Hyvinkään Sveitsi, uimalan laajennus

Transkriptio

1 Työnro Uudisrakennus Pohjarakennesuunnitelma, urakkalaskentaa varten

2 2 (14) Työnro SISÄLLYSLUETTELO Yleistä...3 Tutkimuskohde...3 Tehdyt tutkimukset...3 Ympäröivät rakennukset...3 Pintasuhteet...3 Pohjasuhteet...4 Perustaminen...4 Routasuojaus...4 Salaojitus...5 Radonsuojaus...5 Kaivutyöt...5 Maaperän pilaantuneisuus...5 Rakennusosat Alueosat Maaosat Raivausosat Kaivannot Kanaalit Täyttöosat Kuivatusosat Tuennat ja vahvistukset Tuennat Vahvistukset Päällysteet Liikennealueiden päällysteet Kasvillisuusalueet Alueen varusteet ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

3 3 (14) Uudisrakennus Työnro Yleistä Tutkimuskohde Toimeksiannosta olemme laatineet pohjarakennesuunnitelman tontille 2/ 773/ 8/ Hyvinkää rakennettavan uimalan laajennuksen maa- ja pohjarakennustöitä varten. Rakennuksen alapohjien suunnitellut korkeustasot on esitetty oheisissa tutkimuspiirustuksissa. Tehdyt tutkimukset Tutkimusaluelle on tehty kartoitus ja karttaan on lisäksi merkitty pintavaaituksella havaitut maanpinnan korkeudet (Tahtiranta ). Tontin pohjaolosuhteet on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa. Käytössämme on ollut laajennuksen alueelta tehtyjä painokairausten tuloksia yhteensä 7 tutkimuspisteestä (Tähtiranta INFRA OY, ). Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa. Rakennuspohjalta on tehty porakonekairauksia (Geotek Oy) tavoitesyvyyteen yhteensä kuudessa tutkimuspisteessä. Tutkimukset ja suunnitelmat on esitetty koordinaatti ja korkeusjärjestelmässä ETRS-GK25 / N2000. Pohjatutkimuksia on tehty ainoastaan rakennusten ja rakenteiden perustamistavan määrittämiseksi ja pohjatutkija vastaa maa- ja kallioperätiedoista ainoastaan pohjatutkimuspisteiden kohdalta ja pintavaaituksen osalta. Ympäröivät rakennukset Laajennus rakennetaan nykyisen uimahallin viereen rakennuksen länsipuolella. Nykyinen maauimala sijaitsee lähellä laajennuksen eteläpuolella. Niillä alueilla, missä nykyisen uimahallin perustukset jäävät laajennuksen perustusten alapuolelle, tuetaan nykyiset perustukset porapaaluseinällä tai syvennetään nykyisiä perustuksia suihkupilaroimalla. Mikäli perustusten syventäminen tehdään lamelloimalla, on tästä tehtävä erillissuunnitelma. Nykyisten perustusten ollessa noin metrin viereen tulevaa kaivantoa ylempänä, jatketaan nykyisiä perustuksia kaivusyvyyteen saakka lamelloimalla. Lamellit tehdään metrin levyisinä ja lamellit vaiheistetaan siten, että viereinen tai viereiset lamellit ovat saavuttaneet lujuutensa ennen kuin viereen tehdään uutta lamellia. Lamellien raudoitus rakennesuunnitelmien mukaan. Pintasuhteet Maauimalan ja nykyisen uimahallin välisellä alueella maanpinta viettää loivasti idästä länteen ja etelään päin noin tasolta +125,20 tasolle +124,5. Laajennuksen länsi- ja eteläreunalla maanpinta viettää jyrkemmin luiskana noin tasolle +122,5 +123,5.

4 4 (14) Pohjasuhteet Tutkitulla alueella on pintamaana olevan ohuen humusmaakerroksen tai noin metrin paksuisen täytemaakerroksen on karkearakeinen noin 0 1,0 paksuinen löyhä hiekkakerros, jonka alla on erittäin tiivis hiekkainen sora- tai moreenikerrostuma. Maaperä on hyvin kivistä tai lohkareista (Tähtiranta Oy, ) ja paikoin erittäin tiivistä. Kuudessa tutkimuspisteessä tehtiin porakonekairauksia määräsyvyyteen varmistamaan onko kalliopintaa kaivusyyvyydessä tai lähellä sitä. Kalliopinnan korkeusasemaa ei tutkimuksessa ole selvitetty. Kairaukset ovat päättyneet +121,9 +123,5 eli noin 1,0 3,0 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Kaikki kairaukset ovat päättyneet suunnitellun alimman lattiatason yläpuolelle. Pohjavesihavainnot Perustamistapalausunnon (Tähtiranta, ) mukaan pohjavesitarkastelut on tehty tutkimuspisteiden kairarei istä, joissa ei havaittu pohjavettä kairaussyvyyksissä +121, ,5. Perustaminen Laajennus perustetaan maanvaraisesti anturoin arinakerroksen välityksellä tiiviin kivisen soran/moreenin varaan. Kitkakulmana kantavuuslaskelmissa voidaan käyttää 40 ja tilavuuspainona 18 kn/m 3. Käyttörajatilassa pohjapaine ei saa ylittää qk 400 kpa. Lattiat Pohjakerrosten lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Putkijohdot Putkijohdot perustetaan vähintään 0,15 m paksun tasauskerroksen välityksellä perusmaan varaan. Routasuojaus Perusmaa on routivaa, mikä on huomioitava rakennesuunnittelussa. Mitoittava pakkasmäärä F50 = hºc (Hyvinkää). Mahdollisia kallion varaisia perustuksia ei tarvitse routasuojata. Routaeristeen paksuus on mitoitettava ohjeen Routasuojaus rakennukset ja infrakenteet (RIL ) mukaisesti.

5 5 (14) Salaojitus Rakennus on salaojitettava ja pohjakerroksen lattian alle on tehtävä 0,30 m paksu kapillaarikatkokerros, jonka tulee täyttää MaaRYL2010 kuvan 2232:K1. ohjealueen 1a rakeisuusvaatimukset. Tuuletetuissa alapohjissa on perusmaan päälle tehtävä vähintään 0,10/0,20 m paksu salaojitus- tai kapillaarikatkokerros MaaRYL2010 kuvan 2232:K1. mukaisella materiaalilla. Salaojitus toteutetaan erikoissuunnitelman mukaan. Radonsuojaus Alapohjarakenteissa on käytettävä radonturvallisia ratkaisuja. Radonputkitus toteutetaan erikoissuunnitelman mukaan. Kaivutyöt Ks. kohta 1112 Kaivannot. Rakennuskaivannon pohjoisosalla ja kaivannon etelänpuoleisella osalla voidaan muutamassa kohdaaa tehdä kaivanto osin luiskattuna. Tarvittaessa luiskat eroosiosuojataan. Kevyenliikenteen väylän puoleinen kaivanto sekä maauimalan puoleinen kaivanto tuetaan työnaikaisella settiseinällä. Nykyisen rakennuksen vieressä ylempänä olevien perustusten kohdalla kaivanto ja perustukset tuetaan itäosalla yhdistetyllä suihkupaalu-porapaaluseinällä, joka jää osaksi lopullista rakennetta. Pohjoisosalla olevat noin metrin kaivannon tasoa korkeammalla olevat perustukset jatketaan kaivutasoon lamelloimalla. Rakennuspohjalla olevan Perusmaan tiiveys ja kivisyys haittaavat sekä kaivua että tukseinien ja suihkupaalujen asennusta. Maaperän pilaantuneisuus Alueella ei ole tehty pilaantuneisuustutkimuksia. Maaperän puhtautta on tarkkailta aistinvaraisesti kaivutöiden aikana.

6 6 (14) Rakennusosat Rakentamisen ja laadunvalvonnan osalta noudatetaan ensisijaisesti julkaisussa Maa- RYL2010 (Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Talonrakennuksen maatyöt) esitettyjä ohjeita ja määräyksiä yhdessä piirustusten ja tämän ohjeen kanssa. Tässä selostuksessa jaottelu on tehty rakennusosittain. Työn tekemisessä noudatetaan Maa- RYL2010 kohdassa työnosat esitettyjä vaatimuksia. 11 Alueosat Urakoitsijan tulee varmistua rakennuspaikalla vallitsevista olosuhteista perehtymällä niihin ennen tarjouksen antamista. Myöhemmin ei mahdollisesti puutteellisiin työmaaolosuhteita käsitteleviin asiakirjatietoihin voida vedota. Urakoitsijan tulee tilata ja kustantaa työn valvontaan liittyvät levykuormitus- ja tiiveyskokeet sekä täyttömateriaalien rakeisuusmääritykset. Urakoitsijan on asetettava työtä johtamaan maarakennustöistä vastaavan henkilön. Kaikkien mittojen asettaminen, viitoitus ja merkintätyöt maarakennustöiden osalta kuuluvat urakoitsijalle, joka on yksin vastuussa mittaustöiden oikeellisuudesta. Myös kaivu- tai täyttömassojen määrälaskentaa varten tarvittavat mittaukset ja massalaskennat kuuluvat urakoitsijalle. Urakoitsijan on ehdottomasti kutsuttava geosuunnittelija työmaalle, jos hän havaitsee poikkeamia pohjatutkimustiedoissa. Ellei hän näin toimi, jää urakoitsijalle vastuu mahdollisista tästä johtuvista vahingoista ja samalla hän menettää puheoikeuden lisätyövaateisiin tältä osin. Kiinteistökatselmukset Ennen vanhojen perustusten tuentatöihin ryhtymistä on riskialueella sijaitsevat rakenteet ja rakennelmat katselmoitava. Katselmoinneissa todetaan ja kirjataan rakenteiden ja rakennelmien sen hetkinen kunto. Katselmuksiin kutsutaan katselmoitavan kohteen omistaja tai sen edustaja. Katselmoinnit kustantaa ja järjestää urakoitsija. Töiden päätyttyä pidetään vastaavasti jälkikatselmukset. Painumamittaukset Nykyiseen uimahallirakennukseen on asennettava väh. 10kpl painumaseurantapultteja. Painumaseuranta on aloitettava kahdella havaintokierroksella ennen kaivu- ja tuentatöitä. Urakoitsijan on tehtävä omaa seurantaa mittaamalla pultit vähintään kerran viikossa kaivu- ja vahvistustöiden ajan ja toimitettava tiedot geosuunnittelijalle.

7 7 (14) 111 Maaosat 1111 Raivausosat Raivattava alue Raivaus tehdään piirustuksissa esitetyllä rakennusalueella. Raivaus käsittää pintamaiden, puiden, pensaiden, kivien ja kantojen sekä laattoje, mahdollisten reunakivien ja asfaltin poiston. Alle 2 m 3 :n kivien rikkominen ja poiskuljettaminen kuuluu urakkaan. Yli 2 m 3 :n kivien rikkomisesta maksetaan yksikköhintaluettelon mukaisesti ellei urakkaohjelmassa ja/tai sopimuksessa ole toisin sovittu. Urakoitsija kuljettaa raivaus- ja purkujätteet tiedustelemalleen, viranomaisten hyväksymälle kaatopaikalle. Siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Ennen rakennustöiden aloittamista tontilla pidetään katselmus, jossa todetaan siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Olevat rakennukset ja rakenteet Alueelta puretaan nykyisen rakennuksen rakenteita erillisten suunnitelmien mukaan. Sisäpihan puolelta maauimalan ja uimahallin välillä olevat portaat puretaan ja säilötään tontilla takaisin asennukseen saakka. Laajennuksen pohjois- ja itäpuolella oleva nykyinen rakennus on perustettu maanvaraisesti tiiviin perusmaan varaan. Perustusten alapinnan tasot vaihtelevat. Noin metrin ylemmäksi jäävät perustukset jatketaan lamelloimalla. Laajennuksen itäpuolella olevat perustukset perustukset tuetaan yhditetyllä suihkupaalu-porapaaluseinällä. Urakoitsijan on selvitettävä alueella olevat kaapelit ja putkijohdot ennen rakennustöiden aloitusta ja huolehdittava siitä, etteivät ne vahingoitu. Käytöstä poistuvat kaapelit ja putkijohdot poistetaan ja toimitetaan viranomaisten hyväksymälle kaatopaikalle. Laajennuksen länsipuolella kulkee kevyenliikenteen kohdalla jätevesi- ja sadevesiviemäröinti, joiden sijainti ja tasot on tarkistettava ennen kaivutöitä. Liittyminen ympäröiviin rakenteisiin Kaivu, purku, tuenta ja uusien maanpaineseinien rakentamisen vaiheistuksesta on laadittava työsuunnitelma, jossa huomioidaan maanpaineen kuormittavat rakenteet eri työvaiheissa Kaivannot Rakennuskaivannon kaivu- ja tuentatyöt tehdään suunnitelmien mukaan (GEO ). Kaivutyöt tehdään suunnitelmapiirustusten (arkkitehtikuvien, rakennesuunnitelmien ja LVIsuunnitelmien) mukaan siten, että suunnitelluille rakenteille jää riittävästi tilaa. Talvella on huolehdittava esim. riittävän tehokkaalla lämmöneristyksellä siitä, ettei maapohja pääse jäätymään maanvaraisten rakenteiden kohdalla.

8 8 (14) Päällystettävillä piha-alueilla kaivu tehdään pintatasaussuunnitelman mukaisesti päällysrakenteen edellyttämään tasoon. Anturoiden kohdalla kaivu ulotetaan tiiviiseen soraan/moreeniin kuitenkin niin, että kaivutaso on vähintään -0,30 m anturan alapinta. Maarakennusurakoitsijan velvollisuus on kutsua geosuunnittelija paikalle kohteeseen siinä vaiheessa, kun lopullinen taso määritetään. Kun korkeuserot rakennuspohjalla ovat suurempia kuin 0,3 m, tasataan pohja niin, että sen kaltevuus on kantavien rakenteiden alla enintään 1:3 ja muualla enintään 1:1. Sellaiset irtokivet ja -lohkareet, joiden läpimitta on 2/3 alimman täyttökerroksen paksuudesta, on rikottava tai poistettava. Kaivutyöt tehdään konetyötarkkuudella. Pohjaan ei saa jäädä vettä kerääviä kuoppia eikä leikkauspinta saa jäädä teoreettisen pohjatason yläpuolelle. Leikkaustyö on tehtävä siten, ettei leikkaustason alapuolista pohjamaata häiritä ja kaikki humuspitoinen, löyhä tai urakoitsijan toimesta kaivuun aikana löyhtynyt maa-aines poistetaan rakennuspohjalta. Pilaantuneet maat ja kaivumaiden kuljetus Alueella ei ole tehty pilaantuneisuustutkimuksia. Maaperän puhtautta on tarkkailta aistinvaraisesti kaivutöiden aikana. Mikäli maa-aineksessa havaitaan pilaantuneisuutta, tulee paikalle kutsua ympäristö-tekninen asiantuntija, joka tekee tarvittavat analyysit maiden jatkokäsittelyn selvittämiseksi. Kaivumaiden kuljetus Tiivistettävissä olevia puhtaita kaivumaita voidaan käyttää sää-, vuodenaika- yms. olosuhteista riippuen rakennuksen vierustäyttöihin. Nykyisiä rakennekerrosmateriaaleja voidaan käyttää tulevan rakennekerroksen jakavassa kerroksessa. Urakoitsijan on hyväksytettävä hyödynnettävä materiaali geosuunnittelijalla ennen täyttötöiden aloittamista. Ylimääräiset kaivumaat urakoitsija kuljettaa tiedustelemalleen, viranomaisten hyväksymälle kaatopaikalle. Työnaikainen kuivanapito Maarakennusurakoitsija huolehtii kaivantojen kuivana pidosta urakkansa valmistumiseen asti. Täyttötyöt on tehtävä ns. kuivatyönä Luiskattu maakaivanto Niillä alueilla missä luiskaamiselle on tilaa kaivantojen reunat luiskataan vähintään kaltevuuteen 1:1. Urakoitsijan on kuitenkin varmistettava työnaikana kaivantoluiskien riittävä vakavuus Tuettu maakaivanto Kaivannot tehdään pääosin tuettuna piirustusten / , mukaisessa laajuudessa. Ennen tukiseinän asennustöiden aloitusta urakoitsijan on varmistettava alueella olevat maanalaiset rakenteet. Tukiseinät tehdään osittain settiseinänä ja suihkupaalu-porapaaluseinänä.

9 9 (14) 1113 Kanaalit Kanaalit on kaivettava niin syväksi, että putket ja kaivot voidaan perustaa vähintään 0,15 m paksuiselle tasauskerrokselle. Kaivannot tehdään kuivatus- ja LVI-suunnitelmapiirustusten esittämässä laajuudessa. Työnaikainen kuivanapito ja kaivumaiden kuljetus kts Luiskattu maakanaali Kts Jos kaivannossa joudutaan työskentelemään, kaivannon pohjan on oltava vähintään 1,0 m leveä Täyttöosat Täyttö Täyttötyöt on tehtävä häiriintymättömälle pohjalle varoen perusmaan häiriintymistä ja täyttömateriaalin on oltava tarkoitukseen sopivaa ja rakennuttajan hyväksymää. Talvella rakennettaessa on huolehdittava siitä, ettei täyttömateriaaliin sekoitu missään vaiheessa jäätynyttä maata, lunta tai jäätä. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät täyttömateriaali ja alusta pääse jäätymään. Täyttötyötä talvella tehtäessä tulee tämän työselityksen lisäksi noudattaa mitä RIL 132 kohdassa 4.34 on sanottu. Täyttöjen tiivistystyöt on tehtävä huolellisesti. Kerrallaan täytettävän kerroksen paksuus määräytyy käytettävän kaluston ja tiivistettävän materiaalin perusteella (vrt. tiivistysohje). Täytemateriaalin suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Rakenteita ja työsuorituksia ei saa peittää ennen kuin ne on tarkastettu ja töiden valvojat antaneet siihen luvan, josta he tekevät merkinnän työmaapäiväkirjaan Rakennuksen täytöt Valvojan tai geosuunnittelijan on hyväksyttävä täytön alusta ennen täyttötyön aloittamista. Rakennuspohjalla tehdään yleistäyttö lattian alla tasoon lattiarakenteen alapinta - 0,30 m. Lattian kohdalla yleistäyttö tehdään kerroksittain tiivistäen puhtaasta, kantavasta ja hyvin tiivistyvästä sorasta tai murskeesta ja perustusten kohdalla vastaavasti murskeesta. Maksimiraekoko 200 mm (rakeisuusohjealue liitteenä) kuitenkin niin, että suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Talviaikana täyttömateriaalin on oltava kuivaa ja karkeaa vesipitoisuudeltaan 3 %. Perustusten alle tehdään 0,30 m paksu arina kalliomurskeesta 0/31. Kapillaarikerros Lattian alle on tehtävä 0,30 m paksu kapillaarikatkokerros, jonka tulee täyttää MaaRYL2010 kuvan 2232:K1. ohjealueen 1a rakeisuusvaatimukset. Urakoitsijan on toimitettava käytettävästä materiaalista rakeisuuskäyrä rakennuttajalle ennen täyttötöiden aloittamista. Mikäli kapillaarikatkokerroksen ylä- tai alapuolelle tulee tai on hienorakeisia maa-aineskerroksia, tulee

10 10 (14) ne erottaa toisistaan suodatinkankaalla (N3). Kapillaarikatkokerroksen tulee olla suorassa yhteydessä salaojaputkia ympäröiviin salaojakerroksiin. Sokkelipalkkien tai perusmuurianturoiden kohdalla on murskearinaan tehtävä kapillaarikatkomateriaalilla uria 2 metrin välein, jotka ohjaavat salaojitusvedet salaojiin. Kapillaarikatkokerroksen vaadittava kantavuusarvo on E1 50 MN/m² (tiiviysasteen on oltava 92 %). Suhteen Emax/E1 tulee olla 2,8. MaaRYL2010 taulukko 2232:T4. Rakenteiden vierustäytöt Seinien ja tukimuurien vierustäyttö voidaan aloittaa vasta sitten, kun rakenne on lujittunut ja se on tuettu riittävästi voidakseen ottaa vastaan täytteestä ja tiivistyskalustosta tulevat kuormitukset ja kun rakennesuunnittelija ja viranomaiset antavat luvan täyttöihin. Seinän viereen on rakennettava vähintään 0,20 m levyinen salaojituskerros, jonka tulee täyttää MaaRYL2010 kuvan 2232:K1. ohjealueen 1 rakeisuusvaatimukset. Täytön pienimmän sallitun yksittäisen tiiveysasteen on oltava 92 %. Suhteen Emax/E1 tulee olla 2,8/ 2,9. MaaRYL2010 taulukko 2232:T Putkikaivannon täyttö Asennusalusta Kaivannon pohja tiivistetään alusrakennetta vastaavaksi. Kaivannossa ei saa olla putkia vahingoittavia kiviä. Savi- ja silttimaissa levitetään kaivannon pohjalle suodatinkangas (N3). Putkijohdot ja kaivot asennetaan 0,15 m paksun asennusalustan välityksellä perusmaan varaan. Muoviputkien alla asennusalustana käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta kuitenkin siten, että DN < 200 suurin sallittu raekoko on 20 mm. Murskeen käyttö on sallittua DN > 100 asennusalustana, kun suurin sallittu raekoko on 16 mm. Betoniputkilla hiekasta, sorasta tai murskeesta tehdyn materiaalin suurin sallittu raekoko on 32 mm. Alkutäyttö Putkien asennus tehdään yleisten asennusohjeiden ja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kahden vierekkäisen putken vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 0,20 m. Rakennuttajan ja/tai tarkastusviranomaisten on hyväksyttävä putkien ja kaivojen asennus ennen alkutäytön tekoa. Kaivannon pohjalle asennettu putki tuetaan ja suojataan tiivistämällä alkutäyttömateriaalia tasaisesti putken molemmille puolille niin, ettei putki pääse liikkumaan eikä vahingoittumaan. Alkutäyttömateriaalina käytettävä hiekka ja sora eivät saa sisältää 20 mm suurempia rakeita ja murskeen maksimi raekoko muoviputkea vasten on 16 mm. Alkutäyttö on ulotettava vähintään 0,30 m ylimmän putken laen yläpuolelle ja täyttö on tiivistettävä huolellisesti, kuitenkin niin, ettei putken päällä tehdä voimakasta koneellista tiivistämistä ennen kuin täytön paksuus on 0,50 m. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus on enintään 0,15 m, kun tiivistys tehdään käsin sullomalla ja 0,30 m koneellisesti tiivistettäessä.

11 11 (14) Lopputäyttö Lopputäyttö tehdään hyvin tiivistyvällä ja kantavalla kitkamaalla kerroksittain tiivistäen. Tiivistys tehtävä niin, ettei johtolinjalla synny valmistumisen jälkeen haitallisia painumia. Lopputäyttömateriaali ei saa sisältää yli 300 mm suuruisia kiviä, vaan ne on poistettava täyttömaasta, mikäli niitä esiintyy Kuivatusosat Kts. kuivatus- ja LVI-suunnitelmat Putkisalaoja Purkujohdot on rakennettava ennen muiden salaojitustöiden aloittamista. Kaivantojen pohjat tehdään tasaiseksi ja sellaiseen korkeuteen, että putken suunnitellun korkeuden alle jää salaojituskerroksen vaatima tila ( 0,10 m). Salaoja- ja kaivokaivannot on pidettävä kuivana asennustyön aikana. Salaojia ei saa asentaa veteen eikä liettyneeseen maahan. Salaojaa ei saa tehdä niin, että jäätynyttä maata jää putkien ja kaivojen alle. Salaojat rakennetaan muovisista SN8-lujuusluokan SFS 5675 mukaisista tuplasalaojaputkista. Salaojat tulee peittää mahdollisimman pian asennuksen jälkeen vähintään 0,20 m paksulla salaojituskerroksella. Täytteet on tehtävä kerroksittain ja tiivistettävä hyvin ettei täyttö aiheuta painumia yläpuolisille rakenteille. Salaojitus on hyväksytettävä valvojalla ennen peittämistä ja salaojat on huuhdeltava ennen rakennuksen luovutusta Salaojakaivot Käytettävien kaivonkansien tulee olla kuormituskestävyydeltään liikennöitävillä alueilla 40 tn ja muualla 25 tn. Kansien tulee olla pyöreitä ja säädettävissä korotusrenkain/teleskoopein päällysrakenteen vaiheittain toteuttamista varten. Kaivojen asennuksessa noudatetaan yleisissä työselityksissä esitettyjä ohjeita ja määräyksiä. Kaivot ja putket puhdistetaan rakennustöiden valmistuttua hiekasta, rakennusjätteistä ja muista epäpuhtauksista. Kaikkien kaivojen paikat merkitään tarkepiirustuksiin tarkistetuin mittatiedoin. Tarkepiirustukset luovutetaan rakennuttajalle viimeistään lopputarkastuksen yhteydessä.

12 12 (14) 112 Tuennat ja vahvistukset 1122 Tuennat Ennen tukiseinän asennustöiden aloitusta urakoitsijan on varmistettava alueella olevat maanalaiset rakenteet Tuettu kaivanto Kaivannot tehdään pääosin tuettuna piirustusten / , mukaisessa laajuudessa. Kaivanto pidetään kuivana tarvittaessa pumppaamalla. Nykyisen uimahallin osalla laajennuksen itäpuolella olevat perustukset ja kaivanto tuetaan yhdistetyllä suihkupaalu-porapaaluseinällä. Kevyenliikenteenväylän puoleinen kaivanto ja viermäriputki sekä altaan puoleinen kaivuluiska tuetaan settiseinällä. Perusmaan tiiveys ja kivisyys haittaavat kaivua tukiseinien tekoa ja suihkupaalujen asennusta. Porapaalu-suihkupaaluseinän yksityiskohtaisesta mitoituksesta ja suunnittelusta sekä sitä varten tarvitsemiensa mahdollisten lisätietojen hankkimisesta vastaa urakoitsija kustannuksellaan. Suunnitelmassa määritetään myös jokaisesta paalusta laadittavan pöytäkirjan sisältö ja valmiille paaluille tehtävät laadunvalvontakokeet.urakoitsijan on esitettävä tukiseinän tukemissuunnitelma mitoituslaskelmineen rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. rakennustyövaiheen aloittamista 1123 Vahvistukset Nykyisten perustusten ollessa noin metrin viereen tulevaa kaivantoa ylempänä, jatketaan nykyisiä perustuksia kaivusyvyyteen saakka lamelloimalla. Lamellit tehdään metrin levyisinä ja lamellit vaiheistetaan siten, että viereinen tai viereiset lamellit ovat saavuttaneet lujuutensa ennen kuin viereen tehdään uutta lamellia. Lamellien raudoitus rakennesuunnitelmien mukaan. 113 Päällysteet 1131 Liikennealueiden päällysteet Asfaltoitavien alueiden päällysrakenne päällyste AB 16/ mm kantava kerros M0/32 50 mm M0/ mm jakava kerros S0/125 tai M0/ mm suodatinkerros Hk 350 mm yhteensä 900

13 13 (14) Laatoitettavien alueiden päällysrakenne laatta 80 mm tasaushiekka 20 mm kantava kerros M0/32 50 mm M0/ mm jakava kerros S0/125 tai M0/ mm eriste XPS-levy 60 mm suodatinkerros Hk 240 mm yhteensä 900 Eriste voidaan jättää pois, mikäli tehdään routimaton massanvaihto vähintään 1,6 metrin syvyyteen. Em. alueilla on syytä varmistaa, että vedet pääsevät valumaan pois päällysrakennekerroksen alta, jotta eriste pysyy kuivana. Rakennekerrosten tiivistystyön valvonta tehdään pääsääntöisesti jyräyskertojen lukumäärää seuraamalla. Tarvittaessa voidaan tehdä levykuormituskokeita kantavuuden tarkistamiseksi. Suodatinkerros Perusmaan ollessa routivaa tehdään sen päälle suodatinkerros hiekasta, jonka rakeisuus täyttää julkaisun InfraRYL2010 kuvan 21110:K1 alueen 1 rakeisuusvaatimukset. Kerrospaksuuden tulee olla suunnitelmien mukainen. Materiaali levitetään tasapaksuna kerroksena siten, että yhdellä kertaa päästään lopulliseen kerrospaksuuteen. Suodatinkerros voidaan korvata suodatinkankaalla (N3), mutta tällöin on jakavan kerroksen paksuutta kasvatettava vastaavasti siten, että päällysrakenteen kokonaispaksuus ei ohene. Jakava kerros Jakavan kerroksen materiaali saa sisältää 150 mm suurempia kiviä korkeintaan 5 % eikä niiden koko saa olla suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen lopullisesta paksuudesta. Rakeisuuden tulee olla julkaisun InfraRYL2010 taulukoiden 21210:T1-T2 vaatimusten mukainen ja kerrospaksuuden suunnitelmia vastaava. Kantava kerros Kantavan kerroksen materiaalina käytetään mursketta ja sen rakeisuuden on oltava julkaisun ÍnfraRYL2010 taulukoiden 21310:T1-T2 vaatimusten mukainen. Suurin raekoko on 65 mm kuitenkin korkeintaan puolet kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta ja 6 mm suuremmista rakeista saa enintään 30 paino-% olla murskaamattomia. Kiviaineksen seassa ei saa olla savea eikä humusta. Kerrospaksuuden tulee olla suunnitelmien mukainen. Ennen kantavan kerroksen rakentamista on sen alustan oltava huolella tiivistetty, oikeassa korkeudessa ja kaltevuudessa. Tärkeää on, ettei kerrosmateriaali pääse lajittumaan levitysja tiivistystyön kuluessa.

14 14 (14) Pienin sallittu yksittäinen E2-arvo 120 MN/m² (pienin sallittu tiiveysaste on 92 %). Levykuormituskokeen mukainen E2/E1 ei saa olla suurempi kuin 2,0. Pudostuspainolaitteen mukainen Emax/E1 ei saa olla suurempi kuin 1,7. Päällyste Asfaltointitöissä noudatetaan Asfalttinormit 2011 annettuja materiaali- ja laatuvaatimuksia. Kivetykset tehdään arkkitehti-/ pihasuunnitelman mukaan. Asennushiekkana käytetään hiekkaa tai murskattua kivituhkaa M0/5. Saumaukset tehdään kiven valmistajan mukaisesti Kasvillisuusalueet Kts. arkkitehti-/ pihasuunnitelma. 114 Alueen varusteet Kts. arkkitehti-/ pihasuunnitelma. Geosuunnittelu DI Katri Saarelainen suunnittelija RI Jukka Metsäranta tarkastanut Liitteet: rakennuspohjan täyttömateriaalin rakeisuusohjealue salaojitus- ja kapillaarikatkomateriaali tiiveys- ja kantavuusvaatimukset reunakiven asennus viemärikanaalin täyttö rakennekerrosten alla

15

16

17

18 MaaRYL2010 LIITE Taulukko 2232:T2 Rakennuksen ulkopuolisen täytön tiiviys- ja kantavuusvaatimukset Laatuluokka 1 2 1) 3 (raskas liikenne ja (talonrak.) (mm. istutusalue) hallien sisäänajot) Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste % Tiiviyssuhde kevyt pudotuspainolaite E max /E 1 2,5 2,8 2,9 (kun pohjalevyn halkaisija on 132mm ja kerrospaksuus mm 2)3) Taulukko 2232:T3 Alustäytön tiiviys- ja kantavuusvaatimukset Laatuluokka 1 2 1) 3 4 (teollisuusrak., (pientalo) (kevytvarasto) (paaluperustuksen kerrostalo) täyttö) Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste % Pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo MN/m 2 E 1 60 E E 1 50 (pudotuspaino- tai levykuormituslaite) Tiiviyssuhde kevyt pudotuspainolaite E max /E 1 2,2 2,5 2,8 2,5 (kun pohjalevyn halkaisija on 132mm ja kerrospaksuus mm 2)3) Taulukko 2232:T4 Kapillaarikatkokerroksen tiiviys- ja kantavuusvaatimukset Laatuluokka 1 2 1) 3 (teollisuusrak., (pientalo) (kevytvarasto) kerrostalo) Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste % Pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo MN/m 2 E 1 50 E (pudotuspaino- tai levykuormituslaite Tiiviyssuhde kevyt pudotuspainolaite E max /E 1 2,8 2,9 3,0 (kun pohjalevyn halkaisija on 132mm ja kerrospaksuus mm 2)3) Taulukko 2234:T6 Jakavan kerroksen tiiviys- ja kantavuusvaatimukset Laatuluokka 1 1) Laatuluokka 2 Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste % Pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo MN/m 2 E 2 90 E 2 80 (pudotus- tai levykuormituslaite) Tiiviyssuhde (levykuormituskoe) E 2 /E Tiiviyssuhde E max /E (kevyt pudotuspainolaite d 300 mm) Taulukko 2234:T8 Suodatinkerroksen tiiviys Laatuluokka 1 1) Laatuluokka 2 Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste % Tiiviyssuhde E max /E (kevyt pudotuspainolaite d 300 mm) Taulukko 3111:T2 Kantavan kerroksen tiiviys- ja kantavuusvaatimukset Laatuluokka 1 1) Laatuluokka 2 Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste % Pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo MN/m 2 E E Tiiviyssuhde (levykuormituskoe) E 2 /E Tiiviyssuhde E max /E (pudotuspainolaite Ø 300 mm) 1) 2) 3) normaaliluokka Taulukon arvot koskevat Loadman-laitetta. Lähde: AL-Engineering Oy Vaikutussyvyys noin 1.5 x D, mutta kuormitus pienempi kuin esimerkiksi LKK:ssa. Satakunnankatu 23 A TAMPERE puh fax Y-tunnus

19 Puh

20 Puh