MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE LOPPURAPORTTI Projektipäällikkö Tiina Lumijärvi Suunnittelijat: Mirja Erlund, Heli Koivula ja Sirpa Väänänen

2 SISÄLLYSLUETTELO I. MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE TULOKSET 1) Saavutetut tulokset ) Mielenterveysosaamista tarvitaan lisää 3) Mitä mielenterveysosaamisella tarkoitetaan? 4) Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveyden vahvistajina II. MITEN TULOKSET SAAVUTETTIIN? 1) Päämäärä ja tavoitteet 2) Resurssit ja kumppanit 3) MTEA-ohjaajaverkosto 4) Koulutusten juurtumisen tasot ja mallit 5) Viestintä ja vaikuttamistyö I. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ HANKKEEN JÄLKEEN 1) SWOT ja visio ) Tavoitteena mielenterveyttä edistävä ekosysteemi 3) Vaihtoehtoiset polut LIITE: Maakuntakohtaiset yhteenvedot Yhteenveto kansalaisopistoissa järjestetyistä koulutuksista

3 I Mielenterveys kuuluu kaikille -hankkeen tulokset

4 Kahden vuoden aikana MTEA-koulutuksiin osallistui yhteensä henkilöä. Vuosina koulutuksiin osallistuneet

5 OSALLISTUJAT KOULUTUKSITTAIN PERUSKOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET MTEA MTEA1 341 MTEA MTEA2 209 NMEA 3022 NMEA 90

6 tuntia mielenterveysosaamisen vahvistamista

7 ALUEELLISEN PAINOTUKSEN POHJANA HYÖDYNNETTIIN MIELENTERVEYSINDEKSIÄ MAAKUNNITTAIN 2015 (IKÄVAKIOITU) Koulutuksia kohdistettiin erityisesti peittämään alueellisia aukkoja ja täydentämään MTEA-ohjaajaverkostoa niillä alueilla, joilla ei vielä ollut ohjaajia. INDEKSIARVOT: 40,6 63,3 63,4 85,9 86,0 108,6 108,7 131,2 131,3 153,9 Lähde: THL

8 KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET 364 MTEA-koulutuksia järjestettiin kaikissa maakunnissa. Koulutuksia oli yhteensä 1139 ja niihin osallistui kaikkiaan henkilöä Tarkemmat maakuntakohtaiset tiedot erillisessä LIITTEESSÄ

9 LAADULLISIA TULOKSIA 63,2 % MTEA1-koulutuksiin osallistuneista koki, että koulutus on vahvistanut heidän hyvinvointiaan paljon tai erittäin paljon. 50,3 % MTEA2-koulutuksiin osallistuneista koki oppineensa ottamaan vaikeita asioita puheeksi läheisen tai työkaverin kanssa. 77,8 % NMEA-koulutuksiin osallistuneista koki saaneesi koulutuksesta lisää tietoa, taitoa ja rohkeutta tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä työssään ja/tai vapaa-ajallaan. Sain paljon eväitä auttaa sekä itseäni että muita

10 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KOKEMA HYÖTY Kumppanit näkivät, että MTEA-koulutusten avulla on mahdollista vaikuttaa organisaation toimintakulttuurin siten, että painopiste siirtyy korjaavasta toiminnasta enemmän terveyttä edistävään suuntaan. Koulutukset kasvattavat myös henkilöstön osaamispääomaa ja luovat tiiviimpiä yhteistyösuhteita eri yksiköiden ja organisaatioiden välille

11 Mielenterveysosaamista tarvitaan, koska

12 . mielenterveysongelmista koituu huomattavia taloudellisia menetyksiä. Lisäksi ne aiheuttavat runsaasti sosiaalista ja inhimillistä kärsimystä

13 MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN VUOSIKUSTANNUKSET SUOMESSA 11miljardia OECD Health at glance 2018 arvion mukaan kustannukset Suomessa 5,3 % BKT:sta

14 Inhimillinen kärsimys ei kosketa vain yksilöä itseään. Myös hänen perheensä ja muu lähipiiri kärsii

15 MIELENTERVEYSOSAAMISELLA TARKOITETAAN tietoja ja taitoja, joiden avulla jokainen voi edistää omaa, läheisten tai asiakkaiden mielenterveyttä. Myös mielenterveyden ongelmien tunnistaminen ja auttaminen kriisitilanteissa ovat olennainen osa mielenterveysosaamista. Mielenterveysosaaminen vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja ja häpeäleimaa, mikä osaltaan kaventaa kansalaisten eriarvoisuutta.

16 HYVÄ KÄYTÄNTÖ PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta kärkihankeohjelman tavoitteena oli ottaa pysyvään käyttöön näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, jotka edistävät nykyistä paremmin erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia, terveyttä ja vastuunottoa. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat hyvä käytäntö, jolla voidaan lisätä eri alojen ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, mielenterveystietoja ja -taitoja.

17 Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveysosaamisen vahvistajina

18 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -KOULUTUKSET auttavat ymmärtämään, että mielenterveys on olennainen osa terveyttä kannustavat huolehtimaan omasta ja toisten mielenterveydestä auttavat tunnistamaan mielenterveyden ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rohkaisevat ottamaan mielenterveyden huolet puheeksi ja kannustavat hakemaan niihin apua vähentävät mielenterveysongelmiin liittyvää häpeäleimaa

19 Mielenterveyden ensiapukoulutukset Mielenterveyden vahvistamisen keinoja ja taitoja Lasten ja nuorten mielenterveyden kysymykset ja niiden puheeksi ottaminen Mielenterveyden ongelmat kohtaaminen ja ensiapu

20 3 ERILAISTA KOULUTUSTA Mielenterveyden ensiapu 1 Mielenterveys elämäntaitona Mielenterveyden voimavaralähtöiseen edistämiseen: tietoisuuden lisääminen mielenterveyden positiivista vaikutuksista sekä mielenterveystaitojen opettelu ja harjoittelu. Koulutuksissa käsitellään muun muassa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, kriisejä sekä arjen taitoja Mielenterveyden ensiapu 2 Haavoittuva mieli Valmiuksia tavallisimpien mielenterveyden häiriöiden oireiden tunnistamiseen, mielenterveyteen liittyvien kysymysten puheeksi ottoon, varhaiseen puuttumiseen ja mielenterveyden ensiavun askeleiden soveltamiseen. Kaikki koulutukset sisältävät itsemurhien ehkäisy - osion. Nuoren mielen ensiapu Mielenterveysosaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen Tietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista arjen haasteista ja ilmiöistä sekä valmiuksia tunnistaa hälytysmerkkejä, ottaa lasten ja nuorten mielenterveys puheeksi ja ehkäistä mielenterveysongelmia.

21 MTEA KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET JA KOULUTUSTEN LUKUMÄÄRÄT Osallistujat Koulutukset MTEA MTEA NMEA MTEA MTEA NMEA YHT ,6 osallistujaa / koulutus

22 OSALLISTUJAPROFIILIT Työtilanne Opiskelija 17 % Ei työssä 8 % Eläkkeellä 10 % Työssä 65 % Ikäjakauma Alle 18-vuotiaat 0,13 % ,34 % ,36 % ,66 % Yli 80 0,51 % Työssä Ei työssä Opiskelija Eläkkeellä Naiset 84,5 % Miehet 15,25 % Muu 0,25 % Osallistujien jakaantuminen eri MTEA-koulutuksiin: 50 % MTEA1 34 % MTEA2 16 % NMEA

23 HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT KOULUTUKSIA JÄRJESTETTY MUUN MUASSA: vangeille pitkäaikaistyöttömille nuorille mielenterveyskuntoutujille maahanmuuttajataustaisille omaishoitajille

24 II MITEN TULOKSET SAAVUTETTIIN? Resurssit MTEA-ohjaajien koulutus ja ohjaajaverkosto Juurruttaminen Viestintä ja vaikuttaminen

25 PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päämäärä Kansalaisten mielenterveys vahvistuu ja itsemurhat vähenevät Tavoite 1 Kansalaiset saavat tietoa ja taitoja omasta ja läheisten mielenterveyden edistämisestä Tavoite 2 Ammattilaiset tunnistavat mielenterveyden ongelmia ja osaavat tukea omaa ja toisten mielenterveyttä Tavoite 3 MTEA-koulutukset juurtuvat osaksi organisaatioiden ja alueiden toimintaa

26 RESURSSIT JA KUMPPANIT STM:ltä Kaksi suunnittelijaa + 1 lisäsuunnittelija vuonna 2018 Projektipäällikkö Assistentti 32 % Ohjausryhmä (8) Yhteistyökumppanit (49) SHP 14 Paikalliset mielenterveysseurat (22) Muut (13) MTEA-ohjaajat

27 STM:n myöntämän rahoituksen turvin voitiin palkata hanketiimi. Taloudelliset resurssit mahdollistivat osallistujille maksuttomien koulutusten järjestämisen. Lisäksi kärkihanke-status toi lisäuskottavuutta, mikä helpotti sekä yhteistyökumppaneiden rekrytointia että koulutusten markkinointia. Koulutusten organisoinnissa yhteistyökumppaneiden panos on ollut korvaamaton. Heidän kauttaan järjestyi muun muassa koulutustiloja sekä lisäresursseja koulutusten organisointiin. Kumppaneiden kautta tavoitettiin uusia osallistujaryhmiä ja saatiin arvokasta markkinointitukea. Yhteistyösopimusten mukaisesti työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua koulutuksiin työajallaan, mikä laski osallistumiskynnystä. Useat organisaatiot kouluttivat myös omia ohjaajia ja rakensivat siten pohjaa koulutusten vakiintumiselle

28 MTEA-OHJAAJAVERKOSTO MTEA-ohjaajien aktiivisuus on ollut keskeistä koulutusten leviämisessä, haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamisessa ja koulutusten vakiinnuttamisessa. Uusia ohjaajia koulutettiin aikana seuraavasti: Ohjaajakoulutus Osallistujat 2017 Osallistujat 2018 YHTEENSÄ MTEA MTEA NMEA Yhteensä

29 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -OHJAAJAN POLKU MTEA peruskoulutus (1,2 tai NMEA) 14 h tai 21 h MTEA Ohjaajakoulutus Pilottikoulutuksen toteuttaminen 14 h OHJAAJAN PÄTEVYYS Ohjaajatodistus NMEA 7 h + verkkoosuus KRITEERIT ja OHJAUSTAITOJEN ARVIOINTI ARVIOINTI JATKUVA KEHITTYMINEN ja ARVIOINTI 2016

30 MTEA1-, MTEA2- JA NMEA-OHJAAJAT MAAKUNNITTAIN Yhteensä 909 ohjaajaa 514 MTEA 1 -ohjaajaa 317 MTEA 2 -ohjaajaa 78 NMEA -ohjaajaa Samalla henkilöllä voi olla useamman koulutuksen ohjaajapätevyys

31 JUURTUMISEN ERI TASOT JA MALLIT STRATEGINEN TASO Kunta-/maakuntastrategia ALUEELLINEN/PAIKALLINEN KOORDINAATIOTASO ORGANISAATIOTASO A) Organisaatiolähtöinen koordinaatio (dia: KSSHP) B) Alueellinen tai paikallinen klusteri (dia: Sosteri ja Mikkeli) C) Strategialähtöinen koordinaatio (dia: Espoon kaupunki) SOTE-UUDISTUKSEN VALMISTELU

32 ORGANISAATIOLÄHTÖINEN KOORDINAATIO Sairaanhoitopiirin malli SH-piirin koulutustarjonta (sis. MTEAkoulutukset) Jyväskylän kaupungin eri toimialat SHP:n MTEA-ohjaajaverkosto Alueeseen kuuluvat terveysasemat KSSHP Alueen sotejärjestöt

33 A) ALUEELLINEN KLUSTERI (Sosteri + kriisikeskus) KAUPUNKI JÄRJESTÖT Ammattihenkilöstön MTEA-koulutukset Väestölle suunnatut MTEA-koulutukset Sosteri Savonlinnnan kriisikeskus

34 B) ALUEELLINEN KLUSTERI (Mikkelin malli) kansalaiskoulutukset Mikkelin kansalaisopisto eri järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset pitkäaikaistyöttömät Mikkelin kriisikeskus Mikkelin kaupunki koordinaattori TE-tsto Essote Sote-ammattilaiset

35 C) STRATEGIALÄHTÖINEN MALLI (Espoo) Espoon kaupungin strategia Kehitysohjelma Hyvinvoiva Espoo Innostava elinvoimainen Espoo Kestävä Espoo Osallistuva Espoo Poikkihallinnollinen yhteistyö kaupungin eri toimialojen, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaupungin kumppaneiden välillä PILOTTIKOULUTUKSET ERI TOIMIALOILLE Vanhusten palveluiden ja aikuissosiaalityön henkilöstö Maahanmuuttajapalvelut Varhaiskasvatus Oppilaitos Omnian nuorten työpajat MTEA-ohjaajaverkosto

36 Viestintää ja vaikuttamistyötä

37 VAIKUTTAMISTA ERILAISISSA KANAVISSA Hankekauden aikana vaikuttamistyötä tehtiin tapaamalla yhteistyökumppaneita henkilökohtaisesti muun muassa useissa kumppaneille järjestetyissä alueellisissa tilaisuuksissa kuten aloitusseminaareissa ja verkostotapaamissa (13) sekä STM:n järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi MTEA-ohjaajille järjestettiin 4 verkostopäivää. MTEA-koulutukset saivat runsaasti näkyvyyttä ansaitussa mediassa (sanomalehdet, radio ja tv). Mielenterveyden ensiavun Facebook-sivut elvytettiin ja uusia tykkääjiä kerrytettiin lisää yli 500. Yhteisössä on nyt yhteensä 1520 tykkääjää. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia markkinoitiin Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilla ja sivustolle tuotettiin uutta sisältöä koulutuksista sekä artikkeleita kärkihankkeesta.

38 HS HBL ITÄ-SAVO YLE Uutiset Lounais-Suomi YLE Aamu-TV

39 III MTEA-koulutusten tulevaisuuden näkymät

40 MTEA-KOULUTUKSET JATKUVAT Kärkihanke nosti Mielenterveyden ensiapu -koulutukset uudelle tasolle Työtä jatketaan voimallisesti myös tulevina vuosina: kehittämällä koulutuksien laatua ja sujuvoittamalla prosesseja vahvistamalla syntyneitä kumppanuuksia ja alueellisia koordinaatioita (kts. juurtuminen) lisäämällä MTEA-ohjaajien tukea ja ohjausta suuntaamalla koulutuksia erityisesti haavoittuvassa asemalla oleville kirkastamalla viestintää ja lujittamalla vaikuttamistyötä

41 SWOT VAHVUUDET Toimiva hyvä käytäntö Vahva osaaminen Perusprosessit kunnossa Laaja ohjaajaverkosto Hyvä kumppanuudet Paikallisten mielenterveysseurojen tuki HEIKKOUDET Riittämättömät henkilöstöresurssit Koulutusten maksullisuus Laadunvalvonnan keveys Rajalliset kehittämisresurssit Koordinaation ohuus SWOT MAHDOLLISUUDET SOTE- ja maakuntauudistukset Uudet yhteistyötahot Mahdolliset uudet rahoitusmallit Alueellisten koordinaatioiden vahvistuminen Hyvä vakiintumiskehitys UHAT SOTE-toteutus Maakuntauudistuksen vaikutukset MTEA-ohjaajaverkoston sekä alueellisten koordinaatioiden haavoittuvuus Koulutusten vakiintumisen haasteet

42 VISIO 2030 Kaikki suomalaiset ymmärtävät mielenterveyden merkityksen ja heillä on riittävästi tietoa ja taitoja pitää huolta omasta sekä läheistensä mielenterveydestä. Ihmisiä paljon työssään kohtaavat eri alojen ammattilaiset ottavat vaikeatkin asiat rohkeasti puheeksi ja osaavat tunnistaa mielenterveyden ongelmien varhaisia oireita ja ovat valmiita tarjoamaan tukea ja apua. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat vakiintuneet pysyväksi toiminnaksi useimpien organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaa joka laajasti ympäri Suomea

43 Tavoitetilana on synnyttää mielenterveyttä edistävä EKOSYSTEEMI, jossa vaikeassa elämäntilanteissa olevia kohtaavat eri alojen ammattilaiset osaavat tukea yksilön sekä koko perheen mielenterveyttä

44 IHMINEN KESKIÖSSÄ - YHTEISKUNNALLINEN EKOSYSTEEMI MINIS- TERIÖT ELY Kuntapäättäjä YHDYSPINNAT kuten: Sote-palveluissa työskentelevät Järjestötyöntekijät ja vapaaehtoiset Lähipiiri Muiden organisaatioiden asiakastyötä tekevät Kela TEkeskukset Perusterveydenhuolto Yhdys/asiakasrajapinta Esimiestaso Päättäjät ja mahdollistavat rakenteet MEDIA Päihdepalvelut Sosiaalitoimi Oppilaitokset ESIMERKKI LOPPUKÄYTTÄJÄSTÄ: n. 30-vuotias, yksin asuva työtön mies, jolla on masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia Lähipiiri Järjestö tai yhdistys, srk Rahoituslaitos, ulosottovirasto jne. Urheiluseura tai muu harrastuspiiri Rahoittaja Maakunta

45 MEILLÄ ON MAHDOLLISUUS VALITA MIELENTERVEYDEN OHITTAVA POLKU MIELENTERVEYTTÄ TUKEVA POLKU Vaikeassa elämäntilanteissa olevien kohtaamisessa ei huomioida mielenterveyden vaikutuksia. Ongelmat kasaantuvat ja mutkistuvat. Palveluiden käyttö lisääntyy. Haavoittuvassa asemassa olevat kuntalaiset Ammattilaiset osaavat ottaa mielenterveyden puheeksi ja tukevat asiakkaan mielenterveyttä. Vaikeassa elämäntilanteissa olevat osaavat hakea ajoissa apua. Huonosti voivat kuntalaiset Kuluja vai säästöjä? Hyvinvoivat kuntalaiset

46 Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa tuottavuuden, innovatiivisuuden, muutosjoustavuuden ja yhteiskunnan menestymisen erilaisissa haasteissa ja muutostilanteissa.