Työn ja ympäristön välinen ris2riita? - Amma6yhdistysliike, ympäristö ja ilmastopoli2ikka. Tero Toivanen Helsingin yliopisto KANTU 2015 päivät 13.2.

Transkriptio

1 Työn ja ympäristön välinen ris2riita? - Amma6yhdistysliike, ympäristö ja ilmastopoli2ikka Tero Toivanen Helsingin yliopisto KANTU 2015 päivät 13.2.

2 Mistä kyse? Ilmastonmuutos on luvun suurin/akuutein haaste Lämpeneminen pidehävä alle +2 C +4 C - maailma katastrofaalinen: lämpöaallot, merenpinnan nousu, peruselinehtojen vakava häiriintyminen, ns. palautekytkentöjen arvaamahomuus (mm. metaani), jne. jne. Planeetan geologiassa antroposeenin aikakausi Business as usual = vihreä kapitalismi

3 IGBP:n The Great Accelera2on since 1950 (Steffen et. al. 2015) SOSIO- EKONOMISET TRENDIT

4 IGBP:n The Great Accelera2on since 1950 (Steffen et. al. 2015) PLANEETAN EKOSYTEEMIEN TRENDIT

5 IPCC 2001: Hockey Sack - curve

6 Lähde: NASA

7

8

9 Lähde: Simon Pirani 2014.

10 Miksi ay- liike ja ilmastopoliaikka? Tämä (ilmastonmuutokseen vastaaminen) ei ehkä ole auton loppu, muha tuntemamme autoteollisuuden kyllä. LäheHäkää meille uudet piirustukset, niin teemme muutoksen nopeasa! Ilmastopoliaikassa ei ole kyse teknologiasta, vaan poliaikasta, toisin sanoen luokkataistelusta. Lars Henriksson, veteraani luohamusmies Göteborgin Volvon tehtailla Ay- liike voi vaikuhaa merkihäväsa siihen, mitä, missä ja miten tuotetaan. Ay- liikkeen voima perustuu viime kädessä kykyyn pysäyhää tuotanto. Siksi.

11 Työ ja ekologia: juuria Marx Gothan ohjelmaa (1875) arvostellessaan: Työ ei ole kaiken rikkauden lähde. Luonto on käyhöarvojen lähde (ja niistähän aineellinen rikkaus muodostuukin!) yhtä suuressa määrin kuin työkin, joka sinänsä on vain erään luonnonvoiman, ihmisen työvoiman, ilmenemistä. Marxille kapitalismi merkitsi metabolista repeämää ihmisen ja luonnon välisessä suhteessa - > luontosuhde työlle ulkoinen Ekososiaalinen lähestymistapa: kapitalismin kaksi risariitaa (O Connor 1998): 1. työ vs. pääoma ja 2. kapitalismi vs. luonto

12 Ay- liike ja ympäristö: juuria Historiallisella työväenliikkeellä kaksi käytännöllistä lähestymistapaa ympäristöön (Uzzell & Räthzel 2014): 1. Historialliset ammakliitot operoivat nykyisin yhteiskunnallisten liikkeiden pariin laskehavissa asioissa: tasa- arvo (myös sukupuoli ja etnisyys), osuuskuntaliike, asuminen, kulhuuri, kasvatus, ihmisoikeudet jne. (Internaaonal Friends of the Nature, Wien 1895 yms.) 2. Työläisten ruumiis luontona: kamppailu puhtaasta vedestä, ruoasta, ilmasta ja maasta

13 Työ vs. ympäristö Työ on ollut ay- liikkeen itseymmärryksen, strategian ja yhteiskunnallisen voiman lähde Erityisesa II MS jälkeen sitoutuminen fossiilikapitalisaseen kasvumalliin (vrt. Great Acceleraaon) Vaikutusvaltaisimmat liitot saastuhavilla raskaan teollisuuden sektoreilla (vrt. hoiva, kasvatus, palvelut - > kyse siis myös sukupuolesta, luokasta, idenateeastä ja etnisyydestä) Jobs vs. Nature - narraaivi: Ympäristön puolustaminen vie työtä (ja työn puolustaminen tuhoaa ympäristön à risariita liihojen ja ympäristöliikkeen välillä) Missä on ympäristö työväenliikkeen tutkimuksesta, missä on työ ja tuotanto ympäristötutkimuksesta?

14 Työ vs. ympäristö

15 Jobs vs. nature vai Job blackmail? Australian rakentajien liiton sihteerinä toiminut Jack Mundey totesi jo luvulla: The union movement is constantly caught in a false dichotomy, where they have been presented with choosing jobs or the environment a contradicaon that has been fostered by opportunist poliacians, corporaaons or goverment bureaucracies.

16 Ilmastonmuutos on haaste, muha myös mahdollisuus Kolme keskeistä käsitehä: Just transiaon Decent work Climate jobs

17 AmmakliiHojen ympäristöpoliaikan lähihistoria (mm. Murillo 2013) Useita rohkaisevia esimerkkejä: Lucas Aircrar, Australia (mm. Green bans, Environmetalists for Full Employment, Movement Against Uranium Mining, jne.), Kanada, Norja, USA ja Keystone XL, People s Climate March 2014, jne. Kiotosta 1992 Rioon 2014 syvenevää kv. toimintaa: ITUC ja kansalliset liitot (vrt. aikavälillä päästöjen kasvu 40%) Ruohonjuuritason organisoituminen ja yhteistyö vahvistunut Kuka liihojen ympäristönäkemyksen puhuu julki? Kuinka päästä ohjelmien retoriikasta muutokseen?

18 Ay- liike ja kolme ilmastostrategiaa 1. Malallinen - (Felli 2013) vihreä talous, kv. organisaaaot, neuvohelu, markkinat, kosmopoliiknen visio) 2. Yhteistyöhön perustuva kasvustrategia - Säännelty kapitalismi, valaotaso, kolmikanta, asiantunajuus, ilmastoteknologia, markkinat, solidaarisuus etelään 3. Sosialisanen - Demokraaknen ekososialismi, yhteiskunnalliset liikkeet, alueellisuus, vastakkainasehelu, koulutus, talouden suunnihelu, luokkaperustainen Suomalaisen ay- liikkeen julkilausumissa painopiste ensimmäisessä, kolmas vaihtoehto lähes olematon

19 SAK:n ilmastostrategiaa 2009; myös Ilmastopoliaikassa on kysymys ilmastonmuutoksen torjumisesta. Maailman pelastaminen ei kuitenkaan riitä, vaan pelastehava on myös ihmiset. Ilmastopoliaikassa on siis huomioitava ihmisten hyvinvoina ja toimeentulo (SAK 2009). Ohjelmassa usein ensin kasvu, sihen ympäristö Ei osallistuta jäseniä, liitot ei niinkään itse ilmastotoimijoita, vastuu kv. tahoilla Retoriikka aika abstrakaa: kestävyys, oikeudenmukainen siirtymä jne. Sähkönkulutus kasvaa à ydinvoimaa à vienasektori vetää Monta edistyksellistä elemenkä: mm. 1. toimeentulon, sosiaaliturvan, hyvien työehtojen ja kestävän kehityksen yhdistäminen; 2. vaaamus kokonaisvaltaisesta ja suunnitellusta materiaali- ja talousvirroista

20 Mitä miekvät Talvivaaran 600 metalliliiholaista? Source; Mikko Maliniemi / Aviaaon Studio / Suomen Luonto

21 Lopuksi: This Changes Everything Naomi Klein: uusliberalismin aikakausi osuu yhteen ilmastopäästöjen käsistä karkaamisen kanssa.. Ja nämä osuvat yhteen järjestäytymisen heikkenemisen kanssa Miten hyvinvoina, toimeentulo, säädyllinen työ kytketään ympäristöön? Kollekaivisena työn organisaaaona liitot aivan erilainen vastaus kuin yksilö, kuluhaja, kansalainen tms. Liitot keskeisenä toimijana ekologisesa säädellyssä taloudessa? Todellinen Ilmastotoimijuus tarkoihaisi kuitenkin käytännössä ay- liikkeeltä työn uudelleen määrihelyä