Kainuun sote kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun sote -kuntayhtymä

Transkriptio

1 1 Kainuun sote kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöraportti 2013 Kainuun sote -kuntayhtymä

2 1 Kainuun sote kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä ja -rakenne Henkilöstö ammattiryhmittäin Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen POISSAOLOT Poissaolojen jakauma Terveysperusteiset poissaolot HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Poissaolojen kustannukset Palkkakustannukset REKRYTOINTI OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaamisen kehittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi Työterveyshuolto...16

3 2 Kainuun sote kuntayhtymä 2 Henkilöstöpalvelut HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE Henkilöstökertomus täydentää omalta osaltaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnista. Sen tavoite on antaa tietoa, jonka avulla voidaan kohdentaa kehittämistoimenpiteitä niille alueille, joissa ne ovat tarpeen. Lisäksi henkilöstökertomuksessa seurataan strategisten tavoitteiden ja talousarviossa esitettyjen henkilöstölukujen toteutumista. Koska Kainuun sote aloitti toimintansa uutena organisaationa vuoden 2013 alussa, ei vertailulukuja aiempiin vuosiin ole käytössä. On todennäköistä, että vuosien vaihteessa toteutettu organisaatiomuutos heijastuu omalta osaltaan tässä kertomuksessa esitettyihin lukuihin, vaikka sitä ei ole mahdollista käytännössä osoittaa. Tarkoitus on, että tulosalueilla ja tulosyksiköissä seurataan säännönmukaisesti henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Lisäksi näitä tunnuslukuja seurataan kuukausittain kuntayhtymän johtoryhmässä. Henkilöstöraportin tietoja käytetään kuntayhtymän strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena. Tavoitteena on ennen kaikkea tarjota organisaation johdolle riittävän kattava ja selkeä tietopohja päätöksenteon tueksi. Tärkeää on myös arvioida yhteistoiminnallisesti henkilöstön tilaa. STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät on määritelty Kainuun soten Talousarviossa Seuraavassa on kuvattu näiden päämäärien toteuttamiseen tähtääviä vuoden 2013 aikana toteutettuja keinoja keskeisillä osa-alueilla. JOHTAJUUS JA ESIMIESTYÖ - Johtamiskoulutusta on jatkettu entiseen tapaan - Yleistä johtamiseen liittyvää informaatiota jaettu erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa OSAAMISEN KEHITTÄMINEN - Ammatillista täydennyskoulutusta keskimäärin 2,3 pv/hlö - Hyve-projekti - Kehityskeskustelujen kattavuus 43 prosenttia henkilöstöstä - Tutkintojen päivitys henkilöstötietoihin - Työnohjauksen määrä x kpl REKRYTOINTI - Palveluja pyritään tuottamaan pääosin omana työnä; raportointivuoden aikana vanhustyön ja perhepalvelujen alueilla siirrettiin ostopalveluja omaksi toiminnaksi - Määräaikaisia palvelussuhteita muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi 41 kpl - Uusia vakansseja perustettiin 32 kpl TYÖHYVINVOINTI - Sisäilmaongelmiin liittyvää toimintamallia on kehitetty - Henkilöstön palkitsemista kehitettiin: pitkiin työuriin kytkettiin palveluvapaita - Päätettiin valita vuoden esimies ja vuoden työntekijä vuonna 2014

4 3 Kainuun sote kuntayhtymä 3 Henkilöstöpalvelut 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT 2.1 Henkilöstömäärä ja -rakenne Palvelussuhteet Palvelussuhde kuntayhtymään oli 3552 henkilöllä vuoden viimeisenä päivänä (taulukko 1). Vakituiseen henkilöstöön kuuluu 157 sisäistä sijaista. Pysyvän työvoimatarpeen johdosta 41 määräaikaista palvelussuhdetta muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Valtaosa henkilöstöstä on naisia (87%). Määräaikaisessa työsuhteessa oli noin viidesosa (20%) henkilöstömäärästä. Määräaikaisten työsopimusten yleisimmät perusteet olivat vuosiloma, perhevapaa ja sairauspoissaolo. Merkille pantavana perusteena oli lisäksi palkaton poissaolo, esimerkiksi osa-aikatyö. Vuosilomien sijaisuuksia teki lomakaudella 261,5 määräaikaista työntekijää, joista päteviä oli kaksi kolmesta. Vuoden 2012 lopussa toteutetun organisaatiouudistuksen johdosta henkilöstöä siirrettiin eri organisaatioihin 1 yhteensä 736 henkilöä. Uusia vakansseja perustettiin 32. Taulukko 1. Palvelussuhteet Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä Sote ja liikelaitos yhteensä Henkilötyövuosi ja työpanos Henkilötyövuosi kuvaa henkilöstömäärä paremmin kuin edellä mainittu poikkileikkaustieto, koska henkilötyövuosi on nimenomaan palkkasuhteessa ja kokoaikatyössä olevien määrä kalenterivuonna. Se saadaan muuttamalla osan vuotta kestäneet palvelussuhteet vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Yksi henkilötyövuosi 2 (HTV 2) tarkoittaa yhden kokoaikaisen työntekijän koko vuoden kestävää palkallista palvelussuhdetta. Henkilötyövuosiksi muutettuna vuosityöntekijöitä oli n (taulukko 2). Henkilötyövuotta voidaan nimittää myös bruttotyöpanokseksi, koska siinä ei ole otettu huomioon palkallisia poissaoloja eikä lisä- tai ylitöitä. Määräaikaisten osuus bruttotyöpanoksesta oli vajaa 20 prosenttia. 1 Kainuun Liitto, Kainuun ammattioppilaitos, Puolangan kunta ja NordLab -llky 2 palkalliset palveluksessaolopäivät kalenteripäivinä/365*osa-aikaprosentti/100

5 4 Kainuun sote kuntayhtymä 4 Henkilöstöpalvelut Taulukko 2. Henkilöstö henkilötyövuosina (HTV 2) v Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Kainuun sote Kainuun Työterveys Yhteensä Vuoden 2013 talousarviossa arvioidun ja toteutuneen bruttotyöpanoksen vertailu osoittaa, että arviot ovat olleet kuntayhtymän tasolla realistisia (taulukko 3), joskin tulosalueittain on jonkin verran vaihtelua. Sairaanhoidon palvelujen alueella arviot ovat olleet merkittävimmin alakanttiin, vanhuspalveluissa taas toteuma on ollut matalampi kuin arvio. Taulukko 3. Henkilöstö henkilötyövuosina (HTV 2) v tulosalueittain Tulosalue Htv tavoite 2013 Htv toteuma 2013 Kuntayhtymän hallinto Keskitetyt tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Sote Yhteensä Kainuun Työterveys Yhteensä Nettotyöpanos Kun henkilötyövuodesta (bruttotyöpanos) vähennetään kaikki poissaolot ja lisätään lisä- ja ylityöt, saadaan varsinainen tehty työaika eli nettotyöpanos 3. Vuonna 2013 nettotyöpanos oli n Teoreettisesta työajasta varsinaisen työajan osuus oli noin 80 prosenttia. Taulukko 4. Henkilöstön työpanos v Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Osuus teoreettisesta työajasta Kainuun sote Kainuun Työterveys Yhteensä teoreettinen työaika kaikki poissaolot / työaikajärjestelmän mukaisella jakajalla

6 5 Kainuun sote kuntayhtymä 5 Henkilöstöpalvelut Ikäjakauma Taulukossa 5 on kuvattu Kainuun soten ikäjakauma poikkileikkaustietona joulukuun viimeisen päivän tilanteen mukaan. Yli puolet henkilöstöstä kuuluu ikäryhmään vuotta (n. 60%). Alle 40 vuotiaita on vajaa kolmasosa ja yli 60 vuotiaita joka kymmenes. Keski-ikä Kainuun sotessa oli 45,8 ja Kainuun Työterveydessä 47,3 vuotta. Taulukko 5. Henkilöstön ikäjakauma Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , , ,4 Yhteensä ,0 2.2 Henkilöstö ammattiryhmittäin Lähes 60 prosenttia henkilökunnasta tekee hoitotyötä (taulukko 6). Sosiaalityötä tekeviä on kymmenen ja hallinto-, toimisto- ja muita vastaavia, eli ei varsinaista substanssia tekeviä, hieman yli kymmenen prosenttia henkilöstöstä. Lääkäreitä on viitisen prosenttia henkilöstöstä. Avustavaa hoitotyötä tekevien keskuudessa eläköityminen oli yleisintä (5,4% henkilömäärästä), erityistyötä tekevien/terapeuttien keskuudessa puolestaan suhteellisesti vähäisintä (1,5% henkilöstömäärästä).. Taulukko 6. Henkilöstön lukumäärä ja eläköityminen eri ammattiryhmissä Ammattiryhmä Määrä Eläköityneet Hoitotyö Sosiaalityö Erityistyö, terapeutit Lääkärit Avustava hoitotyö Hallinto-, toimisto-, huolto- ja projektityö Kaikki Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaisen henkilökunnan lähtö- ja tulovaihtuvuus vuoden 2013 aikana on esitetty palveluksesta eronneiden (mukaan lukien kuolleet mutta ei eläkkeelle siirtyneet) ja palvelukseen tulleiden lukumääränä. Lisäksi on laskettu lähtö- ja tulovaihtuvuusprosentit suhteuttamalla em. lukumäärät vuoden lopun vakinaisen henkilökunnan lukumäärään. Suhteellisen korkea vaihtuvuus liittyy vuoden vaihteessa toteutettuun organisaatiomuutokseen. 4 Ammattiryhmien yksityiskohtainen erittely liitteenä.

7 6 Kainuun sote kuntayhtymä 6 Henkilöstöpalvelut Taulukko 7. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 118 4,1 Päättyneet palvelussuhteet 145 5,0 eronnut, erotettu 63 eläkkeelle 79 kuollut 3 Vakinainen henkilöstö 2875 Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle jäi kuntayhtymästä 75 henkilöä. Erilaisille eläkkeille jääneiden keski-ikä oli tasan vuoden matalampi valtakunnan tasoon verrattuna. Kuitenkin vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli suhteessa korkea, 63,5 vuotta. Kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) oli 16 henkilöä, joiden keski-ikä oli 47,1 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi neljä henkilöä. Vuoden 2013 lopussa osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskenteli 35 henkilöä, joiden keskiikä oli 56,3. Ennen aikaisen eläköitymiseen (täydet työkyvyttömyyseläkkeet) liittyviä varhe-maksuja maksettiin kertomusvuonna euroa. (Taulukot 7 ja 8 5 ja 9). Taulukko 8. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä eläkelajeittain vuosina Vanhuus- Työkyvyttö- Kuntoutus- Osatyökyvyt- Työttö- Valtakunn. Vuosi eläke myyseläke tuki tömyyseläke myyseläke Yhteensä keski-ikä ,3 56,4 49,6 56,5 60,0 57,7 58, ,8 57,6 50,6 55,4 60,2 58,2 58, ,0 58,3 54,1 55,5 60,4 59,2 58, ,4 57,0 50,2 53,3 60,2 58,6 58, ,7 58,9 48,1 55,5 60,3 58,8 59, ,3 58,1 53,6 56,0 60,8 60,0 59, ,5 58,7 50,1 54,8 62,0 59,9 59, ,4 59,3 49,0 57,4 0,0 60,7 60, ,5 60,3 47,1 56,3 0,0 59,4 60,4 5 On huomattava, että Taulukon 8 ja 9 luvut ovat vuoteen 2012 Kainuun maakunta kuntayhtymän lukuja, joten ne eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2013 lukujen kanssa (Lähde: Kuntien eläkevakuutuksen tilastotiedot).

8 7 Kainuun sote kuntayhtymä 7 Henkilöstöpalvelut Taulukko 9. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä eläkelajeittain vuosina (tilastossa mukana kaikki, joilla on ollut palvelussuhde Kainuun maakunta - ja Kainuun sote -kuntayhtymään, myös omais- ja perhehoitajat). Vanhuus- Työkyvyttö- Kuntoutus- Osatyökyvyt- Työttö- Vuosi eläke myyseläke tuki tömyyseläke myyseläke Yhteensä Kuntayhtymän ikärakenteen perusteella eläkkeelle siirtymisen voidaan ennustaa kiihtyvän lähivuosina. Vuonna 2014 yht. 42 toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaa täyttää 63 vuotta, vuonna 2015 vastaavia henkilöitä on 82 ja vuonna 2018 jo 125 (taulukko 10). Taulukko 10. Ikävuodet 63 vuotta täyttävät vuosina vuotiaat v v v v v v v v v v v v. 2025

9 8 Kainuun sote kuntayhtymä 8 Henkilöstöpalvelut 3. POISSAOLOT 3.1 Poissaolojen jakauma Teoreettisesta työajasta noin viidesosa muodostui erilaisista poissaoloista, joista vuosilomien osuus oli lähes puolet (45 %). Terveysperusteisten poissaolojen osuus oli 23 ja lakisääteisten 21 prosenttia. Harkinnan varaisia poissaoloja oli kymmenesosa kaikista poissaoloista. Kuvio 1. Poissaolojen jakauma v Muut; 11 % Vuosilomat; 45 % Lakisääteiset; 21 % Terveysperusteiset; 23 % 3.2 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisten poissaolojen seurannan tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat henkilöt ja ryhmät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska sairausperusteisten poissaolojen kasvu voi viitata työkyvyn heikkenemiseen. Seurannan tavoitteena on myös tunnistaa poissaolojen taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotta mahdolliset toimenpiteet osataan kohdentaa oikein. Sairauspoissaoloja oli kertomusvuoden aikana 21,2 kalenteripäivää ja 15,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Kunta-alan työolobarometrin 2012 mukaan kuntasektorilla sairauspoissaolojen määrä oli 8,4 työpäivää / henkilö 6. Sairauspoissaoloista tai työtapaturmista aiheutuneet poissaolot kalenteripäivinä olivat 8,4 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta (sairauspoissaoloprosentti = sairauspoissaolopäivät / teoreettinen vuosityöaika). (Taulukot 11, 12 ja 13). 6 Tuloksia vertailtaessa on huomioitava, että valtakunnallisissa luvuissa sairauspoissaolopäivät on jaettu työntekijämäärällä, Kainuun soten kuntayhtymän luvuissa henkilötyövuosien määrällä. Tämä johdosta sairauspoissaolojen määrä ei ole täysin vertailukelpoinen kunta-alan keskiarvon kanssa.

10 9 Kainuun sote kuntayhtymä 9 Henkilöstöpalvelut Yleisimmin sairauspoissaolot ovat lyhyitä, 1-3 päivän poissaoloja. Kalenteripäivinä poissaoloja kertyy eniten 4-29 päivän poissaoloista. (Taulukko 11). Lähes puolet (45,5 %) poissaoloista liittyi tukija liikuntaelinsairauksiin. Toiseksi suurin poissaoloja aiheuttava ryhmä olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joita oli noin kymmenesosa. (Kuvio 2) Taulukko 11. Terveysperusteiset poissaolot v. 2013, (sisältää sairauspoissaolot ja työtapaturmat) Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät Työpäivät % työajasta Alle 4 päivää , pv , pv , pv , pv ,8 yli 180 päivää , euroa % palkkakustannuksista Yhteensä , ,5 Keskimäärin / htv 2 21,2 15,1 Työtapaturmat (sis.edellisiin) , ,1 Taulukko 12. Poissaolot tulosalueittain työpäivinä v Tulosalue Terveysperusteiset Vuosilomat Lakisääteiset Muut Kuntayhtymän hallitus Keskitetyt tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Sote yhteensä Kainuun Työterveys Sote ja liikelaitos yhteensä Poissaolot htv:na Poissaolot % htv:sta 6,0 11,7 5,3 2,9 Poissaolot työpäivää/htv 15,1 29,4 13,4 7,3

11 10 Kainuun sote kuntayhtymä 10 Henkilöstöpalvelut Kuvio 2. Sairauspoissaolojakauma Kainuun sotessa ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksessa v Sairauspoissaolojakauma Kainuun sote ja liikelaitos v Vammat, myrkytykset ja muut ulk.syiden aih. 6,1 % Tuki- ja liikuntaelinten sairudet 45,4 % Muut sairaudet 9,0 % Yhteensä ei dg 9,4 % Kasvaimet 2,2 % Mielenterveyden ja käytt. häiriöt 12,3 % Hermoston sairaudet 4,4 % Verenkiertoelinten sairaudet 2,8 % Hengityselinten sairaudet 8,4 % Taulukossa 13 on esitetty kertomusvuonna tapahtuneet työtapaturmat ja diagnosoidut ammattitaudit. On huomattava, että kuntayhtymä aloitti toimintansa uutena organisaationa vuoden 2013 alussa, joten vertailumahdollisuutta aiempaan organisaatioon ei ole. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tapaturmien osuus on vähenemässä, kuten on valtakunnan tasollakin, mutta vahvistus tähän saadaan vuoden 2014 tapahtumista. Taulukko 13. Työtapaturmat ja ammattitaudit v (lähde: Pohjola, vahinkoluettelo) Lukumäärä Sairauspvät Sloman kesto kalenteriv v pvä/tapaturma v Tapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Yhteensä Terveysprosentti Koko henkilökunnasta 1135 henkilöllä ei ollut lainkaan terveysperusteisia 7 poissaoloja eli niin sanottu terveysprosentti oli 36. Kunta-alan työolobarometrin 2012 mukaan terveysprosentti oli 30 prosenttia, valtakunnan tasolla se on keskimäärin kolmasosa henkilöstöstä. 7 Tapaturmiin liittyviä poissaoloja ei ole tässä otettu huomioon.

12 11 Kainuun sote kuntayhtymä 11 Henkilöstöpalvelut 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1 Poissaolojen kustannukset Poissaolojen palkkakustannukset on kuvattu taulukossa 14. Sairauksista ja tapaturmista aiheutuneet välittömät kustannukset olivat noin 4,5 miljoonaa euroa. Sairauspäivän todellinen hinta työnantajalle on n euroa 8. Kustannus riippuu muun muassa sairauspoissaolon pituudesta, palkataanko sairastuneen henkilön tilalle sijainen ja otetaanko huomioon työnantajalle aiheutuneiden työvoimakustannusten lisäksi myös tuottavuuden menetykset. Jos kuntayhtymän sairauspäivän kustannukseksi arvioidaan euroa, työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset nousevat 14,2 miljoonaan euroon. Taulukko 14. Poissaolot työpäivinä ja vastaavat palkkakustannukset v Poissaolot työpv työpv/henkilö % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Vuosilomat ja säästövapaat ,0 10, ,2 Terveysperusteiset ,3 5, ,5 Perhevapaat ,3 3, ,7 Koulutus ,8 0, ,3 Muut palkalliset ,0 0, ,7 Muut palkattomat ,3 2,9 Työaikavapaat ,8 0,3 Yhteensä ,5 22, ,6 4.2 Palkkakustannukset Välittömät henkilöstökulut olivat kertomusvuonna noin 123 miljoonaa euroa (Taulukko 15). Se oli prosentin vähemmän talousarvioon 2013 nähden. Kertomusvuonna toteutettiin talouden tasapainottamisohjelmaa. Paikallisella sopimuksella sovittiin kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen palkanmaksuun liittyvien määräysten tarkennuksesta, jolla parannettiin palkattomien vapaiden palkkaehtoja. Paikallisella sopimuksella tavoiteltiin vapaaehtoisuuteen perustuvia, talouden tasapainottamisohjelman henkilöstömenosäästöjä, joita myös saavutettiin. Kuntayhtymässä toteutettiin valtakunnallisiin sopimuksiin liittyvät palkankorotukset (paikallinen järjestelyvaraerä ja yleiskorotus). Ne astuivat voimaan alkaen. 8 Lähde: Veli-Matti Lehtonen: Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö Valtakunnan tasolla palvelusektorilla yleisesti käytetty euromäärä.

13 12 Kainuun sote kuntayhtymä 12 Henkilöstöpalvelut Taulukko 15. Välittömät henkilöstökulut ilman sivukuluja v Tulosalue 2013 Talousarvio 2013 Toteuma Muutos TA/TOT 2013 Muutos % 2013 Kuntayhtymän hallinto ,6 Keskitetyt tukipalvelut ,2 Perhepalvelut ,0 Sairaanhoidon palvelut ,2 Terveyden ja sair.hoitopalvelut ,6 Vanhuspalvelut ,5 Ympäristöterveydenhuolto ,7 Sote yhteensä ,9 Kainuun Työterveys ,2 Sote ja liikelaitos yhteensä ,0 5. REKRYTOINTI Ammattitaitoista henkilökuntaa on saatu rekrytoitua kohtuullisen hyvin (Taulukko 16). Rekrytointia ohjaa rekrytoinnin ohjausryhmä sekä eri ammattiryhmistä kootut ryhmät. Yhteisesti sovittujen toimintatapojen lisäksi seurattiin rekrytointiin kohdistuvia kustannuksia. Rekrytoinnin painopistealueena oli lääkärirekrytointi terveyskeskuksiin, kohderyhmänä pääasiassa kahden viimeisen vuoden opiskelijat. Lääketieteen opiskelijoiden ns. kandiharjoittelujaksojen ja amanuenssuurien käytännön järjestelyt on hoidettu keskitetysti rekrytointi ja tukipalvelut yksikön kautta. Hoitohenkilökunnan rekrytointia on toteutettu osallistumalla erilaisiin oppilaitosten järjestämiin tilaisuuksiin. Lisäksi on otettu yhteyttä sijaisrekisteriin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Sairaanhoitajien rekrytointi avoinna oleviin vakituisiin toimiin on onnistunut, tosin hakijoita on ollut vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityistyöntekijöiden rekrytointiin on panostettu pääasiassa tekemällä Kainuun sotea tunnetuksi työnantajana eri ammattiryhmien opintopäivillä. Taulukko 16. Rekrytoidut ammattiryhmittäin v Ammattiryhmä paikkoja avoinna hakijat rekrytoidut lääkärit amanuenssit 62 osastonhoit, aoh ja vast sairaanhoitajat ja vast lähihoitajat, ohjaajat ja vast sos.työntekijät, -ohjaajat, psykologit, vast avustava henkilöstö ravintohuolto- /tekninen- /mat.hall. henkilöstö hallinto-, projektihenk. ja vast Yhteensä

14 13 Kainuun sote kuntayhtymä 13 Henkilöstöpalvelut 6. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6.1 Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutus ja muu henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvä toiminta ovat tärkeä osa Kainuun soten strategiakarttaa. Osaamista kehittämällä turvataan tuloksellinen ja laadukas hoitoja palvelu. Sen avulla vahvistetaan myös työhyvinvointia ja työn iloa. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja perustuu osaamisen arviointiin ja osaamistarpeiden systemaattiseen kartoitukseen. Osaamisen kehittämisen suunnitelmat tehdään talouden ja toiminnan suunnittelun yhteydessä syksyisin. Ne luovat perustan organisaation keskitetylle täydennyskoulutussuunnittelulle. Osaamistarpeita kartoitetaan ja arvioidaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Ne toteutuivat vaihtelevasti organisaatiossamme; noin 43 prosenttia henkilöstöstä osallistui kehityskeskusteluun. Kevään 2013 aikana päivitettiin perehdytysohjelma. Sitä käytetään organisaation toiminnan perehdyttämiseen sekä työyksiköiden ja ammattiryhmäkohtaisten perehdytysohjelmien pohjana. Perehdytykseen kuuluu muun muassa Tervetuloa töihin kuntayhtymään -päivä, joka on koettu tarpeelliseksi. Osaamisen näkyväksi tekemiseen liittyen tutkintotiedot todennettiin ja tallennettiin HRM koulutuksen hallinta järjestelmään koko henkilöstön osalta syksyn 2013 aikana. Jatkossa näin menetellään kaikkien uusien työntekijöiden kohdalla kuukauden kuluessa työ-/virkasuhteen solmimisesta. 6.2 Henkilöstön täydennyskoulutus Kainuun soten yksi tärkeistä tehtävistä on järjestää henkilöstölle suunnitelmallista täydennyskoulutusta. Koulutuksen tarve vaihtelee muun muassa työn vaativuuden, toimenkuvan ja siinä tapahtuvien muutosten johdosta. Täydennyskoulutuksiin käytettiin yhteensä 7145 työpäivää 10 vuoden 2013 aikana, keskimäärin 2,3 päivää henkilöä kohden (Taulukko 17). Noin 80 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutuksiin. Taulukko 17. Kainuun soten henkilöstön täydennyskoulutuspäivien yhteismäärä tulosalueittain sekä täydennyskoulutuspäivien määrä keskimäärin henkilöä kohden vuonna Täydennyskoulutuspäivät/ Täydennyskoulutuspäiviä vuosi keskimäärin/ henkilö Hallinto 191 5,4 Keskitetyt yhteiset palvelut 558 1,2 Perhepalvelut ,7 Sairaanhoitopalvelut 618 2,3 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut ,8 Vanhuspalvelut 739 0,9 Ympäristöterveydenhuolto 109 2,7 Kaikki yhteensä ,3 10 Effica-tietojärjestelmäkoulutus (581 päivää) ei näy täydennyskoulutustilastoissa.

15 14 Kainuun sote kuntayhtymä 14 Henkilöstöpalvelut Kertomusvuoden täydennyskoulutuspäivien määrä koulutuksessa ollutta henkilöä kohden vaihteli päivään, keskimäärin se oli 2.9 päivää (Taulukko 18). Korkeasti koulutetuilla oli keskimäärin enemmän koulutuspäiviä kuin muilla ryhmillä. Taulukko 18. Kainuun soten täydennyskoulutuspäivät sekä täydennyskoulutuspäivät keskimäärin koulutuksessa ollutta henkilöä kohden vuonna 2013 Täydennyskoulutuspäivät/ vuosi Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/ koulutettu Lääkärit ja hammaslääkärit 849 4,3 Sosiaali- ja terveysalan amk:n tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet ,3 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet ,1 Yliopistokoulutettu muu sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö 643 6,0 Muu henkilöstö (mm. tuki-, toimisto ja tietopalveluhenkilöstö) 762 2,1 Kaikki yhteensä ,9 Koulutusteemoina korostuivat asiakkaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, eri työmenetelmät ja niiden hyödyntäminen sekä esimiestyö ja muuttuva lainsäädäntö. Kertomusvuonna toteutettiin noin 150 eripituista koulutusprosessia. Pisin oli vuoden kestävä neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus. Verkkokoulutusta on otettu käyttöön. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutukseen osallistui n. 700 työntekijää. Kokemus verkko-oppimisesta on ollut myönteinen. Verkkokoulutusta ja muita osaamisen kehittämisen menetelmiä tulee jatkossa hyödyntää ja kehittää entistä enemmän. Sote alalla osaamisen kehittäminen tarkoittaa elinikäistä oppimista. Osaava henkilöstö on keskeinen toiminnan perusta. Osaamisentarpeiden systemaattinen kartoitus ja ennakointi korostuvat lähitulevaisuudessa, kun suunnittelemme uudenlaisia toimintaprosesseja. Osaamisen kehittämisen toimenpiteitä tarvitaan myös silloin, kun tulee oppia jostakin vanhoista toimintatavoista pois. Koulutuskustannukset Koulutukseen käytettiin lähes euroa kertomusvuonna eli vajaa puoli prosenttia palkkakustannuksista (0,45%). Sisäisen koulutuksen kustannustehokkuudesta kertoo se, että sisäisen koulutuksen osuus kokonaiskustannuksista oli noin 24 prosenttia, mutta koulutuspäivien määrästä noin 60 prosenttia.

16 15 Kainuun sote kuntayhtymä 15 Henkilöstöpalvelut 7. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Työhyvinvointi Kainuun sote tukee ja edistää työntekijöidensä työ- ja toimintakykyä monipuolisesti. Yksi keskeisimmistä keinoista on monipuolinen osaamisen kehittäminen. Kainuun sote tarjoaa henkilöstölleen myös lakisääteisten työterveyspalvelujen lisäksi laajamittaisesti sairaanhoitopalveluja (1,6 m ). Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen (Aslak- ja Tyk kuntoutukset) on palkallista. Tarjolla on myös palkallinen liikuntailtapäivä kaksi kertaa vuodessa, sekä työhyvinvointiraha (15 /tt), joka käytetään liikuntailtapäiviin ja työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Sote tukee henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia (henkilökorttietuudet yhteensä euroa) ja tarjoaa mahdollisuuden sauvakävelytesteihin ja työkykyindeksi-mittauksiin. Edellä mainittujen lisäksi Kainuun sote järjesti koko henkilöstölleen työhyvinvointipäivän keväällä Päivän teemana oli sisäilmaan liittyvät asiat otsikolla Haasteena terveellinen sisäilma. Kouluttajana toimi työterveyslaitoksen arkkitehti Eero Palomäki. Henkilöstön turvallisuuteen panostetaan myös monin tavoin. Vuorokauden ympäri oleva vartiointipalvelu on tarjolla suurimmissa kunnissa (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo ja Suomussalmi). Avack alert lisenssejä (hiljainen hälytysjärjestelmä) on käytössä 640 kappaletta. Wirepas eli paikantava hälytysjärjestelmä on käytössä neljällä osastolla ja käyttöä laajennetaan tarvittaessa. Järjestelmän avulla hälytyksen tehnyt työntekijä voidaan paikantaa miltei huoneen tarkkuudella. Edellä mainittujen hälytysjärjestelmien hallinnointi on henkilöstöpalveluissa. Sairauspoissaolojen hallintaan panostettiin ja panostetaan edelleen. Sahatyöryhmä (sairauspoissaolojen hallintatyöryhmä) aloitti toimintansa helmikuussa Sahatyöryhmässä on edustus henkilöstöpalveluista, työterveyshuollosta ja järjestöstä. Puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka edesauttavat työurien pidentymistä, työkykyisyyden turvaamista ja samalla myös sairauspoissaoloista johtuvien kustannusten vähentymistä Kainuun sotessä. Erityisten tukitoimenpiteiden kohteeksi valittiin neljä työyksikköä. Edellä mainittujen työyksiköiden työntekijöille mahdollistettiin mm. osallistuminen puolivälin pysäkki hankkeeseen. Taulukossa 19 on kuvattu työurien pidentämiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet..

17 16 Kainuun sote kuntayhtymä 16 Henkilöstöpalvelut Taulukko 19. Sairauspoissaolojen hallinta ja tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet 1) Sairauspoissaolot vähenevät Työkyvyn tukiprosessi ohjeen noudattaminen - hälytysrajojen seuraaminen - puheeksiotto Terveystarkastukset (5. vuoden välein) Työpaikkakäynnit (5. vuoden välein) Työn kuormituksen hallintamalli Työkokeilut Apuvälineiden ym. hankinta (työolosuhteiden järjestelytuen hyödyntäminen) 2) Sairauspoissaoloista aiheutuvat Osasairauspäivärahan käyttäminen Sähköinen HRM ohjelma e- työpöydällä välittömät kustannukset vähenevät sairauspoissaolojen seurantaan Muualta tulevien sairauslomatodistusten lähettäminentyöterveyshuoltoon 3)Työhön paluu nopeutuu 4) Sisäilmaongelmien hallinta paranee Työhön paluun tuki pitkältä sairauslomalta Toimintamalli esimiehille kiinteistön sisäilmastoongelmissa 5) Tuetaan vapaa-ajalla tapahtuvaa Henkilökuntaetuudet Kaimassa liikkumista ja toimintaa 7.2 Työterveyshuolto Kainuun soten työterveyshuoltopalvelut tuottaa Kainuun Työterveys -liikelaitos. Sen tavoitteena on tuottaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia, kustannustehokkaita palveluja. Vuoden 2013 aikana Kainuun Työterveys -liikelaitoksella oli käytössä aikaisempaa enemmän lääkäreitä ja aikojen saatavuus parani merkittävästi. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen ja lisääminen ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen tulee olemaan tulevien vuosien suurin haaste työterveyshuollolle. Vuoden 2013 sairauspoissaolotilastoissa on aikaisempien vuosien tapaan suurimpina sairaus poissaoloja aiheuttavina ryhminä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (45,4 %) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (12,3 %). Uusi potilastietojärjestelmä Acute, otettiin käyttöön vuonna Se ei ole toiminut kaikilta osin siten kuin olisi pitänyt, josta syystä sairauspoissaolotilastot eivät ole täysin luotettavia. On huomattava myös, että muualla kirjoitetut sairauspoissaolotodistukset eivät välttämättä näy kaikilta osin Kainuun työterveyden tilastoissa. Tavoitteena on kuitenkin, että tulevaisuudessa kaikki sairauspoissaolot, myös esimiesten hyväksymät poissaolot, saadaan kirjattua Kainuun

18 17 Kainuun sote kuntayhtymä 17 Henkilöstöpalvelut työterveyden tilastoihin. Lisäksi kesken päivän sairastumiset näkyvät vain työajan seurannoissa ja jäävät siten kokonaan lähiesimiesten seurattavaksi ja vertailtaviksi hälytysrajoihin nähden. Terveystarkastuksia tehtiin vuonna 2013 kaikissa ammattiryhmissä yhteensä Työpaikkakäyntejä tehtiin yhteensä 807 kappaletta. Vuonna 2013 peruttamattomia ajanvarauksia on ollut korvausluokka yhdessä (KL I) viisi ja korvausluokka kahdessa (KL II) seitsemän kappaletta. Lääkäreiden kirjoittamat sairauspoissaolopäivät olivat kertomusvuonna ja hoitajien 1177 päivää (yht päivää). Työterveyshuollossa kirjoitetut sairauspoissolot kalenteripäivinä muodostivat noin puolet Kainuun soten sairauspoissaolopäivistä. Taulukko 20. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin Sairauslomat diagnoosiryhmittäin Kainuun sote ja liikelaitos v.2013 % päiviä Yhteensä ei dg 9,4 3551,0 C00-B99 Kasvaimet 2,2 836,0 F00-F99 Mielenterveyden ja käytt. Häiriöt 12,3 4761,0 G00-G99 Hermoston sairaudet 4,4 1669,0 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 2,8 1051,0 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 8,4 3353,0 M00-M99 Tuki- jas liikuntaelinten sairudet 45, ,0 S00-T98 Vammat, myrkytykset ja muut ulk.syiden aih. 6,1 2542,0 Muut sairaudet 9,0 3453,0 100, ,0 Kertomusvuonna työterveyshuollon palveluiden kustannus oli yhteensä noin euroa. Tästä noin 40 prosenttia ( ) kuului korvausluokkaan I ja 58 prosenttia ( ) korvausluokkaan II.

19 18 Kainuun sote kuntayhtymä 18 Henkilöstöpalvelut LIITE 1 TUNNUSLUKUJEN SELITYKSET HENKILÖTYÖVUOSI (HTV2) Palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osaaikaprosentti/100) VAIHTUVUUS Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus ja lähtövaihtuvuus: vuoden aikana palvelukseen tulleiden ja palveluksesta eronneiden (ml. kuolleet, mutta ei eläkkeelle siirtyneet) henkilöiden lukumäärinä. Tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina, jotka lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään. TYÖPANOS Kalenterivuoden päivät vähennettynä lauantailla, sunnuntailla ja työaikaa lyhentävillä arkipyhillä = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika, josta vähennetään vuosilomapäivät, palkalliset ja palkattomat poissaolot = tehty säännöllinen vuosityöaika. SAIRAUSPOISSAOLOPROSENTTI Sairauspoissaolopäivät/teoreettinen vuosityöaika x henkilöstömäärä TERVEYSPROSENTTI Niiden henkilöiden osuus henkilöstöstä, joilla ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja

20 19 Kainuun sote kuntayhtymä 19 Henkilöstöpalvelut AMMATTIRYHMÄJAOTTELU (taulukko 6) 1) Hoitotyö 2) Sosiaalityö 3) Erityistyö, terapeutit 4) Lääkärit 5) Avustava hoitotyö 6) Hallinto-, toimisto-, huolto- ja projektityö ammatti- ammattinimike ryhmänro nimike ryhmänro Sairaanhoitajat ym. 1 Sihteerit 6 Ylihoitajat ja osastonhoitajat 1 Tietotekniikan suunnittelijat ja oh 6 Kätilöt 1 Tietotekniikan tukihenkilöt, operaa 6 Lastenhoitotyöntekijät 1 Tekstinkäsittelijät 6 Perushoitajat, lähihoitajat ym. 1 Varastonhoitajat ym. 6 Arkistonhoitajat ja museoalan erity 6 Sosiaalialan ohjaajat ym. 2 Harjoittelijat 6 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 2 Henkilöstöjohtajat 6 Sosiaaliturvatoimihenkilöt 2 Henkilöstösuunnittelijat ym. 6 Johdon sihteerit, osastosihteerit y 6 Terveystarkastajat ja ympäristönsuo 3 Julkisen alan erityisasiantuntijat 6 Apteekkien lääketyöntekijät 3 Kiinteistöhuoltomiehet 6 Farmaseutit 3 Kirjanpitäjät ym. 6 Fysioterapeutit, toimintaterapeutit 3 Konetekniikan asiantuntijat 6 Kemistit 3 Lähetit ja valvojat 6 Laborantit ym. 3 Moottoriajoneuvojen kuljettajat 6 Lastentarhanopettajat 3 Muiden yritysten ja toimintayksiköi 6 Muut opettajat ja koulutussuunnitte 3 Muut asiakaspalvelutyöntekijät 6 Proviisorit 3 Muut asiantuntijajohtajat 6 Psykologit, psykoterapeutit ja puhe 3 Muut liike-elämän ja järjestöalan e 6 Ravintola-, suurtalous- ym. esimieh 3 Muut rakennustyöntekijät ja -korjaa 6 Ravitsemusalan asiantuntijat 3 Muut tekniikan erityisasiantuntijat 6 Muut teknisten alojen asiantuntijat 6 Eläinlääkärit 4 Muut tietotekniikan erityisasiantun 6 Hammaslääkärit 4 Muut toimistotyöntekijät 6 Lääkärit 4 Palkka- ja taloushall.laskentatehtä 6 Postinkäsittelijät ka toimistovahti 6 Sairaala-, hoito- ja keittiöapulais 5 Putkiasentajat 6 Eläintenhoitajat 5 Rahdinkäsittelijät, varastotyönteki 6 Hammashuoltajat 5 Rakennusalan ja yhdynkuntarak.asian 6 Kodinhoitajat, henkilökoht.avustaja 5 Teollisuuskoneasentajat ja korjaaja 6 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 5 Talous- ja hallintojohtajat 6 Muut henkilökohtaisen palvelun työn 5 Sähkötekniikan asiantuntijat 6 Tietotekniikkajohtajat 6 Turvallisuuden ja laadun tarkastaja 6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 6 Urheilijat, urheiluvalmentajat, lii 6