Sote-uudistuksen tilanne ja tulevaisuus , Turku Antti Parpo muutosjohtaja

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen tilanne ja tulevaisuus , Turku Antti Parpo muutosjohtaja

2 Mitä uudistuksessa tehdään? Järjestetään Suomen hallinto kolmeen tasoon: valtio, maakunta, kunta. Perustetaan Suomeen 18 uutta maakuntaa. Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä, aluekehitysviranomaisilta, TEtoimistoista ja Pelastuslaitoksilta. Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne ja rahoitusmalli. Palvelujen järjestämisestä vastaa alkaen kunnan sijaan maakunta.

3 Varsinais-Suomen maakunnassa Asuu n ihmistä eli 8,6 % koko maan väestöstä. Väkiluku nousee n. puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Maakuntavaaleilla valittavassa valtuustossa tulee olemaan 79 jäsentä. Varsinais-Suomi on positiivisen rakennemuutoksen alue, jopa uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Maakunnalle siirtyy n. 900 toimitilaa tai rakennusta, yhteensä yli miljoona neliömetriä. Maakunta tulee olemaan n ihmisen työpaikka. Maakunnan budjetti tulee olemaan n. 1,8 miljardia euroa vuodessa.

4 Kansallisesti uudistuksen tavoitteet (joista on helppo olla yhtä mieltä) Kaventaa kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja Vahvistaa peruspalveluja Hillitä kustannuksia Hyödyntää digitaalisia palveluja Edistää kasvun mahdollisuuksia Luoda sujuvampi hallinto Lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta.

5 Valmistelun periaatteet Varsinais-Suomessa Asiakas ennen organisaatiota Varmistetaan oikea-aikainen palveluihin pääsy Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä- ja peruspalveluja, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita Uudistetaan palvelut digitaalisuus huomioiden Rahojen pitää riittää!

6 Varsinais-Suomen maakunnan joukkuekuva

7 Varsinais-Suomen maakunnan joukkuekuva Järjestäjä (valmennus) ja tuotanto (pelaajat) erotetaan toisistaan Vahva järjestäjä asettaa vaatimuksia palvelujen saatavuudelle, sisällölle, laajuudelle ja laadulle, ohjaa, seuraa ja valvoo (kuten valmentaja pelaajia ja heidän muodostamaa kokonaisuutta eli joukkuetta), jotta palvelutuotanto vastaa asukkaiden tarpeita. Jokainen yksittäinen pelaaja (tuottaja) haluaa tehdä maaleja (tulosta), mutta valmentajalle (järjestäjälle) tärkeintä on, että joukkue tekee tulosta. Tämä vaatii järjestäjältä eli valmentajalta monituottajamallin hallintaa (eri pelaajat) ja palvelukokonaisuuksien integrointia (eri pelipaikkojen saumaton yhteistyö). Omaa tuotantoa (omia lapsia) kohdeltava samalla tavalla kuin muita. Yksi pelaaja (tuottaja) on loistava hyökkäämään, toinen on taitava puolustamaan, kolmas syöttämään, neljäs torjumaan, viides jotain muuta. Olennaista on, että pallo (asiakas) on oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tuottajat toimivat eheänä joukkueena ja pallo päätyy maaliin. Tästä syystä valmentajan (järjestäjän) täytyy kyetä kertomaan selvästi pelaajille (tuottajille) mitä se edellyttää. Asiakas- ja palveluohjaus on toiminto, jonka pitäisi kyetä varmistaa em. asia. Se katsoo asiaa tuotannon puolella eräällä tavalla järjestäjän lasien kautta. Se toimii kuten kapteeni joukkueessa. Maakuntalaisen (katsojan/vanhemman/rahoittajan) näkökulmasta kokonaisuuden tulisi näyttää yhdeltä joukkueelta, vaikka joukkueen sisällä osaamisalat ja roolit vaihtelevat.

8 Soten järjestämisvastuu pähkinänkuoressa Mukaillen Petri Heikkilä, NHG, 2018

9 Ennen konkreettisia toimenpiteitä pitäisi tunnistaa ja ymmärtää asiakkaita ja asiakkuuksia Asiakassegmentaation hahmotelmia Arjessa pärjääminen vaikeaa Tuki-asiakkuus Huolenpito-asiakkuus (Laadullinen ja kokemustieto) Arjessa pärjääminen helppoa Pärjääjä-asiakkuus (satunnainen asiakas) Yhteistyö-asiakkuus Terveys- ja hyvinvointiriski pieni / palvelutarve harvoin (Määrällinen ja objektiivinen tieto) Terveys- ja hyvinvointiriski suuri / palvelutarve jatkuva

10 Tavoiteltu vaikuttavuus syntyy yhteistyössä Tästä syystä asiakas- ja palveluohjaus sekä palvelujen yhteensovittaminen (integraatio) on niin tärkeää! PTH-panos PTH-panos PTH-panos Kunnan HYTE-panos ESH-panos Luo myös tarpeen tarkastella asiakkuudenhallintaa yli maakunnan sotejärjestämisvastuun (vrt. kunnalle sekä 3. sektorille jäävien palvelujen rooli hyvinvoinnin synnyssä + kasvupalvelujen rooli) ESH-panos LAPE-panos Vaikutusketjujen tunnistaminen yhdessä järjestäjän ja tuottajien kanssa, jotta resurssiallokaation perusteet ymmärretään LAPE-panos Kasvu- ja elinvoimapalvelujen panos LAPE-panos Kuva: Mukaillen Jonna Heliskoski, Leadcons Oy, teoksessa Vaikuttavuuden askelmerkit, Sitra 2018 MT-panos

11 Nykyrakenteessa järjestäjä hankkii suurimman osan palveluista suoraostona liikelaitokselta Tuottajista oman liikelaitoksen ohjaus on kaikkein keskeisintä! Mukaillen Petri Heikkilä, NHG, 2018

12 Toiminnan ja talouden yhdistäminen sote-tietopakettien avulla painopisteen muutos valmisteluperiaatteiden mukaisesti tarpeen Tarkastelussa mukana: Naantali, Raisio, Turku ja VSSHP (v. 2016, 55 % väestöstä, 838 milj. ) Mukaillen Lukkarinen & Nieminen 10/2017

13 Uudistuksen aikataulu ja toimeenpano

14 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN AIKATAULU X Perustuslakivaliokunnan on spekuloitu saavan lausuntonsa valmiiksi helmikuussa 2019

15 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN ETENEMINEN Maakuntavaalit syksyllä 2019 Maakuntavaltuusto voi aloittaa vaaliaikataulusta riippuen vuoden 2019 lopussa tai vuoden 2020 alusta Uudistus voimaan, palvelujen järjestämisvastuu ja muut tehtävät siirtyvät maakunnille Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli käyttöön Sote-keskusten (ja suun terveydenhuollon) valinnanvapaus alkaa (hakemuksella aikaistus tai lykkäys).

16 Valtakunnallinen tilanne nyt Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) antoi mietintöluonnoksensa lakipaketista Perustuslakivaliokunta (PeV) käsittelee parhaillaan maku/sote-pakettia. EUnotifikaatio (liikelaitoksen toiminta markkinoilla) lienee suurin asia. Realismia on, että perustuslakivaliokunnan käsittelylle ei voida asettaa aikatauluja. PeV-mietintö ehkä helmikuun alussa? Sote/maku-pakettia ei ole aiemmin käsitelty lopullisesti perustuslakivaliokunnassa Ehtiikö Maku II -paketti (eli Maku I -paketissa määritelty toimeenpanokokonaisuus) eteenpäin? PeVL:n jälkeen sote-uudistuskokonaisuus asia palaa vielä sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ennen eduskunnan äänestystä. StV vaatinee n. kolme viikkoa? (Kiuru) Eduskunnan vaalivapaa alkaa maaliskuussa (viimeinen täysistunto ). Maakunnan pystyttämiseen tarvitaan riittävä aika (1,5 vuotta). Vuosi 2021 tulee kovin nopeasti.

17 Sote- ja maakuntauudistuksen organisointi 2017-

18 Muutosorganisaatio Sote- ja maakuntauudistuksen tehokkaan valmistelun ja läpiviemisen varmistamiseksi työryhmien rinnalle on perustetaan muutosorganisaatio, joka vastaa kokoaikaisesti uudistuksen toimeenpanosta. Projektiorganisaatio muodostuu eri alojen osaajista ja sen tehtävänä on kantaa päävastuu valmistelutyön etenemisestä ja koordinoinnista. Muutosorganisaatiossa htv n. 30 htv tammikuussa 2019 Muutosorganisaatio kasvatetaan keväällä/kesällä n. 100 htv, mikäli lait hyväksytään

19 Lainsäädännön hyväksymisen jälkeen siirryttäneen työryhmistä toimivaltaiseen projektiorganisaatioon Väliaikainen valmistelutoimielin (päätökset) Sote- ja maku-johtajat (yhteistyö muutosorganisaation kanssa) PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN (muutosorganisaation järjestämisen valmistelijat) Järjestäjän asettamat tavoitteet ja vaatimukset yhteistyössä palvelutuotannon suunnittelun kanssa PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU (palvelualojen projektijohtajat) Palvelutuotannon muutosten sisältö ja toimeksianto toimeenpanolle vuorovaikutteisesti toimeenpanon kanssa PALVELUTUOTANNON MUUTOKSEN TOIMEENPANO (jalkautuvat projektipäälliköt ja projektityötekijät) Projektipäälliköt ja työntekijät pääsääntöisesti olemassa olevista organisaatioista UUSI MAAKUNNALLINEN SOTE

20 Soten kehittämisen lähtötilanne

21 Yleiset muutostrendit vaikuttavat soteen Väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena kasvavat ja muuttuvat palvelutarpeet Palvelujen laatuvaatimusten kasvu Politiikan ja lainsäädännön kautta kasvava palvelujärjestelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen kasvu ja kalliin terveysteknologian kehittyminen Palvelujen kysynnän yksilöityminen ja asiakaskeskeisyyden nousu (valinnanvapaudelle on kysyntää) Palvelujen markkinoistuminen markkinoiden monopolisoituminen Palvelujen digitalisaatio ja etäpalvelut Riski sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työvoimapulasta tulevaisuudessa Krooninen ja sote-uudistuksen myötä oletettavasti keskipitkällä aikavälillä kasvava palvelujen rahoitusongelma

22 Varsinais-Suomen väestö Väestö ikääntyy. Kaupungistumisen seurauksena maakunnan väestökehitys on eriytynyt. Ikääntyneiden osuus väestöstä on suurempi muualla kuin Turun seudulla. Varsinais-Suomen ominaispiirteenä on maahanmuuttajien korkea määrä verrattuna muihin maakuntiin. Odotettavaa on, että Suomen maahanmuutosta suuri osa ohjautuu jatkossakin Varsinais-Suomeen

23 Varsinais-Suomen soten painotuksia Sote-palvelujen järjestäjien runsas määrä on aiheuttanut alueellisia eroja palvelutuotantoon, mikä vaikuttaa palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen. Tarpeeseen nähden julkisen perusterveydenhuollon avohoitoa käytetään vähän. Toisaalta yksityisen terveydenhuollon käyttö yleisempää kuin muualla Suomessa Varsinais-Suomessa on erikoissairaanhoitopainotteinen palvelu- ja kustannusrakenne. Erikoissairaanhoitopainotteisuus näkyy taloudellisessa tarkastelussa vastaavasti matalina kustannuksina perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. (Erikoissairaanhoidon ylikäyttöä ja/tai tehottomuutta ilmenee erityisesti niillä erikoisaloilla, joissa Turulla on perustason erikoissairaanhoidon tuotantoa kaupunginsairaalassa) Sosiaalipalvelut ovat kauttaaltaan painottuneet raskaampiin, ympärivuorokautisiin palveluihin. Perustason tuottamien kevyempien ja varhaisessa vaiheessa tarjottavien avopalvelujen osuus on puolestaan pienempi. Palvelujärjestelmän resurssit ovat painottuneet korjaaviin erikoispalveluihin ja palvelutuotanto on osin laitos-painotteinen. Varsinais-Suomessa tulisi kyetä kanavoimaan nykyistä enemmän palvelutuotannon resursseja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä perustasolle sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

24 Yksityinen sektori näkee julkisen sektorin vahvuutena Voimassa olevat asiakkuudet, jota uuden valinnanvapauslain sisältö vahvistaa lainsäädännön myötä Laaja palveluverkko ja kattavuus Laaja osaaminen ja paljon erityisosaamista Brändin tunnettuus ja ihmisten luottamus laatuun (eritysesti vanhempi väestö) Kotimaisuus, imago (verojalanjälki) Työvoiman koulutusoikeus Rahoituksen suoja ja verokohtelu Tiedon saanti ja asema suhteessa tilaajaan Lähde: KPMG/Valinnanvapaustyöpaja (Sitra/STM)

25 Julkinen sektori näkee yksityisen sektorin vahvuutena Asiakaspalvelun laatu ja asiakaskokemuksen tuottaminen Palvelun parempi ja nopeampi saatavuus Asiantuntijuus tietyillä sektoreilla Tehokkaammat tietojärejstelmät ja edelläkävijyys sähköisissä palveluissa Parempi johtamiskulttuuri Ketteryys, joustavuus ja muutoskyky Innovatiivisuus ja uusien palvelujen kehittämiskyky Lähde: KPMG/Valinnanvapaustyöpaja (Sitra/STM)

26 Julkiset sote-palvelut vaikeassa toimintaympäristössä (1) Peruspalvelujen kehittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kuntien mahdollisuudet (ja tahtotila?) panostaa soteen on heikentynyt epäselvän kansallisen tilanteen takia Kiinteistöt joiltakin osin vanhakantaisia, epätarkoituksenmukaisia ja huonokuntoisia Sähköisten palvelujen kehittäminen ollut pirstaloitunutta ja hidasta (osin myös sote-sektorin toimintakulttuurista johtuvaa) Strategisen vision muodostamista on hämärtänyt hallitusohjelmittain vaihtuneet sote-palvelujen tavoitteet (vrt. rakenteellisesta integraatiosta toiminnalliseen integraatioon ja valinnanvapauteen) Toimivallaton sote-uudistuksen valmistelu ei ole mahdollistanut julkisten tuotantorakenteiden uudistamista ja prosessien uudistaminen on edellyttänyt kaikkien toimijoiden konsensusta (Varsinais-Suomessa 31 soten järjestäjäorganisaatiota)

27 Julkiset sote-palvelut vaikeassa toimintaympäristössä (2) Erikoispalveluissa tilanne on osin stabiilimpi, ja mahdollisuudet kehittämistyöhön ovat olleet paremmat Sairaalainvestoinnit toteutuneet Erityishuoltopiirin investoinnit toteutuneet Sähköiset palveluja kehitetty (esim. virtuaalisairaala, tietoallas) Palvelutuotannon ja tutkimustyön tiivis yhteys Julkisten sote-palvelujen kehittäminen on ollut vinoutunutta. Organisatorisesti kuntiin hajautuneet ja tiukasti talousohjauksessa olevat peruspalvelut ovat olleet kehittämistyössä paitsiossa.

28 Tulevaisuudessa sotea ei johdeta ilman tietoa

29 Tiedolla johtamisen lähtötilanne Sote-palveluissa tietojohtaminen kokonaisuudessaan kehittymätöntä ja tieto on hajallaan eri organisaatioissa sekä tietojärjestelmissä Tietojohtamista Varsinais-Suomessa on sairaanhoitopiirillä ja Turun kaupungilla Tietojohtaminen on rajoittunut sairaanhoitopiirin kliiniseen dataan ja Turun kaupungin rajalliseen palvelun käyttöä kuvaavaan dataan Laadukas data sote-palveluista on selvästi puutteellinen ja tiedon analyysityökalut ovat rajoittuneita tai kehittymättömiä KUKAAN EI JOHDA EIKÄ ARVIOI KOKONAISUUTTA!

30 Sotea johdetaan vaillinaisilla tiedoilla Talousjohtaminen perustuu makrotason kuukausiraportteihin ja tarvittaessa talouteen pureudutaan porautumalla talousraportteihin tai tekemällä erillisiä kertaluonteisia analyysejä Sote-järjestelmän palvelujen sisältöihin kohdentuva johtamistyö perustuu valittuihin harvoihin mittareihin ja erikseen seurattaviin palvelujen käytön volyymitietoihin. Vaikuttavuusanalyyseja ja syy-seuraussuhteita ei kyetä palveluissa arvioimaan Automatisoitua soten johtamisessa hyödynnettävää tietojärjestelmää ei ole

31 Tietojohtamisen perusta Tietojohtamista ei voida toteuttaa ilman laadukasta dataa. Tarvitaan tietoaltaita Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen, ml. soten johtaminen edellyttää tiedonkeruuta eri lähteistä esim. Kuntien sote, sivistys ja vapaa-aika Shp ja erityishuoltopiiri Asiakkaan oma data Talous ja henkilöstödata

32 Tietoaltaiden ja tiedon hyödyntämisessä on potentiaalia Julkisen sektorin johtamisen kyvykkyys ja ammattimaisuus lisääntyy Kliininen tutkimus Järjestelmätutkimuksen perusta Palvelujen vaikuttavuustutkimus Palvelujärjestelmän simuloinnit Tekoäly ja työn automatisaatio/tietotuki Liiketaloudelliset mahdollisuudet (lääketeollisuus/akateeminen yhteistyö järjestelmätutkimuksessa, uudet innovaatiot) Asiakkaan oman tiedon hallinta Hypoteesi: Varsinais-Suomessa ei ole laaja-alaisesti ymmärretty tiedon hyödyntämisen potentiaalia - tai sitten on ymmärretty, mutta tahtotila kokonaisuuden haltuunottoon puuttuu.

33 Sote-muutos tapahtuu yhteiskunnallisen muutoksen mukana

34 Vain muutos on pysyvää Sote-järjestelmä on hallitussa tai hallitsemattomassa muutoksessa Jos julkisen sektorin sote-palveluita ei kehitetä eikä resursoida, voimistuu trendi, jossa kysyntä ohjautuu yksityiselle sektorille tai julkisen tuottajan sijaan julkisia palveluita ostetaan enenevässä määrin yksityiseltä sektorilta. (Yksityinen sektori panostaa palvelujen kehittämiseen ja kykenee etenemään muutoksissa nopeasti) Julkista palvelutuotantoa haastavat mm. seuraavat asiat: Asiakaskokemukset Markkinoistuminen ja mielikuvamarkkinointi Sähköisten palvelujen toimivuus Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

35 Jos sote-sektori ei muutu itse, se muutetaan ulkopuolelta

36 SEURAA KIMPASSA-ALLIHOPA VIESTINTÄÄ: Kaksikieliset verkkosivut: kimpassa-allihopa.fi Kimpassa Allihopa