Terveys ja poliittinen osallisuus
|
|
- Sofia Oksanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ANALYYSIT Terveys ja poliittinen osallisuus Tutkimustuloksia terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välisestä suhteesta MIKKO MATTILA & HANNA WASS & HANNU LAHTINEN & PEKKA MARTIKAINEN & LAURI RAPELI & REIJO SUND & PETER SÖDERLUND Johdanto Suomen nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on kustannustehokkuudeltaan maailman kärkeä, mutta samanaikaisesti sen on arvioitu olevan muihin länsimaihin verrattuna epätasa-arvoinen (Euro Health Consumer Index 2016; Sosiaalivakuutus 2017). Hyvinvointi on eriytynyt Suomessa vahvasti sosioekonomisen aseman mukaan, mikä näkyy esimerkiksi itse koetussa terveydessä ja sairastavuudessa (Karvonen & al. 2017), elintavoissa (Maunu & al. 2016) sekä elinajanodotteessa ja kuolleisuudessa (Tarkiainen & al. 2017). Eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat ovat havaittavissa myös poliittisessa osallisuudessa. Taloudellisen ja sosiaa lisen hyvä- tai huono-osaisuuden ohella yksilön terveys on yhteydessä poliittisen osallistumisen lisäksi arvoihin, poliittisiin asenteisiin, preferensseihin sekä luottamukseen eli kaikkiin poliittisen kiinnittymisen osa-alueisiin. Kansalaisten hyvinvoinnilla on siten tärkeä merkitys demokraattisen järjestelmän toimivuudelle. Itse asiassa demokratian toimivuutta voidaan arvioida sen kyvyllä tarjota osallistumisen edellytykset myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten pitkäaikaissairaille ja vammaisille. Kokoamme tässä katsauksessa yhteen Terveys ja poliittinen kiinnittyminen -tutkimusprojektissa saatuja tutkimustuloksia. Käsittely on jaoteltu Artikkeli on osa Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita Terveys ja poliittinen kiinnittyminen (projekti nro ) ja Tasapuolisuus vaaliosallistumisessa ja ehdokasvalinnassa (projekti nro ). analyyttisen kehikon mukaisesti neljään osa-alueeseen: 1) terveyden yhteys poliittisen osallistumisen eri muotoihin, 2) terveyden yhteys arvoihin, asenteisiin, preferensseihin ja luottamukseen, 3) arvot ja asenteet välittäjinä terveyden vaikutuksessa poliittiseen osallistumiseen sekä 4) kontekstin vaikutus terveyden ja poliittisen kiinnittymisen väliseen yhteyteen. Lopuksi erittelemme teemoja, joita aihepiiriä käsittelevässä tutkimuksessa olisi hedelmällistä tarkastella tulevaisuudessa. Terveyden ja poliittisen kiinnittymisen monisäikeinen suhde Terveys ja poliittinen kiinnittyminen ovat molemmat laaja-alaisia käsitteitä, joita voidaan mitata useilla erilaisilla empiirisillä indikaattoreilla. Terveys ymmärretään nykyisin pelkän eloonjäämisen edellytysten sijaan laajasti elämänlaatuun nivoutuvana tekijänä (McDowell 2006, 11). Laaja näkökulma heijastuu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL 2018) eriarvoisuuden keskeisille käsitteille antamassa määritelmässä, jonka mukaan terveys on [f]yysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tila. Laajempi merkitys, kuin pelkkä vaivan tai sairauden puute. Voimavara, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä ylipäänsä voivat toteutua. Poliittinen kiinnittyminen (political engagement) puolestaan viittaa käsitteenä laaja-alaisesti yksilöiden ja politiikan väliseen suhteeseen. Se sisältää sekä politiikkaan kohdistetut asenteet, arvot ja mielipiteet että poliittisen osallistumisen (Jensen & al. 2012). 182 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2
2 Terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välinen suhde on tärkeä poliittisen tasa-arvon kannalta. Käytännössä on kyse siitä, miten perustuslakiin kirjattu yhdenvertaisuusperiaate (6 ), jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella toteutuu perustuslain vaali- ja osallistumisoikeuksien (14 ) osalta. Yhdenvertaisuus voidaan nähdä myös pyrkimyksenä kohti tasa-arvoisuuden toteutumista käytännössä eli sitä, miten yhteiskunta kykenee turvaamaan yhdenvertaisen poliittisen osallistumisen mahdollisuudet myös haavoittuvassa asemassa oleville. Kuviossa 1 on eritelty terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välisiä osa-alueita. Terveydentila voi vaikuttaa suoraan yksilön poliittiseen osallistumiseen usealla eri tavalla (numerot viittaavat kuvion eri osioihin). Heikko terveys saattaa vähentää ihmisten aikaa, resursseja tai motivaatiota osallistua yhteiskunnallisesti (1). Se voi vaikuttaa yksilön kykyyn hankkia politiikan kannalta relevanttia tietoa, muuttaa arvoja ja asenteita tai poliittiseen järjestelmään kohdistuvaa luottamusta (2). Näillä muutoksilla voi olla seurauksia poliittisen osallistumiseen, jolloin kyse on terveyden epäsuorasta vaikutuksesta osallistumiseen (3). Mikäli esimerkiksi luottamus politiikkaa kohtaan laskee terveysongelmien myötä, vaaleissa äänestäminen voi tuntua aiempaa vähemmän merkitykselliseltä. Lisäksi terveys konteksti arvot, asenteet, preferenssit, luottamus poliittinen osallistuminen Kuvio 1. Terveyden ja poliittisen kiinnittymisen osa-alueet. 3 ympäröivä yhteiskunnallinen konteksti usein vaikuttaa terveysongelmien seurauksiin (4). Terveysongelmat eivät esimerkiksi välttämättä nakerra yhtä paljon yksilöiden poliittista kiinnittymistä silloin kun vahva hyvinvointivaltio pystyy tukemaan yksilöitä heiden kohdatessaan ongelmia. Myös yksilön omat sosiaaliset verkostot voivat vaikuttaa poliittiseen kiinnittymiseen. Esimerkiksi vahvat sosiaaliset turvaverkot voivat ylläpitää poliittista osallistumista terveysongelmista huolimatta. Terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välistä yhteyttä tutkittiin projektissa monipuolisten aineistojen pohjalta. Suurin osa sinänsä harvalukuisista aikaisemmista terveyden ja poliittisen osallistumisen välistä suhdetta tarkastelevista tuloksista on peräisin poikkileikkausaineistoista, joissa tulosten luotettavuus muodostaa aina oman ongelmansa. Näissä kyselyaineistoissa terveyden mittaaminen on tyypillisesti rajautunut korkeintaan kahteen itsearviokysymykseen vastaajan oman terveyden yleistilasta. Tästä syystä projektissa hyödynnettiin poikkileikkauskyselyaineistojen ohella rekisteri- ja paneeliaineistoja luotettavampien ja monipuolisempien tulosten varmistamiseksi sekä kyselytutkimusten vastaajavinoumien välttämiseksi. Rekisteriaineistot mahdollistivat lisäksi äänestysaktiivisuuden ja erityyppisten terveysongelmien välisen suhteen tarkastelun. Rekisteriaineistojen pohjana käytettiin Tilastokeskuksen toimittamaa 11 prosentin satunnaisotosta vuoden 1999 eduskuntavaalien aikaan Suomessa pysyvästi asuneista kansalaisista. Tämä aineisto sisältää rekisteripohjaisia tietoja yksilön demografisista ja sosioekonomiseen asemaan liittyvistä mittareista. Aineistoon lisättiin Tilastokeskuksen vaalilistoista keräämät tiedot henkilön äänestämisestä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa (ks. Martikainen & Wass 2002). Näiden ohella aineistoon poimittiin tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä kansallisesta Hoitoilmoitusrekisteristä ja Kansaneläkelaitoksen rekistereistä tietoja yli kymmenen päivän sairauspäivärahajaksoista, lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista sekä lääkeostoista. Tietojen käyttöön haettiin tutkimusluvat eri rekisterinpitäjiltä. Aineistoon sisältyy myös tieto äänestämässä käymisestä vuoden 2012 presidentinvaaleissa ja vuoden 2012 kuntavaaleissa niiltä äänestysalueilta, jotka ovat mukana sähköisen äänioikeusrekisterin kokeilussa. Toinen keskeinen aineisto on Terveys ja poliittinen kiinnittyminen -kyselytutkimus, jossa haastateltiin puhelimitse yhteensä henkilöä 15.1 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2 183
3 välisenä aikana. Lisäksi käytössä oli useita kansainvälisiä ja kotimaisia kyselyaineistoja, kuten European Social Survey, Isossa-Britanniassa kerätty pitkittäistutkimus British Household Panel Survey, Eduskuntavaalitutkimus 2015 sekä Nuorisobarometri Terveys ja poliittinen kiinnittyminen: keskeisiä tuloksia Seuraavassa tarkastellaan eri aineistojen pohjalta tehtyjä tutkimuksia kuviossa 1 esitetyn jäsentelyn mukaisesti. Keskeiset tutkimustulokset on tiivistetty taulukkoon 1. Terveys ja poliittinen osallistuminen Kansalaisaktivismimalli (Verba & al. 1995, 16 17) tarjoaa yhden teoreettisen kehyksen terveyden ja poliittisen osallistumisen välisen suhteen hahmottamiseksi. Mallin mukaan poliittiseen osallistumiseen vaikuttaa kolme tekijää: 1) äänestäjän resurssit, kuten taloudellinen asema, aika ja kansalaistaidot, 2) motivaatio sekä 3) mobilisaatio eli rekrytoituminen esimerkiksi sosiaalisten verkostojen kautta. Heikko terveys voi nakertaa näistä jokaista. Nuorella iällä alkanut sairastelu saattaa vaikeuttaa koulutukseen hakeutumista ja siten työllistymistä (Adler & Ostrove 1999). Kohdatessaan terveysongelmia ihmiset eivät välttämättä jaksa pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä etenkin, jos pelkkä perustarpeiden tyydyttäminen vaatii ponnisteluja. Lisäksi luottamus yhteiskunnan kykyyn huolehtia heikompiosaisista (Lahtinen & al. 2015) ja tunne omista vaikutusmahdollisuuksista voi vähentyä (Denny & Doyle 2007a; Schur & al. 2013, 93). Heikko terveys tai fyysinen vamma voi myös rajoittaa liikkumista vaalikampanjojen tapahtumissa tai muissa poliittisissa tilaisuuksissa. Terveyserot heijastuvat poliittisen osallistumisen muodoista erityisen voimakkaasti äänestysaktiivisuudessa (Mattila & al. 2013; Mattila 2014; Wass & al. 2017). Rekisteriaineistoon perustuvassa tutkimuksessa (Mattila & al. 2017b) huomattiin, että pienikin määrä Kela-korvattuja sairauspäiviä vaaleja edeltävänä vuonna on yhteydessä äänestystodennäköisyyteen, joskin yhteys on suhteellisen lievä. Kasautuessaan (yli 90 sairauspäivää vuodessa) sairauspoissaolot alkavat kuitenkin huomattavasti heikentää taipumusta äänestää. Sen sijaan sillä, ajoittuuko sairaspäivärahajakso aivan vaalien läheisyyteen vai esimerkiksi kaksi kuukautta ennen vaaleja, ei näyttäisi olevan juurikaan merkitystä. Brittiläisen paneeliaineiston perusteella Lauri Rapeli ja kumppanit (2018) havaitsivat, että terveyden heikentyminen oli yhteydessä äänestysaktiivisuuden vähentymiseen noin 15 vuotta kattavalla havaintojaksolla. Tulos tukee aiempaa poikittaisaineistoihin perustuvaa käsitystä, jonka mukaan terveyden heikentymisellä on äänestysosallistumista vähentävä vaikutus silloinkin, kun muiden keskeisten tekijöiden merkitys on huomioitu. Reijo Sund ja kumppanit (2017) puolestaan tarkastelivat rekisteriaineistolla erilaisista kroonisista sairauksista kärsivien äänestysaktiivisuutta vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Tulokset osoittivat, että kroonisilla sairauksilla on yllättävän moninaisia yhteyksiä äänestämiseen. Erityisesti neurodegeneratiiviset sairaudet (kuten dementia) ja mielenterveysongelmat ovat yhteydessä matalampaan äänestysaktiivisuuteen. Toisaalta monet suhteellisen vakavatkin sairaudet vähentävät äänestystodennäköisyyttä vain vähän tai eivät lainkaan. Mekanismit sairauden ja osallistumisen välillä voivat muodostua useista tekijöistä. Esimerkki tästä on syöpä, jota sairastavat näyttäisivät olevan muita aktiivisempia äänestäjiä, joskaan ero ei ole suuri. Vastaava havainto on tehty myös Yhdysvalloissa (Gollust & Rahn 2015). Näkemys heikon terveyden pelkästään passivoivasta vaikutuksesta saattaakin olla liian yksioikoinen. Resurssinäkökulman ohella terveyden vaikutusta voidaan lähestyä yksilöiden omien intressien kannalta. Terveydentilaan liittyvät ongelmat voivat joissakin tapauksissa myös lisätä kiinnostusta esimerkiksi terveydenhuoltoa koskeviin kysymyksiin ja toimia siten kimmokkeena yhteiskunnalliselle osallistumiselle esimerkiksi potilas- tai terveysjärjestöjen toiminnan ja vahvistuvan ryhmäidentiteetin kautta (mt.). Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että heikko terveydentila voi itse asiassa lisätä aktiivisuutta tietyissä osallistumismuodoissa (Söderlund & Rapeli 2015; Mattila & Papageorgiou 2017). Esimerkiksi eri Pohjoismaita tarkastelevassa tutkimuksessa ne, jotka arvioivat terveytensä heikoksi, osoittivat muita useammin tukea ehdokkaalle tai puolueelle esimerkiksi pitämällä kampanjapinssiä, ottamalla yhteyttä päätöksentekijöihin tai osallistumalla mielenosoitukseen (Söderlund & Rapeli 2015). Kahden ensin mainitun osalta kyse voi olla osallistumismuodon vaivattomuudesta. Toisaalta esimerkiksi terveyspalve- 184 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2
4 Taulukko 1. Terveys ja poliittinen kiinnittyminen: keskeiset tutkimustulokset Tutkimus 1a) Terveys ja äänestäminen Mattila & al. 2013; Mattila 2014; Mattila & al. 2017a Lahtinen & al Mattila & al. 2017b Sund & al Rapeli & al Keskeiset havainnot Parhaimmassa ja huonoimmassa itsearvioidun terveyden luokissa äänestysaktiivisuusero on Euroopassa noin kymmenen prosenttiyksikköä terveiden hyväksi. Suomen tulokset ovat hyvin lähellä eurooppalaista keskitasoa. Terveys selittää vain pienen osan ammattiluokkien välisistä eroista äänestysaktiivisuudessa. Toisaalta niiden keskuudessa, joiden terveys on kaikista heikoin, äänestysaktiivisuuden luokkaerot katoavat. Suomessa pitkäaikaiset sairauspoissaolot ovat yhteydessä matalampaan äänestysaktiivisuuteen työmarkkinoilla olevien joukossa. Lukuisat krooniset sairaudet ovat yhteydessä äänestysaktiivisuuteen. Äänestysaktiivisuus on matalinta dementiaa ja mielenterveyden häiriöitä sairastavien joukossa, kun taas syöpää ja kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavilla äänestysaktiivisuus on hiukan keskimääräistä suurempaa. Brittiläisen paneeliaineiston perusteella negatiiviset muutokset terveydentilassa ovat yhteydessä laskevaan äänestysaktiivisuuteen. 1b) Terveys ja muu poliittinen osallistuminen Söderlund & Rapeli 2015; Mattila & Papageorgiou 2017 Mattila & al. 2016; Mattila & al. 2017a; Mattila 2018 Pohjoismaissa heikko terveys ei vähennä kaikkea poliittista osallistumista ja kahden osallistumismuodon kohdalla (yhteydenotot päätöksentekijään sekä mielenosoituksiin osallistuminen) se on jopa yhteydessä osallistumistason kohoamiseen. Eurooppalaisessa vertailussa todettiin samansuuntainen havainto niiden osalta, joilla on pitkäaikaissairaus tai toimintakykyä rajoittava vamma. Suomessa terveysongelmat pääasiassa vähentävät osallistumista. Pitkäaikaissairaat ovat kuitenkin useimmiten poliittisesti yhtä aktiivisia kuin muutkin. Heikko terveydentila kasvattaa todennäköisyyttä kansalaisaloitteiden allekirjoittamiseen. 2) Terveys ja arvot/asenteet/luottamus yms. Lahtinen & al Nuorilla aikuisilla, joilla on paljon terveysvaivoja, on heikompi luottamus perusturvan riittävyyteen ja hieman muita matalampi äänestysaktiivisuus. Runsaatkaan terveysongelmat eivät vähennä motivaatiota äänestää niiltä nuorilta, joiden luottamus perusturvaan on vahva. Mattila & al. 2016; Mattila & al. 2017a Mattila & Rapeli 2018 Rapeli & al Suomalaisilla heikko terveys on yhteydessä matalaan poliittiseen luottamukseen ja tunteeseen siitä, että poliittinen järjestelmä olisi vastaanottavainen kansalaisten tarpeille. Tietotasossa tai luottamuksessa omiin kykyihin osallistua politiikkaan ei havaittu suuria eroja. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajissa oli suhteellisesti eniten heikossa terveydentilassa olevia, kokoomuksen kannattajissa taas eniten terveydentilansa hyväksi kokevia. Heikko terveys on yhteydessä matalampaan poliittiseen luottamukseen Euroopassa. Erot ovat kaikkein suurimmat poliittiseen vasemmistoon identifioituvilla. Isossa-Britanniassa heikentyvä terveys on yhteydessä kasvavaan Työväenpuolueen kannatukseen. Konservatiivien kannatus on yhteydessä terveyteen päinvastaisella tavalla. 3) Poliittiset asenteet ja arvot terveyden vaikutuksen välittäjämekanismina Mattila 2018 Terveysongelmat ovat yhteydessä matalaan poliittiseen luottamukseen. Heikko luottamus puolestaan vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen siten, että se vähentää institutionaalista mutta lisää epäinstitutionaalista osallistumista. 4) Kontekstuaalisten tekijöiden vaikutus poliittisiin asenteisiin, arvoihin ja osallistumiseen Wass & al Äänestämistä tukevilla käytännön järjestelyillä (esim. postiäänestys, mahdollisuus äänestää poissaolevana) ei ollut vaikutusta terveysryhmien väliseen äänestysaktiivisuuseroon. Ero on suurin niissä maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön eniten äänestämistä helpottavia instrumentteja. Mattila & Rapeli 2018 Mattila & al. 2017a Luottamuserot terveysryhmien välillä ovat suurimmat laajan hyvinvointivaltion maissa, mutta ne poistuvat maissa, joissa ei ole kattavaa julkista terveydenhoitoa. Terveysongelmat vaikuttavat samalla tavoin yksilöiden osallistumiseen huolimatta siitä onko heillä laajat vai suppeat sosiaaliset verkostot. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2 185
5 luihin tai sairausvakuutukseen liittyvillä päätöksillä on usein hyvin konkreettinen vaikutus huonossa terveystilanteessa oleville, mikä voi innostaa hyödyntämään myös suurempaa vaivannäköä vaativia vaikuttamiskanavia, kuten mielenosoituksia (mt. 36). Lisäksi Suomessa kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen on suositumpaa heikossa terveydentilassa olevilla kuin muilla (Mattila & al. 2016). Näin tämä uudistus on ainakin pieneltä osalta onnistunut aktivoimaan monissa muissa asioissa passiivisempaa väestönosaa. Terveys ja poliittiset arvot ja asenteet Terveyden vaikutus poliittisiin arvoihin, asenteisiin ja preferensseihin syntyy ainakin osittain intressien vahvistumisen kautta. Terveyden ollessa kyseessä poliittisen päätösten merkitys omalle elämälle kasvaa, mikä voi aiheuttaa muutoksia niitä koskevissa preferensseissä (Pacheco & Fletcher 2015, 113). Sairauksien kanssa eläville terveyspalvelut ovat tärkeä aihe, joten he saattavat kannattaa niiden julkisen rahoituksen turvaamiseen tähtäävää politiikkaa (Denny & Doyle 2007b). Toisaalta omakohtainen kokemus sairaudesta tai vammasta voi lisätä herkkyyttä myös toisten tarpeiden tunnistamiseen, mikä voi lisätä yhdenvertaisten mahdollisuuksien arvostamista (Dalton & Welzel 2014, 291), myötätuntoa sekä hyväksyntää sosiaalisia poikkeamia kohtaan (Gastil 2000). Yhdysvaltalaistutkimuksissa onkin havaittu, että heikko terveys lisää tukea valtion vahvalle roolille erityisesti terveydenhuollossa, mutta myös sosiaaliturvassa (Henderson & Hillygus 2011; Robert & Booske 2011). Suomalaisnuorten keskuudessa terveysongelmilla ei kuitenkaan havaittu yhteyttä laajan hyvinvointivaltion kannatuksen kanssa (Lahtinen & al. 2015). Poliittisen orientaation ja puoluevalinnan osalta kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta löytyy viitteitä siitä, että vasemmiston ja vasemmistolaisina pidettyjen arvojen kannatus on suurempaa niillä, joiden terveydentila on heikko. Yhdysvalloissa on havaittu hyvän terveyden olevan yhteydessä republikaanien kannatukseen ja huonon terveyden vastaavasti demokraattien kannatukseen (Pacheco & Fletcher 2015; Subramanian & Perkins 2010). Samoin Japanissa (Subramanian & al. 2010) ja eri Euroopan maissa (Subramanian & al. 2009) terveysongelmat vaikuttaisivat olevan yhteydessä vasemmistolaiseksi identifioitumiseen. Suomessa eduskuntavaalitutkimuksen osalta havaittiin, että terveys näyttää erottelevan vasemmisto oikeisto - orientaatiota samansuuntaisesti. Terveytensä huonoksi kokevat ovat keskimäärin vasemmistolaisempia kuin itsensä terveiksi arvioivat (Mattila & al. 2016). Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että terveyserot olivat yhteydessä puoluevalintaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Siinä missä erittäin hyväksi terveytensä kokevat äänestivät todennäköisemmin kokoomusta, heikomman terveyden ryhmässä vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannatus oli suurempi. Terveydentilan ja politiikkaan kohdistuvan luottamuksen yhteyden taustalla vaikuttaa useita erilaisia tekijöitä. Vakavat terveyteen liittyvät ongelmat lisäävät stressiä ja huolta arkipäivän tavallisista toimista selviytymisestä, jolloin luottamus poliittisiin toimijoihin saattaa laskea. Erilaiset terveysongelmat voivat myös johtaa suurempaan riippuvuuteen julkisista terveys- ja sosiaalipalveluista tai tulonsiirroista, jolloin poliittinen todellisuus voi näyttäytyä varsin erilaisena kuin kansalaisilla, joiden terveydentila on suhteellisen hyvä. Julkisen sektorin palvelujen kokeminen riittämättömiksi tai sen epäoikeudenmukaiseksi koetut toimintatavat johtavat usein laskevaan luottamukseen (Kumlin 2004). Sekä eurooppalainen (Mattila & Rapeli 2018) että kotimaiset (Mattila & al. 2016; Mattila & al. 2017a) tutkimukset vahvistivat tämän havainnon: terveysongelmat ovat yhteydessä vähäiseen luottamukseen poliittista järjestelmää kohtaan. Poliittiset asenteet ja arvot terveyden vaikutuksen välittäjämekanismina Terveyden ja poliittisen osallistumisen suhde voi olla ainakin osittain myös epäsuora. Poliittiset asenteet ja näkemykset voivat muodostaa mekanismin eli olla osa sitä kausaalista ketjua, jonka välityksellä terveyden vaikutus kanavoituu poliittiseen osallistumiseen. Mikko Mattilan (2018) tutkimus antaa viitteitä tähän suuntaan. Tulosten mukaan terveysongelmat ovat yhteydessä heikompaan poliittiseen luottamukseen, mikä puolestaan vaikuttaa osallistumisaktiivisuuteen ja valittuihin osallistumisen tapoihin. Matala luottamus heikentää poliittista osallistumista perinteisin muodoin, esimerkiksi äänestämällä. Samanaikaisesti vähäinen luottamus kuitenkin aktivoi ihmiset osallistumaan muilla tavoilla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai ottamalla osaa mielenosoituksiin. Aihepiiri vaatii kuitenkin enemmän tutkimusta, koska vastaavia mekanismeja liittyy luultavasti myös muihinkin asenne- tai tietämystekijöihin, kuten 186 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2
6 poliittiseen kiinnostuneisuuteen tai tietämykseen, ja tekijöiden erotteleminen toisistaan on empiirisesti haastava tehtävä. Kontekstuaalisten tekijöiden vaikutus poliittisiin asenteisiin, arvoihin ja osallistumiseen Myös ympäristöön liittyvillä tekijöillä on merkitystä. Konteksti on tekijä, joka muokkaa terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välisen suhteen voimakkuutta. Terveysryhmien välisen osallistumiskuilun syvyys vaihtelee institutionaalisen, poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön mukaan. Näin ollen poliittisen osallistumisen käytäntöjen tulisi taata osallistumismahdollisuudet myös heikossa terveydentilassa oleville, mihin voidaan pyrkiä esimerkiksi ottamalla käyttöön äänestämistä helpottavia järjestelyjä (esimerkiksi ennakkoon tai postitse äänestäminen, oikeus valtuuttaa toinen henkilö äänestämään omasta puolestaan ja mahdollisuus äänestää sairaaloissa tai vanhainkodeissa). Oletuksena on ollut, että madaltaes saan osallistumisen kynnystä tällaiset tukitoimet kaventavat ryhmien välisiä äänestysaktiivisuuseroja (esim. Berinsky 2005, 471; Karp & Banducci 2000, ; Tokaji & Colker 2007, 1023). Pääosin Yhdysvalloissa tehdyt havainnot eivät kuitenkaan ole kovin rohkaisevia. Äänestämistä helpottavilla järjestelyillä on suurin merkitys henkilöille, jotka ovat jo omaksuneet tavakseen äänestää mutta ovat yksittäisissä vaaleissa estyneitä äänestämään varsinaisena vaalipäivänä (Berinsky & al. 2001; Berinsky 2005, ). Järjestelyillä ei kuitenkaan pystytä aktivoimaan toistuvasti äänestämättä jättäviä kansalaisia. Koska ensin mainitulla ryhmällä on keskimäärin enemmän resursseja käytössään, yritykset helpottaa äänestämistä voivat itse asiassa vain kärjistää vaaliosallistumisessa ilmeneviä sosioekonomisia vinoumia (Berinsky 2005, ). European Social Survey -aineistoon pohjautuvassa tutkimus osoitti, että äänestämistä tukevilla käytännön järjestelyillä (postiäänestys, mahdollisuus äänestää poissaolevana, äänestäminen avustajan kanssa, äänestäminen toisen henkilön puolesta) ei ollut merkittävää vaikutusta terveiden ja sairaiden väliseen äänestysaktiivisuuseroon (Wass & al. 2017). Äänestämisessä ilmenevä terveyskuilu on itse asiassa suurin niissä maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön eniten äänestämistä helpottavia instrumentteja. Mahdollinen selitys tälle havainnolle löytyy käänteisestä kausaalisuhteesta: terveys erot ovat voineet toimia kimmokkeena äänestämisen helpottamiselle, ja vastaavasti maissa, joissa terveiden ja sairaiden osallistumisessa ei ole ollut suurta eroa, on ollut vähemmän tarvetta kehittää tämän tyyppisiä instrumentteja. Toisessa Eurooppaa koskevassa tarkastelussa (Mattila & al. 2017a, ) osoitettiin, että äänestyspakko on yksi konkreettinen institutionaalinen mekanismi, jolla terveyteen liittyviä äänestysaktiivisuuseroja saadaan kavennettua. Toisaalta kyse on tuolloin helposti näennäisestä tasa-arvosta tai kosmeettisesta korjaustoimenpiteestä, jolla ei päästä kiinni alkuperäisen osallistumisvinouman syihin. Näiden osalta olennaisempia ovat tutkimuksen kaksi muuta havaintoa: vaalijärjestelmän yksinkertaisuus ja vähäisen aktiivisuuden ryhmien kannalta yleisesti tärkeiden mobilisoivien toimijoiden (työntekijäjärjestöt ja vasemmistopuolueet) aktiivinen rooli yhteiskunnassa kavensivat osallistumisessa ilmeneviä terveyseroja. Päätelmät Terveys selittää eroja poliittisessa osallistumisessa silloinkin, kun muiden tärkeiden taustamuuttujien, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman, vaikutus on huomioitu. Yksittäisenä osallistumista selittävänä tekijänä terveyden merkitys näyttäisi olevan jonkin verran heikompi kuin kaikkein tärkeimpien sosiodemografisten taustatekijöiden, erityisesti iän ja koulutuksen. Tämä saattaa johtua siitä, että terveys on varsin monisyinen ilmiö, ja heikkoon terveyteen liittyy todennäköisesti samanaikaisesti sekä osallistumista heikentäviä että aktivoivia tekijöitä. Kuitenkin terveyden merkitys osallistumisen selittäjänä on kenties suurempi kuin mitä on osattu olettaa ottaen huomioon vähäisen aikaisemman tutkimuksen aiheesta. Vaikka heikko terveys näyttäisi yleisesti ottaen laskevan äänestämisen todennäköisyyttä useam man prosenttiyksikön verran, eivät terveysongelmat vähennä kaikkea poliittista osallistumista. Osallistumistutkimuksen näkökulmasta on mielenkiintoista, että terveyserot näyttäisivät olevan eri poliittisen osallistumisen muodoista suurimmillaan juuri äänestysaktiivisuudessa. Tämä on kiinnostavassa kontrastissa siihen, mitä tiedämme osallistumisen ja sosioekonomisen aseman välisestä suhteesta. Yleisen käsityksen mukaan äänestäminen on poliittisen osallistumisen muodoista eräs vähiten sosioekonomisesti eriytyneistä (Caínzos & Voces 2010; Dalton 2017; Rosenstone & Hansen 2003). YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2 187
7 On lisäksi syytä huomata, ettei terveyttä pidä lähestyä ainoastaan poliittista aktiivisuutta vähentävänä tekijänä. Sairaus, vamma tai muu terveysvaiva voi joissakin tapauksissa myös motivoida ihmisiä osallistumaan, ja yhteyden suunta vaihtelee eri osallistumismuotojen ja eri terveysongelmien välillä. Koska tulokset ovat monitahoisia, on tutkimuksessa tarkkaan rajattava, minkälaisiin terveyden ja kiinnittyneisyyden muotoihin kulloinkin keskitytään. Eri maissa vallitsevat käsitykset ja odotukset julkisesti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden laajuudesta vaikuttavat tutkimustulosten mukaan siihen, millaiseksi terveyden ja osallistumisen välinen yksilötason suhde muodostuu (Mattila & Rapeli 2018). Se voi vaihdella esimerkiksi sen mukaan, minkälaisessa hyvinvointivaltioissa henkilö elää tai kuinka vahvasti hän näkee julkisen sektorin toimivan turvaverkkona terveysongelmien ilmaantuessa. Vertailevan tutkimuksen tarve onkin täten ilmeinen, mutta aineistojen rajoitteet jarruttavat tältä osin alan kehittymistä. Aineistoja, joissa on sekä terveyteen että politiikkaan liittyviä kysymyksiä, on toistaiseksi vain vähän saatavilla, eikä niissä ole kartoitettu molempia ilmiökokonaisuuksia kovinkaan monipuolisesti. Toisaalta jo käytettävissä olevien aineistojen pohjalta on vielä paljon tutkittavaa. Kiinnostava tutkimuskysymys on esimerkiksi se, millaisia ovat eri terveys ongelmien erilaiset yhteydet poliittiseen osallistumiseen. Laajemmin katsottuna terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää niin demokratian kehittämisen kuin terveyspolitiikan näkökulmasta. Tämä korostaa osaltaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä: mikäli halutaan parantaa poliittisen osallistumisen vinoumia, tarvitaan myös toimia, jotka edistävät kansalaisten terveyteen liittyvien hyvinvointierojen tasaamista. KIRJALLISUUS Adler, Nancy E. & Ostrove, Joan M.: Socioeconomic status and health: What we know and what we don t. Annals of the New York Academy of Sciences 896 (1999), Berinsky, Adam J.: The perverse consequences of electoral reform in the United States. American Politics Research 33 (2005): 4, Berinsky, Adam J. & Burns, Nancy & Traugott, Michael W.: Who voters by mail? A dynamic model of the individual-level consequences of voting-bymail systems. Public Opinion Quarterly 65 (2001): 2, Caínzos, Miguel & Voces, Carmen: Class inequalities in political participation and the death of class debate. International Sociology 25 (2010): 3, Dalton, Russell J. & Welzel, Christian: The civic culture transformed. New York: Cambridge University Press, Dalton, Russell J.: The Participation Gap: Social Status and Political Inequality. Oxford: University Press, Denny, Kevin & Doyle, Orla: Analysing the relationship between voter turnout and health in Ireland. Irish Medical Journal 100 (2007a): 8, Denny, Kevin & Doyle, Orla: Take up thy bed, and vote : Measuring the relationship between voting behavior and indicators of health. European Journal of Public Health 17 (2007b): 4, Euro Health Consumer Index. Health Consumer Powerhouse, files/ehci_2016/ehci_2016_report.pdf (luettu ) Gastil, John: The political beliefs and orientations of people with disabilities. Social Science Quarterly 81 (2000): 2, Gollust, Sarah & Rahn, Wendy: The bodies politic: Chronic health conditions and voter turnout in the 2008 election. Journal of Health Politics, Policy and Law 40 (2015): 6, Henderson, Michael & Hillygus, D. Sunshine: The dynamics of health care opinion, : Partisanship, self-interest, and racial resentment. Journal of Health Politics, Policy and Law 36 (2011): 6, Jensen, Michael J. & Jorba, Laia & Anduiza, Eva: Introduction. S Teoksessa Anduiza, Eva & Jensen, Michael J. & Jorba, Laia (toim.): Digital media and political engagement worldwide. Cambridge: Cambridge University Press, Karp, Jeffrey A. & Banducci, Susan A.: Going postal, how all-mail elections influence turnout. Political Behavior 22 (2000): 3, Karvonen, Sakari & Martelin, Tuula & Kestilä, Laura & Junna, Liina: Tulotason mukaiset terveyserot ovat edelleen suuria. Tutkimuksesta tiiviisti: 2017_016; Suomen sosiaalinen tila 3/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, URN:ISBN: Kumlin, Staffan: The personal and the political: How personal welfare state experiences affect political trust and ideology. New York: Palgrave Macmillan, Lahtinen, Hannu & Mattila, Mikko & Wass, Hanna & Martikainen, Pekka: Explaining social-class ine- 188 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2
8 quality in voter turnout: The contribution of income and health. Scandinavian Political Studies 40 (2017): 4, Lahtinen, Hannu & Wass, Hanna & Sund, Reijo: Terveyden vaikutus nuorten vaaliosallistumiseen ja käsityksiin perusturvasta. S Teoksessa Myllyniemi, Sami (toim.): Ihmisarvoinen nuoruus: Nuorisobarometri Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Martikainen, Tuomo & Wass, Hanna: Äänettömät yhtiömiehet. Osallistuminen vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleihin. Vaalit 2002:1. Helsinki: Tilastokeskus, Mattila, Mikko: Terveys, luottamus ja poliittinen osallistuminen. S Teoksessa Kestilä-Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio (toim.): Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotipäivänään. Tampere: Valtiotieteellinen yhdistys, Mattila, Mikko: Terveyden vaikutus äänestämiseen Suomessa ja Euroopassa kaltaistamismenetelmien käyttö äänestystutkimuksessa. Politiikka 56 (2014): 3, Mattila, Mikko & Papageorgiou, Achillefs: Disability, perceived discrimination and political participation. International Political Science Review 38 (2017): 5, Mattila, Mikko & Rapeli, Lauri: Just sick of it? Health and political trust in Western Europe. European Journal of Political Research 57 (2018): 1, Mattila, Mikko & Rapeli, Lauri & Wass, Hanna & Söderlund, Peter: Health and political engagement. Abingdon: Routledge, 2017a. Mattila, Mikko & Wass, Hanna & Lahtinen, Hannu & Martikainen, Pekka: Sick leave from work and voting booth? A register-based study on health and turnout. Acta Politica 2017b (ilmestyy). Mattila, Mikko & Lahtinen, Hannu & Rapeli, Lauri & Wass, Hanna: Terveys ja poliittinen kiinnittyminen. S Teoksessa Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna (toim.): Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus Helsinki: Oikeusministeriö, Mattila, Mikko & Söderlund, Peter & Wass, Hanna & Rapeli, Lauri: Healthy voting: The effect of self-reported health on turnout in 30 countries. Electoral Studies 32 (2013): 4, Maunu, Antti & Katainen, Anu & Perälä, Riikka & Ojajärvi, Anni: Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä tarvitsee vielä tutkia? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53 (2016): 3, McDowell, Ian: Measuring health: A guide to rating scales and questionnaires. New York: Oxford University Press, Pacheco, Julianna & Fletcher, Jason: Incorporating health into studies of political behavior: Evidence for turnout and partisanship. Political Research Quarterly 68 (2015): 1, Rapeli, Lauri & Mattila, Mikko & Papageorgiou, Achillefs: Breaking a habit: the impact of health on turnout and party choice. Party Politics 2018 (ilmestyy). Robert, Stephanie & Booske, Bridget C.: US opinions on health determinants and social policy as health policy. American Journal of Public Health 101 (2011): 9, Rosenstone, Steven J. & John M. Hansen: Mobilization, Participation, and Democracy in America (Classics Edition). New York: Longman, Schur, Lisa & Adya, Meera & Kruse, Douglas: Disability, voter turnout, and voting difficulties in the 2012 elections. Report to the U.S. Election Assistance Commission and Research Alliance for Accessible Voting, Sosiaalivakuutus: Suomen terveydenhoitojärjestelmä on EU:n epätasa-arvoisempia. Sosiaalivakuutus (2017): 2. Päivitetty Luettu Subramanian, S.V. & Huijts, Tim & Perkins, Jessica: Association between political ideology and health in Europe. European Journal of Public Health 19 (2009): 5, Subramanian, S.V. & Hamano, Tsuyoshi & Perkins, Jessica & Koyabu, Akio & Fujisawa, Yoshikazu: Political ideology and health in Japan: a disaggregated analysis. Journal of Epidemiology & Community Health 64 (2010): 9, Subramanian, S.V. & Perkins, Jessica: Are republicans healthier than democrats? International Journal of Epidemiology 39 (2010): 3, Sund, Reijo & Lahtinen, Hannu & Wass, Hanna & Mattila, Mikko & Martikainen, Pekka: How voter turnout varies between different chronic conditions? A population-based register study. Journal of Epidemiology and Community Health 71(2017): 5, Söderlund, Peter & Rapeli, Lauri: In sickness and in health: Assessing health effects on political participation in the Nordic countries. Politics and Life Sciences 34 (2015), Tarkiainen, Lasse & Martikainen, Pekka & Peltonen, Riina & Remes, Hanna: Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Suomen Lääkärilehti (2017): 9, THL: Eriarvoisuuden keskeisiä käsitteitä Terveys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Päivitetty Luettu thl.fi/en/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita Tokaji, Daniel P. & Colker, Ruth: Absentee voting by people with disabilities, promoting access and integrity. McGeorge Law Review 38 (2007): 4, Verba, Sydney & Schlozman, K. Lehman & Brady, Henry E.: Voice and equality: Civic voluntarism in American politics. Cambridge: Harvard University Press, Wass, Hanna & Mattila, Mikko & Rapeli, Lauri & Söderlund, Peter: Voting while ailing? The effect of voter facilitation policies on health differences in turnout. Journal of Elections, Public Opinion and Parties 27 (2017): 4, YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2 189
9 TIIVISTELMÄ Mikko Mattila & Hanna Wass & Hannu Lahtinen & Pekka Martikainen & Lauri Rapeli & Reijo Sund & Peter Söderlund: Terveys ja poliittinen osallisuus. Tutkimustuloksia terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välisestä suhteesta Katsauksessa kootaan yhteen terveyden vaikutuksesta poliittiseen kiinnittyneisyyteen tehtyjä tutkimustuloksia. Nämä on jaoteltu neljään osa-alueeseen: 1) terveyden yhteys poliittisen osallistumisen eri muotoihin, 2) terveyden yhteys arvoihin, asenteisiin, preferensseihin ja luottamukseen, 3) arvot ja asenteet välittäjinä terveyden vaikutuksessa poliittiseen osallistumiseen sekä 4) kontekstin vaikutus terveyden ja poliittisen kiinnittymisen väliseen yhteyteen. Terveyserot näyttäisivät olevan suurimmillaan äänestysaktiivisuudessa, mutta heikko terveys on yhteydessä myös matalampaan poliittiseen luottamukseen. Toisaalta sairaus, vamma tai muu terveysvaiva voi joissakin tapauksissa motivoida ihmisiä osallistumaan ja yhteyden suunta vaihtelee osallistumismuotojen, terveysongelmien ja eri kontekstien välillä. Tämä korostaa vertailevan tutkimusotteen ja erilaisten aineistotyyppien tarvetta. 190 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):2
Poliittisen osallistumisen eriytyminen
Poliittisen osallistumisen eriytyminen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Seminaari- ja kuulemistilaisuus valtioneuvoston demokratiapoliittisesta
Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana
Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Suomi 100 -demokratiaviikkojen juhlaseminaari 30.3.2017
Edustuksellisen demokratian notkelmat ja sillat eriarvoisuustutkimukseen
Edustuksellisen demokratian notkelmat ja sillat eriarvoisuustutkimukseen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Sosiaalipolitiikan tulevaisuus -seminaari
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa
KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT
POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 1.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Selitysmallit 3. Tutkimustuloksia 4. Kertaus 5. Keskustelu:
Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa
Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017
MITÄ IHMETTÄ ON KYSELYTUTKIMUKSEN KÄSITTEIDEN OPERATIONALISOINTI?
MITÄ IHMETTÄ ON KYSELYTUTKIMUKSEN KÄSITTEIDEN OPERATIONALISOINTI? Mikko Mattila Yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopisto Metodifestivaali 2017 30.-31.5. Jyväskylän yliopisto Presentation Name
KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
NÄKÖKULMA Marraskuu 2015, nro 7. Demokratia, nuorten poliittinen osallistuminen ja yhdenvertainen yhteiskunnallinen toimijuus hallitusohjelmassa
nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto NÄKÖKULMA Marraskuu 2015, nro 7 Ratkaisujen Suomi? Demokratia, nuorten poliittinen osallistuminen ja yhdenvertainen yhteiskunnallinen toimijuus hallitusohjelmassa
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit
TUTKIMUSOSIO Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit Yhdeksän kymmenestä ( %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämistä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä
Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto
Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,
TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA
AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta
Työkyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
Maahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus
Maahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.12.2016 Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Esityksen rakenne tutkimuksen tausta keskeiset
VALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä
Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
Demokratian tila Suomessa
Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä 13.1.2017 Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi Twitter: @kimgron
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN
SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Poliittinen sosialisaatio 2. Kiinnostus politiikkaa kohtaan 3.
Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
Nettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5.
Nettiäänestäminen Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Jussi Westinen, tutkija (VTT) 12.9.2017 Nettiäänestämistä on
MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT
MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen toteutettu tutkimus VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN JÄLKEEN TOTEUTETTU TUTKIMUS
Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014. Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen toteutettu tutkimus VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
Mielipidemittaus maailman muutoksen kuvaajana
Mielipidemittaus maailman muutoksen kuvaajana Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimusseminaari 8..017 Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi @hanna_wass Esityksen
Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin 2017 Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Johdanto Demokratiapoliittisessa selonteossa (VNS 3/2014 vp) todetaan yhdeksi suomalaisen demokratian
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,
KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
Sulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
Tutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin
Tutkitaan yhdessä Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin Anna Hallikainen & Teemu Kaskela 8.3.2019 OK-hanke Valtakunnallinen ESR hanke,
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu
Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaisten mielestä tärkein puoluevalintaan vaikuttava tekijä on puolueen aatteellinen linja.
Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
POLIITTINEN LUOTTAMUS JA OSALLISTUMINEN. Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN LUOTTAMUS JA OSALLISTUMINEN (10.11.2017 10-12) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MITÄ POLIITTINEN LUOTTAMUS TARKOITTAA? Viittaa kansalaisten ja poliittisen
Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta
Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
Yksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
Sosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007
Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
VAALI- KATSO MISTÄ LÖYTYY ENITEN KÄYTTÄMÄTTÖMIÄ ÄÄNIÄ. Anu Kantola Hanna Wass Hannu Lahtinen Johanna Peltoniemi Tuomas Heikkilä HELSINGIN YLIOPISTO
VAALI- NAVIGAATTORI KATSO MISTÄ LÖYTYY ENITEN KÄYTTÄMÄTTÖMIÄ ÄÄNIÄ Anu Kantola Hanna Wass Hannu Lahtinen Johanna Peltoniemi Tuomas Heikkilä HELSINGIN YLIOPISTO Kuuluuko pienituloisten, duunarien, nuorten
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015
Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra
TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra 2016 Video Gnestan koulusta Ruotsista: https://www.youtube.com/watch?v=kxiefues1dy
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
Tutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN
Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
Adhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta
Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta Yhteinen keittiö hankkeen aloitusseminaari 3.4.2017, Kirkkohallitus Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto Yli 70 tutkijaa, 5
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.