AGNICO EAGLE FINLAND OY ENONTEKIÖN VESIHUOLTO OY FINAVIA OYJ KITTILÄN KUNTA LEVIN VESIHUOLTO OY ROVANIEMEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 TARKKAILUSUUNNITELMA 16X AGNICO EAGLE FINLAND OY ENONTEKIÖN VESIHUOLTO OY FINAVIA OYJ KITTILÄN KUNTA LEVIN VESIHUOLTO OY ROVANIEMEN KAUPUNKI OUNASJOEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMA VUOSILLE

2

3 Ounasjoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS YHTEISTARKKAILUN OSAKKAAT JA ALUEEN VESISTÖKUORMITTAJAT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU VEDEN LAADUN TARKKAILU PERIFYTONIN PIILEVÄTUTKIMUKSET MUUT VESISTÖTARKKAILUT Kittilän alueen pienpuhdistamot ja Levin golfkenttä Valtionhallinnon veden laadun tarkkailu MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN LAADUNVARMISTUS RAPORTOINTI TARKKAILUOHJELMAN MUUTOKSET VIITTEET... 9 Liitteet Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 1.3 Liite 2 Tarkkailun havaintopaikat Tarkkailun havaintopaikat, Hetta Tarkkailun havaintopaikat, Kittilän alue Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4

5 1 1 JOHDANTO Ounasjoella ei ole aikaisemmin ollut yhteistarkkailua. Kittilän kunta, Levin Vesihuolto Oy ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos päättivät yhteistarkkailun aloittamisesta ja tarkkailusuunnitelman laatimisesta vuonna Ainoastaan Levin Vesihuolto Oy:llä on ollut aikaisemmin vesistön velvoitetarkkailupisteet Ounasjoessa. Ohjelman laatimisvaiheessa vuonna 2015 yhteistarkkailuun liittyivät myös Rovaniemen kaupunki, Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema sekä Enontekiön Vesihuolto Oy Hetan jätevedenpuhdistamon vesistön velvoitetarkkailun osalta. Lisäksi Ounasjoen yhteistarkkailussa ovat tukijäseninä Levin matkailu Oy ja Levi Golf & Country Club Oy. Ounasjoen yhteistarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille Uusi tarkkailusuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi Lapin ELY-keskukselle ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2016 alusta alkaen. Tarkkailusuunnitelmassa on huomioitu Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille (Lapin Vesitutkimus Oy 2012) sekä alueen eri toimijoiden ympäristölupapäätökset ja velvoitetarkkailut sekä valtionhallinnon seuranta alueella. Tarkkailu koostuu pääosin veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailusta. Lisäksi biologisena tarkkailuna toteutetaan perifytonin piilevätutkimuksia vuonna Ounasjoen yhteistarkkailu painottuu Ounasjoen pääuomaan, mutta mukana on myös Hetan jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä toimiva Näkkälänjoki, Kittilän kultakaivoksen purkuvesistönä toimiva Loukinen sekä Kittilän lentoaseman vaikutusalueella sijaitseva Aakenusjoki. Päästötarkkailut eivät kuulu yhteistarkkailuohjelman piiriin. Lisäksi vesistöalueella on muita kuormittajia yhteistarkkailun ulkopuolella ja niillä on omia päästö- ja vaikutustarkkailuja. Näitä tuloksia pyritään soveltuvin osin hyödyntämään myös yhteistarkkailussa. Ounasjoen yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Ounasjoki alkaa Enontekiön kunnassa Ounastunturin pohjoispuolella sijaitsevasta Ounasjärvestä, virtaa 298 kilometrin matkan Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen alueilla yhtyen Kemijokeen Rovaniemen kaupungin kohdalla. Ounasjokeen pohjoisesta tulevat latvahaarat Näkkäläjoki, Pöyris Vuontisjoki ja Käkkälöjoki saavat alkunsa erämaaalueelta, joka on osin Norjan puolella. Ounasjoen vesistöalueen pinta-ala on km 2, mikä on noin 27 % Kemijoen valuma-alueesta. Ounasjoen vesistöalue on maisemaltaan monimuotoinen käsittäen paljon vaaroja ja tuntureita, mutta toisaalta myös paljon soita ja metsämaita. Suurimmat sivujoet ovat Loukinen, Meltausjoki ja Käkkälöjoki. Ounasjoella on kaikkiaan 36 sivujokea, joiden valuma-alue on yli 30 km 2. Ounasjärvestä lähtevä Ounasjoki on kapea ja siinä vuorottelevat kiviset kosket ja lyhyet suvannot. Joen virtaama ja valuma-alue moninkertaistuvat latvahaarojen yhtyessä siihen. Raattaman kohdalta alkaa suurten koskien ja lyhyiden suvantojen jakso, joka päättyy Sirkankylän kohdalla. Ounasjärvestä Sirkkaan on jokimatkaa runsaat 100 kilometriä ja pudotusta 115 metriä. Sirkan ja Alakylän välillä on 60 kilometrin mittainen suvantojakso. Alakylän kohdalta alkaa jälleen koski- ja nivajakso, jota jatkuu lähes 100 kilometriä. Se päättyy vasta Tapionkylän kohdalla, josta alkaa jokisuun suvanto. Pudotusta

6 tällä matkalla on noin 90 metriä. Kaikkiaan Ounasjoessa on 46 koskea ja pudotusta 214 metriä. (Itkonen ja Kinnunen 1986). Ounasjoki on Suomen suurimpia kokonaan rakentamattomia jokia. Ounasjoen virtaamat vaihtelevat suuresti vuoden aikana, mihin vaikuttaa virtaamia tasoittavien järvien vähäinen määrä valuma-alueella. Vuoden ylivirtaama ajoittuu yleensä toukokuun loppupuolelle ja alivirtaama helmi-huhtikuulle (Itkonen ja Kinnunen 1986). Ounasjoen virtaamia mitataan joen alajuoksulla Marraskoskessa. Keskivirtaama (MQ) on vuosina ollut 134 m 3 /s, ylivirtaama (HQ) 1486 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 27 m 3 /s (Korhonen ja Haavanlammi 2012). Ounasjoki kuuluu Natura verkostoon (FI ). Alueeseen sisältyy Ounasjoen vesialue sekä Ounasjoen suiston saaret. Joen vesialue edustaa luontotyyppiä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Ounasjoki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta lailla (laki Ounasjoen erityissuojelusta 703/83). (Ympäristöhallinto 2015a). Ounasjokea on aikoinaan käytetty uittoväylänä. Ounasjoen koskia perattiin koneellisesti uiton helpottamiseksi, erityisesti ja 1960-luvuilla. Uiton loputtua Ounasjoen uittosäännöt on kumottu ja Ounasjoen koskia on kalataloudellisesti kunnostettu ns. velvoitekunnostustöinä vuosina Ounasjoen pääuoman koskia on kunnostettu kaikkiaan noin 300 ha eli noin 40 % Ounasjoen koskien kokonaispinta-alasta (Lapin ELYkeskus 2014) Ounasjoen yläosalla veden laatu on lähes luonnontilainen heijastellen vähäistä ihmisperäistä toimintaa alueella. Alaosalla Kittilän ja Rovaniemen välillä joki on lievästi kuormitettu. Joen yläosassa vesi on lievästi humuspitoista ja niukkaravinteista, alajuoksulla veden humus- ja ravinnepitoisuudet hieman kasvavat, mutta ravinnepitoisuudet ovat edelleen karuille vesille ominaisia. Ounasjoella harjoitetaan aktiivista virkistys- ja kotitarvekalastusta. Luvanvaraista kalastusta harjoitti v yhteensä noin 1000 henkilöä pääasiassa vapavälinein (Autti 2014). Kokonaissaalis oli 12,3 t, josta haukea oli reilu 40 % ja harjusta neljännes. Ahvenen ja taimenen osuus oli molemmilla vajaa 10 % kokonaissaaliista. Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja särkikaloja. Askel Ounasjoelle -hankkeilla pyritään edistämään vaelluskalojen palauttamista Ounasjoelle ja muualle Kemijoen vesistöalueelle. Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesieliöstöön. Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Vesienhoidon yleistavoitteena on Suomen vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Ounasjoki on pintavesityypiltään erittäin suuri turvemaiden joki ja myös sivujoet pääosin turvemaiden jokia ja vesistöalueen järvet pääosin humusjärviä. Uusimmassa vuonna 2013 julkaistussa, vuosien seurantatuloksiin perustuvassa luokituksessa Ounasjoki kuuluu ekologiselta tilaltaan luokkaan erinomainen ja myös vesistöalueen muut vesistöt on luokiteltu tilaltaan pääosin erinomaisiksi tai hyviksi. Vesistöalueella ainoastaan Kallossa sijaitsevan rehevän Syväjärven tila on tavoitetilaa heikompi eli tyydyttävä. Ounasjoen alueella pintavesien kemiallinen tila on pääosin hyvä perustuen vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuuksia koskeviin laatunormeihin. Ainoastaan Marrasjoen alueella sijaitsevassa Marrasjärvessä eliöstölle määritelty elohopean ympäristölaatunormi on mittausten perusteella ylittynyt. 2

7 Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty Kemijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma-ehdotuksen (Räinä 2014) mukaiset ravinnevirtaamat Ounasjoessa. Ihmistoiminnoista aiheutuvan kuormituksen osuus on Ounasjoella vain noin 15 prosenttia. 3 Taulukko 1. Ravinnekuormitus Ounasjoen alueella (t/a). Yhdyskunnaasutusuukasvatutuotanttaloutaloumhuuhtouma Haja- Teolli- Kalan- Turve- Maa- Metsä- Muut Laskeu- Luonnon- Yhteensä Fosfori 0,66 2,61 0,05 0,05 0,00 4,24 3,62 0,03 2,75 86,15 100,2 Typpi 38,7 15,65 40, ,27 48,2 1,2 124, , ,6 3 YHTEISTARKKAILUN OSAKKAAT JA ALUEEN VESISTÖKUORMITTAJAT Yhteistarkkailun osakkaina on Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki, Levin Vesihuolto Oy, Enontekiön Vesihuolto Oy, Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos. Lisäksi yhteistarkkailun tukijäseninä ovat Levin matkailu Oy ja Levi Golf & Country Club Oy. Enontekiön Hetan taajaman käsitellyt jätevedet johdetaan kaivettua viemäriä pitkin Näkkäläjokeen, joka laskee edelleen Vaikkojoen kautta Ounasjokeen. Laitoksella on voimassa olevan luvan (Taulukko 2) mukaisesti vaikutustarkkailua Näkkäläjoessa. Levin Vesihuolto Oy on suurin Kittilän kunnan alueella toimiva vesihuoltolaitos. Se toimii läheisessä yhteistyössä Kittilän kirkonkylässä toimivan Kittilän vesihuoltoosuuskunnan kanssa. Kittilän kirkonkylän jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin Levin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksella on voimassa olevan luvan (Taulukko 2) mukaisesti vaikutustarkkailua Ounasjoessa. Edellä mainittujen puhdistamoiden velvoitetarkkailumääräykset on huomioitu, ja niitä on pyritty yhtenäistämään tässä suunnitelmassa. Lapin ELY-keskus voi päätöksellään tarkentaa velvoitetarkkailumääräyksiä yhteistarkkailun mukaisiksi. Kittilän kunnalla tai Rovaniemen kaupungilla ei ole varsinaista vesistön tarkkailuvelvoitetta. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksella on erillinen, mm. pintavesien laadun ja biologisia muuttujia käsittävä vaikutustarkkailunsa Loukisen valuma-alueella. Myös Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema seuraa omissa tarkkailuissaan pintaveden laatua lähialueen ojissa. Yhteistarkkailu on näiden toimijoiden osalta vapaaehtoista. Ounasjoen vesistöalueella on myös muita vesistökuormittajia, jotka eivät toistaiseksi ole mukana yhteistarkkailussa. Tällaisia ovat Kittilän alueen Raattaman, Alakylän, Kallon ja Kaukosen pienpuhdistamot. Raattaman ja Alakylän pienpuhdistamoilta johdetaan puhdistettuja jätevesiä Ounasjokeen ja myös Kaukosen jätevedenpuhdistamon purkupaikka on lähellä Ounasjoen pääuomaa. Kallon vesi- ja viemäriosuuskunnan pienpuhdistamon jätevedet johdetaan Kallojokeen kauempana noin 20 km päässä Ounasjoen pääuomasta. Raattaman pienpuhdistamolla on parhaillaan uusi ympäristölupa vireillä (Taulukko 2). Ounasjoen alaosalla Rovaniemellä sijaitsevan Napapiirin Veden Sinetän jätevedet on johdettu lokakuusta 2014 lähtien siirtoviemäriä pitkin Rovaniemen keskuspuhdistamolle. Ounasjoen alaosalla Rovaniemen alueella on myös useampia pienpuhdistamoita, jotka eivät kuulu ympäristöluvituksen piiriin (AVL < 100).

8 4 Taulukko 2. Ounasjoen Enontekiön ja Kittilän alueen ympäristöluvalliset vesistökuormittajat ja niiden lupapäätökset. Laitos Agnico Eagle Finland Oy Lupapäätös Kittilän kaivos PSY-69/02/1, , PSAVI/72/2013/1, Finavia Oyj Kittilän lentoasema PSAVI/86/04.08/2010, Enontekiön Vesihuolto Oy Hetan jätevedenpuhdistamo LAP/1395Y Levin Vesihuolto Oy Levin jätevedenpuhdistamo PSAVI/92/07/2, Kyrön Vesihuolto Oy Raattaman jätevedenpuhdistamo LAP/1395Y , uusi lupa vireillä Kaukosen vesihuolto-osuuskunta Kaukosen jätevedenpuhdistamo PSAVI/84/04.08/2013, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta Kallon jätevedenpuhdistamo PSAVI/320/04.08/2010, Alakylän vesiosuuskunta Alakylän jätevedenpuhdistamo LAP/1395Y , KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailut eivät kuulu yhteistarkkailun piiriin. Ne toteutetaan toimijoiden omien erillisten tarkkailuohjelmien ja ympäristöluvissa annettujen määräysten mukaisesti. Kuormitustiedot pyritään hyödyntämään yhteistarkkailun raportoinnissa.

9 5 VEDEN LAADUN TARKKAILU Veden laadun tarkkailua toteutetaan Näkkäläjoessa, Loukisessa, Aakenusjoessa ja Ounasjoen pääuomassa vuosittain yhteensä 12 havaintopaikalla. Tarkkailupaikkojen tiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 3) ja sijainti kartalla liitteessä 1. Näytteet otetaan pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa: maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Aakenusjoen näytteet otetaan kuitenkin kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa. 5 Taulukko 3. Ounasjoen yhteistarkkailun vedenlaadun tarkailun havaintopaikat. Tarkkailupiste Vesistöalue Koordinaatit (ETRS) Selite NÄKKÄLÄJOKI P Hetan jvp:n purkuojan yp NÄKKÄLÄJOKI P n. 650 m Hetan jvp:n purkuojan alapuolella OUNASJOKI TEPASTO Tepaston ap silta LOUKINEN Loukinen, Kapsajoen alapuoli OUNASJOKI V Levin jvp:n purkuojan yläpuoli OUNASJOKI V n.1 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella OUNASJOKI KITTILÄ n. 5 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella AAKENUSJOKI OKKULAISSUVANTO Aakenusjoki, lentokentän yläpuoli AAKENUSJOKI Aakenusjoki silta, lentokentän alapuoli OUNASJOKI KITTILÄ Kittilän kk ap silta OUNASJOKI KAUKONEN Kaukonen, silta OUNASJOKI LOHINIVA Lohiniva, silta Näytteet otetaan 1 m syvyydestä ja näytteenoton yhteydessä mitataan aina pisteen kokonaissyvyys sekä näkösyvyys. Näytteistä määritetään: - lämpötila - kok.p - happi - PO 4 -P - hapen kyllästysaste - kok.n - ph - NO 2 +NO 3 -N - sähkönjohtavuus - NH 4 -N - väri - fekaaliset koliformiset bakteerit - sameus - kemiallinen hapenkulutus COD Mn - kiintoaine 6 PERIFYTONIN PIILEVÄTUTKIMUKSET Perifytonilla tarkoitetaan erilaisilla pinnoilla kasvavia eliöyhteisöjä. Perifytonista voidaan tutkia periaatteessa mitä tahansa eliöryhmää, mutta parhaiten tunnettu ja sen takia käyttökelpoisin on perifytonin piileväyhteisö. Perifytonin piileväyhteisö kuvastaa jokivesistöissä hyvin ohivirtaavan veden laatua. Perifytontarkkailu toteutetaan vuonna 2016 yhteensä kolmella Ounasjoen vuosittaisen tarkkailun havaintopaikalla Tepaston, Kaukosen ja Lohinivan kohdalla. Tarkkailualueet on esitetty kartalla liitteessä 1. Paikat tarkentuvat ensimmäisen näytteenoton yhteydessä.

10 Tarkkailu toteutetaan keräämällä luonnon kasvualustoilla kasvavaa perifytonia. Ensisijaisesti näytteet kerätään kivien pinnoilta harjaamalla. Mikäli näytealueella ei ole sopivia kiviä, voidaan näytteenottopaikkaa siirtää ensimmäisen näytteenoton yhteydessä. Perifytontarkkailun onnistumisen edellytyksenä on, että kivet ovat olleet veden peittämänä ainakin kuukauden ajan ennen näytteenottoa, mutta niiden on oltava valaistussa vyöhykkeessä. Näytteenotto toteutetaan ympäristöhallinnon voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti (ympäristöhallinnon www-sivut, menetelmäohjeet ja maastolomakkeet). Näytteenoton yhteydessä täytetään piilevänäytteenoton maastohavaintolomake ja näytepaikat valokuvataan. Näytteiden säilöntään käytetään ensisijaisesti laimentamatonta etanolia (lopullinen konsentaraatio 70 %), mutta myös Lugolin liuosta voidaan käyttää lyhytaikaiseen säilytykseen. Piilevänäytteiden käsittely, mikroskopointi sekä analysointi toteutetaan Ympäristöoppaan Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, ym. 2007) ja standardien SFS-EN (2003) ja SFS-EN (2005) mukaisesti. Näytteiden laskennasta vastaa asiantuntija, joka on perehtynyt piilevien lajin-määritykseen esimerkiksi suorittamalla hyväksytysti NorBAF:n (the Nordic-Baltic Network for Benthic Algae in Freshwater, järjestämän vertailukokeen. Määritystulosten perusteella tarkastellaan jokiveden laatua ja ekologista tilaa yhteisöanalyysin ja tarkoitukseen soveltuvien indeksien avulla. Kittilän kaivoksen tarkkailuissa toteutetaan myös piilevätarkkailua Loukisessa ja näitä tuloksia hyödynnetään tausta-aineistoina yhteistarkkailussa. 6 7 MUUT VESISTÖTARKKAILUT 7.1 Kittilän alueen pienpuhdistamot ja Levin golfkenttä Kittilän alueella sijaitsevien Raattaman, Kaukosen, Kallon ja Alakylän pienpuhdistamoiden velvoitetarkkailuihin liittyen otetaan vaihtelevasti vesistötarkkailunäytteitä Kallojoesta, Aatonojasta ja Ounasjoen pääuomasta. Lisäksi Levin golfkentän toimesta toteutetaan sen lähialueella omaa vesistötarkkailua. Nämä tarkkailut toteutetaan ainakin toistaiseksi erillään yhteistarkkailusta. Niihin liittyvät, saatavilla olevat tulokset, taulukossa 4 ja liitteessä 1 esitetyiltä havaintopaikoilta hyödynnetään myös Ounasjoen yhteistarkkailuraporteissa. Taulukko 4. Pienpuhdistamoiden ja golfkentän tarkkailupaikat. Tarkkailupiste Vesistöalue Koordinaatit (ETRS) Selite OUNASJOKI RAATTAMA Raattaman jvp, purkuojan yläpuoli OUNASJOKI RAATTAMA Raattaman jvp, purkuojan alapuoli OUNASJOKI SIRKKA PT Levin golfkenttä, yläpuoli OUNASJOKI SIRKKA PT Levin golfkenttä, alapuli AATONOJANSUU KAUKONEN Kaukosen jvp, purkuojan suu KALLO KAATOPAIKKA Kallon jvp, yläpuoli KALLO KAATOPAIKKA Kallon jvp, alapuoli OUNASJOKI ALAKYLÄ P Alakylän jvp, purkupaikan yläpuoli OUNASJOKI ALAKYLÄ Alakylän jvp, purkupaikan alapuoli

