä: Opiskelijan on osattava käyttää sosiaali- ja terveysalan työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Hänen on osattava alansa keskeiset työtehtävät. Opiskelijan on osattava toimia erilaisissa tilanteissa ja ryhmässä sekä käyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. Hänen on osattava luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. Opiskelijan on osattava hahmottaa työnsä kokonaisuutena. Hänen on osattava ottaa huomioon työpaikkansa erityistarpeita. Opiskelijan on osattava soveltaa sääntöjä ja ohjeita erilaisissa tilanteissa ja noudattaa työturvallisuusohjeita. Opiskelijan on tehtävä annetut tehtävät omatoimisesti ja arvioitava itseään ja työtään monipuolisesti. Hänen on osattava arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Kiitettävä: Opiskelijan on osattava tietoisesti valita työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää menetelmiä ja välineitä oikein. Hänen on osattava arvioida ja kehittää työskentelytapojaan. Hänen on osattava toimia aktiivisesti ja kannustavasti erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä ja eri sidosryhmien kanssa. Hänen on osattava löytää uusia ratkaisuja ja osata ratkaista ristiriitatilanteita. Opiskelijan on osattava tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä. Hänen on osattava kehittää omaa työtään, työympäristöään ja työturvallisuutta sekä kehittää ja arvioida itseään monipuolisesti voidakseen toimia muuttuvissa oloissa. Opiskelijan on osattava arvioida hankkimansa tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Hänen on osattava luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä. Hänen on osattava asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdä suunnitelmia ja pohtia erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia, niin että hän osaa valita niistä kulloinkin sopivimman. Opiskelijan on osattava toiminnassaan ottaa huomioon työpaikan erityistarpeita. Hänen on osattava hahmottaa työnsä osaksi työpaikkansa ja sen koko toimintaympäristön toimintaa. 139

140 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.3 ARVOSANA-ASTEIKKO JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN 1 ARVOSANA-ASTEIKKO Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 10 ) on säädetty. 2 ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN Opiskelijaa tulee arvioida sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintokokonaisuuksia tai sen osia. Jos eri oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, hyväksilukevan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: Lukion arvosana-asteikko Ammatillisen oppilaitoksen Asteikko (5 10) arvosana-asteikko (1 5) (1 3) erinomainen 10 kiitettävä 5 3 kiitettävä 9 kiitettävä 5 3 hyvä 8 hyvä 4 2 tyydyttävä 7 hyvä 3 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 2 1 välttävä 5 tyydyttävä NÄYTÖT Näyttöjä koskevat määräykset annetaan erikseen. 4.5 TODISTUKSET 1 TUTKINTOTODISTUS Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Tutkintotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 13 ) on säädetty. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa tutkintotodistus on annettava, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot. 140

141 Opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti suoritetussa tutkintotodistuksessa tulee olla seuraavaa: todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetun perustutkinnon nimi ja laajuus 120 ov/3 vuotta suoritetun koulutusohjelman nimi tutkintonimike suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat opintoviikkoihin sisältynyt opinnäytetyö, sen laajuus, nimi ja arvosana opintoihin sisältynyt työssäoppiminen ja sen laajuus sekä työssäoppimisen toimialue tai laajat tehtävät (ilmaistuna enintään kahdella rivillä). päiväys ja allekirjoitukset leima. Kääntöpuolelle tai lisälehdelle: todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon kansallinen taso tutkinnon EY:n luokituksen taso tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä arvosana-asteikko ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset. 2 TODISTUS Sen lisäksi, mitä todistuksen antamisesta on asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 13 ) säädetty, opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Siihen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin opintokokonaisuuksiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. 3 EROTODISTUS Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 13 ) on säädetty. 141

142 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.6 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA Opiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muutoinkin. Kun opetussuunnitelman tavoitteita on mukautettu lain 630/98 20 :n perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, lähihoitaja on otettava huomioon, mikäli opiskelun tavoitteita on mukautettu merkittävästi, opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta eikä terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeutta. Lääkehoitoa koskevaa mukauttamista ei voida tehdä. Mukautetuista tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä tutkintotodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin tavoitteille on laadittava arviointikriteerit. Arvosanaasteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. 4.7 MAAHANMUUTTAJIEN ARVIOINTI Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden oppimistulokset tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus ei vaikuta arvosanaa heikentävästi. Jos suomi tai ruotsi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava suomi/ruotsi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon äidinkielisen tasoiseksi, osaaminen tulee arvioida äidinkieli, suomen/ruotsin kieli -tavoitteiden mukaan. Tutkintotodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisesti suorituksia on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1 5. Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia/suomea toisena kotimaisena kielenä, todistukseen on merkittävä, mitä kieltä hän on sen tilalla opiskellut. 142

143 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.1 OPINTO-OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella riittävästi. Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opinto-ohjaus tulee toteuttaa siten, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa. Ammatilliseen koulutukseen valituille opiskelijoille tulee antaa tietoa suoritettavista tutkinnoista, niiden opintojen muodostumisesta ja sisällöistä sekä opinnoista, joita he tarpeidensa mukaan voivat valita muista oppilaitoksista. Opiskelijoita tulee tukea valintojen tekemisessä. Opiskelijoille on laadittava heidän valintojensa mukaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia tehtäessä on otettava erityisesti huomioon ne opiskelijat, joilla on perusopetuksen aikana tai ammatillisen koulutuksen alkaessa opiskeluun tai elämiseen liittyviä vaikeuksia. Koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tulee tehdä oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Ammatillisten oppilaitosten tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. 143

144 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.2 TYÖSSÄOPPIMINEN Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 5 ) on säädetty, tulee noudattaa työssäoppimisessa seuraavaa: Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa, ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksessa tulee päättää, miten työssäoppiminen ja työssäoppimisen tavoitteet sijoitetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tutkinnon kokonaisuuteen. Siinä on osoitettava, miten oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija voi suorittaa osan työssäoppimisesta myös ulkomailla, ja siitä on sovittava etukäteen. Vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syistä opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten sekä antaa hänelle mahdollisuuksia hankkia työssäoppimisen jaksonkin aikana opintoihin liittyvää ammattitietoutta. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. JÄRJESTÄMINEN Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 16 ) on säädetty, koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää työssäoppimisen paikka yhdessä opiskelijan kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/98, 5 ) mukaisista asioista. Työpaikalla tapahtuva koulutus tulee järjestää yleensä siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Tällöin hän on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, kuten ruokailun ja mahdollisia matkakustannuskorvauksia. Erikseen niin sovittaessa tulee työssäoppiminen voida toteuttaa myös työsopimussuhteessa. 144

145 TYÖTURVALLISUUS Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 19, 28 ) on säädetty, työturvallisuusasioissa on noudatettava seuraavaa: Kaikkien osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Tarvittaessa vastuista voidaan sopia erikseen. Ennen työn aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisen järjestämistä säätelevät lisäksi mm. laki nuorista työntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/86, muutettu 679/90 ja 1428/93) ja mainittujen säädösten nojalla annetut työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93) sekä vahingonkorvauslaki (412/74). Työssäoppimisen arvioinnista on määrätty luvussa AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi tulee jokaisella olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa samoissa ryhmissä muiden kanssa tai erityisryhmissä tai kummissakin. Ammatillisten erityisoppilaitosten tulee huolehtia ensisijaisesti vaikeavammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi niiden tulee antaa asiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetusta tulee järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tulee erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden saada erityisopetusta, jolla on turvattava henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen tulee liittää tukitoimia ja tarvittaessa kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Opetussuunnitelmassa on määriteltävä erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutus, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata 145

146 5 MUUT MÄÄRÄYKSET erityisopetukseen riittävät voimavarat. Koko oppilaitosyhteisön tulee edistää erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimista. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle erikseen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n perusteella. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelmien perusteet, tutkinnon laajuus, opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma, opiskelijan saamat palvelu- ja tukitoimet vastuuhenkilöineen sekä erityisopetuksen perusteet. Se tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan tulee sisältyä henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa tulee määritellä opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman opintokokonaisuuden tavoitteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa katso kohta 4.6. Arviointi erityisopetuksessa. Opetuksessa tulee tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita, jotta tämä sijoittuisi paremmin työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jakson aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat luvussa

147 5.4 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUSJÄRJESTELYT OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajaopiskelijoiden ammatillisten tavoitteiden tulee olla samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Oppilaitoksen opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisillä opetusjärjestelyillä. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma. Kun maahanmuuttajien koulutuksen opetussuunnitelmaan liittyy erityisiä opetusjärjestelyjä lain 630/98 21 :n mukaan, tulee noudattaa seuraavaa: Suomen/ruotsin kielen opinnot on voitava tarvittaessa järjestää suomi/ ruotsi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (luku 3, kohta ). Suomi/ruotsi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomen-/ruotsinkielisessä ympäristössä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieraan kielen opinnot voivat olla myös hänen äidinkieltään. ÄIDINKIELEN OPINNOT Valtioneuvoston päätöksen (VNp 213/99) mukaan, jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 :n 2 momentissa säädetyt äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset opinnot säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintoihin varatut voimavarat tulee voida joustavasti jakaa mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi/ruotsi toisena kielenä -opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Opiskelijoiden tulee opiskella suomen/ruotsin kieltä joko 1) suomi/ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteiden mukaisesti (luku 3, kohta ) tai 2) äidinkieli, suomi/ruotsi -opintojen tavoitteiden mukaisesti (luku 3, kohta / ), jos opiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelijan opiskelusuunnitelma voi koostua molemmista edellä mainituista opinnoista. Hän voi tarvittaessa siirtyä kesken opintojen opis- 147

148 5 MUUT MÄÄRÄYKSET kelemaan suomen/ruotsin kieltä äidinkieli, suomi/ruotsi -tavoitteiden mukaisesti. Lain (L 630, 12 3 mom) mukaan äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Yleiset opetussuunnitelman perusteet opiskelijan oman äidinkielen opetukseen ovat luvussa 3, kohdassa Koulutuksen järjestäjän on niiden pohjalta laadittava sovellukset erikseen tarvittaviin kieliin. Opiskelija voi valita oman äidinkielen opintoihin käytettäväksi äidinkielen (suomi tai ruotsi) opetukseen varattuja opintoviikkoja (4 ov) tai opiskella sitä vieraana kielenä (2 ov) tai vapaasti valittavina opintoina. Jos opiskelijan oman äidinkielen opetukseen käytetään äidinkielen (suomi tai ruotsi) opintoviikkoja, on opiskelijan opintoihin joka tapauksessa kuuluttava suomen/ruotsin kielen opintoja. TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT Maahanmuuttajaopiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti opiskelijoiden taso ja tilanne huomioon ottaen. Toisen kotimaisen kielen opinnot tulee voida korvata äidinkielen ja suomen/ruotsin kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (yhteensä 5 ov), luku 3, kohta OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 17 ) ja laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta on säädetty (L 1185/98, 17 ). Sekä nuorten että aikuisten ammatilliseen perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus voidaan järjestää ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötutkintoon valmistavana oppisopimuskoulutuksena näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan suoritetusta tutkinnosta antaa tutkintotodistuksen koulutuksen järjestäjä ja näyttötutkintona suoritetusta tutkinnosta tutkintotoimikunta. 148

149 6 OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA Lain 630/98 pykälän 14 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin. Se tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen opetukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan opetukseen. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoiden yksilölliset valinnat. OIKEUS SAADA RIITTÄVÄÄ OPETUSTA JA OHJAUSTA Opetussuunnitelmassa on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on oikeus saada riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen jokaisena päivänä. Opiskelijan on saatava riittävästi ohjausta ja tukea myös työssäoppimisen aikana ja erityisesti sen alussa. Koulutuksen järjestäjän on vastattava myös opiskelijan itsenäisten opintojen etenemisestä siten, että opiskelutehtävät suunnitellaan, opiskelijoiden työskentelyä ohjataan ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Itsenäistä opiskelua tulee seurata ja tarvittaessa tulee antaa tukiopetusta. Lähiopetuksen ja opettajan ohjauksen tulee olla keskeistä opintojen alkuvaiheessa. Kun opiskelijan itseohjautuvuus kehittyy opintojen edetessä, itsenäisen opiskelun määrää ja opiskelijan vastuuta työ- ja opiskelutehtävistä tulee lisätä vähitellen, jolloin opettajan tehtävä painottuu suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Opintojen laajuus ja tavoitteet on määritelty siten, että ne edellyttävät opiskelijalta 40 tunnin työpanosta viikossa. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että tavoitteet saavutetaan. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Opetussuunnitelmaan tulee sisällyttää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteinen osa ja tutkinnoittain eriytyvät osat. Yhteisessä osassa määritellään tarvittavin osin kaikille koulutusaloille yhteisten periaatteiden ja menettelytapojen ohella koulutusaloittain eriytyvät osat. 149

150 6 OPETUSSUUNNITELMA Yhteisen osan tulee sisältää keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategiat ja suunnitelma opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen koulutukselle asetetut tehtävät sekä tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi koulutuksen järjestäminen peruskoulutuksena ja näyttötutkintona opetuksen järjestäminen (lähi-, etä-, monimuoto-opetus, oppisopimuskoulutus) henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta aiempien opintojen hyväksilukemisen periaatteet opintojen tarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa opinto-ohjaukseen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen työssäoppimisen järjestämissuunnitelma erityisopetuksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma näyttöjen toteuttamissuunnitelma henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelma; tavoitteet, toteutus ja menetelmät, joilla kehitystä arvioidaan yhteisten painotusten, kuten kestävän kehityksen edistäminen, kansainvälisyys, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, toteuttamissuunnitelma itsearvioinnin toteuttamissuunnitelma. Tutkinnoittain tulee tehdä suunnitelma opintojen järjestämisestä ja jaksotuksesta yhteisten opintojen ja ammatillisten opintokokonaisuuksien tarkennetuista tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä sekä opinnoissa etenemisestä opintokokonaisuuksien muodostumisesta: opintojaksoista, projekteista ja muista opiskeltavista kokonaisuuksista sekä työssäoppimisesta suorituksista, jotka vaaditaan opintokokonaisuuksien arvosanojen saamiseksi aiempien opintojen hyväksilukemisen suunnitelma. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, opetussuunnitelman ja opiskelijan valintojen pohjalta laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. 150

151 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 151

152 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 152

153 1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1 NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista käsitellään yhtenä kokonaisuutena siten, että osaaminen voidaan hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan modulaarisia. Ne muodostuvat työelämästä ja sen kehittymistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista, joille on ominaista toiminnallisen ja tiedollisen perustan yhteisyys, ammattitaidon monipuolisuus sekä työprosessin ja sen tulosten yhdentyminen. Tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden osaalueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen. Ammattitaitovaatimusten kuvauksen perustana on pätevyystyypitys, jonka katsotaan parhaiten soveltuvan ammattialalle. Kuvauksessa keskitytään ammatin ydintoimintojen vaatimuksiin, toimintaprosessien hallintaan ja laaja-alaiseen ammattikäytäntöön. Vaatimukset kattavat myös työelämässä tarvittavan kielitaidon ja sosiaaliset valmiudet. 1.2 NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVA KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa edellytetään tutkinnon suorittajan osallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimiseen henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee vahvistaa opetussuunnitelma tutkintojen perusteiden mukaisesti. Koulutus ja siihen sisältyvät näytöt on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää näytöt osana valmistavaa koulutusta. Opiskelijan velvollisuutena on osallistua näyttöihin osana opintojaan. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tulee koulutuksen järjestäjän ottaa huomioon tutkintoon valmistavassa koulutuksessa terveydenhuol- 153

154 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET lon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) tarkoitus edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että lähihoitajalla on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Perustutkintoon (120 ov) valmistavan koulutuksen kesto määräytyy henkilön aikaisempien opintojen ja työkokemuksen perusteella niin, että tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on mahdollista saavuttaa. Jos opiskelija ei aiemmin ole suorittanut sosiaalija/tai terveysalan tutkintoa, valmistavan koulutuksen keston tulee olla vähintään 80 ov ja enintään 120 ov Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Niiden tavoitteet tulee ottaa kuitenkin soveltuvin osin huomioon opetussuunnitelmassa ja opetuksen järjestämisessä. 1.3 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAPOJEN JA TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN YLEISET PERUSTEET Näyttöjen arviointi edellyttää järjestelmällistä aineiston keräämistä, päätöksentekoa ja dokumentointia tutkinnon suorittajan ammatillisista ja työtoimintavalmiuksista suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin painopisteen tulee olla tekemisessä ja työssä toimimisessa. Taito tai osaaminen on arvioitava pääsääntöisesti suoraan vastaavasta työtoiminnasta. Näyttöympäristön tulee olla mahdollisimman realistinen ja autenttinen. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, aikaisempia dokumentoituja näyttöjä sekä itse- ja ryhmäarviointia. Näytöt tulee järjestää tutkinnon osittain siten, että niissä voidaan arvioida ammatinhallinnan kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota. Kohteet tulee kiinnittää ydintaitoihin, työn perustana olevan tiedon hallintaan, työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalien hallintaan sekä työprosessin hallintaan. Sekä arvioinnin kohteet että kriteerit johdetaan vastaavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteisiin perustuvat arviointikriteerit kuvaavat ja täsmentävät eritasoisia suorituksia. Kriteereillä ilmaistaan kynnykset, joiden avulla erotellaan eritasoiset suoritukset. 154

155 2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, MUODOSTUMINEN 2.1 TUTKINNON OSAT Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta ja yhdestä valinnaisesta tutkinnon osasta. Tutkinto on valmis, kun kaikki tutkintoon vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintonimike on lähihoitaja. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon yhteiset 1. Kasvun tukeminen ja ohjaus ammatilliset osat 2. Hoito ja huolenpito 3. Kuntoutumisen tukeminen Valinnaiset 4. Ensihoito ammatilliset osat 5. Kuntoutus 6. Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 7. Mielenterveys ja päihdetyö 8. Sairaanhoito ja huolenpito 9. Suu- ja hammashoito 10. Vammaistyö 11. Vanhustyö 12. Asiakaspalvelu ja tietohallinta Kuvio 1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon muodostuminen 155

156 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattitaitovaatimukset on ilmaistu tutkinnon osittain kiitettävällä tasolla asiakirjan osassa I, luku 3, kohta 2 (Ammatillisten opintojen ja työssäoppimisen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi). Samassa yhteydessä on määritetty myös alin hyväksytty suoritus eli tyydyttävään arvosanaan oikeuttava osaaminen. Tutkinnon suoritusjärjestys (näytöt) on rajattu siten, että tutkinnon yhteiset ammatilliset osat on oltava hyväksytysti suoritettu ennen valinnaisen ammatillisen osan suorittamista. Valinnaisen ammatillisen osan valmistavaan koulutukseen voi edetä, vaikka tutkintosuoritus olisi kesken jossakin tutkinnon yhteisessä ammatillisessa osassa. 156

157 LIITEOSA AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmä muodostuu tutkintokohtaisista opetussuunnitelman perusteista, opetussuunnitelmasta sekä niiden pohjalta tehtävistä henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista. Uudistuvan koulutuksen ja oppimiskulttuurin taustalla vaikuttavat käsitykset arvoista, ihmisistä, tiedosta ja oppimisesta sekä näkemykset ammattialan, työn ja ammattitaidon kehityksestä. Tässä liiteosassa tarkastellaan opetussuunnitelman perusteiden laadinnan lähtökohtia: uudistettuja tutkintoja, opetussuunnitelman perusteiden tehtäviä, ammatillisen koulutuksen tehtäviä ja arvolähtökohtia, ihmiskäsitystä, tieto- ja oppimiskäsityksiä sekä käsityksiä työstä ja ammattitaidosta. Lisäksi tämä liiteosa sisältää kunkin alan arvoperustan ja alan kuvauksen, joka on ollut pohjana tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteiden määrittelylle, opintokokonaisuuksien muodostamiselle ja opintojen tavoitteiden asettamiselle. Lopuksi käsitellään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaa ja jatko-opintomahdollisuuksia. 1 PERUSTEIDEN LAADINTAA OHJANNEET PERIAATTEET UUDET TUTKINNOT Ammatilliset perustutkinnot ovat yhteisiä nuorille ja aikuisille riippumatta siitä, suoritetaanko ne ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) mukaisesti ammatillisena peruskoulutuksena vai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) mukaisesti näyttötutkintona. Tutkinnon tuottama ammattitaito on suoritustavasta riippumatta yhtäläinen. Ammatillisten perustutkintojen tehtävänä on tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osaalueella. Opetusministeriön tutkintorakennepäätöksissä (7/011/98, 5/011/ 99, 1/011/2000) on määritelty tutkinnot, koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet. Ne ovat sitovia, eikä koulutuksen järjestäjä voi poiketa niistä ilman opetusministeriön lupaa. Kaikkien perustutkintojen laajuus on kolme vuotta (120 opintoviikkoa). Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta ja yksi opintovuosi on 40 opintoviikkoa. 157

158 LIITEOSA OPETUSSUUNNITELMAN KÄSITE JA TEHTÄVÄT Opetussuunnitelman perusteet ovat lakiin verrattava normi, jota koulutuksen järjestäjä ei voi millään perusteella jättää noudattamatta. Tällä normilla varmistetaan osaltaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasaarvon, opetuksellisen yhteneväisyyden ja laadun sekä oikeusturvan toteutuminen ja valtakunnallisesti yhtenevä ammattitaito. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on välittää koulutuspoliittisia tavoitteita ja osoittaa valtakunnallisesti yhtenevän ammattitaidon, ydintaitojen, muun muassa oppimaan oppimisen, sekä kansalaisena toimimisen vaatimukset. Lisäksi perusteet ovat pohjana arvioinnille. Opetussuunnitelman perusteiden normiosassa on määritelty koulutuksen tehtävä ja tavoitteet sekä tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä arviointi. Lisäksi perusteet sisältävät opiskelija-arviointia, työssäoppimista, opinto-ohjausta, erityisopetusta, maahanmuuttajien koulutusta sekä oppisopimuskoulutusta ja oppilaitoksen opetussuunnitelmaa koskevia määräyksiä. Valtioneuvoston antaman päätöksen (213/99) mukaan ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, joista vähintään 20 opintoviikkoa on toteutettava työssäoppimisena. Ammatillisista opinnoista voidaan opetussuunnitelman perusteissa osoittaa enintään 10 opintoviikkoa vapaasti valittaviin opintoihin. Nämä ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset opinnot voivat olla ammatillisia opintoja syventäviä tai laajentavia opintoja, yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja. Yhteisiä opintoja on 20 opintoviikkoa. Muita vapaasti valittavia opintoja on 10 opintoviikkoa. Ne voivat olla oman alan tai muiden alojen ammatillisia opintoja, yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilastutkintoon valmentavia opintoja tai harrastustavoitteisia opintoja. Opintoihin sisältyy 1,5 opintoviikkoa opinto-ohjausta. Tämä opintojen rakenne mahdollistaa opiskelijan valinnan mukaan jopa 100 opintoviikon laajuiset ammatilliset opinnot, joista osa voi olla myös opintoja muilta aloilta. Toisaalta opiskelija voi valita jatko-opintovalmiuksiaan parantavia yhteisiä opintoja jopa 40 opintoviikkoa. Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhdessä elinkeino- ja työelämän edustajien kanssa on ensin laadittu ammattialakuvaukset, joissa on kuvattu alan toimintaympäristöt, toimintakokonaisuudet, ydintoiminnot ja tehtävät, alan arvolähtökohdat. tulevaisuudennäkymät sekä alalla vaadittava ammattitaito. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tehtävänä on jatkaa yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. 158

159 Ammatilliset opintokokonaisuudet on muodostettu ammattialan kuvauksessa esitettyjen työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Opintokokonaisuuksien nimet ovat työelämän toimintaa kuvaavia. Opintokokonaisuuksien tavoitteet on määritelty sellaisena kiitettävän tasoisena osaamisena, jota työelämässä toimiminen ja sen kehittäminen edellyttää. Keskeiset sisällöt on määritelty ydintoimintoina ja tehtävinä, jotka kullakin toiminta-alueella on hallittava. Lisäksi on määritelty tyydyttävä taso eli sellainen osaaminen, joka kaikkien tutkinnon suorittaneiden on työllistyäkseen vähintään saavutettava. Edellä todetuista lähtökohdista oppilaitokset määrittelevät opetussisällöt ja täsmentävät arviointikriteerit. Yhteiset opinnot on ilmaistu oppiaineina. Niissäkin tavoitteet on määritelty ammattitaitoa tukevana kiitettävän tasoisena osaamisena, keskeiset sisällöt ydintoimintoina ja arviointikriteerit tyydyttävän tasoisena osaamisena. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOLÄHTÖKOHDAT Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavat ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Ammattitaitotavoitteiden rinnalla erityisesti nuorten koulutuksessa on keskeisenä tavoitteena nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia ja eheitä persoonallisuuksia, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisten välisessä ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehtivat kansallisen kulttuurin edistämisestä. Keskeisiä arvolähtökohtia ovat demokratia ja tasa-arvo, kodin ja perheen arvostus, vastuu lähimmäisistä, työn kunnioittaminen, suvaitsevaisuus sekä kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys. Arvot ilmenevät ja toteutuvat koulun toiminnassa. Oppilaitoksen toimintaa ohjaavien arvojen selkiyttäminen ja niiden ulottaminen käytännön toimintaan on oppilaitosyhteisön yhteinen tehtävä. Koulutuksen yhteisten arvojen lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on keskeistä myös eri alojen ammatillisen toiminnan arvot sekä niiden pohdinta ja sisällyttäminen opetukseen. Yhteiset arvot ja sen päättäminen, miten niihin pyritään, ovat osa oppilaitoksen opetussuunnitelmaa. IHMISKÄSITYS Ihmiskäsitys on opetuksen ja kasvatuksen perusta. Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on se, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ihmisarvoiseen 159

160 LIITEOSA työhön sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Ihmisen perusolemukseen kuuluu pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Tällainen ihmiskäsitys korostaa opiskelijan roolia aktiivisena toimijana, joka on halukas oppimaan ja kehittymään. Jokainen opiskelija on yksilö, joka haluaa tehdä myös opiskelussaan yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itse omaan oppimiseensa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yksin selviytymisen vaatimusta vaan täysimääräistä osallisuutta ja yhteistyötä. Yksilöllisyys on myös erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista sekä erilaisten oppijoiden kokemusten ja opiskelutyylien ottamista huomioon. Vastuullinen ihminen pitää huolta myös toisista ja erityisesti heistä, jotka eivät selviydy täysipainoisesti omin voimin. TIETO- JA OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen taustalla vaikuttavat käsitykset tiedosta ja oppimisesta. Ammatillinen osaaminen on ammattiteorian ja käytännön taitojen integroitunut kokonaisuus, joka näkyy sujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmia työtilanteissa. Ammatillisessa toiminnassa ilmenevä tieto on monikerroksista. Siihen sisältyy tiedollinen perusta ja harjaantumisen kautta muodostunut käytännön taito. Se on myös äänetöntä tietoa, tunteita, kokemuksia ja oivallusta, joiden avulla selvitään joustavasti erilaisista työtilanteista. Osaamiseen liittyviä piirteitä ovat oman osaamisensa arviointitaito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia jatkuvasti uutta kokemusta hyödyntäen. Ammatissa kehittyminen ja työkäytäntöjen uudistaminen sekä työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät itsearviointi- ja oppimistaitoja ja halua oppia jatkuvasti lisää kuten elinikäisen oppimisen periaate vaatii. Pysyvän ajattoman tiedon rinnalla on yhä enemmän muuttuvaa tietoa. Uutta tietoa on kyettävä etsimään myös uutta tietotekniikkaa hyödyntäen. Tiedon määrän nopeasti lisääntyessä oppilaitos voi välittää vain osan tiedosta. Tällöin joudutaan tarkkaan harkitsemaan, millä perusteella opiskeltavat sisällöt valitaan ja erotetaan olennaisin. Nykyinen oppimiskäsitys korostaa opiskelijan aktiivista roolia oman tieto- ja taitorakenteensa jäsentäjänä, tiedonhankkijana, käsittelijänä ja arvioijana. Oppiminen merkitsee aikaisempien ajatus- ja toimintamallien uudelleenjärjestämistä ja täydentämistä. Opiskelijan tulee voida yhdistää uusi tieto omaan aiempaan tietoonsa. Ymmärrys syntyy, kun opiskelija aktiivisesti valikoi tietoa ja muodostaa oman käsityksensä asiasta. Opiskelija muovaa oppimisensa lopputulosta omalla toiminnallaan ja on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneiden työntekijöiden ja opettajien kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset kokemuk- 160

161 sensa ja yksilöllinen opiskelutyylinsä tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen on yhä tärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa tiimeissä. Ammatin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toimintaympäristöön. Siksi opiskelu aidossa työympäristössä edistää tehokkaasti oppimista. Taitojen oppiminen edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus pureutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hän voi sisäistää työsuorituksen vaiheet ja harjaantua sujuvaan toimintaan. KÄSITYKSET TYÖSTÄ JA AMMATTITAIDOSTA Käsitykset työstä ja ammattitaidosta ovat muuttuneet. Nykyisin ammattitaidolla ymmärretään laaja-alaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia ja ammattitaito on yhä enemmän moniammatillista. Laaja-alaisen osaamisen rinnalla edellytetään vahvaa erikoisosaamista. Hyvä ammattitaito ja laaja ammattisivistys merkitsevät sellaisia valmiuksia, joiden avulla opiskelijat pystyvät selviytymään alansa vaihtelevista tehtävistä, kehittämään ammattitaitoaan sekä täydentämään sitä jatkuvasti. Ammattisivistyksessä yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen ja yleissivistys. Se sisältää myös arvo-osaamisen ja sisäistetyn ammattietiikan, jotka auttavat ratkaisemaan toiminnan oikeutusta ammatissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Hyvään ammattitaitoon kuuluvat kädentaidot sekä kyky soveltaa tietoa käytännön tilanteissa. Uudistuva työelämä vaatii vastuullisuuden ohella työhön sitoutumista sekä työ- ja toimintakykyisyyttä. Työ on yhä enemmän tiimityötä ja yhdessä tekemistä, joka vaatii sosiaalista kyvykkyyttä. Näissä opetussuunnitelman perusteissa ammatillinen osaaminen määritellään työ- ja toimintakokonaisuuksien hallinnaksi. Tämä edellyttää yhteisten painotusten, kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen hallintaa, työn perustana olevan tiedon hallintaa, työmenetelmien, työvälineiden ja -materiaalien hallintaa sekä työprosessien hallintaa. Edellä luetut edellytykset sisältävät työn tavoitteiden ja merkityksen ymmärtämistä sekä työn eettisen hallinnan. Opetussuunnitelman perusteissa nämä asiat kuvataan tutkinnon, koulutusohjelmien ja opintokokonaisuuksien tavoitteissa osaamisena. Vastaavasti arviointikriteereissä osoitetaan osaamisen tasovaatimukset. 161

162 LIITEOSA 2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA ALAN KUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä muutoksen suuntana on viime vuodet ollut siirtyminen laitoshuollosta avopalveluihin. Laitospaikkoja on vähennetty niin mielenterveys-, vanhus- kuin lastensuojelun aloiltakin. Terveydenhuollossa hoitoajat ovat sairaaloissa, etenkin erikoissairaanhoidossa, merkittävästi lyhentyneet, mikä on lisännyt ratkaisevasti kotihoidon tarvetta. Palvelujen tarjoajien kirjo on lisääntynyt. Valtaosan palveluista tuottaa edelleen julkinen ala, kunnat, kuntayhtymät ja valtio, mutta yhä enemmän palveluja tuottavat myös järjestöt ja yksityiset ammatinharjoittajat. Palvelujen tuottamista säätelevät sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja normit sekä ammattietiikka. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskennellään moniammatillisissa työryhmissä, ja tämän lisäksi lisääntyy itsenäinen ammatinharjoittaminen. Asiakkaan ja potilaan asema tulee yhä vahvistumaan sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. Asiakkaat ja potilaat ovat yhä valveutuneempia ja tietoisempia oikeuksistaan myös kuluttajina. He tietävät, mitä haluavat, ja haluavat saada hoitoa ja palvelua toivomallaan tavalla. Toisaalta ihmiset syrjäytyvät, ja saattavat jäädä kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Tämä on haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Kotihoidon toimintaympäristö laajenee voimakkaasti ja työllistää paljon. Kotihoidossa vanhuksille, vammaisille, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville sekä lapsiperheille tarjotaan kotiin erilaisia palveluja, kuten kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidon lisäksi on erilaisia tukipalveluja, kuten ateriapalvelut, kuljetuspalvelut, puhtauspalvelut ja vaatehuolto sekä päiväsairaala, palvelutalot ja omaishoidon tuki. Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveysalan palvelutarvetta. Vanhustyön osuus tulee merkittävästi lisääntymään ja monipuolistumaan. Erimuotoista lasten päivähoitoa, kuten perhe-, ryhmäperhepäivähoitoa sekä leikin ja toiminnan ohjausta, järjestetään päivähoidon lisäksi muissakin toimintaympäristöissä. Varhaiskasvatus on osa päivähoitoa. Lasten ja nuorten sairaanhoitoa ja huolenpitoa toteutetaan sairaaloissa ja erilaisissa laitoksissa. Nuorten hoito- ja kasvatustyö on moniammatillista ja sitä tehdään esimerkiksi kouluissa ja nuorisotyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut muodostavat edelleen tärkeän osan hoito- ja huolenpitotyöstä. Niitä tuotetaan laitosmuotoisina terveyskeskusten vuodeosastoilla, sairaaloissa ja vanhusten ja vammaisten laitoksissa. Erikoissairaanhoidossa erikoisosaamisen tarve kasvaa. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuu voimakkaita 162

163 kustannuspaineita. Säästökeinoina ovat mm. työvoiman käytön tehostaminen, töiden organisointi, työtapojen ja eri ammattiryhmien työnjaon kehittäminen. Työn organisointi erikoisaloittain ja toiminnoittain sekä uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskuvan hallintaa ja moniammatillista ja verkoistuvaa työtapaa. ARVOPERUSTA Sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävänä on väestön sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen. Lähtökohtana on kansalaisten yhtäläiset oikeudet saada tarpeidensa mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveysalan työtä ohjaavat keskeiset periaatteet ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Näihin perustuu alan ammattietiikka. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen on empaattinen, rehellinen, luotettava ja välittää aidosti ihmisistä. Hän arvostaa ammattiaan ja toisten ammatillista osaamista sekä kehittää jatkuvasti ammatillista osaamistaan. Ammattieettisten ohjeiden mukaan lähihoitaja on ensisijaisesti vastuussa asiakkaalle ja potilaalle. Hän tiedostaa vastuunsa laadukkaasta hoito- ja huolenpitotyöstä ja sen kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysalan työssä lähtökohtana on kohdata asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti ihmisenä, joka elämäntilanteensa vuoksi tai muusta syystä on avun, hoidon tai tuen tarpeessa. Asiakkaan ja potilaan voimavaroja ja toimintakykyä tuetaan ja vahvistetaan. Ihmisen vakaumuksia, arvoja ja kokemuksia sekä fyysistä koskemattomuutta kunnioitetaan. Ihminen on myös sosiaalinen olento, ja siksi asiakkaan ja potilaan läheiset otetaan huomioon ja heidän yhteistoimintaansa tuetaan. 3 HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAADINTA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops) tehdään opetussuunnitelman ja opiskelijan valintojen perusteella. Se on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin; opiskelija osallistuu oman opiskelunsa suunnitteluun, omakohtaisiin valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemiseen ja oman oppimisensa arviointiin. Opiskelija ja opettaja tai opettajat tekevät yhteistyössä opetussuunnitelman tavoitteista ja opiskelijan omista tavoitteista lähtevän suunnitelman, jossa otetaan huomioon opiskelijan tausta ja tavoitteet ja jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu. Hen- 163

164 LIITEOSA kilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen on siten verrattavissa opiskelijan ja opettajan monipuoliseen vuorovaikutukseen perustuvaan yhteiseen ongelmanratkaisuprosessiin. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Suunnitelmaa tehtäessä otetaan täysimääräisesti huomioon ja opinnoissa hyväksiluetaan opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukainen osaaminen, kuten aikaisemmat opinnot sekä työkokemus. Tarvittaessa osaamisen ajantasaisuus arvioidaan erilaisilla tarkoituksenmukaisilla menetelmillä. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kuuluu myös työssäoppimisen suunnitelma, jossa määritellään kunkin työssäoppimisen jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavat. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutusta ja seurantaa tuetaan jatkuvasti opinto-ohjauksella. Opiskelijan ja opettajan kahdenkeskisissä keskusteluissa opiskelijalla on mahdollisuus avoimesti ja luottamuksellisesti käsitellä kaikkia opintoihin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Näitä tietoja ei kuitenkaan kirjata henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan koulutuksen aikana. Opiskelijat ja kaikki opettajat tuovat esiin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen vaikuttavat seikat, ja opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä. Tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan opintojen edetessä, sillä esimerkiksi työssäoppiminen saattaa mahdollistaa tutkinnon suorittamisen uudella tavalla. Jos opintojen tavoitteita on mukautettu lain 630 :n 20 tai 21 mukaan, opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehdään muutettujen tavoitteiden ja muutettujen arviointikriteerien mukaisena. 4 JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ 98, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98, yliopistoasetus 115/98, laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95, OPM:n määräys kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin , dnro 18/011/98). Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatkoopintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja val- 164

165 miudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin (OPM:n kirje , dnro 21/500/99). Ammattikorkeakouluissa opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon luonnonvara-alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, hallinnon ja kaupan alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurialalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Koulutuksen pituus vaihtelee 140 opintoviikosta 180 opintoviikkoon. Tavallisin koulutuspituus on kuitenkin 160 ov. Koulutusnimikkeet vaihtelevat koulutusaloittain. Yliopistossa opiskelija voi suorittaa alemman (kandidaatti) 120 ov:n korkeakoulututkinnon tai ylemmän (maisteri) korkeakoulututkinnon 160 ov. Luontevia jatkokoulutusväyliä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon jälkeen ovat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosiaalialalla sosionomi (AMK) sekä terveysalalla sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK), kätilö (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), röntgenhoitaja (AMK), bioanalyytikko (AMK), toimintaterapeutti (AMK), hammasteknikko (AMK), suuhygienisti (AMK), apuvälineteknikko (AMK), jalkaterapeutti (AMK), osteopaatti (AMK), naprapaatti (AMK), optometristi (AMK). Yliopistoissa hoitotieteen ja kansanterveystieteen korkeakoulututkinnot sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkinnot. 165