TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 13/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampere-Pirkkalan lentoasema, Tornikaari 50 Kokous pidetään terminaalissa 1, neuvotteluhuone Ratina. KOKOONTUMINEN ON KLO 8.05 TERMINAALIN 1 AULASSA, josta on opastus neuvottelutilaan. Ajoneuvot on helpointa pysäköidä terminaali 1 edustalle parkkialueelle P1. Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä varalla: Kari Auvinen talousjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj ja Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Pohjonen Juhani vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Juntunen Suvi seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Nurminen Mari lentoaseman päällikkö Finavia, Airaksinen Harri toimitusjohtaja Business Tampere, Sammallahti Juha johtaja Pirkanmaan ELY-keskus, 130 1/22

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 127 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMAN AJANKOHTAISKATSAUS JA KEHITYSNÄKYMÄT LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN, TILANNEKATSAUS JA TULEVAT TOIMENPITEET PIRKANMAAN ELY-KESKUS, LIIKENTEEN AJANKOHTAISKATSAUS MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELUN ORGANISOINTI 8 ****SÄHKÖINEN KÄSITTELY**** SILTA-SOPIMUKSEN VALMISTELUN KÄYNNISTYMINEN ALKAVIEN YRTYSTEN NEUVONTAPALVELUN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2019 JA SIIHEN LIITTYVISTÄ TOIMENPITEISTÄ PÄÄTTÄMINEN YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOUSPÄIVÄT TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22 2/22

3 127 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15 Muistio , liitteenä. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Seudullinen esi-ja perusopetuksen vertailu 2017 Seutuhallituksen käsittelyssä Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihakemus Pilottihakemus on jätetty Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 keskustelu Alkavien yritysten palvelut MAL4-sopimusken valmistelu Muut kokoukset Seutuhallitus Työryhmänostot: Hyvinvointipalvelujen työryhmä Seutuhallituksen keskustelussa Päätöskäsittely KJK:ssa Päätöskäsittely tässä kokouksessa Palaute 5.10 tapaamisesta ja valmistelun organisointi käsittelyssä tässä kokouksessa Keskeiset päätökset selostetaan kokouksessa Työryhmä on käynyt opetusalan seudullisesta kehittämisestä lähetekeskustelun. Keskiössä Osaketoimintamallin tulevaisuus sekä isäntäkunta. Palvelun järjestämiselle on haussa uusi isäntäkunta Tampereen kaupungin järjestelyjen ja henkilö- ja tehtävämuutosten vuoksi. Kuntajohtajakokouksen käsittelyssä Seutumuseomalli kokeilu on tuottanut lupaavia tuloksia. Hankeen kautta on kanavoitu kunnille mm. Pirkanmaan maakuntamuseon, Vapriikin ja kulttuurikasvatusyksikkö Taiken osaamista ja toimintamalleja 3/22

4 128 TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMAN AJANKOHTAISKATSAUS JA KEHITYSNÄKYMÄT (30 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Finavia on kehittänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman ykkös- ja kakkosterminaalien asiakastiloja ja palveluja viimeisten viiden vuoden aikana 7,5 miljoonalla eurolla. Kesällä 2018 toteutettiin 15 miljoonan euron investointi kiitoteihin, joka mahdollistaa operoinnin Finnairin suurimmallakin lentokoneella eli laajarunkoisella Airbusin A350 koneella. Peruskorjauksessa uusittiin kaikki lentokentän rullaustiet ja kiitotie, jonka päihin rakennettiin lisäksi leveät kääntöpaikat lentokoneille. Ilmailualan koulutuskeskuksen kohdalle tehtiin uusi rullaustieyhteys kiitotielle, joka sujuvoittaa kentän toimintaa. Lisäksi kiitotien puolesta asematasoa laajennettiin ja tehtiin elektronisia uudistuksia. Tehdyt parannukset mahdollistavat lentoliikenteen kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Finavian vuoden 2017 tilastojen mukaan matkustajamäärässä Tampere- Pirkkala oli vuonna 2017 seitsemänneksi vilkkain maakuntakentistä. Liikenneilmailun laskeutumisilla mitattuna Tampere-Pirkkala oli vuonna 2017 neljänneksi vilkkain maakuntakentistä. Liikenneilmailu on kaupallista lentoliikennettä; jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Liikenneilmailu ei sisällä esimerkiksi yleis-, koulutus- tai sotilaslentoja. Lentoaseman kehittäminen on esillä edunvalvontatapaamisessa Pirkanmaan kansanedustajien kanssa Lentoaseman päällikkö, aluejohtaja Mari Nurminen selostaa asiaa kokouksessa. Toimitusjohtaja Harri Airaksinen on kutsuttu kokoukseen. Kokouksen päätyttyä on mahdollisuus tutustua lentoasemaan tarkemmin klo Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/22

5 129 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN, TILANNEKATSAUS JA TULEVAT TOIMENPITEET (30 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Kehittämisvaiheita Lentoaseman toimintamallia uudistava AiRRport-konsepti esiteltiin keväällä Konseptissa mm. lentokenttäkaupunki on Tampereen asemanseudulla, josta olisi nonstop kuljetus lentoasemalle. Konseptin mukaan Tampere-Pirkkala kehittyisi maakuntien kenttänä Suomen kakkoskentäksi. AiRRport-konseptille tavoiteltiin verkostomaista sovittavin askelin tapahtuvaa toteutuspolkua. Konseptin toteuttaminen ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Tampere-Pirkkalan lentoasema ei ole vahvistunut maan kakkoskenttänä. Lentoliikenteen lisäämiseksi käynnistettiin 2015 kuntien toimesta kehittämisprojekti, joka on sijoitettu Business Tampereen organisaatioon. Projektin perusrahoituksen rinnalla on varauduttu lentoliikenteen lisäämiseen erillisellä markkinointirahoituksella, jonka tavoitteena oli kaikkiaan 3,5 M kokonaisrahoitus vuosina Kumppaneina kaupunkiseudun kuntien lisäksi ovat olleet kauppakamari ja Pirkanmaan muut kunnat. Tavoitteeksi asetettiin vähenevän matkustajamäärän selvä kasvattaminen siten, että vuoteen 2020 mennessä lentoasemaa käyttää jopa miljoona matkustajaa. Toteutuksessa on osittain onnistuttu, sillä monen laskevan vuoden jälkeen matkustajamäärä kääntyi kasvuun vuoden 2017 aikana. Kentän huippuvuosi on ollut 2007, jolloin matkustajia oli , josta se laski aina vuotee 2016 asti ja matkustajaan. Vuonna 2017 matkustajamäärä nousi ollen Maakuntakentistä Tampere-Pirkkala on seitsemänneksi vilkkain matkustajamäärältään. Edellä ovat Oulu (923246), Rovaniemi (579470), Turku (333574), Kittilä (325053), Vaasa ( ) ja Kuopio ( ). Tampere-Pirkkalan kasvu oli 10,1 %, joka on hieman enemmän kuin lentoliikenteen kasvu keskimäärin 9,2 %. Vuoden 2018 kehitystä (-5,7 %) hidastaa kesällä peruskorjauksen aikainen lentoliikenteen täysi sulku. Business Tampereen, kauppakamarin, kaupunkiseudun, Pirkanmaan liiton ja Tampereen kaupungin edunvalvonnassa Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen ja lentoliikenteen lisääminen on ollut keskeinen yhteinen tavoite. Tulevia toimenpiteitä Toimenpiteitä mietittäessä on kattavammin keskusteltava miten kansainvälistä ja kansallista saavutettavuutta käsitellään tulevina vuosina. Ketkä ovat kumppaneina ja millaisia panostuksia on mahdollisuus koota. Esim. raideliikenteen positiivinen näkymä mm. ilmastotavoitteiden johdosta on harkittava tarkasti suhteessa lentoliikenteen kehittämiseen. Huomattavaa on myös kasvavan kaupunkiseudun pakottava tarve 5/22

6 valtatieyhteyksille, jotka palvelevat elinkeinoelämän kuljetuksia ja takaavat sujuvan pitkänmatkan liikenteen. Kokouksessa fokuksessa keskustelu kaupunkiseudun ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden tulevien toimenpiteiden suuntaviivoista ja linjauksista. Toimitusjohtaja Harri Airaksinen selostaa asiaa kokouksessa. Lentoaseman päällikkö, aluejohtaja Mari Nurminen on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi, käy keskustelun tulevista ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta koskevista linjauksista ja että kehittämisrahaosuutta saa suunnata saavutettavuus asioihin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/22

7 130 PIRKANMAAN ELY-KESKUS, LIIKENTEEN AJANKOHTAISKATSAUS (40 min) ELY-keskus toteuttaa valtionhallinnon alueellisia tehtäviä. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osa-alueen konkreettiset tehtävät ovat: Teiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, joukkoliikenne, liikenneturvallisuus, alueiden käyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus. Kokouksessa esiteltävät ajankohtaiset valtakunnalliset asiat: - LVM:n hallinnonalan virastouudistus - laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä - valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma - esitys runkoverkosta - muita valtakunnallisia selvityksiä Kokouksessa esiteltävää ajankohtaista Pirkanmaan ja kaupunkiseudun liikenteestä ja tienpidosta: - näkymiä alueen liikenteen kehityksestä - tienpito vuonna kaupunkiseudun hankkeiden tilanne Johtaja Juha Sammallahti selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/22

8 131 MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELUN ORGANISOINTI (15 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Pyöreän pöydän tapaaminen MAL4-sopimuksen valmistelun aluksi seutuhallitus ja kuntajohtajat ovat käyneet kattavan keskustelun tavoitteista yhteiskokouksessa Valmistelu on jatkunut ns. pyöreän pöydän tapaamisella valtioosapuolen ja kaupunkiseudun välillä. Valtio-osapuolta pyöreän pöydän tapaamisessa edustivat rakennusneuvos Matti Vatilo ja erityisasiantuntija Suvi Anttila ympäristöministeriöstä. Kaupunkiseudun edustajina olivat seutuhallituksen puheenjohtajisto ja kuntajohtajakokous. Kuntayhtymästä osallistui vs. seutujohtaja. Rakennusneuvos Matti Vatilo piti puheenvuoron, jossa hän esitteli alustavia suuntaviivoja, miten edetään kohti uutta sopimusta ja tulevan sopimuksen elementtejä. Matti Vatilon puheenvuorosta Kohti uutta sopimusta Nykyinen MAL-sopimus hyvä lähtökohta jatkotyölle kuitenkin lisää pitkäjänteisyyttä > katse yhtä sopimuskautta kauemmas, kohdistus asioihin, joihin sopimus tuo lisäarvoa. Valtiolle MAL-sopimus on kokonaisuus - maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmää tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä ja yhtenä kokonaisuutena. Sopimuksen luotava edellytyksiä asuntotarvetta vastaavalle tonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikenneinfran, erityisesti kestäviä liikkumismuotoja tukevien investointien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Tärkeää myös, että maankäytön, asumisen ja liikenteen päästöt pienenevät ilmasto- ja energiastrategian tavoite: liikenteen kasvihuonekaasut vähenevät 50 % vuoteen 2030 mennessä. Valmisteluprosessi käynnistymässä > Tavoitteena on, että uudet MAL-sopimukset allekirjoitetaan syksyllä 2019 (jos hallitusohjelma mahdollistaa!). MAL-sopimukset ja mahdolliset valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset 8/22

9 valmistellaan yhteistyössä niin, että niiden tavoitteet ja sisällöt tukevat toisiaan. Tulevan sopimisen elementtejä Kaupunkiseudun elinkeinorakenteen kehittymisedellytysten turvaaminen. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteet, täydennysrakentamisen edellytysten vahvistaminen. Asuntokaavoituksen ja -tuotannon määrä, rakenne ja sijoittuminen, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen. Kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden huomioon ottaminen, vähäpäästöisen liikenteen teknologian edistämistoimet ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen. Kestävät liikkumistavat, liikennemarkkinoiden avautumisen pohjalta syntyvät uudet liikennepalvelut. Valtion liikenneinfran rahoitus, seudun liikenneverkon kehittämishankkeet mahdolliset uudet rahoitusratkaisut. Vatilon esittämät näkökulmat ovat keskeisesti samoja, joita kaupunkiseudullakin on alustavasti keskusteltu. Valmistelun organisointi Ympäristöministeriöltä on saapunut virallinen nimeämispyyntö Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimuskauden valmisteluryhmään. Edustajat pyydetään nimeämään mennessä. Valtion osapuolet (YM, LVM, TEM, VM, Liikennevirasto, ARA, ELYkeskus) nimeävät edustajansa erikseen. Ryhmän tehtävänä on valmistella MAL-sopimuksen sisältöä poliittista päätöksentekoa varten. Liitteenä on muistio valtio-osapuolen näkemyksistä MAL-sopimuksen raameiksi. Ko. valmisteluryhmässä on edellisellä kierroksella ollut kaupunkiseudun edustajina seuraavat henkilöt: (listaan on merkitty ko. edustajan tilalle nykyinen vastaava henkilö) 9/22

10 Kari Kankaala Mikko Nurminen Markku Lahtinen Auli Heinävä Virpi Ekholm Risto Laaksonen Ari Vandell Jouni Korhonen Mika Periviita Päivi Nurminen Juhani Pohjonen Kimmo Kurunmäki Kaisu Kuusela Katja Seimelä Tapani Touru johtaja, Tampere (maston pj.) johtaja, Tampere (maston pj.) kaavoitusarkkitehti, Kangasala (masto) asuntojohtaja, Tampere (masto) kiinteistöjohtaja, Tampere (masto) tilaajapäällikkö, Tampere (lj-ryhmän pj) suunnittelupäällikkö (lj-ryhmän pj) tekninen johtaja, Pirkkala (lj+infra-työryhmä) joukkoliikennejohtaja, Tampere (lj) seutujohtaja, TKS vs. seutujohtaja, TKS seutusuunnittelupäällikkö, TKS (masto) seutusuunnittelupäällikkö, TKS (masto) liikennejärjestelmäinsinööri, TKS (lj) liikennejärjestelmäpäällikkö, TKS, (lj) Valmistelualustana käytettäneen aikaisemman menettelyn mukaisesti kuntayhtymää seututyöryhmineen, asiantuntijoineen ja päätöksentekorakenteineen. Kokoavana seututyöryhmänä on masto, jonka työskentelyä muut seututyöryhmät ja mahdolliset muut valmistelutyöryhmät tukevat. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen, jotka käsittelevät sopimuksen valmistelua systemaattisesti. Poliittinen ohjaus tapahtuu seutuhallituksen kokouskäsittelyjen kautta. Laajemmin poliittista näkökulmaa tuodaan seutufoorumissa ja tarpeen mukaan uudelleen kevään 2019 aikana. Kunnat vastaavat itsenäisesti omien luottamushenkilöiden informoinnista ja sitouttamisesta. Kuntayhtymä auttaa materiaalien laatimisessa ja asiantuntijat ovat tarvittaessa kuntien käytettävissä. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Valmisteluryhmä koostuu virka- ja toimihenkilöistä. Valmisteluryhmään nimettäneen edustajat siten, että toteutuu malli, jossa Tampere nimeää 3 jäsentä (joista yksi olisi kaupunkiseudun ryhmän pj), kehyskunnat nimeävät 3 edustajaa (joista yksi olisi kaupunkiseudun ryhmän vpj.) ja kuntayhtymästä osallistuu 3 edustajaa. Tampere on ilmoittanut, että heitä edustavat johtaja Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ja joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita. Seutuyksiköstä osallistuvat vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen, seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela ja liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru. 10/22

11 Jatkoaikataulu Valmisteluryhmän ensimmäinen kokous on sovittu pidettäväksi klo Tampereella. Ensimmäisessä kokouksessa sovitaan kokouskäytännöistä ja aikatauluista. Aikaisempien keskustelujen mukaan MAL4- sopimukseen esitettäviä keskeisiä asioita sekä linjauksia kartoitetaan heti prosessin alussa, jos/kun niissä on hallitusohjelmatasoisia tavoitteita. Valmistelun on suunniteltu jatkuvan alkusyksyyn asti suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin iteratiivisena prosessina. Sopimuksen valmistuu allekirjoitettavaksi syksyllä Sopimuksesta laaditaan kaksi versiota: luonnos ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Kunnat vastaavat sopimuksen valmisteluvaiheiden informoinnista ja käsittelystä kunnallishallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Sopimus hyväksytään valtuustoissa, ja jo valmisteluvaiheissa kiinnitetään huomiota sopimuksen päätöskäsittelyyn. Johtaja Mikko Nurminen selostaa kokouksessa palautetta pyöreän pöydän tapaamisesta MAL4-sopimukseen valmistautumista jatketaan kokouksessa Liitteet: - nimeämiskirje liitteineen Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi palautteen tapaamisesta, merkitä tiedoksi valmisteluryhmän työskentelyn alkamisen , nimetä valmisteluryhmään Tampereen edustajat: johtaja Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ja joukkoliikennejohtaja Mika Periviita nimetä valmisteluryhmään kehyskuntien edustajat: tekninen johtaja Jouni Korhonen, Pirkkala kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen, Nokia ja elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala, Kangasala nimetä työryhmään seutuyksikön edustajat: vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen, 11/22

12 seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela ja liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru ja että MAL4-sopimuksen valmistelussa hyödynnetään kuntayhtymän seututyöryhmiä, asiantuntijoita ja päätöksentekorakenteita. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/22

13 ****SÄHKÖINEN KÄSITTELY**** 132 SILTA-SOPIMUKSEN VALMISTELUN KÄYNNISTYMINEN Vs. seutujohtaja Pohjonen Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti huhtikuussa 2017 Esko Ahon selvittämään ratkaisuja Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen, tilanteessa jolloin alueen elinkeinoelämän kasvu ja työllisyysnäkymät olivat ja ovat edelleen poikkeuksellisen hyvät. Ahon selvitys julkaistiin Tämän jälkeen neuvoteltiin nopeasti Ahon suositusten mukaisesti Lounais-Suomen Silta-sopimus, joka allekirjoitettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote Hallitus päätti budjettiriihessä laajentaa Lounais-Suomen siltasopimusmallia myös muille työvoimapulasta eniten kärsiville alueille. Ensimmäisenä mallia laajennetaan Kainuuseen, Pirkanmaalle ja Pohjois- Savoon. Työvoiman saatavuudesta kärsivät tällä hetkellä Suomessa kaikki alueet ja useat toimialat. Tilastollisesti alueittain tarkasteltuna rekrytointiongelmista eniten kärsivät alueet ovat Kainuu, Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Kyseiset alueet kokevat myös itse siltasopimusmallin tarpeelliseksi, joten mallia laajennetaan ensisijaisesti näille alueille. Siltasopimukset laaditaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Valmisteluprosessissa hyödynnetään Lounais-Suomen siltasopimuksesta saatuja kokemuksia ja oppeja. Valtion puolesta vastuu sopimuksen laadinnasta ja toteutuksen vaatimasta koordinaatiosta ja seurannasta on työ- ja elinkeinoministeriöllä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Maakunnissa yhteistyöstä vastaavat maakuntien liitot. Niiden tulee yhdessä ELY-keskusten kanssa koota alueen yksityisistä ja julkisista toimijoista yhteistyöryhmä. Mikä on siltasopimus? Siltasopimus perustuu valtion ja alueellisten toimijoiden yhteistyöhön ja monipuoliseen alueen tilanteen ja toimenpiteiden tarkasteluun. Tavoitteena on tunnistaa ja ratkoa yhteistyössä alueen kasvun pullonkauloja. Siltasopimuksessa voidaan sopia muun muassa työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä tietopohjan ylläpitämiseen liittyvistä asioista. Myös alueen tunnettuutta ja markkinointia voidaan parantaa. 13/22

