TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Kokouksen jälkeen alkaa ns. pyöreän pöydän neuvottelu MAL4-sopimuksesta. Neuvottelun jälkeen on mahdollisuus lounasruokailuun ravintola Tampellassa. Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Pohjonen Juhani vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Juntunen Suvi seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Ruokonen Tommi talous- ja hallintopäällikkö Pirkkala, 120 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 120 Periviita Mika joukkoliikennejohtaja Tampere, 121 Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö TKS, 121 Airaksinen Harri toimitusjohtaja Business Tampere, 123 Marko Jarva seutuhallituksen 1. vpj. Pirkkala, 124 Paalanen Piila seutuhallituksen 2. vpj. Nokia, 124 1/21

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 119 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SEUDULLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN VERTAILU ALUEELLISEN JUNALIIKENTEEN JÄRJESTÄMISEN PILOTTIHANKE SEKÄ OSTO- JA VELVOITELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2019, KESKUSTELU ALKAVIEN YRITYSTEN PALVELUT MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELU, PYÖREÄN PÖYDÄN NEUVOTTELU TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 2/21

3 119 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.00 Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Raitiotien kehitysvaihe, seudullisen yleissuunnittelun tarve Yleissuunnittelu etenee yhteisen neuvottelun kautta. Aloituskokous? Työllisyyskokeilun jatkotoimenpiteet, työllisyyden hoidon yhteistyömalli ja kasvupalvelupilotti Tampereen kaupunkiseudun kaupunkipoliittinen asema, vuoropuhelu Sastamalan kanssa Infrapalvelujen seutuyhteistyön syventäminen, nykytilakartoitus Seutuhallituksen käsittelyssä HUOM! Antero Aleniuksen toimittama Pirkanmaan reunakuntien kannanotto työllisyyspilotin jatkamiseksi (liite) Teemakeskustelu jatku seutufoorumissa Infratyöryhmä hyväksyy työohjelman ja valmistelee tarkemman aikataulun ensi kokouksessaan. Työn toteuttajaksi on valittu kilpailutuksen perusteella KPMG. Keskustabarometri, työn käynnistyminen Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Seutuhallitus hyväksyi osaltaan kokouksessa Seutuhallitus hyväksyi osaltaan kokouksessa TKS Seutuhallitus : Työryhmänostot: Hyvinvointipalveluiden työryhmä JOLI-raportointi, työllisyyskokeilu, TA-keskustelu Seudullinen viherrakennetyö on edennyt suunnitellusti ja lopullinen työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. 3/21

4 120 SEUDULLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN VERTAILU (30 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen Tausta Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen seutuvertailun laadinnasta sovittiin ensimmäisen kerran seudun sivistystyöryhmän kokouksessa toukokuussa Vertailun tavoitteeksi asetettiin tuolloin helposti hyödynnettävän yhteenvedon laatiminen perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista. Vertailussa oli ollut mukana sekä toiminnallisia että taloudellisia tunnuslukuja. Vertailu antaa kuvan seudun perusopetuksen järjestämistavoista ja toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle. Käsittelyssä oleva esi- ja perusopetuksen seutuvertailu on järjestyksessään kolmas. Vertailussa käytettävät tiedot on kerätty suoraan kaupunkiseudun kunnista kesällä 2018 ja tiedonkeruussa hyödynnetään tietoa, joka kerätään kunnissa joka tapauksessa vuosittain. Toimintatietomäärittelyjen laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä, mutta seudullisesti kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joiltakin osin. Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talous- ja toimintatietotilastoihin. Uutena kokonaisuutena vertailuun otettiin mukaan esiopetus, jonka tietoja esitetään vertailussa ensimmäisen kerran. Esi- ja perusopetuksen vertailun tuloksia Vuoden 2017 vertailutietojen perusteella perusopetuksen oppilasmäärä on vahvassa kasvussa seudulla. Lukuvuonna seudulla oli yhteensä perusopetusikäistä oppilasta, lisäystä edelliseen lukuvuoteen oli noin 1050 oppilasta. Oppilaat sijoittuvat kaupunkiseudun kuntiin siten, että Tampereella on noin puolet seudun oppilaista ja toinen puoli jakautuu seudun muun seitsemän kunnan kesken. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat keskimäärin hieman pienentyneet. Kustannukset vaihtelevat kunnittain noin eurosta euroon vuodessa. Vertailun kannalta oleellisin kustannuserä ovat opetuskustannukset, koska se muodostaa noin 60 prosenttia kaikista kustannuksista ja koulutuksen järjestäjän on mahdollista vaikuttaa menoerään omilla päätöksillään. Kyseisen kustannuserän vertailukelpoisuus on myös hyvällä tasolla. Opetuskustannusten vaihteluväli on seudulla noin eurosta euroon. 4/21

