Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat

Transkriptio

1 U T S J O E N Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat 1

2 Lähivirkistysreitit Utsjoen kunta Urheilukalastusalue Karigasniemen, Utsjoen ja Nuorgamin kylien virkistys reitit ja -paikat on rakennettu palvelemaan niin oman kunnan asukkaita kuin matkailijoita sekä yleensä seudun elämästä ja luonnosta kiinnostuneita henkilöitä. Kulttuuri ympäristö sekä monimuotoinen luonnonympäristö anta vat elämyksiä, mutta myös haasteita, jännitystä sekä fyy sistä rasitusta. Kylien lähireitit; Ellin polku, Kalkujoenlammen polku sekä Skaidijärven ja Skalonjuovččan polut kulkevat Metsähallituksen huoltamien taukopaikkojen kaut ta. Suurin osa reiteistä kulkee vanhoja polkuja tai muita kulku-uria seuraten tunturin rinteillä tai tuntureilla. Lähtöpaikoilla on opastustaulut, jossa kerro taan reitin kulku ja reitin varrel la sijaitsevat kohteet. Rei tit on merkitty paaluilla ja viitoilla sekä vetisimpiin tai vai kea kulkuisimpiin paikkoihin on rakennettu pitkospuut. Rei tit ovat pääosin helppokulkuisia, joskin joillakin reittiosuuksil la on varsin suuret korkeus erot. Virkistyspaikat ovat kaikille avoimia ja tarkoitet tu päiväkäyttöön, ei yö pymiseen. Tulenteko on sallittu vain sitä varten osoitetuilla paikoilla. Kalku joen lammen polku Veneenlaskuluiska Nivajoen vesillelasku paikka Ellin polku Nuorgamin vesillelasku paikka Alaköngäs Aittisuvannon vesillelasku paikka Skaidijärven polku Nisulampi Viđđásnjárga Veahčat Báđoš Kuoppilasjärvi Veahčajávri Skalonjuovčča polku Karigasniemen kylä yhdistyksen kota Mustakoski Kuivaniva Kuoppaniva Doarrovašbákti 2 Päiväkota Metsähallitus Pohjakartta Affecto Finland Oy, 3 Karttakeskus, Lupa L8636/10.

3 K A R I G A S N I E M I Skalonjuovčča polku 5,8 km Reitin lähtöpaikka on 6 km Karigasniemen (Gáregasnjárga) kylältä Kaamasen suuntaan, Ailigastunturille (Áilegas) johtavan tien varressa. Reitti nousee Ailigastunturin länsirinnettä, mistä avautuu panoraamanäkymä Inarijoki-, Karasjoki- ja Tenojokilaaksoon. Lännessä siintävät Norjan tunturit ja etelässä Muotkatunturit, jotka sijaisevat Inarin kunnan rajalla. Reitti jatkuu tunturiylängön yli taukopaikalle, missä sijaitsevat Metsähallituksen yllä pitämä päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ekopiste ja halkovaja. Reitin puolivälissä on puro, Láŋkkája, jossa on levähdyspaikka. Skalonjuovčča 1,2 km Taukopaikka Láŋkkája 1,7 km 450 Áilegas Reitti palaa takaisin lähtöpaikalle samaa polkua pitkin. Reitti on pääosin helppokulkuista tunturiylänköä. 350 Lähtöpaikka m Karigasniementie Karigasniemeen 6 km 4 5

4 Luonnonolosuhteet Inarijoen ja Tenon yläjuoksulla rantaterassien pääpuulajina on mänty, Tenon keski- ja alajuoksulla karukkokankaat ovat vallitsevina, jolloin monirunkoiset koivut kasvavat harvakseltaan varpujen ja jäkälälaikkujen vuorotellessa aluskasvillisuudessa. Reuna-alueilla karukkokangas vaihettuu paikoin jopa tuoreeksi kankaaksi. Purojen ja jokien rannoilla on paikoin lehtomaisen reheviä runsaslajisia kasvustoja, koivun seassa kasvaa pihlajaa, haapaa ja tuomea. Kenttäkerroksessa vuorottelevat heinä- ja saramättäät ruohojen ja saniaisten kanssa. Tunturiin noustaessa kasvillisuuden määrä ja lajit vähenevät. Alapaljakalla kasvaa vielä puita, keskipaljakalla yksittäisiä puita ja pensaita, ylä paljakkaa hallitsevat varvut ja jäkälät. Tuntureiden rinteillä ja laella on usein myös yhtenäisiä rakka-alueita ja avokalliota. Alueen eläinlajisto on niukkaa. Nisäkkäistä pikkujyrsijöiden lisäksi voi tavata jäniksen, ketun, satunnaisesti hirviä ja tietenkin poroja. Lintulajeja on runsaammin, Utsjoella pesii noin sata eri lintulajia. Rannoilta ja rantaniityiltä voi tavata useita eri kahlaajalajeja, niittykirvistä tai keltavästäräkkejä, rantatörmiä asuttavat muun muassa punakylkirastas, paju lintu ja urpiainen. Alapaljakan lajeja ovat lapinsirkku, lapin tiainen, sinirinta ja riekko. Yläpaljakan niukkaa lajistoa edus tavat keräkurmitsa, pulmunen, kiiruna sekä tunturihaukka, -pöllö ja -kihu. Skalonjuovčča kota ja puolivälin levähdyspaikka Láŋkkája. 6 7

5 N U O R G A M Nuorgamiin 1 km Skaidijärven polku 5,8 km Reitin lähtöpaikka on Pulmankijärventien varressa noin kilometrin päässä Nuorgamin (Njuorggán) kylältä. Reitti lähtee moot tori kelkkauran portilta ja yhtyy noin puolen kilometrin pääs sä vanhaan Skaidijärvelle (Skáidejávri) johtavaan polkuun. Skaidijärvellä on Metsähallituksen ylläpitämä päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ekopiste ja halkovaja. Skai di järvi on rautuvesi, jossa tarvitaan kaikenlaiseen kalastamiseen (myös pilkkimiseen) Metsähallituksen virkistyskalastuslupa. Skaidijärveltä reitti jatkuu kohti Isonkivenvaaraa (Stuorra geađggevárri), jossa polku ylittää Pulmankijärventien. Reitin varrelta on laajat näkymät, hyvällä säällä jopa satojen kilometrien päähän. Reitin alkuosa on vetistä ja kivistä, mutta muuttuu pian tasaisesti nousevaksi helppokulkuiseksi poluksi. Reitti on helpohko. Isonkivenvaarassa on kulttuurimuisto istumakivi, jolla on levähdetty, kun on noustu kylältä tunturiin. Pulmankijärventien varressa on jokivenettä esittävä, kivistä rakennettu ympäristöteos Nuorgamiin menijä m Skaidijärvi Skáidejávri 2,1 km 200 1,7 km Pulmankijärventie 2 km Isonkivenvaara Stuorra geađggevárri

6 Tunturimittari Pulmankijärven (Buolbmatjávri) alueella on nähtävissä sekä vanhoja että nykyisiä tunturimittarin aiheuttamia koivutuhoalueita. Tunturimittari (Epirrita autumnata) on pienehkö vaaleanharmahtava perhonen. Tunturimittarin vihertävälle toukalle kelpaa ravinnoksi useiden puiden, pensaiden ja varpujen lehdet, mutta pohjoisilla alueilla pääravintokasvi on tunturikoivu. Fennoskandian pohjoisissa ja vuoristoisissa osissa tunturimittaripopulaatioilla on 10-vuotissykli. Syklin pohjavaiheessa tunturimittarin toukkia saa hakemalla hakea, mutta syklin huippuvaiheessa toukkia voi joillain alueilla olla niin valtavasti, että ne syövät kokonaisia tunturikoivikoita lehdettömiksi. Näin tapahtui Utsjoella, jolloin toukat söivät noin 1350 km² tunturikoivikoita ja tämän seurauksena satoja neliökilometrejä koivikoita kuoli. Pulmankijärven alue oli yksi 1960-luvun pahiten kärsineistä alueista ja maisemassa kuolleena törröttävät koivunrangat ovat siitä näkyvänä muistona. Tero Klemola Vuosina Pulmankijärven alueella oli jälleen havaittavissa lehdettömiksi syötyjä koivuja. Tällä kertaa syyllinen ei kuitenkaan ollut tunturimittari vaan toinen yöperhonen, hallamittari (Operophtera brumata). Tälläkin lajilla on 10-vuotissykli, mutta sen massaesiintymät ovat tyypillisempiä mereisillä alueilla, kuten Norjan rannikolla. Teksti: Tommi Andersson, Turun yliopisto 10 11

7 U T S J O K I Ellin polku 3,8 km Reitin lähtöpaikka on 2 km päässä Utsjoen (Ohcejohka) kirkonkylästä Tenontietä Karigasniemen suuntaan. Ellin polku kulkee läpi Kuolleidenkuolpunan (Jámežiid guolbba) ja noin kilometrin päässä saapuu jyrkänteelle, josta avautuu näköala Ellinkuolpunaan (Elleguolbba) ja lähituntureille aina Norjan Rastikaisalle (Rástegáisá) asti. Törmällä sijaitsee näköalatasanne, josta reitti jatkuu portaita pitkin alas Ellinkuolpunaan. Tämän jälkeen reitti kulkee Ellinkuolpunan läpi Tenon Aittikosken (Áiteguoika) rannalle, jossa sijaitsee Metsähallituksen ylläpitämä päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä ja halkovaja. Ellinkuolpuna Elleguolbba Aittikoski Áiteguoika 0,9 km Tenontie 100 Näköalapaikka Kuolleidenkuolpuna Jámežiid guolbba Tenojoki Deatnu 1 km 100 Reitti palaa takaisin lähtöpaikalle samaa polkua pitkin. Maasto on helppokulkuista kangasmaastoa. 300 m Utsjoelle 2 km 12 13

8 Kalkujoenlammen polku 5,9 km Reitti alkaa Utsjoen luontotuvalta. Polun alkuosa kuuluu Metsähallituksen ylläpitämään Utsjoen retkeilyreittiin (Utsjoen luontotupa Kuoppilasjärvi Mantojärvi). Kalku joenlammelle (Gálgojohláttu) johtava polku erkanee Kuoppilasjärven reittipolusta noin 2,6 kilometrin päässä Utsjoen luontotuvasta. Polkujen risteyksestä on 0,8 kilometriä Kalkujoenlammen Metsähallituksen ylläpitämälle taukopaikalle, jossa on päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ekopiste ja halkovaja. Ellinkuolpuna lainehti vuonona vuotta sitten Tenojokilaakso paljastui sulavan mannerjään alta hieman yli vuotta sitten. Paksu mannerjäätikkö oli painanut maankuoren lommolle ja meri työntyi kapeana vuonona Tenojoen laaksossa aina Yläkönkäälle asti. Nykyinen Ellinkuolpunan alue on tuolloisen vuonon pohjalle kasautunutta jäätikköjoen kuljettamaa hiekkaa ja soraa. Tuolloisella rannalla sijainneet paikat ovat nykyisessä maisemassa noin 86 metrin korkeudella Ellinkuolpunan alueella. Maankohoamisen jatkuessa Tenojoki leikkautui Ellinkuolpunan pohjoispuolella varsin pian vuonon pohjan hiekka- ja sorakerrostumiin. Ellinkuolpunan maisema on näin ollen säilynyt lähes nykyisenlaisena jo yli vuoden ajan. Kuvassa nykyinen maanpinta on kuvattu vihreällä ja tutkimustietoon perustuva käsitys muinaisesta merenpinnasta sinisellä vuoden takainen rantaviiva näkyy kuvassa valkoisena. Kuvan maisemaa katsellaan kaakosta, muutamien satojen metrien korkeudelta näköalatasanteen takaa. Kalkujoenlammelta reitti laskeutuu Annakurua (Ánnagurra) pitkin koululle. Reitti päättyy joko urheilukentän laidalle tai vaihtoehtoisesti jatkuu takaisin luontotuvalle pururataa ja jalkakäytävää pitkin. Urheilukentältä luontotuvalle on 1,5 km. Reitin alkuosa on jyrkkää kivistä nousua, mutta muuttuu sitten helpommaksi tunturiylängöksi. Reitin loppuosa, jossa polku kulkee Annakurua pitkin alas koululle, on jyrkkää kivistä laskua. Reitti on vaikeahko. Kalkujoenlammen kodalle voi nousta suoraan urheilukentältä Annakurun polkua pitkin. Urheilu kentältä Kalkujoenlammelle, rinnettä ylös, on matkaa 1,0 km. Utsjoen geologinen luontopolku 3,5 km Utsjoen kylältä alkava geologinen luontopolku kertoo Utsjoen maaperästä, sen muodoista ja kehittymisestä. Polku kulkee osittain Kalkujoenlammen reittiä pitkin. Reitti nousee Kalkujokivartta ylös kodalle ja laskeutuu Annakurun polkua alas. Geologisen luontopolun lähtöpaikka Utsjoen kirkonkylällä. Teksti ja kuva: Jari-Pekka Mäkiaho, Helsingin yliopiston maantieteen laitos Kuva: Pasi Nivasalo.

9 Utsjoen retkeilyreitti 16 17

10 Utsjoen retkeilyreitti 25 km tai 35 km Luontotuvan pihapiiristä alkaa Paistunturin erämaaalueella kulkeva Utsjoen retkeilyreitti. Reitin pohjoinen lähtöpiste on Utsjoen kirkonkylässä luontotuvalla, eteläinen päätepiste on Mantojärven kirkolla. Polun varrella on erämaisia järviä ja jokilaaksoja. Reitin varrella nähtävä korkein tunturinhuippu on Roavveoaivi (466 m), jonka huipulta on upeat näkymät erityisesti Norjan lumihuippuiselle Rastikaisalle. Yläseitikkojoki (Badjeseavttet) ylitetään kahlaten ennen saapumista Mantojärvelle. Utsjoen retkeilyreitti rengasreittinä, 35 km, on käytännössä Utsjoen retkeilyreitti, johon liittyy Mantojärven ja Utsjoen yhdistävä 10 km polkuosuus. Reitin lähtö- ja päätepiste on Utsjoen luontotuvalla. Polku on suurimmaksi osaksi avotunturissa. Viimeinen osuus Mantojärveltä Utsjoelle kulkee Alaseitikkojoen (Vuolleseavttet) laakson kautta, josta polku nousee vielä Alaseitikkovaaralle (Vuolleseavttetvárri 299 m) ennen laskeutumista Utsjoen kirkonkylään. Palvelut: Johtalanvárrin, Kuoppilasjärven, Námmájärven ja Alaseitikon tulentekopaikat; Kuoppilasjärven autiotupa (Goahppelašjávri). Sulaojan luontopolku 2 km Luontopolku kertoo Sulaojan pyhästä lähteestä ja muun muassa tunturimittarin toukan aiheuttamista tuhoista vuosina Polku sijaitsee Paistunturin erämaan eteläpuolella, Kevon reitin eteläisessä päätepisteessä. Kevon retkeilyreitti 63 km Reitti kulkee puiston halki rotkoaluetta pitkin Sulaojalta Kenesjärvelle. Reitin voi kulkea joko Sulaojalta Kenesjärvelle tai toisinpäin. Sulaojalta lähdettäessä reitti on helpompi. Polku kulkee välillä kanjonin pohjalla, välillä ylhäällä ylängöllä ja ylittää kanjonissa virtaavan Kevojoen kolmesti. Matkalla näyttäytyvät luonnonpuiston komeimmat nähtävyydet mm. Fiellun putous sekä Kevon seinä; paikka, jossa rotkolaakso repeää ja avautuu näkymään retkipolun varrella. Kevon kanjoni. Ruktajärvellä on autiotupa. Suohppášájalla ja Gamajotnjálbmeluobbalilla on sääsuojana oikeat lapinlaavut päiväkäyttöön. Fiellun putouksella ja Njakaljärvillä on sääsuojana turvekammi. Ne on tarkoitettu vain päiväkäyttöön, ei yöpymiseen. Kuivin reitti 86,5 km Reitti kulkee osaksi Kevon reittiä pitkin. Se haarautuu Kevon reitistä Ruktajärven kohdalla kohti Njávgoaivin ja Kuivin autiotupia. Kuivin reitti kulkee tunturialueella Paistunturin erämaassa. Takaisin Kevojoelle reitti palaa Fiellun putouksen pohjoispuolella, josta se jatkaa takaisin Ruktajärvelle. Matkan pituus Sulaojalta Kuivin kautta Kenesjärvelle ilman Fiellulla poikkeamista on 77 km. Autiotupia on Ruktajärvellä, Njávgoaivilla ja Kuivilla. Sevettijärvi Pulmanki-reitti km Reitti kulkee suuren Kaldoaivin erämaa-alueen itäosassa. Eteläinen päätepiste on Sevettijärven kolttasaamelaisessa kylässä perinnetalon pihapiirissä. Pohjoinen päätepiste on Pulmankijärven eteläpäässä, josta on 20 km:n maantiematka Nuorgamiin. Reitin eteläpää on männikkökangasta, pohjoisessa maisema muuttuu paljakkasoiksi ja tunturiylängöiksi. Vesistöjensä vuoksi reitti sopii hyvin virkistyskalastajille. Vesistöt ylitetään venelossilla, kahlaten tai sillan yli kulkien. Maasto ei ole vaativaa, mutta retkeilijän on huomioitava alueen erämaisuus. Palvelut: Tsuomasjärven, Tsaarajärven, Huikkimajoen, Rousajärven, Iisakkijärven ja Opukasjärven autiotuvat sekä Opukaskönkään laavu. Kuva: Tarja Länsman 18 19

11 T E N O J O E N Rantavirkistyspaikat Rantavirkistyspaikat Tenojokilaaksoon, matkailu- ja virkistyskäyttöön on rakennettu veneenlaskuluiskia, rantautumis- ja tulentekopaikkoja, laavuja ja käymälöitä. Rantavirkistyspaikat palvelevat sekä paikallisväestöä että urheilukalastajia ja matkailijoita. Näillä rakenteilla pyritään turvaaamaan alueen kestävä käyttö. Aittisuvanto (Áitesavu) Utsjoki Veneen vesillelaskupaikka Lomakylä Vallen rannassa. Nivajoki (Njavejohka) Varustetaso: vesillelaskupaikka, puolilaavu, ulkokäymälä, infopiste. Nivajoelta alkaa Alakönkään museotie 5,0 km. Tie on rakennettu Alakönkään (Vuollegeavŋŋis) ohittamista varten jalan tai muulla kulkuneuvolla vuonna Nuorgam (Njuorggán) Varustetaso: vesillelaskupaikka, päiväkota, halkovaja, ulkokäymälä, ekopiste. Päiväkodat Tenon rantautumispaikoissa on huolletut päiväkodat: Yläkönkään kota, (Badjegeavŋŋis) Viđđásnjárgan kota Aittikosken kota, Ellin polku (Áiteguoika) Nuorgamin kota Utsjoen taajamassa Kenttäsuvannossa (Gieddesavu) on kammi, jonka avaimen saa kunnan keskustoimistosta. Nisulammella uimarannan läheisyydessä on päiväkota

12 I N A R I J O E N Rantavirkistyspaikat Inarijoki Inarijoki (Anárjohka) on Suomen ja Norjan rajajoki, joka yhtyy Tenoon Karigasniemessä. Inarijoki alkaa Norjan Koutokeinosta. Yhdessä Karasjoen kanssa ne muodostavat Tenojoen. Joki on suosittu perhokalastajien keskuudessa. Doarrovašbákti Varustetaso: Päiväkota, ulkokäymälä. 15 km Karigasniemestä. Kuoppaniva (Guohppenjavvi) Varustetaso: Paikoitusalue, infotaulu. Portaat törmälle, josta merkitty polku rantakalastuspaikalle. 13,7 km Karigasniemestä. Kuivaniva (Goikenjavvi) Varustetaso: puolilaavu, ulkokäymälä. 9,8 km Karigasniemestä. Mustakoski (Čáhppesguoika) Varustetaso: Törmällä on päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, halkovaja, infotaulu. Portaat törmältä rantakalastuspaikalle. 6,2 km Karigasniemestä. Päiväkodat ovat avoimia ja tarkoitettu päiväkäyttöön ei yöpymiseen

13 I N F O Metsähallituksen luontotuvalta saa tietoa Utsjoen alueen retkeilymahdollisuuksista: reiteistä, Kevon luonnonpuistosta ja lähialueen erämaista. Utsjoen luontotupa on avoinna kesäisin. Miessipolku 2, Utsjoki. Puh siida@metsa.fi Matkailuneuvonta Luontotuvassa toimii myös Utsjoen kunnan matkailuneuvonta puh matkailuneuvonta@utsjoki.fi Utsjoen luontotuvan ollessa suljettu lisätietoja saa Utsjoen kunnasta puh ja Luontokeskus Siidasta puh Kuva: Pasi Nivasalo. Ulkoasu ja kuvat: Studio Borga. Päivitetty painos Kalevaprint.