Kohti #sote-tieto #tietojohtaminen #yhteistyö #verkostojohtaminen
|
|
- Sanna-Kaisa Saarinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohti #sote-tieto #tietojohtaminen #yhteistyö #verkostojohtaminen Mitä se voisi tarkoittaa Uudellamaalla keväällä 2019 Maakuntahallitus Markus Sovala, muutosjohtaja Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja
2 Näin eteenpäin keväällä 2019 Eri maakunnissa kehitys tullee eriytymään: yliopistosairaalamaakunnissa tilanne auki, pienemmissä maakunnissa syntymässä uusia hyvinvointikuntayhtymiä, olemassa olevat vaikeuksissa. Valtakunnallisesti haasteena on suitsia maakuntien eriytyvää kehitystä ja kilpavarustelun riskiä sekä turvata käynnissä olevat (ICT)-kehityshankkeet keväällä 2019 sekä varmistaa että niitä voidaan hyödyntää kun seuraavalla hallituskaudella. Ministeriöiden virkamiehet käyvät keskusteluja toimitusministeristön ja eduskuntaryhmien kanssa jatkosta. Useat puoluejohtajat ilmoittaneet kantanaan että valmisteluja tulisi jatkaa maakunnissa ja valtakunnallisesti. Uusia ministeriöiden linjauksia odotettavissa vielä lähipäivinä/viikkoina. VM todennut, että hallittua alasajoa voidaan jatkaa alkusyksystä. Kaikissa oloissa Uusimaa2019-hanke jatkuu ainakin kesäkuuhun 2019, johon mennessä toivottavasti saadaan tieto seuraavan hallituksen suunnitelmista. Hankkeen talous on turvattu kesään 2019 saakka vaikka valtion 2019 talousarvion rahoitusta ei saataisikaan käyttöön. Työsuhteita on jatkettu 6/2019 saakka. Rahoituksen selvittyä arvioidaan miten ja missä laajuudessa hanke voi jatkua loppuvuonna.
3 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sote-keskus/TK Suun terveydenhuolto/hammashoitola Asumispalvelut Kotona annettavat palvelut Kuntoutuspalvelut HUS/erikoissairaanhoito sis. ensihoito ja päivystyspalvelut Keskitetyt sosiaalipalvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, maahanmuutto-palvelut Ei organisatorisia muutoksia ainakaan ennen v. 2023? Palvelujen järjestäminen Sotejärjestämistoimint o Strategiset asiantuntijatehtävät Yhteiset palvelut ja johdon tuki Asiakkuuksien omistajuudet ja järjestäminen Elinvoimatoimint o Maakuntapolitiikka / kehittämispalvelut* Kasvupalvelut* Maatalouspalvelut* Rahoituspalvelut* Turvallisuustoimint o Pelastuspalvelujen järjestäminen* Valmius ja varautuminen, yhteistyö* Maakunnan henkilöstö-, tieto-, tilaturvallisuus* Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen* Konsernipalvelut ja johdon tuki Talous* Hallinto* HR* Tietopalvelut* Strategia ja kehittäminen Omistajaohjaus* Viestintä ja osallisuus* Palvelujen tuottaminen Jää kunnille ja kuntayhtymille ainakin 2023 Sote-liikelaitos Neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arvio, sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lapset, nuoret, lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset Alueorganisaatio Kliiniset tukipalvelut, talous- ja henkilöstöpalvelut ja TKIO Alueorganisaatio Alueorganisaatio Keskitetysti johdetut palvelut YTA-toiminta ja OT keskustoiminta Pelastus -laitosliikelaito s Ympärist ö- terveyden -huoltoliikelaitos Lomituspalveluje n liikelaitos Oy Työterveys Inhouse Oy Työterveys Outhouse Oy Tytär- ja osakkuusyhtiöt Maakuntien tilakeskus Oy HUS-Kiinteistöt Oy Hyksin kliiniset palvelut Oy Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Oy Apotti Ab Hyks-Instituutti Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy Orton Oy Vimana Oy Tukipalvelut Maakunnan tukipalvelukeskukset Talous- ja henkilöstöhallinto ICT-palvelut Hankintapalvelut Logistiikkapalvelut Muut keskitetyt tukipalvelut
4 Haetaan synergioita verkostomaisella yhteistyöllä #PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT #MITTAAMINEN #DASHBOARD #T.K.I.O #TIETO #TIETOJOHTAMINEN #VAATIVAT SO-PALVELUT #TIETOJÄRJESTELMÄT #HOITO/PALVELUPOLUT #MONITUOTTAJAMALLIN OHJAAMINEN #ASIAKKUUSKRITEERIT #INFORMAATIO-OHJAUS #YHTEISTYÖVERKOSTOT
5 Tietojohtaminen ja palveluiden sisällöllinen parantaminen: Kevään kärkiprojektit Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät 1. Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tietoallas ja analytiikkajärjestelmät, jotka mahdollistavat ylikunnallisen tietojohtamisen, tiedolla johtamisen ja tiedolla ohjaamisen tulevaisuuden analytiikkaa, ennustemalleja ja tekoälyratkaisuja hyödyntäen 2. Ylikunnallinen toimitiloja koskeva tietokanta, ylikunnallinen toimitilajohtaminen 3. Palvelu- ja yhteystietojen ylikunnallinen hallinta Palvelujen integraatio, yhtenäiset toimintamallit (parhaat käytännöt) palveluntuotannossa 1. Palveluketjut, yhdyspinnat kuntien kanssa sekä palvelukuvausten yhdenmukaistaminen 2. Sujuva yhdyspinta asiakkaalle toimialojen välillä (siv-sote, sote-kasvupalvelut) 3. Yhtenäisiä toimintamalleja palvelutuotannon tueksi koko maakunnan alueella: mielenterveys- ja päihdepalvelut; ikääntyneiden palvelut; lastensuojelun sijaishuolto; sote-keskus; ensihoito-, päivystys-, sairaala- ja kuntoutuspalvelut; suun terveydenhuolto Tuottajaohjauksen välineet 1. Monituottajamallin yhtenäinen ohjaus 2. Ennakoivat palvelutuotantotavan arvioinnit (make or buy -verkosto) 3. Erikoissairaanhoidon ohjauksen pilotointi 4. Valvontayhteistyön lisääminen Asiakaskokemuksen parantaminen, asiakaslähtöisyys 1. Kuntien palveluseteliverkosto, palveluseteliehdot ja korvausmalli kuntien terveyskeskuspalveluihin 2. Toimivat, asiakaslähtöiset ja ohjaavat verkkopalvelut: asiakkaat saavat nykyistä helpommin tietoa palveluista ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista 3. Potilasneuvonta ja -ohjaus Uusimaa2019-hanke ylikunnallisena kehittämisen alustana, olemassa olevia yhteistyörakenteita hyödyntäen TKI 1. TKI-kumppanuuksien vahvistuminen, alueellisen kehittämistoiminnan tiivistyminen ja integroituminen, ruotsinkielisen TKI-toiminnan kansallisen yhteistyön tiivistyminen 2. Elinvoimaohjelma 3. Paremmat valmiudet uuden EU-ohjelmakauden hyödyntämiseen 5
6 Linjausesitys 1/2 Valtakunnallisesti on tarve yhtenäistää eri puolilla maata syntyviä ratkaisuja ja koota kehittämistä yhteisen, valtion rahoittaman sateenvarjohankkeen alle. Kiireellisinä tehtävinä on: koota Uudenmaan valmistelussa saavutetut tulokset jatkohyödyntämisen pohjaksi ja viestiä niistä turvata tarpeellisin osin käynnissä olevien ICT- ja tietojohtamishankkeiden jatko mm. suurten kaupunkien esittämällä tavalla löytää tapoja sote-palveluiden järjestämisen kehittämiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden, asiakastyytyväisyyden (ml. aidon valinnanvapauden edistäminen). Keskeistä on integraatio ja perustason palveluiden vahvistaminen asiakaslähtöisesti. Maakuntavaltuustossa linjauksen mukaisesti Uudellamaalla ei ole syytä nopeisiin reaktioihin. Ministeriöiden kannanotot tarkentuvat lähiviikkoina ja vaalien jälkeen käsitys seuraavan hallituksen linjasta alkaa asteittain selkiintyä.
7 Linjausesitys 2/2 Uusimaa2019 hanke keskittyy keväällä 2019 organisaatiomuutoksiin tähdänneen valmistelun hallittuun alasajoon sekä valmistelussa syntyneiden organisaatioriippumattomien tuloksien jalostamiseen nopeasti hyödynnettävään muotoon. Uusimaa2019 ICT- ja yleishankkeen tulokset voidaan luovuttaa Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sekä erikseen sovittaessa muun julkisen hallinnon käyttöön vastikkeetta. Maakuntahallitus kehottaa Uusimaa2019-hanketta selvittämään edellytykset, että Uudenmaanliitto jatkaisi: Uudenmaan alueen T&K&I- ekosysteemin ja elinvoiman (ml. rahoitusinstrumentit) kehittämisalustana sote-palvelujärjestämisen ja tuottajaohjauksen (ml. valinnanvapaus) tietojohtamisen tietopohjan sekä välineiden kehittämistä kunnissa ja kuntayhtymissä hyödynnettäväksi osana selvityksiä on tunnusteltava voitaisiinko tällaiselle toiminnalle saada valtion rahoitusta.
8 TAUSTA-AINEISTOA SUUNNITELLUISTA VALMISTELUKOKONAISUUKSISTA Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät
9 Tietojohtaminen Saavutettava lisäarvo: Uudenmaan (kuntien ja kuntayhtymien) johtamisen, ohjauksen ja valvonnan tueksi tuotettava kattava, ajantasainen ja luotettava tietopohja, tiedonhallinta, tietoprosessit ja tiedolla johtaminen Kuka hyötyy: Asiakas, kunnat, kuntayhtymät, VM, STM, THL, palvelun järjestäjä ja -tuotanto Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat, kuntayhtymät, Vimana, SoteDigi, THL, Kela, johto, esimiehet, työntekijät ja ICT Tietojohtamisen kehittämisen ja ICT yhteistyön avulla tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tiedolla ohjaaminen ovat mahdollisia. Esimerkkejä onnistumisesta: Luotettava ja ajantasainen tieto eri toimijoiden käytössä Toiminnan muutostarpeet havaitaan ajoissa Mahdollistaa johdon työpöydän näkymien ja erilaisten mittareiden hyödyntämisen Kirjaamiseen ja raportointiin kuluva aika vähenee, resursseja vapautuu Kunnissa viranomaisraportointi valtakunnallisille toimijoille selkiytyy Uudenmaan (kunnilla ja kuntayhtymillä) on ajantasainen ja luotettava tieto, jonka perusteella pystytään täyttämään lakisääteiset tehtävät, johtamaan toimintaa sekä seuraamaan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä ohjaamaan ja valvomaan koko palvelutuotantoa. Tieto pohjautuu yhdessä luotuun laajaan tietopohjaan, joka mahdollistaa tulevaisuuden uudenlaisen analytiikan, ennustemallit ja tekoälyratkaisut. Kehittämiskohteet: 1) Asiakasryhmät ja palvelutarpeet, esim. asiakassegmenttien tunnistaminen tietoon perustuen 2) Palvelutarjonta ja tuotanto, esim. palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistuksen tietomallit 3) Palvelujen laadun varmistaminen ja ohjaaminen, esim. palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus 4) Palveluiden vaikuttavuus ja väestötason hyvinvointi, esim. raportointi (valtakunnallisen) ohjauksen tarpeisiin
10 Valmistelukokonaisuus: Tietoallas ja tietovarastointi Saavutettava lisäarvo: Ratkaisukokonaisuudella tuetaan maakunnan tehtävää palvelujen järjestäjänä sekä maakunnan tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Kuka hyötyy: Kunnat, kuntayhtymät tai uudet yhteenliittymät Konsernin tiedolla johtamisen kokonaisuudessa on kaksi näkökulmaa: maakunta järjestäjänä ja maakunnan oma palvelutuotanto. Tietoallasratkaisu toimi perustana koko maakunnan tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen kokonaisuudelle. Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kuntien ja kuntayhtymien konsernijohto, konsernin tukipalvelut ja kliiniset toiminnot Toteutettu maakunnan tietoallas-instanssi Lähdejärjestelmä integraatiosuunnittelutyö keskeisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta Integraatiokerroksen suunnittelu BizTalk -ympäristö valmiina Integraatioiden rakentaminen ja testaaminen Looginen- tekninen- ja data-arkkitehtuuri kuvaukset valmiina
11 Raportointi ja analytiikka Saavutettava lisäarvo: Toteutetaan tietojohtamisen ICT-malli, jota voivat hyödyntää kaikki sidosryhmät Kuka hyötyy: Kunnat, kuntayhtymät tai uudet yhteenliittymät, tietojohtamisen tietoa keräävät tahot Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Johto, keskijohto, lähiesimiehet, valtionhallinto Tietojohtamisen ICT-mallin avulla maakunta tai sidosryhmät voivat jäsentää omaa tietojohtamisen kehittämistyötään. Toimintamalli, joka sisältää Tietojohtamisen ICT-tiekartan ja tarvittavat etenemistoimenpiteet tietotuotteeksi Kehittämispolun maakuntastrategiasta ICT-työpaketteihin Kehittämisen yhdistäminen maakuntien viitearkkitehtuuriin Kehittämisen yhdistäminen ydintoiminnan ja ICT:n välillä (malli) Tuotannonaikaisen tietotuotannon mallin
12 Maakunnan toimitilat Saavutettava lisäarvo: Yhtenäinen ja yhteismitallinen, toiminnallisesti luokiteltu tietokanta maakunnan tiloista mahdollistaa fyysisen palveluverkon suunnittelun yli kuntarajojen, tilankäytön parantamista ja siihen liittyen mm. integraation syventämistä tilaratkaisujen kautta, tilakustannusten optimointia sekä tarpeettomista tiloista luopumista. Investointien ohjaamista yli kuntarajojen. Kuka hyötyy: Palveluiden järjestäjä ja tuottaja, asukas ja asiakas Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat, kuntayhtymät, Maakuntien Tilakeskus Oy Maakunnan käyttöön tulee Optimaze-tilatietojärjestelmän pilottiversio kesällä Maakunnalla on silloin tarkat tiedot tilojen laajuudesta, laadusta, kustannuksista (vuokrista) sekä investoinneista rakennuksiin. Maakunta luokittelee tilat toiminnan perusteella Sijainti- ja tilatieto yhdistettynä tilojen toiminnalliseen tietoon ja demograafiseen tietoon mahdollistaa palveluverkon suunnittelun ja kehittämisen palvelualueittain Tilojen laatu- ja kustannustiedon perusteella maakunnan toimitilakantaa voidaan kehittää luopumalla tiloista, yhdistelemällä tiloja suuremmiksi kokonaisuuksiksi tai uusilla investoinneilla, jotka parantavat asiakaspalvelua ja tuottavuutta Palveluasumisen osalta kapasiteettia voidaan hyödyntää ja asuntojen käyttöastetta parantaa yli kuntarajojen Kehittyvän maakunnallisen palvelutoiminnan edellyttämä, optimaalinen toimitilaverkko yli kuntarajojen Jokaiselle tilalle oikea, samalla tavalla määritetty tilakustannus sijainnin, laadun ja laajuuden mukaisesti Keskitetyt palvelut, lähipalvelut ja kotiin vietävät palvelut tilallisesti kehitettyinä maakunnan palvelustrategian ja palvelulupauksen mukaisesti Tilajohtaminen ja palvelutoiminnan johtaminen siten, että maakunnan tilat ja palveluverkko pidetään jatkuvasti ja ennakoiden ajan tasalla, mahdollistaen hyvän asiakaspalvelun ja kilpailukyvyn Investointien ohjaus ja toteutus kustannustehokkaasti siten, että vanhentuneista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista voidaan luopua. Yksittäistä kuntaa laajemmat resurssit tilajohtamiseen, kiinteistökannan ylläpitoon sekä investointien ohjaukseen.
13 Palvelujen integraatio, yhtenäiset toimintamallit (parhaat käytännöt) palveluntuotannossa
14 Palveluintegraatio: Palveluketjut, yhdyspinnat kuntien kanssa sekä palvelukuvausten yhdenmukaistaminen Saavutettava lisäarvo: Palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus paranee, asiakaslähtöinen integraatio palvelujen ja toimijoiden välillä paranee, peruspalveluja vahvistetaan, toiminta tehostuu. Kuka hyötyy: Asukkaat ja kunnat Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat (sote ja sivi), HUS Asiakaslähtöisten palveluketjujen luominen Ilmiölähtöisyyden vahvistaminen palveluintegraation ja palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi Sujuva yhdyspinta asiakkaalle soten ja sivistystoimen välillä Palveluketjut: Kevään 2019 aikana pilotoidaan asiakas- ja ilmiölähtöisiä palveluketjuja kuntien asiantuntijoiden kanssa sekä simuloidaan niitä palvelutuottajien ohjauskeinona. Tavoitteena vahvistaa kuntien perus- ja erityistason sekä esh:n yhteensovittamista asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Asiakasohjauksen yhteinen toimintamalli tukee palveluketjujen toimivuutta ja tuottajien ohjausta. Palveluketjujen ja asiakasohjauksen kehittäminen ovat myös YTA-palveluintegraation muutosohjelman painopistealueita. Yhdyspinnat: Sisote-yhteistyöryhmä (kuntien soten ja sivistystoimen edustajat) on perustettu. Sen tehtävänä on työstää toimivia yhteistyön malleja ja rakenteita hyödynnettäväksi kunnissa. Palvelukuvaukset: Yhdenmukaisten kuvausten tavoitteena on yhdenmukaistaa kuntien palvelutuotantoa ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta sekä helpottaa kuntien mahdollisuuksia yhteisiin kilpailutuksiin.
15 Ensihoidon sekä päivystys-, sairaala- ja kuntoutuspalveluiden integraatioprosessi Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, lisätään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota sekä tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, toiminnan tehostuminen Kuka hyötyy: Asiakkaat ja potilaat, kunnat ja kuntayhtymät, työntekijät Asiakas saa oikean hoidon, oikeaan aikaan. Asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta. Asiakkaan/potilaan kotoa kotiin hoitoprosessi on yhtenäinen koko Uudellamaalla Hoitoprosessi on suunniteltu asiakkaan/potilaan näkökulmasta, epätarkoituksenmukaiset päivystyskäynnit sekä osastohoito-jaksot vähenevät ja palveluita on saatavilla kotiin. Päivystyksen ja osastohoidon kierto nopeutuu ja työn kuormittavuus vähenee Kotiin vietävien palvelujen ja liikkuvien palvelujen osuuden lisääminen tuo kustannussäästöjä Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Valmisteluryhmistä mm. sote-keskus-, ikääntyneet, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt 1. Uudenmaan maakunnan alueella yhtenäistetty toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia. 2. Kotoa kotiin palveluketjusta rakennetaan integroitu prosessi, jossa asiakas-/potilasnäkökulma on keskiössä. 3. Suurivolyymisten potilasryhmien hoitoprosessit standardisoitu, esimerkiksi geriatriset, monisairaat potilaat mielenterveys- ja päihdepotilaat 4. Kuntoutus integroidaan osaksi hoitoa jo hoitoprosessin varhaisessa vaiheessa 5. Digitaalisia palveluita hyödynnetään hoitoprosessin jokaisessa vaiheessa
16 Sote- ja kasvupalveluiden yhdyspinta ja yhteistyö Saavutettava lisäarvo: Palvelujen laatu ja saatavuus paranee, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja työllisyys paranee Kuka hyötyy: Paljon palveluja tarvitsevat yhteiset asiakkaat, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, TE-toimistot, Kela, järjestöt/kolmas sektori Palveluketjut ovat asiakaslähtöisiä Työttömien terveyspalvelut paranevat Vältetään päällekkäisyyksiä, asiakkaalla on yksi vastuutyöntekijä, resurssien tehokkaampi käyttö Kustannussäästöjen syntyminen Työttömyyden pitkittymistä ennaltaehkäistään Työllisyysaste nousee 1. Asiakaskohtaiset palvelupolut on mallinnettu ja käytössä (huomioiden asiakkaan tarpeet: terveyden-, sosiaalihuolto, TE-toimisto ja Kela) 2. Yhteinen malli käytössä asiakasohjaukseen koko Uudenmaan alueella. 3. Yhteinen malli käytössä asiakkaiden palvelutarpeen monialaiseen ja oikeaaikaiseen arviointiin. 4. Terveydenhuollon rooli mallinnettu erityisesti työkyvyn ja kuntoutuksen prosesseissa 5. Asiakkaan vastuutyöntekijä sovittu yhteisesti
17 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin panostetaan, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin, toiminta tehostuu Kuka hyötyy: Asiakas ja potilas, asiakkaan ja potilaan läheiset, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy Valmisteluryhmistä mm. lanupe, ikäihmiset, päivystys ja ensihoito. TEpalvelut, järjestöt, ICT-palvelut, kunnat ja kuntayhtymät Asiakas saa apua oikea-aikaisesti peruspalveluissa, asiakkaan mitattu palvelutarve (sisällä Apotissa) määrittää tarjotun palvelun. Koko Uudellamaalla on tarjolla yhtenäisin kriteerein matalan kynnyksen palveluita, kohdennettuja määrämittaisia hoito-ohjelmia sekä palvelupaketteja asiakkaan läheisille ja lapsille. Asiakkaan opinto- ja työelämään sijoittumista edistetään osana mielenterveys- ja päihdepalveluita ja tuetaan osallistumista yhteiskuntaan Asiakas saa palvelua omalla äidinkielellä. 1.Toipumisorientaatio-viitekehys* käytössä koko Uudellamaalla 2.Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja laajentaminen 3. Hoito-ohjelmat määritelty elämänkaari -periaatteella 4. Palvelutaso määrittyy yhdenmukaisella palvelutarpeen arviolla 5.Kehitystehtävän mukainen opinto- ja työelämä sijoittumisen edistäminen otettu osaksi hoitoa 6.Ylisukupolvisuuden estävä ja muun läheistyön mallit ja palvelupaketit laadittu 7.Kielipalveluverkko laadittu ja toimintaperiaatteet sovittu *Toipumisorientaatio- viitekehys Asiakkaan tilanteen mitattu kokonaisarvio: Häiriön vaikeusaste + muutosvaihe +toipumispääoma (esim. koulutustausta, sosiaaliset verkostot)->tarjottu palvelu
18 Ikääntyneiden palvelut Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat, peruspalveluita vahvistetaan ja ennaltaehkäisyyn panostetaan, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin, toiminta tehostuu, asiakkaiden osallisuus lisääntyy Kuka hyötyy: Asiakas ja asiakkaan läheiset, kunnat ja kuntayhtymät, työntekijät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Valmisteluryhmistä päivystys ja ensihoito, sairaala, kuntoutus, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihde, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt Asiakkaat saavat palveluita koko Uudellamaalla mahdollisimman yhtenäisin kriteerein ja sisällöin. Hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat mm. nopean heikkoihin signaaleihin liittyvän reagoinnin (segmentointi), preventiivisen työotteen, riskitekijöiden tunnistamisen ja toimintakulttuurin suunnanmuutoksen vaikutuksesta. Kuntia tuetaan kärkihankkeessa tehdyn laajan yhteistyön ja valmistelun tulosten jalkauttamisessa. Maakunnallinen suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi toimii kuntien hyte -työn tukena Prosessit ovat tehokkaita ja yhdenmukaisia, työntekijöillä on selkeä työnkuva sekä vaadittava osaaminen. Henkilöstöresurssien joustava käyttö tukee henkilöstön jaksamista ja turvaa riittävät resurssit eripalveluissa. Digitaalisten palveluiden monipuolisempi ja laajempi käyttö mahdollistuu. Kuvaus lopputuotoksista ja halutusta muutoksesta: 1. Yhtenäiset palvelukuvaukset, myöntämis- ja toimintaperiaatteet laadittu käytettäväksi Uudenmaan kunnissa. Esim. kotikuntoutus, perhehoito ja omaishoito. 2. Yhtenäiset ohjeistukset, laatukriteerit ja valvonnan mallit käytössä koko Uudellamaalla. 3. Integraatiorajapintojen prosessien kuvaus 4. Asiakkaan palvelupolut ovat kuvattu ja käytössä. 5. Hyvien käytäntöjen ja mallien implementointi: Kaapo (yhteinen neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arviointi) Henkilöstöresurssin yhteinen, joustava ja tarpeenmukainen käyttö eri palveluissa (lähialueella). Etähoito ja etäkuntoutus
19 Lastensuojelun sijaishuolto Saavutettava lisäarvo: Palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, toiminta tehostuu Kuka hyötyy: Asiakas ja asiakkaan perhe, kunnat ja kuntayhtymät, palveluntuottajat Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, muut maakunnat Asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta. Palveluntuottajat tietävät sijaishuoltoon tulevan lapsen tarpeista. Arviointikäytänteet sijaishuollon tarpeesta ovat yhtenäiset sekä laitoshoidossa että perhehoidossa. Uudellamaalla sijaitsevat sijaishuoltoyksiköiden käyttöasteet ovat korkeita. Resursseja säästyy ja laatu yhdenmukaistuu, kun palvelut kilpailutetaan maakuntana Kustannuskehitys pysyy maltillisena. 1. Lapsen sijaishuollon tarpeenarviointiin on luotu yhteinen arviointimalli 2. Uudenmaan maakuntaan on luotu keskitetty sijaishuollon asiakasohjauksen malli 3. Uudellamaalla sijaitsevat sijaishuoltoyksiköt ovat Uudenmaan kuntien yhteisessä käytössä 4. Perhehoidossa on käytössä Uudenmaan yhteinen sijaisperhepankki. 5. Sijaisperheille järjestetään yhteiset rekrytoinnit ja valmennukset 6. Lape-hankkeessa kuvatut ja pilotoidut yhteistyökäytännöt ovat käytössä maakunnallisesti 7. Sijaishuollon vaikuttavuuden arviointiin on valittu mittarit, joiden soveltuvuutta on kokeiltu. 8. On löydetty mittarit, joiden avulla sijaishuollon vaikuttavuutta pystytään mittaamaan
20 Sote-keskus (nyk. terveyskeskus) Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, saavutettavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, ennaltaehkäisyyn panostaminen, peruspalveluiden vahvistaminen, asiakaskokemuksen paraneminen Kuka hyötyy: Asukkaat, työntekijät, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät Erikokoisten sote- keskusten palveluvalikoiden mietintä hyödyttää paitsi tulevaa rakennetta, myös nykyisiä toimijoita. Uusmaalainen saa tarpeenmukaista hyvää ja tasalaatuista palvelua jokaisessa alueen terveyskeskuksessa. Asiakkaan odotusaika lyhenee merkittävästi, asiakasta ei pompotella ja palveluita on saatavilla myös digitaalisesti. Henkilöstön osaaminen lisääntyy ja selkeä työnjako lisää työtyytyväisyyttä. 1. Sote-keskus konseptin kuvaus, eri palveluvalikko- mallien kuvaaminen sekä integraatiorajapintojen prosessien kuvaus. 2. Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä, palveluiden yhtenäistämisestä ja kehittämistä sekä muutostuesta laadittu 3. Muutostuki kunnille on käynnistetty yhteistyöfoorumeiden kautta. Esim. Kiirevastaanottojen malli ja työnjako yhteispäivystysten kanssa Säännöllistä palvelua tarvitsevien asiakkaiden prosessit Digitaalisten palveluiden laajentuva käyttö, käytössä 24/7 Osaamisen vakiointi eri ammattiryhmissä Saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ->Muutoksen toteuduttua jonot ovat lyhentyneet ja palveluun pääsee muutamassa päivässä. Henkilökunta on osaavaa ja työnjako on selvä. Päivystykset eivät tukkeudu, kun työnjako on kunnossa. Odotusajat lyhenevät merkittävästi.
21 Suun terveydenhuolto Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, saavutettavuus, yhteneväisyys ja laatu paranevat, asiakaskokemuksen paranee, painopisteen siirto sairaudenhoidosta terveyden ylläpitoon, peruspalveluiden vahvistaminen Kuka hyötyy: Asiakkaat ja asiakkaan perhe, työntekijät, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät Asiakkaille tarjotaan laadukkaita, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Toiminta on yhdenmukaista maakunnan alueella huomioiden Uudenmaan eri osien väestöntiheys, ikärakenne ja sairastavuus. Peruspalveluita on saatavilla lähipalveluna terveyskeskuksissa, neuvoloissa ja liikkuvista yksiköistä. Suun terveydenhuollon palvelut ovat integroituneet muihin terveydenhuollon palveluihin. Vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio ja toimivat prosessit vaikuttavat henkilöstökokemukseen ja kustannuskehitykseen. Hyvien käytäntöjen levittäminen, palveluiden kehittäminen sekä yhtenäistäminen yhteistyöfoorumeiden kautta: Esimerkkejä: Lasten ja nuorten tarkastuksen ja hoidon yhtenäistäminen Karieksen pysäytyshoito prosessi maakunnalliseksi Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito Suun terveydenhuollon päivystys Monihuone- ja yhteiskirjamallit POP UP hoitolat ja muut liikkuvat yksiköt Digipalvelusta uusia palvelukanavia ja hoitomahdollisuuksia Työntekijöiden osaamisen vakiointi (ensin suuhygienistit ja terveyden edistäjä hammashoitajat) ->Muutoksen toteuduttua: Uusmaalaisten suun terveys on nykyistä parempi. Asiakkaat saavat palvelut henkilökohtaisen tarpeensa mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Hoitojaksojen pituudet lyhenevät. Painopiste on siirtynyt asiakkaan sairauden hoidosta heidän terveytensä ylläpitoon.
22 Tuottajaohjauksen välineet
23 Monituottajamallin yhtenäinen ohjaus Julkisesta tuottajasta järjestäjän rooliin (maa)kunnissa Saavutettava lisäarvo: Palvelujen yhtäläinen laatu, vertailtavuus ja turvallisuus yksityiseltä ja julkiselta tuottajalta, tuotantoprosessien kehitys, kustannusten nousun hillintä Kuka hyötyy: Kuntalaiset, kunnat monituottajamallin hallinnoijina, yritykset tuottajina Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Alueen kunnat, niiden sote -toimiala ja hankintatoimi Ennakoivat palvelutuotantotavan arvioinnit mahdollistavat markkinaehtoisuuden hyödyntämisen Sopimusehdot takaavat kunnan edunvalvonnan Käynnistymistiimi-konsepti turvaa siirtymävaiheet Selkeät, yhtenäiset prosessit ja käytännöt palvelujen laadunvalvonnassa ja sopimusseurannassa Luodun toimintamallin (käsikirja) avulla tuotannon ja ostopalvelujen välinen vertailtavuus laadun ja kustannusten suhteen mahdollistuu Sopimusten luokittelu ohjausresurssien kohdentamiseksi Kuntien yhteisellä kilpailutuksella lisäresurssit ja osaamisen lisääminen Sopimusluokkakohtaiset mallipohjat luotu (sis. sanktiosuositukset) Palvelukuvausten mallipohjat palvelujen yhtenäiseksi kuvaamiseksi Yhtenäiset vaikuttavuuden mittarit määritetään palveluittain, toimivat myös bonusten perusteena Järjestämissuunnitelma tuotannon kokonaisuuden hallitsemisen työkaluna
24 Valvontayhteistyön lisääminen Saavutettava lisäarvo: Palveluiden laatu ja yhdenvertaisuus sekä asiakas- ja potilasturvallisuus paranee, toiminta tehostuu. Kuka hyötyy: Asiakas ja hänen läheisensä, kunnat ja kuntayhtymät, palveluntuottajat, valvontaviranomaiset Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Asiakkaat, kunnat ja kuntayhtymät, palveluntuottajat, valvontaviranomaiset Valvontayhteistyön lisääminen yhtenäistää käytäntöjä ja auttaa pienempiä kuntia, joilla ei ole riittävästi resursseja valvontavelvoitteensa hoitamiseen Isot kaupungit hyötyvät yhteistyöstä esim. olemassa olevien resurssien ja osaamisen paremman kohdentamisen, yhdessä sovittujen kriteerien ja käytäntöjen ja useiden kuntien alueella toimivien palveluntuottajien valvonnan näkökulmasta Palveluntuottajien omavalvonnan nykyistä vahvempi ja tarkempi ohjaus, valvonta ja tuki parantaa asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuria 1. Omavalvonta ja ostopalvelujen valvonta ja valvontaan liittyvät sopimusehdot ovat Uudellamaalla yhdenmukaiset. 2. Työnjako ja yhteistyö valvontaa toteuttavien tahojen välillä on luontevaa ja selkeää. 3. Käytössä on yhteinen valvontakalenteri ja yhdessä sovitut dokumentit, kuten sopimuspohjat, palveluntuottajien (oma)valvonnan ohjeistus ja tuki, valvontakriteerit jne. 4. Asiakaskokemusta hyödynnetään systemaattisesti valvontatyön yhteydessä 5. Yhtenäistä valvontamallia on pilotoitu lastensuojelussa. Toimintamallia kokeillaan myös muissa palveluissa, kuten ikääntyneiden palveluissa. Kokeilujen pohjalta kehitetään malli, joka soveltuu valvontaan palvelun sisällöstä riippumatta. Toimintamallissa voi olla kaikille palveluille yhteinen osio ja substanssikohtainen osio.
25 Suoran valinnan ohjaus: Palveluseteliehdot ja korvausmalli kuntien sote-keskuspalveluihin Saavutettava lisäarvo: Palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus paranevat. Kuka hyötyy: Asukkaat, kunnat monituottajamallin hallinnoijina, yritykset tuottajina. Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat, niiden hankintatoimi ja sote-toimiala. Palvelujen saatavuus paranee Asiakas saa valita julkisen tai yksityisen tuottajan Mahdollisuus julkisten ja yksityisen kumppanuuteen palvelujen kehittämisessä Kustannustehokas malli, palvelusetelin arvo pohjautuu oman tuotannon kustannustasoon - Kunnan tavoitteita tukeva korvausmalli Kaikkien palvelusetelien osalta: Kuntien työkalu Yhtenäinen sähköinen asiointi (asukkaat ja tuottajat) Kuntien yhtenäiset tuotteet ja toiminta Sote-keskus -palveluseteli perustuu suoran valinnan ohjauksen valmisteluun sekä kokemuksiin KEU-soten valinnanvapauspilotista. Kuntakohtaisesti muokattavaksi on valmisteltu: 1. Sääntökirja 2. Palvelukuvaus 3. Korvausmalli (täydentyy Espoon kokemusten perusteella). Palveluseteli on käytettävissä kuntakohtaiseen tarpeeseen: 1. Markkinan hyödyntämiseen 2. Kysynnän tasaamiseen Sote-keskuspalveluseteli on uusi palveluseteli kuntien ja kuntayhtymien käyttöön palveluseteliverkoston kautta.
26 Yhteinen palveluketju kuntien ja HUS:n välille Saavutettava lisäarvo: Resurssien oikea kohdentuminen, sujuvat palveluketjut sekä yhteiset tavoitteet (kuntien ja HUS:n välillä). Kuka hyötyy: Asukkaat, kunnat ja HUS Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Alueen kunnat, niiden sote-toimiala ja hankintatoimi, HUS Maakuntavalmistelu koordinoi ja tukee osallistuvien kuntien hanketta. Maakuntavalmistelussa tuotettujen ohjausmallien hyödyntäminen kuntien ja HUS:n yhteistyön kehittämisessä: Palvelutuotannon ja talouden seuranta sekä poikkeamiin reagointi Palveluketjun mallinnus ja ohjaus Perus- ja erityistason yhteisten palveluketjujen kehittäminen Ensimmäisen palveluketjun (nuorten mielenterveyspalvelujen) tarkempi toimintasuunnittelu ja yhteinen sitoutuminen toimenpiteisiin vuonna Palveluketjujen sekä resurssien kohdentamisen päivitys, kapitaatioajattelun testaus.
27 Make or buy analyysikehikko Saavutettava lisäarvo: Systemaattisella järjestämistapa-analyysillä entistä tehokkaampaan palvelutuotantoon Kuka hyötyy: Palvelun järjestäjät, palveluja käyttävät kuntalaiset, palveluntuottajat Harkinta oman ja ulkoisen tuotannon eri vaihtoehtojen välillä perustuu sote-sektorilla valitettavan usein perinteeseen ja mututuntumaan. Make or buy analyysikehikko arvioi eri vaihtoehdot systemaattisesti markkinoiden ja kustannusten, tuotannon ohjattavuuden ja resurssien, asiakkaan ja laadun sekä eri hankintaratkaisujen näkökulmasta. Kyseessä sote-järjestäjän työkalupakin tärkein artikkeli, jonka avulla taataan laadukkaat ja pitkässäkin juoksussa taloudellisesti kestävällä pohjalla olevat palvelut. Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kuntien ydintoiminnat, kuntien talous-, tilasto- ja hankintayksiköt, palveluntuottajat, kuntalaiset, järjestöt, maakuntavalmistelun (järjestäjä ja liikelaitos) hankkeet Sote-alan palvelukartan läpivalaisu make or buy analyysikehikolla => monituottajuuden mahdollisuudet valjastava järjestämistaparakenne Kuntien oman tuotannon, ostopalvelujen ja palvelusetelituotannon välinen vertailtavuus sekä laadun että kustannusten suhteen Tasalaatuiset palvelut Uudenmaan laajuisesti alueesta riippumatta
28 Asiakaskokemuksen parantaminen, asiakaslähtöisyys
29 Asiakaslähtöisen viestinnän pilotointi Saavutettava lisäarvo: Asiakaskokemus paranee ja luottamus kasvaa, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin, toiminta tehostuu. Kuka hyötyy: Uudenmaan asukkaat sekä kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, Vimana, Kela, THL, VRK, SM, Apotti, mahdolliset muut maakuntavalmistelut, SoteDigi Asiakas saa nykyistä helpommin tietoa omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä palveluista Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin paranee sekä brändi vahvistuu Sisäinen viestintä tehostuu ja tiedonkulku paranee Viestintä on kytketty palvelupolkuihin Toimivat, asiakaslähtöiset ja ohjaavat verkkopalvelut (liittyy asukkaan digitaalisiin palveluihin): Asiakkaat saavat nykyistä helpommin tietoa palveluista ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista Teemakohtaiset, riskiviestintään keskittyvät verkkosivukokonaisuudet: Asukkaat saavat nykyistä laajemmin oikeaa tietoa omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista Sisäisen viestinnän ja dokumentin hallinnan kehittäminen ml. O365-pilotti: malli digitaaliseen tiimityöskentelyyn, kanavaopas sisäiseen viestintään: asiakaslähtöinen viestintä nojaa sujuvaan sisäiseen viestintään ja tehokkaaseen tiedonkulkuun Asiakasviestinnän kehittäminen kokonaisuutena, asiakasviestinnän automatisointi, profiloinnin mahdollisuuksien selvittäminen: Asiakasviestintä muodostaa kokonaisuuden helpottaen asiakkaan arkea Brändin vahventaminen, odotusten hallinnan tehostaminen ja kytkökset toimintaan, erit. asiakaskokemukseen: Asiakkaiden luottamus palveluihin ja niiden tuottajiin kasvaa, asiakaskokemus paranee
30 Palvelu- ja yhteystietojen hallinta Saavutettava lisäarvo: Toiminta tehostuu, asiakaskokemus paranee, palvelutiedon käyttö helpottuu, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin Kuka hyötyy: Uudenmaan asukkaat sekä kunnat ja kuntayhtymät työntekijöineen, sidosryhmät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, Kela, THL, VRK Asiakas saa nykyistä helpommin tietoa omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä palveluista ja niihin liittyvistä tietosisällöistä Palvelut ovat helposti esitettävissä eri kanavissa Asiakaspalvelu ja -ohjaus tehostuu ja sen laatu paranee - Rakenteistettu tieto sosiaali- ja terveyspalveluista ja niihin kiinteästi liittyvistä palveluista (yhteinen tietomalli, sanasto, tietoluokitus), jota voidaan hyödyntää kanavariippumattomasti - Tiedon linkittäminen palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyviin tekijöihin (palvelu- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuri) - Palvelutiedon haettavuus paranee - Tiedonlähteiden kartoitus ja konsepti eri tietolähteiden yhteensovittamiseen sekä hallintaan -> tiedot ovat saatavilla kattavasti yhdestä lähteestä ja tietoja tarvitsee päivittää mahdollisimman harvoihin paikkoihin
31 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
32 TKI-politiikan jatkovalmistelu ja toimeenpano Lisäarvo: Vahvistetaan systemaattisesti koko Uudenmaan innovaatiokykyä Kuka hyötyy: Päätöksentekijät ja palveluntuottajat, asukkaat parempina palveluina. Kaikki Uudenmaan TKIekosysteemin toimijat Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kaikki ekosysteemin TKI-toimijat ja palveluntuottajat TKI on ainoa instrumentti joka takaa palvelujen uudistumiskyvyn, tuottaa uutta osaamista ja takaa toiminnan tehostamista. Todelliset laatua parantavat innovaatiot vaativat pitkäjänteistä tutkimusta ja kehittämistä. Palveluntuottajien ja TKI-tahojen yhteistyön tiivistäminen tuottaa sekä uusia toimintatapoja palveluntuottajille että parempaa tietopohjaa johtamiselle Hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus paranevat aktiivisen ja korkeatasoisen TKI-toiminnan avulla Lisäarvon saavuttamiseksi tarvitaan laajaa koko TKIekosysteemin panosta. Sote-palveluiden kehittäminen hyötyy yhteistyöstä myös muiden sektoreiden kanssa (teknologiayritykset) Uudenmaan (ja sitä kautta koko Suomen) kiinnostavuus ja kilpailukyky vahvistuu Seuraavan vuoden aikana: TKI-kumppanuudet ovat vahvistuneet, laajoja EU-hakemuksia valmistellaan aikaisempaa enemmän ja niiden laatuun satsataan. Valmisteluosaamista koottu yhteen. Digitaalisten innovaatioalustojen käytöstä on saatu kokemusta Hankehallintajärjestelmän vaativuusmäärittelyt tehty, kunnille tarjottu mahdollisuus pilotoida Aloitettu TKI:n ja tietojohtamisen integrointi TKI-toiminnan infrastruktuuria on yhtenäistetty (esim Hus:n tutkijan työpöytä kuntien käyttöön, tutkimuslupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen). Alueellinen kehittämistoiminta on tiivistynyt ja integroitunut Kansallinen yhteistyö ruotsinkelisessä TKI-toiminnassa tiivistynyt YTA-alueen yhteiset strategiset TKI-tavoitteet tunnistettu, yhteisiä hankkeita vireillä Pidemmällä aikavälillä: Valmius uuden EU-ohjelmakauden hyödyntämiseen on kasvanut Rajat ylittävät (perustason ja erikoistason, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon, julkiset ja yksityisten) TKI-kumppanuudet ovat vahvistuneet TKI-hankkeet ovat tuottaneet analyyttista ja luotettavaa tietoa johtamisen tueksi (vaikuttavuusmittarit, valinnanvapauskokeilut) Tunnetaan keinot vahvistaa ekosysteemiä Uudenmaan tarpeiden näkökulmasta
33 Elinvoimaohjelman valmistelu Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä Saavutettava lisäarvo: Maakunnan kehittämisen strategisten painopisteiden merkitys kasvaa, eri hallinnonalojen toiminnan synergiat tunnistetaan ja voidaan hyödyntää Kuka hyötyy: Poliittinen päätöksenteko, viranomaistoimijat, kunnat Avainsidosryhmät: Maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), ELY, HSL, Uudenmaan kunnat, korkeakoulut Kootaan maakunnan kehittämistä koskevat strategiset asiakirjat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Aito hallinnonrajat ylittävä yhteistyö alueen suunnittelussa ja kehittämisessä Elinvoimaohjelma toimii johtamisen työkaluna Elinvoimaohjelma varmistaa sen osana olevien toimialakohtaisten suunnitelmien yhdenmukaisuuden Luo tiiviin ja yhtenäisen esityksen usean asiakirjan kokonaisuudesta -> antaa toimialakohtaisille suunnitelmille lisää painoarvoa Mahdollistaa johdonmukaisen ja punnitun resursoinnin ohjelman eri osille
Hanke- ja kehittämisaihioita yhteisen onnistumisen edistämiseksi
Hanke- ja kehittämisaihioita yhteisen onnistumisen edistämiseksi Konkreettisia hyötyjä ja lisäarvoa tuottava yhteistyö lähitulevaisuudessa (alustava aikajänne n. 1-3 vuotta) Tämän koosteen fokus: Lisäarvotuotokset
LisätiedotMikä ihmeen sosiaali-ja
Mikä ihmeen sosiaali-ja terveyspalvelujen integraatio? Ismo Rautiainen Timo Aronkytö Uusimaa2019:n helmet jatkovalmistelun (kuntiin) menevät kokonaisuudet Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät
LisätiedotHankkeen alasajon tilannekatsaus. Maakuntahallitus
Hankkeen alasajon tilannekatsaus Maakuntahallitus 29.4.2019 Henkilöstö 1.2.2019 Työsopimukset Yleishanke: 50 ICT-hanke: 18 yht. 68 kpl Resurssisopimukset, työpanos% (KA): Yleishanke: 139 kpl 35 % ICT-hanke:
LisätiedotSOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke
SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja 2019-hanke Uuden soten perusta 1.Maakunta on vahva järjestäjä Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan Tuottajien toiminta
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia 17.5.2019 Pasi Oksanen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää,
LisätiedotKOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotHyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa 2019- hankevalmistelusta Hankejohtaja Mira Uunimäki 5.3.2018 Maakunta-sotemuutos ja integraatio Uudet valmisteltavat lait määrittelevät integraation velvoittavat
Lisätiedot#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta
Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotMaakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotSOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE 17.4.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ MAAKUNNAN VALMISTELU 2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue
LisätiedotTietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa Soili Partanen
Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa 5.6.2019 Soili Partanen Päätavoite Maksimoida väestön hyvinvointi niukkenevilla resursseilla Uudenmaan tietojohtamisen kehittämisen viitekehys Johtopäätökset
LisätiedotJärjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa
Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa Maakuntakonsernin johtaminen -seminaari 6.6.2017 Kuntaliitto Kari Hakari Muutosjohtaja 1 Maakuntahallinto 2 Maakunnan organisaatiomalli (esimerkki) MAAKUNTAVALTUUSTO
LisätiedotUudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,
Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus, HB #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi Tarve muutokselle - Ikääntyminen Mahdollisuus muutokseen
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotPalvelun järjestäjän rooli Mikä muuttuu ja minkä pitäisi muuttua?
Palvelun järjestäjän rooli Mikä muuttuu ja minkä pitäisi muuttua? Soteuttamo 22.1.2019 Helena Nyman-Jokinen projektipäällikkö Suvituulia Taponen hankejohtaja Uudenmaan maakunta palvelujen järjestäjänä
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotTiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotAsiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Asiakasohjauksen tiekartta 2019-2020 Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki Riskiryhmien tunnistaminen ja tuki Paljon palveluja tarvitsevien tuki PALVELUMALLIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA -Strategia 2022
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotOsaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa
Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotSOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA
SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 17.10.2019 Suunnittelukoordinaattori Pasi Oksanen, Turku LUONNOS VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNAN ORGANISAATIORAKENTEEKSI Maakuntavaltuusto
LisätiedotOmaa maakuntaa rakentamassa
Omaa maakuntaa rakentamassa 25.4.2018 LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Marina Kinnunen Eri skenaariot Pohjanmaan maakunnan näkökulmasta muutosjohtajan pohtimana Maakuntauudistus
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotHUS ja maakuntauudistuksesta
HUS ja maakuntauudistuksesta seuraavat muutospaineet Helsinki 3.5.2018 Markus Sovala, muutosjohtaja Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Paljon uusia asioita - Syntyy ensimmäistä kertaa kunnista riippumaton
LisätiedotLapin digiaika -seminaari Sodankylä
Lapin digiaika -seminaari Sodankylä 27.4.2017 Hankkeen perustiedot Aikataulu: 1.9.2014 30.8.2017 Toimintalinja: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite: Tutkimus-, osaamis-
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotUusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma
Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen
LisätiedotAjankohtaista Lahden kaupungista
Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Työpaja 1 17.4.2018 16.4.2018 Valmistelutilanne Kainuun maakunnassa / Matti Heikkinen,
LisätiedotStV Uudistuksen toimeenpano ja voimantulon aikataulutus sekä pilotit
StV 20.4.2018 Uudistuksen toimeenpano ja voimantulon aikataulutus sekä pilotit 14.5.2018 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Toimeenpanokelpoisuus Uudenmaan maakuntavalmistelun keskeinen tavoite on mahdollistaa
LisätiedotJuha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4.
Asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotVALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VALINNANVAPAUSKOKEILU 31.1 2017 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOTE Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen sote-malli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus
Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä
LisätiedotMaakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila
Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari 7.9.2017 Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotSote-valmistelun eteneminen ja asiakasohjauksen kehittäminen. Hankejohtaja Ismo Rautiainen Yrittäjien tapaaminen
Sote-valmistelun eteneminen ja asiakasohjauksen kehittäminen Hankejohtaja Ismo Rautiainen Yrittäjien tapaaminen 27.8.2018 Sotevalmistelun tilannekuva Ismo Rautiainen 3 28.8.2018 Sote valmistelu Päijät-Hämeessä
LisätiedotTulevaisuuden palvelusetelit
Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin
LisätiedotUudenmaan valinnanvapauspilotti ELOKUU
Uudenmaan valinnanvapauspilotti ELOKUU Valinnanvapauspilotoinnissa erinomainen valmius ja tavoitteet saavutettu..50 miljoonan rahoituslupaus, putsasimme pöydän....todistimme että pystymme kimpassa ihmeisiin..
LisätiedotAjankohtaista soteuudistuksesta
Ajankohtaista soteuudistuksesta 14.2.2019 Soste, Järjestöt muutoksessa Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali-
LisätiedotValtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely. Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira
Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira 1 Toivo-ohjelman tavoite Mahdollistetaan sote-uudistusten
LisätiedotKelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä
Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen
Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen HYTE, TKI, YTA, Ympäristöpoliittinen, Kiinteistö ja arviointi - valmistelua jatkavat 1. vaiheen työryhmät Maakuntavaltuusto
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät
Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät Vaikuttajaforum Terveydenhuolto 27.9.2017 Vanajanlinna Kari Hakari Muutosjohtaja Sote -muutoksessa olennaista (T.Pöysti) 15.12.201 7 Palveluiden integraatio käyttäjän
LisätiedotSote-yhteistyö Varsinais-Suomessa
Sote-yhteistyö Varsinais-Suomessa Muutosjohtaja Antti Parpo/ Sote-uudistuksen pitkittyvä historia 2006-2011 2011-2013 2013 2014 2015-2019 2019- Aikataulu kireä. Riski toimeenpanon siirtymisestä yli hallituskauden
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotLuonnos kokonaisorganisaatioksi
Valtuusto voi nimetä myöhemmin valiokuntia MAAKUNTAVALTUUSTO 59 jäsentä, pj + X vpj TARKASTUS 7 jäsentä MAAKUNTAVAALI 5 jäsentä YLIMAA- KUNNALLINEN YHTEIS- TOIMINTA Mahdolliset jaostot MAAKUNTAHALLITUS
LisätiedotPoSoTellen kohti tulevaisuutta
PoSoTellen kohti tulevaisuutta Sote-uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus Leila Pekkanen PoSoTe hanke Toimitusjohtaja, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Mitä näkyy peruutuspeilissä? PoSoTe syksy
LisätiedotMitä uusi sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?
Mitä uusi sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa? Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija, TtT sote-liikelaitos, asiakasseteli palvelut, alihankinnat 22.10.2018 Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija Meillä
LisätiedotJohtaminen ja tiedon toissijainen käyttö
Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö Erityisasiantuntija STM Sosiaali- ja terveydenhuollon ATKpäivät 2018 Jyväskylä 1 21.5.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotSote-viranomaistoiminnan tavoitteet
Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Kuntajohtajat 28.3.2018 Mitä on sote-viranomaistoiminta? Viranomaistehtävillä tarkoitetaan erityisesti
LisätiedotYhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019
Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja Tammikuu 2019 Toiminta-alueemme on koko Suomi Kehitämme sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia palveluja. Asiakkaitamme ovat tulevat
LisätiedotTilannekuva sote-alueen tiedolla johtamiseen case Siun sote
Tilannekuva sote-alueen tiedolla johtamiseen case Siun sote Anu Niemi kehittämisjohtaja /Siun sote sote-asiantuntija/ Pohjois-Karjalan maakunnan valmistelutiimi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotPalvelustrategian valmistelu
Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotTyöllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja
Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa Vates säätiö 18.5.2017 Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja Miksi uudistus tehdään? 18.5.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Miksi uudistus? Hyvinvointi- ja
LisätiedotSote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP
Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta Leena Setälä Johtaja VSSHP VSSHP 1991-2018: Erikoissairaanhoidon järjestäjä ja tuottaja Liikelaitoksen palvelutuotanto Päivystys ja ensihoito
LisätiedotTilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi
Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 30.5.2017 Työ- ja elinkeino Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke
LisätiedotYhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat
Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä
LisätiedotAsiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotSoteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe
Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi
LisätiedotSote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma
Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Sote-järjestäjä ohjaajana ja valvojana Riskien tunnistaminen ja arviointi Palveluntuottajien
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotSoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén
SoteDigi Oy tilannekatsaus 1 23.4.2018, SOTE KA -kokous Marco Halén SoteDigi Oy, toiminta-ajatus Yhtiön toiminta-ajatuksena on kehittää ja hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja
LisätiedotKonsernirakenne. POPmaakunta
Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti
LisätiedotSote liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus
Sote liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen SJR 26.10.2018 Sote-liikelaitos hankejohtajat Mira Uunimäki Uudenmaan sote-liikelaitoksen toimintaa
Lisätiedotpäättäminen Emmi Hyvönen
Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun päättäminen Emmi Hyvönen 22.3.2019 Meneekö työ hukkaan? Vasta seuraavien lakiesitysten jälkeen tiedämme, paljonko tehtiin turhaa työtä KS2021-projektissa arvioitiin
LisätiedotTilannekatsaus
Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos
LisätiedotOma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen
LisätiedotIkäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella
Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihanke Lähtökohdat ja tavoitteet kärkihankkeelle
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto maakuntastrategiassa
Sosiaali- ja terveydenhuolto maakuntastrategiassa 17.05.2018 Sote-järjestämisen muutosjohtaja Eija Kellokoski-Kari #meidänkeskipohjanmaa 17.5.2018 Maakunnallinen näkökulma 1 Maakuntastrategia Maakunnalla
Lisätiedot