Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia

Transkriptio

1 Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia 1

2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Studio Risto Laine (s.7 ylempi kuva, s.10 molemmat kuvat) Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN:

3 Tiivistelmä Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia on puolustusministeriön hallinnonalan strategisen suunnitelman osastrategia, jolla toimintaa ohjataan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia perustuu hallinnonalan yhteisiin arvoihin, joita ovat turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Strategia sisältää sotilaalliseen maanpuolustukseen, muun yhteiskunnan ja viranomaisten tukemiseen, kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kokonaismaanpuolustukseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan, näköpiirissä olevat haasteet ja niihin liittyvät linjaukset. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet tulevat valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta kehityksestä sekä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteiskunta- ja ympäristöpoliittisesta kehityksestä. Päätavoitteena on huolehtia siitä, että sotilaallisella maanpuolustuksella on toiminnan edellyttämä alueisiin, toimitiloihin, asuntoihin ja ympäristöön liittyvä toimintaympäristö. Tämä edellyttää valtakunnallista varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkostoa, jota kehitetään poikkeusolojen vaatimukset huomioon ottaen kestävästi osana ympäröivää yhteiskuntaa. Sotilaallisen maanpuolustuksen ohella huolehditaan myös kehittyvään viranomaisyhteistyöhön, virka-aputoimintaan, kansainväliseen yhteistoimintaan, sotilaalliseen kriisinhallintaan ja kokonaismaapuolustukseen liittyvästä strategian mukaisesta yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan kehittämisestä. Toiminnassa keskeistä on vastuullisuus, tehokkuus ja taloudellisuus. Tavoitteena on ottaa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen näkökulma edistyksellisesti ja ennakoivasti huomioon kaikessa toiminnassa. Yhdyskuntapoliittisesti tavoitteena ovat yhdyskuntarakenteeltaan kestävät, toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat sotilasalueet. Ympäristöpoliittisesti tavoitteena on haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus, parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen sekä aiheutettujen ongelmien vastuullinen hoitaminen. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toiminta perustuu jatkuvaan parantamiseen, korkeatasoiseen osaamiseen ja tehokkaaseen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä maanpuolustuksellisen tietoturvallisuuden vaatimukset huomioivaan avoimeen ja luotettavaan tiedonvälitykseen. Strategian linjaukset sisällytetään hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisiin tavoite- ja kehittämisohjelmiin, jotka toteutetaan ja resursoidaan toiminnan ja talouden pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu-, toteutus- ja seurantajärjestelmällä. 1

4 Sisällysluettelo: 1. Johdanto Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat, keskeiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet ja strategia Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet Yhdyskuntapoliittinen strategia Ympäristöpoliittinen strategia Strategian toimeenpano, arviointi ja kehittäminen

5 1. Johdanto Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia on puolustusministeriön hallinnonalan strategisen suunnitelman osastrategia vuosille Strategia sisältää hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan, toimintaympäristön ja toiminnan yhteistyösuhteet. Strategia ohjaa toimintaa puolustushallinnon strategisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintaa ohjaavat myös toimialaa koskeva kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö ja sopimukset sekä yhteiskuntaa, alueita, kiinteistöjä, toimitiloja ja ympäristöä koskevat yleiset politiikat ja strategiat. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia tarkistetaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten ja hallinnonalan strategisen suunnitelman mukaisesti. 3

6 2. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat, keskeiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiselle toiminnalle on tyypillistä laaja verkottuminen ja yhteistyö. Puolustushallinnossa tämä vielä korostuu kumppanuusohjelmien ja kiinteistöuudistuksen mukaisen toimintamallin johdosta. Puolustushallintoyhteistyö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat ovat puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta, sen strategisesta suunnittelusta, ohjaamisesta ja toteuttamisesta. Puolustusministeriö sovittaa kansalliset ja kansainväliset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset kehitysnäkymät maanpuolustuksen kehittämisen suuntalinjoihin. Puolustusvoimat vastaa puolustusministeriön ohjauksessa toimintaansa liittyvästä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta, jossa keskeistä on varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkoston alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja ympäristöön liittyvien toiminta- ja kehittämisedellytysten luominen, ylläpitämien ja kehittäminen. Puolustusvoimilla on ympäristönsuojelulain mukainen toiminnanharjoittajan vastuu ja siihen liittyvä selvilläolovelvollisuus. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusministeriön ja puolustusvoimien ohjauksessa hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä toimialan palveluiden järjestämisestä. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan yhteistyöelimenä on Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen johtoryhmä, jossa ovat edustettuina puolustusministeriö, Pääesikunta ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. 4

7 Kansallinen yhteistyö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on laaja yhteistyö kansallisten yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. Puolustushallinto on valtakunnallinen toimija ja hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa korostuu yhteistoiminta valtion keskus-, alue- ja paikallishallintojen sekä maakunta- ja kuntahallintojen kanssa. Toimialalle on tyypillistä myös laaja yhteistyö alan yritysten ja etujärjestöjen kanssa. Maanpuolustukseen tarvittavat alueet, toimitilat, rakenteet ja asunnot puolustushallinto järjestää valtion kiinteistöstrategian mukaisesti pääasiassa yhteistyössä valtion omistajahaltijoiden kanssa. Yhteistoiminta perustuu toimijoiden välisiin yhteistoiminta-, puite- ja vuokrasopimuksiin. Valtiovarainministeriön alainen Senaatti-kiinteistöt järjestää pääosan puolustushallinnon tarvitsemista toimitiloista, liikenne- ja viestintäministeriön alaiset Ilmailulaitos, IP-kiinteistöt Oy ja Tiehallinto lentotoimintaan liittyvät tilat, valtiovarainministeriön alainen Kruunuasunnot Oy työsuhdeasunnot ja maa- ja metsätalousministeriön alainen Metsähallitus maa- ja vesialueet. Puolustushallinto vuokraa alueita, toimitiloja, rakenteita ja asuntoja myös muilta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Myös ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on laaja yhteistyö valtion ja kuntien ympäristöviranomaisten sekä toimialaan liittyvien yritysten, etujärjestöjen yms. toimijoiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa puolustushallinnon toimintaa. Hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristötoimiala vastaa toimialansa kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään erityisesti EU- ja NATO/PFP -maiden sekä Itämerenalueen ja Pohjoismaiden kanssa. 5

8 3. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö käsittää: Sotilaallisen maanpuolustuksen edellyttämät alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin, asuntoihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Muun yhteiskunnan ja viranomaisten tukemiseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan. Kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan ja toimialan siviilikriisinhallintayhteistoiminnan. Kokonaismaanpuolustukseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan. 6 Puolustusjärjestelmään (yleinen asevelvollisuus, sotilaskoulutus, alueellinen puolustus yms.) kuuluu koko maan kattava varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkosto. Yksittäiset varuskunnat ovat suuria yhteiskunnan laitoksia (sotilaallisia yhdyskuntia), joilla on maanpuolustuksellisen merkityksen lisäksi laajat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuurilliset vaikutukset sijaintipaikkakunnillaan. Puolustushallinnon aktiivisessa käytössä on sotilasalueita noin 0,3 milj. ha ja toimitiloja ja erilaisia rakenteita noin 3,5 milj.m2. Pysyvien sotilasalueiden ja niiden lähiympäristön lisäksi yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia aiheutuu puolustusvoimien oikeudesta järjestää tilapäisiä harjoituksia muillakin alueilla ja siitä, että valtakunnan turvallisuuden valvonta koskee koko valtakunnan maa-, vesi- ja ilmatilaa. Poikkeusoloihin liittyvällä valmiuden kohottamisella on rauhanajasta poikkeavia yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiseen toimintaan käytetään tällä hetkellä noin 10 % puolustusbudjetista ja noin 15 % puolustusvoimien toimintamenoista. Määrärahatarve on lisääntynyt varuskuntaverkoston rationalisointiin liittyvien investointien, lakkautettujen kohteiden ympäristöllisen puhdistamisen, energian hintojen nousun, turvallisuus-, ympäristö- yms. vaatimusten vuoksi. Sama kehityssuunta näyttäisi jatkuvan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Puolustushallinnon yhdyskuntapolitiikka toteuttaa valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa noudattaen toimialaa koskevia yleisiä yhteiskunta-, alue-, kiinteistö-, toimitila- yms. politiikkoja ja strategioita. Yhdyskuntapoliittinen toiminta suunnataan siten, että sotilaallisella maanpuolustuksella on pitkäjänteiset ja kustannustehokkaat alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Puolustushallinnon ympäristöpolitiikka toteuttaa valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa noudattaen toimialaa koskevia ympäristönsuojelu-, ympäristöterveys-, ympäristöturvallisuus- yms. politiikkoja ja strategioita. Ympäristöpoliittinen toiminta suunnataan siten, että sotilaallisella maanpuolustuksella on pitkäjänteiset, ympäristöllisesti kestävät ja yhteiskuntavastuulliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.

9 4. Puolustushallinnon yhdyskuntaja ympäristöpoliittiset haasteet ja strategia Puolustushallinnon strategiatyö perustuu eri skenaarioihin, joita ovat syvenevä globalisaatio, tiivistyvä yhteistyö ja rauhallisempi maailma, nykyisenkaltainen kehitys jatkuu ja talouskehitys pysähtyy, yhteistyö lamaantuu kansainvälisten rakenteiden heikentyessä ja valtioiden väliset konfliktit lisääntyvät. Skenaarioiden aiheuttamien haasteiden erilaisuus konkretisoituu hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa yleisen yhteiskuntakehityksen, käytettävissä olevien resurssien sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Lähtökohtana eri skenaarioiden mukaisessa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa on luoda omalta osaltaan edellytykset sille, että sotilaallisella maanpuolustuksella on uskottava suorituskyky ehkäistä ja torjua Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhkat sekä tukea muuta yhteiskuntaa ja viranomaisia laajaalaisten turvallisuusuhkien torjunnassa 2020-luvun turvallisuusympäristössä Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet: Kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä aiheutuvien yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten muutosten oikea-aikainen tunnistaminen ja yhteen sovittaminen maanpuolustuksen kehittämisen suuntalinjojen kanssa. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten (alueet, toimitilat, ympäristö, tarvittavat määrärahat yms.) toimintaedellytysten turvaaminen kansallisessa ja kansainvälisessä kehityksessä. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan (alueet, toimitilat, rakenteet, asunnot, ylläpito, ympäristönsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu yms.) tehokkuuden, taloudellisuuden, innovatiivisuuden ja vastuullisuuden kehittäminen. Varautuminen yhteiskuntaan kohdistuvien erilaisten uhkien ennalta ehkäisyyn, torjuntaan ja viranomaisyhteistyöhön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa. Kehittyvän kansainvälisen yhteistoiminnan, sotilaallisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallintayhteistyön edellyttämän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan kehittäminen. 7

10 4.2 Yhdyskuntapoliittinen strategia Yhdyskuntapoliittisen strategian avulla jalkautetaan tunnistetut haasteet toimialan toimintaan ja kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimialan päätavoite on huolehtia siitä, että puolustushallinnolla on toiminnan edellyttämä valtakunnallinen varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkosto. Yksittäisten sotilasalueiden osalta tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne ja luonteva integrointi ympäröivään yhteiskuntaan. Sotilasalueilla tavoitteena on toiminnan edellyttämä tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvä toimintaympäristö. Vuoteen 2025 ulottuvalla tarkasteluvälillä yhdyskuntapoliittinen strategia käsittää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa seuraavia asiakokonaisuuksia: Yhdyskuntapoliittiseen kehitykseen, säädöksiin, sopimuksiin yms. liittyvä toiminta Yhdyskuntapoliittinen toiminta perustuu yleiseen yhteiskuntakehitykseen (ml. kaavoitus-, kiinteistö-, rakennus-, sopimus- yms. toiminnan kehittäminen), jota seurataan ja jonka kehitykseen vaikutetaan maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Osallistumalla yhteiskuntapoliittiseen kehittämiseen tavoitteena on varmistaa maanpuolustuksellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen ja luoda edellytyksiä kehityksestä seuraavien toimenpiteiden joustavaan jalkauttamiseen puolustushallintoon. Puolustushallinnon yhdyskuntapoliittinen toiminta noudattaa valtiokonsernin toimialakohtaisia politiikkoja ja strategioita kuten valtion kiinteistö- ja toimitilastrategiaa. Käytännön toiminta perustuu strategioiden perusteella laadittuihin aie-, yhteistoiminta-, puite-, kumppanuus- ja vuokrasopimuksiin. Puolustushallinnon tavoitteena on maanpuolustuksen edut huomioon ottavan toimialakohtaisen politiikka-, strategia- ja sopimusrakenteen ylläpitäminen ja kehittäminen. Alue- ja tilahallintaan liittyvä kehittäminen Alue- ja tilahallinta perustuu puolustushallinnossa voimassa olevaan hallintorakenteeseen, puolustushallinnon toimijoiden (puolustusministeriö, puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos) väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sekä toimijoiden antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Hallintarakenteen toimivuutta tarkastelemalla ja asianmukaisesti kehittämällä varmistetaan kunakin ajankohtana vastuullinen, laadukas ja kustannustehokas alue- ja tilahallinta. Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti tilaaja tuottaja-, kumppanuus- yms. toimintamalleja. 8

11 Alue- ja tilahallinnan kehittämisessä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA PARANTAMINEN Alue- ja tilahallinnan painopiste suunnataan sotilaalliseen maanpuolustukseen. Toiminnassa varaudutaan myös poikkeusolojen alue- ja tilahallintaan, jossa keskeistä on yhteistyö Puolustustalouden suunnittelukunnan, Huoltovarmuuskeskuksen, pooliorganisaation, yritysten yms. sidosryhmien kanssa. Tavoitteena ovat tarpeiden edellyttämät ja rauhan aikana testatut koko yhteiskuntaan integroidut järjestelyt, jotka ovat joustavasti otettavissa käyttöön valmiuden kohottamisen edellyttämässä laajuudessa. Alue- ja tilahallinta vastaa omalta osaltaan kokonaismaanpuolustukseen (ml. vapaaehtoinen maanpuolustus, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen YETT-strategia) ja kehittyvään viranomais- ja virka-apuyhteistyöhön liittyvistä yhdyskuntapoliittisista toimenpiteistä, joihin sisältyy alueiden ja tilojen yhteiskäyttöä, tarvittavien valmiuksien ja yhteistyöverkostojen kehittämistä yms. toimintaa. Alue- ja tilahallinta vastaa omalta osaltaan myös kansainväliseen kriisihallintaan liittyvistä yhdyskuntapoliittisista toimenpiteistä (alue- ja toimitilajärjestelyt, ylläpito yms.), jotka toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Toimintaan liittyy myös toimialan siviilikriisinhallintayhteistyötä. Toimialan kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa yhdyskuntapoliittisen toiminnan kansainvälisen vertailun. Tavoitteena on myös toiminnan yhteensopivuus EU- ja NATO /PFP- yhteistoimintaan. Yhdyskuntapoliittisin toimin edistetään myös sotilasalueisiin mahdollisesti liittyviä kansainvälisiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Alue- ja tilahallinta edellyttää luotettavaa ja toimivaa tiedonhallintaa. Tavoitteena on tiedonhallintajärjestelmä, joka puolustushallinnon lisäksi hyödyttää myös puolustushallinnon yhdyskuntapoliittisia kumppaneita (alueiden, tilojen yms. omistajahaltijoita) ja hyödyntää tehokkaasti myös kumppanien tietojärjestelmiä. Tavoitteena on kehittää alue- ja tilahallinnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurantaa ja siihen liittyviä mittareita ja indikaattoreita sekä tehostaa myös yhdyskuntapoliittista raportointia ja tiedotustoimintaa. Varuskuntien ym. sotilasalueiden toiminta- ja kehittämissuunnittelu Valtakunnallinen sotilasalueverkosto perustuu turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin. Verkoston yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toiminta- ja kehittämisedellytykset liitetään yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisin toimenpitein valtakunnalliseen, maakunnalliseen ja kunnalliseen kehitykseen ja alueidenkäytönsuunnitteluun. Yksittäisiä sotilaskohteita kehitetään puolustushallinnon johdolla maanpuolustuksellisista lähtökohdista yhteistyössä Senaatti- kiinteistöjen, Metsähallituksen, Ilmailulaitoksen, Tiehallinnon, Kruunuasunnot Oy:n, maakuntien, kuntien yms. viranomaisten, kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Kehittäminen perustuu kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa keskeisiä seikkoja ovat ase- ja sotatekniikan edellyttämät vaatimukset, taloudellisuus, ympäristönsuojelu ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. 9

12 Yhdyskuntapoliittisella suunnittelulla sotilaskohteet integroidaan ympäröivään yhteiskuntaan, edistetään tasapainoista yhteiskunta- ja aluekehitystä sekä sotilaalliseen toimintaan liittyvää kumppanuus- yms. toimintaa. Yhteiskunnallisella, taloudellisella ja kulttuurillisella yhteistoiminnalla vaikutetaan myönteisesti maanpuolustustahtoon ja edistetään myös yhteistoimintaa yhteiskunnan eri häiriötilanteita silmällä pitäen. Yhdyskuntapoliittisessa suunnittelussa tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen tarvitsema tarkoituksenmukainen alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvä toimintaympäristö ja sen tehokas ja taloudellinen käyttö. Suunnittelussa huomioidaan myös terveyteen, turvallisuuteen ja kulttuuriin liittyvät seikat. Suunnittelussa selvitetään myös alueiden ja tilojen moninaiskäyttömahdollisuudet sekä mahdolliset muuhun käyttöön luovutettavissa olevat alue- ja tilakokonaisuudet. Alueiden ja toimitilojen vuokraus- ja ylläpitotoimintaan liittyvä kehittäminen Puolustushallintoon kohdistuu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jatkuvaa muutospainetta. Puolustusvoimien rauhan ajan kehittämisen ja toimintojen sijoittamisen lähtökohtana ovat sen päätehtävät. Pysyvistä ja kiinteistä järjestelmistä siirrytään joustavampiin, enemmän liikkumatilaa antaviin toiminta- ja hallintomalleihin. Yhdyskuntapoliittinen vuokraus- ja ylläpitotoiminta tapahtuu kiinteistöuudistuksen mukaisella toimintamallilla ja yhteistoiminnalla. Sotilaskohteiden aluetarpeet pyritään toteuttamaan ensisijassa nykyisten alueiden käyttöä tehostamalla ja hyödyntämällä valtion omistamia alueita. Järjestelyt toteutetaan yhteistyöllä kumppanien kanssa tarkoitukseen parhaiten sopivalla osto-, vuokraus-, vaihto-, käyttöoikeus- yms. toteutustavalla. Suurimpia yhdyskuntapoliittisia haasteita ovat toimitilakustannusten (pääoma- ja ylläpitokustannukset) elinkaarenaikainen hallinta ja näköpiirissä oleviin toimitilatarpeisiin tarvittavien määrärahojen riittävyys. Haasteisiin vastaaminen edellyttää oikeaaikaista alue- ja toimitilavaikutusten huomioon ottamista jo politiikka-, strategia- ja ohjelmatason suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti hallinnonalalle muodostuviin kustannuksiin. Alue- ja toimitilatarpeiden tehokkaalla tarve-, hanke-, toteutus- ja ylläpitosuunnittelulla sekä toteutuksella tuotetaan tarkoituksenmukaiset, laadukkaat ja kustan- 10

13 nustehokkaat alueet ja toimitilat. Jatkuvan muutoksen johdosta varaudutaan toimitilojen ja rakenteiden osalta myös muuntojoustavuuteen. Puolustushallinto vastaa alue- ja tilatarpeiden määrittelystä ja kiinteistöjen omistajahaltijat investoinneista. Toimitilatarpeet tulee täyttää ensisijassa puolustusvoimien nykyisten tilojen tilatehokkuutta parantamalla, vuokravaikutuksettomalla peruskorjauksella ja muulla korjaustoiminnalla. Hankkeen edellyttäessä uusinvestointia huomioidaan myös muiden paikkakunnalla olevien tilojen käyttökelpoisuus. Toimitilajärjestelyissä otetaan huomioon elinkaarikustannukset ja pyritään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan kiinteistöjen ylläpidon. Hyvällä hoidolla varmistetaan tilojen ja rakenteiden pitkäikäinen käytettävyys ja arvon säilyminen. Puolustushallinnon yhdyskuntapoliittisen toiminnan yksi lähiajan prioriteetti on kiinteistökannassa todetun korjausvajeen ripeä poistaminen siten, että etusija annetaan mahdollisten terveyshaittojen eliminoinnille. Tämä on tärkeätä tilojen käytettävyyden ja myös kiinteistökustannusten hallinnan kannalta. Toinen kiireellinen hanke on räjähdevarastoinnin saattaminen säädösten ja materiaalin säilyvyyden edellyttämään kuntoon. Kiinteistöjen ylläpitoa markkinaehtoistetaan omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä tilaaja- tuottaja- ja kumppanusmalleja soveltamalla. Toiminnan kehittämisessä keskeistä on palveluiden sisältö, laatu ja kustannustehokkuus. Toiminnan ja tilojen energiatehokkuudella on tärkeä merkitys kustannusten hallinnassa. Energian hinta näyttää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa nousevan. Puolustushallinto pyrkii energiansäästöä edistävään toimintaan ja toimitilaratkaisuihin. Tilojen energiatehokkuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä on edellä mainitun korjausvajeen ripeän poistaminen yhteistyössä tilojen omistajahaltijoiden kanssa. Energiankulutuksella on keskeinen merkitys myös ympäristön kannalta. Tavoitteena on tukea ilmaston lämpenemistä hillitsevää kehitystä ja suosia energian käytössä mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä polttoaineita. Osaamiseen liittyvä kehittäminen Kehittyvä yhdyskuntapoliittinen toiminta (kustannustehokas alue- ja tilahallinta, pitkävaikutteiset alue- ja tilajärjestelyt yms.) edellyttää ajankohdan haasteiden mukaista osaamista (edunvalvonta, kilpailutus, tekninen, taloudellinen ja oikeudellinen osaaminen yms.). Tavoitteena on toimialan edellyttämä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen, jossa oman osaamisen lisäksi hyödynnetään muun yhteiskunnan osaamista kumppanuus- yms. yhteistoiminnalla. Toiminnan erityispiirteiden vuoksi yhdyskuntapoliittiseen toimintaan kohdistuu tekniikkaa, turvallisuutta, terveyttä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevia erityisvaatimuksia, jotka edellyttävät myös erityisosaamista. Myös tiedonhallinta on haaste yhdyskuntapoliittiselle toiminnalle, jossa puolustushallinnon lisäksi on monia kumppaneita ja muita sidosryhmiä. Tiedon saatavuus ja luotettavuus sekä erilaisten tietojärjestelmien hyödyntäminen edellyttävät turvallisuuden ja taloudellisten resurssien ohella osaamista. 11

14 4.3 Ympäristöpoliittinen strategia Ympäristöpoliittisen strategian avulla jalkautetaan tunnistetut haasteet toimialan toimintaan ja kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimialan päätavoite on huolehtia siitä, että sotilaallisella maanpuolustuksella on ympäristöön (ympäristönsuojelu, -terveys ja -turvallisuus) liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset ja että ympäristönäkökulma otetaan toimintaedellytysten sallimissa puitteissa huomioon kaikessa toiminnassa. Varuskuntakohtaisena tavoitteena on hyvät ja tarkoituksenmukaiset työ-, palvelu- ja asuinolosuhteet. Puolustushallinto kantaa vastuunsa kestävästä kehityksestä, jolla on taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen ulottuvuus. Ympäristöpoliittisessa ja myös yhdyskuntapoliittisessa strategiassa otetaan huomioon Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi ja siitä johtuvat hallinnonalaa koskevat haasteet. Kestävän kehityksen aikajänne (2030) vastaa puolustusministeriön strategian aikajännettä ja strategiaa toteutetaan käytettävissä olevien resurssien, yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen sallimissa rajoissa. Suomen kestävän kehityksen strategiassa keskeistä on tasapaino luonnonvarojen käytön ja suojelun välillä (ilmastomuutos, luonnon monimuotoisuus, materiaalitehokkuus, uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, fossiiliset polttoaineet, Itämeren suojelu, saamelaisalueen kestävä kehitys yms.), kestävät yhdyskunnat kestävässä aluerakenteessa (aluerakenteen kehittäminen, alue- ja rakennepolitiikka, ehyet yhdyskunnat ja hyvä elinympäristö, maaseudun elinvoimaisuus, julkisten palveluiden saatavuus, toimiva liikennejärjestelmä yms.), hyvinvointia koko elinkaaren ajan (terveysuhat, kulttuurillinen omaleimaisuus, arvokeskustelu yms.), talous kestävän kehityksen turvaajana (hyvinvointi ja omien vahvuuksien hyväksikäyttö, korkea osaaminen, elinikäinen oppiminen, elinkeinopolitiikka, tuottavuus, julkisen sektorin rahoitus yms.), Suomi globaalina toimijana ja vastuunkantajana (YK ja sen vuosituhattavoitteet, EU, lähialueet, uudet teknologiat, tietotekniikka yms.) ja kestävien valintojen tukeminen (kestävät valinnat, koulutus, innovaatiot, tehokkaat ja vaikuttavat ohjauskeinot yms.). Vuoteen 2025 ulottuvalla tarkasteluvälillä ympäristöpoliittinen strategia käsittää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa seuraavia asiakokonaisuuksia: Ympäristöpoliittiseen kehitykseen, säädöksiin, sopimuksiin yms. liittyvä toiminta 12 Suomen ympäristöpoliittista toimintaa ohjaa kansallisen toiminnan ohella erityisesti Euroopan Unioni. Toimialan kehittymistä seurataan ja kehitykseen vaikutetaan maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Osallistumalla ympäristöpoliittiseen kehittämiseen tavoitteena on varmistaa maanpuolustuksellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen ja luoda edellytyksiä kehityksestä seuraavien toimenpiteiden joustavaan jalkauttamiseen puolustushallintoon.

15 Puolustushallinnon ympäristöpoliittinen toiminta noudattaa valtiokonsernin toimialakohtaisia politiikkoja ja strategioita kuten edellä mainittua Suomen kestävän kehityksen strategiaa. Puolustushallinnon toimintaan liittyvät monet kansainväliset ympäristösopimukset ja erilaiset ympäristöpoliittiset ohjelmat, kuten Kioton ilmastosopimus, Rion biodiversiteettisopimus, Montrealin otsonikerrosta koskeva sopimus, Baselin ongelmajätesopimus, merien suojelua koskeva MARPOL, Itämerensuojelua koskeva HEL- COM, EU:n NATURA suojeluohjelma, kansalliset suojeluohjelmat, valtakunnallinen jätesuunnitelma ja valtakunnallinen meluntorjuntaohjelma. Lähtökohtana on sopimusten ja ohjelmien mukainen toiminta ja osallistuminen niiden kehittämiseen maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Ympäristöhallintaan liittyvä kehittäminen Ympäristöhallinta perustuu puolustushallinnossa voimassa olevaan hallintorakenteeseen, puolustushallinnon toimijoiden (puolustusministeriö, puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos) väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sekä toimijoiden antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Hallintarakenteen toimivuutta tarkastelemalla ja asiamukaisesti kehittämällä varmistetaan kunakin ajankohtana vastuullinen, tehokas ja laadukas ympäristöhallinta (ympäristönsuojelu, ympäristöterveys ja turvallisuus). Puolustushallinnossa on käytössä ISO 9001-laadunhallintajärjestelmä ja laatupolitiikka. Tavoitteena on soveltaa toimintaan myös ISO ympäristöhallintajärjestelmää. Järjestelmää käyttävät monet yhteistyökumppanit ja useat EU- ja NATO / PFP-maat, joten sen käyttöönotto edistää toiminnan kansallista ja kansainvälistä vertailua ja yhteensopivuutta. Ympäristöhallinnan kehittämisessä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA PARANTAMINEN Ympäristöhallinnan painopiste suunnataan sotilaalliseen maanpuolustukseen. Ympäristöhallinnalla kehitetään myös kokonaismaanpuolustukseen (ml. vapaaehtoinen maanpuolustus, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen YETT -strategia) ja kehittyvään viranomais- ja virka-apuyhteistyön liittyvää puolustushallinnolta tarvittavaa valmiutta ja kykyä tukea muuta yhteiskuntaa esimerkiksi erilaisissa ympäristöllisissä häiriötilanteissa. Ympäristöhallinta vastaa omalta osaltaan poikkeusolojen edellyttämistä ympäristöpoliittisista toimenpiteistä. Kansainvälisiä kriisejä arvioidaan nykyään myös ympäristöllisten vaikutusten näkökulmasta. 13

16 Tavoitteena on edistää kriisien hallintaa osallistumalla yhteiskuntaan mahdollisesti kohdistuvien erilaisten uhkien ympäristölliseen etukäteisarviointiin. Ympäristöhallinta vastaa omalta osaltaan kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvistä ympäristöpoliittisista toimenpiteistä, jotka toteutetaan vastuullisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Toimintaan liittyy myös toimialan siviilikriisinhallintayhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö ja kehittyvä kriisinhallinta ovat haaste ympäristöpoliittiselle toiminnalle mahdollistaen samalla toiminnan kansainvälisen vertailun. Tavoitteena on myös toiminnan yhteensopivuus EU- ja NATO /PFP yhteistoimintaan (ml. NATO standardit, STANAG 7141 ja MC 469). Ympäristöpoliittisin toimin edistetään myös sotilasalueisiin mahdollisesti liittyviä kansainvälisiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Ympäristöhallinta edellyttää luotettavaa ja toimivaa tiedonhallintaa. Tavoitteena on tiedonhallintajärjestelmä, joka hyödyttää puolustushallinnon lisäksi myös ympäristöpoliittisia kumppaneita ja hyödyntää tehokkaasti myös kumppanien tietojärjestelmiä. Tavoitteena on kehittää ympäristöhallinnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurantaa ja siihen liittyviä mittareita ja indikaattoreita sekä tehostaa myös ympäristöpoliittista raportointia ja tiedotustoimintaa. Varuskuntien ym. sotilasalueiden toiminta- ja kehittämissuunnittelu Puolustushallinnon ympäristöpoliittisessa toiminnassa painopiste on läheisyysperiaatteen mukaisesti sotilasalueilla tapahtuvassa toiminnassa. Ympäristönsuojelulla on tärkeä merkitys myös sotilasalueiden kehittämisessä. Varuskuntasuunnittelu sisältää ympäristöohjelman ja maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnittelun, joiden avulla sotilasalueilla tapahtuva toiminta ja suojelulliset intressit sovitetaan yhteen. Ympäristönsuojeluun liittyvä kehittäminen Ympäristönsuojelun kehittämisessä lähtökohtana on haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus sekä parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen. Johtavana periaatteena on vastuu toiminnan ympäristövaikutuksista. Tähän sisältyy myös aiheutettujen haittojen vastuullisen hoitaminen. Ympäristönsuojelutoiminnassa on monia ajankohtaisia hankkeita, joista tässä yhteydessä mainitaan materiaalitehokkuuden, jätehuollon ja melunhallinnan kehittäminen, maaperän, vesien ja ilman suojelu sekä luonnonsuojelu. 14

17 Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon kehittäminen Puolustushallinto on suurimpia materiaalin käyttäjiä Suomessa. Hankintapolitiikkaa kehitetään yhteistyössä materiaalipoliittisen ohjelman kanssa. Tavoitteena on vähentää haitallisten ympäristövaikutusten syntyä, joka on myös valtakunnallisen jätestrategian ensisijainen tavoite. Muut puolustushallinnon jätehuollon kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat kierrätyksen ja uusiokäytön lisääminen sekä välttämättä syntyvän jätteen turvallinen loppusijoitus. Kansainvälinen ympäristöpoliittinen haaste on ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen sotavarustuksen kehittämisessä. Melunhallinnan kehittäminen Melunhallinnan kehittäminen on haaste, johon vastataan valtakunnallisen meluntorjuntaohjelman linjausten mukaisesti. Puolustushallinnon melu aiheutuu pääasiassa puolustusvoimien lento-, ampuma- ja räjäytystoiminnasta. Tavoitteena on kehittää melunhallintaa, selvittää melualueet ja toteuttaa toiminnassa melua vähentäviä ratkaisuja. Tärkeä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen meluntorjuntatoimi on riittävien suoja-alueiden varaaminen ampuma- ja harjoitusalueiden sekä asutuksen ja melulle herkkien toimintojen välille. Tähän pyritään yhteistyöllä kaavoitusviranomaisten kanssa. Maaperän, vesien ja ilman suojelu Puolustusvoimien toiminta on lakisääteistä ja käytettävän puolustusmateriaalin tekninen kehitys noudattaa kansainvälisen aseteollisuuden kehitystä. Toiminnasta aiheutuu päästöjä, kulutusta yms. vaikutuksia maa-, vesi- ja ilmatilaan. Puolustushallinto pyrkii toimintamalleillaan ehkäisemään ympäristöhaittoja sekä seuraa ja dokumentoi toimintansa ympäristövaikutuksia. Vaarallisten kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan. Aiemmasta toiminnasta pilaantuneet alueet inventoidaan ja niille luodaan riskiluokitus- ja priorisointijärjestelmä. Tarvittavat puhdistustoimenpiteet tehdään säädösten edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on soveltaa toimintaan parasta ja myös taloudellisesti toteutettavissa olevaa teknologiaa edustavia ympäristönsuojelua edistäviä ratkaisuja. Lähiajan painopistealueita ovat ampumaratojen lyijynhallinnan kehittäminen ja pohjavesien suojelu sekä ilmaston muutoksesta aiheutuvat toimenpiteet. Luonnonsuojeluun liittyvä kehittäminen Puolustushallinnon aktiivisessa käytössä on noin 0,3 milj. hehtaaria alueita, joista huomattava osa kuuluu myös erilaisiin suojeluohjelmiin; Euroopan Unionin Natura 2000 suojeluohjelmaan ja kansallisiin rantojen-, harjujen-, soiden-, lehtojen-, 15

18 vanhojen metsien-, kallioalueiden-, yms. suojeluohjelmiin. Alueilla on myös harvinaisia eliö- ja kasvilajeja elinympäristöineen. Sotilasalueilla todetut luontoarvot osoittavat, että sotilaskäytön yhteydessä on pystytty säilyttämään alueen luontoarvot ja jopa niitä lisäämään. Luonnonsuojelussa tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelu yhteistyössä Metsähallituksen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Toiminta perustuu toimintaedellytysten sallimissa rajoissa luonnon kannalta mahdollisimman hyvään käytäntöön. Osaamiseen liittyvää kehittämistä Ympäristöpoliittinen toimiala kehittyy jatkuvasti ja edellyttää ajankohdan haasteiden mukaista osaamista. Tavoitteena on toimialan edellyttämä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen, jossa oman osaamisen lisäksi hyödynnetään muun yhteiskunnan osaamista kumppanuus- yms. yhteistoiminnalla. Ympäristöalan osaamista kehitetään vastaamaan myös poliittisten linjausten mukaan laajenevan viranomaisyhteistyön ja virka-aputoiminnan edellyttämiä valmiuksia, sillä konkreettinen yhteistyö saattaa koskea esim. yhteiskuntaan kohdistuvia erilaisia ympäristöhäiriöitä, - onnettomuuksia ja katastrofeja. Ympäristökoulutus on haaste, johon panostetaan. Tavoitteena on antaa ympäristökoulutusta henkilöstölle tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Yleisen asevelvollisuuden perusteella puolustushallinnolla on yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutusmahdollisuus varusmiesten ympäristöllisiin asenteisiin ja luontosuhteeseen. Tavoitteena on sotilaskoulutuksen sallimissa rajoissa edistää varusmiesten ja reserviläisten ympäristöllisiä valmiuksia. Kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin osallistuville annetaan tehtäviensä edellyttämä ympäristökoulutus, jotta osallistujilla on valmiudet toimia myös ympäristöllisesti edistyksellisesti kriisihallintaoperaatioissa ja niihin liittyvässä yhteistoiminnassa. 16

19 5. Strategian toimeenpano, arviointi ja kehittäminen Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella strategialla varmistetaan osaltaan puolustushallinnon pitkän aikavälin tavoitetilan saavuttaminen. Strategia perustuu toimialan ydintehtäviin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Tavoitteisiin pääsy varmistetaan sisällyttämällä strategian linjaukset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisiin tavoite- ja kehittämisohjelmiin (alue-, tila- ja ympäristöhallinnan kehittäminen, alue-, toimitila-, ylläpito- ja ympäristöohjelmat, osaamisen kehittäminen), jotka sisällytetään toiminnan ja talouden pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu-, toteutus- ja seurantajärjestelmään sekä toimeenpannaan ja resursoidaan TTS- ja TA -toiminnalla. Puolustusministeriö ohjaa puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelua yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen strategian toteuttamiseksi. Ministeriö vastaa siitä, että strategian keskeiset linjausten sisällytetään tulevien vuosien hallitusohjelmiin ja valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin. Toiminnan suunnittelu-, päätöksenteko-, toteutus-, raportointi- ja arviointijärjestelmä (ml. hallinnolliset ohjeet ja määräykset, tiedonhallinta, indikaattorit, mittarit yms.) tarkistetaan strategian linjausten mukaisesti tuottamaan tehokkaasti, taloudellisesti ja vastuullisesti alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen strategian toteutumista arvioidaan laajemmin selontekojen syklissä. Strategian toteutumista arvioidaan myös vuosittain osana puolustushallinnon toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Strategia tarkistetaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten ja puolustushallinnon strategisen suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon toteuttamisesta saadut kokemukset ja kehittämistarpeet. 17

20 Puolustusministeriö Puhelin: vaihde (09) Eteläinen Makasiinikatu 8 Telefaksi: (09) PL 31, HELSINKI