SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Luhtisen palvelukeskus Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Ympärivuorokautinen palveluasuminen, aikuisväestö, monisairaat. Sijaintikunnan yhteystiedot Jyväskylän kaupunki Vapaudenkatu Jyväskylä Palvelujen tuottajan virallinen nimi Jyväskylän kaupunki Toimintayksikön nimi Luhtisen palvelukeskus Toimintayksikön postiosoite Ritopohjantie 23 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Allik Mia-Riitta Postiosoite Ritopohjantie 23 Postinumero Sähköposti Postitoimipaikka Palokka Postitoimipaikka Palokka Kunta Kunnan nimi Jyväskylä Sijaintikunta Jyväskylä Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Ympärivuorokautisen asumisen ja hoiton ydinprosessin tavoitteena on tukea asiakkaan elämänlaatua, omatoimisuutta, osallisuutta, terveyttä ja toimintakykyä sillon, kun hän tarvitsee ympärivuorokautisia asumispalveluja, hoitoa tai ohjausta, mutta ei tarvitse sairaalahoitoa, eikä pysty asumaan itsenäisesti omassa kodissa. avi21u1 1/14

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Asukkaalla on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Arvot: - ystävällinen, kunnioittava ja ammatillinen kohtaaminen - osallistumaan aktivoiva toiminta - ammattitaitoinen ja kehityshaluinen henkilökunta - turvallinen ja oikeudenmukainen hoiva - yksilöllisyys - avoin yhteistyö omaisten kanssa - viihtyisä ympäristö Päivittämissuunnitelma Suunnitelma päivitetään kerran vuodessa. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Palvelupäällikkö Anna-Liisa Heiskala. Hän on yhtydessä valtion edustajiin ja informoi omavalvonnan vastuuhenkilöä. Palvelupäällikkö osallistuu kaupungin sisäisiin valvontakäynteihin tarvittaessa. Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Palveluesimies Mia-Riitta Allik puh , sähköposti mia-riitta.allik@jkl.fi Valvoo omavalvonnan suunnittelua ja toteutusta. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Koko henkilökunta: sairaanhoitajat, lähihoitajat, laitoshuoltaja, hoitoapulainen ja palveluesimies. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonta on osana perehdytystä. Henkilökunta suunnittelee omavalvonnan esimiehensä johdolla ja myös toteuttaa sitä. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Omaisilta ja asukkailta toivotaan akviivista, suullista palautetta esimiehelle sekä henkilöstölle. Toivomme mahdollisimman avointa kanssakäymistä omaisten ja henkilökunnan sekä esimiehen välillä. Käymme saadut palautteet mahdollisimman nopeasti läpi esimiehen johdolla. Jyväskylän kaupunki kerää kirjallista (sähköisesti) asiakaspalautetta joka toinen vuosi. Yhteisissä asukkaiden ja omaisten tapahtumissa toivomme omaisilta palautteen antamista aktiivisesti. Meillä on jatkuva kirjallisen palautteen antomahdollisuus. avi21u1 2/14

3 Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Kaikki palautteet käsitellään suullisesti viikkokouksissa, tiimeissä sekä raportilla ja mietitään yhteisesti parannusehdotuksia. Vakavat palautteet käsitellään välittömästi. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Saatu palaute hyödynnetään ja palaute otetaan aina vakavasti. Palaute peilataan päivittäiseen toimintaan ja mietitään, miten se parhaiten hyödynnetään. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Toivotaan avointa kanssakäymistä omaisten ja henkilökunnan sekä esimiehen välillä. Suora yhteydenotto ja keskustelu on aina paras vaihtoehto. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Jokaisella työntekijällä on vastuu ja velvollisuus ilmoittaa epäkohdista esimiehelle, soittamalla huoltoon (esim. rikkinäiset sähkölaitteet, kalusteet yms) tai kertomalla vaaratilanteita aiheuttavasta asiasta. Riskien arviointi tehdään säännöllisesti. Vaaratapahtumien raportointi sekä käsittely ja analysointi tehdään Haipro- järjestelmän kautta. Jokainen työntekijä on velvollinen tekemään vaaratapahtumasta sähköisen Haipro-ilmoituksen. Ilmoitukset käsitellään esimiehen johdolla kerran kuukaudessa ja mietitään yhdessä ehkäisy-ja parannuskeinoja sattuneisiin tapahtumiin. Myös kaikki asukkaille sattuneet tapaturmat kirjataan Haipro-järjestelmään. Sattuneet tapaturmat käsitellään esimiehen johdolla kerran kuukaudessa ja mietitään yhdessä ennalta ehkäiseviä keinoja tapaturmien ehkäisemiseksi. Väkivalta-ja uhkatilanne -ilmoitus tehdään kaikista henkilökuntaan kohdistuneista väkivalta-ja uhkatilanne - tapahtumista. Ko. ilmoitukset käsitellään mahdollisimman nopeasti viikkokokouksesssa ja mietitään yhdessä ennalta ehkäiseviä keinoja väkivalta-ja uhktilanteisiin. Työhön perehdyttämisessä on apuna perehdytyskansio ja perhdytysohjelma sekä lyhyt - että pitkäaikaiselle sijaiselle. Vaaratilanteiden tunnistamisessa auttavat säännöllisesti käydyt paloharjoitukset, ensiapukoulutukset ja ergonomiakoulutukset. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Jokaisella työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus ja kirjaamisvelvollisuus. Jokaisesta läheltä piti-tapahtumasta tehdään Haipro-ilmoitus, joka lähtee esimiehelle. Ilmoitukset käsitellään viikkokokouksessa säännöllisesti. Tiedon vieminen eteenpäin: Haittatapahtumasta kerrotaan asiakkaalle ja omaiselle, samalla kerrotaan mitä seuraumuksia haittatapahtumasta on ja miten asia hoidetaan. Jos aihetta, pyydetään anteeksi, kerrotaan aina miten asia on hoidettu. Asiakasta/omaista opastetaan tarpeen vaatiessa tekemään ilmoitus sosiaaliasiamiehelle/potilasasiamiehelle. Haittatapahtumasta kerrotaan aina sairaanhoitajalle ja esimiehelle. Jos turvallisuuteen liittyviä epäkohtia havaitaan (sähkö-, vesi- tai rakenteellisa ongelmia), niin asia viedäään esimiehelle, joka ryhtyy toimiin ja asiaa käsitellään myös viikkokokouksessa. avi21u1 3/14

4 Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Tiedostetaan epäkohdat ja ongelmat ja otetaan ne vakavasti. Puututaan epäkohtiin heti. Palvelukeskuksessa on yhteiset pelisäännöt. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Tiedottamalla henkilökuntaa viikkokokouksissa sekä sähköpostilla. Yhteistyötahoja informoidaan heti. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Kokonaismäärä 26: palveluesimies, lähihoitajia 21, sairaanhoitajia 3, laitoshuoltaja 2 ja yksi oppisopimusopiskelija. Työvuorossa aamuvuorossa arkisin 8-9 hoitajaa, iltavuorossa 5-6 hoitajaa ja yövuorossa 2 hoitajaa. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Palveluesimies haastattelee aina uuden työntekijän (vakituisen ja sijaiset) ja tarkistaa haastattelussa työntekijän todistukset ja luvat. Työsuhde alkaa koeajalla.työntekijöiltä vaaditaan ennen työn aloittamista voimassa rokotustodistus. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Esimies antaa kaikille uusille työntekijöille alkuperehdyksen. Luhtisessa on perehdytysohjelma erikseen sekä lyhyt - että pitkäaikaisille sijaisille. Perehdytyksessä käytetään apuna perehdytyskansiota ja omavalvontasuunnitelmaa. Uudelle työntekijälle mietitään etukäteen oma perehdyttäjä, jolta uusi työntekijä voi tarvittaessa kysyä neuvoa ja saada ohjeistusta.. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Henkilökunnan täydennyskoulutus, erityisosaajien lisäkoulutus. Henkilökunnan täydennyskoulutuksesta koulutuksessa olleet hoitajat tuovat tietoa työyhteisöön. Hoitajien koulutuksissa tehdyt opinnäytetyöt taloon.(esim. Jyväskylän ammattikorkeakoulu). Luentoja eri aiheista koskien vanhusten hoitoa. Sairauspoissaoloja seurataan koko oraganisaation tasolla 3 x/vuodessa, esimies jatkuvasti. Varhaisen tuen malli käytössä. Kehityskeskustelut yksittäin/ryhmissä. Työhyvinvointisuunitelma toimintasuunnitelmassa. Työhyvinvointi -iltapäivät. Palaute; henkilökunnan kuuleminen ja aloitteiden ja ideoiden huomioiminen. Yötyö- tarkastukset säännöllisesti. Olemme mukana palliatiivisen hoidon kehittämisessä. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Toimintasuunnitelma yksikkökohtaisesti tehdään vuosittain. Kehityskeskustelut vuosittain. Osaamiskartoitus tehdäään tarvittaessa, viimeksi tehty Työhyvinvointisuunnitelma. avi21u1 4/14

5 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Ryhmäkodeissa:Onnenmäki (8) ja Luhtitupa (12) on asukkailla omat huoneet, joissa wc-ja peseytymistilat invavarustuksella. Huoneiden koko on n. 23 neliötä. Asukkaat kalustavat itse huoneensa. Sairaalasängyt tulevat talon puolesta. Hoitotoimenpiteet tehdään omissa huoneissa ja kunkin asukkaan omassa pesutilassa. Hoitotarvikkeet ja apuvälineet ovat henkilökohtaisia ja säilytetään asukkaiden huoneissa. Palvelutalossa on lisäksi kerrosasuntoja 16 kpl. Nämä ovat kaksioita. Kaksiot sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Molemmissa kerroksissa on 8 asuntoa, jotka ovat suuruudeltaan noin 40 neliötä. Asunnoissa on yhdistetty olohuone -keittiö ja makuuhuone sekä erilliset wc-pesutilat invavarustuksella. Asukkaat kalustavat itse asuntonsa, paitsi sairaalasängyt tulevat talon puolesta. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Ryhmäkodeissa on ruokailutilat sekä päiväsali/oleskelutila asukkaille. Kerroksissa asuvat asukkaat käyvät ruokailemassa talon ruokasalissa oman vointinsa mukaan tai heille viedään ruoka kotiin lämpövaunulla. Kummassakin kerroksessa on seurustelunurkkaus asukkaiden käytössä. Päiväkeskuksessa on kuntosali asukkaiden käyttöön. Talossa on myös hyvät, toimivat saunatilat. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Asiakkaiden yhteisöllisyys toteutuu eri tapahtumahetkissä ryhmäkodeissa ja talon ruokasalissa. Ruokasalissa toteutuvat talon isommat yhteiset tapahtumat, joissa voi olla mukana myös päiväkodin lapsia ja päiväkeskuksen asiakkaita. Talon asukkaat voivat kuntonsa mukaan osallistua myös päiväkeskuksen toimintaan. Ryhmäkodeissa voidaan järjestää myös omia virikehetkiä, esim.leipomista. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Talon siivous on ulkoistettu. Siivouksen hoitaa Total maantantaista perjantaihin klo 6-14 välisenä aikana, yleiset tilat siivotaan päivittäin. Asukkaiden henkilökohtainen pyykki pestään palvelutalon omalla pesukoneella hoitajien toimesta, liinavaatteet ja pyyheliinat lähetetään pestäväksi yksityiseen pesulaan (pyykkihuollon toimittaja on Sakupe). Jätehuollon hoitaa Lassila& Tikanoja. Henkilökunnan työvaatteet pesee henkilökunta itse ja työvaatteet tulevat työnantajan puolesta. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Sisäilmamittauksia tehdään tarvittaessa, viimeeksi tehty 2016 ja niiden perusteellea tehty ilmastoinnin puhdistus 4/2017. Vuonna 2018 ilmastoinnin säätelyyn tarkoitetut laitteet on uusittu. Sisäilmasioista ollaan tarvittaessa yhteydessä kiinteistön omistajaan viipymättä. Kesäisin talossa sisäilman lämpötila nousee helteillä. Talossa ei ole viilentävää ilmastointia. Asukkailla on käytössä omia tuulettimia ja yleisissä tiloissa myös joka puolella tuulettimet käytössä.taloon on hankittu myös viilentimiä kesällä Sähkökatko aiheuttaa myös ilmastoinnin sammumisen: ilmastointi ei käynnisty automaattisesti sähköjen palautuessa. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Terveydenhuollon laitteita: happisaturaatiomittari, RR-mittareita, kuumemittareita, verensokerimittareita, verisuoniskanneri, INR-mittari, pika:crp-mittari, imulaite. Kehkopoliklinikalta lääkärin määräyksen mukaan happirikastin. Sairaalasängyt, geriatriset tuolit, pyörätuolit, nostolaitteet, suihkutuolit ja pesulavetti käytössä. Potilastietojärjestelmä on Effica. Vastuuhenkilön yhteystiedot Mia-Riitta Allik, palveluesimies Luhtisen palvelukeskus, Ritopohjantie Palokka puh avi21u1 5/14

6 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Laitteita ja tarvikkeita hankitaan leasing- rahajen myöntämisen mukaan. Laitteiden ja toimitilojen turvallisuudesta vastaa palveluesimies Mia-Riitta Allik ja laitteita käyttävällä henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa laitteita koskevista puutteista. Laitteiden kalibroinnit tehdään ohjeistuksen mukaan ja huolto sekä korjaukset tapahtuvat tk-sairaalan apuvälinekorjaamossa. Henkiökunnasta on nimetty laitevastaaviksi lähihoitajat Veli-Matti Koskinen ja Janne Kekkonen, varalla lähihoitaja Hannu Rahkonen. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Palvelukeskuksen turvallisuusvastaava on lähihoitaja Veli-Matti Koskinen. Työsuojeluasiamies on lähihoitaja Suvi Alen. Heidät tavoittaa tiimien puhelimista: , Palveluesimies Mia-Riitta Allik Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Työntekijöiden riitävä perehdytys ja koulutus. Yhteiset sovitut käytänteet. Riittävä henkilökunta vuorokauden kaikkina aikoina. Apuvälineiden käyttö. Laitteiden ja tarvikkeiden säännöllinen toiminnan tarkistus. Pääsisäänkäynnin ulko-oven vieressä putkilukko. Ensiapuvalmiuden ylläpitäminen. Kaksi hoitajaa on koulutettu pitämään omaa ensiapukoulutusta (V-M.Koskinen ja Annukka Kujala). Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Hoitajakutsu/turvahälytin - järjestelmä: asukkaalla on ranneke, josta hän painaa hälytyksen apua tarvitessaan. Hoitajat vastaavat kutsuun omalla puhelimellaan ja menevät paikalle mahdollisimman nopeasti.hälytyksiä voi tulla useita samaan aikaan: tällöin hoitajien pitää priorisoida käynnit ja kertoa asukkaalle, että apua on kohta tulossa. Tallentava valvontakamera on osassa ulkotiloja ja lääkehuoneessa. Turvallisuusvastaavat seuraavat ja testaavat laitteiden toimivuutta. Asukkaiden vialliset turvahälyttimen vaihdetaan nopeasti toimiviin vian tullessa tai pattereiden heikentyessä. Tavittaessa mietitään turvallisuutta lisäävien laitteiden käyttöä. Yhdellä asukkaalla on käytössä lisähälyttimenä oven karmeissa toimiva hälytin, joka hälyttää asukkaan poistuessa asunnostaan. Kaikilla asukkailla on käytössä hälytinjärjestelmä, joka hälyttää asukkaan poistuessa talon ulko-ovista. Palohälyttimet ovat ja toimivat. Uusia työntekijöitä perehdytetään laitteiden käyttöön. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Toimivuutta testataan säänöllisesti ja vikailmoitus tehdään välittömästi tarvittaessa. Hälytysjärjestelmä on koko talossa uusittu v kesällä. avi21u1 6/14

7 Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Pelastusharjoitukset kerran vuodessa ja sammutusharjoitukset palolaitokselta tarvittaessa. Ensiapukoulutus henkilökunnalle säännöllisesti. Kaikille uusille työntekijöille ja sijaisille perehdytetään toimintatavat hätätilanteessa (mm. tulipalo, asukkaan katoaminen, neulanpistovamma). Jokaisen henkilökohtainen pelastuskävely säännöllisesti: tässä arvoit itse, mitä teet, jos esim. tulipalo yllättää. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Jokaiselle asukkaalle on nimetty omahoitajapari. Omahoitaja tekee asukkaan hoito-ja palvelusuunnitelman. Suunnitelman tekemiseen osallistuu myös asukas, omainen ja sairaanhoitaja. Esimies on mukana asukkaan ensimmäisessä hoitopalaverissa ja/tai haastavissa asukastapauksissa. Tarvittaesa palaveriin kutsutaan esim. edunvalvoja. Asiakkaan mielipide otetaan aina huomioon mahdollisuuksien mukaan hänen hoitoaan suunniteltaessa ja se kirjataan hoito-ja palvelusuunnitelmaan. Hoito-ja palvelusuunitelma tarkistetaan puolivuosittain ja tarvittaessa asukkaan voinnin oleellisesti muuttuessa. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen SAS-työryhmä ilmoittaa palvelukeskuksen palveluesimiehelle ja asukkaalle sekä omaiselle uuden asukkaan valinnasta ja sen jälkeen sovitaan tutustumiskäynti taloon yhdessä asukkaan/omaisen/edunvalvojan kanssa. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Palveluesimies laatii sopimuksen palveluista ja kustannuksista allekirjoitettavaksi asikakkaalle, omaiselle/edunvalvojalle. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Otetaan huomioon asukkaan oma päätöksentekokyky ja hänen turvallisuutensa. Asukkailla on omat huoneet/asunnot, joissa peseytymistilat. Asukkaan hoitotahtoa kunnioitetaan. Elämänpolkulomake käytössä. Lääkärin määräyksellä Efficaan kirjattuna turvaavat toimenpiteet. Asiakaspapereita ei ole näkyvillä paikoilla, tietosuoja. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Rahavarat ovat lukitussa kaapissa,johon avain vain hoitajilla. Varojen käytöstä on seurantalomake, johon kaikki rahankäyttö kirjataan, lomakkeessa kaksinkertainen kuittaus. Omahoitaja huolehtii, että asukkaalla on pieni käyttöraha käytössä ja pyytää omaisia tuomaan rahaa tarvittaessa. Suuria summia käteisrahaa ei pidetä asukkailla.asiakkaan rahavarat lasketaan säännöllisesti. Omaisia pyydetään ottaamaan asukkaan arvotavarat haltuunsa. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Huolehditaan asukkaan asuinympäristön turvallisuudesta (esteettömyys). Rajoitteiden ja pakotteiden käytöstä on aina lääkärin päätös hänen kirjaamanaan asukkaan Effica terveyskertomukseen. Asukkaan tuntemus auttaa miettimään muita keinoja selvitä asukkaan haasteista (esim. käytöshäiriöt). avi21u1 7/14

8 Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Hoitajat keskustelevat omaisten ja lääkärin kanssa kriteereistä ja lääkäri tekee päätöksen ja kirjaa sen asukkaan terveyskertomukseen. Haipro vahinkoilmoitukset käytössä seurannassa. Aina päätöstä tehdessä huomioidaan asukkaan turvallisuus. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Keskustelaann asukkaan, omaisten, henkilökunnan ja palveluesimiehen kanssa. Asukkaalla ja omaisilla on oikeus tehdä valitus huonosta kohtelusta virallisten kanavien kautta. Nopea puuttuminen asiaan. Kaupungin sivuilla on sähköinen lomake, jolla voi tehdä valituksen. Olemme tehneet yhdessä esimiehen ja henkilöstön kanssa toiminta-ohjeen epäsasiallisen käyttäytymisen varalle. Tämä ohje kerrotaan kaikille uusille hoitajille perehdytyksessä Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asukkaat hoidetaan palvelukeskuksessa pääsääntöisesti elämänsä loppuun asti, myös saattohoito toteutuu.asukkaan omaisten kanssa selvitetään asukassuhteen päättymiseen liittyvät asiat: - kuolintodistus ym. hautajaisiin liittyvät asiat, omaiselle tarjotaan suruliputusmahdollisuus - asukkaan huoneen luovuttamiseen liittyvät asiat -asukkaan omaisuuteen liittyvät asiat Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Palveluesimies Mia-Riitta Allik p Kirjallinen palvelun laatuun liityvä ilmoitus -mahdollisuus, käsittelijä Mia Kautiainen - sähköinen lomake kaupungin sivuilla Asiakas- haipro, vastuuhenkilö Merja Hokkanen. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Tanja Hänninen Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mataraktu Jyväskylän kaupunki Tavattavissa puhelimitse ti klo puh , muulloin voi jättää soittopyynnön sähköposti: sosiaaliasiamies@koske.fi Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Palveluesimiehelle tulleet muistutukset käsitellään heti ja asia korjataan. Kirjalliset ilmoitukset tulevat myös aina palveluesimiehelle vastineen kirjoittamista varten; myös silloin asia käsitellään välittömästi ja asia korjataan. Palveluesimies pitää kirjanpitoa muistutuksista. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Palvelukeskuksessa toteutetaan kaupungin vanhuspalveluiden toimintasuunnitelmaa, jonka pohjalta oma toimintasuunnitelma vuosittain. Toteutumista seurataan talon kuukausikokouksissa ja siitä raportoidaan kolmannesvuosittain kaupungin ylemmälle johdolle. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Kuluttaja-asiamiehen valtakunnallinen yhteystieto Kuluttaja-asiamiehen yhteystieto ilmoitustauluilla ryhmäkodeissa ja kerroksissa. avi21u1 8/14

9 Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista vuodelta 2000 on henkilökunnan tiedossa ja opiskeltavissa. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Kuntouttava, toimintakykyä ylläpitävä hoitotyö. Rai (Resident Assesment Instrument)-mittaristo käytössä: arvioidaan ja seurataan toimintakykyä, sen muutoksia sekä hoidon ja huolenpidon tarvetta. Mittareiden tarkemmat ominaisuudet: -arjesta suoriutuminen (ADL, ADLH) -psyykkinen ja kongitiivinen vointi (DRS, CPS) -sosiaalinen toimintakyky ja hyvinvointi (SES) -terveydentila, ravitsemus, kipu (CHESS, BMI, PAIN) -asukkaan kuntoutumismahdollisuus ( REHAPBOT) -kuntoutumista edistävä hoitotyö (NREHAB) -kliiniset pääryhmät (RUG) --> Rai-seurantaan pohjautuvat hoito-ja palvelusuunnitelmat. MNA: MNA-testillä testataan ikäihmisen ravitsemustilaa ja se auttaa tunnistamaan ne ikäihmiset joilla on ali-tai virheravitsemuksen vaara tai näiden riski. MMSE-testillä voidaan luotettavasti arvioida kongitiivisen toimintakyvyn ulottuvuuksia ja erotella esim. skitsofreniaa sairastavat potilaat akuutista sekavuustilasta tai dementoivista sairauksia sairastavista. GDS-15 (masennustesti) Toimintahetket, tapahtumat, päivittäiset ulkoilut sekä asukkaiden ja omaisten ja henkilökunnan yhteiset juhlahetket ja omaisten illat, joihin osallistuvat myös asukkaat ja henkilökunnan edustajat. Omaisilla on rajoittamaton vierailumahdollisuus asukkaan luona. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Talossa on viisi ruokailukertaa päivittäin. Ruokailuvälin pituus on n. 3 tuntia ja lisäksi on saatavilla myös myöhäisiltapalaa, jolloin yöllisen paaston pituus on 11-tuntia. Yöllä asukkaille tarjotaan juotavaa, jos ovat hereillä ja myös yöllä mahdollisuus yöpalaan, jos siihen tarvetta. Asukkaiden ravitsemustilaa seurataan MNA-testillä vuosittain ja tarvittaessa tehdään muutoksia ruuan koostumuksesta. Asukkailla käytössä D-vitamiinilisä. Suun-ja hampaiden terveydestä huolehditaan. Koulutusta saatavilla iäkkäiden ravitsemuksesta ja kirjallista materiaalia tästä saatavissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Kylän Kattaus Jorma Putkonen puh Ritopohjantie Palokka avi21u1 9/14

10 Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Palveluasumisessa järjestetään asukkaille tapahtumia mm. juhlapäivinä, kesällä ja jouluna. Äitienpäivän ja Isänpäivänä käymme päiväkodin lasten kanssa jakamassa juhlaruusut päivänsankareille. kaksi kertaa vuodessa on Luhtisen palveluasumisen oma juhla: kesäjuhla ja joulujuhla. Tähän kutsutaan asukkaat ja omaiset. Päiväkeskuksen tapahtumia on viikottain, joihin talon asukkaat voivat osallistua. Vapaaehtois työntekijät käyvät ajoittain keskustelemassa asukkaiden kanssa sekä pitävät erilaisia toimintahetkiä esim. seurakuntien ryhmiä. Luhtisessa käy yksi vapaaehtoinen kerran viikossa koiran kanssa. Ulkoilumahdollisuus on aina ja asukkaien säännölistä ukoilua seurataan ulkoilutuslistoilla THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen -Infektioon sairastunut asukas hoidetaan omassa huoneessaan, omaisten ohjaus. -Influenssarokotukset pakolliset koko henkilökunnalle, esimies seuraa rokotuksien toteutumista -Käsihygienian oikea toteutuminen; pesu pesunesteellä, huuhtelu ja käsidesi sekä käsineet - Hygieniahoitaja käy palvelutalossa säännölliseti 2x vuodessa. Käynnin yhteydessä tarkistetaan käytäntöjä ja hoitaja luennoi ajankohtaisista asioista -Henkilökunnan koulutus ja valvonta -Tiedotteet esim. vierailurajoitus. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Vuosittain tehdään suunitelmaa asukkaiden toimintahetkistä, juhlista, retkistä ym. Opiskelijoiden järjestämiä virike-ja toiminta tuokioita hyödynnetään myös. Omaisten osallistumista myös hyödynnetään päivittäiseen toimintaan. Arkisin päivittäin on nimettynä yksi hoitaja, joka suunnittelee ja vastaa asukkaiden ulkoilusta tai sään ollessa huono asukkaiden viriketoiminnasta sisätiloissa. Henkilökuntaa koulutetaan esim. asikaspalveluun. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Asukkaiden sairaanhoitoon ja terveydentilan seurantaan liittyvät terveystarkastukset, ohjelmoidut tutkimukset sekä kontrollitutkimukset ja-tarkastukset toteutetaan hoitavan lääkärin antaman ohjeistuksen mukaan. Hoitohenkilökunta seuraa ja dokumentoi säännöllisesti asukkaiden terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Dokumentointi ja raportointi toimii osaltaan hoitavan lääkärin päätöksenteon perusteella. Asukkiden terveyden edistäminen perustuu asukkaan jäljellä olevat voimavarat huomioivalle sekä niitä tukevalle kuntouttavalle työotteelle jota koko henkilökunta noudattaa. Asukkaan monipuolisen ravitsemuksen turvaaminen monipuolisella ja tarvittaessa eritysiruokavaliolla ja lisäravinnevalmisteilla sekä säännöllisesti toteutuvina ruokailuaikoina ovat osaltaan edistämässä asukkaiden terveyttä. Asukkaiden ravitsemustilaa mitataan kerran vuodessa ja tarvittaessa MNA-mittaristolla. Asukkaiden voimavarojen mukainen elämän virikkeellisyys, sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa sekä säännöllinen vuorokausirytmi, ulkoilu sekä riittävä lepo ja yöuni ovat vanhuksen terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä asioita ja osa vanhuksen psyykkistä hyvinvointia. Näitä tuetaan järjestämällä asukkaille viriketoimintaa sekä rytmittämällä päivää lepohetkillä. avi21u1 10/14

11 Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Luhtisen palvelukeskuksessa vastaa hoitohenkilökunta asiakkaiden sairauden hoidosta ympäri vuorokauden hoitavan lääkärin ohjeistuksen mukaisesti sekä asiakkaalle yhdessä hänen ja hänen omaisensa kanssa laaditun ja kirjatun hoito-ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Luhtisen lääketieteellisestä hoidosta vastaa Vanhuspalveluiden oma geriatri Päivi Manninen. Lääkäri käy Luhtisen palvelukeskuksessa kerran viikossa keskiviikkoisin. Geriatrin saa kiinni arkisin muina aikoina Effica-viestillä tai puhelimitse (ei-akuutit asiat). Lääkärin vastaanotolle pääsee Luhtisen palveluasumisen asukas aina, kun siihen on tarvetta (Palokan terveysaseman päivystys). Erikoissairaanhoidon palveluihin asukkaat menevät lähetekäytännön mukaisesti. Päivystysikaan asukkaat menevät Keski-Suomen Keskussairaalan päivystykseen. Hoitajat konsultoivat vastuulääkäriä sekä päivystävää lääkäriä puhelimitse tarvittaessa ja vastuulääkäriä konsultoidaan myös Effica-tietojärjestelmän kautta. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiirreellisen sairaanhoidon tarpeessa oleva asiakas ohjataan arkipäivisin virka-aikaan oman terveysaseman päivystävän lääkärin vastaanotolle. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä kiireellistä hoitoa vaativat asukkaat ohjataan keskitettyyn päivystysvastaanottoon hoidon tarpeen arviontia varten. Hoitohenkilökunta on ohjeistettu antamaan jatkohoidosta vastaavalle yksikölle tarvittavat tiedot potilaan siirtovaiheessa sekä puhelimitse että kirjallisena dokumenttina. Effica-potilastietojärjestelmä ja sen päivittäminen esim. asiakkaan lääkitystietojen suhteen varmistaa osaltaan asiakkaan turvallisen jatkohoidon. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Asiakkaat ohjautuvat erikoissairaanhoitoon ja erilaisiin terapiapalveluihin esim. yksilölliseen fysioterapiaan lääkärin lähetteellä.hoitajilla on mahdollisuus konsultoida esim. ravitsemusterapeuttia, jalkaterapeuttia sekä vanhuspsykiatrista työryhmää. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Luhtisen palvelukeskuksessa on laadittu, kirjattuna ja STM:n ohjeistuksen mukaisesti kerran vuodessa päivitettynä oma yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Lääkehoitosuunnitelman päivityksestä vastaa nimetty henkilö. Lääkehoitosuunnitelman sisältö on laadittu Turvallinen lääkehoito-oppaan sekä Valviran 06/2013 antaman ohjeistuksen mukaisesti. Vastuuhenkilönä sairaanhoitaja. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Geriatri Martti Aukee, ylilääkäri ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Luhtisen palvelukeskuksen vastaava lääkäri: geriatri Päivi Manninen, p Palveluesimies Mia-Riitta Allik Luhtisen palvelukeskus Ritopohjantie Palokka Sairaanhoitaja Ulla Ylikotila Luhtisen palvelukeskus Ritopohjantie Palokka Sairaanhoita Arja Leena Nurminen Luhtisen palvelukeskus Ritopohjantie Palokka Potilasasiamiehen yhteystiedot Irma Latikka Osoite: Kilpisenkatu 1, 1krs Jyväskylä, aika henkilökohtaiseen käyntiin sovittava erikseen. puh avi21u1 11/14

12 Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskevaan yksikön kehittämissunnitelmaan sisältyy sekä kaupungin keskitetyt että työyksikön sisäiset koulutustilaisuudet sekä mahdollisuuksien mukaan uusien tutkimus-ja hoitovälineiden tarveperustainen hankinta yksikköön esim. geriatristen tuolien hankinta, hydraulisten sairaalasänkyjen hankina. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Asiakastiedot kirjataan sähköiseen asiakas/potilastietojärjestelmään rakenteisen kirjaamisen kriteerein (terveyseffica, kotihoitoeffica). Henkilöstö on perehdytetty sähköisen kirjaamisen kriteereihin sekä asiakastietojen käsittelyyn ja salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden noudattamisen säännöksiin sekä tietosuojaan. Tietosuoja-asioista henkilöstö on käynyt sähköisen kurssin ja suorittanut siihen liittyvän tentin. Kirjaamisesta on henkilöstön käytössä kirjallinen ohjeistus. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Irma Latikka Osoite: Kiplisenkatu 1, 1 krs Jyväskylä, aika henkilökohtaiseen käyntiin aina sovittava. Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Asiakastiedot kirjataan sähköiseen asiakas-/potilastietojärjestelmään rakenteisen kirjaamisen kriteerein (terveyseffica, kotihoitoeffica). Henkilöstö on perehdytetty sähköisen kirjaamisen kriteereihin sekä perehdytetty asiakastietojen käsittelyyn ja salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden noudattamisen säännöksiin sekä tietosuojaan. Tietosuoja-asioista henkilöstö on käynyt sähköisen kurssin ja suorittanut siihen liittyvän tentin. Kirjaamisesta on henkilöstön käytössä kirjalinen ohjeistus jonka päivitys toimitetaan henkilöstölle sähköpostitse. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asiakirjojen arkistointi toteutetaan valtakunnallisten ja kaupunkikohtaisten ohjeistusten mukaisesti. Esim. asiakkaiden antamista e-reseptiluvista yksi kappale säilytetään kaupunginarkistossa. Sähköisestä Effica-potilastietojärjestelmästä saatuja paperitulosteita ei tarvitse manuaalisesti arkistoida. Vastuuhenkilö Juha Salmenoja, juha.salmenoja@jkl.fi Arkistolaki 831/1994 Arkistolaitoksen ohjeet (Arkistolaitos) Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asiakasta koskevia tietoja toimitetaan ja vaihdetaan muiden palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa pääsääntöisesti sähköisessa Effica-potilastietojärjestelmässä effica-viesteinä ja dokumentteina. Tieto välittyy palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kesken usein myös kasvotusten keskustellen erilaisissa hoitoneuvotteluissa ja konsultaatioissa, kirjallisina dokumentteina ja puheluina. avi21u1 12/14

13 Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Yksikössä noudatetaan asikastietojen käsittelyssä saatuja ohjeistuksia. Henkilötietolaki 523/1999 Laki-sosiaali-ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007 Lainsäädäntö luettavissa netissä. (henkilökunta voi avustaa tarvittaessa) 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Kylän kattaus, ruokahuolto: omavalvontasuunnitelma. Total, siivous: päivittäinen seuranta ja yhteistyö, esimies järjestää kokouksen Totalin esimiehen kanssa x2 vuodessa: tässä käsitellään palautteita ja kehitetään toimintaa. Lasila&Tikanoja: Kiinteistöhoitajaan päivittäin saatavissa yhteys ja tarpeisiin vastataan heti. Lassila&Tikanoja:jätehuolto, yhteys kiinteistönhoitajan kautta tai suoraan puhelimitse. Luettelo alihankkijoita Kylän kattaus, ruokahuolto Total, siivous Lassila&Tikanoja kiinteistöhuolto Lassila&Tikanoja, jätehuolto Turvapuhelinjärjestelmä Anvia Securi oy Kehittämissuunnitelma Säännölliset seurantapalaverit sovitusti sekä tiivis päivittäinen yhteistyö. 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Jokaisella työntekijällä on velvollisuus toteuttaa päivittäin omavalvontasuunnitelmassa käsiteltyjä asioita. Esmies valvoo, että omavalvontasuunnitelmassa mainitut asiat toteutuvat. Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja käydään läpi henkilökunnan kanssa. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Jyväskylä Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Mia-Riitta Allik avi21u1 13/14

14 avi21u1 14/14