EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009) 472 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EU:n yhteisen siirtohinnoittelufoorumin toiminnasta maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana ja tähän liittyvästä ehdotuksesta tarkistetuista menettelysäännöistä välimiesmenettely-yleissopimuksen (90/436/ETY, ) tehokasta täytäntöönpanoa varten {SEK(2009) 1168} {SEK(2009) 1169} FI FI

3 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EU:n yhteisen siirtohinnoittelufoorumin toiminnasta maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana ja tähän liittyvästä ehdotuksesta tarkistetuista menettelysäännöistä välimiesmenettely-yleissopimuksen (90/436/ETY, ) tehokasta täytäntöönpanoa varten SISÄLLYSLUETTELO 1. Tarkoitus ja asiayhteys EU:n yhteisen siirtohinnoittelufoorumin toiminta maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana Siirtohinnoittelufoorumin päätelmät seuraamuksista ja siirtohinnoittelusta Siirtohinnoittelufoorumin päätelmät välimiesmenettely-yleissopimuksen joidenkin määräysten tulkinnasta Välimiesmenettely-yleissopimus ja siihen liittyvät kysymykset Siirtohinnoittelufoorumin nykyinen ja tuleva toimintaohjelma Komission päätelmät LIITE LUONNOS: TARKISTETUT MENETTELYSÄÄNNÖT KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN POISTAMISESTA ETUYHTEYDESSÄ KESKENÄÄN OLEVIEN YRITYSTEN TULONOIKAISUN YHTEYDESSÄ TEHDYN YLEISSOPIMUKSEN TEHOKASTA TÄYTÄNTÖÖNPANOA VARTEN FI 2 FI

4 1. TARKOITUS JA ASIAYHTEYS 1. Siirtohinnat ovat hintoja, joilla yritys siirtää fyysisiä tavaroita ja aineetonta omaisuutta tai tarjoaa palveluja kanssaan etuyhteydessä oleville yrityksille. Verotuksen kannalta perusperiaatteena on, etteivät tällaisiin siirtoihin liittyvät ehdot saisi erota ehdoista, joita noudatettaisiin muiden kuin keskenään etuyhteydessä olevien yritysten välillä. Tätä periaatetta kutsutaan markkinaehtoperiaatteeksi. Se on kansainvälisesti tunnustettu periaate, vaikkei sitä sovelletakaan maailmanlaajuisesti, ja se vahvistetaan OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklassa. OECD on antanut markkinaehtoperiaatteen soveltamista koskevat toimintaohjeet 1 arvioidakseen keskenään etuyhteydessä olevien yritysten siirtohinnoittelua. 2. Euroopan unionin (EU) kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet markkinaehtoperiaatteen ja siihen liittyvät OECD:n toimintaohjeet ja soveltavat niitä. OECD:n toimintaohjeita kuitenkin tulkitaan ja sovelletaan eri tavoin eri maissa. Toisistaan eroavat tulkinnat voivat aiheuttaa epävarmuutta verovelvollisten keskuudessa ja lisäksi vaikuttaa sisämarkkinoiden toimivuuteen siten, että samat tulot verotetaan kahdesti (kaksinkertainen verotus). 3. Sisämarkkinoiden kannalta on erittäin tärkeää, että siirtohinnoittelun oikaisemisesta tai OECD:n toimintaohjeiden toisistaan eroavista tulkinnoista johtuva kaksinkertainen verotus poistetaan nopeasti ja tehokkaasti. Tästä syystä kaikki EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 1990 monenvälisen yleissopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä (jäljempänä välimiesmenettely-yleissopimus 2 ). 4. Komissio perusti EU:n yhteisen siirtohinnoittelufoorumin (jäljempänä siirtohinnoittelufoorumi ) lokakuussa 2002 vuonna 2001 annetun komission tiedonannon 3 seurauksena. Siirtohinnoittelufoorumin tehtävänä on löytää markkinaehtoperiaatteen soveltamista johtuviin ongelmiin käytännön ratkaisuja ja varmistaa mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. 5. Komissio on raportoinut kolmesti siirtohinnoittelufoorumin toiminnasta kolmessa tiedonannossaan. Ensimmäisessä tiedonannossa 4 esitettiin välimiesmenettelyyleissopimuksen menettelysäännöt 5, joilla pyritään varmistamaan yleissopimuksen toiminnan tehostaminen. Toisessa tiedonannossa 6 esitettiin menettelysäännöt 7 EU:n siirtohinnoitteluasiakirjoista (EU TPD). EU:n siirtohinnoitteluasiakirjoja koskevilla menettelysäännöillä pyritään varmistamaan johdonmukainen lähestymistapa vahvistamalla sellaisten asiakirjojen laji, joita jäsenvaltioiden olisi vaadittava ja hyväksyttävä soveltaessaan kansallisia siirtohinnoittelusääntöjään. Kolmannessa Siirtohinnoittelua koskevat toimintaohjeet monikansallisia yhtiöitä ja verohallintoja varten. EYVL L 225, , yleissopimus 90/436/ETY. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle: Kohti sisämarkkinoita, joilla ei ole veroesteitä Strategia yhtenäistetyn yhtiöveropohjan luomiseksi yritysten EU:n laajuista toimintaa varten (KOM(2001) 582 lopullinen, ). EUVL C 122, , s. 45. EUVL C 176, , s. 8. EUVL C 49, , s. 23. EUVL C 176, , s. 1. FI 3 FI

5 tiedonannossa 8 esitettiin EU:n ennakkohinnoittelusopimuksia koskevat suuntaviivat. Ennakkohinnoittelusopimuksia pidetään tehokkaana välineenä erimielisyyksien ehkäisemiseksi, sillä niillä varmistetaan ennakolta siirtohinnoittelussa sovellettavat menetelmät. 6. Tässä neljännessä tiedonannossa raportoidaan siirtohinnoittelufoorumin toiminnasta viimeisten kahden vuoden aikana, ja sen liitteessä esitetään välimiesmenettelyyleissopimuksen menettelysääntöjen tarkistettu versio. Nykyisten menettelysääntöjen seurannan yhteydessä tunnustettiin, että menettelysäännöissä riitojen ratkaisemiselle asetettu kolmen vuoden tavoite on vaikea saavuttaa ja että tarvitaan lisätutkimuksia kolmivuotisen riitojenratkaisumenettelyn helpottamista koskevan prosessin selventämiseksi. Tästä syystä tässä tiedonannossa ehdotetaan joitakin tarkistuksia, jotta välimiesmenettely-yleissopimuksen tiettyjä määräyksiä saataisiin selvennettyä. 2. EU:N YHTEISEN SIIRTOHINNOITTELUFOORUMIN TOIMINTA MAALISKUUN 2007 JA MAALISKUUN 2009 VÄLISENÄ AIKANA 7. Siirtohinnoittelufoorumi esitti tänä aikana kaksi kertomusta. Ensimmäinen kertomus koski seuraamuksia ja siirtohinnoittelua, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Toisessa kertomuksessa käsiteltiin välimiesmenettely-yleissopimuksen joidenkin määräysten tulkintaa ja esitettiin useita varauksia alikapitalisoinnin suhteen. Nämä kertomukset julkaistaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjoina samaan aikaan tämän tiedonannon kanssa. Välimiesmenettely-yleissopimuksen joidenkin määräysten tulkintaa koskevassa siirtohinnoittelufoorumin kertomuksessa annetut suositukset on sisällytetty välimiesmenettely-yleissopimuksen tarkistettuihin menettelysääntöihin, jotka esitetään tämän tiedonannon liitteessä Siirtohinnoittelufoorumin päätelmät seuraamuksista ja siirtohinnoittelusta 8. Siirtohinnoittelufoorumin ensimmäisessä toimintaohjelmassa seuraamuksia pidettiin monikansallisten yritysten kannalta tärkeänä huolenaiheena. Siirtohinnoittelufoorumi käsitteli tätä aihetta kahteen otteeseen: ensin foorumin jäsenen professori Maiston tehdessä tutkimusta sen arvioimiseksi, kuinka EU:n jäsenvaltiot käsittelivät seuraamuksia, ja sitten siirtohinnoittelufoorumin keskustellessa siirtohinnoitteluasiakirjoja koskevista vaatimuksista. 9. Nämä keskustelut osoittivat, että EU:n jäsenvaltioilla on sääntöjä, joiden tavoitteena on varmistaa, että verovelvolliset noudattavat kansallista verolainsäädäntöä. Säännöt voivat olla varsin erilaisia eri jäsenvaltioissa. Siirtohinnoittelun alalla seuraamuksia sovelletaan yleensä silloin, kun siirtohinnoitteluasiakirjoja koskevia vaatimuksia ei ole noudatettu, verovelvollinen kieltäytyy yhteistyöstä ja tulot ilmoitetaan todellista pienemmiksi. 10. Seuraamukset voivat olla joko rahamääräisiä pelotteita (esim. lisämaksu tai -vero liian alhaisena maksetun veron vuoksi kannettavan verovelan ohella) tai muita toimenpiteitä (esim. todistustaakan kääntäminen, kun verovelvollinen ei ole toiminut vilpittömässä mielessä). 8 KOM(2007) 71 lopullinen, FI 4 FI

6 11. Seuraamukset ja veronmaksun viivästymisen vuoksi maksettavat korot on aina erotettava toisistaan. Korkoja peritään rahan aika-arvon korvaamiseksi. 12. Siirtohinnoitteluasiakirjojen osalta siirtohinnoittelufoorumi katsoi, että asiaa oli jo käsitelty siirtohinnoitteluasiakirjoja koskevissa menettelysäännöissä, joissa annettiin seuraavat suositukset: Jäsenvaltioiden ei tulisi langettaa seuraamuksia asiakirjavaatimusten noudattamatta jättämisestä, jos veronmaksaja noudattaa hyvässä uskossa, kohtuullisella tavalla ja kohtuullisen ajan kuluessa liitteessä mainittuja standardoituja ja johdonmukaisia asiakirjoja koskevia vaatimuksia tai jäsenvaltion omia asiakirjavaatimuksia ja käyttää asiakirjojaan moitteettomalla tavalla, jotta voidaan määrittää, noudattavatko sen siirtohinnat markkinaehtoperiaatetta. Veronmaksajille ei langeteta seuraamuksia yhteistyöstä kieltäytymisestä, jos ne ovat sopineet käyttävänsä EU TPD:tä ja toimittavat pyydettäessä tai verotarkastuksen aikana kohtuullisella tavalla ja kohtuullisen ajan kuluessa 18 kohdassa tarkoitettuja EU TPD:tä täydentäviä tietoja ja asiakirjoja. 13. Koska seuraamusjärjestelmät sisältyvät kansalliseen oikeuteen ja EU:n jäsenvaltiot eivät yleensä sovella erillisiä seuraamusjärjestelmiä siirtohinnoittelua koskeviin oikaisuihin, siirtohinnoittelufoorumi totesi, että siirtohinnoittelun ja seuraamusten välistä yhteyttä oli käsiteltävä EU:n jäsenvaltioiden nykyisissä seuraamusjärjestelmissä. 14. Siirtohinnoittelufoorumi antoi kuitenkin seuraavat kolme lisäpäätelmää: (a) Siirtohinnoittelua koskeviin oikaisuihin liittyvien seuraamusten osalta siirtohinnoittelufoorumi tunnusti, ettei siirtohinnoittelu ole eksaktia tiedettä, sillä markkinaehtoinen hinta voidaan yleensä määrittää monin eri tavoin. Tästä syystä verohallinnot eivät saisi määrätä seuraamusta automaattisesti asiaa koskevia tosiseikkoja tutkimatta pelkästään sen vuoksi, että siirtohinta todetaan virheelliseksi. (b) Kaksinkertaista verotusta koskevaan sopimukseen sisältyvän keskinäisen sopimusmenettelyn tai välimiesmenettely-yleissopimukseen sisältyvän menettelyn mukaisen seuraamusten peruuttamisen tai lieventämisen todettiin tapahtuvan käytännössä silloin, kun verovelvollisen ja verohallinnon välillä alun perin löydettyä ratkaisua tarkistetaan alaspäin tai kun keskinäiseen sopimusmenettelyyn tai välimiesmenettely-yleissopimukseen sisältyvään menettelyyn osallistuneiden verohallintojen välillä päästään sopimukseen siirtohinnoittelua koskevan oikaisun pienentämisestä. Siirtohinnoittelufoorumi halusi muistuttaa, että seuraamusta olisi lievennettävä suhteessa alaspäin tehtyyn tarkistukseen, jolloin seuraamus vastaisi lopullista sovittua siirtohintaa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, kun kyseessä ovat rikosoikeudelliset seuraamukset tai välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaan ankariksi katsottavat seuraamukset. FI 5 FI

7 (c) Lisäksi siirtohinnoittelufoorumi totesi, että kysymystä välimiesmenettelyyleissopimukseen vetoamisen epäämisestä, kun ankara seuraamus on langetettu, olisi tarkasteltava välimiesmenettely-yleissopimusta koskevassa kertomuksessa (ks. 2.2 kohdan 17 kohta) Siirtohinnoittelufoorumin päätelmät välimiesmenettely-yleissopimuksen joidenkin määräysten tulkinnasta 15. Menettelysääntöjen ensimmäisen version tavoitteena oli varmistaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot soveltavat välimiesmenettely-yleissopimusta tehokkaammin ja yhdenmukaisemmin, ja vahvistaa menettelyt välimiesmenettely-yleissopimuksen eri vaiheiden kitkattoman ja nopean etenemisen mahdollistamiseksi. Menettelysääntöihin sisältyi myös EU:n jäsenvaltioita koskeva suositus veronkannon keskeyttämisestä rajat ylittävien riitojenratkaisumenettelyjen aikana. 16. Siirtohinnoittelufoorumin jäsenet katsoivat menettelysääntöjen ensimmäisen version hyväksymisen (vuonna 2004) jälkeen saatujen käytännön kokemusten perusteella, että olisi hyödyllistä sopia joidenkin määräysten tulkinnasta. Tässä yhteydessä mainittiin erityisesti seuraavat aiheet: ankarat seuraamukset, välimiesmenettelyyleissopimuksen soveltamisala (kolmenvälisissä siirtohinnoittelutapauksissa ja alikapitalisointitapauksissa), verohallintojen kantamat/hyvittämät korot, kun asia käsitellään välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisesti, välimiesmenettelyyleissopimuksen toiminta (neuvoa-antavan toimikunnan perustamisen määräaikaa koskevat säännöt, riippumattomien ja pätevien henkilöiden riippumattomuuden varmistamista koskevat perusteet), päivämäärä, josta alkaen asia voidaan ottaa käsiteltäväksi välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisesti, ja välimiesmenettelyyleissopimuksen ja kotimaisen oikeuskäsittelyn välinen yhteys. 17. Siirtohinnoittelufoorumi keskusteli myös ankarista seuraamuksista (välimiesmenettely-yleissopimuksen 8 artiklan 1 kohta): vetoaminen välimiesmenettely-yleissopimukseen voidaan evätä, kun verovelvolliselle on langetettu ankara seuraamus. Tätä artiklaa on täydennetty jäsenvaltioiden yksipuolisilla julistuksilla, joissa täsmennetään, mitä jäsenvaltiot pitävät ankarana seuraamuksena. Eräät jäsenvaltiot myöntävät nyttemmin, että niiden yksipuolisissa julistuksissa kuvataan seuraamuksia, joita ei tulisi pitää ankarina. Lisäksi vuodesta 1995 alkaen verohallinnot ovat saaneet enemmän kokemusta siirtohinnoittelua koskevista erimielisyyksistä, ja välimiesmenettely-yleissopimukseen vetoaminen on käytännössä evätty vain hyvin harvoin. Tästä syystä siirtohinnoittelufoorumi päätyi siihen, että ankaria seuraamuksia olisi sovellettava ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa (esim. petokset) ja pyysi jäsenvaltioita sisällyttämään tämän päätelmän yksipuolisiin julistuksiinsa. 18. Siirtohinnoittelufoorumi tarkasteli, missä määrin alikapitalisointitapaukset kuuluvat välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan. Se totesi yksimielisesti, että keskenään etuyhteydessä olevien yritysten välisten lainojen korkomukautukset kuuluvat sen soveltamisalaan. Verohallinnon edustajat olivat kuitenkin eri mieltä erityisesti siitä, kuuluvatko soveltamisalaan myös lainamäärän mukautukset, mikä puolestaan nostaa esiin yleisen luotonottokapasiteetin kaltaisia laajempia kysymyksiä. Kuten siirtohinnoittelufoorumin suosituksessa väärinkäytön vastaisten sääntöjen osalta esitetyt useat varaukset osoittavat, tämä on erityisen arka aihe, jos katsotaan, että alikapitalisointiin liittyvä tulonoikaisu perustuu pikemminkin EU:n FI 6 FI

8 jäsenvaltioiden väärinkäytön vastaisten sääntöjen kuin niiden yleisten markkinaehtosääntöjen soveltamiseen. 19. Suurin osa jäsenvaltioista katsoi, että välimiesmenettely-yleissopimus kattaa alikapitalisointitapaukset, koska siinä viitataan selkeästi yritysten välillä kaupallisissa tai rahoitussuhteissa sovittuihin tai määrättyihin ehtoihin. Näin ollen kaikki oikaisut, jotka koskevat koron, lainamäärän ja luotonottokapasiteetin osalta sovittuja tai määrättyjä ehtoja, kuuluvat välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan. Huomattava vähemmistö jäsenvaltioista ei ollut samaa mieltä vaan väitti, että väärinkäytön vastaiset säännöt ja markkinaehtoperiaatteen soveltaminen liiketoimeen ovat kaksi erilaista ilmiötä ja että tästä syystä lainamäärään ja luotonottokapasiteettiin tehdyt oikaisut eivät kuulu välimiesmenettelyyleissopimuksen soveltamisalaan. 20. Komissio katsoo välimiesmenettely-yleissopimuksen tekstin perusteella, että 4 artiklan 1 kohta on niin laaja, että se kattaa kaikki alikapitalisointisääntöjen näkökohdat riippumatta siitä, koskevatko ne korkoa vai lainamäärää, koska kaikki kyseiset näkökohdat vaikuttavat lopulta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tuloihin. 21. Huomautettakoon, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin viittaa markkinaehtoperiaatetta soveltaessaan myös alikapitalisointisääntöjen eri näkökohtiin 9. Kun kyseessä ovat kokonaan tai osittain kotimaisten väärinkäytön vastaisten sääntöjen soveltamiseen perustuvat oikaisut rajat ylittävissä tilanteissa, komissio toteaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen äskettäisen oikeuskäytännön ja väärinkäytön vastaisista toimenpiteistä antamassaan tiedonannossa 10 jo esittämiensä huomioiden perusteella, että tällaiset oikaisut olisi rajoitettava liiketoimiin, jotka ovat kokonaan tai osittain täysin keinotekoisia järjestelyjä. Lisäksi sääntöä sovellettaessa tulisi pyrkiä ainoastaan määrittämään liiketoimen oikea hinta. 22. Koska välimiesmenettely-yleissopimuksessa käsitellään markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen liittyviä oikaisuja, ei ole mitään syytä estää välimiesmenettelyyleissopimuksen soveltamista edellä mainituissa olosuhteissa. Tästä syystä komissio kehottaa kaikkia verohallintoja hyväksymään tämän tulkinnan, jotta voidaan taata välimiesmenettely-yleissopimuksesta saatavien etujen mahdollisimman laaja käyttö. 23. Foorumi tarkasteli nykyisen välimiesmenettely-yleissopimuksen ja siihen liittyvien menettelysääntöjen soveltamista kaksinkertaista verotusta koskeviin tapauksiin, joiden taustalla oli se, että liiketoimeen osallistui enemmän kuin kaksi osapuolta Euroopassa. Kysymystä tarkasteltaessa päädyttiin siihen, että asianomaiselle tapaustyypille on tarpeen laatia määritelmä, minkä vuoksi sovittiin seuraavaa: kolmenvälinen tapaus on tapaus, jossa keskinäiseen sopimusmenettelyyn osallistuneet kaksi jäsenvaltiota eivät pysty poistamaan täysin siirtohinnoittelutapauksesta johtuvaa kaksinkertaista verotusta markkinaehtoperiaatetta soveltamalla, koska jokin etuyhteydessä oleva yritys sellaisena kuin se määritellään välimiesmenettely-yleissopimuksessa joka sijaitsee 9 10 Ks. erityisesti asiassa C-524/04 (alikapitalisointia koskeva ryhmäkanne) annetun tuomion 81 kohta. EUVL C 106, , s. 13. FI 7 FI

9 jossakin kolmannessa jäsenvaltiossa ja jonka molemmat EU:n toimivaltaiset viranomaiset ovat tunnistaneet (vertailevaan arvioon, toiminta-arvio mukaan luettuna, ja muihin asiaan liittyviin tosiseikkoihin perustuva näyttö), vaikutti merkittävästi markkinaehdoista poikkeavan tuloksen syntymiseen asianomaisten liiketoimien tai kaupallisten/rahoitussuhteiden ketjussa, ja jonka kaksinkertaisesta verotuksesta kärsivä ja keskinäisen sopimusmenettelyn soveltamista pyytävä verovelvollinen on sellaiseksi tapaukseksi tunnustanut. 24. Siirtohinnoittelufoorumi katsoi, että siirtohinnoittelua koskevat erimielisyydet kolmenvälisissä tapauksissa, joihin osallistuu vain EU:n toimivaltaisia viranomaisia, kuuluvat välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan. Lisäksi foorumi tarkasteli, millaisia käytännön ohjeita voitaisiin antaa tällaisten tapausten ratkeamisen helpottamiseksi. 25. Siirtohinnoittelufoorumi tarkasteli myös menettelysääntöjen ensimmäisessä versiossa annettua suositusta keskeyttää veronkanto keskinäisen sopimusmenettelyn ajaksi ja tutki, voitaisiinko myös koronmaksu keskeyttää menettelyn ajaksi. Kaikki verohallinnot olivat samaa mieltä siitä, etteivät erot seuraamus- ja hyvityskorkojen soveltamisessa keskinäisen sopimusmenettelyn päätökseen saamisen aikana saisi vaikuttaa kielteisesti verovelvolliseen. Tästä syystä siirtohinnoittelufoorumi suositti, että jäsenvaltioiden olisi sovellettava jotakin seuraavista lähestymistavoista: 1) vero kannetaan ja palautetaan ilman korkoja; 2) vero kannetaan ja palautetaan korkojen kera; 3) kukin tapaus käsitellään tapauskohtaisesti (mahdollisesti keskinäisen sopimusmenettelyn aikana) kannettavien tai hyvitettävien korkojen osalta. Valitsemalla näistä kolmesta vaihtoehdosta itselleen parhaiten soveltuvan ratkaisun toimivaltaiset viranomaiset pystyvät estämään seuraamuskorkojen soveltamiseroista keskinäisen sopimusmenettelyn neuvottelujen aikana verovelvolliseen kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Komissio kannustaa tällaisen menettelyn käyttöä. 26. Välimiesmenettely-yleissopimuksen tavoitteena oli helpottaa erimielisyyksien ratkaisemista kolmen vuoden kuluessa. Tilastotiedot 11 osoittavat, että monien tapausten ratkaiseminen kestää yli kolme vuotta. Välimiesmenettely-yleissopimuksen suurimpana puutteena pidettiin sitä, ettei sen 7 artiklan 1 kohdassa aseteta selkeää määräaikaa neuvo-antavan toimikunnan perustamista varten. Tämän ongelman ratkaisemiseksi siirtohinnoittelufoorumi katsoo, että neuvoa-antava toimikunta olisi perustettava kuuden kuukauden kuluessa välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklassa määritellyn ensimmäisen vaiheen päättymisestä. 27. Viivästyksiä aiheuttaa myös se, että on vaikea päästä yksimielisyyteen sitä, onko neuvoa-antavan toimikunnan jäseniksi nimettävä riippumaton ja pätevä henkilö tosiasiassa riippumaton. Siirtohinnoittelufoorumi katsoi, että tässä tapauksessa voitaisiin käyttää vakiomuotoista ilmoitusta. Toimikuntaan valittujen riippumattomien ja pätevien henkilöiden on allekirjoitettava ilmoitus nimityksensä hyväksymisestä ja riippumattomuusilmoitus kunkin käsiteltävänä olevan asian osalta. Lisäksi siirtohinnoittelufoorumi katsoi, ettei riippumattomien ja pätevien henkilöiden tarvitse olla nimeävän valtion kansalaisia tai asukkaita, mutta heidän on oltava välimiesmenettely-yleissopimuksen sopimusvaltion kansalaisia ja asuttava alueella, 11 Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja. FI 8 FI

10 jolla välimiesmenettely-yleissopimusta sovelletaan yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti. 28. Siirtohinnoittelufoorumi niin ikään tarkensi päivämäärää, josta alkaen asia voidaan ottaa käsiteltäväksi välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisesti. Siirtohinnoittelufoorumi katsoi, että asia kuuluu välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan, kun pyyntö esitetään yleissopimuksen 6 artiklassa tarkoitetussa määräajassa sen jälkeen, kun uusien jäsenvaltioiden liittyminen välimiesmenettelyyleissopimukseen on tullut voimaan, vaikka oikaisua sovellettaisiin aiempiin varainhoitovuosiin. 29. Siirtohinnoittelufoorumi myös selvensi välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklaa sekä keskinäisen sopimusmenettelyn ja oikeudellisten muutoksenhakujen välistä yhteyttä. Kaikki jäsenvaltiot ovat toimittaneet tietoja erityistilanteensa selventämiseksi. Lisätietoja annetaan liitteessä VIII olevassa välimiesmenettelyyleissopimuksen joidenkin määräysten tulkintaa koskevassa siirtohinnoittelufoorumin kertomuksessa. 3. VÄLIMIESMENETTELY-YLEISSOPIMUS JA SIIHEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 30. Uusien jäsenvaltioiden välimiesmenettely-yleissopimukseen liittymistä koskevan sopimuksen 12 ratifiointi saatiin päätökseen vuonna Neuvosto teki 23. kesäkuuta 2008 päätöksen 13 välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalan laajentamisesta Bulgariaan ja Romaniaan. Päätös tuli voimaan 1. heinäkuuta Tällä hetkellä verovelvolliset lähestulkoon kaikissa jäsenvaltioissa kuuluvat tulevien liiketoimien osalta välimiesmenettely-yleissopimuksen piiriin. Lisätietoja on saatavilla neuvoston verkkosivuilla Jäsenvaltiot ovat myös raportoineet vuoden 2004 menettelysääntöihin sisältyvän veronkannon keskeyttämistä koskevan suosituksen täytäntöönpanosta. Maaliskuun 2009 loppuun mennessä kaikki jäsenvaltiot olivat vahvistaneet, että keskeyttäminen on mahdollista tai tulee mahdolliseksi. Lisätietoja annetaan liitteessä IX olevassa välimiesmenettely-yleissopimuksen joidenkin määräysten tulkintaa koskevassa siirtohinnoittelufoorumin kertomuksessa. Tätä kysymystä ja varsinkin keskeyttämisen käytännön soveltamista on tarkkailtava jatkossakin. 34. Välimiesmenettely-yleissopimuksen keskeneräisten asioiden lukumäärää tarkasteltaessa vuotuinen seuranta osoitti, että pitkään ratkaisematta olleiden, kaksinkertaista verotusta koskevien siirtohinnoittelutapausten lukumäärä on pienentynyt. Komissio pitää tätä suuntausta hyvänä edistysaskeleena EUVL C 160, , s. 1. EUVL L 174, , s &id= &lang=en&doclang=en. FI 9 FI

11 35. Taulukosta kuitenkin käy ilmi, että uusien siirtohintatapausten lukumäärä on edelleen kasvussa, minkä vuoksi kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen näissä tapauksissa tarvitaan jatkuvasti lisäresursseja. 4. SIIRTOHINNOITTELUFOORUMIN NYKYINEN JA TULEVA TOIMINTAOHJELMA 36. Vuonna 2007 hyväksytty työohjelma sisältää seuraavat aiheet: konsernin sisäiset palvelut, pienet ja keskisuuret yritykset, kustannusten jakoa koskevat järjestelyt ja hyväksyttyjen välineiden seuranta. Vuonna 2008 siirtohinnoittelufoorumi alkoi tarkastella konsernin sisäisiä palveluita. 37. Seuranta jatkuu tulevaisuudessa foorumin tarkastellessa siirtohinnoitteluasiakirjoja koskevien menettelysääntöjen ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanoa. Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot ja liike-elämää edustavat jäsenet raportoitavat eri välineiden täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanoon liittyvistä käytännön ongelmista. Seuraavan seurantakauden aikana vuodesta 2009 alkaen tarkastellaan siirtohinnoitteluasiakirjoja koskevia menettelysääntöjä. 38. Komissio huomauttaa, että seuraavista välimiesmenettely-yleissopimuksiin liittyvistä kysymyksistä on keskusteltava tarkemmin: mahdollisuudet perustaa pysyvä, riippumaton sihteeristö sekä välimiesmenettely-yleissopimuksen ja OECD:n malliverosopimuksen 25 artiklan 5 kohdan välinen yhteys. 5. KOMISSION PÄÄTELMÄT 39. Mitä tulee siirtohinnoittelufoorumin toimintaan maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana, komissio haluaa kiittää siirtohinnoittelufoorumin jäseniä niiden rakentavasta panoksesta tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseksi annettujen käytännön suositusten muotoilussa. 40. Raportoidessaan seuraamuksista ja välimiesmenettely-yleissopimuksesta siirtohinnoittelufoorumi täyttää yhden toimenkuvaansa kuuluvista tärkeimmistä tavoitteista eli helpottaa välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamista. Komissio on myös pannut merkille siirtohinnoittelufoorumin kertomuksiin sisältyvät liitteet, joissa annetaan hyödyllistä taustatietoa. 41. Komissio tukee täysin seuraamuksia ja siirtohinnoittelua sekä välimiesmenettelyyleissopimuksen joidenkin määräysten tulkintaa koskevissa siirtohinnoittelufoorumin kertomuksissa esitettyjä päätelmiä ja ehdotuksia. Komissio on laatinut foorumin toiminnan pohjalta liitteenä olevan ehdotuksen välimiesmenettely-yleissopimuksen tarkistetuista menettelysäännöistä. 42. Komissio katsoo, että tarkistettuihin menettelysääntöihin sisältyvät suositukset tehostavat välineen toimintaa ja nopeuttavat siirtohinnoitteluun liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet suositukset. 43. Sen vuoksi komissio pyytää neuvostoa hyväksymään ehdotuksen välimiesmenettelyyleissopimuksen tarkistetuista menettelysäännöistä ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään uudet suositukset kansalliseen lainsäädäntöönsä tai kansallisiin FI 10 FI

12 hallinnollisiin määräyksiinsä mahdollisimman pian. Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan myöntämään riittävästi resursseja siirtohinnoitteluun liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista varten, jotta ne saadaan sovittua nopeasti. 44. Komissio panee merkille, että välimiesmenettely-yleissopimuksen menettelysääntöihin sisältyy seurantajärjestelmä, jonka perusteella on annettu suosituksia välimiesmenettely-yleissopimuksen toiminnan parantamiseksi. Se katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi otettujen uusien asioiden lukumäärän kasvu vähentää kaksinkertaista verotusta sisämarkkinoilla, ja on osoitus siitä, että verovelvollisten luottamus välimiesmenettely-yleissopimuksen toiminnan tehokkuuteen on kasvanut. 45. Tästä huolimatta komissio toteaa, että menettelysääntöjä voi olla tarpeen tarkistaa ja päivittää tulevaisuudessa saatavien kokemusten perusteella. Se aikoo edelleen seurata välimiesmenettely-yleissopimuksen toimintaa voidakseen ehdottaa tarvittavia muutoksia ottaen erityisesti huomioon sen, millaisia suuntauksia asioiden ratkaisemisessa tulee ilmi ja millä tavoin riitojenratkaisu välimiesmenettelyllä kehittyy kansainvälisesti. 46. Alikapitalisointiin liittyvien erimielisyyksien osalta todettakoon, että komissio katsoo alikapitalisointiin liittyvien oikaisujen kuuluvan kaikilta osin välimiesmenettelyyleissopimuksen soveltamisalaan, koska välimiesmenettely-yleissopimuksessa viitataan kaupallisista ja rahoitussuhteista saataviin tuloihin, mutta siinä ei pyritä tekemään eroa näiden erilaisten tulotyyppien välillä. Vaikka komissio pitää arvossa sitä, että korkojen kuulumisesta välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan on päästy yhteisymmärrykseen, erilaiset tulkinnat siitä, kattaako yleissopimus myös lainat, aiheuttavat epävarmuutta, lisäävät velvoitteita ja voivat johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Tästä syystä jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan, voitaisiinko edellä mainitut alikapitalisointia koskeviin erimielisyyksiin liittyvät seikat sisällyttää välimiessopimuksen soveltamisalaan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. 47. Jäsenvaltioita kehotetaan myös muuttamaan yksipuolisia julistuksiaan ilmaisun ankara seuraamus määritelmän osalta siten, että määritelmän soveltamisala kaventuu ja vastaa paremmin siirtohinnoittelufoorumin antamaa suositusta, jonka mukaan ankaraa seuraamusta olisi sovellettava ainoastaan petosten kaltaisissa poikkeuksellisissa tapauksissa. 48. Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan komissiolle kahden vuoden välein toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet näiden tarkistettujen menettelysääntöjen täytäntöönpanemiseksi ja niiden soveltamiseksi käytännössä. Näiden raporttien perusteella komissio tarkastelee menettelysääntöjä uudelleen määräajoin. FI 11 FI

13 LIITE LUONNOS: TARKISTETUT MENETTELYSÄÄNNÖT KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN POISTAMISESTA ETUYHTEYDESSÄ KESKENÄÄN OLEVIEN YRITYSTEN TULONOIKAISUN YHTEYDESSÄ TEHDYN YLEISSOPIMUKSEN TEHOKASTA TÄYTÄNTÖÖNPANOA VARTEN EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka OTTAVAT HUOMIOON kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä 23 päivänä heinäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä välimiesmenettely-yleissopimus, TUNNUSTAVAT, että sekä jäsenvaltiot että verovelvolliset tarvitsevat yksityiskohtaisempia sääntöjä voidakseen panna edellä mainitun yleissopimuksen täytäntöön tehokkaasti, OTTAVAT HUOMIOON EU:n yhteisen siirtohinnoittelufoorumin toiminnasta maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana XXX annetun komission tiedonannon, joka perustuu siirtohinnoittelufoorumin kertomuksiin seuraamuksista ja siirtohinnoittelusta sekä välimiesmenettely-yleissopimuksen joidenkin määräysten tulkinnasta, KOROSTAVAT, että menettelysäännöt ovat poliittinen sitoumus ja että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin eivätkä jäsenvaltioiden ja yhteisön asiaa koskeviin toimivaltuuksiin, TOTEAVAT, että näiden menettelysääntöjen täytäntöönpano ei saisi haitata maailmanlaajuisemmalla tasolla tehtyjä ratkaisuja, HYVÄKSYVÄT seuraamuksia koskevan siirtohinnoittelufoorumin kertomuksen päätelmät, HYVÄKSYVÄT SEURAAVAT TARKISTETUT MENETTELYSÄÄNNÖT: Nämä tarkistetut menettelysäännöt koskevat välimiesmenettelyyleissopimuksen täytäntöön panemista sekä tiettyjä muita asiaan liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden välisiin kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin sisältyviä keskinäisiä sopimusmenettelyjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja yhteisön toimivaltuuksia. 1. Välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisala 1.1 Kolmenväliset siirtohinnoittelutapaukset EU:ssa a) Näitä menettelysääntöjä sovellettaessa kolmenvälinen tapaus EU:ssa on tapaus, jossa välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisessa ensimmäisessä vaiheessa kaksi EU:n toimivaltaista viranomaista ei pysty poistamaan täysin siirtohinnoittelutapauksesta johtuvaa kaksinkertaista verotusta markkinaehtoperiaatetta soveltamalla, koska jokin etuyhteydessä oleva yritys, joka FI 12 FI

14 sijaitsee jossakin toisessa jäsenvaltiossa / toisissa jäsenvaltioissa ja jonka molemmat EU:n toimivaltaiset viranomaiset ovat tunnistaneet (vertailevaan arvioon, toimintaarvio mukaan luettuna, ja muihin asiaan liittyviin tosiseikkoihin perustuva näyttö), vaikutti merkittävästi markkinaehdoista poikkeavan tuloksen syntymiseen asianomaisten liiketoimien tai kaupallisten/rahoitussuhteiden ketjussa, ja jonka kaksinkertaisesta verotuksesta kärsivä ja välimiesmenettely-yleissopimuksen määräysten soveltamista pyytävä verovelvollinen on sellaiseksi tapaukseksi tunnustanut. b) Välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki EU:n liiketoimet, jotka liittyvät jäsenvaltioiden kolmenvälisiin tapauksiin. 1.2 Alikapitalisointi Välimiesmenettely-yleissopimuksessa viitataan selkeästi kaupallisista ja rahoitussuhteista saataviin tuloihin mutta siinä ei pyritä tekemään eroa näiden erilaisten tulotyyppien välillä. Tästä syystä rahoitussuhteista, laina ja sen ehdot mukaan luettuna, johtuvat ja markkinaehtoperiaatteeseen perustuvat tulonoikaisut kuuluvat välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan. 2. Asian ottaminen käsiteltäväksi Välimiesmenettely-yleissopimuksen 18 artiklan perusteella jäsenvaltioille suositetaan, että ne katsovat asian kuuluvan välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan, kun pyyntö esitetään määräajassa sen jälkeen, kun uusien jäsenvaltioiden liittyminen välimiesmenettely-yleissopimukseen on tullut voimaan, vaikka oikaisua sovellettaisiin aiempiin varainhoitovuosiin. 3. Ankarat seuraamukset Koska 8 artiklan 1 kohdassa määrätään mahdollisuudesta kieltää välimiesmenettelyyleissopimukseen vetoaminen, kun ankara seuraamus on langetettu ja kun otetaan huomioon vuoden 1995 jälkeen saatu käytännön kokemus, jäsenvaltioille suositetaan, että ne selkeyttävät tai tarkistavat välimiesmenettely-yleissopimuksen liitteessä olevia yksipuolisia julistuksiaan, jotta niissä otettaisiin paremmin huomioon se, että ankaraa seuraamusta olisi sovellettava ainoastaan petosten kaltaisissa poikkeuksellisissa tapauksissa. 4. Kolmen vuoden määräajan alkamisajankohta (määräaika pyynnön esittämiselle välimenettely-yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti) Sitä päivää, jona verovelvollinen on ensimmäisen kerran saanut tiedon verotuspäätöksestä tai vastaavasta toimenpiteestä, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen esimerkiksi siirtohinnoittelun oikaisemisen vuoksi, pidetään kolmen vuoden määräajan alkamisajankohtana. Jäsenvaltioille suositetaan, että ne soveltaisivat tätä määritelmää siirtohinnoittelutapauksissa myös tuloa ja pääomaa koskevan OECD:n malliverosopimuksen 25 artiklan 1 kohdassa määrättyä kolmen vuoden määräaikaa määritettäessä. FI 13 FI

15 5. Kahden vuoden määräajan alkamisajankohta (välimiesmenettelyyleissopimuksen 7 artiklan 1 kohta) i) Välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa asia katsotaan jätetyn ratkaistavaksi 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kun verovelvollinen on toimittanut seuraavat tiedot: a) pyynnön esittävän sopimusvaltioon sijoittautuneen yrityksen sekä muiden liiketoimessa osallisina olevien osapuolten tunnistetiedot (kuten nimi, osoite ja Y-tunnus); b) tiedot asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista (mukaan luettuina tiedot yrityksen ja asianomaisessa liiketoimessa osallisina olevien muiden osapuolten välisistä suhteista); c) tiedot asiaa koskevista verokausista; d) sellaisten verotuspäätösten, verotarkastuskertomuksen tai vastaavien asiakirjojen jäljennökset, jotka aiheuttavat väitetyn kaksinkertaisen verotuksen; e) tiedot yrityksen tai asianomaisessa liiketoimessa osallisina olevien muiden osapuolten vireille panemista muutoksenhauista ja oikeuskäsittelyistä sekä asiaa koskevat tuomioistuinten päätökset; f) yrityksen selvitys perusteista, joiden mukaan se katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksen 4 artiklassa määrättyjä periaatteita ei ole noudatettu; g) sitoumus, että yritys vastaa täydellisesti ja mahdollisimman nopeasti kaikkiin toimivaltaisen viranomaisen esittämiin kohtuullisiin ja asianmukaisiin pyyntöihin ja tarjoaa asiakirjat toimivaltaisten viranomaisten käyttöön; ja h) muut yksilöidyt lisätiedot, joita toimivaltainen viranomainen on pyytänyt kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut verovelvollisen pyynnön. ii) Kahden vuoden määräaika alkaa viimeistään seuraavina ajankohtina: a) päivänä, jona verotuspäätös eli verohallinnon lisätuloa koskeva lopullinen päätös tai vastaava päätös annetaan; b) päivänä, jona toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut pyynnön ja 5 kohdan i alakohdassa tarkoitetut vähimmäistiedot. 6. Välimiesmenettely-yleissopimuksen mukainen keskinäinen sopimusmenettely 6.1 Yleiset määräykset FI 14 FI

16 a) Sovelletaan OECD:n suosittaman ohjeistuksen mukaisesti markkinaehtoperiaatetta ottamatta huomioon yksittäisille sopimusvaltioille aiheutuvia välittömiä veroseurauksia. b) Ratkaistaan asiat mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon tarkasteltavaan asiaan liittyvien kysymysten monimutkaisuus. c) Järjestetään kokouksia tai toteutetaan muita sopia keinoja, joiden avulla päästään keskinäiseen sopimukseen mahdollisimman nopeasti. Tarvittaessa yritystä pyydetään esittämään näkemyksensä toimivaltaiselle viranomaiselleen. d) Ottaen huomioon näiden menettelysääntöjen määräykset keskinäiseen sopimukseen olisi päästävä kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona asia jätettiin ensimmäisen kerran toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi näiden menettelysääntöjen 5 kohdan ii alakohdan mukaisesti. Joissakin tilanteissa (esim. asian ratkaiseminen viipymättä, erityisen monimutkaiset liiketoimet tai kolmenväliset asiat) voi olla aiheellista soveltaa 7 artiklan 4 kohtaa (joissa määrätään määräajoista poikkeamisesta), jotta voidaan sopia lyhyestä jatkoajasta. e) Keskinäisestä sopimusmenettelyn noudattamisesta ei saisi aiheutua aiheettomia tai liiallisia kustannuksia pyynnön esittäjälle tai muille asiassa osallisina oleville henkilöille. 6.2 Kolmenväliset tapaukset EU:ssa a) Kun sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat sopineet siitä, että käsiteltävänä olevaa asiaa on pidettävä EU:ssa kolmenvälisenä tapauksena, niiden on viipymättä pyydettävä muita EU:n toimivaltaisia viranomaisia osallistumaan menettelyyn ja keskusteluihin tarkkailijoina tai aktiivisina osapuolina ja päätettävä yhdessä valittavasta lähestymistavasta. Kaikki tiedot on jaettava muiden EU:n toimivaltaisten viranomaisten kanssa esimerkiksi tietojenvaihdon avulla. Muita toimivaltaisia viranomaisia on pyydettävä vahvistamaan, että kyseisen valtion verovelvollinen on tai saattaa olla osallisena asiassa. b) Asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää jotakin seuraavista menettelytavoista poistaakseen välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisesti kaksinkertaisen verotuksen, joka johtuu kolmenvälisestä tapauksesta EU:ssa: 1. toimivaltainen viranomainen voi päättää soveltaa monenvälistä lähestymistapaa (kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat käsittelyyn viipymättä ja kaikilta osin); tai 2. toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää käynnistää kahdenvälisen menettelyn, jossa menettelyn molemmat osapuolet ovat toimivaltaisia viranomaisia, jotka tunnistivat (vertailevaan arvioon, toiminta-arvio mukaan luettuna, ja muihin asiaan liittyviin tosiseikkoihin perustuva näyttö) toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen, joka vaikutti merkittävästi markkinaehdoista poikkeavan tuloksen syntymiseen asianomaisten liiketoimien tai FI 15 FI

17 kaupallisten/rahoitussuhteiden ketjussa, ja niiden olisi pyydettävä EU:n muita toimivaltaisia viranomaisia osallistumaan keskinäisessä sopimusmenettelyssä käytäviin keskusteluihin tarkkailijoina; tai 3. toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää käynnistää samaan aikaan useamman kuin yhden kahdenvälisen menettelyn ja pyytää EU:n muita toimivaltaisia viranomaisia osallistumaan keskinäisessä sopimusmenettelyssä käytäviin keskusteluihin tarkkailijoina. Jäsenvaltioille suositetaan, että ne soveltaisivat tällaisten kaksinkertaista verotusta koskevien tapausten poistamiseksi monenvälistä menettelyä. Tästä olisi kuitenkin aina sovittava kaikkien toimivaltaisten viranomaisten kesken asiaan liittyvien tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella. Jos monenvälistä lähestymistapaa ei ole mahdollista soveltaa ja samanaikaisesti päätetään käynnistää (vähintään) kaksi kahdenvälistä menettelyä, kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on osallistuttava välimiesmenettelyyleissopimuksen mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen joko välimiesmenettelyyleissopimuksen soveltamista alun perin pyytäneinä sopimusvaltioina tai tarkkailijoina. c) Tarkkailijasta voi tulla aktiivinen osapuoli keskustelujen kehittymisen ja esitetyn näytön perusteella. Jos muut toimivaltaiset viranomaiset haluavat osallistua toiseen vaiheeseen (välimiesmenettely), niistä on tultava aktiivisia osapuolia. Jos EU:n muut toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat keskusteluihin koko menettelyn ajan pelkästään tarkkailijoina, tämä ei vaikuta millään tavoin välimiesmenettely-yleissopimuksen määräysten soveltamiseen (esim. aikataulu ja menettelytavat). Osallistuminen tarkkailijana ei sido muita toimivaltaisia viranomaisia millään tavoin välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisen menettelyn lopputulokseen. Menettelyn aikana käytävässä tietojenvaihdossa on noudatettava tavanomaisia oikeudellisia ja hallinnollisia vaatimuksia ja menettelyjä. d) Verovelvollisen on ilmoitettava mahdollisimman pian asianomaiselle verohallinnolle / asianomaisille verohallinnoille, jos asiassa voi olla osallisina muita osapuolia muissa jäsenvaltioissa. Asiaan liittyvät tosiseikat ja ilmoitusta tukevat asiakirjat on esitettävä mahdollisimman nopeasti ilmoituksen tekemisen jälkeen. Tällaisen lähestymistavan ansiosta kaksinkertaista verotusta koskevat tapaukset saadaan ratkaistua nopeammin ja voidaan välttyä siltä, ettei kaksinkertaista verotusta saada estettyä, koska jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia menettelyä koskevia määräaikoja. 6.3 Käytännön toiminta ja avoimuus a) Kääntämisestä aiheutuvien kustannusten ja viiveiden minimoimiseksi olisi keskinäisessä sopimusmenettelyssä erityisesti alustavia kannanottoja esitettäessä käytettävä yhteistä työskentelykieltä tai menettely olisi FI 16 FI

18 suoritettava tavalla, jolla on sama vaikutus, jos toimivaltaiset viranomaiset voivat päästä kahdenväliseen (tai monenväliseen) sopimukseen. b) Toimivaltaisen viranomaisen, jolle yritys on esittänyt keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan pyynnön, on ilmoitettava kyseiselle yritykselle kaikista sellaisista merkityksellisistä asioista, joilla on vaikutusta yritykseen menettelyn aikana. c) Kahdenvälisen verosopimuksen tai sopimuspuolen lainsäädännön suojan piiriin kuuluvaa henkilöä koskevien tietojen suoja on varmistettava. d) Toimivaltainen viranomainen vahvistaa vastaanottaneensa verovelvollisen pyynnön, joka koskee keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamista, kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja ilmoittaa samaa määräaikaa noudattaen osallisina olevien toisten sopimusvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä ja liittää ilmoituksen mukaan jäljennöksen verovelvollisen pyynnöstä. e) Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että yritys ei ole toimittanut 5 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja vähimmäistietoja keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamiseksi, se pyytää yritystä kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta toimittamaan sille tarvittavat yksilöidyt lisätiedot. f) Sopimusvaltiot sitoutuvat siihen, että toimivaltainen viranomainen vastaa pyynnön esittäneelle yritykselle jollakin seuraavista tavoista: i) jos toimivaltainen viranomainen ei usko, että yrityksen voitot sisältyvät tai todennäköisesti sisältyvät toisen sopimusvaltion yrityksen voittoihin, se ilmoittaa yritykselle epäilystään ja pyytää sitä kommentoimaan asiaa; ii) iii) jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että pyyntö on perusteltu ja että se voi itse päästä tyydyttävään ratkaisuun, se ilmoittaa asiasta yritykselle ja tekee mahdollisimman nopeasti perustellut oikaisut tai myöntää helpotukset; jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että pyyntö on perusteltu, mutta että se ei voi itse päästä tyydyttävään ratkaisuun, se ilmoittaa yritykselle, että se pyrkii ratkaisemaan asian keskinäisin sopimuksin asianomaisen toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa. g) Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että asia on perusteltu, se aloittaa keskinäisen sopimusmenettelyn ilmoittamalla päätöksestään toisen sopimusvaltion / toisten sopimusvaltioiden toimivaltaiselle viranomaiselle ja liittää ilmoitukseen jäljennöksen näiden menettelysääntöjen 5 kohdan i alakohdassa tarkoitetuista tiedoista. Samalla se ilmoittaa henkilölle, joka on vedonnut välimiesmenettely-yleissopimukseen, että se on aloittanut keskinäisen sopimusmenettelyn. Keskinäisen sopimusmenettelyn aloittava toimivaltainen viranomainen ilmoittaa myös käytettävissään olevien tietojen perusteella toisen sopimusvaltion / toisten sopimusvaltioiden toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyynnön esittäneelle henkilölle, onko asia esitetty välimiesmenettely-yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa asetetussa FI 17 FI

19 määräajassa. Lisäksi se ilmoittaa ajankohdan, jona välimiesmenettelyyleissopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kahden vuoden määräaika alkaa. 6.4 Alustavien kannanottojen esittäminen a) Kun keskinäinen sopimusmenettely on alkanut, sopimusvaltiot sitoutuvat siihen, että sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa on tehty tai aiotaan tehdä verotuspäätös eli verohallinnon tuloa koskeva lopullinen päätös tai vastaava päätös, johon sisältyy oikaisu, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa välimiesmenettely-yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen, toimittaa alustavan kannanoton asiassa osallisina olevien toisten sopimusvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Kyseisessä kannanotossa annetaan seuraavat tiedot: i) tiedot pyynnön esittäneen henkilön ratkaistavaksi toimittamasta asiasta; ii) viranomaisen kanta siitä, miksi pyyntö on perusteltu; esim. miksi se katsoo, että kaksinkertainen verotus on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu; iii) tiedot siitä, kuinka asia voitaisiin ratkaista kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sekä täydelliset perustelut ehdotukselle. b) Alustavassa kannanotossa on täydelliset perustelut verotuspäätöksestä tai oikaisusta, ja siihen on liitetty toimivaltaisen viranomaisen kantaa tukevia perusasiakirjoja ja luettelo oikaisun määrittämisessä käytetyistä kaikista muista asiakirjoista. c) Alustava kannanotto toimitetaan asiassa osallisina olevien toisten sopimusvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman nopeasti kyseessä olevan asian monimutkaisuus huomioiden, mutta joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa päivästä, joka on viimeisin seuraavista: i) päivä, jona verotuspäätös eli verohallinnon lisätuloa koskeva lopullinen päätös tai vastaava päätös on annettu; ii) päivä, jona toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut pyynnön ja 5 kohdan i alakohdassa tarkoitetut vähimmäistiedot. d) Sopimusvaltiot sitoutuvat siihen, että kun sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa ei ole tehty tai ei aiota tehdä verotuspäätöstä tai vastaavaa päätöstä, joka aiheuttaisi tai todennäköisesti aiheuttaisi välimiesmenettelyyleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen esimerkiksi siirtohinnoittelun oikaisun vuoksi, vastaanottaa alustavan kannanoton toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta, se vastaa siihen mahdollisimman nopeasti asianomaisen asian monimutkaisuus huomioiden, mutta joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa kyseisen kannanoton vastaanottamisesta. e) Vastaus annetaan jommallakummalla seuraavista tavoista: FI 18 FI

20 i) jos toimivaltainen viranomainen katsoo kaksinkertaisen verotuksen tapahtuneen tai todennäköisesti tapahtuvan ja suostuu alustavassa kannanotossa ehdotettuun korjaustoimenpiteeseen, se ilmoittaa asiasta toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle / toisille toimivaltaisille viranomaisille ja tekee asianomaiset oikaisut tai myöntää asianomaiset helpotukset mahdollisimman nopeasti; ii) jos toimivaltainen viranomainen ei katso, että kaksinkertainen verotus on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu taikka ei suostu alustavassa kannanotossa ehdotettuun korjaustoimenpiteeseen, se lähettää toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle / toisille toimivaltaisille viranomaisille vastauksena alustavan kannanottonsa, jossa mainitaan syyt ja ehdotetaan alustavaa aikataulua asian ratkaisemiseksi sen monimutkaisuus huomioiden. Ehdotuksessa mainitaan tarvittaessa päivämäärä kokoukselle, joka on pidettävä 18 kuukauden kuluessa päivästä, joka on viimeisin seuraavista: aa) päivä, jona verotuspäätös eli verohallinnon lisätuloa koskeva lopullinen päätös tai vastaava päätös on annettu; bb) päivä, jona toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut pyynnön ja 5 kohdan i alakohdassa tarkoitetut vähimmäistiedot. f) Lisäksi sopimusvaltiot sitoutuvat toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan asianmukaisia toimia menettelyjen nopeuttamiseksi. Tämän osalta sopimuspuolten on pyrittävä järjestämään säännöllisesti vähintään kerran vuodessa toimivaltaisten viranomaisten välisiä kokouksia, joissa keskustellaan käynnissä olevista keskinäisistä sopimusmenettelyistä (edellyttäen, että asioiden lukumäärä edellyttää tällaisia säännöllisiä kokouksia). 6.5 Jäsenvaltioiden väliset kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset Jäsenvaltioille suositetaan siirtohinnoittelutapauksissa, että ne soveltaisivat 1 3 kohdan määräyksiä myös sellaisiin keskinäisiin sopimusmenettelyihin, jotka on aloitettu tuloa ja varallisuutta koskevan OECD:n malliverosopimuksen 25 artiklan 1 kohdan, joka on pantu täytäntöön jäsenvaltioiden välisissä kaksinkertaista verotusta koskevissa sopimuksissa, mukaisesti. 7. Välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisen toisen vaiheen eteneminen 7.1 Riippumattomien henkilöiden luettelo a) Sopimusvaltiot sitoutuvat ilmoittamaan viipymättä Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille niiden viiden riippumattoman ja pätevän henkilön nimet, jotka voitaisiin kutsua välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan toimikunnan jäseniksi, ja ilmoittamaan samoin edellytyksin luettelon mahdollisista muutoksista. b) Kun sopimusvaltiot toimittavat Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille nimeämiensä riippumattomien ja pätevien henkilöiden nimet, ne liittävät mukaan kyseisten henkilöiden ansioluettelot, joissa on mainittava muun FI 19 FI

21 muassa heidän kokemuksensa oikeuden, verotuksen ja erityisesti siirtohinnoittelun alalla. c) Sopimusvaltiot voivat myös yksilöidä luettelossaan ne riippumattomat ja pätevät henkilöt, jotka täyttävät edellytykset tulla valituiksi puheenjohtajaksi. d) Neuvoston pääsihteeri toimittaa sopimusvaltioille vuosittain pyynnön vahvistaa niiden nimeämien riippumattomien ja pätevien henkilöiden nimet ja/tai toimittaa kyseisten henkilöiden varamiesten nimet. e) Luettelo kaikista riippumattomista ja pätevistä henkilöistä julkaistaan neuvoston verkkosivustolla. f) Riippumattomien ja pätevien henkilöiden ei tarvitse olla nimeävän valtion kansalaisia tai asukkaita, mutta heidän on oltava sopimusvaltion kansalaisia ja asuttava alueella, jolla välimiesmenettely-yleissopimusta sovelletaan. g) Toimivaltaisille viranomaisille suositetaan, että ne laatisivat tällaista tapausta varten yhteisen hyväksymisilmoituksen ja riippumattomuusilmoituksen, jotka valittu riippumaton ja pätevä henkilö allekirjoittaa. 7.2 Neuvoa-antavan toimikunnan perustaminen a) Elleivät asianomaiset sopimusvaltiot ole muuta sopineet, sopimusvaltio, joka on antanut ensimmäisen verotuspäätöksen eli verohallinnon lisätuloa koskevan lopullisen päätöksen tai vastaavan päätöksen, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa välimiesmenettely-yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen, ottaa huolehtiakseen neuvoa-antavan toimikunnan perustamisesta ja sen kokousten järjestämisestä muiden sopimusvaltioiden suostumuksella. b) Toimivaltaisten viranomaisten on perustettava neuvoa-antava toimikunta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä. Jollei jokin toimivaltainen viranomainen noudata tätä vaatimusta, toisella osallisena olevalla toimivaltaisella viranomaisella on oikeus huolehtia toimikunnan perustamisesta. c) Neuvoa-antava toimikunta koostuu tavallisesti puheenjohtajasta, toimivaltaisten viranomaisten edustajista sekä kahdesta riippumattomasta ja pätevästä henkilöstä. Kun kyseessä ovat kolmenväliset tapaukset ja neuvoaantava toimikunta on perustettava monenvälisen menettelytavan soveltamisen vuoksi, sopimusvaltioiden on otettava huomioon välimiesmenettelyyleissopimuksen 11 artiklan 2 kohdan vaatimukset ja sovittava tarvittaessa täydentävistä menettelytapasäännöistä sen varmistamiseksi, että neuvoa-antava toimikunta, sen puheenjohtaja mukaan luettuna, pystyy antamaan lausunnon jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. d) Neuvoa-antavaa toimikuntaa avustaa sihteeristö, jolle toimitilat tarjoaa sopimusvaltio, joka on ottanut huolehtiakseen toimikunnan perustamisesta, elleivät asianomaiset sopimusvaltiot ole muuta sopineet. Riippumattomuuden varmistamiseksi sihteeristö toimii neuvoa-antavan toimikunnan puheenjohtajan FI 20 FI