SYTY JA PALA PARTIOMESSULAULUT

Transkriptio

1 SYTY JA PALA PARTIOMESSULAULUT

2 SYTY JA PALA: UUDISTETTU PARTIOMESSU Alun perin Loisto-suurleirille (1996) tehty Anna-Mari Kaskisen sanoittama ja Pekka Simojoen säveltämä partiomessu on täydentynyt uusilla lauluilla vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen ja Roihu suurleirin teemoihin liittyen. Uudet ja vanhat laulut kutsuvat partiolaisia ja muita kulkijoita suuren nuotion lämpöön, Jumalan rakkauden hehkuun ja jakamaan lämpöä eteenpäin kaikille sitä tarvitseville.

3 ESIMERKKI PARTIOMESSUN KULUSTA SISÄLLYS 2 Johdanto 3 Esimerkki partiomessun kulusta 4 Syty ja pala 5 Jumalamme, Auttajamme 6 On taivas auki 7 Ei pelolle valtaa 8 Käännä kasvosi 9 Meille aurinko paistaa 10 Kulkureita 11 Loista, nuotio 12 Tuli ikuinen 13 Tule nuotion loimuun 14 Sama taivas, sama maa 15 Tartu käteen Jumalan Kannen kuvat: Susanna Suski Oksanen ja Janne Seppänen Julkaisija: Suomen Partiolaiset inlands Scouter ry 2016 Töölönkatu 55, Helsinki info@partio.fi Partiomessussa voidaan soveltaa mitä tahansa messun kaavaa ja laulujen paikkaa voidaan vaihtaa tilanteen mukaisesti. Tämä esimerkki on laadittu viikkomessun pohjalta. Mikäli vietetään pelkkä sanajumalanpalvelus, jätetään ehtoollisosa pois ja Isä meidän -rukous tulee suoraan esirukouksen jälkeen. JOHDANTO Alkulaulu Syty ja pala Alkusiunaus ja johdantosanat Rippi: Laulu Jumalamme, Auttajamme osana synnintunnustusta Kiitoslaulu On taivas auki Rukous SANA Raamatunluku ja saarna Laulu Ei pelolle valtaa Uskontunnustus Esirukous ja esirukouslaulu Käännä kasvosi (Isä meidän -rukous) EHTOOLLINEN Laulu Meille aurinko paistaa Ehtoollisrukous ja Isä meidän -rukous Ehtoollisen vietto Ehtoollisen aikana voidaan laulaa jotkut seuraavista lauluista: Kulkureita, Loista nuotio, Tuli ikuinen, Tule nuotion loimuun PÄÄTÖS Ylistyslaulu Sama taivas, sama maa Siunaus Loppulaulu Tartu käteen Jumalan 3

4 SYTY JA PALA KERTO: # m D maj 7 Hm #7 /E # # m Sy-ty, pa -la, nuo - ti - o, tu - le läm - mit - tä -mään mei - tä. Sy-ty, pa -la, roi - hu -a, nou-se liek - ki ru -kous - tem - me. Hm #7 1 # m Heh-ku niin kuin au - rin -ko, mat-ka pai - naa vä - sy - nei - Suu -ri, py - hä Ju - ma -la, saa -vu mei - dän kes-kel - lem - 2 # m ine E A #7 # m - me. 1. Poh-joi - ses - ta, e - te - läs - tä, kyl-mäs -tä ja # E/ A läm - pi - mäs - tä tän-ne joh -taa pit -kä ret - ki, meil -le het - ki jää. Hm tä. säv. Pekka Simojoki san. Anna-Mari Kaskinen #7 D.. al ine Manus 2. Muistoa on monenmoista voitoista ja tappioista. 2. Eteesi nyt kaiken tuomme, Muistoa voimaa on monenmoista juomme näin. voitoista ja tappioista. Eteesi nyt Syty, kaiken pala, tuomme, nuotio... voimaa juomme näin. Syty, pala, nuotio Liekki lämmin meille loista, 3. raja-aidat turhat poista. Liekki Anna lämmin nousta meille kipinöiden, loista, raja-aidat halki turhat öiden poista. vie. Anna nousta kipinöiden, halki öiden Syty, vie. pala, nuotio... Syty, pala, nuotio... 4

5 JUMALAMME, AUTTAJAMME Synnintunnustus: 1 säv. & sov. Pekka Simojoki san. Anna-Mari Kaskinen Esilaulaja: Ju - ma - lam - me, - me, Aut -ta - Aut ta jam - me, - -jam - me, pien- kaik - ten ki - m ja en heik -ko - jen puo-lus - ta - m Seurakunta: Ju -ma-lam-me, Aut -ta -jam-me, pien-ten ja heik-ko -jen 2 ( ) ja. Ju - ma - lam - syn - tis - ten Ar - mah - ta - ja. ( Ju - ma - lam -) Am puo - lus - ta - ja. m kaik -ki - en syn - tis - ten Am Ar - mah - ta - ja. Esirukous: Esirukous: Jumalamme, Auttajamme, kuuntelet kuuntelet hiljaisen rukouksen. Jumalamme, Auttajamme, lahjoitat lahjoitat toivon toivon ja ja rohkeuden. Manus Jumalan Karitsa: Jumalamme, Auttajamme, Karitsa, Karitsa, syntien syntien sovittaja. sovittaja. Jumalamme, Auttajamme, armhda armahda kaikkia kaikkia kiusattuja. kiusattuja. Jumalamme, Auttajamme, meillekin meillekin rauhasi rauhasi nyt nyt lahjoita. lahjoita. Ehtoollinen: Ehtoollinen: Jumalamme, Jumalamme, Auttajamme, murruit murruit näin näin leiväksi leiväksi nälkäisille. nälkäisille. Jumalamme, Jumalamme, Auttajamme, itsesi itsesi lahjoitit lahjoitit janoisille. janoisille. Esilaulajan osuuden voi jättää myös pois tai hän voi laulaa vain säkeistöjen alut: "Jumalamme, Auttajamme". 5

6 ON TAIVAS AUKI Nyt /H on ja Säv. P. Simojoki, san. A-M. Kaskinen Sov. H. Ali-Löytty, Viiala /H Nyt /H /H se Se tul-kaa juh-li-maan, jäl-leen ai-ka kiit- tää an-taa lau-lun nous-ta tai-vai - siin. vet-tä tar-jo-taan, ja-noi-sil-le riit- tää. tä-nään vir-taa kaik-kiin sy-dä-miin. Am Am On tai-vas au-ki, aa-vis-taa voi tä-nään sen. On tai-vas au-ki, val-taa va-lo sy-dä - men. On Au-ki on E/# Am On sut ja tyh-jä ris- tin-puu. Kris-tus y-lös-nous- sa-teen-kaa-ri m a a- han u-lot - tuu. 2. Kun matka rasittaa, hän 2. tiellä tulee vastaan. Hän Kun matka kulkijoita rasittaa, kutsuu lepäämään. Hän tiellä leivän tulee ojentaa, vastaan. hän Hän kotiin kulkijoita kutsuu kutsuu lastaan. lepäämään. On Hän hyvä leivän olla ojentaa, hänen lähellään. Hän kotiin kantaa lastaan. On hyvä olla Hänen lähellään. 3. Hän meitä ymmärtää, 3. hän uupuneita kantaa. Hän meitä hoitaa ymmärtää, kaikki mielet murtuneet. Hän Hän uupuneita keskellemme kantaa. jää, Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet. hän puhtaat vaatteet antaa Hän keskellemme jää, ja syliin ottaa kaikki sirpaleet. Hän puhtaat vaatteet antaa ja syliin ottaa kaikki sirpaleet. 6

7 EI PELOLLE VALTAA 1. Taas kai-ku-vat lau - lut vai - en - neet. Ne lois-ta-vat niin kuin kyy - ne - on loh - du - ton, me aa-vis-taa voim - me au - rin Ei sam-mu -a voi se min - kä Luo - ja mei - Hän lah -jak -si an - taa uu - den lau - lun, jo - 2 hin ka Jos e -des-sä yö Kun va-lo on op - paa - nam - me, pol - ku au - ke-aa. KERTO: m /A loi. soi. Me yös-sä-kin us - kal - lam - me kan -taa u - nel -maa! leet. gon. Ei pe-lol -le val - taa an - taa saa. Kris-tuk-sen kans - sa tai - val -ta-kaa. Sil-lä tä-mä on Luo - jan ra - kas maa, hy-vyy-den voi - maan tur - vau-tu-kaa 1 Suu -ri Ju-ma -la it - se tääl - lä työn -sä lop - puun vie. _ ja kut-su-kaa kaik - - _ ki luot - ta - maan: Jee -sus on meil - le toi - vo ja tie! säv. Pekka Simojoki san. Anna-Mari Kaskinen Manus 2. Taas 2. syttyvät Taas syttyvät tulet sammuneet. tulet sammuneet. Taas huomiseen Taas huomiseen vievät vievät askeleet. askeleet. Me tehtävän Me tehtävän saimme saimme uuteen uuteen maastoon suunnistaa. maastoon Kun tulet suunnistaa. taas jäävät hiipumaan Kun tulet taas jäävät hiipumaan ja lähdetään tuntemattomaan, ja lähdetään matkaan tuntemattomaan, jo Herramme jo Herramme itse siellä itse siellä meitä odottaa. meitä odottaa. Kun valo on oppaanamme, polku aukeaa. Kun Me valo yössäkin on oppaanamme, uskallamme kantaa polku aukeaa. unelmaa! Me yössäkin uskallamme kantaa unelmaa! Ei pelolle valtaa antaa saa... Ei pelolle valtaa antaa saa... 7

8 KÄÄNNÄ KASVOSI Am 1. Jee -sus, tun -net ko -ko maa-il - man. Si -nä tie -dät huol-ten mei-tä kal -va-van. Sy-liin Em Am nos -ta tä-mä kau-nis maa. Kai-paam-me Aut-ta - jaa. Si -nä kai -ken kä-del-lä -si säv. Pekka Simojoki san. Anna-Mari Kaskinen # E/ Am loit. Em Am Sik-si mei -tä y -hä vie-lä aut -taa voit. Kuu-le vai -en -nei-den huu-to - a. Kään-nä 1 Am kas - vo - si hei - dän puo -leen - sa. Kuu-le 2 Am - sa. Manus 2. Sinä tunnet teltat hajonneet nuotioiden liekit yöhön sammuneet. Moni taival kesken jäänyt on, moni on koditon. Näet kasvot muukalaisien, sinä kuulet huudot telttaleirien, :,: Pakolaiset ilman kotia. Käännä kasvosi heidän puoleensa. :,: 4. Herra Jeesus, saavu luoksemme. Sinä yksin kärsit meidän vuoksemme. Sinä kannoit kivut ihmisten haavamme jokaisen. Sinä kaikki taistelumme näit. Syvään kuiluun meidän vierellemme jäit. :,: Yöhön eksyneitä lohduta. Käännä kasvosi heidän puoleensa.:,: 3. Sinä tunnet kodit kylmenneet, yksinäisten sydämien kyyneleet. Sinä, Herra, voithan ymmärtää rakkauden ikävää. Tunnet lasten mielet murtuneet, pettymysten tiellä hiljaa turtuneet. :,: Moni yksin vaipuu huoleensa. Käännä kasvosi heidän puoleensa. :,: 8

9 MEILLE AURINKO PAISTAA D #7 Säv. P. Simojoki, san. A-M. Kaskinen Sov. H. Ali-Löytty, Viiala Hm Hm /A maj7/is Em Hm Lau-lu val-taa hil- jai-suu-den, aa-vis-taa voin sa-lai-suu-den, jo-ka tä-nään mei-tä pii- rit - tää. jaan Ko-ko luo-ma-kun- me ta val- voo sun #m Em Em7/D Asus4 A7 D D A7 taa, sen. Hm Hm /A 1. A7 2. D taa, jo-tain kai-va-ten. Sy-dän-tem-me poh - kuul-la voim-me kut - hil- jai - Meil- le au-rin-ko pais - meil-le hy-myi-lee kuu, saam- me tai-vas- ta Meil- le au-rin-ko pais-taa, hy-myi-lee kuu, saam- me tai-vas- ta mais- taa, tai-vas- ta mais- se meil-le a-vau- tuu. se meil-le a-vau-tuu. mais - taa, se meil-le a-vau- tuu. se meil-le a-vau-tuu Joku saapuu keskellemme, joku kuulee kaipauksemme, joku kuulee kaipauksemme, joku tuntee polut erämaan. joku tuntee polut erämaan. Joku istuu nuotiolle lämmittelemään. Joku Silmiin istuu katsoo nuotiolle hymyillen lämmittelemään. ja meille jakaa Silmiimme palan leivästään. hän katsoo ja meille jakaa palan Meille leivästään. aurinko paistaa... Meille aurinko paistaa Vielä kulkee halki ajan 3. Vielä kulkee halki ajan polku hyvän Vapahtajan. polku hyvän Tänään Vapahtajan. uutta meissäkin Hän luo. Tänään Erämaahan uutta meissäkin eksyneille hän suunnan luo. näyttää Hän. Erämaahan Läpi myrskytuulten eksyneelle suunnan me kuulla näyttää voimmehän. Läpi myrskytuulen äänen lempeän. me kuulla voimme äänen Meille lempeän. aurinko paistaa... Meille aurinko paistaa... 9

10 KULKUREITA qq = m 7 / 3 qe KERTO: m 7 / m Ei me ol -la san - ka-rei - ta, tais-te-luis-sa voit - ta -nei - ta, nii-tä, joi-ta m kaa - pin pääl - lä muis - te -taan tääl - lä, vaan me ol - laan m 7 / m kul - ku-rei - ta, mai-den ää-riin kul - ke-nei - ta. Ko - ti-maam-me / ine jos -sain o -dot - taa. 1. Vie -lä tä -nään mat - kaa jat - kaa m /A saan. Vie -lä tä-nään tiel - lä kul - je-taan. Meil-le m D.. al ine lu-vat - tu on maa, jos -sa mat -ka-lai - nen rau - han saa. säv. Pekka Simojoki san. Anna-Mari Kaskinen Manus Vielä tänään puissa tuuli soi. Vielä tänään puissa tuuli soi. Vielä tänään unelmoida voi. Vielä tänään unelmoida voi. Vielä lämmin sydän lyö, Vielä lämmin sydän lyö, vielä voimaa on ja jatkuu työ. vielä voimaa on ja jatkuu työ. Ei me olla sankareita... Ei me olla sankareita Vielä tänään leiriin kutsutaan kulkureita koko laajan maan. Lämpöön suuren nuotion juhla valmistettu meille on. Ei me olla sankareita... 10

11 LOISTA, NUOTIO Em 1. Lois-ta, nuo - ti - o, y - lit - se mai - den, lois-ta täh - te - nä syn - kän yön. nuo - ti - o, mur-hei-siin mie - liin, an - na heh - ku - si u - nel-miin. 1 Am 7 / /E Am Lois-ta lei - rei-hin maan a -suk-kai - den, lois -ta voi -ma-na ar - jen työn. Sä -vel rau - han tuo kan-so -jen kie - liin, uu - si 2 Lois -ta, voi -ma tuo as -ke-liin. Huu-dot mui - nai-set syt -ty -vät soi - meil - lä on lau-lum-me uu - Em A 7 - maan, lau-lut nou - se -vat tai - vai-siin. Us-ko kas -vaa sen ta - ri-nan voi - - det, a -voin tai - vas ja toi - von tie. Mei-tä kut - su -vat taas sa -lai -suu - 1 / - maan, jo - ta kau - an jo ker - rot -tiin. Tä - nään 2 - det, mat - ka mai - se - miin uu - siin vie. 2. Suuri nuotio valaise meitä, uutta toivoa meihin luo. Kutsu luoksesi erehtyneitä, valon lähteelle meidät tuo. KERTO: Loista, nuotio, Jumalan tulta, hehku liekkinä rakkauden. Pala kirkkaana kuin puhdas kulta, loista nuotio Kristuksen. Huudot muinaiset syttyvät soimaan... säv. Pekka Simojoki san. Anna-Mari Kaskinen Manus 11

12 Em Am D Em joh - mul- läm-mit-te-ltyi lau-la - syt- - Nuo-ti - o Kat-soi-vat hohtul - mään. maan. taa ta il- lan hä-mä - rään. i-sät ai-ka - naan. Kul-ki-joi- soi ta Tuu-li ja taa ta Säv. P. Simojoki, san. A-M. Kaskinen Sov. H. Ali-Löytty, Viiala Kul-ki-joi- soi ta Tuu-li ja joh - mul- läm-mit-te-ltyi lau-la - syt- - D Em D Em taa ta mään. maan. D H7 Em Tu - li i-kui - nen, tu - li suu - ren nuo - ti - on yl - le D Em kai - ken pi - mey - den TULI IKUINEN Tuli iku ker - ran syt - ty - nyt on. D H7 Em Tu - li i-kui - nen tä - nä yö - nä mei - dät tuo hal - ki 12 D Em vuo - si - sa - to - jen va - lon kirk - kaim - man luo. 2. Lämmön ja ja valon tulen loimu toi. toi. :,: Sydäntemme talon valaista se se voi:,: voi. :,: Liekkinä loistaa Poika Jumalan. :,: Pimeytemme poistaa valo valo maailman.:,: :,: Tuli ikuinen...

13 1. Tu-le E A E A E A EA E TULE NUOTION LOIMUUN muun, ä- Säv. P. Simojoki, san. A-M. Kaskinen Sov. H. Ali-Löytty, Viiala nuo-ti-on loi - lä pi-me-ään jää. Tu-le nuo-ti-on loi - A E A muun, E #m H7 A E se on vää. lau - la - maan läm-mit - tä - Saa-vu il-taan #m # E A(add9) tum-mu-vaan nuo-ti-on lois - tee-seen, jouk-koon ys-tä-vi-en E A H7 E yh - E #m # H7 E Tä-mä het-ki on tei-nen, tä-mä het-ki on rak - kau- den. Liek-ki Liek-ki i-kui-nen i-kui-nen roi - roi - hu-ta hu-ta saa, saa, i-lo lei-mah-taa. läm-pö kos- ket- taa. 2. Tule 2. Tule etsimään etsimään voimaa, voimaa, tule tule kuuntelemaan. Tule Tule etsimään voimaa matkaan rasittavaan. Saavu Saavu laulamaan... Kerto: Tämä hetki on Tule 3. Tule hetkeksi hetkeksi rauhaan, tielle tielle rukouksen. Tule Tule hetkeksi rauhaan, syliin syliin hiljaisuuden. Saavu laulamaan... Saavu laulamaan... Kerto: Tämä hetki on... 13

14 A7 SAMA TAIVAS, SAMA MAA Säv. P. Simojoki, san. A-M. Kaskinen Sov. H. Ali-Löytty, Viiala sus4 7 A7 sus4 7 /A m taa. ja - non /A m 7 Sa-ma tai-vas yl-lä tä-män maan y-hä kut-suu mei-tä kul-ke - maan. Sa-ma aa-va me-ri si-ni - nen, sa-ma ko-ti yh - tei-nen. Sa-mat nii-tyt, vuo-ret, e-rä - maat. Jo-et, jär-vet, kuk-ku-lat ja haat. Sa-ma tuuli hil-jaa hu-mis - ten lau-laa yl-lä met- si-en. Sa-maa vet-tä ja-noi-nen saa, sa-ma läh-de pulp-pu-aa. Ve-si kirk- kain kai-ken sam- mut- Sa-ma voi - ma rak-ka - u-den sy-liin sul-kee jo-kai-sen. Mat-ka jat-kuu, matka koh-ti Ju-ma - laa Sama retki alla auringon, sama kaipuu sisällämme on. Ilo lapsen, hymy vanhuksen, sama matka yhteinen. Täällä yhteen kuuluu jokainen kasvi, lintu, puu ja ihminen. Kukin hoivan toisellensa suo, yhdessä näin uutta luo. Samaa vettä... Yksi k en an 3. Yksi kaiken antoi omastaan, kaiken voitti rakkaudellaan. Yksi meitä kutsuu kulkemaan, aina hänen seurassaan. Kristus kuoli vuoksi jokaisen, leivän mursi meitä siunaten. Meidät liittää puuhun elämän, antaa meille tehtävän. Samaa vettä...

15 Hm A D Sam-muu lois-te kynt-ti - löi-den, tuu-li lau-laa i-kä- vöi- den, het-ki kaik-kein Hm Em #sus4 # Hm Säv. P.Simojoki, san. A-M. Kaskinen Sov. H. Ali-Löytty, Viiala kau- nein koh - ta muis- to vain on. Tu- li hii - puu nuo - ti - ois - sa, A7 D Hm Em #sus4 # kä-si ys - tä - vän on pois-sa, si-säl- lä-si kai- pa-us soi sam-mu-ma - ton. D/A #/A# Hm Tar - tu kä - teen TARTU KÄTEEN JUMALAN Tartu k tar - tu sii - hen mi - kä kes - tää. Em Hm A Hm As - tu kal - li - ol - le, jo - ka pet - tää ei voi. D/A #/A# Hm Tar - tu kä - teen Ju- ma - lan, Ju- ma - lan, ä-lä min - kään an - na es - tää. Em Hm A Hm Kuu - le kuin - ka sy - dä - me - si syk - kii ja soi. 2. Pian jo lehdet lentelevät, koittaa talvi, koittaa kevät. Moneen kertaan telttanarut irrotetaan. Uupuu askel vaeltajan, sortuu seinä savimajan, mutta yksi loppuun asti on paikallaan. Tartu käteen... va 3. Elämä on taivallusta, iloa ja kaipausta. halki vuorten, laaksojen ja vetten se vie. Yksi auttaa ainoastaan, yössäkin Hän tulee vastaan, sydämeesi kuskaa hiljaa: Tässä on tie! Tartu käteen... 15

16