Unioni-lehti 10 vuotta. Jäsenen asialla

Transkriptio

1 Ilmailualan Unioni vuotta Jäsenen asialla

2 on tarjonnut lukuelämyksiä jäsenistölleen pyöreät kymmenen vuotta. Tässä vihkosessa esitellään lehden vaiheita vuodesta 1997 tähän päivään saakka. Nautinnollisia lukuhetkiä toivottaa Unioni-lehden toimitus! KANSIKUVA Maailmanrauha ajaa työrauhan edelle. Toimituskunta ei kuvissa kumartele. Vasemmalta: Pekka Kainulainen, Pasi Poutiainen, Sanna Kallio, JM Koskinen, Ari Miettinen, Arto Kujala, Markus Berg, ja Vesa Suni. Kuvasta puuttuvat rauhan asialla olleet: Erkki Luoto ja Tuomo Oksanen.

3 Mahdollisuus sanoa Toimivalla ammattiliitolla on monta tunnusmerkkiä: oma toimisto, päätoimista henkilökuntaa, oma lehti, yleissitova työehtosopimus, kotisivut jne. IAU on hankkinut tätä tunnusmerkistöä edellä mainitussa järjestyksessä. Käsitykseni mukaan oman lehden tekeminen ja julkaiseminen on liittomme resursseihin nähden suurin, joskaan ei tärkein saavutus. Ammattiliittojen joukossa IAU on koko olemassaolonsa ajan ollut sieltä pienimmästä päästä. Tämä korostuu nykyisen suurliittosuuntauksen aikana onhan maamme suurimman ammattiliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n jäsenmäärä noin kuusikymmentä kertaa suurempi kuin IAU:n. Selvitteillä olevan teollisuusliittojen TEAM:n jäsenmäärä olisi satakertainen IAU:hun verrattuna. On sanomattakin selvää, että tällaisilla voimavaroilla oman lehden julkaiseminen, samoin kuin kaikki muukin tekeminen, on aivan toista kuin pienessä liitossamme. Ammattiliiton tärkeimpänä pyrkimyksenä ei suinkaan ole tehdä lehteä, vaan saada julkaistaviksi aivan muita painotuotteita: työehtosopimuksia. Lehden julkaisemisen tulisi tehdä työehtosopimuksien tarkoitusta tunnetuksi jäsenille. Tätä asiaa voidaan lehdessä edistää monella tapaa. Voidaan kertoa erilaisista työpaikoista ja työolosuhteista, jotta lehden lukijoille muodostuisi käsitys liiton jäsenistön koostumuksesta. Voidaan selvittää tehtyjen sopimuksien sisältöä ja soveltamista. Myös pääluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen sekä liiton ja ammattiosastojen muiden toimijoiden esittely edistää tätä tarkoitusta. Tätä kaikkea on lehdessämme tehty, ja uskoisin että tehdään jatkossakin. Kymmenen vuotta, jonka ajan Unioni -lehti nyt on ollut olemassa, on lyhyt aika ammattiyhdistysliikkeessä. Kuitenkin tässä ajassa ovat Ilmailualan Unioni IAU liittona ja Unioni sen lehtenä muuttuneet monella tapaa. Osa muutoksesta on ollut itse haluttua ja osa taas toimintaympäristön muutoksesta johtuvaa. Kun silmäilee Unionin pääkirjoituksia vaikkapa viimeisen kolmen vuoden ajalta, niin toimintaympäristön muutoksen valtava vauhti selviää hyvin. Jokaisessa näistä kirjoituksista selviää myös tarve muutoksiin liitossamme. Mielipiteet ovat olleet yksimielisiä ja valitettavasti myöskin yksipuolisia. Vastakkaisia mielipiteitä ei lehdessä esiintynyt vaikka niitäkin tiettävästi oli. Liittolehden mahdollisuus vaikuttaa liiton piirissä käytävään keskusteluun on rajallinen. Lehti voi julkaista vain niitä mielipiteitä, joita se saa käyttöönsä. Unionin ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa totesin, että sanojen maailmassa on helpompaa selviytyä, kun kaikilla on mahdollisuus sanoa omat sanansa. Tämähän on myös demokratian lähtökohta. Liiton jäsenlehti ei ole liiton johdon, hallinnon, toimiston tai toimituskunnan oma lehti, vaan nimenomaan jäsenten lehti. Käyttäkäämme jäsenetujamme: mahdollisuuksia sanoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa! Tapani Kautto Unionin päätoimittaja 1/1997 2/ Unioni juhlaliite

4 Kansikuvan voima Lehden kansikuvien sisältöön ovat vaikuttaneet erilaiset koulukunnat. Alkuvuosina käytettiin tilanteeseen sopivia ilmailu- ja luontoaiheisia kuvia luvulla ovat kuvien aiheina pääosin olleet IAU:laiset työt ja työntekijät. Kansikuvajournalismi Helsingin Air-Showsta 2/1999 yhdistettynä pääkirjoituksen kysymykseen: Onko Finnairissa paikallinen sopiminen romuttumassa, herätti silloisen yhtiön johdon kysymään IAU:n huolenaiheita paikallisen sopimuksen suhteen. Kestääkö palveluketju -kansikuva 5/2000 synnytti yhdessä lehden juttujen kanssa keskustelua työntekijämäärän riittävyydestä ja sen vaikutuksesta hyvään palveluun, täsmällisyyteen ja turvallisuuteen. Vuodesta 2000 alkaen kansikuvissa on pääosin esitelty IAU:laisia töitä ja työntekijöitä. 4

5 ILMAILUALAN 5/ Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 3 ILMAILUALAN UNIONI IAU:N JÄSENLEHTI NRO 3 Kestääkö palveluketju Uudistettu työehtosopimus s. 4 6 Liittoon valittiin uusi johto s. 8 Ilmailualan Unioni vuotta

6 Pääkirjoituksia Unioni-lehden pääkirjoittajien ohjenuorana on ollut selvittää lukijoille hallinnon elimien (hallitus ja edustajisto) näkemys ajassa liikkuvista kysymyksistä. Tämän periaatteen mukaisesti vastuun pääkirjoituksista ovat kantaneet ja siihen arvovaltansa tuoneet IAU: n puheenjohtajisto: Rainer Hakala, Tapani Kautto ja Alpo Pehkonen, sekä edustajiston puheenjohtaja Erkki Luoto. Ainoastaan kerran on haettu tukea ulkopuolelta, ja silloinkin lähes korkeimmalta mahdolliselta tasolta, Unioni-lehden 3/2002 pääkirjoituksen kirjoittajana kunnostautui SAK: n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Sopimusjutut Tehdyistä sopimuksista kertominen on ammattiliittojen lehdissä lähes pakollista. Unioni-lehdessä on usein julkaistu sopimusteksti ja siihen liittyvä selvitys. Tätä menettelyä pidetään helppona ja turvallisena. Aina se ei kuitenkaan ole lukijan kannalta selkein ja mielenkiintoisin tapa kertoa näistä monesti vaikeaselkoisista sopimusteksteistä. Jaakon palkkakehitys -juttu 4/2000 oli esimerkki uudesta lukijaystävällisestä tavasta kertoa palkkausjärjestelmän hienouksista. 6

7 Toimituskunnan puolustukseksi sanottakoon, että sopimustekstien avaamisessa ei voi käyttää kovin suurta taiteellisista vapautta, sillä useamman kerran on liiton lehteä tai tiedotetta käytetty todistusaineistona välimiesoikeudessa. Liitto on kyllä selviytynyt näistä tilanteista kunnialla. Lentoliikenteen uudistettu työehtosopimus S O P I M U K S E T Palvelualojen Toimialaliitto ja IAU saavuttivat tupon mukaisen neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat seuraavan pöytäkirjan. Numeroitu ja sisennetty teksti on sopimustekstiä. Työehtosopimusta selvittävä teksti on kirjoitettu sisentämättömänä ja kursivoituina. PÖYTÄKIRJA SÄÄNNÖLLISTÄ REITTILIIKENNETTÄ Erä käytetään palkkauksen oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden lisäämiseen. TAI RASKASTA TILAUSLENTOLIIKENNETTÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI Yrityksen pääluottamusmies sopii liittoerän käyttämisestä työnantajan edustajan kanssa. Liittoerä on tarkoitus käyttää palkkausjärjestelmän kannustavien ja oikeudenmukaisuutta lisäävien 1. Sopimuksen uudistaminen ja sopimuskausi mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskusjärjestöt ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan koko erä (0,6 %) Osapuolet vahvistavat neuvottelutuloksen sopimukseksi viipymättä sen jälkeen kun alakohtaiset sopimukset senä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajankohdasta luki- korottamattomasta palkasta laskettuna prosenttimääräi- on tehty. en. Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta, tulopoliittisen Jos erän käyttämisestä ei päästä yksimielisyyteen se maksetaan 0,6 sopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jolla muutetaan voimassa olevaa alan työehtosopimusta jäljempänä %:n suuruisena yleiskorotuksena. esitetyllä tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa ja Taulukkopalkat päättyy Taulukkopalkkoja korotetaan lukien korotuksia vastaavasti. Palvelualojen Toimialaliitto ja Ilmailualan Unioni IAU sopivat uudesta, tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jolla muutettiin voimassa olevaa säännöllistä reittiliikentuksiin siten, että 2,5 %:n kustannusvaikutus ei ylity. Taulukkopalkkojen korotukset sovitetaan muihin sopimuskoronettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevaa työehtosopimusta jäljempänä esitetyllä tavalla. Työehtosopimus tuli voimaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen allekirjoitettua tulopoliittisen sopikaisesta, johtuu aiemmassa työehtosopimuksessa sovituista, samas- Korotusajankohta, joka poikkeaa tulopoliittisen sopimuksen mumuksen Lentoliikenteen työehtosopimuksen uusi sopimuskausi alkoi ja päättyy tarkastelun mahdollisesti aiheuttamista sa yhteydessä toteutettavista vuosien 2003 ja 2004 ansiokehitys- korotuksista. Muut palkkaperusteet 2. Palkantarkistukset vuonna 2005 Euro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti ja siinä mainittuna ajankohtana. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka Muita kuin prosenttipohjaisesti määräytyviä lisiä korotetaan alkaa tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30,06 senttiluvun mukaisella korotuksella. Lisät pyöristetään lähimpään yleiskorotuksen kustannusvaikutusta vastaavan pro- euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia. senttiin. Korotus maksetaan henkilökohtaiseen palkkaan. Korotuksen vaikutus on prosenttimääräinen 1582,37 euron ja sitä suuremmissa 3. Palkankorotukset vuonna 2006 kuukausipalkoissa. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka Liittoerä alkaa tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 pro- Liittoerä (0,6 %) siirretään paikalliseksi yrityskohtaiseksi eräksi. Erän suuruus lasketaan 2004 neljäs neljänneksen senttia. säännöllisen työajan palkkojen summasta. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti korotetaan palkkoja 1,8 prosentin suuruisella yleiskorotuksella, joka muodostuu edellä mainitusta yleiskorotuksesta ja Liittoerä lasketaan yrityskohtaisesti vuoden 2004 lokakuun-joulukuun säännöllisen työajan palkkasummasta. alla mainitusta liittoerästä. Liittoerä ja tasa-arvoerä Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken viimeistään mennessä. Erä kohdasta lukien prosenttimääräisenä yleiskorotuksena. Liittoerä (0,4 prosenttia) maksetaan edellä mainitusta ajan- maksetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. 1/

8 Yleissitovan työehtosopimuksen neuvottelutuloksen ja Finnair Oyj:tä koskevan sopimuksen allekirjoitustilaisuus IAU:n toimistolla Työnantajapuolen edustajat vasemmalla: Juhani Nieminen, Peter Forsström, Eero Salovuori, Juhani Suomela, Seppo Kettunen, sekä oikealla työntekijäpuolen edustajat: Juhani Sinisalo, Rainer Hakala, Tapani Kautto ja Pekka Kainulainen. Työehtoja ja siihen liittyviä asioita on käsitelty myös tapaamisissa eri yritysten kanssa. Finnairin ja Ilmailualan Unionin vuoropuhelu sai jatkoa toisilla Finnair/IAU-päivillä Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Kuvassa vasemmalta Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajat: Tapani Kautto, Erkki Luoto Tommi Toivola, Reijo Hautamäki, Juha Grundström, Marita Kantola, Pertti Mäntynen, Martti Holopainen, Pekka Laaksonen, Eero Markkanen, Reijo Hiltunen, Kari Winter ja llkka Kero. 8

9 Työpaikalla ja Mikä työ Lehdessä on esitelty työpaikkoja ja siellä tehtäviä töitä. Nämä jutut ovat olleet luetuimpia juttuja harrastejuttujen ohella. Työpaikalla- juttujen tarkoituksena on esitellä eri yritysten ja työosastojen toimintaa ja työntekijöitä. Mikä työ jutut puolestaan kertovat yleensä yhdestä yksittäisestä työtehtävästä. M I K Ä T Y Ö? Digitaalista tiedonkulkua ja vianetsintää Pekka Kainulainen Kävimme rahdissa jututtamassa vapaa-aikoinaan mökkeilyä ja pihatöitä harrastavaa rahtiesimies Kari Jammu Jaskaria, joka on uransa aikana ehtinyt toimia ammattiyhdistysaktiivinakin, mm. ammattiosaston johtokunnan, sekä liiton edustajiston jäsenenä. Jammu on tullut rahtiin 19-vuotiaana nuorukaisena. Nykyisestä 56 ikävuodestaan hän on ollut rahdissa töissä M I K Ä T Y Ö? 37 vuotta, ja ehtinyt nähdä sen kehittymisen vanhasta vientirahdin puuparakista ja tuonnin peltiputkista uuteen terminaaliin, jota sitäkin on laajennettu Lisää konjakkia, kiitos! kahteen Konjakin eri kertaan. tilaaminen lentokoneessa Terminaali voi olla yllättävän monimutkainen joismaiden toimenpide. kolmesta Aina- suurimmasta len- on tätä nykyä yksi pohkin, jos sitä ajattelee torahtiterminaalista. teknisessä mielessä. kuljetetaan laajarunkoisilla koneilla ja Pääosa rahdista Matkustajan painaessa rekoilla, joita emännän hoidetaan päivittäin vaihtelevasti koneessa noin kymmenestä hän vilkkaam- kutsunappia MD-11 käynnistää toiminnan, pien jossa päivien on mukana paljon elektroniikkaa lähemmäs kahteenkymmeneen ja tietokoneita. Tieto kutsunapin painamisesta välit- rahtivaraston toimintoja. kappaleeseen. Pelkästään laajarunkokoneissa kuljetetaan päivittäin Jammu toimii tarvittaessa työnjohdon sijaisena organisoimassa koko keskimäärin noin kiloa rahtia! tyy digitaalisesti emännän paneelille Pöydälle on koottu multiplexjärjestelmän laitteita. Laitteet vasemmalta koneen tarjoomoon. Tähän tarvitaan monia elektronisia 12 laitteita, mutta vähän johtoja. MD-11 koneen matkus- lukuvalo-ohjain ja alueyksikkö. ovat istuinyksikkö, emännän paneeli, tamon viihdytys- ja palvelujärjestelmässä onkin ideana kuljettaa matkustajien viihtyvyyteen liittyvää tietoa digitaalisesti, jolloin samassa johdossa voi kulkea enemmän dataa. Emännän kutsun lisäksi voidaan johdoissa kuljettaa mm. lukuvaloihin, musiikkiin ja elokuviin liittyvää tietoa. 3/04 Finnairin rahtiosasto irrotettiin Emo-Finnairista sen kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi viime keväänä. Syntyi Finnair Cargo Oy. Puuparakista jättivarastoon Ari Miettinen 1/05 Korjaus Mikäli konjakin tilaaminen ei onnistu, saattaa vika olla multiplexjärjestelmässä. Tällöin järjestelmään kuuluva vikaantunut laite irrotetaan koneesta ja lähe- Istuinyksikkö kansi avattuna. tetään korjaamolle. Finnairin tekniikan Avioniikkakorjaamolla korjataan lentokoneen mekaanisia- ja elektroniikkalaitteita. Yhtenä korjauskohteena on MD-11 matkustamon viihdytys- ja palvelujärjestelmä (Multiplexjärjestelmä). mikropiirit vaihdetaan vialliseen laitteeseen juottamalla. Myös lämmön ai- Radioasentaja Timo Tiittanen kertoo, että laitteiden korjaus tapahtuu siten, että korjaamon pöydälle kootaan juottamalla. Laitteissa on myös kytkiheuttamat kosketushäiriöt korjataan järjestelmän eri laitteet. Laitteet yhdistetään tietokoneeseen, jonka avulla silloin tällöin vaihtamaan. Emännän miä ja sisäisiä akkuja, joita joudutaan suoritetaan kokeilu ja etsitään laitteissa kutsun toimimattomuus saattaa johtua olevia vikoja. Rikkoutuneet osat, kuten vaikka huonosta kontaktista matkustajan käyttöpaneelissa. Ne ovat kovassa käytössä, joten niissä on myös eniten vikoja. Matkustamon viihdytys- ja palvelujärjestelmään kuuluu myös monia mui- Radioasentaja Timo Tiittasen oikean käden vieressä oleva musta laatikko on multiplexjärjestelmän pää- CD-soittimet, jotka myös korjataan ta laitteita, kuten monitorit, videot ja yksikkö. Keskellä on tietokone, jonka Avionikkakorjaamolla. avulla kokeilut tehdään. Vasemmalla on järjestelmään liittyviä laitteita. PEKKA KAINULAINEN 1/ 04 1/

10 Kuljetusliitot Kuljetusliittojen tapahtumista on lehdessä kerrottu jonkin verran. Enemmän ehkä olisi voitu kertoa kuljetusliittojen ja muiden liittojen toiminnasta. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n ja Kunta- alan ammattiliiton KTV ry:n kiitos liikennelakon tukemisesta julkaistiin lehdessä 2/1998. Liikennelakoksi kutsutun työnseisauksen tuloksena velvoitettiin tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaamaan tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen häviön vuoksi irtisanomille työntekijöille. Ilmailualan Unionilla on vastaava asia esillä parhaillaan vuonna 2007 käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa. Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen siirtyminen SAK:hon ja AKT:n liittosihteerin vaihtuminen olivat esillä samassa 5/2002 lehdessä. 10

11 Kirjeenvaihtajat Moniosaaminen vai monitunarointi oli lehden Turun kirjeenvaihtajan Niina Aarnion aiheena vuonna Unioni-lehteä on syytetty siitä, että se on liian pääkaupunkiseutupainotteinen. Kirjeenvaihtajien käytöllä on yritetty saada myös maakuntien ääni kuulumaan. Seuraavassa näyte Niinan tyylistä: Monitaitoisuus on päivän sana. Virkailijoiden odotetaan olevan mestareita monella eri osa-alueella. Mutta onko se mahdollista? Missä mahtaa kulkea raja, koska omaksumiskyvyn rajat saavutetaan? Kyllähän suurin osa meistä pärjää 4-5 eri tehtävän kanssa, mutta todennäköisesti jokin niistä on vahvempi toisia. Sillä ovathan tehtävätkin erilaisia: lipunkirjoitus, lähtöselvitys, puhelinpalvelu, tulopalvelu,porttipalvelu, koneselvitys, rahdin myynti,... ja kaikki vielä sujuvasti vähintään kolmella kielellä. Eivätkä nämä työtehtävät ole verrattavissa mihinkään liukuhihnaduuniin. Ehei, näissä todella tarvitaan aivokapasiteettia. Pitää muistaa passi- ja viisumiasiat, poletointisäännöt, ainakin sata erilaista hinta tyyppiä, hintojen säännöt pääpiirteittäin, ja ainakin miljoona erilaista koodia! Omansa lipunmyynnissä, koneselvityksessä, tulopalvelussa, ja kaikki tietysti hymyssä suin. Kaiken pitää sujua mutkattomasti, ei asiakas tiedä sitä tietomäärää, joka pitää osata ulkoa, jotta hänen matkansa sujuu vaivattomasti. Emmehän halua hänen saavan kuvaa, ettemme osaa työtämme. Sellainen leimaa helposti hänen mielessään koko lentoyhtiön. Tunnen joitakin virkailijoita, jotka jopa pelkäävät joitain työvuoroja, koska ovat niin epävarmoja osaami sestaan. Ja kun on epävarma ja jännittää, niin joskus varmakin tieto häviää ja hän menee aivan lukkoon. Mielestäni moniosaamisen vaatimuksissa pitäisi voida ottaa huomioon virkailijat yksilöinä. Hurjissa vaatimuksissa moniosaamisesta voi toisilla syntyä jopa monitunarointia. 11

12 Seminaareista työsuojeluun Lentoturvallisuus yhteinen asia oli yksi suuremmista seminaareista joista lehdessä on kerrottu (2/2001). Työsuojeluasiat ja työhyvinvointi on ollut lehdessä esillä monin tavoin. Työsuojeluun liittyvästä koulutuksesta on kerrottu usein ja myös piirroksia on käytetty lehdessä apuna asioista kerrottaessa (5/2006). Yksi minuutti voi säästää henkesi! Tiedätkö huoltamasi koneen moottoreiden vaara-alueet? Jos et, niin selvitä asia itsellesi ennen seuraavaa työpäivää! Mieti myös, olisiko järkevää aina varmistaa että moottorit ovat sammuneet, ennen kuin lähestyt konetta. Markus Berg Suihkumoottorien imu on hirvittävän voimakas. Ahtimesta voi tulla lihamylly KVIA, AVIATION SAFETY NETWORK Lentokonemekaanikko imeytyi Boeing 737 moottoriin, menehtyi El Paso:n kansainvälisen lentokentän työntekijä imeytyi Continental Airlinesin Boeing koneen 2-moottoriin kuolettavin seurauksin. HEILONGJIANG DAILY NEWS Suihkumoottori imaisi ramptyöntekijän kohtalokkain seurauksin Lento 1515, jossa oli 114 matkustajaa sekä 5 miehistön jäsentä, oli lähtöportilla valmistautuen lentoonlähtöön, kun onnettomuus tapahtui. KIINA 12. toukokuuta asematason työntekijä kuoli välittömästi jouduttuaan käyvän lentokoneen suihkumoottorin imaisemaksi. Kone oli valmistautumassa lentoonlähtöön Harbin Taiping kansainväliseltä lentokentältä, Heilongjiangin maakunnassa Kiinassa. Paikallisen lehden mukaan Boeing , Shanghai Airlinesin matkustajakone, oli pysäköity asematasolle, kun onnettomuus tapahtui. Onnettomuuden jälkeen koko alue ruuhkautui poliisiautoista ja ambulansseista sekä lentokentän henkilökunnasta. Työntekijä ruumis peitettiin valkoisilla lakanoilla, oikean siipimoottorin taakse asematasolle jäi myös useita metrejä pitkä verivana. Matkustajat vaihtoivat konetta tapahtuneen jälkeen. Todistajan mukaan Boeing kone oli lähdössä reittilennolle Harbin City:stä Shanghaihin kello 15.20, kun asematason työntekijä imeytyi yllättäen lentokoneen moottoriin ennen koneen lähtöä. Vaikka koneen moottori sammutettiin heti, kun työntekijä katosi, mitään ei ollut tehtävissä hänen auttamisekseen. Onnettomuuden jälkeen kone ei lähtenyt lennolle ja lentokentän henkilökunta siirsi matkustajat pian pois lentokoneesta. Illalla noin kello 6 kentän henkilökunta aloitti onnettomuusalueen siivouksen sekä lentokoneen moottorin tarkastuksen. 5/06 ILTALEHTI: HELSINKI-VANTAA, Suihkumoottori oli imaista miehen 5/06 kuvitus: Sanna Kallio Kesätöissä rampilla ollut mies meni liian lähelle BA:n lennolla 794 ol- kädestä ja ahtimen siivet murskasivat paisin varoituskartion kuormaajan leen koneen moottoria. Kone oli juuri laskeutunut Helsinki-Vantaan lentunut. Kuormaajan esimies veti hänet sen. Moottori ei kuitenkaan vaurioitokentälle. Ykkösmoottorin imu tem- turvaan

13 Kolumneista muistokirjoituksiin K O L U M N I Timo Yletyinen Lehden linjana on ollut, että kolumnistiksi pyydetään pääosin kentällä työskenteleviä luottamushenkilöitä tai työntekijöitä. Aika loppuu -kolumni on ollut yksi eniten keskus telua herättäneistä kolumneista (4/2006). Siinä lentokonemekaanikko Timo Yletyinen herätti keskustelua Finnairin tekniikan tulevaisuudesta. 4/06 Aika loppuu! Tämän vuoden vaihteessa alkoi nekset kasassa. Näyttää ja maistuu pahalta jo nyt. Sorry to say. keen kauhuskenaariot ovat lähempä- päästetään rapautumaan, niin sen jäl- hämmennys. Pääkonttori väki kävi kertomassa Finnairin tekniikan johdolle, että he maksavat jatkossa huoltä tästä seuraa hallittu mahalasku, ja nen voi olla todella vaikeaa. Edellä mainitut asiat näyttävät, etnä kuin koskaan, ja niihin vaikuttamiloista aikaisempaa vähemmän. Tämäkö on bisnestä? Tämä on sanelupoli- (sanelupolitiikka, talousluvut, johtajikenneuudistuksessa, jossa 8000 työn- kaikki tämä tukee samaa strategiaa Allekirjoittanut on ollut yhdessä ratiikkaa! Asioista pitäisi voida neuvotella ja sopia. Finnairin tekniikan pi- Näin asioiden pitikin mennä, ja toimii mä tapahtui kahdessa vuodessa. Täen päättämättömyys, yt-neuvottelut). tekijästä 5000 sai kenkää, ja kaikki tätäisi voida sanoa oma kantansa huoltojen hinnasta. Ole tässä nyt tulos tehdä ratkaisut asioiden suhteen näillä mänä, joten tiedän mistä kirjoitan. kun rasvattu. Pääkonttorin on helppo män seurauksena olin vuoden työttö- vastuullinen toimintayksikkö! perusteilla, mitä ne sitten tulevaisuuden suhteen ovatkin. Työmiehen nä- EN mukana työmiehestä ylimpään Muutoksessa pitää olla KAIKKI- Tietysti hinnan ja laadun on oltava kohdalla. kövinkkelistä katsottuna ei näytä ruusuiselta. myös TEOISSA. Toivottavasti aika ei johtoon asti, eikä vain puheissa, vaan Tekniikan edellinen ja tämä vuosi ovat numeroilla katsottuna todella masentavia, eikä ensi vuosi paljon ty, vaikka johtajat kertovat siitä vain Työn iloa ja motivaatiota odotelles- Onko tekniikan kohtalo jo päätet- lopu! parannusta tuo, vaikka töitä on tehty hullun lailla. Aikaa rakenneuudis- Jos jokin toimintayksikkö (linjahuol- PS. Halvalla et saa hyvää ja kiinalai- tipoittain, vedoten pörssiyhtiöön. sa. Hyvää syksyä kaikille. tukselle on annettu kaksi vuotta, joka ei todellakaan riitä, kun varttikier- myydään tai lopetetaan, se vaikuttaa to, MUTE, laite- ja huoltokorjaamo) set eivät meille pärjää. ros vasempaan -porukka alkoi tehdä tekniikan kokonaisuuteen halvaannuttavasti. Osien, materiaalien ja työ- TIMO YLETYINEN muutosta. Mitä he ovat saaneet aikaiseksi, kun aikaa on jäljellä vähän reilu vuosi? Ei yhtään mitään, vain paljon uusiin ulottuvuuksiin. Mielestäni ylin voiman kustannukset nousevat aivan hämmennystä! johto ajattelee vain lyhyellä ajan jaksolla saatua hyötyä (kvartaalitalous), Kirjoittaja toimii lentokonemekaanikkona Pystyykö tämä porukka tekemään ratkaisuja, päätöksiä? Hehän ovat itse myös vanhan järjestelmän kasvatmat, enkä tarkoita tässä mitään uusia tekijöiden edustajana Lentokonekorjaamon unohtaen pitkän aikavälin suunnitel- Finnairin lentokonekorjaamolla ja on työnteja. NYT jos koskaan pitäisi uudistua lentokoneita. kilpailukykyprojektissa. Aikaisemmin hän ja luoda uutta. Kun lisätään soppaan Tekniikka ja tekninen turvallisuus on toiminut mm. kirvesmiehenä ja luottamusmiehenä vielä yt-kuvio, niin onpahan keittoai- ovat yhtiön peruskulmakiviä, ja jos se YIT:llä. 14 Eläkkeelle lähtijöitä on huomioitu. Pertti Lavikan eläkkeelle lähdöstä ja viimeisestä kellokortin leimauksesta kerrottiin 3/2002 lehdessä. Myös muistokirjoituksia lehti on julkaissut. Liiton entisen puheenjohtajan Hemmo Hännisen muistokirjoitus julkaistiin 2/2006 lehdessä. 13

14 Kesäpäivät Liiton järjestämät kesäpäivät ovat olleet näyttävästi esillä lehdessä. Holiday Club Caribiassa järjestettyjen vuoden 2006 Kesäpäivien mainos julkaistiin 3/2006 lehdessä. KESÄPÄIVÄT Holiday Club Caribia, TURKU BUSSIKULJETUKSET OHJELMA 3/06 PYSÄKIT BUSSI 1, Helsinki, Rautatieasema, Postin puoleinen sivu Aerola, Simun pysäkki Tikkurila, Rautatieasema Bussinvanhin: Pekka Kainulainen puh PYSÄKIT BUSSI 2, Järvenpää, Rautatieasema Kerava, Rautatieasema Hyrylä, Linja-autoasema Riihikallio, Tuusulantien pysäkki Korso, S-marketin pysäkki (Tikkurilan suunta) Tikkurila, Rautatieasema Bussinvanhin: Reijo Hautamäki, Ilmoittautumisaika kesäpäiville on päättynyt edellisessä lehdessä ilmoitetun aikataulun mukaisesti. LAUANTAI saapuminen kesäpäiville ruokailu kesäpäivien avajaiset majoittuminen aktiviteetit ja kilpailut aikuisille moniottelu lapsille elokuvaesitys päiväkahvit (kilpailujen lomassa) ruokailua karaokea kilpailu aikuisille kilpailu lapsille SUNNUNTAI aamiainen kylpylässäoloa vesi olympialaiset huoneiden luovutus ruokailu kotimatkat alkaa 28 Harrastusjutut Lehden lukijat ovat saaneet tutustua monen IAU:laisen työntekijän harrastukseen lehden välityksellä. Kitara ja Jouni valkama julkaistiin 4/2002 lehdessä ja Pyörällä Yhdysvaltojen halki -juttu 1/2007 lehdessä. 14

15 pumatta, jos sattui ns. huono päivä. Yleensä matka kuitenkin sujui ilman suurempia tuskia. Loppumatkasta, viimeiset pari viikkoa, oli jo elimistössä havaittavissa sellaista yleisväsymystä. Räjähtävyyttä ei enää ollut reisissä. Mutta sitä matkavauhtia jaksoi kyllä ajaa ongelmitta. Minä jouduin käyttämään matkan alussa 10 päivää nilkkatukea, kun olin venäyttänyt nilkan pari viikkoa ennen reissua tyky-päivillä. Noin ¾ matkasta käytin myös rannetukea vasemmassa ranteessa, mikä ehkäisi ranteen ja niskan puutumista. Mulla meni eniten renkaita hajalle, ehkä viisi tai kuusi kertaa. Matka ei ollut fyysisesti liian rankka. Välillä tuntui päivän lopussa, että energiat on aika vähissä, kun ei siinä päivän aikana pystynyt kumminkaan syömään kulutusta vastaavasti. Kumminkaan ei tuntunut kertaakaan siltä, että olisi tarvinnut pitää lepopäivää. Aikatauluhan meillä oli Aavikoiden kuumuus, tyhjyys ja välimatkat jäivät mieleen Nevadasta. suhteellisen tiukka kun lomaa oli seitsemän viikkoa, joten nähtävyyksien Perillä Manhattanilla hotellia etsimässä. kiertelyyn ei jäänyt aikaa. Missä tai miten yövyitte? oli myös reissun viimeiset vuoret. Lyhyitäpä olivat nousut verrattuna län- Meni aika huomaamatta Yllättä- Manhattanilla oli mukavaa ajaa. Niin Loput teltassa: leirintäalueella, aavikolsa. Leirintäalueilla ei välttämättä ollut ture Cycling Associationin kartoilla, il- Pennsylvania ja New Jersey set 30 mailia ajettiin kaupunkialueella. Ehkä reilu puolet öistä motellissa. la, vuoren huipulla, kaupungin puistos- Suunnistaminen tapahtui Adventeen, noin tunnin per nyppy. Aamuisin vän metsäistä oli maasto vielä 40 mailia täysin erilaista kuin koko matkalla sitä mitään palveluja. Vähimmillään vain man GPS:ää. Eikä oikeastaan eksytty. oli aika kylmä ilma. New Yorkista. Joo ihan maaseutua oli. ennen. Kyllä siellä pyöräilijäkin tilansa juokseva vesi. Kylissä sai aina apua kysymällä. Muutenkin apua oli tarjolla hyvin. Siis jos West Virginia Sitte yks kaks yllättäen erään joen jälkeen alkoi taajama-alue ja sitä riittikin nut vaaralliselle. mukana ja miten ruokailut hoituivat? yleensä oltiin ihmisten ilmoilla. saa, kunhan sen itse ottaa. Eikä tuntu- Miten paljon teillä oli tarvikkeita Täällä ei ajettu kuin parikymmentä mailia. Kapeat tiet ja rekkoja liikenteessä. New York valtio, miksi? koja. Siis kaikki mukana laukuissa ko- aikana oli vain kaksi sadepäivää. Ihmi- sitten loppuun asti. Mikä oli mielestänne kaunein osa- Teimme matkaa ilman huoltojouk- Säät oli myös kohdallaan, matkan District of Columbia New Yorkiin saapuminen jäi tietysti mieleen. Helppo ei viimeinenkään Colorado. Hienot maisemat vuotovälineet, vaatteet, työkalut, varaosat, liaita tuli kyselemään että minne ollaan Utah. Kanjonit oli upeita paikkoja. ko ajan. Teltat, makuupussit, ruoanlaitset oli tosi ystävällisiä ja joka päivä ute- Washingtoniin saavuttiin ensin Highway 1:sta ja loppumatka mutkiteltiin ulkoilureittejä pitkin. Ronald kylmä aamu ja aamupäivä ja matkaa viä ja takana päivä ollut, niin kuin voisi kuvitella. Oli ristossa. Komeat laaksot missä oli jär- vesi jne. Ruuat kokattiin itse retkikeittimellä. Ruokavaliota täydennettiin hamtiin perillä ihmeteltiin että onpas teillä matkalla. Ja vielä viikko ennen kuin ol- Faktaa lumihuippuinen vuoristo Märkänä ja kylmästä kohmeessa Coloradossapurilaisilla ym. tarpeen vaatiessa, tai jos pitkä matka, kun eivät tienneet että ol- Reagan National Airportilla mentiin taisi olla kuitenkin 60 mailia. Viimei- uskomattoman kaunista. 45 ajopäivää ihan kiitotien kynnykseltä. Se lentokentän päässä ollut puisto jäi mieleen. ki mia. vintoloita. Sai syödä kaikki, mitä me- Minne seuraavaksi? Colorado. Todella hienoja maise- ei ollut ruokakauppaa, vaan pelkkiä ratiin ajettu jo viisi viikkoa. kokonaismatka km kokonaisajoaika 292 h Suomessa kun ei sallita tällaista huvia Miten pyörät kestivät, ottiko fyysisesti koville? Juomana usein sokerista limua, ja var- pyöräilyreissuihin toistaiseksi, mutta ni alas ja reissussa lähti painoa 5 kiloa. Jaa, pitää tässä tyytyä pienempiin keskinopeus 22,1 km/h Avioniikka-asentaja Niko Koskela, sekä lentokonemekaanikot että sais katella lentsikoita Harri läheltä. Hirsimäki Ko. ja keskim. päivämatka 144 km Jari Leino ajoivat polkupyörällä Yhdysvaltojen puisto halki oli noin metriä kiitotien Pyörät kestivät ilman suurempia sinkin alkumatkasta maitoa. Ihan alussa jopa Half-and-halfia, jossa on ravin- lähtee jonnekin. vuoden parin päästä voi olla taas kutina keskim ajoaika/pv 6,5 h päästä ja koneet veti kyllä ihan läheltä yli. noja kiristeltiin ja ketjua rasvattiin. Kutoarvot kohdallaan 9 % rasvaa (annos- Australian ympäriajo pyörii mie- ongelmia. Jotain korjattiin teipillä, pin- pisin päivämatka 200 km pisin päivä ajoajassa Maryland meja paikkailtiin muutaman kerran. tuksena tietysti 1 gallona). Pastaa syötiin melkein joka päivä. Päivällä elettiin lessä... 8 h 50 min Baltimoressa oli maraton sinä päivänä kun ajelimme sen keskustan läpi. oli okaan piikki. Fyysisesti kovaa saat- leivällä, Philadelphia-juustolla ja leik- Haastattelu: MARKUS BERG Yllättävän vähän. Ja yleisin puhkaisija lyhin päivämatka 77 km lyhin ajoaika 3 h 15 min Keskusta oli suljettu autoilta. Yöpyminen Nevadassa. toi olla milloin tahansa, maastosta riip- Laaksomaisema Coloradossa. keleillä. kuvat: NIKO KOSKELA ja JARI LEINO lepopäiviä 0 huippunopeus 88 km/h (Jari Appalakeilla) pystynousua kokonaisuu - dessaan noin m Utahista jäi mieleen kanjonit ja pienet kylät. pisin luotisuora tienpätkä 85 mailia kampikierroksia noin son passille. Ja pienenä yllärinä heti kylän jälkeen lappu: No services next 35 Viljasiilot, jotka näkyivät aavalla Kansas 1,2 miljoonaa kaloreita noin kcal miles. kauas, lienee parikymmentäkin mailia. dollareita noin 3 000/naama Nevada Tasaista maata, maissipeltoja silmän polkupyörän paino Aavikoiden kuumuus, tyhjyys ja kantamattomiin. Nähtiin muuten n. 15 tavaroineen n kg välimatkat. Pitkät laaksot. Ja yks juoppo hommasi meille gallonan maitoa yh- Missouri cm pitkä hämähäkki siellä! den kaupan pihassa. Missourista jäi mieleen kuinka etukäteis-suunnitelmissa ei ollut edes huo- Minä henkilökohtaisesti tykkäsin aika paljon Nevadasta, sanoo Jari. mattu, että siellä on sellainenkin vuoristo kuin Ozark Mountains. Tasamaa Utah Kanjonit. Joo kanjoneita ja pieniä siis loppui hieman yllättäen Missourissa kyliä. Oli eka kerran pieniä ongelmia. jo noin 1000 km jälkeen. Ei jäänyt paljoa Oltiin Milfordissa ja kylän toinen motelli oli täynnä ja toisen motellin pitälä Suomessa. mieleen, maisemat oli välillä kuin meiljä oli kylmän viileesti jättäny respaan Illinois lapun: I ll be back. No siinä ooteltiin Mississippin ylitys. Chester niminen kahden naisen kanssa tunti pari ja sieltä kylä. Kipparikallen syntymäpaikka. se äijä vihdoin ja viimein saapu ja saatiin huone. Ne kaks naista oli muuten Osavaltio jossa ei turistin englan- Kentucky Seikkailunhaluiset miehet kokeilivat Jari: Joo kaverit oli jutellut ko. California kävelemässä Amerikkaa halki. Kesti nintaidolla meinannut ymmärtää eikä tulla ymmärretyksi Motellin tädin vaihtelevassa maastossa omia rajojaan matkasta ja käski lukea netistä yhdestä suomalaisesta jannusta, joka oli ajasimmäinen yö tuntemattoman jannun Colorado puheesta ei saanut mitään selvää, mutta Alkuhämmennystä. Reissun en- kuulemma seitsemän kuukautta. ja pyörien kestävyyttä. Mistä saitte idean pyöräillä San nut Amerikan halki. Siitä se kiinnostus takapihalla. Nousu Sierra Nevadan vuoriston yli, heti reissun alkuun sellainen Monarch Pass, noin 3500 m. Märkänä ja Virginia Lumihuiput. Reissun korkein kohta, huone kuitenkin saatiin. Fransiscosta New Yorkiin? pikkuhiljaa heräs. Olin hieman epävarma lähdöstä vielä alkukeväästä, mutta nousu oli aika kovaa touhua. Tuota en- kylmästä kohmeessa saapuminen Pueb- Appalakit tietysti. Ja pirtelökiskal- Minä sitä taisin Nikolle ehdottaa jollain lenkillä noin vuotta ennen kuin sitten hommasin uuden pyörän ja asia simmäistä nousuahan ajettiin koko päivä, eikä silti päästy ihan ylös asti. Joo al- reilun 2000 km jälkeen. eläessään juurikaan poistunut siitä piiloon, johon loppui alkupään vuoristot la tapaamamme metsuri, joka ei ollut reissuun lähdettiin. Olin lukenut jotain oli selvä. matkakertomuksia vastaavanlaisista retkistä, ja tuntui, että itsekin voisi koittaa tioita. Mitä muistoja näistä osavalti- ja Nevadassa. Ehkä reissun kovin päi- osavaltio. Todella hienoja maisemia. Ja lut ikinä käynyt Virginian ulkopuolella. Näitte matkallanne useita osavalkuhuumassa mentii vielä Californiassa Joo. Colorado oli ehkä kaunein rikunnasta, johon oli syntynyt. Ei ol- California Carson pass vähän erilaista lomaa, kertoo Harri oista jäi päälimmäisenä mieleenne? vä oli tuo kolmas päivä kun ajettiin sata mahtuihan sinne eka kokonainen sadepäiväkin. 8 osavaltiota fillarin selästä. Pisti miettimään, kun oli itse jo nähnyt Hirsimäki. kilsaa ylämäkeä ja ei vielä päästy Car- Virginiassa San Fransisco New York Polkupyörällä Yhdysvaltojen halki

16 Elokuva- ja kirja-arvostelut Lehdessä on esitelty ja arvioitu elokuvia ja kirjoja. Työväenluokka-elokuvasta julkaistiin arviointi 2/2004 lehdessä ja Heikki Hietamiehen kirjoja arviointiin 5/2001 lehdessä. E L O K U V A T Veikko Aaltonen teki elokuvan työväenluokasta Mitä työväen luokka on? Onko sellaista edes olemassa tänään, oliko sitä eilenkään? Onko se jonkun keksintöä? Eivätkö kaikki, jotka tekevät palkkatyötä ja jotka eivät omista yritystä, ole työläisiä? Näin risteili pöytäkeskustelu elokuvan jälkeen. 2/04 Elokuva on kertomus kahdelta tehdaspaikkakunnalta: Imatra Steelin ja Valkeakosken UPM-Kymmenen Terva-saaren paperitehtaan työntekijöistä. Se kertoo heidän suhteestaan työhön ja elämään isien, äitien ja nuorten näkökulmista. Elokuva on siis dokumentti työkaarensa ehtoossa olevasta miehestä juuri tehtaan ammattikoulusta valmistuneeseen poikaan ja siltä väliltä. Elokuva seuraa luontevasti siinä esiintyviä henkilöitä. Ensin kuvataan vanhempien työelämää, heidän tekemiään ratkaisuja ja lopulta päädytään nuorisoon. Nykyisen pääluottamusmiehen pohdiskelu on menneisiin aikoihin verraten melkoisen muuttunutta. Suhdanteista ollaan huolissaan, toivotaan maailmanmarkkinoiden suotuisaa kehitystä, jotta lomautuksia ei tarvittaisi. Ollaan huolissaan johdon kyvystä tehdä oikeita ratkaisuja ja toivotaan sitä, vailla todellista vaikutusmahdollisuutta. Nuoriso rundaa autoillaan pitkin kylää. Maailmallekin olisi ollut mahdollisuus tehtaan kautta mennä, mutta päätökset on tehty säilyä kotinurkilla. Jatketaan siitä mihin isältä homma jäi. Neljännessä polvessa ollaan paperitehtaalla. Liittoon kuulutaan! Ollaan nähty se tosiasia, että jos et eduistasi pidä huolta, ei niitä kohta ole. Näkökulma on laajentunut, mutta perusasiat ovat tiukasti mielessä. Tehtaiden tilauskanta on lyhyttä, eikä keväällä ole tietoa, onko syksyllä töitä kaikille. Amerikkalaiset eläkemummot tän firman omistaa, toteaa nuori harjoittelija UPM:llä. Mikä on dokumenttielokuvan Työväenluokka viesti, jos se on muutakin kuin näyttää tämän päivän duunaria työssään? Elokuvan kohteet edustavat suomalaisten työpaikkojen eliittiä. Porukka on järjestäytynyttä ja tietoista mihin kuulutaan. Nuoriso elokuvassa vierasti sen kategorioivaa nimeä. Niin siihenkö luokkaan kuulutaan, jonka joku on määritellyt: työväenluokka, kaulusköyhälistö, omistava luokka? Henry Fordin nostaessa liukuhihnalla työskentelevien palkkoja opettajien ja muun keskiluokan tasolle, nousi USA:ssa valtaisa keskustelu siitä, että työväki ei voisi saada niin paljon rahaa käyttöönsä. Eiväthän ne tiedä miten sitä käytetään! No he ostivat tietty T- Fordin tehtaalta. Eivät ne vasemmistolaisen aatteen tunnetut keulahahmotkaan olleet mitään työläisiä, he olivat vähintään keskiluokkaista porukkaa, UPM:n nuorta työvoimaa ammattikoulusta. jotka loivat käsitteen työväenluokka. Pöytäkunta jakautui näkemyksissään. Osa oli sitä mieltä, että työväenluokkaa ei olekaan. On vain työläisiä ja laajalla käsitteellä, toisten pitäy-tyessä luokka-ajattelussa. Keskustelu jatkuu. Elokuvan ohjaaja on määritellyt Työväenluokan sisarelokuvaksi Maalle, joka kertoo viljelijäperheen elämästä (valmistui 2001). JUHA HYYTIÄ Veikko Aaltosen elokuvat: Tilinteko 1987 Tuhlaajapoika 1992 Isä meidän 1993 Merisairas 1996 Rakkaudella Maire 1999 Maa 2001 Työväenluokka 2004 Juoksuhaudantie, ensi-ilta 2004 elokuussa Pääluottamusmies pohdiskelee suhdanteiden vaikutusta syksyn työllisyyteen. 1/ 04 2/ NRO1 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 2 SOPU SIJAA ANTAA myös lentoasemalla Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 3 Sovitun ymmärtäminen takkuaa s. 11

17 Zulu-pakina, sarjakuva ja ilmaistua Katkelma Zulu-pakinasta (5/2000): Lumi tuiskusi ikkunan takana, ihmiset tarpoivat surkean näköisinä kuka minnekin. Serkku katkaisi viimein hiljaisuuden. Arvasinhan että teitä on petetty. Hän sanoi. Teillähän tehdään hirveästi ylitöitä, kun ei porukkaa ole tarpeeksi. Miten ihmeessä sinä pienennät henkilöstökuluja, kun itsekin teet jatkuvasti töitä puolitoista ja kaksinkertaisella palkalla. Seuraavaksi tietenkin väität, että ainakin teet työsi mahdollisimman hyvin, eikö niin? Säästät kaikessa missä vain mahdollista, et tärvää raaka-aineita, et tuhlaa bensaa ja muutenkin pidät kulut alhaalla. Pellen päiväkirja -sarjakuva (1/2007): Ilmaistua-palstalta (5/2000): Kovan sarjan saneeraajaa, satojen työmiesten irtisanojaa, vuorineuvosta saateltiin viimeiselle matkalle. Kuusi miestä kantaa arkkua kohti viimeistä sijaa hiljaisuuden vallitessa. Hiljaisuuden katkaisee koputus arkun sisältä. Kuuluu römeä kommentti puupalttoon sisältä. Liikaa miehiä! Neljä kantajaa riittää. Seppo Peltoniemi Demarissa Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti Kuormaustyö vaatii kehittämistä s.6 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 5 Työntekijät mukana yritysten päätöksenteossa s. 14 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 6 Finnairin tekniikkaan tasoittuva työaika s

18 Unioni-lehden lukijapalaute Vastaako Unioni-lehden linja jäsenistön mielipiteitä? Onko lehti jäsenistömme näköinen? Mihin suuntaan lehteä tulisi kehittää? Tavoittaako lehti kohderyhmänsä? Nämä kysymykset risteilevät toimituskunnan kokouksissa ja niihin yritämme vastata parhaalla mahdollisella kyvyllämme. Vastauksia saadaksemme lähestyimme lukijoitamme suppealla lukijatutkimuksella. Tämä kysely lehtemme ulkomuodosta ja sisällöstä on tehty täysin sattumanvaraisesti lukijakuntamme keskuudesta, eikä sitä tehdessä ole vahingoitettu eläimiä. Kaikki jutussa esiintyvät henkilöt ovat todellisia ja esiintyvät oikeilla nimillään. Palvelualojen Toimialaliitto ry toimitusjohtaja Peter Forsström: Luen lehteä joka kerta mielenkiinnolla. Mielestäni lehden ulkoasu ja myös sisältö on parantunut viimeisen vuoden aikana, ja nämä seikat vaikuttavat varmasti siihen miten paljon lukija lukee lehteä. Finnair Oyj osastonjohtaja, henkilöstöhallinto Eero Salovuori: Luen Unioni-lehden aina. Lehden avulla voin syventää käsitystäni siitä, mitä unionilaiset ajattelevat ja miten he työelämänsä kokevat. Yhteistyön parantamiseksi neuvottelukumppanin ymmärtäminen on mielestäni avainasia. Positiivisena pidän sitä, että lehti ei syyllisty mielestäni propagandistiseen kiihkoiluun, vaan pyrkii esittämään asiat asioina. SAS Ground Services Finland Oy, Managing Director, Eeva Engfelt: Mielestäni lehdessä on havaittavissa vielä työntekijä/työnantaja-vastakkainasettelua. Toivon siis enemmän rakentavaa ongelmien käsittelyä sekä sitä henkeä, että ongelmia pyritään ratkaisemaan työpaikalla yhteistyössä työnantajan ja paikallisten työntekijöiden edustajien välillä. Näin voisimme edistää myös paikallisen sopimisen kulttuuria. Samassa veneessähän tässä loppujen lopuksi ollaan! Kaikilla on nimittäin varmasti myös yhteinen intressi: kannattavan yritystoiminnan edellytysten turvaaminen ja sitä kautta myös työntekijän työssä viihtymisen ja työsuhdeturvan lisääminen. Eli puolittain ruusuja, puolittain risuja. Kysymyksessähän on kuitenkin ay-liikkeen lehti, jolla luonnollisesti on oma agendansa. 18 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 1 Lentoliikenteen työehtosopimus uudistettiin s. 14 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO Maapalvelupuolen uusin tulokas s. 4 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 3 Finnairin lentokonehuoltoon uusia työaikajärjestelmiä s.18

19 Pasi Poutiainen tapasi Mikon verekseltään Unioni-lehden äärestä. Kuka olet ja milloin olet tullut Finnairille töihin? Olen Mikko Kempas ja tullut taloon vuonna 1982, aluksi Ramp-toimintaan kuormaajaksi. Järjestelyosastolla olen työskennellyt jo pitkään. Mitä mieltä olet Unioni-lehdestä? Kuvien myötä lehdestä on tullut enemmän aikakauslehtimäinen ja selkeämpi lukea. Tietenkin paras juttu pitkään aikaa oli Push- Out tarina, sehän kosketti omaa osastoani henkilökohtaisesti! Miten lehteä voisi mielestäsi parantaa? Jäsenten oma mielipidepalsta voisi olla hyvä. Kaikkia osastoja voisi tuoda tasapuolisesti esiin. Mikko Kempas itse teossa. Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 4 Liittofuusiot puhuttavat s Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 5 ILO tutki lähtöselvitystyötä s Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 6 Meluntorjuntaan uusia keinoja s

20 Kuka olet ja milloin olet tullut Finnairille töihin? Olen Joonas Pekari ja tullut Finnairille vuonna Työskentelen Kuormausesimiehenä sekä Järjestelymiehenä. Mitä mieltä olet Unioni-lehdestä? Lehti on parantunut ulkoasultaan ja sisällöltään huomattavasti, asiat ovat selkeästi luettavissa. Miten lehteä voisi mielestäsi parantaa? Lisänä lehteen voisi lisätä esim pulinapalstan, nähtyä ja kuultua ja ajankohtaista. Enemmän työntekijöiden haastatteluita, sekä tietoa mitä eri osastoilla oikein tehdään. Joonas Pekari toivoo pulinapalstaa lehteen. 20 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 1 Liiton uusin jäsen s. 12 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 2 Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa s. 4 6 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 3 Uudistettu työehtosopimus s. 4 6