5 Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia sekä tarjota lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän turvallinen ympäristö. Kaupunkiseudulla osallistuminen niin sanottuun apip -toimintaan on pysynyt samalla tasolla. Opetushallitus on julkaissut elokuussa 2018 raportin aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistarpeista. Raportin mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu valtakunnallisesti noin 56 % ensimmäisen ja 28 % toisen luokan oppilaista. Tampereen kaupunkiseudulla vastaavat keskimääräiset osuudet ovat 64 % ja 35 %. Osallistuminen kuitenkin vaihtelee kaupunkiseudulla kunnittain melko paljon. Pirkkalassa ja Tampereella toiminta on aktiivisinta, kun ensimmäisen luokan oppilaista toimintaan osallistuu 81 % ja 71 % oppilaista. Nokialla ja Orivedellä toimintaan osallistuu pienin osa lapsista. Merkille pantavaa on Nokian toisen luokan oppilaiden alhainen osallistuminen (6 %) aamu- ja iltapäivätoimintaan. Esiopetuksen osalta seutuvertailun tulokset havainnollistavat, miten eri tavoin esiopetuksen antaminen on kunnissa järjestetty. Kunnat kuitenkin järjestävät itse suurimman osan esiopetuksesta. Hyvinvointipalvelujen työryhmä on esittänyt vuoden 2019 kuntayhtymän talousarviotavoitteeksi laajan seudullisen selvityksen teettämistä 5-vuotiaiden maksuttoman esiopetuksen vaikutuksista sekä esiopetuksen nykytilan arviointia ja järjestämisen kuvausta kunnittain. Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen ja kehittämispäällikkö Satu Kankkonen esittelevät asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 5/21

6 Liitteet: - Tampereen kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu Tampereen kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu 2017: kuntakohtainen tiivis analyysi. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi seudullisen esi- ja perusopetuksen vertailun ja lähettää sen jäsenkunnille omassa suunnittelussa hyödynnettäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/21

7 121 ALUEELLISEN JUNALIIKENTEEN JÄRJESTÄMISEN PILOTTIHANKE SEKÄ OSTO- JA VELVOITE- LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN (30 min) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja alueellisen junaliikenteen järjestäminen pilottihankkeeseen sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseen vuosina liittyen. Keskeinen pyyntö on ilmaista kiinnostus osallistua pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Pilottiyhteistyöhön osallistumisesta voidaan tunnistaa seudulle monia hyötyjä: - Pilotin avulla voidaan kehittää junaliikenteen palvelutasoa vuosilla Pilotti edellyttänee junaliikenteen aikataulujen sovittamista pilotin, palvelutason parantamisen mukaisesti, mikä helpottaa vastaavan palvelutarjonnan muodostumista kilpailutetun liikenteen alkaessa kesäkuussa Pilotin avulla voidaan havaita ratojen, mm. pääradan kapasiteettihaasteita käytännössä, ja siten luoda painetta yhteyden kehittämiseen. - Pilotin avulla saadaan lisätietoa matkustajamäärien lisääntymisestä asemilla, mitä voidaan hyödyntää kuntien alueidenkäytön, mm. liityntäpysäköinti, suunnittelussa. - Kehittämällä junaliikennettä, voidaan saavuttaa seutustrategian tavoitteita. - Pilotin avulla voidaan tukea asemanseutujen, jotka ovat liikenteen keskeisiä solmupisteitä, kehittymistä. Rakennesuunnitelman mukaisesti seudun kunnista Tampere, Nokia, Orivesi ja Lempäälä sekä välillisesti myös Vesilahti tukeutuvat voimakkaasti kehitettävään raskaaseen raideliikenteeseen. Siten olisikin perusteltua, että junaliikenteen kehittämistä pilotoitaisiin tässä yhteydessä kaikilla näillä suunnilla. Mahdollisuudet ja laajuus pilotointiin ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Lausuntopyynnössä pyydettiin perusteluja alueen osallistamiseen. Seututason keskeisenä perusteena on, että päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi seudun joukkoliikenneosuudelta edellytetään merkittävää kasvua. Nykytilanteessa joukkoliikenteen kulkutapaosuus seudulla on 9 % ja autojen 55 %. Seudun kuntien välisistä matkoista ( matkaa/vrk) joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 8 %. Autojen kulkutapaosuus kuntien välisillä matkoilla on 87 %. Palvelutasoltaan hyvä raideliikenne on tärkein keino vaikuttaa kestävän liikkumisen lisääntymiseen kuntien välisessä liikenteessä. 7/21

8 Lausuntopyynnössä eriteltyinä valintaperusteina ovat seuraavat tekijät, joiden kokoamiseen hakemukseen osallistuvien tahojen tulisi osallistua: 1. Paikallinen/alueellinen valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöstöresurssien kautta lyhyellä aikavälillä (pilotin suunnittelu 10/2018 2/2019; pilotin liikennöinti 12/2019 6/2022) 2. Kysyntäpotentiaali, joka voidaan osoittaa mahdollisten aiemmin laadittujen selvitysten ja suunnitelmien ja/tai seuraavien kriteerien avulla: a. Pilottialueen maankäyttö (asuin- ja työpaikka-alueet, asukasluku, työpaikkojen määrät) b. Pilottialueen pendelöinti (esim. Tilastokeskuksen aineisto) c. Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut: esim. etäisyys asemilta, opiskelijamäärät d. Ylikunnalliset julkiset palvelut ja niiden sijainti (esim. keskussairaalat, valtion virastot, KELA) e. Nykyinen joukkoliikenteen tarjonta (reitit, lippujärjestelmä, palvelutaso) 3. Näkemys alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää 4. Pilottihankkeen rataosien olemassa oleva, rautateiden henkilöliikenteen edellyttämä infrastruktuuri (mm. laiturit ja sähköistys) sekä käytännön mahdollisuudet/valmiudet mahdollisesti tarvittavan uuden infrastruktuurin toteuttamiseen pilottijakson aikana. Eri suuntien perusteluiksi ja ominaispiirteiksi voidaan yleisellä tasolla tunnistaa esimerkiksi seuraavassa esitettyjä tekijöitä: Nokian suunta: - Pendelöijiä Nokialta Tampereelle päivittäin n ja muihin kaupunkiseudun radan varren kuntiin yhteensä n Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nykyisin on 3 %. Bussiliikenne ja olemassa oleva junaliikenteen palvelutaso eivät tarjoa moottoritieyhteydelle kilpailukykyistä kestävän liikenteen palvelutasoa. - Nokian asemakeskusta kehitetään, Tesoman kaupunginosaa kehitetään, mikä lisää merkittävästi kysyntää junayhteyksille tulevina vuosikymmeninä. Oriveden suunta: - Pendelöijiä Orivedeltä Tampereelle päivittäin n. 800 ja muihin kaupunkiseudun radan varren kuntiin yhteensä n Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nykyisin on 2 %. Bussiliikenne ja olemassa oleva junaliikenteen palvelutaso eivät tarjoa valtatieyhteydelle kilpailukykyistä kestävän liikenteen palvelutasoa. 8/21

9 - Orivesi on keskeinen aluekeskus, jonka saavuttaminen Ylä- Pirkanmaalta joukkoliikenteellä ei ole kilpailukykyisellä tasolla. Bussien kehittäminen junayhteyden liityntänä kehittäisi joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuutena. - Yhteyden jatkaminen Keuruulle asti voi olla perusteltua. Lempäälän suunta: - Pendelöijiä Lempäälästä Tampereelle päivittäin n ja muihin kaupunkiseudun radan varren kuntiin yhteensä n Pendelöijiä VesilahdestaTampereelle päivittäin n. 700 ja muihin kaupunkiseudun radan varren kuntiin yhteensä n Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nykyisin on Lempäälässä 5% ja Vesilahdessa 4%. Bussiliikenne ja olemassa oleva junaliikenteen palvelutaso eivät tarjoa moottoritieyhteydelle kilpailukykyistä kestävän liikenteen palvelutasoa. - Raideliikenteeseen tukeutuvaa Lempäälän keskusta kehitetään merkittävästi lähivuosina ja Sääksjärven alakeskusta kehitetään tulevina vuosikymmeninä, mikä lisää merkittävästi kysyntää junayhteyksille tulevina vuosikymmeninä. - Keskustan liityntäpysäköinnin kehittämiseksi ja pysäköintitoimijan toimintaedellytysten parantamiseksi edellytetään jatkossa lisää käyttäjiä ja lähiaikoina näkemystä suunnittelun tueksi. - Pääradan suunnan kapasiteetin lisäämiseen ja kilpailuttamisen jälkeisiin aikataulurakenteisiin on perusteltua hakea näkemystä pilotilla. - Yhteyden jatkaminen Toijalaan asti voi olla perusteltua. Tampereen asemanseutu ja keskusta toimivat edellä mainittujen suuntien junaliikenteen keskus ja solmupisteenä. Näiden suuntien lisäksi Tampereen keskusta mahdollistaa yhteydet muilla joukkoliikenteen muodoilla muihin kuntiin ja alakeskuksiin sekä lähiliikkumisen palveluja kehittämällä laajemmin Tampereen keskusta-alueelle. Kokonaisuutena pilotti antaa näkemystä Tampereen keskustan ja sen vaihtoyhteyksien kehittämisen tueksi. Kaupunkiseudun on myös tärkeää huomioida, että osallistuminen pilotointiin edellyttää resursseja sekä suunnittelu että toteutusvaiheessa. Pilotin vaikuttavuuden ja pitkäjänteisten etujen saavuttamiseksi on myös perusteltua, että kunnat panostavat junaliikenteen lisäämiseen myös omilla, pilottiin varsinaisesti kuulumattomilla toimille, kuten markkinoinnilla sekä liityntäliikenteeseen panostamisella. Pilotin tavoitteena on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Osallistumishakemukset ovat vapaamuotoisia. Niissä pitää kuitenkin ilmoittaa, mitkä yhteisöt (esim. kunnat, maakuntaliitot, kuntayhtymät) 9/21

10 ovat mukana pilottihakemuksessa ja missä roolissa. Tampereen kaupunkiseudulla keskeisiä osallisia ovat kunnat ja TKL tarpeiden ja toteuttamisedellytysten määrittämisessä sekä Tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä sekä ELY-keskus liikennejärjestelmäkokonaisuuteen sovittamisessa. Keskeinen kysymys liittyy pilottialueen laajentamiseen kaupunkiseudulta maakuntatasolle ja useiden maakuntien yhteistyöhön. Laajempana kokonaisuutena pilotoidessa Pirkanmaan liitto on keskeinen yhteistyötaho. Alueellisen yhteistyön laajuuteen liittyviä näkökulmia ovat mm. seuraavat: Kaupunkiseutu - pienempi ja ketterämpi koordinaatio, mutta resurssit ovat rajalliset - alueen tarpeet ja vaikutukset selkeämmin esiin - junaliikenteen edellyttämä väestöpohja - liikennöinnin mahdollisuudet rajallisen ratainfran vuoksi rajalliset - pilotoinnin hyödyt selkeämmin seudulle (samalla rahalla enemmän palvelutasoa seudulle) - olemassa oleva lippujärjestelmä Maakuntataso - laajemmat resurssit, mutta raskaampi prosessi - enemmän mahdollisuuksia liikennöintiin (ohituspaikat, kääntöpaikat, varikot) - kysynnässä mahdollisia aukkopaikkoja - pilotoinnin hyödyt jakaantuvat laajemmalle, mutta paikallinen vaikuttavuus mahdollisesti pienempi - lippuyhteistyöhön ym. liittyvä kompleksisuus lisääntyy Maakuntien yhteistyö - laajemmat resurssit, mutta yhteisen näkemyksen muodostaminen haastavampaa - enemmän mahdollisuuksia liikennöintiin (ohituspaikat, kääntöpaikat, varikot), mutta myös enemmän huomioitavia tekijöitä - kysynnässä mahdollisia aukkopaikkoja - pilotoinnin hyödyt jakaantuvat laajalle, mutta paikallinen vaikuttavuus mahdollisesti pienempi - lippuyhteistyöhön ym. liittyvä kompleksisuus lisääntyy - jos paikalliset tarpeet eivät selkeästi esillä, voi sitoutuminen kärsiä Kokouksessa fokuksessa: käydä evästyskeskustelua liittyen mm. seuraaviin teemoihin - Pilottiin haettavat suunnat kaupunkiseudulla - Pilottihakemuksessa tehtävä yhteistyö mm. maakuntatasolla 10/21

11 - Pilotin toimijoiden alustavat roolit - Pilottihakemuksen kokoamisen roolit ja resurssointi Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita ja liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Lausunto- ja ilmoittautumispyyntö - junapilotti sekä osto- ja velvoiteliikenne Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtaja kokous päättää omalta osaltaan että kaupunkiseutu osallistuu pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa, pilottikunnat varautuvat pilotointiin riittävällä resusoinnilla talousarvioissaan , pilottisuuntina ovat Nokia, Orivesi ja Lempäälä, että vastuullisena toimijana on kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen, esitetään että Pirkanmaan liitto yhtyy kaupunkiseudun hakemukseen että kaupunkiseudun lisäksi yhteistyökumppaneina ovat tarpeen mukaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ja lopullisen pilottihakemuksen voi hyväksyä jolin puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/21

12 122 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2019, KESKUSTELU (30 min) Vs. seutujohtaja ja seutuyksikön asiantuntijat Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat jäsenkuntien hyväksymät Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia ja strategian toteutusohjelma , rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Seutustrategiassa kokonaisuuksia kuvataan pääviesteillä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävärakenne ja 3) Hyvinvoiva yhteisö. Nämä jakaantuvat edelleen 3-4 tavoitteeseen, joihin toteutustoimenpiteitä kohdistetaan. Seutustrategian toteuttaminen on käynnistynyt hyvin. Vuodelta 2017 tehdyssä seurannassa todettiin, että seutustrategian toteuttaminen on alkanut onnistuneesti. Kaikkiaan ensimmäisenä vuotena on toteuttamisen tueksi käynnistetty 19/31 (61 %) toteutusohjelman mukaista toimenpidettä, joita on kohdistettu jokaiseen kolmeen pääviestiin. Myös kaikkiin pääviestiä jäsentäviin tavoitteisiin on kohdistettu toimenpiteitä. Seutustrategian toteuttamista jatketaan vuoden 2019 toiminnallisilla tavoitteilla. Rakennesuunnitelman 2040 toteutumisen seuranta on yhdistetty MALsopimuksen seurantaan. Vuoden 2017 seurannassa todettiin, että pääosa MAL3-sopimuksen tavoitteista toteutuu hyvin tai kohtalaisesti (24/27). Sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden loppuunsaattaminen huomioidaan vuoden 2019 tavoitteissa. Seutuhallitus päätti kokouksessaan käynnistää rakennesuunnitelman auditoinnin sekä kävi keskustelun MAL4-sopimuksen isoista tavoitteista ja miten prosesseja kehitetään. Näin ollen vuoden 2019 seutuyhteistyötä laajasti kokoavat tavoitteet ovat MAL4-sopimuksen valmistelun edellyttämän tahtotilan muodostaminen, seutuyhteistyön MAL-toimenpiteiden määrittäminen, rakennesuunnitelman päivitystyö. Maankäytön ja asumisen työryhmän ja liikennejärjestelmätyöryhmän tavoitteet toteutetaan osana MAL4-sopimuksen valmistelua ja rakennesuunnitelman päivittämisprosessia. MAL4-sopimuksessa määritettävien toimenpiteiden jalkauttaminen painottuu vuoden 2019 jälkeiseen aikaan, mikä ohjaa ryhmien tavoitteiden asettamista vuodelle Hyvinvointiryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä. Hyvinvointi- ja infrapalvelujen kehittämisen työvälineenä toimii seutustrategian lisäksi hyvinvointi- ja infrapalvelujen yhteinen kehittämisohjelma. Infrapalvelujen työryhmän työtä oh- 12/21

13 jaa edellä mainittujen lisäksi Hiilineutraali Tampereen seutu ilmastotavoitteet. Seutua kehitetään kokonaisuutena monialaisesti ja integroiden. Työryhmien omien vastuukokonaisuuksien lisäksi yhteistyö eri työryhmien välillä korostuu. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019/luonnos. Lisää kilpailukykyä: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. Lentoliikenteen kehittämishankkeen jatko ratkaistaan. Rajaton seutu -hankkeen jatkotyönä tunnistetaan seudun rakenteesta kansallisen ja kansainvälisen kilpailuaseman kannalta merkittävät kohteet ja vyöhykkeet. Näille asetetaan yhdessä kunkin kohteen ja vyöhykkeen omista lähtökohdista maankäyttöä ohjaavat elinvoimatavoitteet. Lisäksi jatketaan elinkeinopolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun vuorovaikutusta laatimalla elinkeinoalueiden kehityksen seuranta yritysten sijoittumisen ja kasvun tukemiseen. Tunnistetaan elinkeinoelämän kuljetusten ja tieliikenteen toimivuuden takaamiseksi vuoteen 2030 tarvittavat toimenpiteet sekä valmistellaan pitkän aikajänteen visiota ja kehittämispolkua. Osallistutaan aktiivisesti ja koordinoidusti raideliikenteen kehittämiseen. Edistetään edunvalvonnan keinoin kaupunkiseudun ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta. Osallistutaan aktiivisesti kansalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvään keskusteluun. Kasvulle kestävä rakenne: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajattoman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen. MAL4-sopimus hyväksytään. Muodostetaan seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen tahtotila ja näkemys edistettäväksi 13/21

14 MAL4-sopimuksen avulla sekä monialaisesti ohjelmoidaan ja sitoudutaan MAL4-sopimuksen toteuttamiseen seudulla Rakennesuunnitelman 2040 päivitystyö etenee auditoinnin tulosten mukaisesti. Valmistellaan Hiilineutraali Tampereen seutu tavoitteen mukaiset toimenpiteet työryhmien toteuttaa ja raportoida. Tunnistetaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavat kestävien kulkutapojen kehittämisen sekä maankäytön tiivistämisen ja toiminnallisen sekoittamisen, päästövähennystavoitteen saavuttamisen edellyttämät, kehittämistoimenpiteet sekä valmistellaan pitkän aikajänteen visiota ja kehittämispolkua. Käynnistetään asuntopoliittinen keskustelu. Toteutetaan laajaalainen asuntopoliittinen työpaja, jonka tuloksena rakennetaan ja sitoudutaan toteuttamaan seudun kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon allokoinnin ja toteuttamisen malli yhdyskuntarakenteeseen. Jatketaan Lakeland NäsiPyhä -kehittämisohjelman toteuttamista monitoimijaisesti seututoimiston käynnistämänä. Viimeistellään vuoden 2018 syksyllä aloitettu keskustabarometri. Hyvinvoiva yhteisö: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Korostamme kuntalaisten hyvinvointia ja yhdessä tekemistä yhteisömme menestystekijänä. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. Jatketaan SeutuVaraamo -digipalvelun kehittämistä kuntien tilojen ja alueiden varaamiseen. Selvitetään seudullisen perhepäivähoidon palvelusetelin käyttöönotto sekä vaihtoehtona lasten hoidon tukien ja kuntalisien kehittäminen seudullisesti. Käynnistetään palvelutuotannon ennakointiin ja suunnitteluun tarkoitetun seudullisen ennakointityökalun kehitystyö. Laaditaan opetuspalveluiden seudullisen kehittämisen tiekartta ja selvitetään pienryhmän perustaminen opetuspalveluiden seudullisen kehittämisen varmistamiseksi. 14/21

15 Teetetään laaja selvitys 5-vuotiaiden maksuttoman esiopetuksen vaikutuksista kaupunkiseudulla ja sisällytetään siihen kuvaus ja arviointi esiopetuksen järjestämisen nykytilasta. Jatketaan hyvinvointiympäristön seudullisen tietopohjan kehitystyötä monialaisena yhteistyönä (HYMY-hanke). Laaditaan viherrakenteen yleissuunnitelman pohjalta seudullisesti merkittävien virkistysalueiden ja -reittien kehittämisen toimenpidesuunnitelman. Käynnistetään seudullisen lukiokoordinaation kehittämissuunnitelman laadinta. Huomioiden korkeakouluyhteistyön seudullinen yhteistyömalli. Selvitetään osallistumisen hyvät käytännöt sivistys- ja vapaaaikapalveluissa sekä infrapalveluissa seudullisesti. Lisätään asukkaiden ja elinkeinojen ymmärrystä yhdyskuntarakenteen kehittämisen strategisen tason asioista. Määritellään kullekin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeelle ympäristön sosiaalista, kulttuurista ja toiminnallista monimuotoisuutta sekä fyysisen ympäristön laatua kuvaavat seudulliset tunnusluvut ja tavoitteet. Otetaan käyttöön COMBI-hankkeen tulokset julkisten palvelurakennusten energiatehokkuus- ja sisäilmastotyössä. Käynnistetään infrapalvelujen digitalisaatioselvitykseen liittyvä toimenpide: selvitetään infraomaisuuden (ei tilat) korjausvelan laskentaan sopivia laskentamalleja. Infrapalvelujen seutuyhteistyön syventämisen mahdollisuudet, jatkotyö. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan ohjeistaa vuoden 2019 toiminnallisten tavoitteiden jatkovalmistelua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/21

16 123 ALKAVIEN YRITYSTEN PALVELUT (30 min) Toimitusjohtaja Harri Airaksinen Alkavien yritysten neuvontapalvelu on tällä hetkellä organisoitu Ensimetri ry:n toiminnaksi. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat yhdistyksen jäseniä ja lisäksi palvelua rahoitetaan Tredea Oy:n palvelusopimuksen kautta. Tavoitteena on uudistaa palvelu vuoden 2019 aikana. Osana tätä kaupunkiseudun kuntien on syytä kilpailuttaa palveluntuotanto ja purkaa nykyinen rakenne. Myös ELY-keskus uudistaa rahoitusrakenteensa ja kohdentaa rahoituksensa erityisesti palveluseteleihin, joiden avulla palvelua tarvitsevat voivat hankkia palveluita markkinoilla olevilta toimijoilta. Tämän lisäksi tarvitaan myös julkisesti tuotettua neuvontapalvelua niiltä osin kuin markkinoita ei riittävästi ole. Nykyinen kuntarahoitus (jäsenmaksut ja palvelutilaus) on tarkoituksenmukaista yhdistää ja hoitaa kilpailutus esimerkiksi isäntäkuntamallin avulla. Toimitusjohtaja Airaksinen selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous keskusteli asiasta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/21

17 124 MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELU, PYÖREÄN PÖYDÄN NEUVOTTELU (15 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen MAL4-sopimuksen neuvotteluprosessi on päätetty käynnistää ns. pyöreän pöydän neuvottelulla valtio-osapuolen ja kaupunkiseudun välillä. Tavoitteena on käydä vapaamuotoista keskustelua tulevan MAL4- sopimuksen isoista teemoista ja neuvotteluprosessista. Neuvottelu alkaa heti kuntajohtajakokouksen jälkeen. Valtio-osapuolta pyöreän pöydän neuvottelussa edustavat rakennusneuvos Matti Vatilo ja erityisasiantuntija Suvi Anttila ympäristöministeriöstä. Kaupunkiseudun edustajina ovat seutuhallituksen puheenjohtajisto ja kuntajohtajakokous. Kuntayhtymästä neuvotteluun osallistuu vs. seutujohtaja. Teknisenä sihteerinä on kuntayhtymän seutuassistentti. Rakennusneuvos Matti Vatilo piti esitelmän MAL-sopimuksista RASTIseminaarissa , jossa hän esitteli alustavia suuntaviivoja miten edetään kohti uutta sopimusta ja tulevan sopimuksen elementtejä. Matti Vatilon esitelmä/ Kohti uutta sopimusta Nykyinen MAL-sopimus hyvä lähtökohta jatkotyölle kuitenkin lisää pitkäjänteisyyttä > katse yhtä sopimuskautta kauemmas, kohdistus asioihin, joihin sopimus tuo lisäarvoa. Valtiolle MAL-sopimus on kokonaisuus - maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmää tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä ja yhtenä kokonaisuutena. Sopimuksen luotava edellytyksiä asuntotarvetta vastaavalle tonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikenneinfran, erityisesti kestäviä liikkumismuotoja tukevien investointien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Tärkeää myös, että maankäytön, asumisen ja liikenteen päästöt pienenevät ilmasto- ja energiastrategian tavoite: liikenteen kasvihuonekaasut vähenevät 50 % vuoteen 2030 mennessä. Valmisteluprosessi käynnistymässä > Tavoitteena on, että uudet MALsopimukset allekirjoitetaan syksyllä 2019 (jos hallitusohjelma mahdollistaa!). MAL-sopimukset ja mahdolliset valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset valmistellaan yhteistyössä niin, että niiden tavoitteet ja sisällöt tukevat toisiaan. 17/21

18 Tulevan sopimisen elementtejä Kaupunkiseudun elinkeinorakenteen kehittymisedellytysten turvaaminen. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteet, täydennysrakentamisen edellytysten vahvistaminen. Asuntokaavoituksen ja -tuotannon määrä, rakenne ja sijoittuminen, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen. Kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden huomioon ottaminen, vähäpäästöisen liikenteen teknologian edistämistoimet ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen. Kestävät liikkumistavat, liikennemarkkinoiden avautumisen pohjalta syntyvät uudet liikennepalvelut. Valtion liikenneinfran rahoitus, seudun liikenneverkon kehittämishankkeet mahdolliset uudet rahoitusratkaisut. Seutuhallituksen varapuheenjohtajat Marko Jarva ja Piila Paalanen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelun pyöreän pöydän neuvottelun toteuttamisesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/21

19 125 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Kansanedustajatapaaminen Pääradan edunvalvonnan organisointi. Ennakkotiedot elokuun 2018 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammielo 2018 Muutos%, tammielo 2018 Muutos, tammielo 2017 Työttömyys%, elokuu 2018 Työttömyys%, Työttömyys%, elokuu 2017 Kangasala ,5 % 166 6,6 9,6 9,3 Lempäälä ,2 % 132 5,8 8,0 8,4 Nokia ,2 % 78 7,5 9,7 10,6 Orivesi ,7 % 1 7,2 11,1 10,6 Pirkkala ,6 % 12 6,2 7,4 7,8 Tampere ,1 % ,1 14,3 14,2 Vesilahti ,5 % 15 5,1 7,3 9,0 Ylöjärvi ,5 % 52 6,3 8,2 9,1 Kaupunkiseutu ,9 % ,3 12,2 12,3 Kehyskunnat ,5 % 456 6,6 8,8 9,3 Turun seutu ,5 % ,5 11,1 11,1 Helsingin seutu ,9 % ,6 9,6 10,0 Oulun seutu ,5 % ,9 13,5 13,2 Pirkanmaa ,5 % ,9 11,7 11,8 Suomi ,1 % ,8 8,4 7,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 19/21

20 126 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja teemakokous seututyöryhmät, palaute 2017, suunnittelu JOLI-raportointi, Periviita MAKU, tilannekatsaus., Nurminen MAL4+RASU lähetekeskustelu, TKS Raitiotien kehitysvaihe, Sirviö, Tuominen ja Periviita Työllisyyskokeilun jatkotoimenpiteet, Rantanen Kaupunkipolitiikka; kaupunkiseutu ja Pirkanmaa teema, Malmberg Toteutuma 1-8/ Työ- ja seminaarimatka Esi- ja perusopetuksen seutuvertailu SeutuLiike Talousarvio keskustelu Kokouksen jälkeen on pyöreänpöydän neuvottelu valtio-osapuolen kanssa MAL4-sopimuksesta syyslomaviikko, kokousta ei pidetä 2.11., HUOM! Kokous pidetään lentoasemalla Lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen, Nurminen, Airaksinen Tiet/ELY, Sammallahti Suomirata kannanotto Talousarvio 2019 päätöksenteko , Hypa teemakokous Seutuopistovertailu Palveluverkko , Maankäyttö + asuminen ja infra teemakokous Joulutunnelmaa 20/21

21 126 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo /21