Design Business Network - suomalaisen muotoiluliiketoiminnan uusi aalto

Transkriptio

1 Design Business Network - suomalaisen muotoiluliiketoiminnan uusi aalto Tausta Luovien alojen kansantaloudellista merkitystä on selvitetty eri maissa, ja alojen merkitys on ymmärretty myös Suomessa. Viime vuosina on laadittu valtioneuvoston Muotoilupoliittinen ohjelma, Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma. Suomessa luovien toimialojen yritystoiminnalle on leimallista pieni yrityskoko, sitoutuminen pieniin kotimarkkinoihin ja usein heikko kannattavuus. Selvitysten mukaan sekä käsityö- että muotoiluyrityksillä on kasvuhaluja. Liiketoiminnan halutaan olevan nykyistä kannattavampaa ja kasvun hallittua. Yrityksillä on halukkuutta verkostollisen toimintaan, mutta keinoja ja välineitä oikean kaltaisten yhteistyösuhteiden luomiselle ei ole löydetty. Tilanteessa yritykset joutuvat ratkaisemaan erikoistumisen ja verkostoitumisen mahdollisuuksia, jotka voi parhaimmillaan auttaa muotoilualojen PK-yrityksiä: o tehostamaan toimintaansa fokusoitumalla arvoketjussa omaan osaamisalueeseen o kehittämään uudenlaisia innovatiivisia tuote- ja palvelukonsepteja o laajentamaan markkina-aluetta Verkostojen rakentamisessa keskeistä on yritysten osaaminen, tuotteiden ja palveluiden toisiaan täydentävä kilpailukyky sekä yrittäjien välinen sosiaalinen pääoma sekä näiden yhteensovittaminen. Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa painotetaan uusien yritysten synnyn tärkeyttä ja merkitystä tulevaisuuden Suomessa. Hankeen tulosten kautta luodaan osaamista ja tietoa muotoilutoimialojen yritystoiminnan luonteesta ja alojen yritystoiminnan kehittämisen tarpeista. Muotoilu 2005! ohjelman seurantaryhmän jatkotoimenpide-ehdotukset muotoilun ja käsityön kehittämiseksi - yrittäjyys, kansainvälistyminen, verkostoituminen - ovat Design Business Network projektin tavoitteita. Lisäksi projekti kytketään sisällöltään muihin ajankohtaisiin muotoilualan hankkeisiin ja toimijoihin, kuten oppilaitoksiin, järjestöihin ja yhteisöihin, tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä muihin muotoilualan alueellisiin toimijoihin ja kehittäjäiin. Projektin kohderyhmä Luovista toimialoista projektiin mukaan luetaan seuraavat: graafinen suunnittelu teollinen muotoilu sisustusarkkitehtuuri digitaalinen sisältö- ja ohjelmatuotanto vaatetus- ja tekstiilisuunnittelu taidekäsityö Projektin primääri kohderyhmä on suunnittelualojen yritykset, näiden alojen freelancesuunnittelijat ja ammatinharjoittajat, jotka haluavat laajentaa yritystoimintaansa, parantaa sen kannattavuutta sekä käynnistää toimintansa kansainvälistäminen. 1

2 Projektin sekundäärikohderyhmä on verkostoitumisen kannalta keskeiset markkinointi-, viestintä- ja sähköisen asioinnin alaan kuuluvat yritykset sekä designtuotteita valmistavat ja muotoilupalveluita ostavat yritykset sekä yritysten muotoiluasioista päättävät henkilöt. Projektin sidosryhmiä ovat valittavia toimialoja edustavat oppilaitokset järjestöt ja yhteisöt ja yrityskehitykset asiantuntijaorganisaatiot sekä alan tutkimuslaitokset ja -hankkeet. Näille projekti tuottaa informaatioita ja malleja toimialojen kehittämisen mahdollisuuksista. Osallistuvat yritykset voidaan ryhmitellä seuraavasti: Freelancerit ja ammatinharjoittajat Innovatiivisten designtuotteiden kehittäjät Kansainvälistymiseen valmiit yritykset Kotimaiset verkostostrategiaa suunnittelevat kasvuyritykset Projektin tavoite Projektin päätavoitteena on kehittää muotoiluperusteista liiketoimintaa, sen kannattavuutta ja kasvua. Tähän päätavoitteeseen liittyvät seuraavat osatavoitteet: 1) antaa freelance -toimijoille ja ammatinharjoittajille edellytykset yritystoiminnan laajentamiseen 2) konseptoida Design Business Network -malli ja täsmentää arvoketjun osatekijöiden roolit kustannustehokkaan kokonaisuuden aikaansaamiseksi 3) luoda osallistujille edellytykset verkostollisen toimintamallin toteutukseen 4) antaa osallistujille mahdollisuudet palveluliiketoiminnan kehittämiselle ja sen kannattavuuden parantamiselle 5) antaa osallistujille valmiudet liiketoiminnan kansainvälistämiseen 6) etsiä kehitettäville verkostokonsepteille ulkomaisia partneriverkostoja 7) luodaan edellytykset ja liiketoimintasuunnitelma Muotoilun Innopoli toiminnalle 8) luodaan oppisisällöt alan oppilaitoksille ja välitetään syntyvä uusi tieto yrityskehityksestä vastaavien organisaatioiden käyttöön Tulokset ja niiden hyödyntäminen Aikataulu Projektin kautta kerätään tietoja ja kokemuksia muotoiluyritysten käynnistämisestä, liiketoiminnan kehittämisestä sekä yritysten välisistä verkostosuhteista. Näiden mallintamisella ja yrityksille suuntautuvalla koulutus- ja kehitysohjelmalla vahvistetaan osallistuvien yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta sekä valmiutta toimia kansainvälistyvillä markkinoilla. Projekti on jaettu kolmeen vaiheeseen: Ensimmäinen vaihe , 6 kk Toinen vaihe , 15 kk Kolmas vaihe , 4 kk 2

3 I käynnistäminen kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen kartoitus ja linkitys projektiin koulutusohjelmien sisältöjen suunnittelu potentiaalien osallistujien kartoitus ja valinta workshopit aloitusseminaari Muotoiluyrittäjyys muotoilualan yrittäjyys asiakas- ja käyttäjälähtöisyys yrityksen perustaminen liiketoimintasuunnitelma budjetointi markkinointi ja myynti tuotteistaminen yritystoiminnan aloittaminen II toiminnallisten verkostojen luominen III Muotoiluyrityksen kehitysohjelma liiketoimintasuunnitelman päivitys verkostoitumisen edellytykset ja keinot kansainvälistyminen alihankinta b-to-b markkinointi ja myynti logistiikka laatuajattelu projektityöskentelyn hallinta asiakas- ja käyttäjälähtöisyys verkostojen kansainvälistäminen yritystoiminnan kannattavuuden vahvistaminen konseptoitu toimintamalli ja yritysverkostot konsepti muotoilualojen yrityskeskittymälle 3

4 Projektin ensimmäinen vaihe 10/04 3/05, 6kk Toimenpiteet Kartoitetaan projektin kannalta välttämättömät kansalliset partnerit. Tavoitteena ensimmäisessä vaiheessa on synnyttää konsortio, johon liittyy toimijoita alueita, joilla muotoiluperusteiselle yritystoiminnalle on olemassa edellytykset. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan myös toimialojen kansalliset kehitysprojektit, näiden toteutusvaiheet sekä päättyneiden projektien tulokset. Tällä halutaan informoida hankkeen kannalta keskeisiä kehitysprojekteja ja toimijoita hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään myös selvitys muotoilualan kansainvälisten verkostojen toiminnallisista malleista sekä muotoiluliiketoiminnan arvoketjusta. Projektisuunnitelman valmistelun yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan muotoilualan verkostoyhteistyön kannalta kehittyneitä maita ovat Italia, Tanska ja Hollanti. Tavoitteena on kerätä näistä maista Suomeen sopivat kokemukset ja verkostoyhteistyön mallit. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyvät myös projektin aloitusseminaarit, ja alan yrittäjien workshopit, joiden aiheena on tunnistaa yhdessä muotoilualan yrittäjien kanssa alan yritystoiminnan erityispiirteet. Tämä luo perustan ja sisällöt verkostoitumisen edistämiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävälle koulutus- ja kehitysohjelmalle. Ensimmäisen vaiheen tuloksena on: 1. syntynyt valtakunnallinen konsortio alan keskeistä toimijoista 2. tehty selvitys kansainvälisistä muotoilualan yritysten verkostoyhteistyöstä 3. toteutettu alan toimijoille yhteinen seminaari 4. luotu sisältörunko yritysten koulutus- ja kehityshankkeelle 5. testattu verkostollisia toimintamalleja pilot-ryhmän kanssa Projektin toinen vaihe 04/05 6/06, 15 kk Hankeen toisessa vaiheessa osallistujille tarjotaan kaksi vaihtoehtoista polkua. 1. Muotoiluyrittäjyys huhtikuu-syyskuu 2005 Ensimmäinen polku johdattaa yritystoiminnan perusosaamisen luomiseen ja auttaa yritystoimintaa käynnistäviä ammatinharjoittajia ja freelance -toimijoita laatimaan uskottavan liiketoimintasuunnitelman ja strategian. Tällä ryhmälle tarjotaan valmennusohjelma, jonka aikana osallistujat saavat valmiudet kehittää toimintansa ja liikeideaansa yritystoiminnan muotoon. Koulutuksen aikana arvioidaan, sparrataan ja kehitetään osallistujien liikeideoita, arvioidaan niiden kasvumahdollisuuksia ja innovatiivisuutta. Koulutukseen osallistuvat muodostavat pienryhmiä, joiden tapaamisissa saadaan tukea sekä muilta osallistujilta että kokeneemmilta alan yrittäjiltä, mm. muotoiluyrittäjän kehitysohjelmaan osallistuvilta. Näin mahdollistuu yrittäjien keskeinen verkostoituminen jo koulutuksen aikana. Koulutuksessa otetaan huomioon muotoiluyrittäjyyden erikoislaatu ja vaatimukset. Koulutuksessa käydään läpi tuotantojen arvoketjumalli, alalla toimivista yrityksistä laaditut case-tapaukset sekä tarkastellaan luoviin toimialoihin liittyviä erikoisalueita mm. tekijänoikeudet, sovellusalueet ja b-to-b asiointi. 4

5 Valmennuksen aikana käydään läpi yrittäjyyden eri vaiheet, yrityksen perustaminen, rahoitus ja talous. Kullekin osallistujalle laaditaan yrityskohtainen kannattavuus- ja budjettilaskelma havainnollistamaan yritystoiminnan käynnistämistä ja sen kannattavuutta. Osallistujia 20 yritystä Koulutuksen lähipäiviä Muotoiluyrityksen kehitysohjelma huhtikuu kesäkuu 2006 Toisen ryhmän muodostavat yritykset, joiden toiminta on vakiintunut. Liiketoiminnan kasvu edellyttää näiltä liiketoimintasuunnitelman päivittämistä ja verkostollisten kombinaatioiden muodostamista muiden toimijoiden kanssa. Tällä ryhmälle tarjotaan kehitysohjelma, jossa kehitetään yritysten liiketoimintaosaamista ja lisätään niiden kannattavuutta verkostoitumisen ja kansainvälistymisen avulla. Kehitysohjelman sisältö muodostuu seuraavista pääalueista: pk-yrityksen kasvu verkostosuhteiden kautta markkinointi, viestintä ja brandit b-to-b markkinointi ja myynti logistiikka laatuajattelu projektityöskentelyn hallinta johtamistaidot kansainvälinen verkottuminen asiakaslähtöisyys Osallistujille tarjotaan yritys- tai ryhmäkohtaista räätälöityä konsultointia liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen ja verkostoitumisen alueilta. Palvelujen tarjonnassa otetaan huomioon TE-keskusten tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja niiden mahdollisuudet. Hankkeen kehitystoimet täydentävät TE-keskusten palveluvalikkoa. Yritysten ja näiden muodostamien verkostojen kansainvälistämisessä pyritään kotimaisille toimijoille löytämään kansainväliset verkostokumppanit. Kansainvälisessä verkostoitumisessa otetaan huomioon yhtäältä yritysten mahdollisuudet etabloitua partnereiden kautta Keski-Euroopan markkinoille ja toisaalta luoda valmistuksen mahdollistavat yhteistyösuhteet. Osallistujia 20 yritystä Koulutuksen lähipäiviä 26 Toisen vaiheen jälkeen tuloksena on: 1. toteutunut koulutus- ja kehitysohjelmat muotoilutoimialojen yrityksille 2. käynnistynyt uutta yritystä 3. kehitetty menetelmiä arvioida alan yritysten välillä muodostuvien verkostojen toiminnan riskit ja ongelmakohdat 4. lisätty muotoiluyrittäjyyden kannattavuutta 5. luotu yritystenväliset toiminnalliset verkostot 5

6 Projektin kolmas vaihe 07/06 10/06, 4 kk Toimenpiteet Projektin kolmannessa vaiheessa varmistetaan 1) syntyneiden uusien yritysten toiminnalliset edellytykset 2) luodaan konseptoitu toimintamalli 3) laaditaan liiketoimintasuunnitelma muotoilualan yrityskeskukselle Projektin kolmannessa vaiheessa työstetään liiketoimintasuunnitelma muotoilualan yrityskeskukselle. Tämän tavoitteena on luoda ja kehittää alan liiketoiminnallista osaamista ja liiketoiminnan malleja. Yritysten lisäksi verkostoyhteistyöhön kuuluu tässä mallissa alan korkeakoulut ja oppilaitokset, tutkimuslaitokset, asiantuntijaorganisaatioita ja viranomaisia. Tällä yhteistyöllä ja yrityskeskuksen toiminnalla halutaan varmistaa ajankohtaisen tiedon kumuloituminen toimialojen kehityksestä, kansainvälisten esimerkkien leviäminen sekä alan kehitys. Keskeisille tahoille järjestetään tulosten leviämiseksi seminaari, jossa projektin tulokset yritystoiminnan kehittämiseksi välitetään. Projektin kolmannen vaiheen tuloksena on: 1. kehitetty konsepti muotoilualojen yrityskeskittymälle 2. aikaansaatu yritysten, asiantuntijoiden ja viranomaisten välinen foorumi 3. rakennettu yritysten kansainvälisen toiminnan mahdollistavat yhteydet 4. julkaistu raportti muotoilualan yrityskehityksestä 5. luotu opetussisällöt alan oppilaitosten käyttöön Projektin tuloksena syntyy sisällöt muotoilua opettaville oppilaitoksille yrittäjyyteen valmentaville opintokokonaisuuksille. Koulutussisällöt pilotoidaan projektin puitteissa täydennyskoulutusohjelmana ja tämän perusteella luodaan sovellukset alan oppilaitosten käyttöön. Projektin tuloksista ja kokemuksista toteuttaja järjestää kaksi seminaaria oppilaitosten ja yrityskehityksestä vastaavien organisaatioiden henkilöstölle. Projektin organisaatio Projektin toteutuksesta vastaa Taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämiskeskus. Taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämiskeskus vastaa korkeakoulun aikuiskoulutuksesta ja yrityspalveluista. Aikuiskoulutuksen kohdalla toiminnassa ovat korostuneet uuden teknologian hyödyntäminen korkeakoulun osaamisaloilla sekä yrittäjyyden ja markkinoinnin mahdollisuudet toimialoilla. Yrittäjyyden vahvistamiseen liittyy myös Arabus yrityshautomon toiminta, joka on profiloitunut muotoilun, median ja kulttuuriteollisuuden yritystoiminnan kehittäjänä. Koulutus- ja kehittämiskeskus on vastannut Heads & Hands Design from Finland hankkeen käytännön toteutuksesta. Hankkeessa on valmennettu pieniä muotoilu-, käsityö- ja media-alan yrityksiä kansainväliseen toimintaan. Projektin sisällön suunnitteluun on osallistunut Teollisuustaiteenliitto Ornamon sekä graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafian edustajat. 6

7 Projektia varten nimitetään ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajat seuraavista tahoista: o Muotoilun Round Table o Kauppa- ja teollisuusministeriö o Grafia ry o Teknillinen korkeakoulu o Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra o Teollisuustaiteenliitto Ornamo o Taideteollinen korkeakoulu Projektin henkilöstö 1) Projektisihteeri, joka vastaa o projektikäytännöistä o yhteydenpidosta projektiyrityksiin o koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyistä o projektihallinnon käytännön toteutuksesta o avustaa projektin toteutuksessa sekä markkinoinnissa ja tiedotuksessa 2) Projektipäällikkö, joka vastaa o projektin kokonaishallinnosta o projektin sisällön suunnittelusta yhdessä yrityskehityksen asiantuntijan kanssa o luovien toimialojen yrityskeskittymän liiketoimintasuunnitelmasta o raportoinnista o tulosten levittämisestä o projektin markkinoinnista ja tiedotuksesta 3) Yrityskehityksen asiantuntija, joka vastaa o projektin sisällön suunnittelusta yhdessä projektipäällikön kanssa o koulutus- ja kehittämisohjelman suunnittelusta o kansainvälisten kontaktien solmimisesta o yrityskehityksen mallien selvityksestä yhdessä projektipäällikön kanssa o yritysten liiketoiminnan konsultoinnista o tulosten levittämisestä 7