TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 14/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj Tampere Rokka Hannu johtaja DNA Oyj 137 Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere 137 Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi/kehyskunnat 137 Ruokonen Tommi talous- ja hallintopäällikkö Pirkkala, 140 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 141 1/23

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 136 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO PUHE- JA KOMMUNIKAATIOPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO KAUPUNKISEUDUN KUNNISSA, TILANNEKATSAUS JA KORJAAVAT TOIMENPITEET KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018, KESKUSTELU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN , 10 MIN KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILUT VUODELTA HYVINVOINTIPALVELUJEN JA INFRAPALVELUJEN (HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN) KEHITTÄMISOHJELMA KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN KOKOUSPÄIVÄT PALAUTEPYYNTÖ PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN LUONNOKSESTA TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

3 136 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO /5 min Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lentoliikennehankkeen eteneminen, Lentoliikenne ja lentoaseman MA, PN väliraportointi kehittäminen ovat keskeisesti Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, tilannekatsaus Seudullisen viherrakenteen suunnitelmatyö, tilannekatsaus Digitalisaation edistäminen sivistystoimialalla, selvitys Seutustrategian toteuttamista tukeva työryhmä mukana edunvalvonnassa. Työ etenee MASTOn ohjauksessa. Esitellään seutuhallitukselle lokakuussa. Työ etenee MASTOn suunnitellusti. Esitellään seutuhallitukselle lokakuussa. Ensivaiheen kokeilusuunnitelman laadinta on käynnistymässä. Projektihakemus VM:n digikuntakokeiluun on jätetty. Työryhmä työskentelee tarpeen mukaisesti. MN, KK MN, KK PN, SK PN, JP työryhmänostot: Ei kokouksia 3/23

4 137 PUHE- JA KOMMUNIKAATIOPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO KAUPUNKISEUDUN KUNNIS- SA, TILANNEKATSAUS JA KORJAAVAT TOIMENPITEET , 30 min Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala Tampereen kaupunki sekä Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat hankkineet DNA Oyj:ltä kommunikaatiopalvelut, joiden toimitusprojekti on käynnistynyt 5/2016 kehyskunnista. Tampereen kaupungin käyttöönotto oli suunniteltu syksylle 2017 viikoille Ajankohta näyttää tosin nyt liukuvan ensi vuodelle. Tuotantoon otot kehyskunnissa ovat viivästyneet useaan kertaan. Käynnistysprojektissa havaituista laatuongelmista on reklamoitu DNA:lle useaan kertaan ja reklamaatioiden käsittely on kesken. Kehyskuntien laatuongelmien takia Tampereen kaupungin käyttöönottoa on jouduttu siirtämään, ja se on aiheuttanut merkittävän riskin kyvyssä tuottaa puhepalveluita nykyisten elinkaaren päässä olevien palveluiden pohjalta. Viivästyksistä on aiheutunut kaikille kunnille nyt jo taloudellisia menetyksiä. DNA Oyj:n yritysliiketoimintajohtaja Hannu Rokka esittelee kokouksessa kommunikaatiopalveluiden käyttöönoton tilannekatsauksen sekä suunnitellut toimenpiteet ja aikataulun palveluiden laatuongelmien korjaamiseksi. Lisäksi keskustellaan projektin jatkosta. Tietohallintojohtajat Jarkko Oksala ja Arto Kahila on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä käydyn keskustelun tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/23

5 138 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018, KESKUSTELU , 20 min Seutusihteeri Pohjonen Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia, strategian toteutusohjelma , rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Uuden strategian johdosta yhteistyö on jäsennelty uudelleen. Työskentely rakentuu nyt maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän eli MAL2-teemakokonaisuuteen sekä hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen Hyvinvointiympäristö -teemakokonaisuuteen. Lisäksi seudun kilpailukyvyn parantaminen on keskeisesti esillä. Seutustrategiassa kokonaisuuksia kuvataan pääviesteillä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävärakenne ja 3) Hyvinvoiva yhteisö. Nämä jakaantuvat edelleen 3-4 tavoitteeseen, joihin toteutustoimenpiteitä kohdistetaan. Jäsenkunnat ovat hyväksyneet seutustrategialle toteutusohjelman, jossa kuvataan myös tarkempia toimenpiteitä vuosille Toimenpiteet aikataulutetaan tarkemmin talousarviovalmistelussa. Strategian uudistamisen yhteydessä korostettiin kunnanhallitusten roolia strategian toteutuksen ohjauksessa. Vuoden 2018 toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on huomioitu kunnanhallitusten yhteiskokous Pöytätyöskentelyssä korostuivat seuraavat asiat: - Liikenne eri ulottuvuuksineen (12 merkintää) - Matkailu (4) - Digitaalisuuden edistäminen (4) - Seudulle sijoittuminen (maankäyttö) (3) - Koulutus eri muodoissaan (3) - Työllisyyskokeilu, edunvalvonta, vapaa-aikapalvelut ja asuminen saivat (2) - Yksittäisiä merkintöjä mm. infrakustannusten vertailu ja koko alueen monipuolinen kehittäminen - Lisäksi merkintöjä saivat teemat, joissa toteutusvastuuta on syytä harkita (esim. matkailu/visit Tampere) muiden kumppanien kanssa Kuntayhtymän toiminnallisia tavoitteita on käsitelty seututyöryhmissä, strategian toteutustyöryhmässä ja seutuyksikön kokouksissa. Toiminnalliset tavoitteet/luonnos keskustelun pohjaksi vuodelle 2018 on esitetty liitteessä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 5/23

6 Liitteet: - toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, luonnos - seutustrategian toteutusohjelma tilaisuuden tulokset, kuva ja teksti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan ohjeistaa vuoden 2018 toiminnallisten tavoitteiden jatkovalmistelua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jaakko Joensuu poistui kokouksesta. 6/23

7 139 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN , 10 min Seutusihteeri Pohjonen Yhtymäkokouksen päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousraportti ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Lopullinen raportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Yleiskatsaus toimintaan ja tavoitteiden toteutumaan Seutuyhteistyö sai keskeiset askelmerkit tuleville vuosille, kun jäsenkunnat hyväksyivät seutustrategian ja sen toteuttamisohjelman keväällä Hyvässä yhteistyössä valmisteltu seutustrategia vastaa omalta osaltaan uuden kunnan haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Uuden seutustrategian myötä seutuhallitus uudisti myös seutuyhteistyön rakenteita ja nimesi tämän mukaiset uudet työryhmät kokouksessaan Työryhmät ovat edelleen keskeinen voimavara seutuyhteistyön valmistelussa ja toteutuksessa. MAL-sopimusmenettely on jo kolmannella kaudellaan ( ). Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan MAL3-sopimuksen seurantaraportin. Sen mukaan pääosa vuodelle 2016 ohjelmoiduista toimenpiteistä on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Sopimuksen jatkovuosina huomiota tulee kiinnittää mm ARA-asuntotuotantoon, kuntien strategisen yleiskaavoituksen käynnistämiseen ja liikenteen digitalisaation edistämiseen. Kaikkiaan MAL3-sopimuksen toteuttaminen eteni hyvin (20/24) asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Valtio-osapuolen kanssa sopimusta käsitellään Tampereen kaupunkiseudulle hyväksyttiin omat hallitusohjelmatavoitteet Seutuhallitus täsmensi tavoitteita hallitusohjelman välitarkasteluun keväälle 2017 seuraavasti: 1. MAL-sopimusmenettelyä tulee jatkaa 2. Kaupunkiseudun kansainvälistä ja sisäistä saavutettavuutta parannetaan 3. Suurten kaupunkiseutujen erityisasemaa korostetaan maakuntauudistuksessa ja 4. Elinvoimakunnan rakentaminen on turvattava Pitkän valmistelun jälkeen Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu käynnistyi ja siihen osallistuvat kaikki kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Seutuhallitus toimii kokeilun poliittisena seudullisena ohjausryhmänä ja seuraa kokeilua tiiviisti ja edistää sen onnistumista. Tavoitteena on, että kokeilu jatkuisi 2021 asti. 7/23

8 Edunvalvontatyössä on korostunut kaupunkiseudun asema johtavana seutuyhteistyön alueena ja vahvana maankäytön, liikenteen ja asumisen toimijana, joka on tunnustettu myös valtakunnallisesti. Tampere- Pirkkalan lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen on ollut koko ajan seutuhallituksen ohjelmassa. Keskusteluyhteys maakuntauudistuksen toteuttajien kanssa on toteutettu osallistumalla uudistuksen valmistelutyöryhmiin, jotka jättivät loppuraporttinsa kesän alussa. Keskeisten asiantuntijasihteerien vaihtumiset ovat vaikuttaneet yhteistyön projektien ja hankkeiden käynnistymiseen ja aikatauluun. Kaikkiaan seutuyhteistyö on toteutunut seutuhallituksen päätösten ja asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tiivistelmä tavoitteiden toteutumisesta elokuun loppuun mennessä. Tavoitekohtainen toteutuma ja tuloslaskelma tehtäväkokonaisuuksittain on esitetty liitteessä. Lisää kilpailukykyä Osion tavoitteet ovat toteutumassa pääosin. Kasvulle kestävä rakenne Tavoitteet ovat käynnistyneet mutta joidenkin valmistuminen siirtyy vuodelle Osa on kokonaan siirtymässä vuodella eteenpäin. Hyvinvoiva yhteisö Tavoitteet ovat pääosin käynnistyneet mutta joidenkin valmistuminen siirtyy vuodelle Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa hyvin Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti jopa jonkin verran ylijäämäisinä. 8/23

9 Talousarvioraportissa seutuyksikön tehtäväkokonaisuus näyttää euron ylijäämää. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 100 %:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 80,7 %:sti. Menojen toteutumaan on vaikuttanut keskeisten asiantuntijoiden vaihtuminen, joten monet hankkeet käynnistyvät vasta syksyn aikana. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 62,1 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma syksylle, joten tilinpäätöksen odotetaan toteutuvan nykyisen tason mukaisesti. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin eikä kuntayhtymän kokonaistuloksen muodostumiseen. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste Ennuste TA TOT TOT % KY YHTEENSÄ ta/12 kk Myyntitulot , ,85 90, ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht , ,85 90, ,00 Palkat ja palkkiot , ,28 92, ,00 Sivukulut , ,30 92, ,00 Palvelujen ostot , ,33 55, ,00 Vuokrat , ,04 78, ,00 Tarv., yms , ,73 163, ,00 Kaluston hankinta 6 670, ,54 72, ,00 Menot yht , ,22 76, ,00 +/- toimintakate 0, , ,00 muut rahoituskulut 0,00-210,27-210,27 +ylijäämä/-alijäämä 0, , ,27 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - toiminnallisten tavoitteiden raportointi ja tuloslaskelma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/23

10 140 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILUT VUODELTA , 15 min Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen : Kustannusvertailujen tausta Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon kustannusvertailua vuodesta 2009 lähtien. Sen tavoitteena on ollut selvittää yhteismitallista resurssien käyttöä ja kustannusten syntyä Tampereen kaupunkiseudun kuntien organisaatioissa sekä saada kunnan järjestämälle ja tuottamalle päiväkotipaikalle vertailukelpoinen hinta. Kuntajohtajakokous on linjannut, että varhaiskasvatuksen laskenta on vuosittaista operatiivista toimintaa, jota jatketaan ja kehitetään vuosittain. Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen seutuvertailun laadinnasta sovittiin ensimmäisen kerran seudun sivistystyöryhmässä keväällä Vertailun tavoitteeksi asetettiin tuolloin helposti hyödynnettävän yhteenvedon laatiminen perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista. Vertailussa on mukana sekä toiminnallisia että taloudellisia tunnuslukuja. Nyt käsittelyssä oleva perusopetuksen kustannusvertailu on järjestyksessään toinen. Vertailu toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle. Vuoden 2016 kustannusvertailut Perusopetuksen kustannusvertailu käsittää perusopetuksen tiedot, mutta ei kata esiopetusta. Vertailussa käytettävät tiedot on kerätty suoraan kaupunkiseudun kunnista kesällä 2017 ja tiedonkeruussa hyödynnetään tietoa, joka kerätään kunnissa joka tapauksessa vuosittain. Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä, mutta seudullisesti kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joiltakin osin. Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talous- ja toimintatilastoihin. Uusina tarkasteltavina asioina on otettu mukaan henkilöstön koulutusta ja tvt-laitteiden määrää kuvaavat tunnusluvut. Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kustannusvertailussa selvitettiin kunnan järjestämän päiväkotihoidon kustannuksia sekä lasten ja henkilöstön määriä vuonna Seudun kustannuslaskennan laajuus ja sisältö määriteltiin yhdessä kuntien varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa seututapaamisessa Määrittelyt ja mittarit ovat pääosin edellisen vuoden kaltaiset. Hinnoissa ei ole mukana varhais- ja eläkemenoperusteisia maksuja. Laskennan tulokset toimivat keskeisenä vertailutyökaluna seudun muihin kuntiin ja ne luovat pohjaa toiminto- 10/23

11 jen kehittämiselle. Näiden ohella seudun kuntien välinen ostopalvelutoiminta on lisännyt tarvetta kehittää entistä läpinäkyvämpiä ja yksiselitteisiä järjestelmiä tuotteiden hinnoittelulle. Tulosten analysoiminen ja kustannusvertailujen kehitystyö Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon tunnuslukujen tarkempi analyysi ja niiden merkitysten arvottaminen tehdään kunnissa niiden omista lähtökohdista. Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on hyvä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei siten voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa. Huomioita perusopetuksen kustannusvertailusta Verrattaessa tuloksia vuoteen 2015, voidaan todeta perusopetuksen ryhmäkokojen kasvaneen seudulla, mikä johtuu pääosin opetusryhmien pienentämisavustuksen päättymisestä. Ryhmäkokojen kasvu on hillinnyt kustannuskehitystä. Useat muut tunnusluvut ovat säilyneet vuoden 2015 tasolla. Erityisopetuksen tunnusluvuissa on ollut seudulla vuosina 2015 ja 2016 kohtalaista vaihtelua kunnittain, mikä viittaa eroavaisuuksiin tuen kriteereissä ja muodoissa. Seudulla on käynnistynyt erityisopetuksen tilan arviointihanke. Huomioita varhaiskasvatuksen kustannusvertailusta Kuntien toisistaan eroavat päätökset uuden lasten ja kasvattajien välisen suhdeluvun käyttöönotossa, ei toistaiseksi näkynyt eroina kuntien välillä. Kuntien väliset erot lasten ja kasvatushenkilöstön välisessä suhdeluvussa ovat pikemminkin lähentyneet toisiaan. Päiväkotihoidon kustannukset laskennallista lasta kohden ovat pysyneet lähes vuoden 2015 tasolla. Osassa kunnissa kustannukset ovat jonkin verran nousseet, mutta vastaavasti on kuntia, joissa kustannustaso on pudonnut useana peräkkäisenä vuotena. Palvelustelipäiväkodeissa olevien lasten määrä on ollut vahvassa kasvussa vuosina 2015 ja Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettiin osassa seudun kuntia käyttöön vuonna 2013, minkä jälkeen yhä useampi kunta on ottanut sen osaksi palveluvalikoimaansa. Viime vuosien aikana seudulla olevien palvelusetelipäiväkotien määrä on kasvanut, mikä on osaltaan vastannut kasvaneeseen lapsimääriin. 11/23

12 Hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan antanut perustetulle varhaiskasvatuksen pienryhmälle tehtäväksi kehittää varhaiskasvatuksen seudullista kustannusvertailua kuntajohtajakokouksessa esille nousseiden ehdotusten osalta syksyn 2017 aikana. Liitteet: (toimitetaan tiistaina 3.10.) - Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu vuodelta Kaupunkiseudun kuntien päiväkotihoidon kustannusvertailu vuodelta Perusopetuksen kuntakohtainen analyysi vuoden 2016 tuloksista. Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen ja kehittämispäällikkö Satu Kankkonen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon kustannusvertailut vuodelta 2016 ja todeta että varhaiskasvatuksen kustannusvertailua kehitetään kuntajohtajakokouksessa esille nousseiden ehdotusten osalta syksyn 2017 aikana. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/23

13 141 HYVINVOINTIPALVELUJEN JA INFRAPALVELUJEN (HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN) KEHITTÄ- MISOHJELMA , 15 min Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen Kehittämisohjelman tausta Kunnat ovat hyväksyneet uuden seutustrategian ja sen toteutusohjelman keväällä Lisäksi seutuhallitus on päättänyt uudesta työryhmärakenteesta. Uusi hyvinvointipalvelujen ryhmä huolehtii jatkossa seutusivistyksen toimialan, vapaa-aikapalvelujen, yhdyspintatyön ja terveyden edistämisen kehittämisestä seututasolla. HYPA-työryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä, jotka ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmän työvälineenä toimii em. teemoja konkretisoiva kehittämisohjelma. Kaupunkiseudun INFRA-työryhmän tehtäväksi on määritelty osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta ja sen osaalueena toimivasta yhdyskuntarakenteesta. INFRA-työryhmä huolehtii lisäksi omalta osaltaan Hyvinvoiva yhteisö - hyvinvoivat kuntalaiset tavoitteista. Myös INFRA-työryhmän työvälineenä toimii seutustrategiaa konkretisoiva kehittämisohjelma. Molemmat työryhmä huolehtivat omalta osaltaan vuoropuhelusta MAL-työryhmien kanssa. Kehittämisohjelman laadinta Tulevaisuuden kunta ja kuntalaisten hyvinvointi edellyttävät aikaisempaa monialaisempaa yhteistyötä. Tästä johtuen HYPA- ja INFRAtyöryhmien kehittämisohjelma on valmisteltu yhteiseen pohjaan kahden erillisen ohjelman sijaan. Kehittämisohjelman poikkileikkaava ajatus on kunnan hyvinvointiympäristön fyysisten rakenteiden ja - palvelusisältöjen seudullinen kehitystyö. Hyvinvointiympäristön- ohjelmaa on valmisteltu seututyöryhmien yhteisessä työpajassa. Työpajan tulokset jäsennettiin seuraaviin poikkihallinnollisiin teemoihin: 1. kasvu- ja oppimisympäristöt 2. osallistava toimintakulttuuri ja palveluympäristöt 3. hyvinvoinnin seudulliset toimintamallit 4. vapaa-ajan palvelut ja arkiympäristöt 13/23

14 Kehittämisehdotukset on yhdistelty siten, että ne muodostivat toimintakauden uudet yhteiskehittämisen kohteet. HYPA- ja INFRA-työryhmät ovat käsitelleet luonnosta. Kehittämistoimenpiteet tarkennetaan vuosittain seutuyksikön talousarvioon. Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma, ehdotus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman ehdotuksen. Päätös. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. 14/23

15 142 KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN KOKOUSPÄIVÄT , 5 min Seutusihteeri Pohjonen Kuntajohtajakokoukselle on laadittu ehdotus kokouspäivämääriksi vuodelle Kokousrytmi olisi entiseen tapaan joka toinen perjantai klo Osana valmistelua jatketaan ns. puheenjohtajiston sähköistä listapalaverimenettelyä. Asialistan luonnos puheenjohtajistolle postitetaan keskiviikkoisin. Kokouksen asialista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän extranet-sivuilta viikkoa ennen kokousta. Yksi kokouspäivistä voidaan tarvittaessa sopia KJK:n matkakokoukseksi. Kuntajohtajakokoukset vuodelle 2018 ovat seuraavasti: 12.1., 26.1., 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., 18.5., 1.6., 15.6., 29.6., heinäkuussa ei kokouksia 24.8., 7.9., 21.9., 5.10., 19.10*., 2.11., , , *syyslomaviikko Seutuhallitukselle ja kuntajohtajakokoukselle on suunnitteilla yhteinen työ- ja tutustumismatka, joka suuntautuu eurooppalaiseen kohteeseen, joka edustaa edelläkävijyyttä jollakin yhteistyön teema-alueella. Matka aikataulutetaan seutuhallituksen kokousaikataulun mukaan. Lisäksi varataan kaksi yhteistä teemakokousaikaa seutuhallituksen kanssa keväälle Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2018 ovat seuraavasti: 31.1., 28.2., 7.3, 28.3., 25.4., 30.5., (heinäkuussa ei kokousta), 29.8., 26.9., , ja Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2018 kokousaikataulun, merkitä tiedoksi seutuhallituksen kokouspäivämäärät, 15/23

16 varautua kahteen yhteiseen kokoukseen keväällä 2018 seutuhallituksen kanssa ja että yhteinen työmatka seutuhallituksen kanssa toteutetaan Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/23

17 143 PALAUTEPYYNTÖ PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN LUONNOKSESTA , 10 min Seutusihteeri Pohjonen Pirkanmaan nykyinen maakuntastrategia Rohkee, mutta sopii sulle! päivitetään uudistettavana olevan aluekehityslain mukaiseksi maakuntaohjelmaksi. Maakuntaohjelmalla linjataan Pirkanmaan kehittämistä ja maakunnallista yhteistyötä vuosina Päivitettävän maakuntaohjelman tavoitteena on edelleen Välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa. Maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä Pirkanmaan maakuntavaltuustossa joulukuussa Perinteistä lausuntomenettelyä ei järjestetä vaan palaute pyydetään ensisijassa antamaan vastaamalla sähköiseen www-kyselyyn. Vastaukset on pyydetty mennessä. Pirkanmaan liitto on pyytänyt vastauksia seuraaviin teema-alueisiin ja kysymyksiin: Ilmiötarkastelu ja maankäytön perusratkaisut Onko Pirkanmaan tulevaisuuteen vaikuttavat ilmiöt valikoitu ja kuvattu tarkoituksenmukaisesti? Onko maankäytön perusratkaisut kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi? Maakuntaohjelmaan on kuvattu kaikkiaan kahdeksan ilmiötä ja kolme läpileikkaavaa megatrendiä. Näille on löydettävissä vastaukset ohjelman asia- ja toteutusteemoista. Tampereen kaupunkiseudun näkökulmasta nämä ilmiöt ja megatrendit ovat varsin saman sisältöiset kuin on tunnistettu uudessa seutustrategiassa. Sanalliset kuvaukset voivat olla koottu eritavalla mutta ilmiökokonaisuudet ovat keskenään tunnistettavia. Maankäytön perusratkaisu Tampereen kaupunkiseudun osalta nojaa hyvin kaupunkiseudun omaan strategiseen valintaan - rakennesuunnitelma ja siinä esitettyihin ratkaisuihin. Näin on myös liikennejärjestelmän peruskuvauksen kanssa. Eteläisen, lounaisen, luoteisen ja pohjoisen Pirkanmaan maankäytön kuvaukset tukevat yhteistä ajattelua mm. alueiden kehittämisen ja liikenteen ratkaisujen osalta. Kaupunkiseutu vahvana veturina ja alueiden kehittyvät kuntakeskukset ovat menestyvän Pirkanmaan voimatekijät. Pirkanmaan tarina 2040 Onko Pirkanmaan tarinan tulevaisuudenkuva kerrottu kiinnostavasti ja tavoittelemisen arvoisesti? Liittyvätkö maakuntaohjelman kehittämiskokonaisuudet välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa johdonmukaisesti tulevaisuustarinaan? 17/23

18 Ei Pirkanmaan tarinaa ihan Hannu Raittila ole kirjoittanut, mutta näkymä yhteisestä tavoiteltavasta tulevaisuudesta on kuvattu toimivasti välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa kokonaisuuksien kautta. Ohjelman kehittämiskokonaisuudet Ovatko Välkky Pirkanmaa Ehyt Pirkanmaa Saavutettava Pirkanmaa Kestävä Pirkanmaa kehittämiskokonaisuuden tavoitteet perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia? Seutustrategiassa tavoiteltavaa tulevaisuutta kuvataan kolmen pääviestin kautta: lisää kilpailukykyä, kasvulle kestävä rakenne ja hyvinvoiva yhteisö. Merkittävää on, että näiden kolmen pääviestin purkaminen neljään maakuntaohjelman kehittämiskokonaisuuteen onnistuisi vaivatta. Vastaavasti neljän kehittämiskohteen tiivistäminen seutustrategian pääviesteihin onnistuisi helposti. Tarkemmat toimenpiteet ja kuvaukset ovat keskenään hyvin yhteneväisiä seutustrategiassa ja maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelman toteutuskokonaisuus yhdistää toimenpiteet kaupunkiseudulta koko Pirkanmaalle. Älykäs erikoistuminen Ovatko Pirkanmaan älykkään erikoistumisen sisältökärjet (teollisuuden digitalisaatio, älykkään kaupungin ratkaisut, kiertotalous, hyvinvoinnin ja terveyden palvelut ja järjestelmät) perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia? Ovatko Pirkanmaan älykkään erikoistumisen toimintatavat (osallistavat innovaatio- ja kehitysalustat sekä kasvupalvelut, systeemiset kokeilut, pilotointi ja demonstraatiot, lahjakkuus- ja inhimillinen pääoma näkökulma kehittämisessä, kansainvälinen yhteisoppiminen ja investoinnit) perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia? Esitetyt sisältökärjet ovat relevantteja ja vastaavia on tunnistettu myös seutustrategiassa. Samoin on esitettyjen toimintatapojen kanssa. Ohjelman toteuttaminen ja vaikutukset Onko maakuntaohjelman toteuttamismahdollisuudet tunnistettu ja kuvattu realistisesti ja ohjelman tavoitteiden kannalta uskottavasti? Toteuttamiskumppanuuksien moninaisuutta olisi voinut kuvata kattavammin. Mm. miten ohjelman odotetaan näkyvän ilmeisempien yhteistyötahojen omissa ohjelmissa ja toteutustoimenpiteissä. Tampereen kaupunkiseutu huolehtii omalta osaltaan ohjelman toteuttamisesta. Näemme hyväksi, että kuntien välinen yhteistyö myös muualla Pirkanmaalla syventyisi. Tuleekin harkita voidaanko ohjelmalla tukea seutuistumiskehitystä ja voimavarojen kokoamista laajemminkin maakunnassa. 18/23

19 Muut huomiot maakuntaohjelmasta ja sen valmistelusta (mm. ympäristöselostus)? Kaikkiaan on tunnistettu hyvin maakunnan toimintaympäristö ja esim. Tampereen kaupunkiseudun keskeinen vaikutus koko maakuntaan. Liitteet: - Maakuntaohjelman luonnos - Maakuntaohjelman ympäristöselostuksen luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella vastaamisen periaatteista ja että seutujohtaja voi antaa palautteen maakuntaohjelman luonnoksesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 19/23

20 144 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Rekrytointien tilannekatsaus. Ennakkotiedot elokuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-elo 2017 Muutos%, tammi-elo 2017 Muutos%, tammi-elo 2016 Työttömyys%, elokuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,5 % 1,2 % 9,3 12,4 Lempäälä ,6 % 0,8 % 8,4 11,6 Nokia ,2 % 0,1 % 10,6 14,1 Orivesi ,0 % -0,8 % 10,6 13,4 Pirkkala ,1 % 1,0 % 7,8 10,1 Tampere ,0 % 0,9 % 14,2 16,9 Vesilahti ,3 % -0,1 % 9,0 11,3 Ylöjärvi ,2 % 0,4 % 9,1 10,9 Kaupunkiseutu ,7 % 0,7 % 12,3 15,0 Kehyskunnat ,3 % 0,5 % 9,3 12,1 Turun seutu ,4 % 0,4 % 11,1 12,9 Helsingin seutu ,0 % 0,9 % 10,0 11,1 Oulun seutu ,3 % 13,2 15,7 Pirkanmaa ,4 % 0,5 % 11,8 14,6 Suomi ,1 % 0,2 % 7,5 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 20/23

21 21/23

22 145 SEURAAVAT KOKOUKSET , Tietohallinto/Tiedon johto Hallintosäännön delegointipykälät Työjärjestys Kuhmoisen kunnan yhteistyöaloite Lempäälän elinkeinopolitiikan katsaus Seutuperehdytysohjelma 8.9., PSHP:n ylijäämän palauttaminen Tampereen tukipalveluselvitys Seudullinen satamaverkko-selvitys Sisäisten vuokrien toimeksianto Varhaiskasvatuksen seudulliset käytännöt (ryhmäkoko ja subj.oik) Tiedoksi: rekrytilanne Vesilahden elinkeinopolitiikan katsaus 22.9., Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö Seudullisen viherverkkotyön työsuunnitelma Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio SST-ryhmän asettaminen 6.10., DNA-keskustelu Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma TA-lousarvio2018/keskustelu (SH ) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/2017 Vuoden 2018 kokousaikataulu Palaute maakuntaohjelmaan , peruttu 3.11., Teppo Rantanen/Tredu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys, luonnos lausunnoille Talousarvio/päätös (SH ) Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma , Riihimäki-Tampere tarveselvitys 1.12., /23

23 146 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo /23