EUROOPAN PARLAMENTIN ULKOASIAIN VALIOKUNNAN TOIMINTA LAAJENTUMISKYSYMYKSISSÄ

Transkriptio

1 LAAJENEMISTA KÄSITTELEVÄ PÄÄSIHTEERISTÖN TASK-FORCE "RYHMÄ" KOORDINAATTORI JF/bo Luxemburg 17. toukokuuta 1998 ç EUROOPAN PARLAMENTIN ULKOASIAIN VALIOKUNNAN TOIMINTA LAAJENTUMISKYSYMYKSISSÄ * Tässä asiakirjassa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Euroopan parlamentin kantaa toimielimenä. INTRANET: INTERNET: EPADES: epades\public\elargiss PE Or. IT

2 Euroopan parlamentin pääsihteeristössä toimivan työryhmän laatimat tilannekatsaukset ovat erityistiedotteita, joissa käsitellään tiettyjä laajentumiseen liittyviä kysymyksiä. Ne täydentävät työryhmän muita tiedotteita, mutta ovat analyyttisempiä ja huomattavasti enemmän tulevaisuuteen suuntautuneita. Nro Otsikko PE-nro Päiväys Kielet 1 Euroopan parlamentti ja liittymistä valmisteleva apu DE-EN-ES-FR-IT 2 EP:n ulkoasiain valiokunnan toiminta laajentumiskysymyksissä kaikki Tiedotukset ovat saatavissa seuraavista osoitteista: E. Deguffroy, Luxemburg, SCH 602, puh , faksi: Laajentumista käsittelevä työryhmä, Bryssel, LEO 06D119, puh , faksi: Laajentumista käsittelevä työryhmä, Strasbourg, IP2 447, puh , faksi: INTRANET: INTERNET: EPADES: epades\public\elargiss 2 PE

3 AJANKOHTAISTA EUROOPAN PARLAMENTIN ULKOASIAIN VALIOKUNNAN TOIMINNASTA LAAJENTUMISKYSYMYKSISSÄ SISÄLLYS Sivu JOHDANTO 4 I EUROOPAN PARLAMENTIN TEHTÄVÄN OIKEUSPERUSTA 4 II PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT 6 1. Laajentuminen yleisesti 6 2. Mietinnöt maittain 7 3 PE

4 JOHDANTO Euroopan parlamentti on mukana unionin laajentumiseen tähtäävissä toimissa monin tavoin. Parlamentilla on työjärjestyksensä mukainen tehtävä poliittisten herätteiden antajana ja se toimii lukuisten perustamissopimuksen artikloiden nojalla neuvoa-antavana toimielimenä. Tästä syystä parlamentti on toiminut heinäkuussa 1997 tapahtuneesta Agenda 2000:n julkaisemisesta lähtien tärkeänä herätteiden antajana ja valvonut muiden toimielinten ja jäsenyyttä hakeneiden maiden kehitystä. Parlamentti on lujittanut asemaansa käyttämällä taitavasti hallussaan olevia oikeudellisia välineitä ja työjärjestyksensä määräyksiä sekä luomalla luonteeltaan uusia menettelyjä. Näin siitä on tullut merkittävä tekijä prosessissa, joka jatkunee koko vaalikauden ajan ja osan seuraavaa vaalikautta. Käsillä oleva asiakirja on kaksiosainen. Ensimmäisessä esitetään yhteenveto tämän alan toimielinsuhteiden kehityksestä ja parlamentin entisistä ja uusista toimivaltuuksista. Tarkoituksena on selvittää vaalikaudella parlamentin käytettävissä olevia valtuuksia, joiden avulla se voi toimia herätteenantajana, suunnannäyttäjänä ja valvojana. Asiakirjan toisessa osassa luetellaan tärkeimmät päätöslauselmat, jotka parlamentti on hyväksynyt uusien jäsenvaltioiden liittymisasioissa toimivaltaisen ulkoasiain valiokunnan ehdotuksesta. Lukijalle on tarkoitus antaa helppokäyttöistä tietoa, jonka avulla hän voi ymmärtää Euroopan parlamentin tähänastisen roolin ja keinot, jotka sillä on käytettävissään strategioidensa toteuttamiseksi. I EUROOPAN PARLAMENTIN TEHTÄVÄN OIKEUSPERUSTA Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että "[j]okainen Euroopan valtio, joka noudattaa 6 artiklan 1 kohdassa määrättyjä periaatteita, voi hakea unionin jäsenyyttä. Se osoittaa hakemuksensa neuvostolle, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti kuultuaan komissiota ja saatuaan Euroopan parlamentin kaikkien jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä antaman puoltavan lausunnon( 1 )." Tämä määräys, jota sovellettiin jo Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittyessä, antaa Euroopan parlamentille neuvottelutuloksen vahvistamisvallan, joka on verrattavissa kansallisilla parlamenteilla olevaan valtaan. Uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin ei ole mahdollista ilman Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa. Parlamentin vallankäyttö ajoittuu kuitenkin neuvotteluvaiheen loppuun ja parlamentti ilmaisee vakiintuneen käytännön mukaisesti kantansa neuvottelutuloksesta eikä uuden jäsenvaltion liittymisestä sinänsä. Kun otetaan huomioon parlamentilla liittymisprosessissa oleva avaintehtävä, on myös muiden toimielinten edun mukaista varmistautua sen mukanaolosta menettelyn alkuvaiheista lähtien. Tämän vuoksi jo ennen puoltavan lausunnon antamista parlamentti on hyväksynyt ja hyväksyy joukon päätöslauselmia, joilla se pyrkii tekemään tunnetuksi kantansa laajentumiseen liittyvistä yleisistä ja alakohtaisista kysymyksistä. ( 1 ) Kursivointi kirjoittajan. 4 PE

5 Lisäksi on muistettava, että laajentuminen ei rajoitu vaiheeseen, jossa jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa käydään neuvotteluja, vaan siihen kuuluvat myös lukuisat säädökset (eritoten asetukset ja päätökset), joiden tarkoituksena on esimerkiksi liittymistä valmistelevien kumppanuuksien perustaminen tai jäsenehdokkaille suunnattavien rahoitusvälineiden hyväksyminen (liittymistä valmisteleva rakenteellinen väline). Parlamentti osallistuu näidenkin säädösten antamiseen, vaikkakin vähäisemmin toimivaltuuksin. Parlamenttia kuullaan useimmiten 308 artiklan (entinen 235 artikla) nojalla, jossa määrätään, että "[j]os jokin yhteisön toimi osoittautuu tarpeelliseksi yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi yhteismarkkinoiden toiminnassa eikä tässä sopimuksessa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan( 1 )". Kuuleminen ei ole tällöin sitova, mutta kuitenkin pakollinen. Neuvoston ei tarvitse toimia parlamentin kannan mukaisesti, mutta sen on odotettava parlamentin kantaa. Parlamentti on tämän artiklan nojalla sille kuuluvaa valtaa taitavasti käyttäen kyennyt vahvistamaan asemaansa luomalla uusia menettelyjä, jotka eivät välttämättä esiinny perustamissopimuksessa. Näitä voidaan pitää parlamentin, komission ja neuvoston välisinä sopimuksina, kun toimielinten välisen sopimuksen käsite ymmärretään laajasti. Niiden avulla parlamentti kykenee käyttämään valtaoikeuksiaan tehokkaasti ja tämän lisäksi ne laajentavat parlamentin toimialaa. 11. maaliskuuta 1998 hyväksyttiin Oostlanderin mietinnöt liittymistä valmistelevasta kumppanuudesta ja avusta Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille Keski- ja Itä-Euroopan maille( 1 ). Tässä yhteydessä tarjoutui muun muassa tilaisuus päästä käsiteltävänä olleita asioita laajempaan yhteisymmärrykseen. Enemmän tai vähemmän suoralla uhkauksella viivyttää pakollisen lausuntonsa hyväksymistä, mikä olisi tehnyt asetuksen antamisen mahdottomaksi muutama päivä ennen Eurooppa-konferenssin alkua, parlamentti sai neuvoston ja komission tekemään seuraavat sitoumukset: a) Komissio tiedottaa Euroopan parlamentin toimivaltaisille elimille varsinaisissa neuvotteluissa saavutetusta edistyksestä ja meneillään olevista neuvotteluista asianmukaisesti, täydellisesti ja ajoissa. Tämä sitoumus on jo johtanut siihen, että komission laajentumistyöryhmän edustaja on osallistunut Euroopan parlamentin ulkoasiain valiokunnan kokouksiin ja komission neuvottelijat ja Euroopan parlamentin nimeämät maakohtaiset esittelijät tapaavat toisensa säännöllisesti ja jälkimmäiset saavat tärkeitä asiakirjoja, kuten jäsenvaltioiden ja jäsenyyttä hakeneiden maiden kannat. b) Vastaisuudessa liittymistä valmistelevan kumppanuuden periaatteita, ensisijaisia alueita, välivaiheen tavoitteita ja edellytyksiä koskevat muutosehdotukset toimitetaan yhtäaikaisesti neuvostolle ja parlamentille. Neuvosto käsittelee parlamentin lausuntoa ennen lopullisen ratkaisunsa tekemistä niissäkin tapauksissa, joissa säädöksen oikeusperusta ei edellytä Euroopan parlamentin kuulemista. Lisäaskel toteutui neuvoteltaessa liittymistä valmistelevaa apua koskevista asetuksista (yleinen yhteensovittamista koskeva asetus, rakenteellinen ja maatalouden väline). Koska nämä kolme ehdotusta olivat tärkeitä Agenda paketin osia, parlamentti sai tunnustuksen näkemykselleen, jonka mukaan kaikki ehdotukset (rakennerahastot, yhteinen maatalouspolitiikka, kalastus ja liittymistä valmistelevat toimet) on käsiteltävä kahdessa käsittelyssä silloinkin, kun valitun oikeusperustan nojalla ( 2 ) Ks. alaviite 1. ( 3 ) Ks. jäljempänä 4. kohta. 5 PE

6 näin ei tulisi menetellä. Vaikka neuvosto ei hyväksynytkään virallisesti tätä näkökulmaa, se tunnusti sen asiallisesti. Mainitut kolme asetusehdotusta käsiteltiin kahdessa käsittelyssä erilaisia menettelysääntöjä hyödyntäen: Tarkistuksia hyväksyttiin ja lainsäädäntöpäätöslauselmasta toimitettavaa äänestystä lykättiin (marraskuu 1998), asia palautettiin valiokuntaan (tammikuu 1999), laadittiin toinen mietintö, jota käsiteltiin täysistunnossa (toukokuu 1999). Tänä aikana toteutettiin kolme epävirallista sovittelumenettelyä, joihin osallistui Euroopan parlamentin valtuuskunta varapuhemiehen johdolla, asiasta vastaavien valiokuntien puheenjohtajat ja esittelijät sekä neuvosto ja komissio. Kokouksissa käytiin neuvotteluja, joiden tuloksena päästiin yhteisymmärrykseen joukosta parlamentin esiin ottamia kysymyksiä. Menettely on merkityksekäs paitsi tulostensa vuoksi (selkeä muutos Phare-asetukseen, komissio antaa parlamentille kertomuksen vuosittain) myös ja eritoten institutionaalisen uutuutensa takia: neuvosto suostui ensimmäistä kertaa neuvottelemaan asetusehdotuksista, joista parlamentin oli määrä antaa lausunto, joka ei ole neuvostoa sitova. Tämä on merkittävä ennakkotapaus ja sitä voidaan käyttää hyväksi tulevaisuudessa, kun laajentumisesta on annettava muuta lainsäädäntöä, josta parlamentin on määrä antaa vastaava lausunto. II PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT Parlamentti hyväksyi vaalikaudella joukon tekstejä, joista osa koskee laajentumista yleisesti ja toiset laajentumisen alakohtaisia näkökohtia (ympäristö, maatalous, toimielimet ja niin edelleen) tai jäsenyyttä hakeneita maita. Näistä useimmat on laadittu ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunnassa. Laajentuminen on ollut keskeisenä aiheena tämän valiokunnan työskentelyssä koko vaalikauden ajan. Se tuli esiin, kun alettiin käsitellä komission lausuntoa Maltan ja Kyproksen jäsenyyshakemuksesta (1995), ja käsittely jatkui sittemmin Agenda 2000:n julkaisemisen myötä ja komission annettua lausuntonsa Keski- ja Itä-Euroopan maiden jäsenyyshakemuksista. Laajentumisen käsittelyn päätti jäsenyyteen valmistavaa apua koskevien lainsäädäntöehdotusten käsittely. Seuraava luettelo on jaettu kahtia, yleisiin näkökohtiin ja maakohtaisiin mietintöihin. Maakohtaisia mietintöjä on vain niistä maista, jotka ovat mukana laajentumisprosessissa. Mietintöviitteen yhteydessä olevassa suppeassa kommentissa esitellään lyhyesti mietinnön sisältö ja oikeusperusta( 1 ). 1. Laajentuminen yleisesti 1) Oostlanderin mietintö 17. huhtikuuta 1996 (A4-0101/96) Valkoinen kirja unionin sisämarkkinoihin liittymisen valmistelusta: Keski- ja Itä-Euroopan assosioidut maat [valiokunta-aloitteinen mietintö] Mietinnössä esitetään yhteenveto komission ehdotuksista, jotka koskevat rakenteellista vuoropuhelua Keski- ja Itä-Euroopan jäsenehdokasmaiden kanssa. Tämä lähestymistapa korvattiin sittemmin Agenda tiedonannossa esitetyllä toimintatavalla, jolla perustetaan liittymistä valmistelevat kumppanuudet. Parlamentti kannattaa neuvotteluiden aloittamista. 2) Baronin ja Oostlanderin mietintö 4. joulukuuta 1997 (A4-0368/97) Komission Agenda tiedonanto: Kohti vahvempaa ja laajempaa unionia [valiokuntaaloitteinen mietintö] ( 4 ) Tarkempia tietoja mietintöjen sisällöstä on saatavissa Euroopan parlamentin OEILtietokannan asiakohtaisista tiedostoista, jotka löytyvät osoitteesta 6 PE

7 Tämä mietintö on keskeinen parlamentin käsitellessä laajentumista. Vaikka parlamentti tunnustaakin, että jäsenyyttä hakeneet maat ovat taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä kannalta keskenään eri vaiheessa, se kannattaa kaikkien mukaan ottamista ja vastustaa lähestymistapaa, jossa jäsenehdokkaat jaetaan eri ryhmiin. 3) Oostlanderin mietintö 11. maaliskuuta 1998 (A4-0081/98) Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY/Euratom) avusta Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille Keski- ja Itä-Euroopan maille osana liittymistä valmistelevaa strategiaa [kuuleminen, lausunto ei sitova] Parlamentti kannattaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamista. 4) Oostlanderin mietintö 11. maaliskuuta 1998 (A4-0087/98) Päätöslauselma komission ehdotuksesta neuvoston päätöksiksi liittymistä valmistelevan kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista alueista, välivaiheen tavoitteista ja edellytyksistä [valiokunta-aloitteinen mietintö] Parlamentti ottaa omasta aloitteestaan kantaa kumppanuutta koskeviin yksittäisiin päätöksiin. 5) Baron Crespon mietintö 19. marraskuuta 1998 (A4-0397/98) Muutettu ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille maille annettavan avun yhteensovittamisesta liittymistä valmistelevan strategian mukaisesti [kuuleminen, lausunto ei sitova] Parlamentti vaatii eräitä muutoksia jäsenyyttä hakeneille maille annetavaan apuun ja jättää äänestämättä lainsäädäntöpäätöslauselmasta ennen neuvoston vastausta. 6) Baron Crespon toinen mietintö 6. toukokuuta 1999 (A4-0191/99) Muutettu ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille maille annettavan avun yhteensovittamisesta liittymistä valmistelevan strategian mukaisesti [kuuleminen, lausunto ei sitova] Parlamentin lopullinen kanta Agenda 2000:n liittymistä valmistelevasta osasta. 2. Mietinnöt maittain Kypros 7) Bertensin mietintö 12. heinäkuuta 1995 (A4-0156/95) Kyproksen Euroopan unionin jäsenyyttä koskeva hakemus [valiokunta-aloitteinen mietintö] Parlamentin myönteinen kanta Kyproksen jäsenyyshakemuksesta. 8) Bertensin mietintö 15. huhtikuuta 1999 (A4-0159/99) Komission määräaikaiskertomus Kyproksen edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa (KOM(98) C4-0108/99) [valiokunta-aloitteinen mietintö] Euroopan parlamentin kanta Kyproksen liittymisestä Euroopan unioniin käytävien neuvottelujen 7 PE

8 Malta 9) Malonen mietintö 12. heinäkuuta 1995 (A4-0159/95) Maltan Euroopan unionin jäsenyyttä koskeva hakemus [valiokunta-aloitteinen mietintö] Parlamentti suhtautuu myönteisesti Maltan jäsenyyshakemukseen. 10) Malonen mietintö 15. huhtikuuta 1999 (A4-0165/99) Ajantasalle saatettu komission lausunto Maltan jäsenyyshakemuksesta [valiokunta-aloitteinen mietintö] Puola Parlamentti kannattaa neuvottelujen aloittamista Maltan kanssa. 11) Hoffin mietintö 15. huhtikuuta 1999 (A4-0148/99) Komission määräaikaiskertomus Puolan edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa [valiokunta-aloitteinen mietintö] Unkari Euroopan parlamentin kanta Puolan liittymisestä Euroopan unioniin käytävien neuvottelujen 12) Habsburgin mietintö 15. huhtikuuta 1999 (A4-0154/99) Komission määräaikaiskertomus Unkarin edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa [valiokunta-aloitteinen mietintö] Tšekki Euroopan parlamentin kanta Unkarin liittymisestä Euroopan unioniin käytävien neuvottelujen 13) Carneron mietintö 15. huhtikuuta 1999 (A4-0157/99) Komission määräaikaiskertomus Tšekin edistymisestä Euroopan valmisteluissa [valiokunta-aloitteinen mietintö] unioniin liittymisen Slovenia Euroopan parlamentin kanta Tšekin liittymisestä Euroopan unioniin käytävien neuvottelujen 14) Specialen mietintö 15. huhtikuuta 1999 (A4-0151/99) Komission määräaikaiskertomus Slovenian edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa [valiokunta-aloitteinen mietintö] Euroopan parlamentin kanta Slovenian liittymisestä Euroopan unioniin käytävien neuvottelujen 8 PE

9 Viro 15) Donnerin mietintö 15. huhtikuuta 1999 (A4-0149/99) Komission määräaikaiskertomus Viron edistymisestä Euroopan valmisteluissa [valiokunta-aloitteinen mietintö] unioniin liittymisen Romania Euroopan parlamentin kanta Viron liittymisestä Euroopan unioniin käytävien neuvottelujen 16) Bernard-Raymondin mietintö 3. joulukuuta 1998 (A4-0428/98) Romanian hakemus Euroopan unionin jäseneksi Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 pidettävää Eurooppa-neuvostoa varten [valiokunta-aloitteinen mietintö] Bulgaria Euroopan parlamentin kanta Romanian edistymisestä virallisten neuvottelujen aloittamista ajatellen. 17) Aelvoetin mietintö 3. joulukuuta 1998 (A4-0429/98) Bulgarian hakemus Euroopan unionin jäseneksi Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 pidettävää Eurooppa-neuvostoa varten [valiokunta-aloitteinen mietintö] Slovakia Euroopan parlamentin kanta Bulgarian edistymisestä virallisten neuvottelujen aloittamista ajatellen. 18) Wiersman mietintö 3. joulukuuta 1998 (A4-0427/98) Slovakian hakemus Euroopan unionin jäseneksi Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 pidettävää Eurooppa-neuvostoa varten [valiokunta-aloitteinen mietintö] Latvia Euroopan parlamentin kanta Slovakian edistymisestä virallisten neuvottelujen aloittamista ajatellen. 19) Caccavalen mietintö 3. joulukuuta 1998 (A4-0430/98) Latvian hakemus Euroopan unionin jäseneksi Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 pidettävää Eurooppa-neuvostoa varten [valiokunta-aloitteinen mietintö] Liettua Euroopan parlamentin kanta Latvian edistymisestä virallisten neuvottelujen aloittamista ajatellen. 20) Kristoffersenin mietintö 3. joulukuuta 1998 (A4-0431/98) Liettuan hakemus Euroopan unionin jäseneksi Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 pidettävää Eurooppa-neuvostoa varten [valiokunta-aloitteinen mietintö] 9 PE

10 Euroopan parlamentin kanta Liettuan edistymisestä virallisten neuvottelujen aloittamista ajatellen. * * * Lisätietoja: Gianluca BRUNETTI, Euroopan parlamentti, DG II, Bryssel, Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta Puh , sähköposti: gbrunetti@europarl.eu.int 10 PE