KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 261-RAK1610 SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio Nosto Consulting Oy

2 Nosto Consulting Oy 2 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö ja maisema... 5 Rakennettu ympäristö... 5 Muinaismuistot... 5 Maanomistus Suunnittelutilanne... 5 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet... 5 Maakuntakaava... 6 Yleiskaava ja asemakaava... 7 Rakennusjärjestys... 7 Kantakiinteistöselvitys... 7 Luontoselvitys... 8 Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus... 13

3 Nosto Consulting Oy 3 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun muistio 5) Emätilatarkastelu 6) Luontoselvitykset 7) Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta 8) Kaavan laatijan vastine luonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos Käsitelty Salon kaupunkikehityslautakunnassa Kaavaehdotus Käsitelty Salon kaupunkikehityslautakunnassa pp.kk.2018 nn

4 Nosto Consulting Oy 4 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee: Kiinteistöjä Jyrkkälä, Jarila ja Korvanmetsä sekä osaa kiinteistöstä Linnanmäki. Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 1-3 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan laadinnasta vastaa dipl.ins. Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Turku). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet 1.2. Kaava-alueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava-alue sijaitsee Salon Perttelissä Koirajärven ja Pernjoen ranta-alueilla noin 13 kilometrin päässä Salon keskustasta. Kaava-alueen sijainti on esitetty kartalla osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2). Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle kantatilatarkastelun mahdollistama määrä loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Toteutuessaan ranta-asemakaavalla ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

5 Nosto Consulting Oy 5 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 86 hehtaaria. Kaava-alueella on todellista rantaviivaa yhteensä noin metriä ja mitoitusrantaviivaa noin metriä. Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue on pääosin metsämaata. Kaava-alue on maastoltaan vaihtelevaa, ja alueella on myös jyrkkäpiirteisiä jyrkänteitä. Jyrkkälän ja Linnanmäen tilojen ranta-alueella on laaja Haukkakorvensuo. Suurin osa Jyrkkälän ja Linnanmäen tilojen alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kallioalueeseen (lähde: Salon kaupungin karttapalvelu, ). Suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Maanomistus 2.2. Suunnittelutilanne Kaava-alue on rakentamaton. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) Päätöksellä valtioneuvosto korvasi valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Kaavahanketta koskevat uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ainakin seuraavat:

6 Nosto Consulting Oy 6 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Maakuntakaava Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Salon Seudun maakuntakaavan Kaava-alueen sijainti maakuntakaavassa: Lähde: Maakuntakaavakartta Suunnittelualue on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualueella ei ole muita aluevarauksia maakuntakaavassa. Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan vyöhykkeeseen 4, eli 2 3 lay/km ja vapaan rannan osuus 50 % kokonaisrantaviivasta.

7 Nosto Consulting Oy 7 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava on hyväksytty , ja maakuntahallitus on päätöksellään määrännyt kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaava ja asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Rakennusjärjestys Salon kaupungissa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alin rakentamiskorkeus merialueilla vähintään 2,3 metriä ja järvialueilla 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Lain (MRL 14 4 mom.) mukaan rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Kantakiinteistötarkastelun (Emäkiinteistöselvitys, liite 5) perusteella kiinteistöt Korva I (rek ) ja Korva (rek ) on yhdistetty kiinteistöksi Kiinteistö on ns. emäkiinteistö/emätila.

8 Nosto Consulting Oy 8 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Luontoselvitys Emäkiinteistön alueella on rantaviivaa noin metriä ja mitoitusrantaviivaa noin metriä. Emäkiinteistön alueella tällä hetkellä toteutunut rakennusoikeus on 8 loma-asuntoyksikköä (lay) eli noin 3,3 lay/km. Emäkiinteistön rakennusoikeus on maakuntakaavan loma-asutuksen mitoitusta osoittavan osa-alueen 3 mukaan 2 3 lay/km. Suunnittelualueelta on laadittu luontoselvitykset kevään ja kesän 2017 aikana sekä täydentävät selvitykset kevään ja kesän 2018 aikana (liite 6). Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Alueilta laadittiin linnusto-, viitasammakko-, liito-orava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Haukkakorvenmäki Haukkakorvenmäkeä koskevan selvityksen perusteella kaava-alueen länsiosassa Haukkakorvenmäen ympäristössä on luonnontilaisia kallioalueita, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kallioalueet ovat selvityksen mukaan hyvin tyypillisiä luontotyyppejä Lounais-Suomessa. Kaava-alueella on lisäksi yli kymmenen metriä korkeita jyrkänteitä, jotka ovat vastaavasti metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luonnontilaiset kallioalueet ja -jyrkänteet tulee säilyttää, eikä niiltä tule ottaa maa-ainesta. Haukkakorvenmäen länsipuolella on käenkaali-oravanmarjatyypin keskiravinteista lehtoa. Selvityksen mukaan lehto ei ole luonnontilaista vaan sen kaltaista. Puusto on tasaikäistä ja sitä on harvennettu, ja alueella on myös metsäkoneiden jättämiä ajouria. Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Lehdossa voidaan jatkossa suorittaa varovaisia hoitotoimenpiteitä niin, että kuviolla suositaan lehtipuita. Hoitotoimenpiteet tulee tehdä talvisaikaan, jolloin maahan jäisi mahdollisimman vähän koneiden ajouria. Maanpintaa ei saa käsitellä. Haukkakorvensuo on pääasiassa avoluhtaa (saraluhta) ja lähempänä metsäautotietä, joka kulkee suon ja kalliojyrkänteen välissä, on pensaikkoluhtaa. Alueella on myös pieniä avovesilampareita, joissa on ruskosammakoiden kutualuetta. Luhtakasvillisuus vaihettuu vesikasvillisuuteen ja reunassa on ruovikkoa. Luhdat ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Pikkuhiljaa luhta tulee muuttumaan nevaksi.

9 Nosto Consulting Oy 9 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Haukkakorvenmäen pohjoispuolella on pieni lähde, jonka välitön lähiympäristö on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Vesilain mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Lähteen välitön ympäristö tulee säilyttää luonnontilaisena pienilmaston säilymisen vuoksi. Alueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltavia kasvilajeja. Myöskään Suomen vastuulajeja ei löydetty. Suunnittelualueen pohjoisosassa kasvaa selvityksen mukaan isoja haapoja, ja alueen metsä on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Myös suunnittelualueen lehto on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Alueelta ei kuitenkaan löydetty merkkejä liito-oravasta. Haukkakorvensuon ja suunnittelualueen pohjoisosan rannan rajalla olevassa ruovikossa pesii pajusirkku, joka on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji. Haukkakorvensuolla havaittiin pesivä niittykirvinen, joka on silmälläpidettävä laji. Suunnittelualueella pesii lisäksi leppälintu, joka on Suomen vastuulaji sekä pyy ja kehrääjä, jotka ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Myös suunnittelualueen läheisyydessä pesinyt rantasipi on Suomen vastuulaji. Alueellisesti uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Haukkakorvenmäen ympäristössä havaittiin pohjanlepakoita sekä korvayökkö. Kaava-alueen pohjoisosassa olevalla metsäalueella sekä kalliojyrkänteen kupeessa kulkevalla metsäautotiellä havaittiin lepakoiden saalistusaluetta. Korkean kalliojyrkänteen halkeamissa on lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja. Haukkakorvenmäen itäosassa oleva alue luokitellaan ruokailualueeksi eli luokkaan II, jolloin se tulee huomioida maankäytössä. Lehtoalueella havaittiin lisäksi kaksi pohjanlepakkoa kuten myös tielinjalla. Haukkakorvenmäen kallioalueelta löytyi kalliohalkeamia, joissa lepakot pystyvät olemaan päivisin suojassa sekä myös lisääntymään. Alue luokitellaan luokkaan I, joka tarkoittaa lisääntymispaikkaa. Kallioalueet tulee säilyttää, eikä niiltä tule ottaa maa-ainesta. Selvityksessä havaittiin viitasammakoiden soidinpaikka Haukkakorvensuon edustalla olevassa ruovikossa. Alue on kaava-alueen ulkopuolella. Koirajärvensaari Koirajärvensaarta koskevan selvityksen mukaan alueella esiintyy käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta keskiravinteista lehtoa.

10 Nosto Consulting Oy 10 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Alueella on myös kalliometsää, joka on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja kasvilajeja. Koirajärvensaarella on haavikkoa, joka on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Alueella ei havaittu myöskään viitasammakoiden soidinta. Alueella havaittiin töyhtötiainen, joka on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut lintulaji sekä teeri, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin ja on myös Suomen vastuulaji. Teerien soidinaluetta havaittiin laajalta yhtenäiseltä kallionlakialueelta. Selvityksen mukaan on suositeltavaa, että teerien soidinpaikan välittömään läheisyyteen ei rakennettaisi tietä, jotta soidin ei häiriintyisi. Alueella pesivä kangaskiuru on lisäksi uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji sekä lintudirektiivin I-liitteen laji. Alueella havaittiin myös pyy sekä kehrääjä, jotka ovat niin ikään lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Alueella ruokaileva isokäpylintu on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Alueellisesti uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Alueen pohjois- sekä eteläosassa havaittiin pohjanlepakoita saalistamassa metsäautoteiden yläpuolella. Alueen luoteisosassa kallioalueen länsilaidassa sekä muuallakin lähialueilla on kallioalueita, joissa on lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja. Alueen lähistöllä on useita kesäasuntoja, joiden välikatolla lepakot saattavat olla päivisin. Luontoselvityksessä esitetyt lepakoiden käyttämät ruokailualueet luokitellaan luokkaan II, eli alue tulee huomioida maankäytössä. Pohjanlepakon ruokailualue tulisi säilyttää suojaisana. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Kaavan pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa rantaasemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Kartan mittakaava on 1:2000. Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

11 Nosto Consulting Oy 11 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty suunnittelualueen maanomistajan aloitteesta Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (muistio liitteessä 4). (TÄYDENNETÄÄN TARVITTAESSA KAAVATYÖN AIKANA) Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) (liite 2). Ranta-asemakaavan vireilletulosta on päätetty Salon kaupunginhallituksen kokouksessa Kaavan vireilletulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja Salon Seudun Sanomissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Salon kaupunkikehityslautakunta on käsitellyt päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan Kaupunkikehityslautakunta totesi seuraavaa: Kaupunkisuunnittelu ei tässä yhteydessä ota vielä kantaa kaavoittajan esittämään mitoitukseen tai sen laskentatapaan, mutta emätilan kokonaismitoitus vaikuttaa kuitenkin suurelta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kokonaisuutena aiemman lupa- ja kaavoituskäytännön vuoksi Pernjärven vesistössä vapaiden rantojen osuus on jäänyt huomattavan pieneksi ja samalla järven kokonaistehokkuus on noussut varsin korkeaksi, koska vesistössä mökkirakentaminen on ollut voimakasta jo ennen rantarakentamisen säätelyn alkamista 1950-luvulla. Mitoitustarkastelussa on joka tapauksessa lähdettävä siitä, että vertailu tapahtuu koko ns. emätila huomioon ottaen. Ennen kaavaehdotuksen laatimista kaavoittajaa pyydetään

12 Nosto Consulting Oy 12 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Kaavaehdotus esittämään kartalla, miten mitoitusrantaviiva on laskettu koko emätilan osalta. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana saatiin viisi mielipidettä osallisilta. Luonnoksesta saatiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais- Suomen liitolta sekä Salon kaupungin ympäristönsuojelulta (mielipiteet ja lausunnot liitteenä 7. Kaavan laatijan vastine mielipiteisiin ja lausuntoihin on liitteenä 8. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä muiden kommenttien ja laadittujen selvitysten perusteella kaavaluonnosta on kehitetty edelleen. Mitoitusrantaviivojen laskentatavat on esitetty kartalla kaavaselostuksen sivuilla Salon kaupunkikehityslautakunta on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)

13 Nosto Consulting Oy 13 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on noin 86,2 hehtaaria. Kaava-alueelle on osoitettu viisi yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-1), pinta-alaltaan yhteensä 4,0 ha eli noin 4,7 % kaava-alueesta. Rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta (M-1 ja MY) on osoitettu noin 82,2 ha eli noin 95,3 % kaavaalueesta. Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Kaava-alueella on todellista rantaviivaa yhteensä noin metriä ja mitoitusrantaviivaa noin metriä. Kaava-alue kuuluu maakuntakaavassa loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan vyöhykkeeseen 4, eli 2 3 lay/km ja vapaan rannan osuus 50 % kokonaisrantaviivasta. Kaava-alueen mitoitusrantaviivojen laskentatavat kartalla:

14 Nosto Consulting Oy 14 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Viime vuosina kaava-alueen lähialueella on käytetty tyypillisesti mitoituksena 5 7 lay/km. Vertailutietona viitataan vuonna 2000 laadittuun Kiskon oikeusvaikutteiseen rantaosayleiskaavaan, jossa isojen järvien osalta mitoituksena on käytetty 7 lay/km (I-vyöhyke) ja isojen järvien kapeilla (alle 200 metriä) niemissä, lahdissa ja salmissa sekä keskikokoisissa järvissä 5 lay/km (II-vyöhyke). Osayleiskaavassa mitoitusperiaatetta ei ole sovellettu ranta-alueen ympärivuotiseen asumiseen (AO ja AM), vaan ne on osoitettu kaavassa vahvistuneen loma-asuntorakentamismitoituksen lisäksi. Korvanmetsän ranta-asemakaavassa on päädytty käyttämään emätilasta muodostettujen kiinteistöjen välillä laskennallisena mitoituksena 5 lay/km, joka vastaa Kiskon rantaosayleiskaavassa vastaavissa kapeissa salmissa käytettyä mitoituslukua. Mitoitusta voidaan pitää kohtuullisena, ja sillä varmistetaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu Salon kaupungin alueella. Kun kaavaratkaisussa on osoitettu suunnittelualueelle viisi RA-rakennuspaikkaa 1,57 kilometrin rantaviivan osalle, kaavan sisäiseksi mitoitukseksi muodostuu noin 3,2 lay/km ja rakentamisesta vapaata rantaa jää noin metriä (noin 70 %). Koko emätilan alueella mitoitukseksi muodostuu 5,6 lay/km ja vapaata rantaa jää metriä (53 %). Emätilan vapaa yhtenäinen ranta on merkittäviltä osin suunnittelualueella. Kaavan mitoitukselliset lähtökohdat perustuvat kaupungin tahtotilaan.

15 Nosto Consulting Oy 15 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Kaava-alueen vapaan rantaviivan määrä karttaesityksinä:

16 Nosto Consulting Oy 16 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Palvelut Kerrosalat Ranta-asemakaavassa on osoitettu viisi loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-1), joille on kullekin osoitettu rakennusoikeutta enintään 180 k-m². Kaavassa on siten osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 900 k-m². Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin kahdeksan kilometrin päässä Muurlassa, noin kahdeksan kilometrin päässä Perttelissä sekä noin 13 kilometrin päässä Salon keskustassa Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3. Aluevaraukset Korttelialueet Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Korttelit 1-3 Maa- ja metsätalousalueet

17 Nosto Consulting Oy 17 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta. Yhdyskuntarakenne Kaava lisää loma-asutusta alueella vähäisissä määrin. Kaavalla ei hajauteta yhdyskuntarakennetta. Kaava-alueen läheisen Syväjärven rannat ovat jo rakentuneet tiiviisti. Naapurialueilla on pääasiassa loma-asutusta. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava-alue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää liikenteen määrää merkittävästi. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja eikä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Virkistys Kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Kaavalla turvataan yhtenäisen vapaan rannan säilyminen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto.

18 Nosto Consulting Oy 18 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Kaavamääräyksillä on varmistettu uudisrakentamisen sopeutuminen maisemaan. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua maisemaan muodoltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan sekä väritykseltään. Rakennuspaikoilla tulee lisäksi säilyttää rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin. Kaavaratkaisusta ei siten arvioida aiheutuvan erityisiä haitallisia vaikutuksia alueen maisemarakenteeseen. Kaava-alueelta laadittujen luontoselvitysten perusteella kaava-alueella on kaksi käenkaali-oravanmarjatyypin keskiravinteista lehtoaluetta, yli kymmenen metriä korkeita jyrkänteitä sekä luonnontilaisia kallioalueita, jotka ovat kaikki metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaava-alueella on lisäksi pieni lähde, jonka välitön lähiympäristö on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnontilaiset kallioalueet ja -jyrkänteet tulee säilyttää, eikä niiltä tule ottaa maa-ainesta. Kallioalueet ovat kuitenkin Lounais-Suomessa hyvin tyypillisiä, eikä niitä ole tarpeen osoittaa kaavassa erikseen säilytettäviksi. Lehdot, jyrkänteet sekä lähde on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviksi alueiksi (luo-1, luo-2 ja luo-3). Kaavassa on esitetty kohteiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi tarpeelliset kaavamääräykset. Haukkakorvensuon alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä luontoarvoja (MY). Alueen erityiset luontoarvot on huomioitu kaavassa. Kaavakartalla on huomioitu keskeiset lepakoiden ruokailu- ja lisääntymisalueet osoittamalla osa alueista luonnontilaisena säilytettäviksi alueen osiksi ja osa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä luontoarvoja (MY). Lepakoiden ruokailu- ja lisääntymisalueina toimivat kalliojyrkänteet on lisäksi osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviksi alueiksi. Maaja metsätalousalueen (M-1) kaavamääräyksessä edellytetään lisäksi, että alueella tulee säilyttää riittävästi puustoa lepakoiden ruokailualueiden turvaamiseksi. Kaavaratkaisulla on siten varmistettu lepakoiden tärkeimpien ruokailu- ja lisääntymisalueiden säilyminen alueella. Kaavaratkaisulla on varmistettu kaava-alueen erityisten luontoarvojen ja lajien säilyminen jatkossakin. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon.

19 Nosto Consulting Oy 19 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle Ympäristön häiriötekijät Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista ja maaston muotoja.

20 Nosto Consulting Oy 20 (20) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Kaavaselostus (Ehdotus), versio Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan toteuttamisesta omistamallaan maa-alueella. Alueen toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota laadukkaan ympäristön toteuttamiseen. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Salon kaupunki. Turussa Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.

21 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 734 Salo Täyttämispvm Kaavan nimi Korvanmetsän ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 86,2194 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 86,2194 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,66 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 5 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 5 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 86, , ,00 86, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,0218 4, ,02 4, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 82, ,3 82,1976 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

22 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 86, , ,00 86, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,0218 4, ,02 4, RA 4, , ,02 4, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 82, ,3 82,1976 M 79, ,0 79,7343 MY 2,4633 3,0 2,4633 W yhteensä

23 261-RAK1610 SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nosto Consulting Oy

24 Nosto Consulting Oy 2 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös perustiedot kaava-alueesta. 1. Suunnittelualue Tunnistetiedot Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat kiinteistöt Jyrkkälä, Jarila ja Korvanmetsä sekä osa kiinteistöstä Linnanmäki. RN:o Nimi Pinta-ala ha Mitoitusrantaviiva m Kiinteistötunnus 9:29 9:28 Linnanmäki (osa) Jyrkkälä noin 37,0 7, :27 Jarila 0, :26 Korvanmetsä 40, Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 86 hehtaaria. Kaava-alueella on todellista rantaviivaa yhteensä noin metriä ja mitoitusrantaviivaa noin metriä. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Salon Perttelissä Koirajärven ja Pernjoen ranta-alueilla noin 13 kilometrin päässä Salon keskustasta. Kaava-alueen sijainti kartalla: Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja

25 Nosto Consulting Oy 3 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueen ohjeelliset rajaukset: Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja

26 Nosto Consulting Oy 4 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alue ilmakuvissa: Lähde: Kiinteistötietopalvelu, karttaote. MML Lähde: Kiinteistötietopalvelu, karttaote. MML

27 Nosto Consulting Oy 5 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 2.1 Lähtökohdat Luonnonympäristö Kaava-alue on pääosin metsämaata. Kaava-alue on maastoltaan vaihtelevaa, ja alueella on myös jyrkkäpiirteisiä jyrkänteitä. Jyrkkälän ja Linnanmäen tilojen ranta-alueella on laaja Haukkakorvensuo. Suurin osa Jyrkkälän ja Linnanmäen tilojen alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kallioalueeseen (lähde: Salon kaupungin karttapalvelu, ). Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämistä ja vuonna 2008 tarkastamista valtakunnallisista maankäyttötavoitteista kaava-aluetta voi sanoa koskevan kohdan 4.4 erityistavoite loma-asutuksen suunnittelusta, jonka mukaan alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Salon seudun maakuntakaavan Kaava-alueen sijainti maakuntakaavassa: Lähde: Maakuntakaavakartta

28 Nosto Consulting Oy 6 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualueella ei ole muita aluevarauksia maakuntakaavassa. Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan vyöhykkeeseen 4, eli 2-3 lay/km ja vapaan rannan osuus 50 % kokonaisrantaviivasta. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Rakennusjärjestys Salon kaupungissa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alin rakentamiskorkeus merialueilla vähintään 2,3 metriä ja järvialueilla 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Lain (MRL 14 4 mom.) mukaan rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kaavan pohjakartta Suunnittelualueesta on laadittu virallinen kaavan pohjakartta, joka täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset.

29 Nosto Consulting Oy 7 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoite Suunnittelutyön tavoitteena on osoittaa alueelle kantatilatarkastelun mahdollistama määrä loma-asuntojen rakennuspaikkoja. 2.3 Laadittavat selvitykset Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset: Nykytilanne Luontoselvitys (laadittu kevään/kesän 2017 aikana) Kantatilaselvitys 2.4 Arvioitavat vaikutukset 3. Osalliset Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: Ympäristölliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Mahdolliset muut vaikutukset Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. Osallisia kaavahankkeessa ovat ainakin: Suunnittelualueen maanomistajat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat Suunnittelualueeseen rajoittuvien yksityisteiden tiekunnat Salon kaupungin hallintokunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto 4. Kaavatyön vaiheet ja vuorovaikutuksen järjestäminen Valmistelu- eli luonnosvaihe Marraskuu 2016: Tammikuu 2017: Viranomaisneuvottelu, johon kaavan laatija kutsuu ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja kaupungin hallintokuntien edustajat sekä kaava-alueen maanomistajat. Ranta-asemakaavan laadinnan vireille tulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja nähtäville kaupunginvirastossa sekä internet-sivuilla, ilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä.

30 Nosto Consulting Oy 8 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Marraskuu 2017: Kaavan valmisteluaineisto nähtäville. Aineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää, jonka aikana osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaupunki ilmoittaa kaava-aineiston nähtävillä olosta kirjeitse kaikille osallisille ja kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Kaavaluonnoksesta kaupunki pyytää lausunnot viranomaisilta. Ehdotusvaihe Lokakuu 2018: Kaavaehdotus nähtäville. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavaehdotuksesta. Hyväksymisvaihe Tammikuu 2019: Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 5. Yhteystiedot Kaavan laatimisesta hyväksymiskäsittelyvaiheeseen asti vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus ). Kaavan laatija: dipl.ins. Pasi Lappalainen puh , pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi suunnittelija, FM Maiju Kähärä puh , maiju.kahara@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy Brahenkatu 7, TURKU

31 Nosto Consulting Oy 9 (9) Salon kaupunki: Korvanmetsän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Salon kaupunki: Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke puh. (02) , timo.alhoke@salo.fi Maankäyttöinsinööri Lotta Pelto-Timperi puh. (02) , lotta.pelto-timperi@salo.fi Kaupunkisuunnitteluosasto, PL 77, SALO 6. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy

32 x Haukkakorvensuo Metsäsiannotko Haukkakorvenmäki Pernjoki Haukkakorpi ( ) ALUE 1 RA-1 1/1 1 M-1 M-1 M-1 u1/2 I ajo ajo ajo ajo ajo ajo ajo ajo 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m ajo luo-2 luo-1 luo-2 MY MY luo-3

33 1 12 5x rp x 97 7x x Koirajärvi Koirajärvensaari Pernjoki ALUE 2 RA-1 2 2/ M-1 M-1 M-1 u1/2 I ajo ajo ajo ajo ajo ajo 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m RA-1 2 3/ I luo-1 ajo

34 SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS :2000 Ranta-asemakaava koskee kiinteistöjä: Korvanmetsä , Jarila , Jyrkkälä ja Linnanmäki (osa).. Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 1-3 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: RA-1 M-1 MY Yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, vierasmajan, saunarakennuksen sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m2. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 120 m2, vierasmajan enintään 30 m2 ja saunan enintään 30 m2. Maa- ja metsätalousalue. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Alueella tulee säilyttää riittävästi puustoa lepakoiden ruokailualueiden turvaamiseksi. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä luontoarvoja. Alueella ei ole rakennusoikeutta. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 2/2 I 1 I u1/2 Korttelin numero / korttelin rakennuspaikkojen enimmäismäärä. Ohjeellisen rakennuspaikan numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. Luonnontilaisena säilytettävä alueen osa. ajo luo-1 Ohjeellinen yhteiskäyttöinen tieyhteys, jonka hallinnoiminen, rakentaminen, ylläpito ja huoltaminen ovat maanomistajien vastuulla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue, jolla sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, lehto. Kohdetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu.

35 luo-2 luo-3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue, jolla sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, kalliojyrkänne. Kohdetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue, jolla sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, lähde. Lähdettä ja sen välitöntä lähiympäristöä ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu. Ranta-asemakaava-aluetta koskevat määräykset: Kaava-alueella on ohjeellinen tonttijako. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua muodoltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään maisemaan. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää hyvin luontoon sopeutuvia, tummia materiaaleja ja värisävyjä. Kirkkaiden katemateriaalien käyttöä rakennuksissa tulee välttää. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Alueella on huomioitava ympäristön käsittelyssä kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet. uudet sähköverkostot tulee sijoittaa alueelle niin, että maisemalliset ja ympäristölliset seikat eivät vaarannu. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ranta-asemakaava-alueella ilman kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää maisematyölupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita ranta-asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen ja kunnallisten määräysten mukaisesti siten, ettei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Pohjakartta on hyväksytty Hanna Heikkilä Salon kaupunki, kiinteistöinsinööri SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA Nähtävillä: Hyväksytty: Tullut voimaan: Nosto Consulting Oy Brahenkatu 7, Turku puh Päiväys: Työnumero, versio 1:2000 YSK 261-RAK1610 Tiedosto: Salo_Korvanmetsa-07.dwg Turussa Pasi Lappalainen, dipl.ins.

36 1 / 4 MUISTIO 261-RAK1610 SALON KAUPUNKI Korvanmetsän ranta-asemakaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika , klo Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Pirjo Uusi-Uola Varsinais-Suomen ELY-keskus Timo Alhoke Salon kaupunki Jari Ruissalo Salon Konttorikone Ky, maanomistaja Toini Ruissalo maanomistajan edustaja Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy, kaavan laatija Tanja Konstari Nosto Consulting Oy (siht.) 1. Neuvottelun avaus Päätettiin, että konsultti laatii muistion. Osallistujille on toimitettu ennen kokousta osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ) sekä alustava emätilalaskelma (päivätty ). Elina Holmberg ilmoitti ennen neuvottelua, ettei Varsinais-Suomen liitosta tule edustajaa viranomaisneuvotteluun. Varsinais-Suomen liitto antoi seuraavat kommentit osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta: Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa mitoitusvyöhykkeeseen 4 (2 3 lay/km, vähintään 50 % vapaata rantaa) alueen luonteen vuoksi. Kantatilatarkastelussa ja mitoituslaskelmassa on kuitenkin mainittu luku 4,2 lay/km, joka ylittää maakuntakaavan maksimimitoituksen alueella. Laskelmassa mainitaan myös, että siinä on käytetty mitoituslukua 6 lay/km, joka ylittää maakuntakaavan mitoituksen vielä reilummin. Varsinais-Suomen liitto haluaa muistuttaa, että maakuntakaavan enimmäismitoitusta ei tule ylittää. NOSTO CONSULTING OY GSM Eerikinkatu TURKU etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

37 Nosto Consulting Oy 2 / 4 2. Ranta-asemakaava, keskustelu Käytiin keskustelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja emätilatarkastelun pohjalta. Käydyn keskustelun perusteella kirjattiin seuraavia huomioitavia asioita: Pasi Lappalainen esitteli kaavahankkeen yleispiirteisesti. Kaavaalue muodostuu Salon Konttorikone Ky:n omistuksessa olevista neljästä kiinteistöstä: Jyrkkälä, Jarila ja Korvanmetsä sekä osa kiinteistöstä Linnanmäki. Kaava-alue sijaitsee Salon Perttelissä Koirajärven ja Pernjoen ranta-alueilla noin 13 kilometrin päässä Salon keskustasta. Kaava-alue on maastoltaan vaihtelevaa, puustoista metsämaata. Alueella on myös jyrkkäpiirteisiä jyrkänteitä. Avoimia päätehakkuualueita tai taimikkoa ei ole. Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä ranta-asemakaavaa. Salon seudun maakuntakaavassa kaava-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualueella ei ole muita aluevarauksia maakuntakaavassa. Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan vyöhykkeeseen 4, eli 2 3 lay/km ja vapaan rannan osuus 50 % kokonaisrantaviivasta. Kaavan laatijan laatiman emätilaselvityksen perusteella emätilalle (Korva ) on rakennettu tällä hetkellä 4,2 lay/km. Kaavatyön tavoitteena on osoittaa alueelle kantatilatarkastelun mahdollistama määrä loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Kaavassa ovat normaalien osallisten lisäksi osallisina suunnittelualueeseen rajoittuvien yksityisteiden tiekunnat, sillä kaava-alueeseen rajoittuu yksityisteitä, joihin kaava-alueen maanomistajalla ei ole käyttöoikeutta. Keskusteltiin Salon seurakunnan omistamien maa-alueiden huomioimisesta mitoitusrantaviivan laskemisessa. Mitoitusrantaviivan laskentatapa tarkentuu kaavatyön edetessä. Pohjakartan laadinta kaava-alueelta on käynnissä. Keskusteltiin emätilatarkastelusta. Alustava emätilatarkastelu on laadittu poikkileikkausajankohdan mukaisesti. o ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rekisteröidyn kiinteistön Korva tulisi olla emätila. Salon seudun maakuntakaavan selostuksessa on todettu, että emätilan rakennusoikeus määritetään poikkileikkausajankohtana tai aikaisempana ajankohtana, kun rakentaminen on alkanut merkittävästi lisääntyä suunnittelualueella. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rakentaminen alueella on lisääntynyt jo ennen poikkileikkausajankohtaa , ja kiinteistöstä Korva NOSTO CONSULTING OY GSM Eerikinkatu TURKU etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

38 Nosto Consulting Oy 3 / muodostetut 23 rakennuspaikkaa tulee huomioida emätilan rakennusoikeutta määritettäessä. Kyseessä on emätilojen tasapuolinen kohtelu. Näin ollen emätilalle on jo rakennettu 8 lay / todellinen rantaviivakilometri. o Kaavan laatijan näkemyksenä on, että emätilatarkastelussa käytettyä poikkileikkausajankohtaa on käytetty yleisesti Varsinais-Suomessa emätilatarkastelujen poikkileikkausvuotena, joten tämän ajankohdan käyttäminen emätilatarkastelussa on perusteltua. Keskusteltiin maakuntakaavan mukaisten mitoituslukujen käytöstä. Alustavassa emätilatarkastelussa on käytetty mitoituslukua 6 lay/km. Kaavan laatijan mukaan kaavan mitoitukselliset lähtökohdat perustuvat kaupungin tahtotilaan. o o o o ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueella tulisi käyttää maakuntakaavan mitoitusvyöhykkeen 4 mitoituslukuja 2 3 lay/km. Kaupungin näkemyksenä on, etteivät maakuntakaavan mitoitusluvut ole ehdottomia. Maakuntakaavakartalla on myös mainittu, että lopullinen rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyy yksityiskohtaisemmassa kaavassa rannan laatuun ja rakennettavuuteen liittyvien ominaisuuksien perusteella. Tuotiin esille Kiskon rantayleiskaava, jossa on käytetty isojen järvien ranta-alueilla mitoituslukuna 7 lay/km ja isojen järvien kapeiden niemien, lahtien ja salmien sekä keskikokoisten järvien ranta-alueilla 5 lay/km. Tuotiin lisäksi esille Pernjärvellä hiljattain hyväksytty ranta-asemakaavan muutos, jossa käytettiin mitoitusta 6 lay/km. Kaupungin näkemyksenä on, että nämä esimerkit huomioidaan maanomistajien yhdenvertaisuutta ja kaavan hyväksymistä arvioitaessa. Todettiin, että kaavatyö on alkuvaiheessa ja kaavassa käytettävä mitoitus tarkentuu kaavatyön aikana. Todettiin, että alueelle tulee jäädä riittävästi yhtenäistä vapaata rantaviivaa. 3. Sovitut toimenpiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan korjataan kaavatyön vaiheita ja vuorovaikutuksen järjestämistä koskevaan kappaleeseen valmistelu- eli luonnosvaiheen kohdalle: Kaavaluonnoksesta kaupunki pyytää lausunnot viranomaisilta. NOSTO CONSULTING OY GSM Eerikinkatu TURKU etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

39 Nosto Consulting Oy 4 / 4 4. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo Tanja Konstari JAKELU läsnäolijat Elina Holmberg, Varsinais-Suomen liitto Lotta Pelto-Timperi, Salon kaupunki NOSTO CONSULTING OY GSM Eerikinkatu TURKU etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

40 Korvanmetsän ranta-asemakaava Emätilatarkastelu ja mitoituslaskelma Nosto Consulting Oy Laadittu tilajakotilanteen mukaan. Kiinteistötunnus ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Todellinen rantaviiva m Mitoitusrantaviiva m Rak. oikeus (lay/km) Mitoitus Lay Vapaa ranta m Huom Korva I X Korva X > Korva X Kiinteistöjen Korva 5:83 ja Korva I 3:43 yhdistäminen > Suviharju X > Suviharju , , Rakennettu 1 lay > Koivula X > Koivula X > Koivula , , Rakennettu 1 lay > Kallionsivu X > Kallionsivu X > Kallionsivu , , Rakennettu 1 lay > Katajaniemi X > Kallionrinne X > Kallionrinne , Ei rantaviivaa > Katajaniemi X > Katajaniemi , , Rakennettu 1 lay > Kaislalahti X > Kaislalahti , , Rakennettu 1 lay > Ekkukallio X > Ekkukallio , , > Sopukka X > Sopukka , , Rakennettu 1 lay > Lammenranta X > Lammenranta X > Korva X > Lepola X > Lepola X > Lepola , , Rakennettu 1 lay > Jyrkkälä X > Jarila X > Jarila , , Kaavassa > Jyrkkälä X > Jyrkkälä > Korvanmetsä X 7, , Kaavassa 1 RA

41 Kiinteistötunnus ja nimi Rek. pvm. Ei voim. > Äkkijyrkänmetsä X Pinta-ala ha Todellinen rantaviiva m Mitoitusrantaviiva m Rak. oikeus (lay/km) Mitoitus Lay > Äkkijyrkänmetsä , Ei rantaviivaa > Korvanmetsä X > Korvanmetsä , , > Korva X > Ristola I X > Ristola I , Ei rantaviivaa > Korva X > Kotimetsä X > Kotimetsä , Ei rantaviivaa > Linnanmäki X > Sillanpää X > Sillanpää X > Sillanpää , , Rakennettu 1 lay > Linnanmäki X > Linnanmäki X > Linnanmäki , , Kaavassa > Korva X > Rasila X > Rasila , Ei rantaviivaa > Korva X > Korva , Ei rantaviivaa Vapaa ranta m Korva 9:0 161, ,7 13, Huom. Kaavassa 4 RA lay / km 5,6 ha / lay 12,5 Mitoitusrantaviiva 2,3 km Vapaan Vapaa ranta 1,3 km rannan osuus 54 % Laskelmassa käytetty mitoituslukua 5 lay/km 5 lay/km 5 lay/km rantaviiva 2,3 km 11,7 Osa-alueella 13,0 lay

42 Haukkakorvenmäen luontoselvitys Salo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

43 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien uhanalaisuus Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen tulokset Linnusto Linnustoselvityksen tulokset Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lepakot Yleistä lepakoista Selvitysalueen lepakot Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoselvityksen tulokset Päätelmät 14 Lähteet.. 15

44 3 1 Johdanto Haukkakorvenmäen selvitysalue sijaitsee Salon kaupungissa noin 11 kilometriä kaupungin keskustasta itään. Selvitysalue on noin 6,5 hehtaarin suuruinen ja rajautuu länsi- ja pohjoispuolelta Pernjokeen. Selvitysalue on kaksiosainen, sillä alueiden väliin jää Haukkakorvensuo. Luontoselvitys on tehty ranta-asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Salon Konttorikone Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2017 aikana linnusto-, viitasammakko-, liitoorava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti läpi. Kasvillisuutta katseltiin linnustoselvityksen yhteydessä myös 4.5. ja Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Selvitysalueen eteläosan rinnemetsä on hoidettua talousmetsää. Metsässä kasvaa sekä vuotiaita kuusia että vuotiaita mäntyjä. Kuvion itäosan puusto on nuorta taimikkoa, jossa on tehty ensiharvennus. Pensaskerroksessa kasvaa vähän katajia ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, vanamoa, metsätähteä ja metsälauhaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammalta sekä korpirahkasammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Tämä metsäkuvio jatkuu aivan rantaan asti. Rannalla kasvaa kuusien ja mäntyjen lisäksi tervaleppää ja hieskoivua. Niiden juurella kasvaa suopursua ja juolukkaa. Rantavedessä kasvaa vähän kurjenjalkaa, ulpukkaa ja vesisaraa. Kallioalueiden välissä metsää on kaadettu ja kenttäkerroksessa kasvaa edellisten lajien lisäksi myös oravanmarjaa ja pohjakerroksessa korpikarhunsammalta ja poronjäkäliä. Kuva 1: Mustikkatyypin tuore kangas

45 4 Kuva 2: Vesisaraa rantavedessä 2.3 Kuvio 2 Kuvio 2 on luonnontilaista kallion lakialuetta. Kallioalueella kasvaa monen ikäisiä mäntyjä, joista vanhimmat ovat yli satavuotiaita. Kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa, metsälauhaa ja vähän puolukkaa ja mustikkaa sekä ketunliekoa. Pohjakerroksessa kasvaa valko-, harmaa- ja palleroporonjäkälää, isohirvenjäkälää, torvijäkäliä, kangaskarhunsammalta, kangasrahkasammalta ja kalliotierasammalta. Kuvio on kalliometsää (Vr). Luonnontilaiset kallioalueet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 3: Kalliometsää

46 5 2.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on selvitysalueen pohjoisosassa. Kuvio on hoidettua talousmetsää ja kasvaa vuotiaita mäntyjä, vuotiaita kuusia sekä rauduskoivua ja haapaa. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, kevätpiippoa, metsälauhaa, sananjalkaa, metsätähteä, metsäkastikkaa, metsämaitikkaa, kanervaa ja vanamoa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä- ja metsäkerrossammalta sekä paikoin myös poronjäkäliä. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuva 4: Mustikkatyypin tuoretta kangasta 2.5 Kuvio 4 Kuvio 4 on luonnontilaista kallion lakialuetta ja sillä kasvaa monen ikäisiä mäntyjä, joista vanhimmat ovat yli satavuotiaita. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa, metsälauhaa ja kallioimarretta sekä kosteammissa painanteissa mustikkaakin. Pohjakerroksessa kasvaa poronjäkäliä, kalliotierasammalta ja kangaskarhunsammalta. Kuvio on kalliometsää (Vr). Kallioalueen etelälaidalla on jyrkänne, joka on yli kymmenen metriä korkea. Jyrkänteen välitön alusmetsä on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Luonnontilaiset kallioalueet ja jyrkänteet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 5: Kalliometsää

47 6 2.6 Kuvio 5 Kuvio 5 on rantametsää, jossa kasvaa vuotiaita kuusia, rauduskoivuja, mäntyjä ja haapoja. Pensaskerroksessa kasvaa korpipaatsamaa. Kenttäkerroksessa kasvaa metsäkastikkaa, kieloa, valkovuokkoa, oravanmarjaa, metsäalvejuurta, kevätpiippoa, metsälauhaa, metsäorvokkia ja mustikkaa. Kuvio on käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta (OMT). Kuvio ulottuu rantaan asti. Rantavedessä kasvaa kapeaosmankäämiä, järviruokoa, kurjenjalkaa, vesisaraa, vehkaa ja keltakurjenmiekkaa. Kuva 6: Lehtomainen kangasmetsä Kuva 7: Rantakasvillisuutta

48 7 Kartta 1: Haukkakorvenmäen luontotyypit Numero 1 ja 3 ovat mustikkatyypin tuoretta kangasta, numero 2 ja 4 ovat kalliometsää ja numero 5 on lehtomaista kangasta. Numerot vastaavat selvitysraportin kuvioiden numerointia. 3Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. 3.2 Arvokkaan luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Kalliometsät on luokiteltu sekä koko maassa että Etelä-Suomessa säilyviksi (LC). Keski-ikäiset sekapuustoiset lehtomaiset kankaat ja keski-ikäiset kuusivaltaiset tuoreet kankaat on luokiteltu koko maassa ja Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi (NT). Luonnontilaiset kallionlaet ja jyrkänteet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää. Lounais-Suomessa kallioalueet ovat hyvin tyypillisiä luontotyyppejä.

49 8 Alueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltavia kasvilajeja. Myöskään Suomen vastuulajeja ei löydetty. 4 Liito-oravaselvitys 4.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Haukkakorvenmäen alueen liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueen pohjoisosassa kasvaa isoja haapoja ja alueen metsä on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Alueelta ei kuitenkaan löydetty merkkejä liito-oravasta. 5 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 5.5., ja 4.6. klo 4:00 12:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPSpaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät ja nähdyt linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 5.1 Linnustoselvityksen tulokset Selvitysalueella havaittiin 22 lintulajia ja yhteensä 40 pesivää paria. Kartoitettava alue on pieni ja siitä on osa kalliometsää, jonka linnusto on tavallisestikin harvalukuista. Yleisimmät pesivät

50 9 lintulajit olivat peippo ja pajulintu. Niille kelpaa monenlaiset ja ikäiset metsät ja ne ovat yleisiä lajeja lähes koko Suomessa. Alueella ruokaili isokäpylintuparvi. Isokäpylinnut pesivät jo helmi - huhtikuun aikana, joten selvitystä tehtäessä niiden pesimistä alueella ei pystytty todentamaan. Selvitysalueen rantavedessä kasvaa vain vähän ruovikkoa, joten useammalle pajusirkulle tai ruokokerttuselle ei olisi pesimäpaikkoja alueella. Alueella oli jonkin verran lahopuupökkelöitä, joihin esimerkiksi tiaiset pystyivät tekemään pesänsä. Myös kirjosieppo ja leppälintu pesivät puun koloissa. Harmaahaikara havaittiin 4.6. ruokailemassa suoalueella. Lintulaji Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Vesialue Lähialueet Harmaahaikara * Sinisorsa naaras - Pyy Rantasipi Käpytikka Metsäkirvinen Niittykirvinen Rautiainen Punarinta Leppälintu Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Ruokokerttunen Sirittäjä Pajulintu Hippiäinen Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen Peippo Vihervarpunen Isokäpylintu - Parvi Keltasirkku Pajusirkku Yhteensä pareja ikl hh* parvi * Harmaahaikara havaittiin vain yhden kerran ruokailemassa Haukkakorvensuoalueella. 6 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lintulajien uusin uhanalaisuusarviointi on tehty vuonna 2015 ja se perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeistoon. Arvioitavat lajit ovat elinvoimaisia (LC), tai silmälläpidettäviä (NT), uhanalaisia tai hävinneitä (RE). Uhanalaiset lajit ovat joko vaarantuneita (VU), erittäin uhanalaisia (EN) tai äärimmäisen uhanalaisia (CR). Laji voi olla myös puutteellisesti tunnettu (DD). Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2015 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi

51 10 (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Pajusirkku on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji (VU) ja Haukkakorvensuolla pesivä niittykirvinen silmälläpidettävä laji (NT). Pyy on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji ja leppälintu on Suomen vastuulaji. Myös selvitysalueen läheisyydessä pesinyt rantasipi on Suomen vastuulaji. Alueellisesti uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Pajusirkku pesi Haukkakorvensuon ja selvitysalueen pohjoisosan rannan rajalla olevassa ruovikossa. Niittykirvinen pesi avoimella Haukkakorvensuolla. Pyy on paikkalintu, joka elää 5-10 hehtaarin kokoisella alueella. Se suosii moni ikäisiä suojaisia sekametsiä. Se syö lehtipuiden silmuja, lepän- ja koivunnorkoja, marjoja, siemeniä ja hyönteisiä. Leppälintu suosii sekä kuivia mäntymetsiä että pihamaita. Se pesii puun koloissa, pöntöissä, kiven tai juurakon kolossa. Selvitysalueen kallioisessa maastosta löytyy sille sopivia koloja. Kartta 2: Alueella ja sen läheisyydessä pesivät vaarantuneet ja silmälläpidettävät lintulajit sekä EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji ja Suomen vastuulajit Leppälintu on merkitty mustalla pallolla, pyy sinisellä, pajusirkku oranssilla, niittykirvinen punaisella ja rantasipi vihreällä pallolla.

52 11 7 Lepakot 7.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Lepakot pariutuvat loppukesällä tai alkusyksyllä ja niillä on viivästynyt sikiönkehitys. Lepakko synnyttää yleensä yhden poikasen, mutta myös kaksoset ovat tavallisia. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa ja osaavat lentää kolmen viikon ikäisinä. Aluksi ne lentelevät lepopaikkansa läheisyydessä, ennen kuin seuraavat emojaan saalistusreissuilla. Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku-, kääpiö-, etelän- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, etelänlepakko, kääpiölepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida

53 12 maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 7.2 Selvitysalueen lepakot Lepakoita laskettiin kolme kertaa; 19.5., 5.7. ja Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen tietä ja polkuja pitkin sekä rannalla kävellen. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Ensimmäisellä ja toisella laskentakerralla selvitysalueella lenteli 1-2 pohjanlepakkoa ja yksi korvayökkö. Kolmannella laskentakerralla alueella lenteli vain yksi pohjanlepakko. Korvayökkö tavattiin molemmilla kerroilla selvitysalueen pohjoisosassa olevalla metsäalueella, jonka keskellä on avoinalue, jossa on tukkikasoja. Korvayökkö saalisti tällä avoimella ja suojaisella paikalla. Pohjanlepakko lenteli ensimmäisellä ja toisella laskentakerralla myös tällä alueella sekä kalliojyrkänteen kupeessa metsäautotien linjaa seuraten. Kolmannella kerralla pohjanlepakko lenteli vain metsäautotien yläpuolella. Selvitysalueen länsipuolella on korkea kalliojyrkänne, jossa on halkeamia. Lepakot voivat päivisin olla näissä halkeamissa. Tämän jyrkänteen säästyessä alueella, säästyvät myös lepakoiden päiväpiilopaikat. Selvitysalueen pohjoisosa luokitellaan ruokailualueeksi eli luokkaan II, jolloin alue tulee huomioida maankäytössä. Kartta 3: Lepakoiden esiintyminen selvitysalueella Punaisella on merkitty korvayökön saalistusalue, pohjanlepakoiden saalistusreitti on merkitty vihreällä värillä. Pohjanlepakko saalisti myös samalla alueella kuin korvayökkö.

54 13 8 Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla. Viitasammakko on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulain 714/2009 mukaan rauhoitettu. Uhanalaisuusluokan mukaan viitasammakko on elinvoimainen (LC). Viitasammakoiden esiintyminen alueella on helpointa selvittää niiden kerääntyessä kutupaikoille lisääntymisaikana. Viitasammakon ääni kuulostaa pulputukselta, kun taas sammakko kurnuttaa. Viitasammakoiden soidin on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Sammakon kutu eroaa viitasammakon kudusta siinä, että se jää veden pinnalle ryppäiksi, kun taas viitasammakon kutu vajoaa yleensä veden pohjaan. 8.1 Viitasammakkoselvityksen tulokset Viitasammakoita käytiin kartoittamassa kaksi kertaa; 4.5. ja Ensimmäisellä kerralla alueella ei havaittu rusko- eikä viitasammakoiden soidinta. Koska kevät oli kylmä, päätettiin laskenta uusia myöhemmin uusintakartoituksessa Haukkakorvensuolla olevissa allikoissa oli ruskosammakoita soitimella. Myös viitasammakoilla oli samaan aikaan soidin, mutta viitasammakoiden soidin oli suon reunan ruovikossa. Itse kartoitusalueen rantavedessä ei havaittu viitasammakoita. Kartta 4: Viitasammakoiden soidinpaikka Viitasammakoiden soidinpaikka on merkitty punaisella pallolla

55 14 9 Päätelmät Selvitysalueella olevat kalliometsät ovat luonnontilaisia. Ne ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös selvitysalueen pohjoisosassa olevan kallion eteläreunalla oleva jyrkänne on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Kallioalueet ovat Lounais- Suomessa tyypillisiä. Selvitysalueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja kasvilajeja. Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Viitasammakoiden soidin havaittiin Haukkakorvensuon reunalla olevassa ruovikossa. Pohjanlepakoita havaittiin saalistamassa alueen länsipuolella kulkevan metsäautotien yläpuolella ja pohjoisosan alueella. Myös korvayökkö saalisti pohjoisosassa olevalla metsäaukolla. Lepakoille sopivia päiväpiiloja löytyy alueen länsipuolella olevasta kallioseinämästä. Uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut pajusirkku pesi selvitysalueen ja Haukkakorvensuon rajalla olevassa ruovikossa. Lisäksi alueella havaittiin pyy, joka on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji ja leppälintu, joka on Suomen vastuulaji.

56 15 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M & Sirkiä, P. 2009: Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Turku. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. _nisakkaiden_punaiset_listat_2015 Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi,E., Mannila, J. ja Nironen,M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriö. Helsinki. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajit. Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. _uhanalaisista_lajeista Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Suomen ympäristökeskus: Viitasammakko. [www-sivut]. Saatavissa:

57 16

58 Haukkakorvenmäki II Salo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

59 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien uhanalaisuus Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen tulokset Linnusto Linnustoselvityksen tulokset Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lepakot Yleistä lepakoista Selvitysalueen lepakot Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoselvityksen tulokset Päätelmät 15 Lähteet.. 16

60 3 1 Johdanto Haukkakorvenmäen selvitysalue sijaitsee Salon kaupungissa noin 11 kilometriä kaupungin keskustasta itään. Selvitysalue on noin 43 hehtaarin suuruinen ja rajautuu metsäalueisiin, Haukkakorvensuohon sekä mökkitontteihin ja peltoon. Luontoselvitys on tehty ranta-asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Salon Konttorikone Ky:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2018 aikana linnusto-, viitasammakko-, liitoorava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti läpi. Kasvillisuutta katseltiin linnustoselvityksen yhteydessä myös ja Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuvio 1 on hoidettua talousmetsää, jossa kasvaa vuotiaita mäntyjä ja kuusia sekä joukossa myös rauduskoivua ja haapaa. Metsä on valoisa ja pensaskerroksessa kasvaa pihlajan taimia ja vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, metsätähteä, kevätpiippoa, puolukkaa, käenkaalia, oravanmarjaa, metsäkastikkaa, sormisaraa, valkovuokkoa, sudenmarjaa, vanamoa, ahomansikkaa, kieloa, kultapiiskua, metsäorvokkia, sananjalkaa, korpi-imarretta ja voikukkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, isomyyränsammalta ja metsäliekosammalta. Kuvio on käenkaalimustikkatyypin lehtomaista kangasta (OMT). Kuvion reunalla on pieni lähde. Sen reunoille on asennettu lautoja, mutta ne ovat jo pitkälle lahonneita. Lähteessä ei kasva kasveja tai sammalia. Sen reunalla kasvaa vain korpirahkasammalta. Lähteen ympäriltä ei ole kaadettu puita. Lähteen välitön lähiympäristö on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö ja vesilain mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Lähteen välitön ympäristö tulee säilyttää luonnontilaisena pienilmaston säilymisen vuoksi.

61 4 Kuva 1: Lehtomainen kangas Kuva 2: Lähde 2.3 Kuvio 2 Kuvio 2 on kallioaluetta, jonka puusto lakialueilla on luonnontilaista hitaasti kasvanutta männikköä. Kallion jyrkemmillä seinämillä kasvaa kallioimarretta ja kallion päällä kasvaa kanervaa, puolukkaa ja metsälauhaa sekä tinajäkälää, harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälää, torvijäkäliä, isohirvensarvijäkälää ja puikkojäkäliä. Kallion lakialueet ovat kalliometsiä (Vr). Kallion lakialueet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Maa-aineksenotto on kiellettyä. Kallion matalammilla reuna-alueilla kasvaa kanervaa, puolukkaa ja mustikkaa. Poronjäkälien lisäksi pohjakerroksessa kasvaa myös seinäsammalta ja kangaskynsisammalta. Reuna-alueet ovat puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Reuna-alueiden metsä on hoidettua talousmetsää.

62 5 Selvitysalueen kalliojyrkänteistä kaksi on yli kymmenen metriä korkeita ja näin ollen metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Maa-aineksenotto on kiellettyä. Kuva 3: Kalliometsä Kuva 4: Kalliojyrkänne

63 6 2.4 Kuvio 3 Kallioiden välissä on kostea soistuma. Sillä kasvaa mättäillä mäntyä ja hieskoivua. Kenttäkerroksessa kasvaa tupasvillaa ja pullosaraa. Pohjakerrosta peittää korpirahkasammal. Kuva 5: Soistuma 2.5 Kuvio 4 Kuvio 4 on kallioiden välistä aluetta, jolla kasvaa hoidettua talousmetsämännikköä, mäntyjen lisäksi kuviolla kasvaa vähän myös rauduskoivuja ja kuusta. Osa kuvion metsästä on nuorta taimikkoa ja selvitysalueen itäosassa on myös avohakkuualue. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa ja kanervaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, metsäkerrossammalta, kangaskynsisammalta ja sulkasammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuva 6: Tuore kangasmetsä

64 7 2.6 Kuvio 5 Kuviolla 5 kasvaa rauduskoivua, kuusta ja haapaa. Puustoa on harvennettu ja kuvion lahopuusto koostuu hakkuujätteestä. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa ja korpipaatsamaa. Kenttäkerroksessa kasvaa valkovuokkoa, sinivuokkoa, kurjenkelloa, käenkaalia, mustikkaa, sormisaraa, metsäalvejuurta, kultapiiskua, metsäkastikkaa, metsäimarretta,, ahomansikkaa, metsäorvokkia, metsätähteä, orvontädykettä, kieloa, kevätpiippoa, nuokkuhelmikkää, oravanmarjaa ja lehtopähkämöä. Kuvion luoteisrajalla niityn vieressä on oja, jonka kostealla reuna-alueella kasvaa korpi-imarretta, hiirenporrasta ja rönsyleinikkiä. Kuvio on käenkaali-oravanmarjatyypin keskiravinteista lehtoa (OMaT). Lehto ei ole luonnontilaista vain sen kaltaista. Sen puusto on tasaikäistä ja sitä on harvennettu, kuviolla on myös metsäkoneiden jättämiä ajouria. Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Lehdossa voidaan jatkossa suorittaa varovaisia hoitotoimenpiteitä niin, että kuviolla suositaan lehtipuita. Hoitotoimenpiteet tulee tehdä talvisaikaan, jolloin maahan jäisi mahdollisimman vähän koneiden ajouria. Maanpintaa ei saa käsitellä. Kuva 7: Keskiravinteinen lehto

65 8 Kartta 1: Selvitysalueen luontotyypit Numero 1 on lehtomaista kangasta, numero 2a on luonnontilaista kalliometsää, numero 2b on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta, numero 2c (tummennetut alueet) ovat metsälain tarkoittamia kalliojyrkänteitä, numero 3 on metsän soistuma, numero 4 on mustikkatyypin tuore kangas ja numero 5 on tuore lehto. 3Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu

66 9 havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. 3.2 Arvokkaan luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Tuoreet keskiravinteiset lehdot on luokiteltu uhanalaisuusluokituksen mukaan sekä Etelä-Suomen että koko maan osalta vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi. Tuoreiden keskiravinteisten lehtojen uhkana ovat puulajisuhteiden muutokset, lahopuun väheneminen, puuston ikärakenteen muutokset, metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet, rakentaminen ja vieraslajit. Karut avoimet laakeat sisämaakalliot ja karut valoisat kalliojyrkänteet ovat säilyviä (LC) koko maassa ja Etelä-Suomessa. Karut varjoisat kalliojyrkänteet ovat koko maassa ja Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT). Kallioiden ja kalliojyrkänteiden uhkana on rakentaminen ja kaivannaistoiminta sekä metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet. Selvitysalueella on kaksi yli kymmenen metriä korkeaa kalliojyrkännettä sekä käenkaalioravanmarja tyypin tuore lehto, lähteen välitön lähiympäristö ja luonnontilainen kalliometsäalue, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Alueella ei ole luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä. Alueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltavia kasvilajeja. 4 Liito-oravaselvitys 4.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Haukkakorvenmäen alueen liito-oravaselvitys tehtiin

67 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueen lehto on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Alueelta ei kuitenkaan löydetty merkkejä liito-oravasta. 5 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 29.4., ja klo 4:00 12:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPSpaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät ja nähdyt linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 5.1 Linnustoselvityksen tulokset Selvitysalueella ja sen läheisyydessä havaittiin 22 lintulajia, joista alueella pesiviksi tulkittiin 17 lajia ja yhteensä 78 pesivää paria. Yleisimmät lintulajit alueella olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen. Ne ovat yleisiä lintulajeja koko Suomessa. Alueen metsät ovat hyvin hoidettuja talousmetsiä ja iso osa alueesta on myös karua kalliomännikköä eikä pesimiseen sopivaa pensaikkoa juurikaan ole. Tämä vaikuttaa osaltaan lintulajien määrään. Kurkipari pesi Haukkakorvensuolla. Taulukko 1: Selvitysalueella ja sen läheisyydessä pesivät lintulajit ja arvioitu parimäärä Lintulaji Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Lähialueet Pyy Kurki Kuovi Sepelkyyhky Kehrääjä Käpytikka Metsäkirvinen Peukaloinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Laulurastas Punakylkirastas Pajulintu Tiltaltti Hippiäinen Kirjosieppo Talitiainen Sinitiainen Peippo Vihervarpunen Keltasirkku Yhteensä:

68 11 6 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lintulajien uusin uhanalaisuusarviointi on tehty vuonna 2015 ja se perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeistoon. Arvioitavat lajit ovat elinvoimaisia (LC), tai silmälläpidettäviä (NT), uhanalaisia tai hävinneitä (RE). Uhanalaiset lajit ovat joko vaarantuneita (VU), erittäin uhanalaisia (EN) tai äärimmäisen uhanalaisia (CR). Laji voi olla myös puutteellisesti tunnettu (DD). Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2015 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Selvitysalueella pesivistä linnuista pyy ja kehrääjä ovat lintudirektiivin I-liitteen lajeja Suomessa. Alueella ei havaittu uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia lintulajeja, eikä myöskään Suomen vastuulajeja.

69 12 Kartta 2: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Numero 1 on kehrääjä ja numero 2 on pyy (pyypareja on kaksi) 7 Lepakot 7.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Lepakot pariutuvat loppukesällä tai alkusyksyllä ja niillä on viivästynyt sikiönkehitys. Lepakko synnyttää yleensä yhden poikasen, mutta myös kaksoset ovat tavallisia. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa ja osaavat lentää kolmen viikon ikäisinä. Aluksi ne lentelevät lepopaikkansa läheisyydessä, ennen kuin seuraavat emojaan saalistusreissuilla.

70 13 Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku-, kääpiö-, etelän- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, etelänlepakko, kääpiölepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 7.2 Selvitysalueen lepakot Lepakoita laskettiin kolme kertaa; 16.5., 3.7. ja Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen tietä ja polkuja pitkin. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja.

71 14 Jokaisella selvityskerralla havaittiin pohjanlepakoita alueen kuviolla sekä saalistamassa metsätien linjan mukaisesti. Lehtoalueella havaittiin kaksi pohjanlepakkoa kuten myös tielinjalla. Alueella arvioidaan elävän 2-4 pohjanlepakkoa. Kallioalueelta löytyy kalliohalkeamia, joissa lepakot pystyvät olemaan päivisin suojassa sekä myös lisääntymään. Alue luokitellaan luokkaan I, joka tarkoittaa lisääntymispaikkaa. Kallioalueet tulee säilyttää, eikä niiltä tule ottaa maa-ainesta. Kartta 3: Lepakoiden saalistusalue Lepakoiden saalistusalue on merkitty keltaisella värillä

72 15 8 Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla. Viitasammakko on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulain 714/2009 mukaan rauhoitettu. Uhanalaisuusluokan mukaan viitasammakko on elinvoimainen (LC). Viitasammakoiden esiintyminen alueella on helpointa selvittää niiden kerääntyessä kutupaikoille lisääntymisaikana. Viitasammakon ääni kuulostaa pulputukselta, kun taas sammakko kurnuttaa. Viitasammakoiden soidin on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Sammakon kutu eroaa viitasammakon kudusta siinä, että se jää veden pinnalle ryppäiksi, kun taas viitasammakon kutu vajoaa yleensä veden pohjaan. 8.1 Viitasammakkoselvityksen tulokset Viitasammakkoselvitys tehtiin iltahämärässä. Alueen kosteat painanteet kierrettiin mahdollisimman äänettömästi kävellen. Näissä paikoissa oli vain vähän vettä. Alueella ei havaittu viitasammakon soidinta. 9 Päätelmät Selvitysalueella oleva tuore lehto, lähteen välitön lähiympäristö, kaksi yli kymmenen metriä korkeaa kalliojyrkännettä ja luonnontilaiset kallion lakialueet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä ei alueella ole. Alueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltavia kasvilajeja. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta eikä havaittu viitasammakon soidinta. Alueella arvioidaan olevan 2-4 pohjanlepakkoa ja kallioalueelta löytyy halkeamia, joissa lepakot voivat olla päivisin sekä lisääntyä. Kallioalue luokitellaan Euroopan lepakoidensuojelusopimuksen mukaan luokkaan I, joka tarkoittaa lepakoiden lisääntymispaikkaa. Luonnontilaiset kallioalueet ja - jyrkänteet tulee säilyttää, eikä niiltä tule ottaa maa-ainesta. Selvitysalueella ja sen läheisyydessä havaittiin 22 lintulajia, joista alueella pesiviksi tulkittiin 17 lajia ja yhteensä 78 pesivää paria. Yleisimmät lintulajit alueella olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen. Alueella pesivistä linnuista pyy ja kehrääjä ovat lintudirektiivin I-liitteen lajeja Suomessa. Linnustoselvitysten aikana alueella ei havaittu uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia lintulajeja, eikä myöskään Suomen vastuulajeja.

73 16 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M & Sirkiä, P. 2009: Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Turku. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. _nisakkaiden_punaiset_listat_2015 Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi,E., Mannila, J. ja Nironen,M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriö. Helsinki. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajit. Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. _uhanalaisista_lajeista Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit

74 Suomen ympäristökeskus: Viitasammakko. [www-sivut]. Saatavissa: 17

75 Koirajärvensaaren luontoselvitys Salo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

76 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien uhanalaisuus Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen tulokset Linnusto Linnustoselvityksen tulokset Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lepakot Yleistä lepakoista Selvitysalueen lepakot Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoselvityksen tulokset Päätelmät 15 Lähteet... 16

77 3 1 Johdanto Koirajärvensaaren selvitysalue sijaitsee Salon kaupungissa noin 13 kilometriä kaupungin keskustasta itään. Selvitysalue on noin 13,7 hehtaarin suuruinen ja rajautuu pohjois- ja länsipuolelta Pernjokeen ja itä- ja pohjoispuolelta Koirajärveen. Luontoselvitys on tehty ranta-asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Salon Konttorikone Ky:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2017 aikana linnusto-, viitasammakko-, liito-orava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Kartta 1: Selvitysalueen rajaus Selvitysalue on tummennettu sinisellä värillä 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti läpi. Kasvillisuutta katseltiin linnustoselvityksen yhteydessä myös 5.5. ja Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuvio 1 on hoidettua talousmetsää. Kuviolla kasvaa osaksi vuotiaita kuusia ja niiden seassa noin 80 -vuotiaita mäntyjä ja osaksi vuotiasta männikköä, jonka seassa kasvaa nuoria

78 4 haapoja ja rauduskoivuja. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsäkastikkaa, kevätpiippoa, vanamoa, metsätähteä, sananjalkaa, kanervaa ja kangasmaitikkaa. Paikoin kasvaa myös kieloa, lillukkaa ja variksenmarjaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammal sekä paikoin vähän poronjäkäliä. Kuvio on mustikkatyypin kangasta (MT). 2.3 Kuvio 2 Kuva 1: Mustikkatyypin tuore kangas Kuvio 2 on lahdenpoukama, jossa kasvaa vehkaa, luhtasaraa, leveäosmankäämiä, terttualpia, raatetta, järviruokoa, ulpukkaa ja tervalepän taimia. Kuvio on saraluhtaa. Tällä kuviolla havaittiin ruskosammakon soidin. Kuva 2: Saraluhtaa

79 5 2.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on hoidettua talousmetsää, jossa kasvaa vuotiasta männikköä. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, käenkaalia, lillukkaa, metsäorvokkia, sananjalkaa, syyläjuurta, metsäimarretta, metsäkortetta, oravanmarjaa, sormisaraa, kevätpiippoa, valkovuokkoa, sinivuokkoa, metsätähteä, metsäkastikkaa, kieloa ja nuokkuhelmikkää. Kuvio on käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta (OMT). 2.5 Kuvio 4 Kuva 3: Lehtomainen kangas Kuviolla 4 kasvaa vuotiasta mäntyä, vuotiasta haapaa, rauduskoivua, harmaaleppää ja lehmus. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa kieloa, valkovuokkoa, sinivuokkoa, nuokkuhelmikkää, kevätlinnunhernettä, käenkaalia, metsävirnaa, metsätähteä, syyläjuurta, karhunputkea, kevätpiippoa, sormisaraa, kultapiiskua, metsäalvejuurta, metsäkortetta, metsäorvokkia, vuohenputkea, metsäkastikkaa, orvontädykettä, ahomansikkaa, nurmitädykettä, oravanmarjaa ja huopaohdaketta. Kuvio on käenkaali-oravanmarjatyypin tuore keskiravinteinen lehto (OMaT). Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.

80 6 2.6 Kuvio 5 Kuva 4: Tuore keskiravinteinen lehto Kuvio 5 on Koirajärven lahti, joka ei ole luhtaa vaan matalaa rantavesialuetta, jossa kasvaa luhtasaraa. Kuva 5: Luhtasaraa kasvava lahti

81 7 2.7 Kuvio 6 Kuvio 6 on notkelma, jonka molemmin puolin on korkea rinne. Tältä alueelta on kaadettu puita ja sillä kasvaa muutamia nuoria mäntyjä sekä pihlajan ja hieskoivun taimia. Pensaskerroksessa kasvaa korpipaatsamaa. Puun korjuun seurauksena alueelle on jäänyt syvät ajourat. Lähellä rantaa alue on kosteaa. Kenttäkerroksessa kasvaa riidenliekoa, hiirenporrasta, harmaasaraa ja kuivemmilla paikoilla puolukkaa ja mustikkaa. Pohjakerroksessa kasvaa korpirahkasammalta ja korpikarhunsammalta. Kuva 6: Kostea metsän notkelma 2.8 Kuvio 7 Kuvio 7 on hoidettua talousmetsää ja sillä kasvaa vuotiasta kuusikkoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa ja kanervaa. Alueelta löytyi myös yövilkkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammalta sekä paikoin vähän kangasrahkasammalta ja korpirahkasammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuva 7: Tuore kangasmetsä

82 8 2.9 Kuvio 8 Kuvio 8 on kallion lakialueita, joilla on kalliota näkyvillä. Nämä alueet ovat luonnontilaisia ja niillä kasvaa monen ikäisiä mäntyjä ja vähän pieniä kuusia sekä jyrkänteen länsipuolella kaksi nuorta lehmusta. Kenttäkerroksessa kasvaa metsälauhaa, kanervaa ja vähän mustikkaakin. Pääosin kallioita peittävät poronjäkälät, isohirvenjäkälä, seinäsammal ja kangasrahkasammal. Kuvio on kalliometsää (Vr). Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kalliot ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kallioalueella on myös jyrkkä kallioseinämä, joka on kuitenkin alle kymmenen metriä korkea, eikä se näin ollen ole metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Jyrkänteen alla kulkee metsäautotie. Kuva 8: Kallion lakialuetta Kuva 9: Kalliojyrkänne

83 9 Kartta 2: Selvitysalueen kuvioiden rajaus Numero 1 ja 7 ovat mustikkatyypin tuoretta kangasta, numero 2 on avoluhtaa, numero 3 on lehtomaista kangasta, numero 4 on tuoretta lehtoa, numero 5 on Koirajärven lahti, jossa kasvaa saraa, numero 6 on kostea metsänotkelma ja numero 8 on kalliometsää. 3Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. 3.2 Arvokkaan luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Tuoreet keskiravinteiset lehdot on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) sekä koko maassa että Etelä- Suomessa. Lehtojen uhkatekijöitä ovat ojitukset, metsän hoitotoimenpiteet, rakentaminen ja

84 10 lahopuun väheneminen. Keski-ikäiset mäntyvaltaiset lehtomaiset kankaat ovat silmälläpidettäviä (NT) koko maassa ja Etelä-Suomessa. Avoluhdat ovat koko maassa luokiteltu säilyviksi (LC), mutta Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi. Kalliometsät on luokiteltu koko maassa ja Etelä- Suomessa säilyviksi (LC). Sekä keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat että kuusivaltaiset tuoreet kankaat on luokiteltu koko maassa ja Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi (NT). Vaikka keski-ikäisiä havupuuvaltaisia tuoreita kangasmetsiä on runsaasti, on niiden luonnontilaisuus heikkoa. Niissä ei juurikaan ole lahopuuta, joka lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Alueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja kasvilajeja. 4 Liito-oravaselvitys 4.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Koirajärvensaaren alueen liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Koirajärvensaarella on haavikkoa, joka on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. 5 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 5.5., ja 3.6. klo 4:00 12:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPSpaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät ja nähdyt

85 11 linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 5.1 Linnustoselvityksen tulokset Alueella havaittiin 22 lintulajia, joista alueella pesiviksi tulkittiin 21 lajia. Käpytikan pesäkoloa ei löydetty ja se tulkittiin alueella ruokailevaksi. Yhteensä pesiviä pareja oli 48. Alueen yleisimmät lintulajit olivat peippo, pajulintu, punarinta ja hippiäinen. Ne pesivät yleisinä keski-ikäisissä havumetsissä. Hippiäinen suosii kuusivaltaisia metsiä, mutta peipolle, pajulinnulle ja punarinnalle sopivat kaikenlaiset metsät sekä rehevät pihat ja puutarhat. Teerien soidinta kuultiin selvitysalueen eteläpuolella olevalta isolta yhtenäiseltä kallionlakialueelta. Selvitysalueella havaittu naaras teeri lensi myös siihen suuntaan. Selvitysalueen mustikkatyypin tuore kangas tarjoaa teeren poikasille hyönteisravintoa ja aikuiselle teerelle marjoja syksyllä. Alueen metsiä on hoidettu talousmetsinä, eikä niissä ole juurikaan kuolleita puita, joihin tiaiset pystyisivät kaivamaan pesäkolonsa. Alueella pesivät lintulajit ovat tyypillisiä ja niiden tiheys on normaali keski-ikäisessä talousmetsässä. Lintulaji Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Lähialueet Sinisorsa Teeri Soidin naaras Lehtokurppa Sepelkyyhky Käpytikka * - - Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Laulurastas Punakylkirastas Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Kirjosieppo Töyhtötiainen Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Peippo Vihervarpunen Yhteensä pareja: kt* 5 17 * Käpytikka oli alueella ruokailemassa 6 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lintulajien uusin uhanalaisuusarviointi on tehty vuonna 2015 ja se perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeistoon. Arvioitavat lajit ovat elinvoimaisia (LC), tai silmälläpidettäviä

86 12 (NT), uhanalaisia tai hävinneitä (RE). Uhanalaiset lajit ovat joko vaarantuneita (VU), erittäin uhanalaisia (EN) tai äärimmäisen uhanalaisia (CR). Laji voi olla myös puutteellisesti tunnettu (DD). Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2015 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Töyhtötiainen on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut (VU) lintulaji. Alueellisesti uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Teeri kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin ja on myös Suomen vastuulaji. Kartta 3: Töyhtötiaisen ja teeren havaintopaikat Töyhtötiainen on merkitty punaisella pisteellä ja TÖ -merkinnällä ja naaras teeri mustalla pisteellä ja TE - merkinnällä. Myös teerien soidinalue näkyy kartalla.

87 13 7 Lepakot 7.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Lepakot pariutuvat loppukesällä tai alkusyksyllä ja niillä on viivästynyt sikiönkehitys. Lepakko synnyttää yleensä yhden poikasen, mutta myös kaksoset ovat tavallisia. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa ja osaavat lentää kolmen viikon ikäisinä. Aluksi ne lentelevät lepopaikkansa läheisyydessä, ennen kuin seuraavat emojaan saalistusreissuilla. Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku-, kääpiö-, etelän- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, etelänlepakko, kääpiölepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida

88 14 maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 7.2 Selvitysalueen lepakot Lepakoita laskettiin kolme kertaa; 18.5., 6.7. ja Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen tietä ja polkuja pitkin sekä rannalla kävellen. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Jokaisella laskentakerralla alueella havaittiin yksi pohjanlepakko saalistamassa metsäautotien yläpuolella. Alueen lähistöllä on useita kesäasuntoja, joiden välikatolla lepakko saattaa olla päivisin. Lähialueella on myös paljon kallioalueita, joissa voi olla sopivia halkeamia ja pieniä onkaloita, joissa lepakko pystyy olemaan. Myös selvitysalueen kallioalueen länsilaidassa on lepakolle sopivia päiväpiilopaikkoja. Alue luokitellaan luokkaan II, joka tarkoittaa lepakoiden käyttämää ruokailualuetta. Tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Kartta 4: Pohjanlepakon saalistusreitti Pohjanlepakon saalistusalue on merkitty violetilla värillä. 8 Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla. Viitasammakko on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulain 714/2009 mukaan rauhoitettu. Uhanalaisuusluokan mukaan viitasammakko on elinvoimainen (LC).

89 15 Viitasammakoiden esiintyminen alueella on helpointa selvittää niiden kerääntyessä kutupaikoille lisääntymisaikana. Viitasammakon ääni kuulostaa pulputukselta, kun taas sammakko kurnuttaa. Viitasammakoiden soidin on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Sammakon kutu eroaa viitasammakon kudusta siinä, että se jää veden pinnalle ryppäiksi, kun taas viitasammakon kutu vajoaa yleensä veden pohjaan. 8.1 Viitasammakkoselvityksen tulokset Viitasammakoita käytiin kartoittamassa kaksi kertaa; 4.5. ja Ensimmäisellä kerralla alueella havaittiin ruskosammakoiden soidin selvitysalueen länsipuolella olevalla avoluhdalla. Koska kevät oli kylmä, päätettiin laskenta uusia myöhemmin. Uusinta käynnilläkään ei havaittu viitasammakoiden soidinta. 9 Päätelmät Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueella oleva tuore lehto ja kallion lakialueet, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kallioalueet ovat Lounais-Suomessa tyypillisiä. Selvitysalueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja kasvilajeja. Alueella pesivä linnusto on tyypillistä talousmetsinä hoidetuissa havumetsissä. Alueella pesivä töyhtötiainen on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut lintulaji. Se pesii alueen etelärajalla kalliometsässä. Kun kallioalueilla säästetään pökkelöitä, löytyy töyhtötiaiselle jatkossakin pesäpaikkoja. Selvitysalueen itäreunalla havaittiin teeri naaras ja läheisellä kallioalueella oli teerien soidin. Teeri on Suomen vastuulaji ja EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. On suositeltavaa, että teerien soidinpaikan välittömään läheisyyteen ei rakennettaisi tietä, jotta soidin ei häiriintyisi. Pohjanlepakon ruokailualue tulee säilyttää suojaisana. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta, eikä alueella havaittu viitasammakoiden soidinta.

90 16 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M & Sirkiä, P. 2009: Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Turku. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. _nisakkaiden_punaiset_listat_2015 Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi,E., Mannila, J. ja Nironen,M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriö. Helsinki. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajit. Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. _uhanalaisista_lajeista Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Suomen ympäristökeskus: Viitasammakko. [www-sivut]. Saatavissa:

91 17

92 Koirajärvensaari II Salo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

93 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kallioalueet Kosteat painanteet Kangasmetsä Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien uhanalaisuus Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen tulokset Linnusto Linnustoselvityksen tulokset Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lepakot Yleistä lepakoista Selvitysalueen lepakot Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoselvityksen tulokset Päätelmät 11 Lähteet... 12

94 3 1 Johdanto Koirajärvensaaren selvitysalue sijaitsee Salon kaupungissa noin 13 kilometriä kaupungin keskustasta itään. Selvitysalue on noin 30 hehtaarin suuruinen ja rajautuu pohjoispuolelta osin Pernjokeenja osin metsäalueeseen, josta on tehty vuonna 2017 luontoselvitys. Muilta osin alue rajautuu metsäalueisiin. Luontoselvitys on tehty ranta-asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Salon Konttorikone Ky:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2018 aikana linnusto-, viitasammakko-, liito-orava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti läpi. Kasvillisuutta katseltiin linnustoselvityksen yhteydessä myös ja Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kallioalueet Kalliot ovat luonnontilaisia ja niillä kasvaa monen ikäisiä mäntyjä, joista vanhimmat ovat yli sata vuotiaita. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja pihlajantaimia. Kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa ja metsälauhaa. Kallionrinteillä kasvaa myös puolukkaa ja mustikkaa sekä kangasrahkasammalta. Pääosin kalliota peittävät tinajäkälä, harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä, torvijäkälät, isohirvensarvijäkälä ja puikkojäkälät. Kallion lakialueet ovat kalliometsiä (Vr). Kuva 1: Kalliometsää

95 4 2.3 Kosteat painanteet Kallioalueiden väleihin on muodostunut kosteita painanteita, joissa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, pallosaraa, tupasvillaa, karpaloa, kanervaa ja vähän suopursua. Pohjakerroksessa kasvaa korpikarhunsammalta, korpirahkasammalta ja punarahkasammalta. Kosteat painanteet kestävät kävelemistä, eivätkä upota jalan alla. Ne ovat metsän pieniä soistumia. Kuva 2: Metsän pienialainen soistuma 2.4 Kangasmetsä Alueen metsä on hoidettua talousmetsää, jossa kasvaa sekä mäntyä että kuusta. Seassa kasvaa vähän myös rauduskoivua. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja pihlajantaimia. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, kevätpiippoa, metsätähteä, vanamoa ja sananjalkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammalta sekä korpirahkasammalta. Tämä kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuva 3: Mustikkatyypin tuore kangasmetsä

96 5 Kartta 1: Luontotyypit selvitysalueella Numero 1 on kalliometsää (VR), numero 2 on metsän soistumia ja numero 3 on mustikkatyypin tuoretta kangasta. 3Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu

97 6 havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. 3.2 Arvokkaan luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Karut avoimet laakeat sisämaakalliot on luokiteltu uhanalaisuusarvioinnin mukaan sekä koko maassa että Etelä-Suomessa säilyviksi (LC). Luonnontilainen kallioalue on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, joka tulisi jättää metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle, eikä alueelta tule ottaa maa-ainesta. Maanpintaa ei tule käsitellä tai lannoittaa. Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä. Alueelta ei löydetty luonnonsuojeluasetuksella suojeltavia, uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kasvilajeja, eikä myöskään kansainvälisiä vastuulajeja. 4 Liito-oravaselvitys 4.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien ja mäntyjen tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Koirajärvensaaren alueen liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta.

98 7 5 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 28.4., ja klo 4:00 12:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPSpaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät ja nähdyt linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 5.1 Linnustoselvityksen tulokset Alueella havaittiin 14 lintulajia, joista alueella pesiviksi tulkittiin 13 lajia ja yhteensä 34 paria. Isokäpylintuparvi oli alueella ruokailemassa. Yleisimmät lintulajit alueella olivat peippo ja metsäkirvinen, jotka ovat yleisiä lintulajeja lähes koko Suomessa pohjoisinta tunturialuetta lukuun ottamatta. Selvitysalueen kalliometsät ovat luonnontilaisia ja niiltä löytyy sopivia kolopuita talitiaiselle. Taulukko 1: Selvitysalueella ja sen läheisyydessä pesivät lintulajit ja arvioitu parimäärä Lintulaji Kalliot Soistumat Kangasmetsä Lähialueet Pyy Sepelkyyhky Kehrääjä Kangaskiuru Metsäkirvinen Laulurastas Punakylkirastas Sirittäjä Pajulintu Hippiäinen Kirjosieppo Talitiainen Närhi Peippo Vihervarpunen Isokäpylintu Parvi ruokailemassa Yhteensä: Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lintulajien uusin uhanalaisuusarviointi on tehty vuonna 2015 ja se perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeistoon. Arvioitavat lajit ovat elinvoimaisia (LC), tai silmälläpidettäviä (NT), uhanalaisia tai hävinneitä (RE). Uhanalaiset lajit ovat joko vaarantuneita (VU), erittäin uhanalaisia (EN) tai äärimmäisen uhanalaisia (CR). Laji voi olla myös puutteellisesti tunnettu (DD). Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2015 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla

99 8 olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Kalliolla pesivä kangaskiuru on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji (VU). Se on pyyn ja kehrääjän lisäksi myös lintudirektiivin I-liitteen laji. Isokäpylintu on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Alueellisesti uhanalaisia lintulajeja ei selvitysalueella havaittu. Kartta 2: Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit Numero 1 on kangaskiuru, numero 2 on kehrääjä ja numero 3 on pyy

100 9 7 Lepakot 7.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Lepakot pariutuvat loppukesällä tai alkusyksyllä ja niillä on viivästynyt sikiönkehitys. Lepakko synnyttää yleensä yhden poikasen, mutta myös kaksoset ovat tavallisia. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa ja osaavat lentää kolmen viikon ikäisinä. Aluksi ne lentelevät lepopaikkansa läheisyydessä, ennen kuin seuraavat emojaan saalistusreissuilla. Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku-, kääpiö-, etelän- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, etelänlepakko, kääpiölepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida

101 10 maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 7.2 Selvitysalueen lepakot Lepakoita laskettiin kolme kertaa; 15.5., 2.7. ja Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen tietä ja polkuja pitkin. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Jokaisella kartoituskerralla havaittiin pohjanlepakko saalistamassa kartoitusalueen etelärajalla kulkevan tien yläpuolella. Kolmannella kartoituskerralla samalla paikalla lenteli kaksi pohjanlepakkoa. Kyseessä on todennäköisesti ollut pohjanlepakko emo, jota lentämään oppinut poikanen on seurannut. Pohjanlepakot saalistavat mielellään metsäteiden yläpuolella. Selvitysalueen eteläreuna on lepakoille tärkeä ruokailualue eli se luokitellaan luokkaan II, joten tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Kallioalueella on halkeamia, joissa lepakot voivat olla päivänvalolla. Kartta 3: Lepakoiden ruokailualue Lepakoiden ruokailualue on merkitty keltaisella värillä selvitysalueen eteläreunalla. 8 Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla.