Helsinki No YS 1386

Transkriptio

1 PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2007-Y No YS 1386 ASIA Päätös Porvoon Energia Oy:n ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Tolkkisten höyryvoimalaitoksen lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA Porvoon Energia Oy PL PORVOO LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tolkkisten Höyryvoimalaitos Tolkkistentie PORVOO IPPC-luokka: 1.1. Toimialatunnus: Y-tunnus: Ympäristövahinkovakuutus: IF vahinkovakuutusyhtiö Oy, nro LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT2245 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (22) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat lupapäätökset Alueen kaavoitustilanne Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 763/ , Dnro 0197Y Päätös tarkkailuohjelman hyväksymisestä, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 814/ , Dnro 0197Y Itä-Uudenmaan seutu- ja maakuntakaavayhdistelmässä ( ) voimalaitoksen alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Itä- Uudenmaan liitto on aloittanut 2. vaihemaakuntakaavan valmistelun vuonna Uuden maakuntakaavan luonnoksessa voimalaitoksen sijaintipaikka on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava on hyväksytty Tässä osayleiskaavassa Tolkkisten höyryvoimalaitoksen alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kiinteistön alueella ei ole vahvistettua asemakaavaa. LAITOKSEN YMPÄRISTÖ Ilmanlaatu Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007 (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 16/2008) raportin mukaan Porvoossa erityisesti Kilpilahden alueella on raskasta teollisuutta sekä siihen liittyvää energiantuotantoa, jotka päästävät ilmaan huomattavat määrät typen oksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Porvoon keskustan pääkatujen sekä valtatie 7 liikenteestä. Energiantuotannon päästöt olivat vuonna 2007 alhaisemmat kuin vuonna Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet pysyivät Porvoossa raja-arvojen alapuolella. Korkeita hiukkaspitoisuuksia esiintyi erityisesti kevään pölykauden aikana. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausten perusteella Porvoon ilmanlaatu oli vuonna 2007 valtaosan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 (Alueelliset ympäristöjulkaisut 385/2005) raportin mukaan Porvoon kaupungin alueella sormipaisukarpeen keskimääräiset vauriot olivat lisääntyneet edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Havaintoalojen määrä, joilla sormipaisukarve arvioitiin terveeksi, oli vähentynyt neljästätoista kahteen. Lieviä jäkälävaurioita todettiin nyt koko Porvoon alueella. Porvoossa neulasnäytteiden rikkipitoisuudet olivat kohonneet noin 15 % ja typpipitoisuudet noin 6 % talvella 2001 kerättyihin neulasnäytteisiin verrattuna. Must oella ja Tolkkisissa s ainneilla näytealoilla neulasten rikkipitoisuudet ylittivät mg/kg pitoisuuden ja olivat kohonneita normaalitasoon verrattuna.

3 3 (22) Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Tolkkisissa sijaitsee asutusta höyryvoimalaitoksen läheisyydessä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 m etäisyydellä voimalaitoksesta itään. Lähin päiväkoti on noin 0,5 km, lähin koulu noin 800 m ja Porvoon kaupungin keskusta noin 10 km etäisyydellä. Merenlahden vastakkaisella puolella sahan tuotantolaitosten takana, noin 500 m etäisyydellä voimalaitoksesta länteen, on kesäasutusta. Porvoon alueella on kuusi Natura 2000-verkostoon kuuluvaa suojelualuetta, joista lähin, Porvoonjoen suisto - Stensbolen alue, sijaitsee noin 5 km päässä voimalaitoksesta. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Yleiskuvaus toiminnasta Tolkkisten höyryvoimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä Porvoon seudulle sekä höyryä Stora Enso Oy:n Tolkkisten sahalle. Voimalaitoksella on yksi polttoaineteholtaan 52,6 MW:n leijukerroskattila sekä vara- ja huippukattilana yksi polttoaineteholtaan 20 MW:n öljykattila. Leijukerroskattilan polttoaineena käytetään puupolttoaineita sekä raskasta polttoöljyä käynnistys- ja häiriötilanteissa. Varapolttoaineena käytetään turvetta. Sähköä voidaan tuottaa keskimäärin 45,5 GWh, lämpöä 155,5 GWh ja höyryä 64 GWh vuodessa. Vuonna 2008 laitoksen käyttöaika oli tuntia. Leijukerroskattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja savukaasupesurilla. Öljykattilan savukaasuja ei puhdisteta. Savukaasut johdetaan 60 m korkeaan piippuun. Muutokset laitoksen prosesseissa Tuotanto Laitoksen energiantuotannossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Nykyisin kaukolämpöä tuotetaan myös savukaasupesurilla (lämmöntalteenotin LTO), jonka läpi kulkevan savukaasun sisältämällä lämpöenergialla lämmitetään kaukolämpöveden paluuvettä. Pesurin lämpöteho on 10 MW. Muutosta on aiheuttanut myös Tolkkisten sahan seisokki, jonka seurauksena sahan tavanomainen energiatarve, 10 MW, on laskenut alle 2 MW:n. Sahan energiantarpeen alenemisesta huolimatta kaukolämmön tuotantoa ei ole voitu lisätä, koska pumppauskapasiteettia ei ole riittävästi. Vuosien tuotantotiedot ja polttoaineen kulutus: v v v Keskiarvo Sähkö (GWh) Teollisuushöyry (GWh) Kaukolämpö (GWh) Polttoaineiden kulutus (GWh) Kuori (t) Metsätähdehake ja -murske (t) Puupelletit ja briketit (t) 545 Puutähdehake tai -murske (t) Raskas polttoöljy (t) 326 Sahanpurut, kutterilastut ym. (t) 3 878

4 4 (22) Polttoaineet Kemikaalit Kivihiiltä ei ole käytetty polttoaineena enää vuoden 2002 jälkeen ja kierrätyspuun polttaminen on lopetettu vuonna Puupolttoaineesta noin 40 % on saatu viereiseltä Tolkkisen sahalta. Sahan seisokin takia laitoksella on ollut tarve hankkia puupolttoainetta muilta toimittajilta. Laitoksella ei käytetä valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisia vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Rikkihapon haitallisuus vesieliöille perustuu voimakkaaseen happamuuteen ja lipeän (NaOH) haitallisuus voimakkaaseen emäksisyyteen. Rikkihappoa ja lipeää ei luokitella voimassa olevien kriteerien perusteella ympäristölle vaarallisiksi. Kemikaalien kulutus v on esitetty seuraavassa taulukossa: Kemikaali v v v Boilex 580, kattilavesikemikaali Boilex 510A, syöttövesikemikaali % rikkihappo % lipeäliuos (NaOH) Savukaasujen puhdistus Varastointi Leijukerroskattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja savukaasupesurilla. Suurin osa tuhkasta erotetaan lentotuhkana sähkösuodattimella. Savukaasut johdetaan sähkösuodattimen jälkeen savukaasupesuriin, joka toimii vastavirtaperiaatteella. Savukaasupesuria käytetään myös lämmön talteenottolaitteistona. Savukaasupesurissa savukaasut kulkevat pesutornissa alhaalta ylöspäin veden kulkiessa ylhäältä alaspäin. Savukaasupesuri voidaan tarvittaessa ohittaa tuotannollisista syistä, häiriötilanteessa tai tilanteessa, jossa pääkattilassa poltetaan pitkä ajanjakso pelkästään raskasta polttoöljyä. Savukaasupesuri on otettu käyttöön elokuussa Pesuriin tulevat kuumat savukaasut kostutetaan ja jäähdytetään lähelle märkälämpötilaa. Pesurissa kiertävän veden ph pidetään välillä 6-8 lisäämällä siihen tarvittaessa natriumhydroksidia (NaOH). Jäähdytyksen jälkeen savukaasut johdetaan pesuvaiheeseen, jossa savukaasuista saadaan erotettua kaasumaisia epäpuhtauksia sekä kiintoainetta. Pesurissa muodostuvat lauhdevedet kiertävät kaukolämpövettä lämmittävällä lämmönsiirtimellä. Savukaasujen sisältämällä lämpöenergialla lämmitetään kaukolämpöverkoston paluuvettä. Savukaasupesurin lämmönvaihdinteho on 10 MW. Puupolttoaineiden vastaanottokenttä sijaitsee entisellä kivihiilen varastointikentällä. Lisäksi tällä alueella sijaitsee noin m 2 :n suuruinen pohjaja lentotuhkan välivarastoalue. Pohja- ja lentotuhka varastoidaan entisellä kivihiilikentällä. Tuhkat pyritään pitämään erillään toisistaan. Kerralla varastoitava enimmäismäärä on m 3. Pohjatuhka varastoidaan maapohjaisessa varastokasassa. Jos lentotuhka varastoidaan laitosalueella, se poistetaan prosessista märkänä. Len-

5 5 (22) totuhka varastoidaan betonisessa altaassa. Altaassa ei ole viemäröintiä, joten sade- ja muut vedet imeytyvät tuhkaan. Muilta osin varastointi laitoksella on voimassa olevan ympäristöluvan mukaista. MUUTOKSET YMPÄRISTÖKUORMITUKSESSA JA SEN RAJOITTAMISESSA Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Höyryvoimalaitoksella käytetään meri- ja makeanvedenaltaan vettä jäähdytykseen, huuhteluihin, elvytysvesiin sekä savukaasupesurin toimintaan yhteensä n m 3 /a, jotka käytön jälkeen johdetaan mereen. Sosiaalitiloista jätevettä muodostuu n. 300 m 3 /a, jotka johdetaan Porvoon Veden viemäriverkostoon. Prosessiveden kulutus vuosittain on n m 3. Prosessijäteveden määrä on kasvanut hieman savukaasupesurin käyttöönoton jälkeen, jonka jälkeen voimalaitoksen keskimääräinen vesien aiheuttama kiintoainekuormitus on ollut noin 40 kg/d, BOD 7/ATU 9,0 kg/d, kokonaisfosfori 0,2 kg/d ja kokonaistyppi 2,9 kg/d. Pesurin lauhdevedestä poistetaan lieteasemalla kiintoainetta, joten vesistön kuormitus ei ole merkittävästi lisääntynyt pesurin käyttöönoton jälkeen. Marraskuussa 2006 tapahtui laitoksella tavanomaista suurempi kertaluonteinen kiintoainepäästö uuden pesurin käyttöönottovaiheessa. Pesurin kierrätyspumppu jouduttiin ottamaan pois käytöstä, jolloin pesuriin jäänyt vesi ylivuodon kautta purkautui ulos ja huuhtoi mukanaan pesuriin kertynyttä kiintoainetta. Voimassa olevan myönnetyn ympäristöluvan (No YS 763, Dnro 0197Y ) mukaista viivästysallasta tuhkan varastointialueen vesille ei ole rakennettu. Tuhkien varastointialueen sadevedet imeytyvät tuhkaan, joten suoto- ja valumavesiä ei luvan hakijan mukaan muodostu. Seuraavassa taulukossa on esitetty höyryvoimalaitoksen vuosien 2007 ja 2009 päästömittausten tulokset. Raskasöljykattilan K2 päästöjen pitoisuudet on redusoitu 3 %:n happipitoisuuteen ja leijukerroskattilan K1 pitoisuudet on redusoitu 6 %:n happipitoisuuteen. Leijukerroskattilan savukaasujen hiukkaspäästön päästöraja on voimassa olevassa ympäristöluvassa 80 mg/m 3 n kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Raskasöljykattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 75 mg/mj. Leijukerroskattilan typenoksidipäästön päästörajaksi on asetettu 150 mg/mj ja rikkidioksidin päästörajaksi 140 mg/mj. Rikin oksidit mg/m 3 n Typen oksidit mg NO2 /m 3 n Hiukkaset mg/m 3 n Mittausvuosi Kattila Kuorma K2 65 % 613 ± ± MW 100 % 551 ± ± 6 K1 85 % 9 ± ± 58 < 1 ± 13 52,6 MW 65 % 3 ± ± 45 < 1 ± % 6 ± ± 48 4 ± 5 70 % 1 ± ± 53 5 ± 6

6 6 (22) Laitoksen vuotuiset keskimääräiset ilmapäästöt ovat viime vuosina olleet 7 t/a hiukkasia, 17 t/a rikkidioksidia ja 163 t/a typen oksideja. Laitoksen vuotuiset ilmapäästöt ovat pienentyneet vuoden 2006 jälkeen, kun savukaasupesuri on otettu käyttöön ja laitoksen polttoainevalinnoissa on tehty muutoksia. Savukaasupesurin toiminnasta ei itsessään aiheudu päästöjä ilmaan, vaan sen läpi johdetaan jo sähkösuodattimen kautta kulkenut savukaasu. Savukaasupesurissa kaasut puhdistuvat edelleen etenkin rikkidioksidin sekä hiukkas- ja raskasmetallipäästöjen osalta. Lisäksi kaikki päästöt vähenevät polttoaineen tehokkaamman käytön seurauksena, kun leijukerroskattilan savukaasujen sisältämä lämpö hyödynnetään lämmöntuotannossa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lentotuhkaa erottuu savukaasunpuhdistusprosessissa keskimäärin t/a. Pohjatuhkaa muodostuu keskimäärin /a. Koska laitoksella käytetään pääasiassa puupolttoaineita, on muodostuva tuhka puutuhkaa. Porvoon Energia Oy selvittää aktiivisesti tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia. Sekä lento- että pohjatuhkan liukoisuustestit on tehty vuonna Analyysitulosten perusteella pohjatuhkaa voidaan hyödyntää maarakentamisessa peitettyihin ja päällystettyihin rakenteisiin ja lentotuhkaa päällystettyihin rakenteisiin. Tuhkat välivarastoidaan voimalaitoksen piha-alueella erillisiin kasoihin. Mikäli tuhkan hyötykäyttökohteita ei löydy, tuhkat kuljetetaan kaatopaikalle. Savukaasupesurin lauhdevedestä erotetaan lieteasemalla kiintoainetta eli lentotuhkalietettä ( ), jota muodostuu noin 150 kg/a. Liete siirretään lieteasemalla säkkiin, joka toimitetaan kaatopaikalle. Yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa jätettä, joka voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, muodostuu keskimäärin 15 t/a. Ongelmajätteitä, kuten loisteputkia ja elohopealamppuja sekä erilaista öljyistä jätettä laitoksella muodostuu vähäisiä määriä, keskimäärin 3 t/a. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Tolkkisten höyryvoimalaitoksella välivarastoidaan muilla Porvoon Energia Oy:n laitoksilla muodostuvaa jätettä, kuten loisteputkia, akkuja ja metalliromua, jotka toimitetaan suuremmissa erissä asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Savukaasupesuri voidaan ohittaa tuotannollisista syistä, häiriötilanteissa tai tilanteissa, joissa pääkattilassa poltetaan pitkä ajanjakso pelkästään raskasta polttoöljyä. Savukaasupesurin ohitus tapahtuu johtamalla savukaasut sähkösuodattimen jälkeen vanhaan pääkattilan piippuun. Pesurin ohitustilanteessa laitoksen ilmapäästöt voivat hetkellisesti olla korkeammat kuin puhdistuslaitteiston toimiessa moitteettomasti. Marraskuussa 2006 tapahtui laitoksella tavanomaista suurempi kertaluonteinen kiintoainepäästö pesurin käyttöönottovaiheessa. Pesurin kierrätyspumppu jouduttiin ottamaan pois käytöstä, jolloin pesuriin jäänyt vesi ylivuodon kautta purkautui ulos ja huuhtoi mukanaan pesuriin kertynyttä kiintoainetta.

7 7 (22) HAKIJAN ARVIO TOIMINNAN MUUTOKSISTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten höyryvoimalaitoksen toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia, savukaasupesurin käyttöönottoa lukuun ottamatta, ympäristöluvan myöntämisen jälkeen, ja toimintaa aiotaan jatkaa samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Luvan hakija on lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa tarkentanut muun muassa laitoksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön, ympäristöasioiden hallintaan ja energiatehokkuuteen liittyviä tietoja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Luvan hakija on arvioinut Tolkkisten voimalaitoksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista Euroopan Unionin suuria polttolaitoksia koskevan BREF-asiakirjan pohjalta. Luvan hakija arvioi, että Tolkkisten voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito, tuotantotekniikka, savukaasujen puhdistus ja vahinkotilanteisiin varautuminen edustavat tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä laitoksen ikään ja kokoluokkaan nähden. Laitoksella käytetty leijukerrostekniikka soveltuu erinomaisesti laadultaan erilaisten ja epähomogeenisten polttoaineiden polttoon. Leijukerroskattilat sallivat suuria polttoaineen laadun vaihteluita hyötysuhteen pysyessä suurena ja päästöjen pienenä. Leijukerroskattila soveltuu hyvin käytännössä rikittömän puuperäisen polttoaineen polttoon, mikä vähentää laitoksen aiheuttamia rikkidioksidipäästöjä. Puu myös sisältää muihin polttoaineisiin verrattuna suhteellisen vähän tuhkaa ja raskasmetalleja. Lisäksi puupolttoaineita poltettaessa muodostuvan hiilidioksidin katsotaan sitoutuvan biomassaan uudestaan eikä se siten edistä ilmaston lämpenemistä. Leijukerroskattilassa hyödynnetään paikallisia teollisuudesta ja metsätaloudessa muodostuneita puuperäisiä sivutuotteita. Samalla vähennetään ei-paikallisten ja fossiilisten polttoaineiden käyttö- ja kuljetustarvetta. Leijukerroskattilassa palaminen tapahtuu hiekkapetissä, joka stabiloi palamistapahtumaa ja mahdollistaa laadultaan vaihtelevien polttoaineiden tehokkaan palamisen. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä. Tällöin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien (häkä, hiilivedyt, jne.) muodostuminen on vähäistä. Myös typenoksidipäästöt ovat tehokkaan sekoittumisen ja alhaisen palamislämpötilan takia tyypillisesti alhaisempia kuin pölypoltossa. Palamislämpötila leijukerroskattilassa on ºC, jolloin typenoksidien muodostuminen ilman typestä ja hapesta on vähäisempää kuin korkeammissa lämpötiloissa. Savukaasujen hiukkaspäästöjä vähennetään sähkösuodattimen avulla. Sähkösuodatin edustaa kattilan kokoluokassa parasta käyttökelpoista hiukkaspäästöjen vähentämistekniikkaa. Lisäksi sähkösuodattimella vähennetään raskasmetallipäästöjä. Savukaasupesuri vähentää edelleen leijukerroskattilan savukaasujen hiukkas- ja HCl-pitoisuuksia. Savukaasupesuri parantaa koko laitoksen hyötysuhdetta, koska polttoaineiden käyttö vähenee. Öljykattilan rikkidioksidipäästöjä vähennetään käyttämällä vähärikkistä polttoöljyä. Tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti ja tuhka ohjataan hyötykäyttöön aina kun se on mahdollista.

8 8 (22) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Energiatehokkuus Laitoksella on käytössä ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöön vuonna Luvan hakijan arvion mukaan Tolkkisten höyryvoimalaitoksen energiatehokkuus on hyvä, koska polttoaineiden sisältämä energia käytetään voimalaitoksella tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Leijukerroskattilan höyryntuotannon hyötysuhde on noin 90 %. Lisäksi siirtohävikki on vähäinen, koska höyry tuotetaan lähellä käyttäjää. Hyvän hyötysuhteen takaamiseksi molempien kattiloiden mitoituksessa on huomioitu polttoaineen mahdollisimman tehokas palaminen ja johtumis- ja säteilyhäviöt on minimoitu hyvällä eristyksellä. Kattilan likaantuminen alentaa hyötysuhdetta, joten kattiloiden nuohouksesta huolehditaan. Tolkkisten höyryvoimalaitos on liittynyt energiansäästösopimukseen vuonna Lisäksi Tolkkisten voimalaitokselle on tehty MOTIVA-mallin mukaisesti energia-analyysi vuonna Investoimalla savukaasupesuriin vuonna 2006, laitoksen energiatehokkuus ja ympäristönsuojelun tila on parantunut, kun savukaasujen sisältämä lämpö saadaan siirrettyä kaukolämpöveteen. Lisäksi ulospuhallus hyödynnetään nykyisin vetenä ja lämpönä kaukolämpöverkossa. TARKKAILU JA POIKKEUSTILANTEET Käyttötarkkailu Porvoon Energia Oy:n on päivittänyt Tolkkisten höyryvoimalaitoksen tarkkailusuunnitelmaa (No YS 814/ ) ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä. Päivitetyn tarkkailusuunnitelman tiedot on esitetty alla. Muilta osin laitoksen poikkeustilanteisiin varautumisessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Polttoaineen kulutuksesta pidetään kirjaa. Puupolttoaineiden kulutus arvioidaan kuljettimen poikkipinta-alan ja kierroslukujen avulla. Puupolttoaineen kosteus määritetään kokoomanäytteestä viikoittain. Lämpöarvoa ja rikkipitoisuutta seurataan polttoainetoimittajalta saatavien tietojen perusteella. Raskaalle polttoöljylle on määrämittaus. Öljyn rikkipitoisuutta ja lämpöarvoa seurataan toimittajalta saatavien tietojen perusteella. Turpeen kulutus määritetään toimittajan rahtikirjoista, koska turvetta poltettaessa se ajetaan suoraan kattilaan. Turpeen kosteus, lämpöarvo ja rikkipitoisuus saadaan toimittajan antamista tiedoista. Kosteusmäärityksiä lukuun ottamatta polttoaineiden laatutiedot perustuvat polttoaineiden toimittajilta saataviin tietoihin. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti leijukerroskattilan (K1) lämpötilaa sekä savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta. Öljykattilassa savukaasun lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti. Mittausten laadun varmistamiseksi ulkopuolinen asiantuntija kalibroi jatkuvatoimiset mittalaitteet kerran vuodessa. Kattiloiden käyntiajasta ja käynnistysten lukumäärästä pidetään kirjaa.

9 Päästötarkkailu 9 (22) Käyttöhenkilökunta tarkkailee sähkösuodattimen jännite- ja virta-arvoja. Arvot merkitään raportointilomakkeelle kaksi kertaa vuorossa (6 krt/vrk). Sähkösuodattimen mekaaninen kunto tarkistetaan silmämääräisesti kerran vuodessa. Sähkösuodattimen häiriöistä tulee hälytys valvomoon. Savukaasupesurissa on automaattinen ph-mittaus, lipeän annostelu sekä virtausmittari, joita voidaan seurata valvomosta. Valvomosta voidaan seurata myös savukaasupesurin lämmöntalteenoton toiminta-arvoja. Öljynerotuskaivojen öljynilmaisimet hälyttävät valvomoon. Lisäksi öljynerotinta valvotaan tarkkailukierrosten yhteydessä. Käyttöpäiväkirjaan merkitään erotuskaivojen tyhjennykset ja häiriötilanteet. Lisäksi öljynerottimia ja öljysäiliön pinnankorkeutta tarkkaillaan tarkkailukierrosten yhteydessä. Öljysäiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti. Voimalaitoksen veden kulutusta seurataan ja siitä pidetään kirjaa. Prosessija saniteettivesinä käytettävän veden määrä mitataan. Merestä otettavan jäähdytysveden kulutus arvioidaan mittausten ja turbiinin käyttöajan perusteella. Kemikaalien vuotuista kulutusta seurataan kemikaalikohtaisesti varastokirjanpidolla ja varastomuutoksen perusteella. Ilmapäästöjen tarkkailu Laitoksen pääkattilan (K1) rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt mitataan vuosittain. Savukaasujen sisältämät raskasmetallit ja hiilidioksidi lasketaan polttoaineen kulutuksen ja viranomaisen antamien päästö- ja hapettumiskertoimien avulla. Öljykattilan (K2) typenoksidi- ja hiukkaspäästöt mitataan käyttötuntien sitä vaatiessa, kuitenkin vähintään kerran viidessä vuodessa. Öljykattilan rikkidioksidipäästö lasketaan ainetaseesta, raskasmetalli- ja hiilidioksidipäästö viranomaisten antamien päästö- ja hapettumiskerrointen avulla. Kertamittaukset tilataan alan yritykseltä. Hiukkaspitoisuus mitataan SFS 3866-standardin mukaisesti, SO 2 - ja NO x -pitoisuus joko standardoidulla menetelmällä (esim. CEN) tai vastaavan tasoisella yleisesti käytössä olevalla menetelmällä. Päästöt mitataan normaalia käyttötehoa vastaavalla teholla. Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineen laatu ja määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta. Päästömittaukset suoritetaan mahdollisuuksien mukaan savukaasupesurin toimiessa ja pesurin ollessa poissa päältä. Vaatimusten mukaisuuden tarkkailu Leijukerros- ja öljykattilalle asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun päästömittauskerran aikana kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkkailussa. Vesistökuormitus Tolkkisten voimalaitoksen vesientarkkailu on vuoteen 2009 saakka hoidettu voimalaitoksen ja Stora Enso Oy:n Tolkkisten sahan yhteistarkkailuna. Luvan hakija on esittänyt uuden vesientarkkailusuunnitelman lupahakemuksen

10 10 (22) käsittelyn yhteydessä. Vesientarkkailusuunnitelma perustuu pääosin entiseen Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymään kuormitustarkkailuohjelmaan. Vesientarkkailupisteitä on kaksi, joista piste 2 kuvaa alueelta Koddervikeniin johdettavan jäteveden kokonaiskuormitusta ja piste 3 kuvaa höyryvoimalaitoksen jäähdytys- ja huuhteluvesien sekä lämmöntalteenottimen lauhdeveden aiheuttamaa kuormitusta. Lisäksi tarkkaillaan erikseen lämmöntalteenottimen aiheuttamaa kuormitusta. Tarkkailupisteistä 2 ja 3 sekä lämmöntalteenottimen jätevedestä otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Kaikista näytteistä määritetään ph, sähkönjohtokyky, kiintoaine, TOC, BOD 7, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lisäksi lämmöntalteenottimen vedestä määritetään kertaluonteisesti raskasmetallit. Virtaama arvioidaan pisteellä 2 paikalla sijaitsevan maantierummun kohdalta kerran viikossa, eikä vain näytteenottopäivänä. Pisteen 3 virtaama arvioidaan voimalaitoksella pumpattavien jäähdytys- ja huuhteluvesien määrästä. Lämmöntalteenottimen kautta kulkeva virtaama saadaan virtausmittarista. Analyysit tehdään SFSstandardien mukaisesti. Jätteet Voimalaitoksella muodostuvien jätteiden ja ongelmajätteiden määrää, laatua ja edelleen toimittamista seurataan ja niistä pidetään kirjaa. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa lajittelun tarkkuudella kuorma- ja siirtoasiakirjoihin perustuen. Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet (mm. metallien liukoisuus) tutkitaan. Loppusijoitettavasta tuhkasta tutkitaan sen kaatopaikkakelpoisuus. Kaatopaikkakelpoisuuslausunnot uusitaan tarvittaessa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Voimalaitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tullaan tarkkailemaan osallistumalla yhdessä alueen kuntien ja ympäristökuormitusta aiheuttavien toiminnanharjoittajien kanssa Porvoon seudun bioindikaattoriseurantaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty ja pidettyjen tarkastusten yhteydessä sekä päivätyllä täydennyksellä laitoksen vesientarkkailusta ja päivätyllä täydennyksellä laitoksella käytettävistä kemikaaleista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta Porvoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on ilmoittanut kuulutuksesta Uusimaa ja Borgåbladet -lehdissä. Hakemuksista on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

11 11 (22) Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskevat tarkastukset on suoritettu ja Tarkastusmuistiot No YS 1038/ ja No YS 1263/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta ja Porvoon kaupunginhallitukselta. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on antanut lausuntonsa Lausunto kuuluu seuraavasti: Ympäristönsuojelulautakunta katsoo, että savukaasupesurista poistuvan veden laatu tulee selvittää. Laitoksella muodostuvat prosessijätevedet tulee käsitellä asianmukaisella tavalla ennen niiden johtamista vesistöön. Lautakunta kiinnittää huomiota myös tuhkan välivarastointiin entisellä kivihiilen varastoalueella. On varmistettava, ettei tuhkaa leviä ympäristöön tuulen tai runsaiden sateiden aikana. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 865 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta lausunnosta. Luvan hakija on ilmoittanut, ettei se jätä vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus tarkistaa Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten kokonaispolttoaineteholtaan 72,6 MW:n höyryvoimalaitoksen toiminnalle myöntämäänsä ympäristölupapäätöstä, Dnro 0197Y , poistamalla lupamääräykset 2. ja 4., korvaamalla lupamääräykset 1., , 11., 12., 17., 18., 21., 23., 24., 26. ja 27. sekä lisäämällä päätökseen lupamääräykset ja Muut lupamääräykset jäävät edelleen voimaan, koska toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista ei ole tapahtunut muutoksia varsinaisen ympäristöluvan hakemisen jälkeen ja koska toimintaa aiotaan jatkaa vastaavana myös lähitulevaisuudessa.

12 12 (22) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Polttoaineet (YSL 43, YSA 30 ) 1. Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten höyryvoimalaitoksen polttoaineteholtaan 52,6 MW:n leijukerroskattilan (kattila K1) polttoaineena saa käyttää ympäristölupahakemuksen mukaisesti puhtaita puupolttoaineita sekä varapolttoaineena turvetta, jos pääpolttoaineena käytettävää puhdasta puujätettä ei ole riittävästi saatavilla. Turpeen yli neljä viikkoa kestävästä yhtäjaksoisesta käytöstä sekä muiden kuin edellä mainittujen polttoaineiden käyttöönotosta on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNa 1017/2002) 5. Leijukerroskattilan (kattila K1) savukaasujen hiukkaspäästö saa normaaliolosuhteissa olla enintään 50 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoja ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. 6. Raskasöljykattilan (kattila K2) hiukkaspäästö saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 100 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistyksiä ja häiriöitä ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. 7. Leijukerroskattilan (K1) savukaasujen typenoksidipäästöjen vuoden keskiarvo typpidioksidina ilmoitettuna (NO 2 ) saa olla enintään 400 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistyksiä ja häiriöitä ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. 8. Poltettaessa leijukerroskattilassa (K1) puupolttoaineen lisäksi turvetta, savukaasujen rikkidioksidipäästöraja-arvo saa olla enintään C SO2 = [(X puu * 400) + (X turve * 800)] mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Yhtälössä X puu on puupolttoaineilla tuotetun energiamäärän osuus tuotetun energian kokonaismäärästä ja X turve on turpeella tuotetun energiamäärän osuus tuotetun energian kokonaismäärästä. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistyksiä ja häiriöitä ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa.

13 13 (22) Melu ja tärinä (YSL 43, 46, NaapL 17, VNp 993/1992) 9. Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ei saa ylittää päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, 47 ) 11. Laitoksen prosessijätevedet (jäähdytysvedet, huuhtelu- ja pesuvedet, neutraloidut elvytysvedet sekä lämmöntalteenottimen jätevedet), sadevedet sekä muut alueen pinta- ja jätevedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Prosessijäteveden ph:n on oltava ennen ojaan laskemista 6,5 7,5. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 4, 6, 9, 12, 15, JA 8, VNp 861/1997)) Voimalaitoksen toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Tolkkisten höyryvoimalaitoksella saa välivarastoida muiden Porvoon Energia Oy:n laitosten toiminnassa muodostuvia jätteitä siten, että niiden varastoinnissa ja käsittelyyn toimittamisessa noudatetaan tässä lupapäätöksessä annettuja määräyksiä. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi- ja pahvijäte, sekä metalli-, teräs-, pelti- ja rautaromu) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle Leijukerroskattilan (kattila K1) pohja- ja lentotuhka sekä savukaasupesurin pesuvedestä erotettava liete on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön ja toissijaisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

14 14 (22) Varastointia koskevat määräykset (YSL 7, 8, 43, 45, NaapL 17, JL 3, 6, 15, 19, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001, VNp 861/1997) 14. Polttoaineet ja kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. 17. Ongelmajätteet (kuten jäteöljy, öljynerotuskaivon liete ja öljyinen osa, öljynsuodattimet ja öljyiset rievut sekä muut öljypitoiset jätteet, loisteputket ja muut elohopeaa sisältävät jätteet sekä muut ongelmajätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet ja jätevedet) on toimitettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 46, YSA 30, VNa 1017/2002) 18. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Savukaasujen puhdistuslaitteiden ollessa rikkoutumisen tai niiden toimintahäiriön vuoksi poissa toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti eikä laitos ole voinut palata normaaliin toimintaan 24 tunnissa, tulee luvan saajan rajoittaa leijukerroskattilan (K1) päästöjä käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai rajoittamalla laitoksen toimintaa.

15 15 (22) Leijukerroskattilan savukaasujen puhdistuksen häiriöiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 120 tuntia kalenterivuoden aikana. Savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriö- ja rikkoontumistilanteista on 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä ongelmista välittömästi ilmoitettava Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista päästöistä on välittömästi ilmoitettava lisäksi vesihuoltolaitokselle. Tarkkailumääräykset (YSL 43, 46, NaapL 17 ) 21. Tolkkisten voimalaitoksen tarkkailu on suoritettava myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä (Dnro 0197Y ) ja tässä päätöksessä esitetyn mukaisesti seuraavasti täydennettynä: 23. Leijukerroskattilan (K1) savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö sekä typenoksidien pitoisuus on mitattava vuosittain. Leijukerroskattilan (K1) rikkidioksidipäästö on määritettävä laskennallisesti. Öljykattilan (K2) savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö sekä typenoksidien pitoisuus on mitattava seuraavan kerran vuonna 2011 ja tämän jälkeen aina viiden vuoden välein. Kattiloiden savukaasujen päästömittaukset on tehtävä kattilan toimiessa täydellä teholla ja hiukkaspäästömittaukset myös keskimääräisellä käyttöteholla. Leijukerroskattilan päästömittaukset on suoritettava sekä savukaasupesurin toimiessa että pesurin ollessa pois käytöstä. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun, määrän ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen muu yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt polttoaineet, niiden syöttömäärät ja laatutiedot, polttolämpötila mittausten aikana sekä savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuudet. Mittaustulokset on esitettävä yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen sekä muunnettuna yksikköön mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohden laskentakaavoineen ja päästöt yksikössä kg/h ja t/a. Mittausraportissa on lisäksi esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 24. Lämmöntalteenottimen lauhdevesistä on seurattava jatkuvatoimisesti ph:ta ja virtaamaa.

16 16 (22) Raportointi ja kirjanpito (YSL 43, 46, JL 6, 51, 52, JA 22 ) 26. Porvoon Energia Oy:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle edellistä vuotta koskeva raportti Tolkkisten höyryvoimalaitoksen toiminnasta, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot - Laitoksen tuotantotiedot (GWh/kk) - kattiloiden käyntiajat (h/kk) - Polttoaineiden sekä polttoaineina käytettyjen puujätteiden laatu- ja kulutustiedot (t/a, m 3 /a), alkuperä- ja varastointitiedot, sekä sisään syötetty energian vuotuinen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna (GJ/a) - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista - Laskennalliset ja/tai mitatut rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkasja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksikössä mg/m3(n) kuivaa savukaasua redusoituna 6%:n (kiinteät polttoaineet) ja 3%:n (nestemäiset polttoaineet) happipitoisuuteen ja mg/mj - mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (Pb, Cr, Cu, Mn, Ni, As, Hg, Cd, V) päästöt (kg/a) - päästöjen laskennassa käytetyt laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta - Jätevesien johtamispäivien lukumäärä ja määrä (m 3 /a) eriteltynä sosiaalitilojen jätevesiin, prosessijätevesiin ja jäähdytysvesiin sekä tarkkailussa saadut tulokset (virtaama, laatu, kuormitus kg/a) - Kirjanpito tai yhteenveto mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista, analyyseistä, mittaustuloksista ja muista mittausta tai toimenpidettä koskevista olennaisista tiedoista ja arvio tulosten edustavuudesta - Tiedot laitoksen käyttötarkkailusta. Yhteenveto jatkuvista lämpötila-, jäännöshappipitoisuus- ja hiilimonoksidipitoisuusmittauksista sekä mahdollisista kalibrointimittausten tuloksista. Savukaasujen jatkuvatoimisista mittauksista on lisäksi ilmoitettava hälytysten lukumäärä ja arvio häiriöiden osuudesta kuukausittaisesta käyntiajasta - Tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä sekä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) - Laitoksen toiminnasta muodostuneet jätteet, ongelmajätteet, hyötykäyttöön toimitetut jätteet, niiden alkuperä, laatu ja määrät, varastointi, edelleen toimittaminen (toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat). Raportointi koskee myös välivarastointikentällä varastoitavia tuhkamassoja (määrä, laatu, varastointiaika, toimituskohteet) sekä hyötykäyttö-, kaatopaikkakelpoisuus- ja laadunvalvontatesteissä saatuja tuloksia - tiedot öljysäiliöiden, viemäreiden ja öljynerotuskaivojen tarkastuksista, korjauksista ja huolloista Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palveluntuottajan välityksellä.

17 17 (22) 27. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuskaivon tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan myönnetyssä ympäristöluvassa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten höyryvoimalaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Tolkkisten voimalaitoksessa voidaan polttaa lupamääräyksessä 1. määriteltyjä polttoaineita. Laitoksella voidaan tarvittaessa, mm. poikkeuksellisissa tilanteissa, käyttää varapolttoaineena turvetta. Poikkeuksellisiksi tilanteiksi voidaan laskea esimerkiksi ongelmat puupolttoaineiden toimituksissa. Mikäli laitoksella siirrytään pidempiaikaiseen turpeen polttoon, kasvavat laitoksen rikkidioksidipäästöt. Turpeen käytön aloittamisesta tai muun kuin lupapäätöksessä mainitun polttoaineen käyttöönottamisesta on syytä ilmoittaa, jotta viranomainen voi ottaa kantaa siihen, onko kyseessä olennainen muutos, joka edellyttää voimassa olevan ympäristöluvan määräysten tarkistamista. (Määräys 1.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002). Tolkkisten höyryvoimalaitoksen leijukerroskattila K1 kuuluu kyseisen nk. LCP-asetuksen soveltamisalaan. Asetuksen mukaan polttoaineteholtaan 50 P 300 MW:n olemassa olevien kiinteää polttoainetta käyttävien kattiloiden hiukkaspäästö saa olla enintään 50 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Asetuksessa on polttoaineteholtaan 50 P 500 MW:n kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten typenoksidipäästöraja-arvoksi asetettu 600 mg NO2 /m 3 (n). Voimassa olevassa ympäristöluvassa laitoksella on annettu typenoksidille valtioneuvoston asetusta tiukempi päästöraja (150 mg NO2 /MJ), joka on edellytetty saavutettavan jatkossakin. Päästöraja typenoksideille on muutettu ominaispäästöstä mg/mj pitoisuudeksi mg/m 3 (n). Rikkidioksidipäästöraja on voimassa silloin, kun puupolttoaineen lisäksi laitoksella poltetaan turvetta. Turpeen poltto lisää laitoksen aiheuttamia rikkidioksidipäästöjä. Rikkidioksidipäästöraja-arvo perustuu valtioneuvoston asetuksen 1017/ :n ja 19 :n sekä liitteiden 2 ja 4 vaatimuksiin mo-

18 18 (22) nipolttoaineyksikön päästörajan määrittämisestä. Turvetta laitoksella käytetään ainoastaan, mikäli puupolttoaineita ei ole riittävästi saatavilla. Lupamääräyksissä on huomioitu valtioneuvoston asetus sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. (Määräykset 5. sekä ) Raskaan polttoöljyn poltossa syntyvien pienhiukkasten on todettu olevan ihmisten terveydelle haitallisia. Pienhiukkasten nikkeli- ja vanadiinipitoisuudet voivat olla raskaan polttoöljyn lentotuhkassa hyvinkin korkeat. Ottaen huomioon pienhiukkasten terveysvaikutukset sekä asutuksen läheisyys, on raskaspolttoöljykattilan hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Typen oksideille ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa päästörajaa. (Määräys 6.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 7-22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22-7) ohjearvoa 50 db. Höyryvoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen Valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (Määräys 9.) Määräys laitoksen prosessivesien johtamisesta on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitoksen prosessijätevesien, sadevesien ja muiden alueen pinta- ja jätevesien johtamisesta Koddervikenin lahteen ei voida olettaa aiheutuvan erityistä haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 11.) Laitoksen toiminnassa muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Lisäksi Tolkkisten höyryvoimalaitoksella välivarastoidaan muiden Porvoon Energia Oy:n laitosten jätteitä ennen toimittamista asianmukaiseen käsittelyyn. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kanalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) on asetettu 6 :ssä määräykset jätteestä annettavista tiedoista. Päätöksen 6 :n 4 momentin mukaan jätteen tuottajan on toimitettava asiakirjat jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta vähintään kerran vuodessa kaatopaikan haltijalle. Jätelain 15 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain alueellisen ympäristökeskuksen jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. (Määräys 12.1.) Edellytyksenä Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten voimalaitoksen leijukerroskattilan (kattila K1) pohja- ja lentotuhkan sekä savukaasupesurin lietteen hyödyntämiselle tai käsittelylle kussakin käyttökohteessa on, että tuhkajätteen hyötykäyttökelpoisuus on selvitetty ja Tolkkisten voimalaitoksen tuh-

19 19 (22) kan sijoittaminen on huomioitu asianosaiselle toiminnalle annetussa lupapäätöksessä. Hyötykäytön edistämiseksi on jätteen tuottajan tarpeellista selvittää jätteen laatu, sen raskasmetallipitoisuus ja raskasmetallien liukoisuus, minkä perusteella voidaan suunnitella tuhkajätteiden tulevaa käyttöä ja sijoitusta pitkällä tähtäimellä. Käytettäessä leijukerroskattilassa raskasta polttoöljyä enemmän kuin tukipolttoainekäyttö edellyttää, luokitellaan muodostuneet tuhkat ongelmajätteiksi. (Määräys 12.2.) Määräys polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän pilaantumisen ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu on tarpeen vuotojen havaitsemiseksi. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnossa havaitaan puutteita, on asiaan edellytetty puututtavan viipymättä. (Määräys 14.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. (Määräys 17.) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Luvan hakijan mukaan sähkösuodatinta ei voida ohittaa kiinteitä polttoaineita poltettaessa ja suodattimen molempien kenttien rikkoontuessa kiinteiden polttoaineiden syöttö kattilaan lopetetaan. Sähkösuodattimen vikaantumisesta tulee hälytys valvomoon. Lupamääräys savukaasun puhdistinlaitteiden häiriöiden aiheuttamista toimenpiteistä sekä maksimikestosta on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (Määräykset 18. ja 19.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on mm. annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Otettaessa huomioon Tolkkisten höyryvoimalaitoksen polttoaineteho ja laitoksen sijainti, Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että laitoksen päästöjä ilmaan on syytä tarkkailla. Valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) liitteen 3 mukaan, jos laitoksen päästöjä ei mitata jatkuvasti, päästöjä on mitattava kertaluonteisesti vähintään joka kuudes kuukausi tai niiden määrää on arvioitava ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Tolkkisten höyryvoimalaitoksen leijupetikattilan K1 hiukkas- ja typenoksidipäästöjen mittausväli, kerran vuodessa, on riittävä. Turve on laitoksen varapolttoaine ja sitä poltetaan vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Edellä esitetyn perusteella Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminnan aiheuttamaa rikkidioksidipäästöä ei tarvitse mitata turvetta poltettaessa. Luvan saajan on kuitenkin vuosiraportoinnin yhteydessä esitettävä laskennallisesti, että rikkidioksidipäästöt eivät koskaan ylitä annettua päästöraja-arvoa.