Asemakaavan seurantalomake

Transkriptio

1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Kaavan nimi Petsamon ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 28,7291 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 28,7291 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,98 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 28, , ,01 28, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4, , ,03 4, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 23, , ,00 23, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 28, , ,01 28, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4, , ,03 4, RA 1, , ,02 1, RM 2, , ,03 2, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 23, , ,00 23, M 22, , ,00 22, MY 1,5854 6,6 0 1, W yhteensä

3 UUSIKAUPUNKI 895 Kukkainen 483 PETSAMON RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Petsamon tilan rantaa / /

4 1. Suunnittelualue Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu Kukkaisen kylän länsiosan etelärannalla Petsamo -nimisen tilan RN:o 1:31 ranta-alue sekä tilojen Virpkartenkari RN:o 1:70 ja Virpiranta RN:o 1:71 alueet. Suunnittelualueen kiinteistöt: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Rv todellinen m Kiinteistötunnus 1:31 Petsamo 20, :70 Virpkartenkari 2, :71 Virpiranta 6, Yhteensä 29, Ns. muunnettu rantaviiva on laskettu 50 metrin murtoviivalla ja vastarannan läheisyydestä johtuvalla muuntokertoimella (vastarannan etäisyys: alle 100 m, kerroin 0,5, vastaranta m, kerroin 0,75 ja etäisyys yli 200 m, kerroin on 1,00). Todellisen rantaviivan pituus on noin 1,98 km. Suunnittelualue sijaitsee noin 14 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Kaava-alue Suunnittelualueen sijainti 1: Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Avokallioita on tilan 1:70 pohjoisosan länsirannalla. Rannat ovat pääosin matalia, kallioisia ja kivikkoisia sekä osittain ruovikkoisia. Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys. Selvitys otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakennettu ympäristö Petsamo 1:31 tilan alueelle on rakennettu vuonna 1995 huvila (104 m 2 ) ja samana vuonna rantasauna (35 m 2 ). Puuvaja (15 m 2 ) ja venevaja (15 m 2 ) ovat valmistuneet vuonna Rakennettu yhteensä 169 m 2. Rakennuspaikkaa ei ole lohottu itsenäiseksi tilaksi. Virpkartenkari 1:70 tilan alueelle on rakennettu saunamökki (2003 / 26 m 2 ) ja vierasmaja (2005 / 11 m 2 ) sekä varastovaja (2005 / 5 m 2 ). Rakennettu yhteensä 42 m 2. Virpiranta 1:71 tilan alueelle on rakennettu vanha mökki (1972 / 47 m 2 ) ja talousrakennus (1970 / 11 m 2 ), yhteensä 58 m 2, sekä siitä noin 80 metrin päässä oleva toinen loma-asunto (1980 / 87 m 2 ) ja siihen laajennuksena porstua (2000 / 12 m 2 ). Talousrakennus (26 m 2 ) on valmistunut vuonna 1976 sekä siihen laajennus (17 m 2 ) vuonna 2000, yhteensä 142 m 2. Rakennuspaikkoja ei ole lohottu itsenäisiksi tiloiksi. Kummallakin lomarakennuksella on oma pihapiirinsä. Naapurustossa on rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40 % kokonaisrantaviivasta. Alue sisältyy Natura 2000 rantojensuojeluohjelmaan, Uudenkaupungin saaristo FI , maakuntakaavassa sl /6

5 Kaava-alue Ote maakuntakaavasta noin 1: Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan Suunnittelualue on yleiskaavassa osa-aluetta III, jolla loma-asuntorakentamisen mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Yleiskaavan selostuksen ja kaavamääräyksen mukaan Pyhämaalla ja keskeisellä alueella vuoden 1985 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Suunnittelualue on loma-asuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Alueelle voidaan sijoittaa ulkoilupolkuja. Alueen maisemaa tulee hoitaa niin, että ympäristön arvot säilyvät. Suunnittelualueelle on lisäksi osoitettu ulkoilureitti. Kaava-alue Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta noin 1: Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ja lähinaapurustossa ei ole vahvistettuja ranta-asemakaavoja. 3/6

6 Rakennusjärjestys voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Veneja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Tavoitteet Oikeusvaikutteinen Uudenkaupungin yleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan laatimista ja mitoitusta. Suunnittelussa otetaan huomioon rakennusjärjestyksen määrittelemä tulvauhka-alue. määräykset jätevesien käsittelystä. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Ranta-asemakaavan tavoitteet: Petsamon tilan 1:31 ranta-alueelle suunnitellaan yksi omarantainen matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-1), joka on jo rakennettu. Tilojen Virpkartenkari 1:70 ja Virpiranta 1:71 alueille suunnitellaan jo rakennettujen lomaasuntojen kohdille yhteensä kolme lomarakennuspaikkaa. Rakentamaton ranta-alue suunnitellaan maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Alueella on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, ja alueella saa rakentaa vain kartalla osoitetulla rakennusalalla. Virpkartenkarin rakentamaton alue suunnitellaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueella ei ole rakennusoikeutta. Ranta-asemakaava laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja lisäksi niin, että o suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. o turvataan luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston elinmahdollisuudet. o luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon ja ranta-alueille jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Rakentaminen tulee tukeutumaan olemassa olevaan rakenteeseen. 3. Laadittavat vaihtoehdot Maasto-olosuhteet ja kiinteistöjen omistukset rajaavat laadittavia vaihtoehtoja. 0-vaihtoehdon mukaan o ranta-asemakaavaa ei tehdä ja alueelle rakennetaan suunnittelemattomasti mahdollisilla poikkeamispäätöksillä. Yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyminen vaarantuisi. A-vaihtoehdon mukaan o o ranta-asemakaavalla suunnitellaan Petsamon tilan ranta-alueelle yksi omarantainen matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-1) sekä tilojen Virpkartenkari ja Virpiranta alueille yhteensä kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA-4). vaihtoehdossa turvataan yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyminen. 4. Arvioitavat vaikutukset Alueen luonnonympäristölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kaavan laatijan toimesta. Samoin arvioidaan maiseman muutokset mereltä katsoen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan kaavoituksessa. Alueelle on tehty luontokartoitus, joka otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijoittelun suunnittelussa. 4/6

7 5. Osalliset Osalliset ovat suunnittelualueen maanomistajat ja rajanaapurit sekä tärkeimmät viranomaiset: Maanomistaja Petsamo Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö / Auvo Heikkilä Virpkartenkari Urpo Kiistalan kp Virpiranta Urpo Kiistalan kp Naapurit Isokivi Jussi Lopmeri Syväranta Kyösti ja Outi Jääskeläinen Maannokk Pekka Lopmeri Meriluoto Jaakko Hannula Marianluoto Sakari Vuolanne Katavankari Veikko Vähätalo Kaukola Kauko Uusituvan kp / Hilkka Uusitupa Vähätalo Hemmo Helistölä Hankala I Into ja Toive Vähätupa Kallisranta Erkki Lehtovirta ja Leena Kallinen-Lehtovirta Birgitan puhti Pirjo Honkasalo Muut osallistujat Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Tuomo Knaapi ja Olli Mattila Liikennevirasto Vesiväylät 6. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä likimääräinen aikataulu (suluissa) Maanomistajat ilmoittavat kirjeellä kaupungille ranta-asemakaavan käynnistämisestä ja pyytävät kaupunginhallitusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin kaavoituksen vireillesaattamiseksi. (Tammikuu 2013) Kaupunki toimittaa tiedon kaavoitustyön aloittamisesta eli vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaikille osallisille kirjeitse ja ilmoittaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Osalliset saavat lausua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ja järjestetään tarvittaessa kaavaluonnoksen esittely sekä neuvottelu kaikkien osallisten kesken. (Helmi-maaliskuu 2013) Pidetään aloitus/viranomaisneuvottelu, johon kaavan laatija kutsuu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ja Uudenkaupungin kaupungin edustajat sekä maanomistajat. (Kesäkuu 2015) Kaava-aineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää. Osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaupunki ilmoittaa kaava-aineiston nähtävillä olosta kirjeitse kaikille osallisille ja kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunki pyytää kaavasta lausunnot eri viranomaisilta. (Syyskuu 2017) Valmis kaava-aineisto toimitetaan kaupungin viranomaisten käsittelyyn. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavaehdotuksesta. Tämän jälkeen kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi. (Marraskuu 2017) Kaava on lainvoimainen valitusajan jälkeen, kun siitä on vielä kuulutettu ja ilmoitettu em. sanomalehdissä. (Tammikuu 2018) 5/6

8 7. Yhteystiedot Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén puh Kaavan laatija dipl. ins. Pasi Lappalainen puh Nosto Consulting Oy, Eerikinkatu 4, TURKU Liitteenä: o Kartta kaavoitettavasta alueesta 1:5000 6/6

9

10

11

12

13

14

15 Sivu 1 / RAK1509 MUISTIO UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Petsamon ranta-asemakaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika , klo Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Tuomo Knaapi Varsinais-Suomen ELY-keskus Leena Arvela-Hellén Uudenkaupungin kaupunki Leena Vilen Uudenkaupungin kaupunki Auvo Heikkilä Maanomistajan edustaja Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy, kaavan laatija 1. Neuvottelun avaus Todettiin läsnäolijat. Päätettiin, että konsultti laatii muistion. 2. Ranta-asemakaavan laadinta, keskustelu Osallistujille on toimitettu ennen kokousta alkuperäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ), OAS:sta saadut mielipiteet, luontoselvitys, kantatilatarkastelu ja mitoituslaskelma ( ) sekä alustava kaavaluonnos ( ) Käytiin keskustelu osallistujille toimitetun aineiston pohjalta. Käydyn keskustelun perusteella kirjattiin seuraavia huomioitavia asioita: Kaupungin näkemyksen mukaan RA-rakennuspaikoilla rakennusoikeus voi olla maksimissaan rakennusjärjestyksen mukainen. Kaava-alueen luoteisosassa olevat karit, jotka kuuluvat tilaan Virpiranta 1:71, tulee ottaa mukaan kaavaan. Kaavaratkaisussa tulee huolehtia riittävästä vapaan rannan määrästä. Vaihtoehtona nähtiin, että on vain yksi hieman laajempi RMkorttelialue. Luontoselvitys on riittävä. Selvityksessä ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä olisi kaavatyön esteenä. Ohjeellisen ulkoilupolun merkitsemistä kaavakartalle harkitaan kaavatyön aikana. Poikkeaminen yleiskaavan mukaisesta kaavamerkinnästä RM-alueen osalta tulee perustella kaavaselostuksessa. Todettiin, että NOSTO CONSULTING OY GSM Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

16 Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 2 pääsääntöisesti muitakaan matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita ei ole merkitty yleiskaavaan, vaan maankäyttö on ratkaistu ranta-asemakaavalla. Päätettiin, että kaavahanke etenee kaavaluonnosvaiheeseen ja että kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 3. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo Pasi Lappalainen JAKELU Läsnäolijat Varsinais-Suomen liitto Maanomistajat

17 Nosto Consulting Oy Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma UUSIKAUPUNKI 483 KUKKAINEN päivitetty PETSAMON RANTA-ASEMAKAAVA Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 1:31 Petsamo , Kaavassa 1 RM (rakennettu) Petsamo 1:31 38, lay / km 4,2 lay ha / lay 12,8 ha Tod. rv. 0,950 km Muunnettu rv. (ilman läheisyyskertoimia) 0,870 km Vapaa ranta 0,585 km 67 % Yleiskaavan mitoitus osa-alue III: 4 lay / km 0,720 km 2,9 lay 1 lay / 3 ha 38,400 ha 12,8 lay Kaavassa / osa-alueella 3,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 60 % Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 1:70 Virpkartenkari , Kaavassa 1 RA (rakennettu) 1:71 Virpiranta , Kaavassa 2 RA (rakennettu) 1:70 + 1:71 8, lay / km 4,1 lay ha / lay 2,8 ha Tod. rv. 1,030 km Muunnettu rv. (ilman läheisyyskertoimia) 1,020 km Vapaa ranta 0,610 km 60 % Yleiskaavan mitoitus osa-alue III: 4 lay / km 0,740 km 3,0 lay 1 lay / 3 ha 8,521 ha 2,8 lay Kaavassa / osa-alueella 3,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 60 % Rv. m = Uudenkaupungin yleiskaavan mukainen mitoitusrantaviiva metreinä Lay = loma-asuntoyksikkö Uudenkaupungin yleiskaavan mitoitusrantaviivan laskemisessa käytetään vastarannan läheisyyskertoimina: - alle 100 m 0, m 0,75 - yli 200 m 1,00

18 - 1 - Sakari Hinneri Lumikontie Uusikaupunki sakari.hinneri@uusikaupunki.fi Uusikaupunki, Pyhämaan liitosalue, Kukainen: I. tilojen ja (Kiistala) luontokartoitus Yleistä: Kaava-alue on tyypillinen otos muutoin varsin lehtoisen Kukaisten kylän karua, Maanpäänä tunnettua länsiosaa. Karuuden vuoksi seudulla ei ole ollut peltoja, ei edes heinänurmia. Lehtomaisia metsämaita ei ole, ei edes merenrantalepikoita, kun merenrannat ovat joko kallioisia tai jyrkästi viettäviä kivisiä somerikkoja. Rannat siten soveltuvat hyvin virkistyskäyttöön, varsinkin kun ruokoa on niukalti, yleensä vain lahdenpoukamien perukoissa. Kaava-alue on varsin matalaa: vain neljännes maa-alasta yltää korkeuskäyrälle 3 m mpy. Korkein kohta on 5 m mpy; kyseisellä paikalla on alueen ensimmäinen vapaa-ajanasunto 1970-luvulta. Suojelukohteet: Kohdealueella on yksi luonnonarvoiltaan merkittävä kohde, nimittäin lummelampi, jolla on hyvin runsaslajinen nevareunus. Eteläosa lammesta kuuluu tilaan 1:128. Biotooppien (eliöyhteisöjen) kuvaus: A. Merenrannat: Lännen puolen aavaan rajoittuva merenranta on kallioista, paikoin ajosoran peittämää. Eteläpuolen Kalaloukkaana tunnetusta kluuvista kuuluu perukan soistuva rantaniitty tilaan 1:71. A.1. Pienialainen, mutta runsaslajinen merenrantaniitty aavan laitamalla, Virtkartaa vastapäätä. Kahden kallioriutan suojassa on kalliopohjalle kerrostunut meren tuomaa hiekansekaista ajosoraa, johon on sekoittunut myös liejua ja muuta eloperäistä ainesta. Kasvilajistossa mm. rannikki, merisuolakko, rantavuohennokka, pikkuaho-orvokki, iso- ja pikkurantasappi, suolasänkiö, nyylähaarikko, meriasteri, suolasolmukki sekä heinistä pohjanpunata, rantajuolavehnä ja pohjanlahdenlauha. Kallioriutoilla kasvavat mm. punakoiso, pietaryrtti, poimuhierakka ja rantatädyke. - Niityn ja leppäreunuksen vaihettumassa tyrnipensastoa, jonka kenttäkeroksessa mm. pensaikkotatar. (kuva 1.) A.2. Rakkolevähumuksen lannoittama rantaniitty Virtkartan ajosorakannaksella: meren voimat muokkaavat kannaksen niittykasvillisuutta aiheuttaen samalla eroosioaukkoja kasvipeitteen. Vakiintuneessa kasvipeitteessä kookkaita lajeja kuten meripautki, pietaryrtti, merivirmajuuri, mesiangervo, ruokonata, kun taas erodoituneissa kohdissa rannikin, suolasänkiön, ja meriasterin kaltaisia pienempiä ruohokasveja. A.3. Soistunut rantaniitty hyllyvällä maatumalla Kalaloukkaan perukassa: heinälajeja ovat luhtakastikka, luhtarölli, rönsyrölli ja nurmilauha, saroista merkittävin on hirssisara sekä ruohoista rätvänä, suoputki ja suo-orvokki. Niitty jatkuu tilan 1:31 puolelle.

19 - 2 - B. Makean veden rannat: B.1. Makeavetinen, nevalaiteinen lampi (0,5 m mpy) kaava-alueen etelälaidalla on pohjoispäästään kaava-aluetta. Lammen monilajisen rantanevan lajeja ovat luhtavilla, tupasvilla, raate, kurjenjalka, pyöreälehtikihokki, pitkälehtikihokki, isokarpalo, suoputki, jouhivihvilä, pullosara, harmaasara ja rantayrtti. Rantavedessä kasvavat rantaluikka, pikkupalpakko, isovesiherne sekä syvemmällä pohjanlumme ja uistinvita. - Kyseessä on nimenomaan merenulapan tuntumassa merkittävä suojelukohde. C. Metsät: C.1. Virtkartan ikimännikkö käsittää hyvin mereisen sijainnin huomioon ottaen poikkeuksellisen järeitä, iäkkäitä mäntyjä, jotka purjelaivakaudella olivat varsinaisten kummelien ohella luontaisia merimerkkejä Vanhan Pohjanlahdenväylän varrella. Lyökin luotsit pitivät huolta puiden säilymisestä samaan tapaan kuin Lyökistä etelään olevalla Tallholmilla (Veitholmilla). - Mäntyjen alla maanpohjaa peittävät metsälauhaheinikkö ja mustikan varvikko. Suojarannalla on tyrnivyöhyke ja yksittäisiä tervaleppiä. (kuva 2.) Kaava-alueen pohjoislaidalla vallitsevat kalliopohjaiset männiköt, joiden painanteissa on yleisesti pikkusoistumia kuten nevoja (harmaasara, jokapaikansara, luhtavilla, jouhivihvilä) tai rämeitä (juolukka, variksenmarja). Sen sijaan eteläosissa Virtkartan kannakselta Kalaloukkaalle (1 2 m mpy) on kuusivaltaista MT-metsää, joka lummelammen pohjoispuolella on osoittaa metsäkortekorven piirteitä: nimilajin lajistossa metsäimarre, korpiimarre, riidenlieko, käenkaali ja suo-orvokki. Vapaa-ajan asunnon pihapiiriin on jo 1970-luvulla istutettu ulkolaisia puulajeja kuten euroopan- ja siperianlehtikuusia

20 - 3 - Tilan (Metsänomistajien liitto) luontoselvitys Yleistä: Kaava-alue on ollut asumatonta metsäseutua, jonka itäreuna Pajanokan tiestä alkaen on ennen ollut osa Kukaisten talojen laajaa Ukonpuhdin hakamaatyyppistä metsälaidunta. Nyt tämä koivuvaltainen alue, josta kieleke ulottui Kalaloukkaaperän suuntaan, kasvaa pääosin kuusikkoa. Korkeustasolta 7 m mpy alkaen metsä on mäntyvaltaista, joka muuttuu 10 m korkeudella kalliopohjaiseksi karukkomänniköksi, paikoin lähes puuttomaksi kallioksi. Vaihtelua metsäkuvaan tuovat sekapuustoiset korpimetsät kallioiden välisissä notkoissa sekä tervaleppävaltaisina merenrannalla. Ainoa puuton suoalue on Isosuo, jonka eteläosa kuuluu kaava-alueeseen. Meriympäristössä arvokas alue on lajissaan harvinaisen puhdaspiirteinen kluuvi (< glo) Kalaloukkaanperä, joka vuosisadan lopulla on jo mitä ilmeisemmin eristyy makeavetiseksi kluuvijärveksi. Kaava-alueen eteläpuolinen Ukonpuhti nimestään huolimatta on tyypillinen flada, koska sillä on kaksi salmiyhteyttä varsinaiselle merelle, nimittäin Selkämereen ja (altaan) Kaskistenaukkoon. Suojelukohteet: Kalaloukkaanperä on ls-lain ja EU:n Itämeri-normiston mukainen arvokas Itämeren erikoispiirrettä edustava elinympäristötyyppi, lisäksi lajissaan puhdaspiirteinen. Koillisrannan merenrantaniitty on hyvin monimuotoinen sekä ekologisesti että lajistoltaan. Isosuo on poikkeuksellisen hyvin säilynyt neva-alue, jonka laiteella on lisäksi monilajista korpikasvillisuutta. Kalliomäki alueen pohjoisosassa. Biotooppien (elinympäristöjen) kuvaus: A. Merenrannat: A.1. Merenranta Pajanokasta Käärmeniemen takaisen lahdenpoukaman perukkaan on kallioja kivikkorantaa, jolla karusta yleisilmeestään huolimatta on hyvin moninainen merenrantakasvien (suolakkokasvien) lajisto, yhteensä 24 lajia tuli vastaan (mm. meriasteri, merisuolake, iso- ja pikkurantasappi, nyylähaarikko ja meriputki). A.2. Kalaloukkaanperän merenrantaniitty alkaa kapeana nauhana tervalepikon ja ruoikkovyöhykkeen (myös sinikaisla) välissä, mutta perukkaa kohti laajenee 7 8 m leveäksi monilajiseksi niityksi. Alkukapeikossa, jossa maapohja on kivistä ajohiekkaa, niityn peruslajistoa ovat kookas ruokonata ja lähellä vesirajaa maata suikertava ränsyrölli. Leveällä, humuspeitteisellä niityllä heinikkö koostuu pohjanpunanadasta, luhtakastikasta, hirssisarasta ja suolavihvilästä, kivennäismaapaljastumilla myös sirohernesarasta. Ruoholajistosta mainittakoon monivuotiset käärmeenkieli, merisuolake, meriasteri, rannikki, meriratamo sekä yksivuotiset iso- ja pikkurantasappi, suolasänkiö ja ahopellava. Niityn yläosassa, jonne kasvukauden aikana merivesi hyvin harvoin yltää, lajisto vaihtuu käsittäen mm. seuraavat lajit: heininä hina, niittymaarianheinä ja matalanurmikka sekä ruohoina vilukko, pikkuahoorvokki, ketohanhikki ja syysmaitiainen. - Merenrantaniitty on ja monimuotoisuudessaan merkittävä suojelukohde, jonka merkitystä korostaa sijainti edustavan kluuvin äärellä. - Raja tilaan epäselvä. (kuvat 3. ja 4.)

21 - 4 - B. Suot: Kohdealueen keskisellä kallioselänteellä on painanteissa pieniä rämeitä lajistonaan juolukka, variksenmarja, pursu, harmaasara, tupasvilla ja kangasrahkasammal. B.1. Ainoa avosuo on Isosuo (7 m mpy), joka upottavalta keskustaltaan on lyhytkortista nevaa, jonka vallitsevaa lajistoa ovat tupasvilla, rimpisilmäkkeissä myös luhtavilla tai pullosara sekä aivan kaava-alueen pohjoisrajalla raate ja valkopiirtoheinä. Moninaisesta sammallajistosta mainittakoon silmäkkeiden hapra- ja kuljunrahkasammal ja umpeutuneiden alojen sara- ja rämerahkasammal sekä suolaiteen puna- ja rusorahkasammal. Neva vaihettuu vähitellen hieskoivua kasvavaksi korpireunukseksi, jonka kenttäkerroksessa on korpisuuden ilmentäjien (metsäkorte, hilla, kurjenjalka, korpirahkasammal, korpikarhunsammal) ohella niittymäisyyttä (harmaa- ja tähtisara) sekä paikoin orastavaa rämeeksi kehittymistä (pursu, juolukka). Reunuksen yläosassa on ympäristön kohoumilta tulevia sadevesijuotteita, joita peittävät huopasuonisammalen koristeelliset kasvustot. Varsinaisen Isosuon ja tien välissä on notkelmia, joissa on jopa raatetta kasvavia pikkunevoja. Isosuo on luonnontilaisuudessaan suojelun arvoinen suoalue. (kuva 5.) C. Havumetsät: C.1. Puolukkatyypin (VT) männiköt ovat puustoltaan (painanteissa myös koivuja ja kuusia) ja kenttäkerrokseltaan vaihtelevia, sillä puolukan sijasta ohuella irtaimella maalla kalliomaastossa valorinteillä on kanervikkoa, varjossa variksenmarjaa sekä alavassa maastossa mustikan ohella ruohostoa (oravanmarja, metsätähti, kangasmaitikka) ja heinäisyyttä (metsälauha, hietakastikka, virnasara) viestittäen entisestä ekstensiivisestä nuoren karjan laiduntamisesta. Pajaniemen tien tuntumassa kasvaa merta karttava mäntykukka, ainoalla (?) Pyhämaan kasvupaikallaan. (kuva 6.) C.2. Mustikkatyypin (MT) kuusivaltaisia metsiä on eniten Pajaniemen ja Kalaloukkaanperän teiden risteyksen ympärille sekä jälkimmäisen tien varrelle. Kenttäkerroksessa on monimuotoisuutta: MT-metsän sisällä (varsinkin kalliorinteiden alla) on OMT:n (lehtomaisen kangasmetsän) -laikkuja: metsäalvejuuri, metsäimarre, sananjalka, vanamo, käenkaali ja oravanmarja. (kuva 7.) C. 3. Ruoho- ja heinäkorpi (RhK) on ollut kahdessa alueen luoteisosan notkelmassa, mutta molemmat ovat ojitusten vuoksi muuntuneet karumpaan suuntaan: läntinen on nykyisin pääosin metsäkortekorpea, jossa nimilajin ohella kookasta mustikkaa ja riidenliekoa sekä pohjalla korpikarhunsammalta, kun taas itäinen on muuttumassa OMT-metsäksi (vrt. edellä), jossa kenttäkerroksessa kasvavat metsäalvejuuri, käenkaali, oravanmarja ja korpisuuden osoittajana lähinnä vain korpikastikka. Ojituksen jälkeen molemmilla paikoilla puustoon on tullut runsaasti koivuja. C. 4. Tervaleppäkorpi tavataan Kalaloukkaanperän koillisrannalla, missä kivennäismaapohjainen rantaniitty vaihettuu soistuneeksi umpeenkasvualaksi. Paikoin maaperä on liejuista, jolloin tervaleppä ja hieskoivu kasvavat kumpareilla mm. punakoison kera, liejukoissa kasvavat keltakurjenmiekka, rantayrtti, suo-ohdake, suoputki, terttualpi, suoorvokki, pikkupalpakko sekä okarahkasammal ja luhtakuirisammal. Ylempänä kivennäismaalla on varsinaista ruoho- ja heinäkorpea (RhK), missä tervaleppien katveessa tavataan mm. korpikastikka, tähtisara, metsäkorte, ranta-alpi, mesiangervo ja rönsyleinkki. Kartalla molemmat tyypit yhdistetty RhK-merkillä.

22 - 5 - D. Kalliot: Korkeuskäyrän 10 m mpy yläpuolella kalliopinnoilla on niin niukalti irtainta maata, jotta mänty voisi kasvaa normaalirunkoiseksi, vaan jää ns. käkkyrämännyksi (< 6 m), jonka monihaaraisen latvuksen leveys on suurempi kuin puun pituus. Myös varvikko koostuu mäntyjen ympärillä olevista laikuista. Sadevettä keräävissä kalliopainanteissa on variksenmarjan ja juolukan kasvustoja. Myös kangasrahkasammal muodostaa omia punavoittoisesti kirjavia, jopa 30 cm paksuja tyynymäisiä kasvustoja. Parissa paikassa on ns. kynttelikkökuusia, kun nuoren puun runko on keloutunut, mutta alaoksat ovat juurtuneet sammalikkoon ja sen jälkeen kärjistään kohonneet lyhyiksi valerungoiksi. Muutama mattokuusi on syntynyt, kun yksi tai muutama alaoksa on jatkanut maanmyötäistä kasvuaan pyrkimättä kohoamaan ylöspäin. Kohdealueen keskellä, osin rajan pohjoispuolelle on kalliomäki (D.1), jolla edellä mainitut piirteet esiintyvät, minkä lisäksi tavataan palleroporonjäkälän kasvustoja harmaa-, valko- ja okaporon-jäkälän ohella sekä kalliotierasammalen mattokasvustoja. Kyseessä on ls- ja metsälain kriteerien mukaan suojeltava kallioalue. (kuva 8.) Alueelle tehtiin kesällä 2011 maanomistajan toimesta luontopolku, jossa edellä esitetyt arvokkaat luontokohteet ovat rastipaikkoina.

23 - 6 - Kuva 1. Kiistala: rantaniitty + riutat Kuva 2. Kiistala: Virtkartan kärkiosa

24 - 7 - Kuva 3. Kalaloukkaanperä: rantaniitty Kuva 4. Kalaloukkaanperä: eteläosa, kluuvin supistuva salmiyhteys näkyy

25 - 8 - Kuva 5. Isosuo Kuva 6. VT-metsä Pajanokan tien itäpuolella

26 - 9 - Kuva 7. MT-metsä Pajanokan ja Käärmeniemen välissä Kuva 8. Suojeltava kalliomäki

27 - 10 -

28

29

30

31

32

33

34 Uudenkaupungin kaupunki PETSAMON RANTA-ASEMAKAAVA HAVAINNEKUVA 1: