LAUSUNTO. LsN Marietta Keravuori-Rusanen Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Transkriptio

1 LAUSUNTO LsN Marietta Keravuori-Rusanen Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE MAAKUNTIEN PERUSTAMISTA JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN UUDISTUSTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ EUROOPAN PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PERUSKIRJAN 12 JA 13 ARTIKLAN MUKAISEN ILMOITUKSEN ANTAMISEKSI (HE 15/2017 vp) Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden voimaanpanolaki. Esitykseen sisältyvät lisäksi maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Ehdotetulla lainsäädännöllä perustettaisiin 18 itsehallinnollista maakuntaa, joiden vastuulle siirtyisivät alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut nykyisin kunnille ja valtion aluehallintoviranomaisille kuuluvat tehtävät. Maakuntarakenne pohjautuisi pääosin voimassa olevan maakuntajakolain nojalla säädettyyn maakuntajakoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistamiseksi muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta. Maakuntien toiminnassa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotettaisiin toisistaan. Jokaiseen maakuntaan perustettaisiin liikelaitos, joka vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen tuottamisesta. Vastuu maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvasta muusta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannosta on valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön perusteella tarkoitus osoittaa viranomaiskoneiston ulkopuolisille palveluntuottajille. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL HELSINKI VALTIONEUVOSTO

2 2(5) Ehdotetulla sääntelyllä pyritään esityksen mukaan parantamaan palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä varmistamaan ihmisille oikeus laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Maakuntalähtöisen palveluintegraation katsotaan turvaavan parhaiten alueellisten palvelutarpeiden huomioon ottamisen ja kokonaisvastuun kantamisen julkisen vallan järjestämisvastuulle kuuluvasta palvelutuotannosta. Nykyisen kuntapohjaisen palvelujärjestelmän ei enää katsota riittävästi ja tasapuolisesti turvaavan perustuslain 19 :ssä tarkoitettuja palveluja. Ottaen huomioon, että esityksestä on pyydetty myös perustuslakivaliokunnan lausunto, sääntelyyn liittyviä valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä ei käsitellä tässä lausunnossa. Lisäksi hallintovaliokunta on pyytänyt oikeusministeriöltä kirjallista lausuntoa esitykseen sisältyvästä muutoksenhakusääntelystä, joten myöskään näitä kysymyksiä ei käsitellä tässä lausunnossa. Yleisiä arvioita ehdotetusta järjestämisratkaisusta Ehdotetulle maakuntapohjaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisulle voidaan katsoa olevan esityksen perusteluissa mainituista syistä erityisesti sosiaalisten perusoikeuksien ja palvelujen yhdenvertaisuuden turvaamisen näkökulmasta sinänsä perusteita. Lainsäätäjällä on mahdollista katsoa olevan käsillä olevassa lähtöasetelmassa varsin laaja harkintavalta uudistuksen tavoitteisiin vastaavan ratkaisumallin aikaansaamiseksi. Huomionarvoista toisaalta on, että osa maakunnista tulee esityksen perustelujen mukaan jäämään voimavaroiltaan ja järjestämiseen tarvittavalta osaamiseltaan heikoiksi. Ehdotetun hallintomallin toteuttamisen onkin katsottu edellyttävän säätämistä maakuntiin kohdistuvista yhteistyövelvoitteista, maakuntakohtaisista erityisvastuualueista ja sitovasta valtionohjauksesta. On tärkeää, että uudistuksella tavoiteltava palvelurakenne muodostaa perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta toiminnallisesti asianmukaisen ja toimivan kokonaisuuden niin palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavien toimijoiden kuin hallinnon asiakkaiden näkökulmasta. Tämä edellyttää ennen muuta maakunnan tehokasta ohjaus- ja vaikutusvaltaa sen järjestämisvastuusta eriytettyyn palvelutuotantoon, eri toimijoiden välisten toimivaltasuhteiden selkeyttä sekä varmistumista säännösperusteisesti hoito- ja palveluketjujen saumattomasta toimivuudesta. Maakunnalla tulee olla sääntelyn perusteella edellytykset huolehtia riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta perustuslain 19 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maakuntalakiehdotuksen säännökset muun muassa järjestämisvastuun sisällöstä ja sitä täydentävät järjestämislakiehdotuksen säännökset sekä maakuntalakiehdotuksen säännökset maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttävän maakuntavaltuuston toimivallasta nojautuvat edellä mainittuihin lähtökohtiin. Maakuntalakiehdotus sisältää myös kun-

3 3(5) talakiin verrattavaa sääntelyä maakunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista maakunnan päätöksenteossa. Sääntelyratkaisun toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta on kuitenkin vaikea arvioida tässä yhteydessä tarkemmin, kun valmisteilla olevan valinnanvapausmallin sisältöä ja toteuttamistapaa koskevat kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Esityksessä on kaiken kaikkiaan kysymys laajakantoisesta ja julkisen hallinnon rakenteisiin syvällisesti vaikuttavasta uudistuksesta, jonka toimeenpano vaatii erilaisia siirtymävaiheen järjestelyjä maakuntien toiminnan asianmukaiseksi käynnistämiseksi. Esitykseen sisältyvän voimaanpanolakiehdotuksen mukaan maakunnat julkisoikeudellisina yhteisöinä perustettaisiin 1 päivänä heinäkuuta Maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta vastaisi voimaanpanolakiehdotuksessa tarkoitettu väliaikainen valmistelutoimielin, kunnes maakuntavaltuusto olisi valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus olisi aloittanut toimintansa. Käytännössä valmistelutoimielimen toimikausi tulisi olemaan noin puoli vuotta. Voimaanpanolakiehdotuksen 7 :n yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevä tarkoitus on, että maakuntahallinnon käynnistämistä valmistelevalle väliaikaiselle valmistelutoimielimelle ei voi kuulua tehtäviä, jotka edellyttävät tarkoituksenmukaisuusharkintaa tai poliittista arviointia taikka joiden vaikutukset olisivat maakunnan kannalta merkittäviä ja pitkävaikutteisia. Tällaiset tehtävät tulee jättää maakuntavaltuuston hoidettaviksi. Kyseisen valmistelutoimielimen tehtäviä ja toimivaltaa olennaisesti määrittävän rajauksen olisi perusteltua käydä ilmi suoraan laista. Maakuntahallintoon siirtymisen kannalta ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, että voimaanpanolaissa ehdotettu aikataulu näyttää muodostuvan varsin kiireiseksi. Eräitä yksityiskohtaisia huomioita 1. Maakuntalaki Maakuntien seuranta ja laillisuusvalvonta Maakuntalakiehdotuksen 10 :n 2 momentin mukaan aluehallintovirasto voisi kantelun johdosta tutkia, onko maakunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Perusteluiden valossa aluehallintoviraston toimivallan näytetään tarkoitetun ulottuvan lakiehdotuksen 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun maakunnan toimintaan kokonaisuutena käsittäen myös ulkopuolisten palveluntuottajien toiminnan siltä osin kuin ne hoitavat maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia tehtäviä. Näin ymmärrettynä säännös olisi perusteltua muotoilla tarkoitustaan vastaavaksi (esim.: Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, onko maakunnan toiminta ollut voimassa olevien lakien mukaista. ).

4 4(5) Palvelukeskuksiin sovellettava lainsäädäntö Ehdotettu 128 sisältää viittaussäännökset hallinnon yleislakien soveltamisesta palvelukeskusten toiminnassa. Säännöksessä on lueteltu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki, arkistolaki ja kielilaki, mutta ei sen sijaan hallintolakia. Vaikka palvelukeskusten toiminnassa näyttää olevan kyse pääosin tukipalveluiden luonteisesta toiminnasta, asianmukaisinta olisi täydentää säännösehdotusta hallintolain soveltamiseen kohdistuvalla maininnalla. 2. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Maakunnan palvelulupaus Ehdotetun 15 :n mukaan maakunnan palvelulupaus olisi maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustelujen mukaan maakunta voisi palvelulupauksessaan asettaa tavoitteeksi esimerkiksi tavanomaisten palvelujen vastaanottoaikojen saatavuuden myös laissa säädettyä enimmäisaikaa lyhyemmässä ajassa. Esityksestä ilmenee, että palvelulupaus ei sitoisi sen antanutta maakuntaa. Hallinnon lainalaisuuden vaatimuksesta johtuu, että viranomaistoimintaa ohjataan ensi sijassa lakeja säätämällä ja resursseja kohdentamalla. Palvelulupauksella ei voida turvata yksilön oikeuksia tai varmistaa oikeuksien toteutumista. Hallintolaki asettaa viranomaisen toiminnalle hyvää hallintoa ilmentävät laadulliset vähimmäisvaatimukset minkä lisäksi on tärkeää, että hallinto on tehokasta ja hallinnollisessa päätöksenteossa noudatettavat menettelyt ovat toimivia ja mahdollisimman selkeitä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on aiheellista vielä arvioida, onko lakiehdotuksen sisältämä palvelulupausta koskeva sääntely lähtökohtaisestikaan tarkoituksenmukaista. Hallinnollinen ohjaus ja valvonta-asian käsittely Järjestämislakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset (49 ja 50 ) valvontaviranomaisen oikeudesta kehottaa valvottavaa korjaamaan toiminnassa havaitut puutteet tai antaa tälle muuta hallinnollista ohjausta. Lakiehdotuksen 50 :ssä säädettäisiin valvontaviranomaisen velvollisuudesta ryhtyä tietoonsa tulleen valvonta-asian perusteella tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Pykälän 3 momentissa viitattaisiin kantelumenettelyn osalta hallintolakiin sekä muistutus- ja kantelumenettelyn osalta potilas- ja asiakaslakeihin. Viranomaiselle säädettyyn valvontatehtävään on mahdollista katsoa sisältyvän valvottavaan kohdistuva ohjausfunktio ilman siihen nimenomaisesti oikeuttavaa säännöstä-

5 5(5) kin. On lisäksi syytä todeta, ettei potilas- ja asiakaslaeissa säädetä varsinaisesti kantelumenettelystä, vaan niissä viitataan tältä osin hallintolain 8 a lukuun. Ehdotetun 3 momentin viittaus hallintolakiin olisikin aiheellista harkita tarkistettavaksi esimerkiksi muotoon: Kanteluun sovelletaan mitä hallintolain (434/2003) 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta.