Julkiset rahoitusjärjestelmät ja rahoitusmuodot: esimerkkinä kunnan vesihuolto Seminaari

Transkriptio

1 Julkiset rahoitusjärjestelmät ja rahoitusmuodot: esimerkkinä kunnan vesihuolto Seminaari Lasse Oulasvirta,Tampereenyliopisto, taloustieteiden laitos Tausta: luonnollinen monopoli Yksityinen vs. julkinen monopolin omistus Kilpailun puute edellyttää säätelyä Veden hinta ja laatu Kunnan vesihuoltolaitoksen rahoitus Vesihuoltolaki 2001 ja maksurahoitus Korjausvelka ja investointien jälkeenjääneisyys Yksityisen sektorin rooli, julkinen-yksityinen kumppanuus, julkisen rahoituksen lisääminen

2 Mitä sanoo talousteoriasta luonnollisesta monopolista? Talousteorian mukaan vesihuollossa on kyseessä tyypillinen luonnollinen monopoli, jossa teknologian hyödyntämisen kannalta on edullista tuottaa suurella volyymillä. Näin suuret investointi-ja kiinteät kustannukset jakaantuvat ja päästään tasaisesti aleneviin keskimääräisiin kustannuksiin. Yhteiskunnallisesti optimaalinen tuotanto edellyttäisi volyymiä, jossa rajakustannus on yhtä suuri kuin rajahyöty, jota kysyntäkäyrä kuvastaa. Tällä tuotannon tasolla monopolin tuotot eivät kata keskimääräisiä kustannuksia, joten jos valtio sääntelyllä pakottaa monopolin lisäämään tuotantonsa tähän pisteeseen, yritys tekee tappiota.

3 Julkisella vallalla nyt kolme mahdollisuutta A) Se pakottaa monopolin tuottamaan optimaalisen volyymin asettamalla hinnan vastaamaan tuotannon keskimääräistä hintaa. Oikean keskimääräisen hinnan selvittäminen ei ole helppoa Suomessa Kilpailuvirasto valvoo tätä Vesihuoltolaki määrittää vesihuollon laajuutta ja laatua B) Tai sitten se sallii monopolin käyttää kaksitariffisysteemiä, jossa kuluttajat maksavat ensin kiinteän hinnan päästäkseen palvelun piiriin (varaten tietyn kapasiteetin) ja sitten käyttömaksun, joka vastaa kulutetun yksikön aiheuttamia rajakustannuksia (muuttuvia kustannuksia). Suomessa kiinteistöllä liittymismaksu verkkoon Mutta vesi- ja jätevesimaksu ollut pääosin muuttuva : käyttömaksu /vesikuutio Kiinteistöissä vesimittarit Kiinteän perusmaksun osuus vain n. 10 % -vuonna 2005 suurin osa vesilaitoksista ei veloittanut mitään kiinteää maksua (Pietilä 2006) 1) C) Tai sitten valtio pakottaa monopolin tuottamaan yhteiskunnallisesti optimaalisen volyymin rajakustannuksella ja myöntää tuen, joka kattaa tappion joka aiheutuu keskimääräisiin kustannuksiin nähden liian alhaisesta hinnasta. Vesihuoltolain mukaan (18 ) vesihuoltoa voidaan tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista. Tuki on otettava huomioon kustannuksia 1 momentin mukaisesti katettaessa. Vesihuollon tukemisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 1) Pekka E Pietilä: Role of Municipalities in Water Services (Tampereen teknillinen yliopisto, 2006)

4 Veshuoltolaki 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksuaja perusmaksuasekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut voivat olla eri alueilla erisuuruisia, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus.

5 Korjausvelka ja investoinnit Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa, Suomen Kuntaliitto, Helsinki, 2007 Toimintavarmuuden ja laadun takaamisen on arvioitu edellyttävän jopa2-3 kertaa nykyisen tason suuruista tasoa saneerausinvestointeihin ja määriin. Verkostojen kunnosta ei ole riittävästi tietoa Varsinkinpienten laitosten on vaikea saada tulorahoitus riittämään tarvittaviin peruskorjauksiin. Pienissä laitoksissa käyttöhenkilöstön sivutoimisuus ja vähäisyys Suuret vesihuoltolaitokset toimivat kannattavasti ja pystyvät paremmin investoimaan Kuntaliiton mukaan ratkaisuvaihtoehtoja: Pienten laitosten yhdistäminen ja alueelliset laitokset asiantuntemus sekä ammattimainen johto kustannusvastaavat maksut vesihuoltoinvestointeja on mahdollista optimoida yksittäisen kunnan laitosta paremmin Käyttötoimintojen ulkoistaminen asiantuntijayrityksille tarjouskilpailulla Kupera hanke, SerVesi hanke -esitys(tekes)

6 Vesihuollon järjestämisvaihtoehdot ja ulkoistaminen Pekka E Pietilä: Roleof Municipalitiesin WaterServices (Tampereen teknillinen yliopisto, 2006) Suomen vesihuolto kansainvälisessä vertailussa Ulkoistamisen laajuus vaihtelee eri maissa: pisimmälle yksityistetty Englannissa ja Ranskassa Muualla vesihuoltolaitokset yleensä julkisen vallan vastuulla vaikka operointia ostetaankin usein yksityiseltä sektorilta Päävaihtoehdot (mallit ) 1) Kunta (liikelaitos,kuntayhtymä, kunnan yhtiö) omistaa, rahoittaa ja operoi itse ja tai ostaa palveluita/urakointia ulkoa (service contract) Suomessa vesihuoltolaitokset kilpailuttavat ostopalveluita ja rakennuttamisurakat Noudatettava lakia julkisista hankinnoista 2) Kunta omistaa verkoston ja rahoittaa uusinvestoinnit mutta ei operoi Operaattori/operaattorit sopimuksella/kilpailuttamalla Pelkkä johtamis- ja hallinnointi (management contract) Operaattori rahoittaa käyttöpääoman, ylläpidon ja korjausinvestoinnit (lease contract) Kansainvälisesti löytyy järjestelyitä, joissa vesihuoltolaitoksen käyttötoiminnoton kokonaisuudessaan siirretty kilpailuttaen ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi. 3) Kunta omistaa infran ja julkinen valta myöntää toimiluvan operaattorille (concession) Toimiluvan haltija operoi ja rahoittaa operoinnin vaatimat korjausinvestoinnit 4) Privatisointi eli yksityinen luonnollinen monopoli (privatization, divestiture) Kaikki eli omistus, rahoitus ja operointi yksityisellä sektorilla

7 Mistä Suomessa lisää rahaa investointeihin? Miten saadaan maksajat/veronmaksajat maksamaan, sijoittajat sijoittamaan lisää vesihuoltoon? -välttämättömyyshyödyke, globaalisti maapallon tärkeimpiä hyödykkeitä -poliittinen päätöksenteko lyhytnäköistä, infrainvestoinnit pitäisi tehdä erittäin pitkällä tähtäimellä vuotta tai enemmänkin Verkosto, perusinfra Ketkä rahoittavat Miten Kaikki vesihuollonpiirissä Perusmaksu (kiinteä) olevat Liittymän rakentaminen Liittyvät kiinteistöt Liittymismaksu Käyttövesi -jätevesi Kuluttajat Muuttuva käyttömaksu /m3 Positiiviset ulkoisvaikutukset -erityisesti jäteveden puhdistus Yhteiskuntalaajemmin Valtion tuet, EU:n tuki, muu ylikansallinen tuki

8 Paljonko korjausvelka on? 2007 julkistetussa Rakennetun ympäristön tila (ROTI) asiantuntijapaneelissaarvioitiin: tämänhetkisen korjausvelanolevan peräti miljardi euroa. Haja-asutusalueillasijaitsevien kiinteistöjen investointitarpeet ovat sen lisäksi noin 750 miljoonaa vuoteen 2013 mennessä.

9 Käyttötalouden rahoitus vuonna 1995 KuntaSuomi2004 tutkimuksessa tutkittiin 47 kunnan vesi-ja viemärilaitosten taloutta(jätehuolto ja vesihuolto kunnissa, Suomen Kuntaliitto, Acta-sarjanro 92, Helsinki 1998). Tutkimuksen mukaan käyttötalouden ylijäämä riittää useammin vesilaitoksissa kuin viemärilaitoksissa kattamaan pääomakustannukset. Viemärilaitokset ovat useammin tappiollisia tai verovaroin subventoituja kuin vesilaitokset. Viime kädessä kussakin kunnassa valtuusto päättää veden ja jäteveden taksoista, ja päätökset ovat poliittisia eivätkä välttämättä ole yhteneväisiä esimerkiksi vv-laitoksentoimesta valmisteltuihin kustannus-ja kannattavuuslaskelmiin. Päätöksenteossa painavat usein esimerkiksi vertailut muiden kuntien vastaaviin taksoihin. Tutkimuskuntien (47) viemärilaitoksista 15 oli sellaisia, joissa käyttötalouden tulot riittivät paitsi käyttömenoihin myös ilmoitettuihin laskennallisiin korkoihin ja poistoihin.

10 Vesihuoltolaitosten talous 2004 Tulorahoituksen ja kulujen epäsuhta paljastui myös Kuntaliiton kannanoton Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa selvityksessä. Suurin osa pienistä kuntien omistamista laitoksista on taloudeltaanalijäämäisiä ja vasta liikevaihdoltaan yli yhden miljoonan laitoksissatulot alkavat pääsääntöisesti kattaa sekä käyttömenot että poistot.

11 Laitostyyppi Taulukko 1: Tulojen suhde menoihin kuntien omistamissa vesihuoltolaitoksissa vuonna 2004 (Lähde: Kuntaliitto) Ei kata käyttömenoja (kpl) 100 pienintä laitosta, liikevaihto alle ,14 milj. euroa Laitokset , liikevaihto 0, ,34 milj. euroa Laitokset , liikevaihto 0, ,00 milj. euroa Laitokset , liikevaihto 1, ,36 milj. euroa 15 suurinta laitosta, liikevaihto 5,36 93,84 milj. euroa - 1 Ei kata käyttömenoja ja poistoja (kpl)

12 Toiminnan rahoitus Vesihuoltolaki edellyttää, että laitokset kattavat menonsa tuloillaan. Näin ei asiakaikkien laitosten osalta ole ja hintojen asettaminen lain edellyttämälle tasolle vaatii joidenkin laitosten osalta merkittäviä hinnankorotuksia. Nykyisten säädösten ja toimitusehtojennojalla ei näyt täisi olevan mahdollista korjata maksujen yleistä jälkeenjääneisyyttävaan maksuja voidaan korottaa ainoastaan olosuhteiden tai kustannustason muuttuessa. Lainsäädäntöä tulisi tarkistaa siten, että vesihuoltolaitos voi kohtuullisessaajassa korottaa jälkeen jääneet taksat vastaamaan vesihuoltolain kustannusten kattamisvaatimusta. Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa, Suomen Kuntaliitto, Helsinki, 2007, 35).

13 Pienet vesihuoltolaitokset Suomen Kuntaliitto, mt. ed.: Pienten vesihuoltolaitosten talous perustuu kovin usein subventointiin kunnan varoista,vaikka vesihuoltolaki edellyttää palvelun rahoittamista asiakkailta perittävillä maksuilla. Pienillä liittyjämäärillä pääomavaltaista toimintaa on vaikea saada kustannuksensa kattavaksi muutoin kuin taksoja korottamalla. Tahtoa päättää taksoja kustannukset kattavaksiei useinkaan ole, vaikka laitos palvelee vain osaa kunnan asukkaista.

14 Suuret/kannattavat vesihuoltolaitokset Suomen Kuntaliitto, mt. ed., 21: Tuloutusta omistavalle kunnalleon ajoittain epäilty liian suureksi ja nostettu esiin tarve monopolitoiminnan hinnoittelunvalvontaan. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet vesihuoltoon sitoutuneelle pääomalle kohtuullista tuottoa. Maakaasumarkkinoita valvova Energiamarkkinavirasto on määritellyt maakaasun siirto-ja jakeluverkkoihin sitoutuneen pääoman kohtuullisentuoton, joka vaihtelee vuonna 2007 kunnallisilla laitoksilla välillä 6,07 7,41 prosenttia. Vesihuollon maksutuloja käytetään usein edelleen suoraan kunnan talousarvion tasapainottamiseentai vesihuoltoa tuetaan verovaroista.

15 Keinot ja mahdollisuudet Saatava kunnan päätöksentekijät investoimaan riittävästi Alueelliset isommat vesihuoltolaitokset (kuntayhtymät, yhtiöt) Valtio voisi tukea enemmän investointeja Nyt tukee hyvin vähän, lähinnä pieniä laitoksia ja yhteishankkeita Operoinnin tehostaminen, mittakaavaedut Yhteistoiminta vesihuoltolaitosten välillä, isot laitokset Operoinnin, kunnossapidon jne. osien ulkoistaminen Lainaraha ja sijoitukset vesihuoltoon Kuntarahoituksen rooli Vesihuolto-obligaatiot Kumppanuushankkeet, yksityinen raha julkista täydentämään Valtakunnallinen vesihuoltorahasto (Fund), joka rahoittaa investointeja Toimilupakokeilu?(malli 3.) Oma itsenäinen vesipiiriviranomainen, joka omistaa ja rahoittaa (ei kunta) USA:ssa Yksityinen monopoli julkisen sijaan ei ratkaisu (malli 4)