KORVAAVA UUDISRAKENTAMINEN JA SANEERAUS

Transkriptio

1 Laatija: Parikkalan Kunta, tekniset palvelut Harjukuja PARIKKALA Hanke: KIRJOLAN KOULUHANKE 2020 KORVAAVA UUDISRAKENTAMINEN JA SANEERAUS Parikkalan kunta, tekniset palvelut Harjukuja 6, Parikkala puh /

2 Sivu 2/20 KIRJOLAN KOULUKESKUS KORVAAVA UUDISRAKENTAMINEN JA OSITTAINEN SANEERAUS Kirjolan koulukeskushankkeen hankesuunnitelman laatimisesta on vastannut Kirjolan koulun suunnittelu- ja rakentamistoimikunta, johon ovat kuuluneet Ari Berg, kunnanhallituksen puheenjohtaja, toimikunnan puheenjohtaja Vuokko Ahoranta, hyvinvointi- ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sami Sinkkonen, elinvoima- ja elinympäristölautakunnan puheenjohtaja Ulla Kujanpää, kunnanhallituksen jäsen Antti Paajanen, valtuuston 1.varapuheenjohtaja Vesa Huuskonen, kunnanjohtaja Sarri Aalto, rehtori Hanna Aalto, opettaja, henkilöstön edustaja Heikki Määttänen, vs.rakentamispäällikkö, valmistelija / pöytäkirjanpitäjä, Käytetyt asiantuntijat Jarkko Valjus, Arkkitehtuuritoimisto Heimo Varis Oy Heimo Varis, Arkkitehtuuritoimisto Heimo Varis Oy Jussi Mertanen, Sisäilmatalo Kärki Oy Hankesuunnitelman laadintaa on edeltänyt koulukiinteistössä ilmenneet sisäilmaongelmat. Suunnittelu- ja rakentamistoimikunta on tehnyt tilanteesta esiselvitystä. Koulun rakenteelliset- ja sisäilmaongelmat on todettu lukuisien oppilaiden ja henkilökunnan oireilujen perusteella. Yleisien oireilujen vuoksi vanhimmassa osassa (luokkasiipi ja saliosa) on teetetty kuntotutkimus hankesuunnitelman tueksi. Selvitystyön perusteella tulee oppilasmäärät pysymään likimain nykyisellä tasolla. Oppilasennusteiden mukaisesti on määritelty tilaohjelma, huomioiden tulevat ryhmäkokojen muutokset. Lisäksi selvitystyössä ilmeni, etteivät koulukiinteistön tilat vastaa nykytiloiltaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia, ja että tilojen muokkaaminen saneerausosien osalta tämän mukaiseksi tulee olemaan uudisrakentamisesta huolimatta haastavaa.

3 Sivu 3/20 Esillä ovat olleet vaihtoehtoina; 1. Nykyisen koulurakennuksen saneeraus- ja muutostyö. Tässä laajimmat työt keskittyvät pääosin rakennusfysikaalisesti epäterveisiin rakennusosiin luokkasiipiosassa, sekä muutostöiden kannalta oleellisiin liittymiin. Näiltä osin tulisi saneeraustyö olemaan ongelmien laadusta ja laajuudesta johtuen mittava. Käytännössä luokkasiipiosa jouduttaisiin purkamaan kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Purku- ja rakennustyöstä huolimatta jää rakennukseen mahdollisia rakennusfysikaalisia riskikohtia, mm. ala- ja välipohjien osalta. Tekniikan osalta olemassa olevaa runkoa ei ole mitoitettu nykyaikaista ilmanvaihtoa varten, joten tilojen korkeudet jäävät ainakin käytävä- ja aulatilojen osalta mataliksi. Samoin ratkaisussa jää rakennuksen energiatehokkuus uudisrakentamista heikommaksi muutostyön ulkopuolelle jäävien rakenteiden osalta, kuten esim. alapohjarakenteet. Vaihtoehdossa rakennetaan laajennuksina uudet vaateaulat liittymäkohtiin. Muutostyössä tulisi pyrkiä olemassa olevien rakennusrunkojen puitteissa uuden opetussuunnitelman mukaisiin tilaratkaisuihin ja oppimisympäristöihin. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää väistötiloja.

4 Sivu 4/20 2. Nykyisen rakennuksen osittainen purku ja jäävien osien saneeraus kuten vaihtoehdossa 1. Tässä vaihtoehdossa jätetään jäljelle lähinnä uudempia osia, joiden osalta muutos- ja saneerausalat tulevat olemaan huomattavasti vaihtoehto 1;stä pienemmät. Vanhempaan osaa jää ainoastaan liikuntasali sekä viereiset nykyiset esikoulutilat. Näiltä osin perusparantamisen korjausaste on korkeampi. Vaihtoehdossa voidaan päästä tehokkaalla tilasuunnittelulla vaihtoehto 1;stä pienempään kokonaisneliömäärään. Eikä väistötiloja tarvita kuin ulkoliikuntapaikkojen sekä mahdollisesti teknisen työn, oppilashuollon ja esiopetuksen osalta. Ratkaisussa uuden opetussuunnitelman mukaisten tilojen rakentaminen on vaihtoehtoa 1 helpompaa, koska uudisrakennusosalla ei ole olemassa olevan rakennuksen rajoitteita. Lämmönjakohuone sijaitsee purettavaksi esitetyllä alueella, joten koko kiinteistön lämpötekniikka on tarkasteltava suunnittelun yhteydessä uudelleen.

5 Sivu 5/20 Edellytykset vaihtoehdoille Rakentaminen ja laajentaminen on kaavoituksellisesti ja rakennusoikeudellisesti mahdollista nykyiselle tontille. Hankesuunnitelman mukaiset tilaohjelmat laaditaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Laadinnassa huomioidaan annettavat taloudelliset reunaehdot. Laskelmien perusteena olevina oppilasmääränä hankkeen ennakoituun valmistumisaikaan v 2020 on käytetty; Esiopetus 32 oppilasta Luokat oppilasta Luokat oppilasta Lukio 51 oppilasta Liitteenä Oppilasmääräennustekaavio / henkilöstön tilatarveselvitys vuosille Esiopetuksen osalta lähtötietona on, että esiopetus Kiipolassa loppuu ja esiopetus keskitetään Kirjolan koulun yhteyteen. Molemmissa vaihtoehdoissa tulee olemassa olevissa säilytettäviksi tarkoitetuissa tiloissa tehtäväksi muutos- ja kunnostustöitä. Samoin tulee saneerattavaksi aiotun sali-/teknisen työn käsittävän rakennusosan osalta tehdä täydentäviä kuntotutkimuksia ja niiden edellyttämät toimet huomioidaan perusparantamisen tasoa määriteltäessä. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa laajennetaan olemassa olevaa teknisen työn osaa, sekä rakennetaan vanhalle osalle kengättömyyden vaatimat vaateaulat sisäänkäyntien yhteyteen. Esitys valittavasta vaihtoehdosta: Tehtyjen selvitysten perusteella esitetään vaihtoehtoa 2 jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Toteutusvaihtoehtojen vertailu löytyy hankesuunnitelman kohdasta 7.2. Tässä suunnitelmassa jatkotarkastelu keskittyy valitun vaihtoehdon tutkimiseen ja kehittämiseen suunnittelukilpailutuksen ja toteutuksen pohjaksi.

6 Sivu 6/20 Sisällysluettelo: 1 YHDYSHENKILÖT JA KÄYTETYT ASIANTUNTIJAT TOIMINNAN KUVAUS Kuvaus tilaajan toiminnasta Toiminta Henkilökunta Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Tilojen käyttö PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE Tilojen yhteiset perustelut Tilaryhmä x... Tilaryhmä...x HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman kuvaus Tilaluettelo ja tilavaatimukset Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Järjestelmävaatimukset Tilojen väliset yhteysvaatimukset SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Maaperätutkimus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset TOTEUTTAMISAIKATAULU HANKEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Rakenteelliset vaihtoehdot ja rakennustapakriteerit 18 8 PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Perustamiskustannukset Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET Rakennuksen ylläpitokustannukset... 20

7 Sivu 7/20 Liitteet Liite 1: Huonetilaohjelma Liite 2: Pohjapiirustukset, lähtötilanne Liite 3: Asemapiirustus, lähtötilanne Liite 4: Oppilasmäärä ennuste Liite 5: Kuntotutkimus Liite 6: Tonttikartta ja kaavaote

8 Sivu 8/20 1. YHDYSHENKILÖT Tilaaja / Rakennuttaja: Parikkalan kunta, tekniset palvelut vs.rakentamispäällikkö Heikki Määttänen Harjukuja 6, Parikkala * puhelin * heikki.maattanen@parikkala.fi Käyttäjät Kirjolan Koulu, rehtori Sarri Aalto Kirjolankatu 5, Parikkala * puhelin: * sarri.aalto@edu.parikkala.fi ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heimo Varis Oy Tulliportinkatu Savonlinna * Heimo Varis (heimo@arkvaris.com) * puhelin: * Jarkko Valjus (jarkko@arkvaljus.fi) * puhelin: Kuntotutkimukset: Sisäilmatalo Kärki Oy * Jussi Mertanen (jussi.mertanen@sisailmatalo.fi) * puhelin:

9 Sivu 9/20 2. TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kuvaus tilaajan toiminnasta Kirjolan koulukeskus on perusopetuksen koulu luokka-asteille 1-9. Lisäksi rakennuksessa toimii yksisarjainen lukio ja esiopetus. Oppilasmäärä on 337 oppilasta v Koulu on toiminut samalla paikalla v 1960-luvulta lähtien. Rakennukseen on tehty osittaisia muutos- ja perusparannustöitä vuosina ja Laajennusosat tehty vuosina ja Koulutoiminnan lisäksi tilat ovat kansalaisopiston, musiikkiopiston, yhdistyksien, seurojen ja yksityisten vuokraamassa iltakäytössä. Oppilasmäärä koostuu: Esiopetuksen tiloista, 1-2 sarjainen jako - 2 ryhmää, 32 oppilasta 1-6 luokkien perusopetuksen tiloista, 1-2 sarjainen jako - 9 ryhmää, 150 oppilasta 7-9 luokkien perusopetuksen tiloista, 2 sarjainen jako - 6 ryhmää, 104 oppilasta Lukioluokkien opetuksen tiloista, 1 sarjainen jako - 3 ryhmää, 51 oppilasta Jatkossa oppilasmäärä tulee ennusteiden mukaan pysymään jotakuinkin samana. Oppilasmäärissä ei ole huomioitu mahdollisia muutoksia sivukoulujen osalta.

10 Sivu 10/ Toiminta Toiminta on esiopetuksesta perusopetuksen 9. luokkaan tapahtuva opetustoiminta, sekä lukio-opetus. Rakentaminen toteutetaan mukautetulla solumallilla, hybridinä, jossa otetaan käyttöön solumallin toiminnallisia etuja, mm keskittämällä taito- ja taideaineet, luonnontiede, erityisopetus, esikoulu ja alkuopetus. Suunnitelmassa pitäydytään kuitenkin osittain hyväksi koettuihin ja toimiviin tilallisiin ratkaisuihin, joissa huomioidaan muunneltavuus taloudellisten realiteettien rajoissa. Toiminnat jaotellaan nuoremman oppilasaineksen osalta tilallisesti siten, että esi- ja alkuopetusluokat muodostavat oman tiiviin yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä suosivan kokonaisuuden. Toiminnassa pyritään ottamaan käyttöön hyviä käytäntöjä päiväkotimaailmasta, esimerkiksi aamupiiri tai joustava ryhmittely. Lapset tulevat toimimaan osittain sekaryhmissä ikäkauteensa nähden. Pääosa toiminnasta tapahtuu kuitenkin ikäryhmissä ja luokkaryhmissä, jolloin tarvitaan erikokoisille oppilasryhmille suunnattuja tiloja tai tiloja, joita voidaan muuntaa erikokoisille oppilasryhmille soveltuviksi. Esi- ja alkuopetuksen oppilasmäärä tulevaisuudessa on noin 90. Toimintaan liittyy tiiviisti alkuopetusikäisille suunnattu kerhomuotoinen iltapäivähoitotoiminta, jotka asettavat vaatimuksia myös piha-alueille. Pyrkimyksenä on että olemassa olevat tilat saneerataan / laajennetaan uudisrakentamalla terveelliseksi ja uutta opetussuunnitelmaa paremmin vastaaviksi tiloiksi. Tavoitteena on muodostaa yhteisiä sekä muunneltavia tiloja siten että tiloista muodostuu alkuopetukselle yhtenäinen kokonaisuus. 1-2 sarjaisen 3-6 -luokkien toiminta muuttuu opetussuunnitelman mukaan hieman akateemisemmaksi uusien opetettavien aineiden tullessa mukaan, mutta sielläkin opetusmenetelmät voivat olla yhteistoiminnallisia ja tarvitsevat erikokoisia tiloja toiminnalleen. Käytössä tulee olemaan samoja yhteisiä tiloja, jotka varataan käyttöön työsuunnitelmassa. Lisäksi tarvitaan muutamia pieniä eriyttämistiloja jotka ovat visuaalisesti rajattuja muihin tiloihin nähden. Tiloja kokoaviksi yhteistiloiksi pyritään luomaan koko koulurakennuksen osalta opinauloiksi työnimellä nimettyjä tiloja joista opetustilat avautuvat omiksi osastoikseen. Suurempana kokonaisuutena muodostetaan koko koulun yhteinen kokoava korkeatilakokonaisuus. Tässä pääkokoontumistilana toimivassa aula / suuroppimisympäristössä, työnimellä opintori, tulee sijaitsemaan myös uudet ruokailutilat sekä kerroksessa henkilöstö ja oppilashuollon tilat (omana tilanaan).

11 Sivu 11/20 Yhtenä tilakokonaisuutena tulee olemaan tieteenopetus, jossa sijaitsevat myös näiden oppiaineiden vaatimat varastotilat. Uuden keskustilan (opintorin) yhteyteen rakennetaan sormimallina tai jaokkeina purettavia aineopetuksen tiloja, joissa kyetään toteuttamaan muunneltavuutta saneerausosia helpommin. Olemassa olevat aiempi laajennusosa sekä liikunta- / juhlasali -rakennusosa siinä kiinteästi olevine muine tiloineen kuten teknisen työn tilat integroidaan laajennusosaan sisäyhteydellä. Teknisen työn tiloja laajennetaan muuttuneen opetuksen ja välineistön edellyttämässä laajuudessa. Rakennusosan toiseen kerrokseen saneerataan kuvaamataidon ja pehmeiden materiaalien opetustilat, jonka jälkeen rakennusosa muodostaa kädentaidoista ja taideaineista koostuvan kokonaisuuden. Tilojen vaatimat lisävarastotilat voidaan saneerata esim. 1.kerroksen tarpeettomaksi jäävistä yleisö wc-tiloista. Kotitaloudelle rakennetaan opetustilat lähelle uutta opintoria. Kaikki perusopetuksen luokkatilat varustetaan koko koulua kattavan langattoman verkon lisäksi myös tarpeellisin siirrettävin interaktiivisin näytöin. Tiloihin tehdään myös suuria magneettipintaisia tussitaulupintoja. Tussitauluja tulee muihinkin tiloihin, jotta ne toimivat tarvittaessa oppimisympäristönä. Lisäksi koko rakennukseen tehdään info-näyttö järjestelmä sisäistä viestintää varten. Molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan tekemään koulukeskuksen vanhoissa säilyvissä osissa muutos- ja parannustyöt. Uusimman säilyvän laajennusosan osalta työt rajoittuvat kengättömyydestä johtuviin muutoksiin sisäänkäynnissä ja aulatiloissa, sekä 2. kerroksen opettajain- ja hallinnontilojen selvityksessä osoitettuihin tilajärjestelyihin ja -muutoksiin. Sali- / teknisentyön siiven osalta, muutokset koskevat 1.kerroksen yleisö wc-tilojen muutosta taito- ja taideaineiden varastotiloiksi, sekä 2. kerroksen tilojen muutosta kuvaamataidon ja pehmeiden materiaalien käsityön tiloiksi. Edellä mainitun rakennusosan kellarin pääosin varastokäytössä olevat tilat kunnostetaan edelleen koulun varastotiloiksi, edellytyksenä on toimivan kulkuyhteyden saaminen. Näihin ikkunattomiin tiloihin ei rakenneta työ- eikä sosiaalitiloja. Piha-alueet muutetaan uutta tilannetta vastaaviksi koko alueen liikennejärjestelyineen. Suunnittelussa huomioidaan liikunta-(kaukalo ja pallokenttä), paikoitus-, piha- ja leikkialueiden tarpeet ja toiminnat uudelleen järjesteltyinä. Esi- ja alkuopetukselle tulee varata oma alueensa. Pihavarustuksessa käytetään osin olemassa olevia siirrettäviä välineitä, lisäksi hankitaan ja sijoitetaan uusina kaksi monitoimipeliareenaa. ks. kohta 5.2

12 Sivu 12/20 Väestönsuojien osalta tulee jatkosuunnittelussa tutkia vaatimukset ja tarpeet yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Nykyinen suoja on rakennettu 190;lle henkilölle. Lisäsuojan rakentamisvelvoitteen laajuus tulee määrittää jatkosuunnittelun alussa yhdessä pelastusviranomaisten kanssa, huomioiden mahdollisesti perusteltavat huojennukset. Väestösuojatilat suunnitellaan huomioiden niiden tehokas hyödyntäminen esim. nuorisotilana. Viereistä Parikkalahallia koulu käyttää liikunnan opetuksessa. Rakennuksessa oleva luokkahuone tukee liikunnan teoriaosissa liikuntahallissa tapahtuvia toimintoja ja mahdollisesti toimii myös terveystiedon opetuksessa. Luokkatila palvelee myös mm. kansalaisopiston päiväryhmien ja perhekahvilan tarpeita. 2.3 Tilaohjelman perusteena olevat tilat ja sijoittuminen rakennusosiin. Tarkempi erottelu huonetilaohjelmassa neliötietoineen. 1. yhtenäinen peruskoulu Parikkalassa oppilashuolto (tilat sijoitetaan uudisrakennusosaan) o 1 lääkärin/ terveydenhoitajan huone o 1 kuraattorin tila o 1 lepohuone / psykologin tila o 1 yhteinen odotustila o 1 wc oppilaskäyttöön Toimisto ja henkilöstötilat on pääosin olemassa uusimmassa laajennusosassa. Tiloissa tehdään osin toiminnallisia ja tilallisia muutoksia. Lisäksi saneerataan tilavampi neuvotteluhuone erottamalla tila nykyisistä opettajainhuoneen tiloista. Nykyinen neuvotteluhuone voidaan muuttaa esim. tietotekniikkahenkilön tukikohdaksi o rehtorin työhuone o toimisto, koulusihteerin työhuone, kanslia o arkisto o henkilöstöhuone tauko/lepotila o keittiö o työskentelytilat o neuvottelutila o kopiohuone o sosiaalitilat, wc, suihku, pukuhuoneet o työhuone opinto-ohjaajalle Ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstön sosiaalitilat huomioidaan joko opettajainhuoneen yhteydessä tai mikäli tila ei riitä, toteutetaan ne uudisrakennusosaan.

13 Sivu 13/20 Esiopetus o 2 ryhmätilaa, sijoitetaan olemassa olevaan uusimpaan olemassa olevaan laajennusosaan, edellyttää kura- / kenkäeteisen rakentamisen Luokkatilat 1-6 luokat o 9 luokkatilaa, sijoittuminen seuraavasti; o alaluokat, yhteensä 5 luokkatilaa sijoitetaan olemassa olevaan uusimpaan laajennusosaan, edellyttää eteisen rakentamisen o yläluokat, yhteensä 4 luokkatilaa rakennetaan uudisrakennusosaan. Erityisopetus (tilat rakennetaan uudisrakennusosaan) o 4 pienryhmätilaa o 1 suurempi tukiluokkatila Kädentaito- ja taideaineluokkatilat (sijoitetaan vanhaan saneerattavaan osaan) o kuvataide (2.kerros) o käsityö 1 (kovat materiaalit), edellyttää laajennusosan rakentamisen o käsityö 2 (pehmeät materiaalit, 2.kerros) o 1. kerroksen yleisö wc tilat saneerataan taide ja taitoaineiden varastotiloiksi Aineluokkatilat (tilat rakennetaan uudisrakennusosaan) o musiikki o maantiede / biologia ja varasto o kotitalous o fysiikka / kemia / matematiikka ja varastot (yht. 3kpl) o historia /yhteiskuntaoppi o äidinkieli o psykologia/uskonto/elämänkatsomustieto o kieliluokat (en, ru, sa) (yht. 3 kpl) Erityiset opetustilat o auditorio (uusimmassa olemassa olevassa laajennusosassa) o mediateekki (yo-kirjoitukset, sähköinen oppimisympäristö -rakennetaan uudisrakennusosaan) Liikuntatilat o Olemassa olevassa vanhassa osassa aputiloineen sekä Parikkalahalli. Keittiötilat (tilat rakennetaan uudisrakennusosaan) o keittiö (tilojen mitoitus valmistuskeittiön mukaan, laitteiden mitoitus päätetään erikseen) o monitoimitila joka toimii myös ruokalana Muut tilat (tilat rakennetaan uudisrakennusosaan) o nuorisotila, joka soveltuu kansalaisopiston käyttöön (mahdollisesti väestösuojaan) o oppilaskunnan tilat (mahdollisesti väestösuojaan) o kenkä ja vaateaulat o keskusvarasto aulat (osin opetustiloina) / yhteistila, rauhallisia soppeja keskittymisrauhaa vaativiin tarpeisiin Lisäksi muut; wc-, tekniset-, siivous- ja varastotilat.

14 Sivu 14/ Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Koulukiinteistössä on käytössä kunnan omistamia tiloja noin m 2, lisäksi Parikkalahallin tiloja käytetään liikunnan opetuksessa ja siellä olevaa luokkatilaa väistötilana. Nykyisen koulurakennuksen ikä ilman suurempia peruskorjauksia ja tehdyt rakenteelliset ja ilmastointiratkaisut selittävät useimmat puutteet. Rakennuksen talotekniikka on tullut käyttöikänsä päähän. Käyttötalous ja hiilineutraaliuden tavoittelu edellyttävät parempaa energiatehokkuutta joihin ei nykyisellä tekniikalla ja rakennusrungolla päästä. Uusi opetussuunnitelma edellyttää tiloilta erilaisia käyttömahdollisuuksia ja toimintojen ja ikäryhmien osalta keskittämistä opetuksellisten ja resurssien käytön osalta, joihin pääseminen nykyisten rakennusmassojen puitteissa on hankalaa. Yhtenä epäkohtana on kouluturvallisuuden kohdalla uudet turvallisuusohjeet jotka poikkeavat siitä miten tilat ovat alun perin rakennettu. Nykyiset tilat olemassa olevista piirustuksista: Purettava luokkasiipi Bruttoala n m 2 Säilyvä aiempi laajennusosa Bruttoala n m 2 Säilyvä salisiipi Bruttoala n m 2 Säilyvät rakennusosat yhteensä Bruttoala n m 2 Puutteet: Opetus- ja oppilashuollontilat. Tilat eivät vastaa kooltaan, lukumäärältään ja toiminnoiltaan, eikä pedagogiselta kannalta nykyvaatimuksia, eikä oppilas-/ henkilöstömääriä. Kiinteistön ilmavaihtotekniikka ja laitteisto on osittain vanhentunut, lämmön talteenottojärjestelmiä puuttuu, ilmastoinnin säätövaraa ei ole ja ilma ei vaihdu nykyisten vaatimusten mukaisesti. Sisäilman laatu on huono myös virheellisistä rakenteista johtuen. Lämmitysjärjestelmän säätäminen siten, että kaikissa tiloissa olisi likimain tasainen lämpötila, on vaikeaa. Yläpohjan ja ulkoseinien lämpöeristeet ovat vanhemmilla osilla heikot ja siten energiahukka on suuri.

15 Sivu 15/20 Ikkunat ovat pääosin kaksilasisia ja ikkunapinta-alaa rakennuksen seinäpinnasta on suhteellisen paljon. Seinien ja kattojen akustoinnit ovat osittain puutteellisia Sisäilman laatu ja rakenteelliset emissiot. Osa koulun oppilaista ja henkilökunnasta on jo nyt jouduttu sijoittamaan uudelleen oireilujen vuoksi Opettajien ja muun henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat puutteelliset ja niitä ei ole riittävästi. Turvallisuus on puutteellinen, ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Esimerkiksi joissakin luokkatiloissa on vain yksi poistumistie. 2.5 Tilojen käyttö Perusopetuksen ja lukion osalta tiloja käytetään nyt ja tulevaisuudessa - arkisin klo iltapäivätoiminta arkisin klo saakka. Liikuntatiloja vuokrataan koulun oman toiminnan jälkeen iltakäyttäjille, joten ne ovat käytössä nyt ja tulevaisuudessa arkisin klo ja lauantaisin sekä sunnuntaisin ympäri vuoden. 3. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE 3.1 Tilojen yhteiset perustelut Edellä kuvatusta toiminnasta ja nykyisistä toimitiloja koskevista tiedoista ilmenee, että uusien, muunnettujen ja riittävien toimitilojen saaminen on välttämätöntä, jotta Kirjolan koulun koulutoiminta voi hoitaa sille uskotut tehtävät. 4. HUONETILAOHJELMA 4.1 Huonetilaohjelman kuvaus Huonetilaohjelman erittely liitteissä neliömäärineen 4.2 Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Tilojen tulee olla esteettömät. Tilojen akustiseen laatuun, valaistukseen ja äänimaailmaan / -eristykseen sekä visuaaliseen ilmeeseen tulee kiinnittää eritystä huomiota. Tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja muunneltavia.

16 Sivu 16/ Järjestelmävaatimukset Erityisiä järjestelmävaatimuksia ovat esim. ilmanvaihdon äänitasovaatimus, puhelin-, antenni/kaapeli-tv-, paloilmoitus-, rikosilmoitus-, paniikkikuulutusäänentoisto - ja kulunvalvontajärjestelmät. 4.4 Tilojen väliset yhteysvaatimukset Tilojen tulee olla helposti kuljettavissa myös tiloista toisiin, yhteydet ulos pihaalueille myös tilaryhmäkohtaisina. 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Tontti Kunnan omistuksessa oleva tontti sijaitsee Parikkalan keskustaajamassa. Tontille on mahdollista rakentaa asemakaavan ja rakennusoikeuden puolesta esitetyt laajennukset. Laajennuksen huonetilaohjelman mukainen tavoiteala on n hum 2. Josta muodostuva bruttoala on n m 2. Tilaohjelman mukaiset tilat on mahdollista rakentaa tontille. Tontti on sopiva kyseiseen käyttötarkoitukseen. Tontin kaavamerkintä YO II, e= 0.4. Tonttikartta kaavamääräyksineen liitteenä. 5.2 Tonttialueen käyttösuunnitelma Laajennusosat voidaan rakentaa vapaasti tontille. Laajennusosat sijoittuvat tontin rakentamattomille osille Piha-alueiden ja kulkuteiden suunnittelussa tulee huomioida koko alueen liikenteen turvallisuus sekä koulun pihan iltakäyttömahdollisuus. Samoin tulee tontin suunnittelussa huomioida liikunta- (kaukalo ja pallokenttä) ja välituntialuepaikat sekä parkkialueet. Kaukalon sijoittamista viereiselle tontille voi harkita, mikäli sijoittaminen muutoin ei onnistu, ratkaisussa on huomioitava toiminnalliset ja liikenteelliset seikat. Jatkosuunnittelussa tulee tehdä kokonaissuunnitelma liittymistä, huoltoteistä, paikoitus- ja piha-alueista siten että ne täyttävät uudessa tilanteessa koulun toiminnalliset tarpeet huomioiden erityisesti turvallisuusnäkökohdat.

17 Sivu 17/ Maaperätutkimus Tontti on soveltuva normaalirakentamiselle, eikä tontilla ole tiedossa saastuneita maa-aineksia. Maapohjana on yleisesti soraharju. Alueelle on tehty maaperätutkimuksia, mutta tutkimuksia on täydennettävä hankkeen suunnittelun edetessä. 5.4 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Erityisvaatimuksia ei ole. 5.5 Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Tontti on kunnan eikä kaavallista estettä rakennusluvan saamiselle ole. 6. TOTEUTTAMISAIKATAULU Hankkeen toteuttamista pidetään varsin kiireellisenä, koska kiinteistössä on sisäilmaongelmia. Huolellisen suunnittelun tai turvallisen rakentamisen edellyttämästä ajasta ei kuitenkaan tingitä. Nykyisiä luokkatiloja voidaan käyttää pääsääntöisesti rakennusaikaisina väistötiloina. Saneerausosien osalta on mahdollista toteuttaa ne erillisenä hankkeena, ennen laajennusosaa, tai ainakin siten että työt näiltä osin rajoittuisivat pääsääntöisesti koulun loma-aikoihin. Korjaus- ja muutostöiden kohteeksi jäävistä säilytettävistä rakennusosista teetetään täydentäviä kuntotutkimuksia. Tarvittaessa hankesuunnitelmaa täydennetään / muokataan niistä saatavien tulosten perusteella. Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää heti hankesuunnitelman hyväksymisen ja rahoituksen varmistumisen jälkeen. Rakennustyöt on mahdollista aloittaa aikaisintaan loppuvuodesta Rakennustyössä on huomioitava rakenteiden kuivumisen kannalta ja perusparannusosuuksien luontevan lukuvuoteen sovittamisen vuoksi riittävän pitkä toteutusaika, tällöin realistinen hankkeen kokonaisuuden valmistumisaika on kesällä Hankkeen toteuttamisaikataulusta laaditaan erillinen selvitys.

18 Sivu 18/20 7. HANKEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehtoja vertaillessa on huomioitava, että osa vertailukohdista ei ole suoraan taloudellisesti laskennallisia. Tästä johtuen tulee huomioida myös välilliset vaikutukset mm. kunnan vetovoimaisuuden osalta houkuteltaessa uusia asukkaita, elinvoimaa, kysyntää muille palveluille ja sitä kautta verotuloja. Tämä korostuu vaihtoehdossa 2, jossa uuden ja terveellisen oppimisympäristön luominen on helpompaa ja sitä kautta voidaan arvottaa sen vaikutusta kunnan vetovoimatekijänä. Vaihtoehto 1. on kustannuksiltaan lähellä vaihtoehtoa 2. Vaihtoehdossa jää rakennukseen parannustöistä huolimatta mahdollisia rakennusfysikaalisia uhkatekijöitä joita ei kaikkia voida poistaa saneeraamalla rakennus. Vaihtoehdossa 1 jää rakennuksen energia- ja käyttötalous uudisrakentamisvaihtoehtoa huomattavasti heikommaksi. Lisäkustannuksia vaihtoehdossa tuo tarvittavien väistötilojen hankkiminen rakennusaikaisesti. Lisäksi opetuksellisesti ei tiloja saada rakenteellisista syistä vastaamaan uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Loppuyhteenvetona esitetään hankkeen ja suunnittelun eteenpäin viemistä tämän hankesuunnitelman ja vaihtoehdon 2 pohjalta Rakenteelliset vaihtoehdot ja rakennustapakriteerit Kohteen rakenneratkaisuista teetetään suunnittelutoimeksiantoon kuuluvana luonnossuunnitelmat siten, että perusratkaisumallien rinnalla tutkitaan täyspuuvaihtoehdon, ns. hirsikoulumallin, toteuttamisen edellytykset. Suunnitelmat tulee työstää sellaiseen tasoon, että vaihtoehtojen tekniset-, taloudelliset- ja toiminnalliset ominaisuudet ovat selkeästi vertailtavissa. Kunta tekee tämän esityksen pohjalta lopullisen päätöksen valittavasta rakenteellisesta toteutustavasta. Rakenneratkaisusta riippumatta keskeisenä rakennustapa kriteerinä toteutetaan kuivaketju -periaatetta. Kosteuden hallinnasta ja suojausvelvoitteista laaditaan pääsuunnitteluun liittyvänä erillinen suunnitelma / selostus.

19 Sivu 19/20 8. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 8.1 Perustamiskustannukset Tonttikustannukset Tontti on kunnan oma. Rakennuskustannukset Hankkeen rakennuskustannukset on arvioitu vuoden 2018 kesäkuun kustannustasossa. Kustannusvertailussa on käytetty toteutuneita hankkeita. Uudisrakentamisen osalta kustannukset ovat noin (alustava arvio) Saneerattavien tilojen osalta kustannukset ovat noin (alustava arvio, yksityiskohtaisempi tarkastelu edellyttää tarkemman kuntotutkimuksen tekemistä) Muut perustamiskustannukset Irtaimiston sekä toiminnan kojeiden ja laitteiden hankintabudjetti laaditaan tarvittaessa erikseen. Osa varusteista, kalusteista, laitteista ja koneista on tarkoitus siirtää nykyisistä tiloista uuteen rakennukseen. Näiden osalta koulu tekee erillisen selvityksen, jonka perusteella laaditaan yhdessä teknisen toimen kanssa luettelot huomioiden saavutettava kokonaistaloudellisuus. Tässä vertailussa tulee huomioida että saastuneista tiloista siirrettäessä kalustolle tulee suorittaa puhdistus ja osalle perusteellisempi desinfektointi esim. otsonointikonttia käyttäen. Irtaimiston hankintakustannus arvioidaan olevan noin Laitteiden hankintakustannus arvioidaan olevan noin Perustamiskustannukset yhteensä: Hankkeen perustamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan seuraavat: Rakennuskustannukset (alustava arvio) Irtaimisto Toiminnan kojeet ja laitteet Yhteensä Perustamiskustannusten rahoitus Perustamiskustannuksien rahoitus esitetään kunnan taloussuunnitelman yhteydessä.

20 Sivu 20/20 9. KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET 9.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset Kirjolan koulun ja Parikkalan lukion kokonaiskustannukset tukipalveluineen (luvuissa ei mukana esiopetus) ovat vuoden 2017 tilinpäätöksessä ,57 Oppilaspaikkaa kohden ,16 / oppilas / vuosi. Tilinpäätöksen 2017 mukaan koulun tukipalvelut olivat noin euroa / vuosi, jakaantuen seuraavasti: -Puhtauspalvelut ja talonmiestyöt Palvelujen ostot Tarvikkeet, sähkö ja lämpö Vuokrat Muuttuneessa tilanteessa tukipalvelujen kustannussäästöä saadaan rakennuksen ylläpitokustannuksista. Sekä siivouksesta uusien pintojen ja tilojen selkeytymisen vuoksi Ruokapalveluiden kustannukset ovat kokonaisuutena jatkossakin jotakuinkin nykyisen suuruiset. Parikkalassa Kirjolan koulun suunnittelu- ja rakentamistoimikunta