11 7.2 Valtionhallinnon veden laadun tarkkailu Lapin ELY-keskus on seurannut veden laatua Ounasjoessa Ympäristöhallinnon seurantaohjelman mukaisesti. Valtionhallinnon seurantapisteet (vuonna 2014) on esitetty taulukossa (Taulukko 5) ja kartalla liitteessä 1. Näytteet on otettu 4 kertaa vuodessa: maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. Tämän seurannan analyysivalikoima voi poiketa yhteistarkkailun analyysivalikoimasta. Näitä vedenlaadun seurannan tuloksia hyödynnetään Ounasjoen yhteistarkkailuraporteissa. Valtionhallinnon seurantaan saattaa tulla muutoksia tai se voi loppua kokonaan tarkkailukauden aikana. Mikäli nykyinen seuranta loppuu, pyritään pisteet liittämän mahdollisuuksien mukaan osaksi yhteistarkkailua erikseen sovittavalla tavalla. 7 Taulukko 5. Valtionhallinnon seurantapaikat Ounasjoella vuonna Tarkkailupiste Kunta Vesistöalue Koordinaatit (ETRS) OUNASJOKI RAATTAMA 21 Kittilä OUNASJOKI KÖNGÄS Kittilä OUNASJ TAPIONKYLÄ Rovaniemi MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN Toiminnanharjoittaja ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista tai ilmiöistä, joilla voi olla merkitystä ympäristön kannalta, Lapin ELY-keskukselle ja asianomaisen kunnan ympäristöviranomaisille, jotka yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa päättävät jatkotoimenpiteistä. Tarkkailun toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtuneesta välittömästi sekä toiminnanharjoittajalle että ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan tilanteen mukaan yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen kesken. 9 LAADUNVARMISTUS Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Näytteenoton pätevyys osoitetaan näytteenottajan henkilöstösertifioinnilla tai näytteenoton akkreditoinnilla. Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti Tarkkailuraporteissa esitetään tarkkailussa ja selvityksissä esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

12 10 RAPORTOINTI Analyysitulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailun osakkaille (Enontekiön Vesihuolto Oy, Levin Vesihuolto Oy, Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki, Finavia Oyj ja Agnico Eagle Finland Oy, liite 2), Kemijoen vesiensuojeluyhdistykselle, Lapin ELY-keskukselle sekä Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto veden laadusta. Tarkkailutulokset toimitetaan lisäksi vuosittain Lapin ELY-keskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Vuoden 2016 piilevätulokset toimitetaan sähköisesti ELY-keskukseen piileväseurannoista vastaavalle henkilölle ja piileväpreparaatit lähetetään SYKEn Oulun yksikköön arkistoitavaksi. 8 Vuosittaisissa tarkkailuraporteissa esitetään: tarkkailuvuoden hydrologiset ja meteorologiset olot yhteenveto kuormituksesta, mahdollisuuksien mukaan myös yhteistarkkailun ulkopuolisten toimijoiden tiedot tarkkailutulokset taulukoituna sekä havainnollistavina kuvina poikkeukselliset tilanteet vesistössä tai kuormituksessa johtopäätökset kyseisen vuoden tarkkailusta ja sen toteutumisesta yleistajuinen tiivistelmä. Tarkkailuvuoden (2016) raportissa esitetään edellä mainittujen kohtien lisäksi: pistekuormituksen kehitys ja saatavilla olevat tiedot hajakuormituksesta kuormittajien aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset vesistössä veden laadun kehitys perifytonin piilevätarkkailun tulokset Vuoden 2018 raportissa esitetään lisäksi yhteenveto kuluneen tarkkailukauden tuloksista johtopäätöksineen sekä mahdolliset tarkkailun kehittämistarpeet. Raporteista toimitetaan ennen lopullista valmistumista luonnos kommentoitavaksi tarkkailun osakkaille ja Lapin ELY-keskukselle. Raporttiluonnos voidaan toimittaa sähköisesti. Luonnoksen kommentointiin varataan aikaa kaksi viikkoa, minkä jälkeen konsultilla on kaksi viikkoa aikaa tehdä korjaukset. Raportointi toteutetaan seuraavan aikataulun mukaisesti: raportti suppea laaja (v. 2016) luonnos kommentit raportti valmis Raportin valmistuttua voidaan tarvittaessa tarkkailun yhdyshenkilön tai osakkaiden toimesta järjestää palautepalaveri, jossa tarkkailua hoitanut konsultti esittelee tarkkailukauden tulokset.

13 9 Lopulliset raportit toimitetaan seuraaville tahoille: - tarkkailun osakkaat - Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry - Lapin ELY-keskus - Suomen ympäristökeskus - Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen ympäristönsuojeluviranomaiset - Ounasjoen kalastusalue - Suomen ympäristökeskus 11 TARKKAILUOHJELMAN MUUTOKSET Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailun osakkaiden ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdolliset ympäristölupapäätöksissä annettavat määräykset. 12 VIITTEET Autti, J Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna Kemijoki Oy. Tutkimusraportti 19. Itkonen, J. ja Kinnunen, K Ounasjoen vesistön nykytila sekä Ounasjoen kokonaisfosforipitoisuus eri kuormitus- ja virtaamatilanteissa. Vesihallituksen tiedotus 273. Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen. P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 78 s. Korhonen J. ja Haavanlammi, E (toim.), Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8/2012. Lapin Vesitutkimus Oy Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille Moniste. Lapin ELY-keskus Ounasjoki, vapaana virtaava. [ FI/Vesistokunnostusverkosto/Hankkeet/Askel_Ounasjoelle_III] Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. ja Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Räinä, P (toim.) Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi pinta- ja pohjavesille vuoteen [ FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoitoalueet/Kemij oki/osallistuminen_vesienhoitoon] Selauspvm Ympäristöhallinto. 2015a. Natura 2000-alueet: Ounasjoki. [ FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Ounasjoki(6146)] Selauspvm: Ympäristöhallinto 2015b. Hertta-tietokanta [ Selaus pvm:

14 ϕ 0α α.α,1 +2 0α α.α, #5, #5,1 +4##66#/# 170#5,1 +4##66#/# 170#5,1 +4##66#/# 170#5,1 +6 2# #5,1 + φ0)α5 170#5, #26 ## 075,1 + ## 075, #+5578# #5, #26 170#5, #5, #5, α 170#5, α #..1 ##612#+ # #..1 ##612#+ # 170#5,1 + # ##6101,#0577 # #5,1 +#.# ;.α 170#5,1 +#.# ;.α2 170#5, #5, # ;ϑςγκυςχτμμχκνω /ΩΩςΧΤΜΜΧΚΝΩ 8ΧΝςΚΘΠϑΧΝΝΚΠΠΘΠςΧΤΜΜΧΚΝΩ 2ΚΚΝΓΞκςΧΤΜΜΧΚΝΩ 170#5,6#2+10 ;.α ΜΟ.ΚΚςΓ Liite 1.1

15 ϕ 0α α.α,1 +2 0α α.α,1 +2 ΜΟ ;ϑςγκυςχτμμχκνω.κκςγ Liite 1.2

16 ϕ 170#5, #5, #5, α ## 075,1 + ## 075, #+5578# #5, α ;ϑςγκυςχτμμχκνω ΜΟ.ΚΚςΓ Liite 1.3

17 Liite 2 OUNASJOEN YHTEISTARKKAILUN OSAKKAIDEN YHTEYSTIEDOT päivitetty toukokuussa 2015 Nimi Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 1 Agnico Eagle Finland Oy Anita Alajoutsijärvi 2 Enontekiön Vesihuolto Oy Kimmo Lämsä 3 Finavia Oyj Tuija Hänninen 4 Kittilän kunta Pekka Nyman 5 Levin Vesihuolto Oy Pentti Kangas 6 Rovaniemen kaupunki Sannamari Pehkonen Agnico Eagle Finland Oy Kittilä Mine Pokantie Kiistala, Finland Ounastie ENONTEKIÖ PL Vantaa Kittilän kunta Valtatie Kittilä PL SIRKKA Hallituskatu Rovaniemi anita.alajoutsijarvi@agnicoeagle.com kimmo.lamsa@enontekio.fi tuija.hanninen@finavia.fi pekka.nyman@kittila.fi pentti.kangas@levi.fi sannamari.pehkonen@rovaniemi.fi KEMIJOEN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry Riitta Vilmilä Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry riitta.vilmila@pp.inet.fi c/o Riitta Vilmilä Kurjenmutka Saarenkylä