Kehto-kaupunkien panostus KIRA-digi-hankkeen viitekehyksessä: Kuntien Infra-omaisuus - prosessit, tietomallit ja hallintajärjestelmät INFRA-O

Transkriptio

1 Kehto-kaupunkien panostus KIRA-digi-hankkeen viitekehyksessä: Kuntien Infra-omaisuus - prosessit, tietomallit ja hallintajärjestelmät INFRA-O Kuntien paikkatieto- ja kaupunkimallinnusseminaari Kuntatalo Pasi Lappalainen, Nosto Consulting Oy Juha Saarentaus, Geowise Oy KEHTO-kaupungit Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa noin 2,85 milj. asukasta kaupunki-infran ylläpidon vuosibudjetti noin 300 milj. euroa - katualueet - viheralueet - muut yleiset alueet 1

2 Infran ylläpidon tehtävämäärittely (OPUS-hanke 2015) Käyttäjätarina 1 Alueurakoinnin hankinta TARVE Alueurakka on hoito- tai ylläpitourakka yhdelle tarkkaan määrätylle alueelle. Tilaaja määrittää laatutason ja varmistaa, että urakoitsija noudattaa sitä. Vastuullinen tilaaja järjestää palvelut siten, että palvelu-tuotannon markkinat säilyvät ja että hankittavat palvelut vastaavat kaupungin ja asukkaiden niille asettamia vaatimuksia. Toimivat markkinat taas edellyttävät, että kaikenkokoisille toimijoille on elintilaa. RATKAISU INFRA-O määrittely tarjoaa potentiaalisille urakoitsijoille selkeän tietokuvauksen, jonka varassa tarjoaja voi antaa palvelusta oikeisiin ja ajantasaisiin lähtötietoihin perustuvan tarjouksen. HYÖDYT INFRA-O mahdollistaa alueurakoinnin kustannustason laskun. VAIKUTUS ALALLE INFRA-O mahdollistaa uusien palvelutarjoajien tulon markkinoille. Alalle kehittyy palveluiden tuottamiseen liittyvää ekosysteemiä, joka edistää markkinoiden syntymistä. 2

3 Käyttäjätarina 2 Palveluinnovointi TARVE Yritykset haluavat kehittää infraomaisuuden palveluiden tehostamiseen soveltuvia ja kansainvälisesti kilpailukyisiä työkaluja ja palveluratkaisuja. Ratkaisuiden toteuttaminen on hidasta, koska asiakkailla on useita eri käytäntöjä palveluiden lähtötietojen hallintaan. Usein lähtötietoja ei ole ollenkaan käytettävissä ja riski joudutaan hinnoittelemaan tarjouksiin mukaan. RATKAISU INFRA-O määrittely tarjoaa yrityksille selkeän tietokuvauksen, jonka varassa palveluratkaisuja voidaan kehittää ja myös tarjota uusille asiakkaille asiakkaan tiedonhallintaratkaisusta riippumatta. HYÖDYT INFRA-O mahdollistaa kustannustehokkaan tarjonnan kehittämisen ja jo lähtökohtaisesti laajat markkinamahdollisuudet. VAIKUTUS ALALLE INFRA-O mahdollistaa uusien palveluiden ja uusien palveluyritysten syntymisen. Kilpailu tehostaa koko toimintaketjua ja tuo kustannussäästöjä. Palvelutarjoajien vientivalmiudet paranevat. Valmistelu: Toimijat ja sidosryhmät LIIKENNEVIRASTO JÄRJESTELMÄ- TOIMITTAJAT PALVELUNTARJOAJAT - Suunnittelu - Rakentaminen - Ylläpito KUNNAT KUNTAINFRA KÄYTTÄJÄT - Liikenne - Kuntalaiset - Yritykset - Yhdistykset - Avoin innovaatioalusta 3

4 Avoin innovaatioalusta infraomaisuuden hallintaan Avoin innovaatioalusta organisoi avoimen innovaatioprosessin ja yhteiskehittämisen käytäntöjä arvon luomiseksi Innovaatioprosessilla tavoitellaan laajasti käyttöön otettuja tuotteita, liiketoimintamalleja ja uusia toimintatapoja Avoimessa innovaatiossa kehittämistoimintaa avataan ulkopuolisille tahoille INFRA-O hankkeessa luodaan avoin innovaatioalusta määrittelemällä kuntien infraomaisuuden hallintaan katu- ja viheralueiden tietomalli ja rajapinnat sekä toteuttamalla ja kokeilemalla tietomalliin perustuvia rajapintoja ja palveluita ja verkottamalla laajasti arvoverkon toimijoita Avoimella innovaatioalustalla vastataan alalla tunnistettuun tarpeeseen vakioida toimintatapoja yhteisen tietomallin kautta Hankkeen sisältö ja aikataulu STANDARDOINTI (22 kk) TIEDOTUS (16 kk) MÄÄRITTELY Kokeiluprojektit AKTIVOINTI (14 kk)

5 INFRA-O hankkeen organisointi Hankeorganisaatio Hankehallinto Projektipäällikkö Aktivaattori Projektisihteeri Ohjausryhmä Kaupungit KIRA-digi -hanke buildingsmart Finland (bsf) Liikennevirasto Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY) Projektiryhmä määrittelylle Kaupungit buildingsmart Finland (bsf) Järjestelmätoimittajat Palveluntarjoajat Käyttäjät Tiedotustoiminta Onnistunut projekti edellyttää suunnitelmallista ja jatkuvaa tiedottamista projektin tavoitteista, etenemisestä ja tuloksista. Tiedotustoiminnan avulla varmistetaan riittävä osapuolien sitoutuminen hankkeeseen ja sen tuloksiin. Projektin verkkosivut SOME-viestintä Tilaisuuksien markkinointi Lehdistöviestintä Hanke on kaikkien osapuolien, sidosryhmien ja yhteiskunnan tietoisuudessa Hankkeen läpivienti on sujuvaa ja tulokset onnistuneita 5

6 Aktivointi Innovaatioalusta syntyy kun arvoverkon toimijat onnistutaan törmäyttämään tehokkaasti. Tätä varten yrityksiä kontaktoidaan ja aktivoidaan tuomaan markkinoille uusille palveluinnovaatioita. Projektin aikana järjestetään n. 5 kpl verkottumistilaisuuksia tai innovaatiotyöpajoja. Tilaisuudet ovat aluksi tiedottavia ja keskustelevia. Alkuvaiheen innovaatiotyöpajat tuovat esiin tunnistettuja käyttötapauksia. Seuraavassa vaiheessa käytetään yhteiskehittämisen keinovalikoimaa uusien innovaatioiden synnyttämiseen. Jatkuva aktivointitoiminta Verkottumistilaisuudet Innovaatiotyöpajat Osallistuminen muiden verkostojen toimintaan Hankkeella on ajantasainen ja realistinen kuva arvoverkon tarpeista Osapuolet on sitoutettu hankkeen tuloksiin Uusia palveluinnovaatioita tuodaan markkinoille Määrittely Määrittelyvaiheessa kootaan tietojärjestelmätoimittajien asiantuntemus yhteisen tietomallin toteuttamiseksi. Selvitysvaiheen tunnistamien käyttötapausten kautta priorisoidaan toteutuksen kannalta tärkeimmät tiedot. Määrittelytyö yhtenäistää nimikkeistöä ja käsitteistöä, joiden perusteella rajataan ja kuvataan yhteinen kuntien vastuulla oleva kaupunkimallin infraomaisuutta koskeva osa. Keskeisten tietojen valinta Nimistön vakiointi Nykyisten ratkaisujen pohjalta yhteisen tietomallin harmonisointi Tietomallimääritykset Rajapintamääritykset 6

7 Standardointi (Rakennetun ympäristön standardit) Standardointi tukee kansainvälisten standardien hyödyntämistä yhteisten tietomallien sekä nimikkeistöjen ja käsitteistöjen määrittelyssä. Vastavuoroisesti vaikutetaan aktiivisesti kv. standardien laatimisen. Kv. kehitystyötä on käynnissä CEN- ja ISOtyörymissä sekä buildingsmartin (IFC) että OGC:n piirissä (CityGML, InfraGML). Infraomaisuuden hallinnan tietomallistandardit ovat aktiivisessa kehitysvaiheessa. Määrittelytyön ohjaus ja koordinointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Osallistuminen kv. standardointiryhmien työhön ja vaikuttaminen kansainväliseen standardointityöhön erityisesti infraomaisuuden hallinnassa. Erityisesti käyttötapausten hyödyntäminen standadoinnissa. Käytössä olevien standardien soveltamisten evaluointi (esim. UniClass, CoBie, CoClass) Määrittely- ja standardointityön linkitys muihin toimijoihin (mm. Liikennevirasto, infraverkostojen omistajat) Liittyvä kehitystyö bsf rakennetun ympäristön standardit bsf Infra Inframallintamisen kehittäminen 2017 (bsf Infra), perustyö (ohjeet, nimikkeistöt, Inframodel) bsf:n Vakiointi-ryhmä (rakennetun ympäristön sanasto- ja nimikkeistötyö) Tilanneraportit ja matkaraportit Standardien mukaiset määrittelyt Vaikutukset kv. standardeihin ja tarvittavat uudet standardit Kiitos! 7