14 Kuntayhtymään on saapunut työmarkkinaneuvos Jarmo Palmin sähköposti, jossa pyydetään nimeämään kuntayhtymän edustaja Siltasopimusta valmistelevaan työryhmään: Hallituksen budjettiriihessä linjattiin siltasopimusmallin käyttöönottamisesta uusilla alueilla. Lähdemme käynnistämään valmistelua nyt ensisijaisesti Kainuun, Pohjois-Savon ja Pirkanmaan kanssa perustuen tilastoanalyysiin rekrytointiongelmista eniten kärsivistä alueista. Kokoamme valmistelua varten työryhmän, johon kutsumme Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän edustajan mukaan. Pyydämme edustajanne nimeä mennessä. Silta-sopimus on tarkoitus neuvotella nopealla aikataululla siten, että sopimus valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Sopimuksen valmistelu koordinoidaan tarpeellisilta osiltaan MAL4-sopimukseen ja KASVU-sopimukseen. Edustajan nimeämistä on valmisteltu yhdessä seutuhallituksen puheenjohtajan kanssa. Kaupunkiseudun kuntayhtymän edustajaksi on työvoimaministeriöön ilmoitettu johtaja Regina Saari. Liite: - Lounais-Suomen siltasopimus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi Silta-sopimuksen valmistelun käynnistymisen ja merkitä tiedoksi, että kuntayhtymän edustaja on johtaja Regina Saari. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/22

15 133 ALKAVIEN YRTYSTEN NEUVONTAPALVELUN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2019 JA SIIHEN LIITTYVISTÄ TOIMENPITEISTÄ PÄÄTTÄMINEN (sähköinen käsittely) Vs. seutujohtaja Pohjonen Asiaa käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa 5.10., jolloin päätettiin, että asia viedään käsiteltäväksi myös Pirkanmaan kuntajohtajakokoukseen ja että asian käsittelyä jatketaan kokouksessa. Pirkanmaan kuntajohtajakokouksen asialistalta Alkavien yrittäjien neuvontapalvelua on Tampereen seudulla tuottanut jo 25 vuotta Uusyrityskeskus Ensimetri ry. Yritysneuvontaa Ensimetrissä toteutetaan noin 6 htv:n resurssilla eli noin 70 kk vuodessa ja Ensimetrin markkinaosuus uusista perustetuista yrityksistä vuonna 2017 oli noin 30%. Ensimetrin rahoitustavat ovat vaihdelleet, mutta rahoituspohjana on ollut pääosin projektirahoitus vuoteen 2015 asti. Uuden ohjelmakauden siirtymän jälkeen palvelua ei ole enää tuotettu projektipohjaisesti vaan rahoituslähteet ovat pirstoutuneet. Nykyinen rahoitus koostuu useista eri lähteistä Pirkanmaan ELY-keskus/TE-toimisto (kilpailutettu palvelutilaus) Jäsenmaksut (kunnat ja yritysjäsenet) Kuntarahoitus aluepisteille (muut kuin kaupunkiseudun kunnat) Hankerahoitus Muu yksityinen tulorahoitus (palvelujen myynti) Kahden henkilön palkkakulut Business Tampereessa (Tredea Oy) Haasteen nykyisen kaltaisen rahoituspohjan säilyttämiseen tuovat kielletyn valtionavun säännökset, joiden mukaan kuntien maksamat jäsenmaksut eivät saa olla tosiasiallista palveluostoa, ja muu lisärahoituksen tarve, jota on vuosien varrella ratkaistu erilaisin keinoin. Ensimetrin palvelu on pysynyt vuosikaudet pääpiirteittäin samana. Ensimetrin asiakastyytyväisyys on korkea ja palvelua käyttävät asiakkaat kokevat sen tarpeelliseksi. Ensimetrin markkinaosuus on kuitenkin pienentynyt vuosien aikana, koska perustettavat yritykset hakevat yhä enemmän apua muualta eli yksityisiltä palveluntuottajilta sekä digitaalisia palveluja hyödyntämällä, kuten yrityksen perustaminen Internetissä. Tuleva maakuntauudistus on muuttamassa palvelujen hankintatapoja ja lisäämässä yhteistyötä eri toimijoiden välille. Tuleva maakunta voi järjestää palveluja yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa muodostamalla alliansseja. Palvelujen järjestämiseen liittyvät myös uudet tavat toimia, joista yhtenä keskeisenä on palvelusetelimalli. Pirkanmaan liitto sekä ELY ja TE-toimisto ovat kohdentamassa alkavien yritysten neuvontaan palvelusetelimallin jo ensi vuodesta alkaen ja samalla suunnitellaan mahdollista kasvupalveluihin laajemminkin liittyvää allianssiyhteistyötä. 15/22

16 Vuonna 2019 alkavien yritysten neuvontapalveluja toteutetaan ELYkeskuksen suunnittelemalla rahoituksella henkilölle myönnettävien palvelusetelien avulla. Tämän lisäksi on tarkoituksenmukaista turvata peruspalvelu kilpailuttamalla kuntien neuvontaan osoittama rahoituskokonaisuus, minkä suuruus nykyiset jäsenmaksut ja Tredea Oy:n palkkaresurssit yhteen laskien on noin 250 K. Koko kuntarahan kilpailuttamisesta yhtenä kokonaisuutena isäntäkuntamallilla on sovittu Tampereen kaupungin kanssa. Kilpailuttamisen yhteydessä on otettava huomioon toisaalta palvelun uudistamistarpeet, mutta samalla huolehdittava riittävän palveluneuvonnan jatkumisesta kunnissa. Kuntien osuus kokonaisuutena alkavien yritysten neuvontapalvelun rahoituksesta on kanavoitu palkkakulujen ja jäsenmaksujen kautta. Molemmat rahoituslähteet tarvitaan rahoituspohjaksi tulevan palvelun kilpailuttamiseen liittyen. Koska Ensimetri on yhdistys, on kuntien erottava jäsenyydestä vuoden 2018 aikana. Tämän lisäksi Tredea Oy palauttaa vuodesta 2019 alkaen osakaskunnilleen kahden yritysneuvojan palkkausta vastaavan resurssin asukaslukujen suhteessa. Palautusta koskeva taulukko on päätösehdotuksen liitteenä. Nyt ehdotettavalla järjestelyllä turvataan julkisesti tuotettu perusneuvontapalvelu, jota palveluseteleihin perustuva markkinalähtöinen malli täydentää. Nykyiset palveluntuottajat eli Tredea Oy kahden henkilön palkkauksen osalta ja Ensimetri ry muun palvelun tuottamisesta vastuullisena neuvottelevat ja sopivat siitä, että palvelun saatavuuteen ei tule katkoa ennen kuin kilpailuttamisen kautta valittava uusi palveluntuottaja aloittaa toimintansa. Alkavien yritysten neuvontapalvelun jatkuminen varmistetaan myös lähipalveluiden osalta kilpailutetun palvelun alkamiseen asti, mikä on mahdollista Tredea Oy:n palveluksessa olevan kahden henkilön työpanoksen avulla. Heidän palvelussuhteensa jatkuu kuntien yhdistyksestä eroamisesta riippumatta. Asia on käsittelyssä Pirkanmaan kuntajohtajakokouksessa Jarkko Sorvanto poistui pykälän ajaksi kokouksesta. Harri Airaksinen poistui kokouksesta. Juha Sammallahti poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää esittää jäsenkunnille 16/22

17 että kukin kunta/kaupunki eroaa Ensimetri ry:n jäsenyydestä , että kukin kunta/kaupunki kohdentaa sekä Ensimetri ry:n jäsenmaksua että Tredea Oy:n palvelutilauksen palautusta vastaavat resurssit alkavien yritysten neuvontapalveluun vuonna 2019 ja että kukin kunta/kaupunki valtuuttaa Tampereen kaupungin toimimaan isäntäkuntana tilattavan palvelun kilpailuttamiseksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/22

18 134 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN (sähköinen käsittely) Vs. seutujohtaja Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 2. ja 3. kohdan mukaan yhtymäkokous hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitelman, päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/22

19 135 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOUSPÄIVÄT 2019 (sähköinen käsittely) Vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen Kuntajohtajakokoukselle on laadittu ehdotus kokouspäivämääriksi vuodelle Kokousrytmi olisi entiseen tapaan joka toinen perjantai klo Osana valmistelua jatketaan ns. puheenjohtajiston sähköistä listapalaverimenettelyä. Asialistan luonnos puheenjohtajistolle postitetaan keskiviikkoisin. Kokouksen asialista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän extranet-sivuilta viikkoa ennen kokousta. Yksi kokouspäivistä voidaan tarvittaessa sopia KJK:n matkakokoukseksi. Kuntajohtajakokoukset vuodelle 2019 ovat seuraavasti: 11.1., 25.1., 8.2., 22.2., 8.3., 22.3., 5.4., 18.4.*, 3.5., 17.5., 31.5., 14.6., *torstai heinäkuussa ei kokouksia 9.8., 23.8., 6.9., 20.9., 4.10., 18.10**., 1.11., , , **syyslomaviikko Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2019 ovat seuraavasti: 30.1., 6.3, 27.3., 24.4., 29.5., 26.6., (heinäkuussa ei kokousta) 28.8., 25.9., , ja Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä vuoden 2019 kokousaikataulun, että kokouksen asialista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta, 19/22

20 että kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän extranet-sivuilta viikkoa ennen kokousta ja merkitä tiedoksi seutuhallituksen kokouspäivämäärät. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/22

21 136 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot syyskuun 2018 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammisyys 2018 Muutos%, tammisyys 2018 Muutos, tammisyys 2017 Työttömyys%, syyskuu 2018 Työttömyys%, Työttömyys%, syyskuu 2017 Kangasala ,5 % 160 6,0 9,6 8,8 Lempäälä ,3 % 82 5,5 8,0 7,8 Nokia ,3 % 71 7,3 9,7 10,1 Orivesi ,7 % 9 7,3 11,1 9,8 Pirkkala ,5 % 35 5,9 7,4 7,6 Tampere ,4 % ,3 14,3 13,7 Vesilahti ,9 % 25 5,5 7,3 8,1 Ylöjärvi ,4 % 46 5,9 8,2 8,3 Kaupunkiseutu ,0 % ,7 12,2 11,7 Kehyskunnat ,4 % 428 6,2 8,8 8,7 Turun seutu ,6 % ,0 11,1 10,5 Helsingin seutu ,0 % ,2 9,6 9,8 Oulun seutu ,6 % ,3 13,5 12,6 Pirkanmaa ,6 % ,4 11,7 11,2 Suomi ,1 % ,3 8,4 8,0 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 21/22

22 137 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja 2.11., HUOM! Kokous pidetään lentoasemalla Lentoaseman kehittäminen, Nurminen, Lentoliikenteen kehittäminen, Airaksinen Tiet/ELY, Sammallahti , MAL4-sopimus Talousarvio 2019 päätöksenteko Hypa teemakokous Seutuopistovertailu Palveluverkko, rakennesuunnitelmassa , Maankäyttö + asuminen ja infra teemakokous Viherverkko Joulutunnelmaa 138 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo /22