Selvitysmiehen raportti tilintarkastajajärjestelmän uudistamisesta. Yhteenveto lausunnoista
|
|
- Aapo Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selvitysmiehen raportti tilintarkastajajärjestelmän uudistamisesta Yhteenveto lausunnoista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 65/2010
2
3 ville räsänen sari koivisto Selvitysmiehen raportti tilintarkastajajärjestelmän uudistamisesta Yhteenveto lausunnoista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 65/2010
4
5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 65/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Konkurrenskraft 65/2010 MEE Publications Competitiveness 65/2010 Tekijät Författare Authors Ville Räsänen Sari Koivisto Julkaisuaika Publiceringstid Date Lokakuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Selvitysmiehen raportti tilintarkastajajärjestelmän uudistamisesta - yhteenveto lausunnoista Tiivistelmä Referat Abstract Raportti tilintarkastajajärjestelmän uudistamisesta luovutettiin selvitysmies Edward Anderssonin toimesta työ- ja elinkeinoministeriölle Raportissa ehdotetaan tilintarkastajatutkinnon uudistamista siten, että kaikille yksityisten- ja julkisyhteisöjen tilintarkastajille tulisi yhteinen perustutkinto, jonka lisäksi olisi mahdollista suorittaa kaksi erikoistumistutkintoa. Valvonnan osalta raportissa ehdotetaan, että tilintarkastajien auktorisointi ja valvonta keskitettäisiin jatkossa yhdelle toimielimelle, ja tämä rakennettaisiin nykyisen Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan pohjalle ja sijoitettaisiin Keskuskauppakamarin yhteyteen. Selvitysmiehen raportti lähetettiin lausuntokierrokselle Lausunnon esitti kaikkiaan 51 tahoa. Lausunnoissa uudistusta pidetään tarpeellisena ja sen nähdään selkeyttävän tilintarkastajajärjestelmää ja tilintarkastajien valvontaa. Selvitysmiehen ehdotus tutkintorakenteen uudistamisen osalta saa laajaa kannatusta, mutta myös pidemmälle meneviä uudistuksia toivotaan. Yleisesti ottaen tutkinnon taso halutaan asettaa sellaiseksi, että kaikki tilintarkastajat ovat myös jatkossa EU:n tilintarkastusdirektiivin mukaan hyväksyttyjä tilintarkastajia. Lausunnoissa myös esitetään mielipiteitä mm. uuden tutkinnon tutkintovaatimuksista ja tutkintonimikkeistä. Tilintarkastajien auktorisoinnin ja valvonnan keskittämistä pidetään lausunnoissa poikkeuksetta hyvänä lähtökohtana. Ehdotus keskitetyn valvontaelimen rakentamisesta Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan pohjalta saa laajaa kannatusta. Lausunnoissa kuitenkin korostetaan tarvetta varmistaa, että valvontaorganisaatio kaikissa tilanteissa antaa ulospäin riippumattoman ja uskottavan kuvan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti arvioituna. Tältä osin lausunnoissa suhtaudutaan kriittisesti raportin ehdotukseen valvontaorganisaation sijoittamisesta Keskuskauppakamarin yhteyteen. Kritiikkiä kohdistuu lisäksi ehdotettuun lautakunnan nimeämismenettelyyn. Myös valvontaorganisaation JHTT-puolen asiantuntemuksen turvaamiseen kiinnitetään lausunnoissa erityistä huomiota. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/sari Koivisto, puh Asiasanat Nyckelord Key words tilintarkastus, tilintarkastaja, tilintarkastusjärjestelmä, KHT, HTM, JHTT, auktorisointi, valvonta ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 44 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only
6
7 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö asetti toukokuussa 2009 selvitysmies Edward Anderssonin selvittämään tilintarkastajajärjestelmän uudistamistarvetta. Selvitysmies luovutti raporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle Selvitysmiehen raportti lähetettiin lausuntokierrokselle Lausunnon antajia pyydettiin ottamaan kantaa selvitysmiehen raporttiin ja siihen liittyviin kehitysehdotuksiin. Lisäksi pyydettiin lausumaan seuraavista kysymyksistä: 1) pidetäänkö perusteltuna asettaa perustutkinnon vaatimukset vastaamaan nykyisiä HTM-vaatimuksia ja täyttämään myös EU-vaatimukset ja miten tähän vaikuttavat asiakkaiden tarpeet, tilintarkastuslain (TTL) tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot ja tavoite vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Edelleen pyydettiin lausumaan vaikutuksista tilintarkastuksen kustannuksiin ja tarkastajien riittävyyteen; 2) mitä mieltä ollaan lisämoduuleista ja miten näiden sääntely tulisi toteuttaa sekä 3) mitä edellytyksiä hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavalle toimielimelle tulisi asettaa huomioon ottaen valvontatarve, kasainvälinen kehitys ja valvonnan riippumattomuus. Lausunnon tillintarkastajajärjestelmän uudistamista koskevasta selvitysmiehen raportista toimittivat seuraavat 51 tahoa, joista myöhemmin käytettävät lyhenteet on merkitty sulkeisiin: Oikeusministeriö (OM) Sisäasiainministeriö (SM) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Valtiovarainministeriö (VM) Helsingin hallinto-oikeus (HHO) Finanssivalvonta (Fiva) Keskusrikospoliisi (KRP) Kilpailuvirasto (KIVI) Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) Verohallinto (VH) Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti VIRKE (VIRKE) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta (JHTT-lautakunta)
8 Kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat Helsingin seudun (Helsingin seudun TIVA) Itä-Suomen (Itä-Suomen TIVA) Kymenlaakson (Kymenlaakson TIVA) Lapin (Lapin TIVA) Oulun (Oulun TIVA) Pohjanmaan (Pohjanmaan TIVA) Riihimäen Hyvinkään (Riihimäen Hyvinkään TIVA) Satakunnan (Satakunnan TIVA) Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen (Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen TIVA) Turun (Turun TIVA) Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) Valtion tilintarkastuslautakunta (VALA) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Aalto-yliopisto) Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta (TaY) Turun yliopisto (TuY) Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry (ARENE) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Finanssialan keskusliitto (FK) HTM-tilintarkastajat ry (HTM-yhdistys) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry (JHTT-yhdistys) Keskuskauppakamari (KKK) KHT-yhdistys Föreningen CGR ry (KHT-yhdistys) Listayhtiöiden neuvottelukunta Suomen Asianajajaliitto (Asianajajaliitto) Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE Ry (SEFE) Suomen Kiinteistöliitto ry (Kiinteistöliitto) Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) Suomen Lakimiesliitto Finlands Juristförbund rf (Lakimiesliitto) Suomen Taloushallintoliitto ry (Taloushallintoliitto) Suomen Yrittäjät ry (Suomen Yrittäjät) Kuntatarkastajat ry (Kuntatarkastajat) Valtionhallinnon tarkastajat ry (VHT-yhdistys) Oy Audiator Ab (Audiator) Deloitte & Touche Oy (Deloitte) Ernst &Young Oy (E&Y) KPMG Oy Ab (KPMG)
9 Korkein hallinto-oikeus ja Svenska Handelshögskolan ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole lausuttavaa, ja NASDAQ OMX Helsinki Oy on ilmoittanut, etteivät he anna lausuntoa. Selvitysmiehen ehdotuksia on tässä lausuntotiivistelmässä käsitelty vain rajoitetusti, koska tämä julkaisu on tarkoitettu luettavaksi yhdessä selvitysmiehen raportin kanssa. Tässä lausuntotiivistelmässä esitellään selvitysmiehen raporttiin perustuvat lausunnonantajien näkemykset ja kommentit. Lausunnot on pyritty pitämään alkuperäisen hengen mukaisina. Julkaisun rakenteesta ja esitysteknisistä syistä johtuen niitä on kuitenkin jonkin verran muokattu.
10
11 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Yleisarvio Tutkintojärjestelmän uudistus Ehdotus tilintarkastajatutkinnon rakenteeksi Ehdotus perustutkinnon tason asettamisesta HTM- ja EUvaatimustasolle Tutkintojen sääntely Tutkintovaatimukset Korkeakoulututkintoa koskevat vaatimukset Opinto- ja osaamisvaatimukset Kokemusvaatimukset Tutkintonimike Siirtymäsäännökset Uudistuksen vaikutukset tilintarkastuksen kustannuksiin ja tarkastajien riittävyyteen Muita kommentteja tutkintouudistuksesta Tilintarkastajien auktorisointi ja valvonta Organisaation rakentaminen TILAn pohjalta Sijoittaminen viranomaisen alaisuuteen Lautakunnan kokoonpano ja nimeäminen Rahoitus Valitus- ja muutoksenhakutie Valtion tilintarkastuslautakunnan asema Muita kommentteja valvonnan uudistamisesta Muut lausunnoissa esille otettavat asiat Tilintarkastusvelvollisuuden laajuus ja alemman varmuustason tarkastukset Tilintarkastusvelvollisuuden laajuus Alemman varmuustason tarkastukset Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu... 40
12
13 1 Yleisarvio Selvitysmiehen raportista saatujen lausuntojen perusteella yleisarviona voidaan todeta, että tilintarkastajajärjestelmän uudistamista, sisältäen tutkinnon rakenteen uudistuksen sekä valvonnan keskittämisen, pidetään erittäin tarpeellisena ja hyvänä kehityssuuntana. Uudistuksen nähdään selkeyttävän tilintarkastajajärjestelmää ja tilintarkastajien valvontaa. Valtaosa lausunnonantajista kannattaa Anderssonin ehdotusta tilintarkastajatutkinnon uudistamisesta siten, että kaikille järjestetään yhteinen perustutkinto, minkä lisäksi olisi mahdollista suorittaa kaksi lisämoduulia. Lausunnoissa pidetään tärkeänä sitä, että näin säilytetään eri alojen erikokoisilla yrityksillä mahdollisuus valita tilintarkastaja tarpeidensa mukaan, hillitään kustannusten nousua sekä turvataan laadukas ja korkeatasoinen tilintarkastusosaaminen. Perustutkinnon tutkintovaatimusten sijoittamista tasolle, joka täyttää EU-direktiivin vaatimukset puolletaan lähes kaikissa lausunnoissa. Tutkinnon taso halutaan asettaa sellaiseksi, että kaikki tilintarkastajat olisivat myös jatkossa EU:n tilintarkastusdirektiivin mukaan hyväksyttyjä tilintarkastajia. Kansainvälisten IFRS-standardien ja corporate governance -säännösten perusosaamista pidetään aiheellisena ja järjestelmän selkeyden, kansainvälisen uskottavuuden ja alan houkuttelevuuden katsotaan edellyttävät EU -direktiivin vaatimusten täyttämistä. Tilintarkastajien auktorisoinnin ja valvonnan kehittämisen osalta selvitysmies ehdottaa näiden keskittämistä. Tätä pidetään lausunnoissa poikkeuksetta hyvänä lähtökohtana ja tilintarkastajajärjestelmää yksinkertaistavana ja selkeyttävänä uudistuksena. Ehdotus keskitetyn auktorisointi- ja valvontaelimen rakentamisesta Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan (TILA) pohjalta on lausunnoissa saanut laajaa kannatusta. Raportissa ehdotetaan, että keskitetty valvontaelin eli TILA sijoitetaan Keskuskauppakamarin yhteyteen. Useassa lausunnossa tätä sijoitusta pidetään kuitenkin ongelmallisena johtuen Keskuskauppakamarin etujärjestö- ja edunvalvontatoiminnasta. Lausunnoissa painotetaan tarvetta varmistaa, että valvontaorganisaatio kaikissa tilanteissa antaa ulospäin riippumattoman ja uskottavan kuvan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti arvioituna. Lausunnoista ilmenee, että näitä edellytyksiä ei ole riittävästi selvitetty ja tässä suhteessa ehdotettu sijoitus nähdään ongelmallisena. Riippumattomuuden ja uskottavuuden lisäksi useat lausunnonantajat painottavat myös asiantuntemuksen turvaamista auktorisointi- ja valvontaelimen toiminnassa. Erityisesti huomiota on kiinnitetty JHTT-asioiden asiantuntemuksen turvaamiseen myös jatkossa ja tähän liittyen mm. raportissa ehdotettuun lautakunnan nimeämismenettelyyn on kohdistettu kritiikkiä. 11
14 2 Tutkintojärjestelmän uudistus 2.1 Ehdotus tilintarkastajatutkinnon rakenteeksi Valtaosa lausunnonantajista kannattaa selvitysmiehen ehdotusta tilintarkastajatutkinnon uudistuksesta. Uusi tutkinto koostuisi kaikille tilintarkastajille yhteisestä perustutkinnosta ja sitä olisi mahdollista täydentää erikoistumistutkinnoilla/lisämoduuleilla. Lisämoduuleista toisessa erikoistuttaisiin yksityisen puolen vaativiin tilintarkastuksiin ja toisessa julkisyhteisöjen tilintarkastuksiin. Uudistuksen katsotaan selkeyttävän tilintarkastajajärjestelmän rakennetta. Suurin osa lausunnonantajista pitää eri tilintarkastajakategorioita tarpeellisina ja katsoo niiden antavan eri aloilla toimiville ja eri kokoluokkaa oleville yrityksille mahdollisuuden valita tilintarkastaja yrityksen tarpeiden mukaan. Muissa näkemyksissä kannatetaan mm. julkisyhteisöjen tilintarkastuksen siirtämistä osaksi KHT/HTM -järjestelmää tai siirtymistä Suomessa kohti yhden tilintarkastajakategorian järjestelmää. Selvitysmiehen ehdotusta perus- ja erikoistumistutkinnoista puoltavat SM, STM, VM, OM, KRP, KIVI, VH, VIRKE, JHTT-lautakunta, Helsingin seudun, Kymenlaakson, Itä-Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Riihimäen Hyvinkään, Satakunnan, Etelä- Pohjanmaan ja Tampereen ja Turun TIVAt, TILA, VALA, TaY, TuY, Åbo Akademi, VY, JHTTyhdistys, Kuntaliitto, Kuntatarkastajat, KKK, ARENE, EK, FK, VH, Taloushallintoliitto, Asianajajaliitto, Lakimiesliitto, Audiator ja Listayhtiöiden neuvottelukunta. TILA katsoo, että on perusteltua ottaa moduulimalli uudistuksen lähtökohdaksi lähitulevaisuudessa mutta muutokset tilintarkastusvelvollisuuden laajuudessa voivat antaa tulevaisuudessa aiheen yhden portaan tilintarkastusjärjestelmään. TILA myös huomauttaa, että raportissa päähuomio kohdistuu ammattitutkinnon yhtenäistämiseen mutta jatkovalmistelussa on syvennyttävä myös opintojen sisältöä ja käytännön kokemusta koskevien hyväksymisvaatimusten yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen. Turun TIVA haluaa korostaa, että uudistuksella ei ole vaikutusta järjestelmän perusrakenteeseen, kolme tilintarkastajatasoa säilyy. Julkishallinnon integroiminen järjestelmään on hyvä asia. Helsingin TIVA kiinnittää huomiota siihen, että yhtenäistä tilintarkastajan perustutkintoa puoltaa myös se, että julkisen puolen tilintarkastajilta voidaan edellyttää samaa kirjanpidon osaamista ja tilinpäätöksen analysointikykyä kuin yksityisen puolen tarkastajilta. Julkinen sektori on siirtynyt liikekirjanpitoon ja siellä käytetään lisääntyvässä määrin liikelaitoksia ja osakeyhtiömuotoja. EK korostaa, että erikokoisilla ja eri alojen yrityksillä tulee olla mahdollisuus valita tilintarkastaja tarpeidensa mukaan ja uudistus säilyttäisi tämän mahdollisuuden. Myös FK painottaa, että kolme tilintarkastajakategoriaa on syytä säilyttää selvitysmiehen ehdotuksen mukaisesti, koska on myös paljon pieniä yrityksiä. 12
15 VY katsoo, että uudistus on selvä askel kohti globaalien sijoitusmarkkinoiden mielikuvien parantumista koskien suomalaisten yritysten taloudellisen informaation laatua. Vaikka uudistuksen jälkeenkin Suomen järjestelmä tulisi poikkeamaan Euroopan kehittyneiden valtioiden vastaavista, johtuu tämä tilintarkastusvelvollisuuden poikkeuksellisen alhaisesta rajasta Suomessa. Moduulimalli soveltuu hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja nykyisiin tilintarkastusvelvollisuuden rajoihin, eikä sille ole nähtävissä parempaa vaihtoehtoa. KKK katsoo, että lisätutkinnot (KHT, JHTT) ovat perusteltuja, koska kaikkein vaativimmissa tilintarkastustehtävissä tarvitaan korkeaa osaamista. Korkeatasoinen osaaminen suojaa mm. sijoittajia. Tämän lisäksi erikoistumista tiettyihin toimialoihin ja toimeksiantoihin tapahtuu ilman ohjausta ja sääntelyäkin tilintarkastusammattikunnassa. JHTT-yhdistys toteaa, että kansantaloudellinen tarve kansallisiin jatkotutkintoihin on selvästi olemassa. Nykyisessä tilanteessa on tarve kahteen, yksityisen sektorin suurimpiin kirjanpitovelvollisiin ja julkisyhteisöihin liittyviin lisäpätevyyksiin, mutta tulevaisuudessa voi ilmetä myös muihin erikoistumistutkintoihin. Tilintarkastuksen erikoistumistutkintojärjestelmän tulee elää kansantalouden tarpeita seuraten. Kuntatarkastajat katsoo, että uudistus turvaisi jatkossakin laadukkaan tilintarkastuksen ja kiinnostuksen alaa kohtaan. Asianajajaliitto sekä Lakimiesliitto tuovat esiin, että tilintarkastusvelvollisuuden mahdollinen rajoittaminen jatkossa saattaa edellyttää selvityksen mukaisen kaksitasoisen järjestelmän uudelleen arvioimista. VM korostaa erikoistumistutkintojen tarpeellisuutta. JHTT-järjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia eikä toimivasta järjestelmästä ole syytä luopua. Lisäksi VM painottaa erityisosaamista, mitä tarvitaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tarkastuksessa. Jos erikoistumistutkintoja ei olisi, perustutkintoa jouduttaisiin laajentamaan huomattavasti. Tämä johtaisi perustutkinnon tarpeettomaan paisuttamiseen. Muita näkemyksiä tutkintorakenteesta esittävät OM, VTV, KHT-yhdistys, Deloitte, E&Y, KPMG, Fiva, Aalto-yliopisto ja HTM-yhdistys. KHT-yhdistys, Deloitte, E&Y ja KPMG katsovat, että lakisääteisen tilintarkastuksen rajan pysyessä nykyisellään, on Suomessa syytä edelleen olla kaksi tilintarkastajatutkintoa, KHT ja HTM -tutkinto. Jos rajat nousevat tulevaisuudessa merkittävästi lähemmäksi EU:n sallimia rajoja, tulee tilintarkastustutkintoja olla vain yksi nykyistä KHT-tutkintoa vastaava. KHT-yhdistys, Deloitte ja E&Y katsovat, että kaksivaiheinen ammatillinen tutkinto olisi omiaan vähentämään tilintarkastusammatin houkuttelevuutta, eivätkä pidä järkevänä toteuttaa ajatusta erikoistumistutkinnoista suoritetun perustutkinnon jälkeen, vaan uuden tilintarkastusalan perusammattitutkinnon suorittamisen tulee mahdollistaa hyväksyttynä tilintarkastajana toimimisen kaikissa niissä yrityksissä ja yhteisöissä joiden osalta tilintarkastus on säädetty pakolliseksi. KHT-yhdistys, E&Y ja Deloitte toteavat, että perustutkinto ja sen jälkeinen erikoistumistutkinto on varsin vieras jo vähänkin suurempien yhtiöiden 13 12
16 tarkastuksen kannalta ja että nykyiset tutkinnot tuottavat Suomen pienille tilintarkastusmarkkinoille riittävästi tilintarkastajia. KHT-yhdistys, Deloitte, E&Y ja KPMG katsovat, että JHTT-järjestelmästä tulisi luopua ja julkisyhteisöjen tilintarkastukset tulee ottaa osaksi KHT/HTM-järjestelmää. Vaihtoehtona KHT-yhdistys, Deloitte ja E&Y esittävät, että JHTT-titteli varataan esimerkiksi vain vaativaa toiminnan arviointia työkseen tekevien käyttöön. OM:n mielestä Anderssonin selvitys tilintarkastajajärjestelmän uudistamisesta on verrattain kannatettava. Selvitysmiehen ehdotukset vaikuttavat kuitenkin pitkälti hallinnollismuodollisia, ja uudistukset vastaisivat pitkälti nykytilannetta. OM esittää harkittavaksi selvästi pidemmälle meneviä lainsäädännön uudistuksia. OM kuitenkin toteaa, että ajatus perustutkinnosta ja lisätutkinnosta on kannatettava ja yhteinen perustutkinto on mahdollinen koska kaikilta tilintarkastajilta on edellytettävä samojen laskentatoimen sekä relevantin vero- ja yhteisöoikeuden perustietojen hallintaa. OM ehdottaa kuitenkin vaihtoehtona että erilliset HTM ja KHT -tilintarkastajakategoriat voitaisiin yhdistää, jos tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoja nostettaisiin ja pienemmille kirjanpitovelvollisille määrättäisiin velvollisuus käyttää joko taloushallinnon asiantuntijaa kuten auktorisoitua kirjanpitäjää tai valita tilintarkastaja. Samalla myös erityislainsäädännön säännökset KHT-tilintarkastajan käyttövelvollisuudesta voitaisiin mahdollisesti kumota. Fiva, Aalto-yliopisto ja HTM-yhdistys katsovat, että järjestelmää tulisi kehittää yhden tutkinnon pohjalta. Erikoistuminen erityisosaamista vaativiin tarkastuksiin tapahtuisi käytännön työssä. Fiva toteaa, että eri tilintarkastuskategorioihin jakautuva järjestelmä on raskas ammattikunnan pieni koko huomioon ottaen. Muutos yhteen tutkintoon edellyttäisi kuitenkin perustutkinnon sisällön uudelleen arviointia, markkinakäytänteiden kehittämistä tilintarkastajien valinnassa sekä tilintarkastajien viranomaisvalvontaa. Aalto-yliopisto katsoo, ettei pidä perustutkinnon päälle rakentuvaa erikoistumista hyvänä lähtökohtana järjestelmän kehittämiseksi kohti kansainvälistä sääntelyä ja valvontaa. Esityksen mukaisen uudistuksen toteutuessa järjestelmä olisi itse asiassa samankaltainen kuin nykyinen järjestelmä monine tilintarkastajatyyppeineen. Ehdotettu kaksiportainen tutkintojärjestelmä, paitsi että se olisi hallinnollisesti raskas ja siten kallis, pikemminkin vähentäisi alan houkuttelevuutta kuin lisäisi sitä ja saattaisi siten entisestään pienentää ammattikunnan kokoa. Aalto-yliopiston mukaan uudistusta suunniteltaessa olisi pidettävä mielessä, että EU-säädännön alainen tilintarkastus on tarkoitettu ansaintataloudellisille organisaatioille, joiden sidosryhmille tilintarkastuksella on olennaista merkitystä. Tähän riittää yksi tutkinto ja erikoistuminen erityisosaamista vaativiin tarkastuksiin voisi tapahtua käytännön tarkastustyössä. HTM-yhdistys katsoo, että yksi tutkinto selkeyttäisi kokonaiskuvaa asiakaskunnan ja suuren yleisön keskuudessa ja että Anderssonin selvityksen mukaisesti etenemällä ei tätä hyötyä saavuteta. HTM-yhdistys toteaa, että EU-direktiivit määräävät vähimmäisvaatimukset tilintarkastajille ja HTM ja KHT -tutkinnot täyttävät tämän 14
17 vähimmäistason. Koska osaamistaso eri tutkintojen välillä on lähes yhteneväinen, erottelulle ei ole perusteita ja se on keinotekoinen. Erikoistuminen yksityispuolen vaativiin tilintarkastuksiin tapahtuu joka tapauksessa työn ohessa ja vastaavasti julkisyhteisöjen tarkastuksiin näihin erikoistuneissa yhteisöissä. VTV:n käsityksen mukaan nykyinen kolmijakoinen tilintarkastajatutkintojärjestelmä on toiminut kohtalaisen hyvin. Jos nykyiselle järjestelmälle haetaan korvaavaa vaihtoehtoa, on selvitysmiehen esittämää moduuliratkaisua pidettävä kokonaisuudessa varteenotettavana ehdotuksena. 2.2 Ehdotus perustutkinnon tason asettamisesta HTM- ja EU-vaatimustasolle Lausuntopyynnössä pyydettiin yhtenä osa-alueena lausumaan siitä, tulisiko perustutkinnon tutkintovaatimukset asettaa vastaamaan HTM-vaatimuksia ja täyttämään myös EU-vaatimukset. Valtaosa kysymyksestä lausuneista kannattaa perustutkinnon asettamista tälle tasolle. Lausunnoissa katsotaan, että tutkinto on näin vetovoimaisempi ja IFRS-standardien ja corporate governance -säännösten perusosaamista pidetään aiheellisena. Muutamat lausunnonantajat kuitenkin katsovat, että tutkintovaatimuksia tulisi ensisijassa arvioida kotimaisista lähtökohdista käsin. Ehdotusta perustutkintovaatimusten asettamisesta HTM/EU -vaatimukset täyttävälle tasolle kannattavat STM, Taloushallintoliitto, VY, Valtionhallinnon tarkastajat, VIRKE, VM, Fiva, Listayhtiöiden neuvottelukunta, ARENE, SM, KRP, Deloitte, EK, VH, VTV, Helsingin seudun, Itä-Suomen, Oulun, Lapin, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen ja Turun TIVAt, TILA, VALA, VaY, HTM-yhdistys, JHTTyhdistys, JHTT-lautakunta, Taloushallintoliitto, KKK, Audiator, Kuntaliitto, Kuntatarkastajat ja KIVI. Taloushallintoliitto katsoo, että nykyiset HTM-tasoiset, direktiiviin pohjautuvat, vaatimukset soveltuvat perustutkintoon. ARENE painottaa, että perustutkinnon säilyttämistä nykyisellä HTM-tasolla puoltaa kansainvälinen uskottavuus sekä Suomen valtion tahtotila olla osaamisen kärkimaa. Suomi on korkean osaamisen maa monissa erilaisissa kilpailukykyä ja koulutusta koskevissa arvioinneissa. Tilintarkastuksen tason tulee noudattaa samaa osaamisen tasoa. VY katsoo, että EU-direktiivi määrittelee perustutkinnon sisällön tyhjentävästi. Jos tilintarkastuksen raja-arvoja nostetaan, tilintarkastajan perustutkinnon taso olisi kuitenkin edelleen riittävä. Fiva, HTM-yhdistys ja Listayhtiöiden neuvottelukunta katsovat, että kaikkien perustutkinnon suorittaneiden tilintarkastajien tulee olla tilintarkastajia myös EU:n mittapuun mukaan. Fiva ja HTM- yhdistys huomauttavat, että järjestelmän selkeys edellyttää, ettei luoda uutta tilintarkastajakategoriaa. HTM-yhdistys pitävät ehdottomana, että perustutkinnossa vaaditaan perusosaamista liittyen IFRS standardeihin ja corporate governance -säännöksiin, koska näiden perusosaaminen on 15 14
18 tärkeää. Vastaavaa osaamista vaaditaan mm. KTL-tutkinnossa, joka on kirjanpitäjien tutkinto. SM kannattaa tutkintovaatimusten yhtenäistämistä, jotta jokaisella tilintarkastajalla on perusvalmiudet omaksua tilintarkastustarpeiden mukaisesti niin kotimaan kirjanpitolainsäädännön mukaiset tilintarkastusvaatimukset kuin EU:n tilintarkastusdirektiivissä edellytetty kansainvälisen säännöstön tuntemus. Corporate governance -suositusten tunteminen on tärkeää mm. konsernitilinpäätöksiin sekä julkisen ja yksityisen toiminnan lisääntyvään vuorovaikutteisuuteen liittyvien riskien tunnistamisessa. Deloitte katsoo, ettei perustutkinnon vaatimustasoa tule asettaa direktiivin vaatimuksia alemmaksi ja mikäli tilintarkastusrajat nousevat tulevaisuudessa merkittävästi nykyisistä, esim. lähemmäksi EU:n sallimia rajoja, perusammattitutkinnon tason tulisi vastata nykyistä KHT-tilintarkastajan tutkintoa. VH:n mukaan näin voitaisiin säilyttää nykyinen tilintarkastuksen taso. Verotus perustuu yritysasiakkailta saataviin tilinpäätöstietoihin ja näiden tietojen oikea sisältö vaikuttaa olennaisesti myös verotuspäätöksen oikeellisuuteen. Tilintarkastuksella on keskeinen merkitys taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamisessa. Helsingin seudun, Itä-Suomen, Oulun, Lapin, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen ja Turun TIVAt katsovat, että perustutkinnon taso tulisi pitää HTM/EU -tasoisena. Helsingin seudun ja Pohjanmaan TIVAt toteavat, ettei HTM/EU tason säilyttämisellä ole merkitystä tilintarkastuksen kustannuksiin tai tilintarkastajien riittävyyteen Helsingin, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen ja Lapin TIVAt lausuvat HTM-tasoisen perustutkinnon turvaavan pk-yrityksille sopivien tilintarkastajien saatavuutta. Lapin TIVA on edelleen tuonut esiin, että liian korkealle asetetut perustutkintovaatimukset voivat vaarantaa pk-yrityksille sopivien tilintarkastajien saatavuuden ja riittävyyden. Pohjanmaan TIVAn mielestä IFRS-standardien perusasioiden ja corporate governance -säännösten hallitseminen auttaa taloudellisen raportoinnin ymmärtämistä ja parantaa ratkaisuvalmiutta kun taas Satakunnan TIVAn mukaan on tärkeää, että perustutkinnon suorittaneet osaavat hoitaa pk-yritysten tilintarkastuksen kunnolla ja IFRS-standardien hallitseminen perustutkinnossa ei ole niinkään tärkeää, sillä niiden korostaminen saattaa vaikeuttaa liikaa sinänsä pätevien tilintarkastuskokelaiden selviytymistä tutkinnossa. TILAn ja KKK:n näkemyksen mukaan perustutkinnon asettaminen nykyisten HTM-vaatimusten tasolle on yksi perusteltavissa oleva vaihtoehto hyväksymisvaatimusten yhtenäistämisessä. Huonona puolena on, että hyväksymisvaatimuksiin on sisällytetty aiheita, joita perustutkinnon suorittaneet tilintarkastajat eivät välttämättä myöhemmin tarvitse työssään. Tällaisia ovat esimerkiksi IFRS-standardeja, corporate governancea sekä julkista hallintoa ja taloutta koskevat osaamisvaatimukset. TILAn mukaan corporate governance ja IFRS-standardit eivät saa asettaa tarpeetonta estettä julkishallinnon tarkastajaksi pyrkivälle. KKK katsoo, että 16
19 pienten yritysten kannalta on edullista, että ne voivat valita tilintarkastajakseen HTM-tasoisen tilintarkastajan, kaksiportaisuus yksityissektorilla ehkäisee kustannusten nousua. VALA katsoo, että tämä on tilinpäätöskäytännön ja tilintarkastuksen kansainvälisen yhdenmukaisuuden kannalta järkevä ratkaisu. Laadun, valvonnan ja hyvän tilintarkastustavan sisällön yhdenmukaisuuden kannalta ei ole syytä poiketa tästä tilintarkastuksen ulkoisen uskottavuuden kannalta tärkeästä periaatteesta. JHTT-yhdistys toteaa, että vaatimukset eivät ole kohtuuttomat ja ne pystytään hyvin täyttämään, kuten nykytilanne osoittaa. Direktiivin vaatimukset täyttävä tutkinto on paljon vetovoimaisempi niin alalle hakeutuville kuin tilintarkastuspalveluiden käyttäjillekin. Audiator, Kuntaliitto ja Kuntatarkastajat katsovat, että perustutkinnon vaatimustason tulisi olla sama kuin HTM-tutkinnon lisättynä suppeilla perustiedoilla julkisesta taloudesta, erityisesti kuntia koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä, ja tämän tutkinnon tulee täyttää EU:n tilintarkastusdirektiivin vaatimukset. KIVI katsoo, että selvitysmiehen ehdotus on lähtökohtaisesti perusteltu. Asian jatkovalmistelussa olisi syytä pyrkiä selvittämään tarkemmin taloudellisen raportoinnin keventämisestä aiheutuvia hyötyjä ja haittoja. Mikäli jatkovalmistelussa todettaisiin, että raportoinnin keventämisellä saavutettavat hyödyt ylittävät haitat, olisi tarpeen arvioida alimmanasteisen tilintarkastajatutkinnon sisältöä ja tutkintovaatimuksia, jotta voitaisiin varmistua, että tutkintovaatimukset vastaavat tarkoituksenmukaisella tavalla kevennetyn raportoinnin vaatimuksia. Tutkintovaatimusten arvioimista kotimaisista lähtökohdista käsin puoltavat OM, Suomen yrittäjät ja Kiinteistöliitto. OM katsoo, että mikäli tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot säilytetään ennallaan, ei perustutkinnon vaatimuksien asettamista HTM tai EU -vaatimuksia vastaaviksi ole nähtävissä tarkoituksenmukaisena. Perustutkinnon vaatimusten tulisi riippua tilintarkastuksen tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tarkoituksenmukaisista keinoista. Tavoitteena tulisi olla, että kirjanpitovelvollisen taloushallinnon asiantuntija- ja varmennuspalveluita koskevat vaatimukset ovat tasolla, joka vastaa yleisesti hyväksyttävää hyvää ja tehokasta tapaa järjestää ja varmentaa taloudellinen raportointi ja hallinnon lainmukaisuus. Tulee huomioida tarkastuskohteiden ja sidosryhmien tarpeet. Mikäli raja-arvoa puolestaan nostettaisiin, voitaisiin perustutkintovaatimukset säilyttää ehdotuksen mukaisesti EU-tasolla. Suomen Yrittäjät katsoo, että tärkeä näkökulma jatkovalmistelussa on pk-yrityskentän tarpeet ja niiden suhde tilintarkastusdirektiivin vaatimuksiin. Osaamista ja tutkinnon vaatimuksia tulisi arvioida ensisijaisesti kansallisten tarpeiden pohjalta. Kyse on tilintarkastajien riittävyydestä ja saatavuudesta koko maassa ja nimenomaan pienten yritysten tarpeisiin. Kiinteistöliitto puoltaa, että jatkovalmisteluissa harkittaisiin toisena vaihtoehtona perustutkinnon muodostamista kotimaisista lähtökohdista laajentamatta nykyistä HTM-tutkintoa. Jos perustutkinnon vaatimuksia kiristetään, vaarana on alalle tulon 16 17
20 houkuttelevuuden heikentyminen. Kun ammattitilintarkastajaa tulee käyttää yli 30 huoneiston taloyhtiöissä, palkkiot pyrkivät nousemaan, koska tarkastajia ei ole riittävästi, ja tämä vaikuttaa suoraan asumiskustannuksiin. Kiinteistöliitto myös toteaa, että perustutkinnon vaatimustason nostaminen maltillisilla IFRS ja corporate governance sekä julkisen talouden perustiedoilla olisi käytännössä turhaa: tietämystä tarvitsevat ne, jotka joka tapauksessa täydentäisivät perustutkintoaan lisämoduulilla. Käytännössä esimerkiksi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden tarkastuksessa näillä ei ole käyttöä. Muut lausunnot perustutkinnon tasosta VTV:n mielestä olisi suotavaa, että perusmoduulin suorittaneet olisivat oikeutettuja tarkastamaan EU:n tilintarkastusnormit ylittäviä yhteisöjä. Jos tilintarkastusvelvollisuuden EU-direktiivin alaraja omaksutaan, on näitä yhteisöjä Suomessa kuitenkin vain noin Näiden pienehkön määrän vuoksi tulee kuitenkin vielä harkita, olisiko tarkoituksenmukaista rasittaa kaikkia tilintarkastajia sellaisilla vaatimuksilla, jotka käytännön elämässä realisoituvat vain pienen joukon osalta. Asianajajaliitto on todennut, että käytännön syyt johtanevat siihen, että perustutkinnon laajuus asettunee suurin piirtein nykyisen HTM-tutkinnon tasolle. 2.3 Tutkintojen sääntely Lausuntopyynnössä pyydettiin yhtenä osa-alueena lausumaan siitä, tulisiko tutkinnosta säännellä laissa. Valtaosa kysymyksestä lausuneista kannattaa sääntelyä, jossa perustutkinnosta ja erikoistumisesta säädetään laissa. Useat lausunnonantajat tuovat myös esiin kannattavansa perustutkinnon ja lisämoduulien sisällön tarkempaa sääntelyä alemmanasteisilla säännöksillä. Tutkintojen laintasoista sääntelyä puoltavat SM, VM, VTV, TuY, JHTT-lautakunta, Helsingin seudun, Satakunnan, Itä-Suomen, Lapin, Pohjanmaan, Turun TIVAt, JHTT-yhdistys, KKK, Lakimiesliitto, Kuntatarkastajat, Audiator, Kuntaliitto, KRP ja OM. VM huomauttaa, että lakisääteisyys ehdotetun JHT-tutkinnon osalta on tarpeen jo pelkästään siitä syystä, että JHTT-tutkinnon suorittamista edellytetään useissa julkisyhteisöjen tilintarkastusta koskevissa laeissa. JHTT-yhdistys lausuu, että julkishallinnon jatkotutkinnon sääntelyn on oltava lakiperusteista. Julkishallinnon jatkotutkinnon vaatimukset ja rajaus tulee toteuttaa julkisyhteisöasetuksen perusteella Itä-Suomen TIVA katsoo, että perustutkinnon ja lisämoduulien vaatimukset on määriteltävä samassa säädöksessä. JHTT-yhdistyksen, Audiatorin, JHTT-lautakunnan, Kuntaliiton ja VTV:n mukaan lisätutkinnoista tulee säätää laissa. Audiator, JHTT-lautakunta ja Kuntaliitto katsovat, että lakisääteisyys on JHTT-tutkinnon osalta tarpeen jo pelkästään siitä syystä, että JHTTtutkinnon suorittamista edellytetään useissa julkisyhteisöjen tilintarkastusta koskevissa laeissa kuten kuntalaissa. 18
21 OM katsoo, että jos lisätutkintoja edellyttävät tilintarkastus-, osakeyhtiö-, ja muun lainsäädännön erityisvaatimukset säilytetään, lisätutkinnoista on edelleen säädettävä laissa, koska lisätutkinnoilla on merkitystä ammatin- ja elinkeinonharjoittamisen kannalta. Joka tapauksessa julkisen hallinnon tilintarkastajista annettu laki tulisi soveltuvin osin muuttaa vastaamaan tilintarkastuslakia. TuY:n mukaan erikoistumistutkintojen tulisi olla joko laissa säädettyjä tai vähintäänkin viranomaisen valvomia. KKK katsoo, että tarkoituksenmukainen sääntelytapa voisi olla se, että KHT tai JHTT -kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin erityislainsäädännössä. Näin hyväksymisen tuoma lisäarvo liittyisi erityistehtäviin. Toinen vaihtoehto olisi säätää tilintarkastuslaissa nykyiseen tapaan. Muut lausunnot sääntelystä HTM-yhdistys katsoo, että tutkinnosta tulee säädellä pääpiirteissään tilintarkastuslaissa. Erikoistumisen osalta HTM-yhdistys viittaa siihen, että erikoistuminen vaativiin tilintarkastuksiin tulisi tapahtua työn ohessa. VIRKE toteaa, että lisämoduuleista ja niiden sisällöstä tulisi säätää vastaavalla tasolla ja samassa yhteydessä kuin perustutkinnostakin SM, STM, VM, KRP, JHTT-lautakunta, Helsingin seudun, Satakunnan, Itä-Suomen, Lapin, Pohjanmaan, Turun TIVAt, JHTT-yhdistys, KKK, Lakimiesliitto, OM ja Kuntatarkastajat katsovat, että tutkintojen tarkemmasta sisällöstä tulisi säännellä alemmanasteisilla säännöksillä. VALA katsoo, että lisämoduulien sisällöstä sääntely tulisi järjestää lakia alemmanasteisella tasolla tai valvontaelimissä itsesäätelynä. 2.4 Tutkintovaatimukset Lausunnoissa esitetään runsaasti kannanottoja tutkintovaatimuksiin liittyen. Ne lausunnonantajista, jotka lausuvat korkeakoulututkinnosta tutkintovaatimuksena, kannattavat pääasiassa selvitysmiehen ehdotusta. Opinto- ja osaamisvaatimusten osalta lausuneet lausunnonantajat nostavat esiin julkishallinnon ja -talouden perustietojen aseman perustutkinnossa, mikä jakaa mielipiteitä. Esiin on otettu myös oikeustieteen opintojen määrän säilyttäminen sekä arvopaperimarkkinoita ja säätiöitä koskeva sääntely. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, miten perustutkinto mahdollistaa erikoistumistutkintoihin etenemisen. Kokemusvaatimuksista lausuneet toivovat lisää joustavuutta järjestelmään. Useissa lausunnoissa kannatetaan mahdollisuutta osallistua tutkintoon jo ennen työkokemuksen täysimääräistä karttumista ja työkokemuksen nykyistä laajempaa määrittelyä
22 2.4.1 Korkeakoulututkintoa koskevat vaatimukset Ehdotusta, että perustutkinnon vaatimuksena on alempi korkeakoulututkinta tai ammattikorkeakoulututkinto, kannattavat KIVI, VY, Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen TIVA, HTM-yhdistys, ARENE ja VTV. ARENE painottaa, että ammattikorkeakoulututkinnot luovat määrällisesti tärkeän perustan hakeuduttaessa tilintarkastajan perustutkintoon. Ehdotusta, että lisämoduulien vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto kannattavat KIVI, VY, Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen TIVA, Audiator, Kuntaliitto, JHTT-lautakunta ja VTV. Audiator, Kuntaliitto ja JHTT-lautakunta katsovat, että JHT-tilintarkastajan vaatimuksena tulee säilyttää ylempi korkeakoulututkinto. Muut lausunnot korkeakoulutukinnosta Deloitten käsityksen mukaan hyväksytyn tilintarkastajan ammattitutkinnon suorittamisen tulisi edellyttää jatkossakin pääsääntöisesti yliopistossa suoritettua perustutkintoa. Deloitte korostaa yliopistotasoisen koulutuksen merkitystä alalle pyrkijöiden laadun ja myös alan imagon kohottamisessa. Ottaen huomioon ammattitutkintoon sisältyvän teoriakokeen aihepiirin, pitää Deloitte erittäin tärkeänä, että ammattitutkinnon ensisijaiset opintovaatimukset pohjautuvat yliopistotasoisiin laskentatoimen ja tilintarkastusalan opintokokonaisuuksiin Opinto- ja osaamisvaatimukset IFRS-standardien ja corporate governance -säännösten osalta ks. yhteenvedon kohta 2.2. Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen TIVAn mukaan perustutkintoon liittyvien opintojen ja hallittavien kansainvälisten standardien määrittelyyn tarvitaan jatkovalmistelussa täsmällisyyttä. Perustutkintoon osallistumisen edellyttämät laskentatoimen, tilintarkastuksen ja oikeustieteen opinnot on välttämätön määrittää siten, että ne voidaan suorittaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistollisessa kandidaatin tutkinnossa. Lakimiesliitto pitää toivottavana, että ehdotettu perustutkinto sisältää nykyisen TEM-asetuksen 2:4.1:n edellyttämät KHT-tutkintoon vaadittavat oikeustieteen opinnot. Missään nimessä lainopillisen osaamisen osuutta tilintarkastajien opintovaatimuksissa ei tule uuteen järjestelmään siirryttäessä heikentää Fiva ehdottaa harkittavaksi arvopaperimarkkinoita koskevan sääntelyn sisällyttämistä opintoihin maltillisessa laajuudessa, koska yhteiskunnan moni osa-alue liittyy arvopaperimarkkinoiden toimintaan. Arvopaperimarkkinasääntely ei koske ainoastaan listattuja yhtiöitä. 20
23 PRH:n mielestä tilintarkastajien koulutusta kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota säätiön tilintarkastuksen erityispiirteisiin, jotta tilintarkastajien ammattitaitoa säätiöiden osalta saataisiin kohennettua. Kuntatarkastajien, Kuntaliiton, JHTT-lautakunnan, JHTT-yhdistyksen Audiatorin ja VTV:n mukaan perustutkintoon tulisi sisällyttää kaikilta hakijoilta edellytettävät julkishallinnon ja -talouden perustiedot. Audiator, JHTT-lautakunta ja Kuntaliitto katsovat, että perustutkinnon oikeustieteen opinnoiksi tulee hyväksyä mm. julkisyhteisön verotuksen sääntelyä koskevat opinnot ja niillä tulee voida korvata jossain määrin yksityisoikeudellisten yhteisöjen erityissääntelyä koskevia opintoja. JHTT-yhdistys painottaa, että julkisyhteisöissä päävastuullisen tilintarkastajan tulee hallita yksityissektorista olennaisesti poikkeavia seikkoja kuten verotukseen perustuva toiminnan rahoitus, talousarviomenettely sekä muutoinkin poikkeavat taloudelliset järjestelyt, erilainen lainsäädäntö ja demokratiaan perustuva hallintojärjestelmä ja -kulttuuri. Tämä muodostaa julkishallinnon jatkotutkinnon vaatimukset ja rajaus tulee toteuttaa juuri julkisyhteisöstatuksen perusteella. TILA ja KKK epäilevät julkishallinnon ja -talouden tuntemisen tarvetta perustutkintoa suorittaessa TaY:n mukaan raportin lähtökohta ja tutkintoon pääsyä koskevat edellytykset ovat sisäisesti ristiriidassa. Julkisen sektorin tilintarkastuksen kannalta tärkeät opinnot eivät mahdollista pääsyä perustutkintoon. Tämä korostaa tarvetta käydä keskustelua perustutkinnon sisällöstä ja miten se mahdollistaa etenemisen erikoistumisaloille. Perustutkintoon on tavalla tai toisella sisällytettävä ne perusedellytykset, jotka tarvitaan KHT tai JHTT -tutkintoon pääsemiseksi Kokemusvaatimukset STM kannattaa ehdotettua mahdollisuutta osallistua tutkintoon ennen kuin työkokemus on täysimääräisesti karttunut. Tutkintoon osallistuminen voisi jopa olla mahdollista ilman minkäänlaista työkokemusta. Auktorisointi myönnettäisiin, kun vaadittava työkokemus on saavutettu. VM ja Fiva tukevat ehdotuksia, joilla pyritään lisäämään tutkintojärjestelmän joustavuutta. Tutkintoihin olisi päästävä monipuolisesti eri kokemus- ja opintopohjalta. FK kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastajan työkokemukseksi olisi tärkeää jatkossa hyväksyä myös muun kuin tilintarkastusalan työkokemus. VTV:n mielestä perustutkinnon tenttiin pääsemiseen vaadittavaksi työkokemukseksi on luettava myös julkishallinnollisissa tehtävissä kerrytettyä kokemusta. ARENE katsoo, että nykyinen kolmen vuoden työkokemusvaatimus on tarkoituksenmukainen. Joustavuudella voidaan lisätä erilaisten hakijoiden mahdollisuutta hakeutua alalle ja osallistua tutkintoihin. Työkokemuksen tulee olla monipuolista yhteensä kolmen vuoden pituista kaikissa tilanteissa. Työkokemus voitaisiin tietyissä tilanteissa hankkia osittain jopa tutkinnon suorittamisen jälkeen
24 HTM-yhdistyksen mielestä tulkintaa tilintarkastuskokelaan työkokemuksen sisällöstä tulee jatkossa tulkita nykyistä laajemmin. Alalle pääsyä voitaisiin helpottaa esimerkiksi harjoittelupaikkojen lisäämisellä pienissä tilintarkastusyhteisöissä kehittämällä oppisopimusrahajärjestelmää. JHTT-yhdistys esittää harkittavaksi, että riittävän alalla työskentelyn jälkeen, perustutkinnon suorittaneella tilintarkastajalla olisi oikeus osallistua jatkotutkinnon kokeeseen, mikäli hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai muutoin riittävät vastaavat opinnot. KHT-yhdistys, E&Y, Deloitte ja KPMG katsovat, että tutkinto tulisi olla mahdollista suorittaa osissa eri moduulien muodossa. Moduuleja tulisi voida suorittaa jo ennen kuin nykyisin tutkintoon vaadittava kolmen vuoden käytännön kokemus on hankittu. Audiatorin, JHTT-lautakunnan ja Kuntaliiton mukaan perustutkintoon vaadittava käytännön kokemus tulee voida jatkossa hankkia nykyistä joustavammin. Osa tulee voida hankkia julkisyhteisön tarkastustehtävässä ja vähintään kaksi vuotta tulee voida olla myös perustutkinnon suorittaneen JHT-tilintarkastajan ohjauksessa. Osallistuminen perustutkinnon kirjalliseen kokeeseen tulisi olla mahdollista ennen kuin työkokemus on täysimääräisesti kerrytetty. JHTT-lautakunta painottaa, että EU:n tilintarkastusdirektiivin sallimaa poikkeuksellista hyväksymistä pitkäaikaisen kokemuksen perusteella tulee käyttää täysimääräisesti. TaY tulkitsee, että ehdotuksen mukaan juuri kukaan julkisen sektorin käytännön kokemusta hankkinut ei pääsisi perustutkintoon, koska hankittu kokemus ei sovellu. Täytyy muistaa, että nykymuotoiseen JHTT-tutkintoon hakeutuvilla ei ole yhdenmukaista käytännönkokemusta ainakaan kirjanpitolain mukaisissa yhteisöissä. 2.5 Tutkintonimike VY:n mukaan ehdotettu nimike hyväksytty tilintarkastaja HT kuvaa hyvin perustutkinnon sisältöä ja on linjassa muiden maiden vastaavien nimikkeiden kanssa. VALAn mukaan HTM-nimike voitaisiin korvata uuden perustutkinnon läpäisseiden osalta vastaamaan paremmin kansainvälistä käytäntöä, jolloin nimike rekisteröity tai hyväksytty tilintarkastaja olisivat sopivampia. Kaikilla tilintarkastajilla olisi oikeus käyttää uutta nimikettä. JHTT-lautakunnan mukaan julkishallinnon tutkinnon nimikkeeksi sopisi julkishallinnon hyväksytty tilintarkastaja ja lyhenteeksi JHT. Ennen tutkintojärjestelmän muutosta auktorisoitujen tilintarkastajien tulee saada säilyttää nykyiset kirjaimet JHTT silloin, kun perustutkintoa ei ole suoritettu. Kiinteistöliitto ehdottaa uuden perustutkinnon nimekkeeksi tilintarkastajatutkinto, jonka lyhenteenä voisi olla esimerkiksi TTT. Audiator, Kuntaliitto ja JHTT-yhdistys katsovat, että uusi tutkintonimike tulee olla julkishallinnon hyväksytty tilintarkastaja eli JHT ja perustutkintonimikkeen tulee olla johdettavissa sanoista hyväksytty tilintarkastaja eli HT. 22
25 TaY kannattaa perinteisten lyhenteiden säilyttämistä pitkän siirtymäkauden välttämiseksi, jolloin olisi rinnan käytössä eri nimikkeitä. ARENE pitää uusien nimikkeiden käyttöön ottamista ja tunnetuksi tekemistä hitaana prosessina ja katsoo, ettei liene estettä säilyttää nykyiset nimikkeet. Kirjainyhdistelmien sisällöllä ei ole merkitystä, esimerkiksi HTM-kirjainten sisältö on vanhentunut jo kauan sitten. 2.6 Siirtymäsäännökset Audiator, Kuntaliitto ja JHTT-lautakunta toteavat, että perustutkintopätevyyttä hakevalta JHTT-tilintarkastajalta edellytettävän teoriakokeen vaativuuden tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon kansainvälisten standardien rajallinen soveltaminen pienissä ja keskisuurissa yksityisissä yhteisöissä ja säätiöissä sekä julkisyhteisöissä. Kokeeseen tulee päästä jokaisen JHTT-tutkinnon suorittaneen ilman erityisiä kokemusvaatimuksia. JHTT-tilintarkastajilta, jotka ovat suorittaneet JHTT-tutkinnon ennen järjestelmän uudistamista, edellytetään raportissa perustutkinnon suorittamisen kokemusvaatimuksena toimimista vähintään kolme vuotta tilintarkastustehtävissä mukaan lukien toiminta JHTT-tilintarkastajana kunnan tai kuntayhtymän tytäryhteisössä. Kolmen vuoden kokemusvaatimusta on pidettävä liian suurena erityisesti niiden kohdalla, jotka ovat suorittaneet JHTT-tutkinnon kahtena uudistuksen voimaantulovuotta edeltävänä vuotena. Audiatorin, Kuntaliiton ja JHTT-lautakunnan mukaan on harkittava mahdollisuutta suorittaa teoriakoe JHTT-tutkinnon yhteydessä ennen järjestelmäuudistuksen voimaantuloa. Siirtymäajan, jonka aikana voi hakea perustutkintopätevyyttä, tulee olla vähintään viisi vuotta ja tämän ajan JHTT-tarkastajien tulee säilyttää kelpoisuutensa kunnan tai kuntayhtymän tytäryhteisöjen tilintarkastajaksi. Vastavuoroisuus KHT ja JHTT -tutkintoihin pääsyn välillä on varmistettava. JHTT-yhdistys katsoo, että hankkeen jatkovalmistelussa tulee löytää keinot välttää tilanne, jossa joillakin hyväksytyillä tilintarkastajilla olisi jatkotutkinnon mukainen pätevyys mutta ei perustutkinnon mukista. Mahdollisten siirtymäaikojen tulee olla riittävän pitkiä ja säädösten joustavia. Kuntatarkastajat kannattavat selvitysmiehen esitystä JHTT-tilintarkastajien siirtymäsäännöksistä. Kuntatarkastajat pitävät kuitenkin tältä osin ensisijaisena, että JHTT-tutkinnon jo omaavien henkilöiden perustutkintopätevyys olisi hyväksyttävissä täydennyskoulutusohjelman suorittamisella. ARENE ja VM katsovat, että JHTT-tutkinnon suorittaneilta tulee edellyttää perustutkinnon vaatimusten täydentämistä erillisellä kokeella. VTV katsoo, että uudistuksen toteutuessa kaikilla jo toimivilla auktorisoiduilla tilintarkastajilla tulee säilyä nykyinen auktorisointi. Jos JHTT-tilintarkastajan täytyy suorittaa täydennyskoe, tulee siirtymäajan olla kohtuullinen, esim. viisi vuotta, ja täydennyskokeeseen tulee päästä ilman JHTT-tilintarkastajana työskenneltyä vähimmäisaikaa
26 2.7 Uudistuksen vaikutukset tilintarkastuksen kustannuksiin ja tarkastajien riittävyyteen Valtaosa uudistuksen kustannusvaikutuksista lausuneista ei koe selvitysmiehen ehdottaman uudistuksen nostavan tai laskevan tilintarkastuksen kustannuksia. Tilintarkastajien riittävyyden osalta lausunnoissa esitetään monensuuntaisia näkemyksiä: osassa lausunnoista katsotaan, että uudistuksella ei ole vaikutusta alan kiinnostavuuteen, osa katsoo, että uudistus parantaa alan vetovoimaisuutta, mutta myös kiinnostuksen vähenemistä pelätään. Joissain lausunnoissa todetaan, että arviot tilintarkastuksen kustannuksista ovat ainakin osittain riippuvaisia tilintarkastusvelvollisuuden laajuudesta. Niissä ei oteta kantaa ehdotetun tutkintouudistuksen kustannusvaikutuksiin, vaan käsitellään tilintarkastuksen kustannuskysymyksiä mm. tilintarkastusvelvollisuuden suhteen. Tähän osioon on koottu nimenomaisesti ehdotettuun tutkinnonuudistukseen liittyviä lausuntoja uudistuksen kustannusvaikutuksista ja tarkastajien riittävyydestä. Helsingin seudun ja Pohjanmaan TIVAt katsovat, ettei HTM/EU tason säilyttämisellä ole merkitystä tilintarkastuksen kustannuksiin tai tilintarkastajien riittävyyteen. JHTT-yhdistyksen mukaan selvitysmiehen esitysten toteuttaminen parantaisi tilintarkastusalan vetovoimaisuutta ja siten alan palveluiden tarjontaa, millä olisi myös kustannusten nousua hillitsevä vaikutus. Kuntatarkastajat toteavat, että uudistus turvaisi kiinnostuksen alaa kohtaan ja myös kustannukset olisi mahdollista pitää kohtuullisina riittävän kilpailutilanteen johdosta. KKK:n, EK:n, TILAn ja Riihimäen Hyvinkään TIVAn mukaan pienten yritysten kannalta on edullista, että ne voivat valita tilintarkastajakseen HTM-tasoisen tilintarkastajan. Tämä ehkäisee kustannusten nousua eikä paineita tilintarkastuskustannusten nousuun synny. Pienemmille yrityksille ei aiheutuisi lisäkustannuksia korkeampien tilintarkastuskustannusten muodossa. Kiinteistöliitto on huolissaan tilintarkastajien riittävyydestä taloyhtiöiden tilintarkastukseen tulevaisuudessa ja arvio palkkioiden noustessa tämän vaikuttavan suoraan asumiskustannuksiin. VIRKE ennakoi, että uuden järjestelmän myötä palvelujen saatavuus paranee ja valvonta nostaa tasoa. Uudistus varmistaa urapolkujen syntymisen, mikä luo edellytykset riittävälle kiinnostukselle alalle. JHTT-lautakunta katsoo uudistuksen turvaavan JHT-tilintarkastajien riittävyyden paremmin kuin nykyinen JHTT-järjestelmä. Aalto-yliopisto katsoo, että ehdotettu kaksiportainen tutkintojärjestelmä, paitsi että se olisi hallinnollisesti raskas ja siten kallis, pikemminkin vähentäisi alan houkuttelevuutta kuin lisäisi sitä ja saattaisi siten entisestään pienentää ammattikunnan kokoa 24
27 Asianajajaliitto on todennut, että tutkintovaatimusten liiallinen korostaminen saattaa johtaa tilintarkastajapulaan ja siitä seuraavaan kustannusten nousuun. Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen TIVA toteaa, että kauppakamarille tulleista yhteydenotoista päätellen tutkintovaatimusten pelätään edelleen kiristyvän ja katsoo, että vaatimusten uudistamisen jälkeen tutkintoon hakeutuvia on todennäköisesti huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Turun TIVA katsoo, ettei uudistus lisää tilintarkastajanammattiin hakeutumista, sillä tutkintovaatimuksiin ei esitetä alan kiinnostavuutta lisääviä muutoksia. Muutokset eivät ainakaan paranna riittävyyttä tulevaisuudessa tai laske tarkastuskustannuksia. 2.8 Muita kommentteja tutkintouudistuksesta Asianajajaliiton mielestä muodollisia tutkintovaatimuksia on varottava korostamasta liikaa. Ensisijainen vastuu tilintarkastajan valinnasta on kirjanpitovelvollisella ja tilintarkastajalla itsellään. Vastuuta siitä ei tule siirtää julkiselle vallalle. Kiinteistöliitto arvioi ammattitilintarkastuksien määrän kasvavan asunto-osakeyhtiöissä tulevaisuudessa toimeksiannolla. Jos vaatimuksia kiristetään, vaarana on, että heikennetään alalle tulon houkuttelevuutta. Tämä vaikuttaa nousevien palkkioiden muodossa yli 30 huoneiston talonyhtiöissä suoraan asumiskustannuksiin. Suomen Yrittäjien mukaan tutkinnon vaatimusten arvioinnissa tulisi huomioida ennen kaikkea kansalliset tarpeet ja turvata tilintarkastajien määrällinen riittävyys pidemmällä tähtäimellä koko maassa ja nimenomaan pienten yritysten tarpeisiin. VHT -yhdistyksen mukaan uusien tilintarkastajien alalle hakeutumisen edistämiseksi tulee lisävaatimuksien sijasta tai vastapainoksi löytää houkuttimia varmistaen kuitenkin sen, että pätevyysvaatimukset pysyvät kansainvälisesti vertaillen uskottavina. EK ja Listayhtiöiden neuvottelukunta mustuttavat, että tilintarkastuksen laadukkuutta ei vahvisteta pelkästään tutkintomääräyksiä muuttamalla. On pidettävä huolta tilintarkastajien erityisosaamisen ajantasaisuudesta täsmällisellä ja oikeaaikaisella täydennyskoulutuksella. KPMG toteaa, että käytännössä ammattitutkinnon merkitys on nykyisin olennaisesti pienempi kuin aiemmin, sillä toimintaympäristö kehittyy nopeasti. Tutkintovaatimuksien kehittämisen lisäksi myös tilintarkastajien jatkuvaan kouluttautumiseen tulisi kiinnittää jatkovalmisteluissa huomiota esimerkiksi siten, että jatkossa tilintarkastajilta edellytettäisiin tietty määrä ammatillista koulutusta vuosittain. TaY muistuttaa, että julkiselle hallinnolle on luotu omat kansainväliset tilinpäätösstandardit (IPSAS), jotka tulevaisuuden julkisen hallinnon tarkastajilla tulee olla hallussa, ja pohtii mikä näiden rooli tulisi olla
1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 19.4.2010. Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010)
1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010) TILINTARKASTAJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HTM-tilintarkastajat ry GRM-revisorer rf:n jäsenenä on
LisätiedotLiite. Nykytilan kuvaus. Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt
Liite Nykytilan kuvaus Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt Suomessa on kolmenlaisia hyväksyttyjä tilintarkastajia HTM-tilintarkastajia, KHTtilintarkastajia ja JHTT-tilintarkastajia. Näistä HTM-
LisätiedotAjankohtaiskatsaus tilintarkastustutkintojen ja niiden valvonnan uudistamiseen. - kommenttipuheenvuoro JHTT -näkökulmasta
Ajankohtaiskatsaus tilintarkastustutkintojen ja niiden valvonnan uudistamiseen - kommenttipuheenvuoro JHTT -näkökulmasta TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN SYMPOSIUM Tampere 21.5.2015 Virpi Ala-aho JHTT-yhdistyksen
Lisätiedottältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETUS TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMISEDELLYTYKSISTÄ
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Työelämä- ja markkinaosasto 1.12.2015 Neuvotteleva virkamies Marja Hanski TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETUS TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMISEDELLYTYKSISTÄ 1 Yleistä Tasavallan
LisätiedotFINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN
11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta
LisätiedotHakuopas KHT-tilintarkastajaksi
Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Helmikuu 2015 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200 www.tilintarkastuslautakunta.fi tila@chamber.fi
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön asetus
Työ- ja elinkeinoministeriön asetus KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä
LisätiedotTilintarkastajajärjestelmän uudistus Antti Riivari Hallitusneuvos
Tilintarkastajajärjestelmän uudistus 21.05.2015 Antti Riivari Hallitusneuvos Uudet tilintarkastuslait Eduskunta hyväksyi uudistuksen ennen vaaleja (HE 254/2014vp) lait vahvistamatta suunniteltu voimaantulo
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotTilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Yhteenveto lausunnoista
Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Yhteenveto lausunnoista Roosa Lehmonen Sari Koivisto Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti 31. päivänä tammikuuta 2011 työryhmän valmistelemaan
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015 kommenttipuheenvuoro. Tilintarkastajajärjestelmä ja valvonta
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015 kommenttipuheenvuoro Tilintarkastajajärjestelmä ja valvonta 21.5.2015 Tapani Vuopala KHT, Toimitusjohtaja tapani.vuopala@dhsaudit.fi 5/26/2015 Kommenttipuheenvuoron
LisätiedotLAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ
1 (6) 230 / 31/ 2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Lausuntopyyntö TEM/1280/00.06.02/2011 22.6.2011 LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotTILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN MAISTERIOHJELMA
JOHTAMISKORKEAKOULU TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN MAISTERIOHJELMA OPINTO-OPAS 2012 2015 SISÄLLYS TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN MAISTERIOHJELMA... 2 TAUSTA... 2 MAISTERIOHJELMAN TAVOITTEET JA TUTKINNON
LisätiedotSISÄLTÖ Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmä aloitti... Uusi valvontatietoilmoituslomake ja -ohje KHT- ja HTM-tilintarkastajille...
TILINTARKASTUS 1/2011 28.3.2011 SISÄLTÖ Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmä aloitti... 1 Uusi valvontatietoilmoituslomake ja -ohje KHT- ja HTM-tilintarkastajille... 2 KHT-yhteisöjen laaduntarkastukset
LisätiedotHT- ja KHT-vaatimukset
HT- ja KHT-vaatimukset Tilintarkastajatutkintojärjestelmä uudistui 1.1.2016. Tällä hetkellä tilintarkastajat voivat perustutkinnon (HT-tutkinto) suorittamisen jälkeen erikoistua yleisen edun kannalta merkittävien
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 126/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilintarkastuslain siirtymäsäännöstä siltä
LisätiedotJOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ
JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan
Lisätiedot11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015
11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan
LisätiedotPirkkalan kunta Tarkastussääntö 1
Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...
LisätiedotHE 163/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 163/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkishallinnon
LisätiedotTILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki
TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain
LisätiedotTILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA. Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto
TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto 8.6.2017 Sisältö Tutkinto- ja valvontauudistus EU-sääntely Tulevia muutoksia Suomen Tilintarkastajat
Lisätiedothyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön
630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
Lisätiedot7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö
1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö
LisätiedotTEM raportteja 25/2011
TEM raportteja 25/2011 Tilintarkastajien auktorisoinnin ja valvonnan yhtenäistäminen Yhteenveto selvitysmiehen raporttiin annetuista lausunnoista Otto Nyberg Sari Koivisto Työelämä- ja markkinaosasto Syyskuu
LisätiedotISA-STANDARDIEN SOVELTAMISEN HAASTEET JULKISHALLINNON TILINTARKASTUKSESSA. Tiina Lind, KHT, JHT Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampere
ISA-STANDARDIEN SOVELTAMISEN HAASTEET JULKISHALLINNON TILINTARKASTUKSESSA Tiina Lind, KHT, JHT Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampere ISA-STANDARDIT ISA-standardit = Kansainväliset tilintarkastusstandardit
LisätiedotValvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta
1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007
0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotJulkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf
c/o Virpi Ala-aho Espoon kaupunki Ulkoisen tarkastuksen yksikkö Pl 113 02070 ESPOON KAUPUNKI virpi.ala-aho@espoo.fi Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry 15.6.2015 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996
TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY
LAUSUNTOPYYNTÖ 16.12.2008 Jakelussa mainituille PIENTEN YRITYSTEN KIRJANPITO- JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET 1 Tausta Suomessa on aika ajoin käyty keskustelua eräiden kirjanpitovelvollisten, kuten yhdistysten
Lisätiedot17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN
1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että
LisätiedotTILA 49 1 2009 22 1 2009 KHT-
TILINTARKASTUS 1/2010 14.1.2010 SISÄLTÖ TILA hyväksyi 49 uutta KHT-tilintarkastajaa... 1 Vuoden 2009 HTM-tutkinnossa hyväksyttiin 22 kokelasta... 1 Taustatietoja vuoden 2009 KHT- ja HTM-tutkintoihin osallistuneista
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO 1 (5) Talousvaliokunta Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan
LisätiedotControllerin erikoistumisopinnot 30 op
Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein
Lisätiedot2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät
2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden
LisätiedotOsallistumislupahakemus ja ilmoittautuminen tilintarkastajatutkintoon
Hakemusta voi tarvittaessa täydentää erillisillä liitteillä Haen osallistumislupaa (Ohje 1) HT-tutkintoon KHT- tutkintoon JHT- tutkintoon Ilmoittaudun tutkintokokeeseen HT-tutkinto KHT-tutkinto JHT-tutkinto
LisätiedotHE tilintarkastuslain muuttamiseksi - tilintarkastusvelvollisuuden rajat
16.11.2018 LAUSUNTOYHTEENVETO HE tilintarkastuslain muuttamiseksi - tilintarkastusvelvollisuuden rajat HE:n sisältö ja tausta Työ- ja elinkeinoministeriö toimitti 22.8.2018 lausunnolle esityksen tilintarkastuslain
LisätiedotYliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys
Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA
Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ
KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotTarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28
Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotTilintarkastajajärjestelmän uudistaminen. Selvitysmiehen raportti
Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen Selvitysmiehen raportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 1/2010 EdwarD andersson Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen Selvitysmiehen raportti
LisätiedotTARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO 86704/2016 / Kouvolan kaupungin tilintarkastuspalveluiden hankinta (Pisteytys kokonaishankinnan mukaan)
1/20 TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO 86704/2016 / Kouvolan kaupungin tilintarkastuspalveluiden hankinta (Pisteytys kokonaishankinnan mukaan) : 2 : 2 1. KUNTALAIN MUKAINEN HALLINNON JA Vastuunalainen tilintarkastaja
LisätiedotAKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ
AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN
LisätiedotEHDOTETUT MUUTOKSET HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖÖN. 6 Pöytäkirjan pitämistä koskeva 6 voidaan kumota tarpeettomana.
HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TA- LOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ (Kvsto 28.3.2007) 6 Lautakunnan kokouksissa pöytäkirjaa pitää lautakunnan sihteeri. EHDOTETUT MUUTOKSET HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖÖN
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti
LisätiedotASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367
Maiju Tuominen Lausunto OKM 01.09.2011 Helsinki ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 :n mielestä on arvokasta ja tärkeää, että koko EU on myös
LisätiedotHakuopas KHT-tilintarkastajaksi
Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Helmikuu 2013 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200, faksi (09) 650 303 www.tilintarkastuslautakunta.fi,
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotTARKASTUSSÄÄNTÖ JOKIOISTEN KUNTA. Hyväksytty Jokioisten kunnan valtuusto Muutos Jokioisten kunnan valtuusto (muutettu 2 )
Tarkastussääntö 1 JOKIOISTEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ 2 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 2 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 2 2 Lautakunnan kokoonpano 2 3 Lautakunnan kokoukset 2 4 Lautakunnan tehtävät
LisätiedotHALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta
HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja
Lisätiedot1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1
Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät
LisätiedotASETUSLUONNOS KHT- JA HTM-TILINTARKASTAJIEN HYVÄKSYMISVAATIMUKSISTA JA TÄHÄN LIITTYVÄSTÄ PERUSTELUMUISTIOSTA
1 (5) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 31.1.2008 Lausuntopyyntö KTM 040/00/2007 ASETUSLUONNOS KHT- JA HTM-TILINTARKASTAJIEN HYVÄKSYMISVAATIMUKSISTA JA TÄHÄN LIITTYVÄSTÄ PERUSTELUMUISTIOSTA
LisätiedotSeinäjoen koulutuskuntayhtymän. Tarkastussääntö. Hyväksytty yhtymävaltuustossa , 26
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Tarkastussääntö Hyväksytty yhtymävaltuustossa 16.12.2015, 26 Sisällys Valvontajärjestelmä... 3 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 3 Tarkastuslautakunta... 3 2 Lautakunnan
LisätiedotTilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park
Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Työryhmä ja sen tehtävä Työryhmä asetettiin 15.10.2014 Mietintö valmistui 18.11.2015 Lausuntokierros
LisätiedotSuomen Kiinteistöliiton ja sen jäsenkunnan toiminnan kannalta uusi asuntoosakeyhtiölaki
1 HE 24/2009 vp/asunto-osakeyhtiölaki Kuultavat: Mauri Marttila Tutkimusjohtaja Anu Kärkkäinen Päälakimies, OTK Suomen Kiinteistöliitto ry 24.9.2009 Talousvaliokunnalle Suomen Kiinteistöliitto ry haluaa
LisätiedotVastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotLAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE
LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus
LisätiedotEHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi
EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotTOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus
TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.
LisätiedotTilintarkastajajärjestelmän uudistaminen: selvitysmiehen raportti
Lausunto 1 (8) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 3.2.2010 (TEM050:00/2009) Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen: selvitysmiehen raportti Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotEHDOTETUT MUUTOKSET HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖÖN. 6 Pöytäkirjan pitämistä koskeva 6 voidaan kumota tarpeettomana.
HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TA- LOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ (Kvsto 28.3.2007) 6 Lautakunnan kokouksissa pöytäkirjaa pitää lautakunnan sihteeri. EHDOTETUT MUUTOKSET HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖÖN
LisätiedotTARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty yv
TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty yv 25.02.2013 10 SISÄLLYSLUETTELO I LUKU VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 II LUKU TARKASTUSLAUTAKUNTA 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
Lisätiedot4.1 TARJOAJAN SOVELTUVUUS Tarjoajan soveltuvuuden arvioimiseksi pyydämme seuraavat todistukset ja selvitykset.
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUT LIITE 3 1 Tarjoaja: Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Sähköpostiosoite hankintapäätöksen tiedoksiantoa varten: 4.1 TARJOAJAN SOVELTUVUUS Tarjoajan
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotAjankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet
Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen
LisätiedotKorkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ
Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilintarkastuslain sekä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 21 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 4.10.2011 klo 17-18.30 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen 9.2.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen 9.2.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ 1. Toimivalta Toimivalta määräytyy sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Lisätiedotsaman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa
1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotEduskunnan budjetti- ja valvontavalta
Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990 2020 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuuleminen ke 26.4.2017 klo 11.30 Elli Aaltonen Pääjohtaja Kansaneläkelaitos 1. Kelaan kohdistuva budjettiohjaus- ja valvontamekanismit
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotPOLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016
POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.
LisätiedotLausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi
Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 227/2014vp eduskunnalle
Lisätiedot