HÖGBERGETIN ALUE ESPOOSSA KIINTEISTÖT RN:o , RN:o , RN:o ja RN:o

Transkriptio

1 Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Birger Jaarlin katu 15 / PL Hämeenlinna kirjaamo.etela@avi.fi VESILUPAHAKEMUS HÖGBERGETIN ALUE ESPOOSSA KIINTEISTÖT RN:o , RN:o , RN:o ja RN:o Esbogård Ab (Y-tunnus: ) hakee vesilain 3 luvun 2 :n 5) kohdan nojalla lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen, koska ELY-keskus lausunnossaan (UUDELY/6003/2016) maa-ainesten ottolupahakemuksesta totesi, että maaaineslain mukaisen luvan myöntämisedellytykset ilman vesilain mukaista lupaa eivät esitettyjen hakemusasiakirjojen perusteella olleet olemassa. Myös Espoon kaupungin ottoluvan käsittelijä on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakijaa hakemaan vesilain mukaista lupaa hankkeelle. Hakija hakee myös vesilain mukaista töiden aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta sekä päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa. Hakemus koskee kiinteistöjä Klemets RN:o , Sperrings RN:o , Hjertbacka RN:o ja Gammel Hommas RN:o ns. Högbergetin kallioalueella Espoossa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee suunnittelualueen pohjois-/luoteispuolella ja Kalliosuon sekä Kulmakorven maantäyttö-/louhinta-alueet sijaitsevat alueen pohjois-/koillispuolella. Ns. ottamisalue tai toiminta-alue on pintaalaltaan noin 36,2 ha. Louhintaa suoritetaan 20,3 ha:n kokoisella alueella louhintamäärän ollessa yhteensä m 3 ktr. Louhittava alue on jaettu kolmeen osa-alueeseen (A, B ja C). Osa-alueella A louhitaan syvimmillään noin 30 m maanpinnan alapuolelle (tasoon +15), osa-alueilla B ja C louhinta ei juuri ulotu ympäröivää maanpintaa syvemmälle (+44 ja +50). Louhinnan jälkeen ja sen aikana osa-alueet A ja B käytetään pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanotto- ja loppusijoitusalueena. Täyttömäen tilavuus on noin 6,9 milj. m 3. Alueella muodostuva pohjavesi ei ole hyödynnettävissä yksittäisiä pora- ja rengaskaivoja suuremmassa mittakaavassa esim. talousvesikäyttöön, johtuen hyödynnettävissä olevan pohjaveden alhaisesta määrästä ja maaperän virtausolosuhteista. Hankkeen YVAmenettelyn yhteydessä tutkittiin alueen pohjavesiolosuhteita. Tehtyjen vesimenekkikokeiden perusteella hankealueella olevien heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokyky on alhainen. Kalliopohjaveden päävirtaussuunta on alueella pohjoisesta etelään. Virtausta ohjaavat alueella sijaitsevat kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat paremmat. Pohjaveden taso suunnittelualueella vaihtelee noin tasovälillä Etäisyydet suunnitellulta ottoalueelta lähimpiin yksityiskaivoihin ovat noin metriä. Alueilla on sekä pora- että rengaskaivoja. Kaivot on kartoitettu ja niistä on otettu vesinäytteet. Ämmässuon-Kulmakorven alueella on käynnissä vesien yhteistarkkailu, johon Högbergetin hanke on ehdotettu liitettäväksi. Hankkeesta ei aiheudu edunmenetyksiä. Koska hanke ei arvion mukaan sanottavasti vaikuta pohjaveden laatuun tai määrään taikka pohjaveden käyttökelpoisuuteen, niin hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Jos hankkeen vastoin tehtyjä selvityksiä ja arvioita tulkittaisiin vaikuttavan pohjaveteen, hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty olisi huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Espoossa, 31. lokakuuta 2016 Esbogård Aktiebolag Hallituksen puheenjohtaja

2 Sisällysluettelo 1. Hakijan tiedot 1 2. Hankkeen kuvaus ja tarkoitus 1 3. Pohjavesiolosuhteet Alueen hydrogeologinen yleiskuvaus Pohjavesitutkimukset Talousvesikaivot Pohjaveden laatu 4 4. Louhinnan vaikutukset ja riskit pohjavedelle Louhintatasot ja louhinnan vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuksiin ja määrään Vaikutukset pohjaveden laatuun Riskien arviointi ja niiden minimointi 8 5. Hankkeen hyödyt ja haitat 8 6. Oikeudelliset edellytykset 9 7. Valmistelevien töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaistumista 10 LIITTEET Maa-ainesten ottosuunnitelma YVA-selostus (toimitettu erikseen ympäristölupahakemuksen liitteenä)

3 1 1. Hakijan tiedot Hakija: Esbogård Aktiebolag Kuninkaankartanontie Espoo Yhteyshenkilö vesilupa-asiassa: 2. Hankkeen kuvaus ja tarkoitus Hakemuksen kohteena on Högbergetin kallioalue, joka sijaitsee Espoon kaupungissa Peringin ja Järvikylän kylissä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee suunnittelualueen pohjois-/luoteispuolella ja Kalliosuon sekä Kulmakorven maantäyttö-/louhinta-alueet sijaitsevat alueen pohjois-/koillispuolella. Hakemus koskee kiinteistöjä Klemets RN:o , Sperrings RN:o , Hjertbacka RN:o ja Gammel Hommas RN:o Kiinteistöt ovat Esbogård Ab:n (hakijan) omistuksessa. Kohdekiinteistöjen maa-ainesten otto- ja maantäyttösuunnitelmiin liittyen Esbogård Ab käynnisti YVA-menettelyn keväällä YVA-menettely päättyi yhteysviranomaisen (Uudenmaan ELY-keskus) lausuntoon YVAselostuksesta. YVA-menettelyn jälkeen on laadittu lopullinen suunnitelma, jonka pohjalta on haettu maa-ainesten ottolupaa Espoon kaupungilta. ELYkeskus antoi lausuntonsa ottolupahakemukseen liittyen (UUDE- LY/6003/2016) ja totesi, että maa-aineslain mukaisen luvan myöntämisedellytykset ilman vesilain mukaista lupaa eivät esitettyjen hakemusasiakirjojen perusteella olleet olemassa. Espoon kaupungin ottoluvan käsittelijä on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakijaa hakemaan vesilain mukaista lupaa hankkeelle. Hankkeen ympäristölupahakemukset (louhinta ja murskaus sekä maankaatopaikkatoiminta) ovat tulleet vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (DNro ESAVI/4140/2016 ja ESAVI/4141/2016). Hankkeessa louhitaan kalliota kolmella osa-alueella, jotka pinta-alaltaan yhdessä ovat 20,3 ha. Ns. ottamisalue tai toiminta-alue on pinta-alaltaan noin 36,2 ha. Kalliota louhitaan osa-alueilla yhteensä m 3 ktr ja louhinta ulottuu syvimmillään tasoon +15 (osa-alueella A). Louhinnan aikana ja sen jälkeen alueella harjoitetaan pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanottoja loppusijoitustoimintaa. Ulottamalla louhinta mahdollisimman syvälle ympäröivän maanpinnan alapuolelle saadaan lisätilavuutta ylijäämämaiden sijoittelulle. Samalla periaatteella toimitaan jo nykyisin suunnittelualueen koillispuolella olevalla Takapellon louhinta- ja maantäyttöalueella.

4 2 Pääkaupunkiseudulla tarvitaan jatkuvasti kiviainesta kaikenlaiseen rakentamiseen. Rakentamisessa syntyy myös suuria määriä ylijäämämaa-aineksia, joita ei voida hyötykäyttää, vaan niitä joudutaan loppusijoittamaan maankaatopaikoille. Pääkaupunkiseudun maaperäolosuhteista johtuen pääkaupunkiseudun rakentamistoiminnassa muodostuu savipitoisia ylijäämämaita huomattavia määriä vuosittain ja varsinkin savimaille on vaikeaa löytää muuta käyttöä. Ylijäämämaa-aineksen sijoituspaikoista on jo nyt pulaa, ja olemassa olevilla maankaatopaikoilla on rajallinen kapasiteetti ottaa vastaan ylijäämämaita. Rakentaminen pääkaupunkiseudulla vaatii myös tulevaisuudessa pilaantumattomien ylijäämämaiden läjitysalueita. Kulmakorven/Ämmässuon alueella on jo kauan harjoitettu sekä louhintaa että ylijäämämaiden vastaanottoa. Tällaisen toiminnan keskittäminen yhdelle alueelle on kaikin puolin järkevää. Alueella on jo olemassa esim. tarvittavia tieyhteyksiä ja ympäristöseurantaa. Koska Högbergetin suunnittelualue sijaitsee Kulmakorven/Ämmässuon yhteydessä, on suunniteltu louhinta- ja maantäyttötoiminta alueella johdonmukaista. Tarkemmat tiedot alueen kaavoitustilanteesta, asutuksesta, maisemanäkökohdista, topografiasta, luonto-olosuhteista, maaperästä sekä suunnitelluista toimenpiteistä on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelmassa ( ), joka on kokonaisuudessaan vesilupahakemuksen liitteenä. Sijaintikartat, kaavaotteet, kiinteistökartat, suunnitelmakartat ym. on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelman liitteissä. YVA-selostus on toimitettu AVI:lle erikseen ympäristölupahakemusten liitteenä. 3. Pohjavesiolosuhteet Tässä kappaleessa on esitetty yleiskuvaus hankealueen pohjavesiolosuhteista ja alueella tehdyistä pohjavesitutkimuksista. Kattavat kuvaukset tutkimuksista on esitetty hankkeen YVA-selostuksessa ja tarkat tutkimustiedot sisältyvät myös ottosuunnitelmaan. 3.1 Alueen hydrogeologinen yleiskuvaus Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Järvikylän ( ) I luokan pohjavesialue, joka sijoittuu alueen eteläpuolelle noin 800 m etäisyydelle. Etäisyyttä muille luokitelluille pohjavesialueille on yli 2 km. Alueen maaperää luonnehtivat kalliomäet, sekä niiden väliset laaksopainanteet. Laaksopainanteissa maaperä koostuu pääosin heikosti vettä johtavista savi-, siltti- ja moreenialueista. Painannealueet ovat myös osin soistuneita. Suunnittelualueen maaperäolosuhteista johtuen alueella ei ole yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Alueella on maaperässä olevaa pohjavettä laaksopainanteissa olevissa maakerroksissa. Lisäksi alueella on kaikkialla luontaisesti kallioperässä esiintyvää kalliopohjavettä. Alueella muodostuva pohjavesi ei ole hyödynnettävissä yksittäisiä pora- ja rengaskaivoja suuremmassa mittakaavassa esim. talousvesikäyttöön, johtuen hyödynnettävissä olevan pohjaveden alhaisesta määrästä ja maaperän virtausolosuhteista. Suunnittelualueen ympäristössä on lukuisia pohjaveden havaintoputkia, joista tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua. Havaintoputket liittyvät

5 3 alueella käynnissä olevaan Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailuun. Kalliopohjaveden päävirtaussuunta on alueella pohjoisesta etelään. Virtausta ohjaavat alueella sijaitsevat kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat paremmat. Pohjaveden taso suunnittelualueella vaihtelee noin tasovälillä (Kuva 1). Hankealueella sijaitsee muutamia kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Kallioperän vedenjohtavuuksissa voi olla paikallista vaihtelua myös heikkousvyöhykkeiden sisällä. Tehtyjen tutkimusten (porakonekairaukset ja vesimenekkikokeet) perusteella hankealueella olevien heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokyky on kuitenkin alhainen. Tutkimustulokset on esitetty hankkeen YVAselostuksessa. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus ja pohjaveden pinnankorkeuksien laskennallinen samanarvonkäyrästö. Kuvassa on näkyvissä myös alueelle tehtyjen tutkimuspisteiden sijainnit.

6 4 3.2 Pohjavesitutkimukset Hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tutkittiin alueen pohjavesiolosuhteita. Hankealueella tehtiin yhteensä kuusi porakonekairausta. Kolmeen kairauspisteeseen asennettiin lisäksi pohjaveden havaintoputket (kalliopohjavesi) ja suoritettiin vesimenekkikokeet kallioperän vedenjohtavuuksien arvioimiseksi. Lisäksi kartoitettiin hankealueen läheisyydessä olevat yksityiskaivot. Hankkeen yhteydessä asennettujen pohjaveden havaintoputkien lisäksi alueella on olemassa myös muita pohjaveden havaintoputkia, sekä tutkimustietoa kallioperän vedenjohtavuuksista. Muut alueella olevat havaintoputket liittyvät Ämmässuon-Kulmakorven alueella käynnissä olevaan vesien yhteistarkkailuun. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. havaintoputket SK4B, 31, 260/13, 257/07, 258/07, 44 ja 259/07. Pohjaveden havaintoputkien ja muiden tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Alueen pohjavesiolosuhteiden kuvauksessa ja hankkeen pohjavesivaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty myös muista alueella olevista havaintoputkista ja tutkimuspisteistä saatuja tietoja. Kerättyjen lähtötietojen ja tutkimustulosten avulla hankealueesta laadittiin pohjavesimalli, jota hyödynnettiin louhinnan pohjavesivaikutusten arvioinnissa. 3.3 Talousvesikaivot Ympäristössä olevat lähimmät yksityiskaivot sijaitsevat ottamisalueen eteläpuolella Fagerängin alueella Halujärventien pohjoispäädyssä, sekä Halujärven länsi-/lounaispuolella. Etäisyydet suunnitellulta ottoalueelta lähimpiin yksityiskaivoihin ovat noin metriä. Alueilla on sekä pora- että rengaskaivoja. Syksyllä 2015 alueella tehtiin täydentävä kaivokartoitus, jossa tutkittiin ja otettiin vesinäytteet kaikista noin metrin säteellä ottoalueesta sijaitsevista kaivoista. Yksityiskaivot on esitetty kuvassa 2. Tutkimustulokset on esitetty ottosuunnitelmassa. 3.4 Pohjaveden laatu Hankealueen pohjaveden laatua on seurattu osana Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Yhteistarkkailussa seurataan mm. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ämmässuon ja Kulmakorven alueella olevien louhinta-alueiden ja maankaatopaikkojen sekä Ämmässuon alueella olevan betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen vaikutuksia alueen vesiin. Hankealueen läheisyydessä pohjavedessä on paikoitellen näkyvissä merkkejä kuormituksesta. Esim. Hankealueen luoteispuolella olevassa havaintopisteessä 31 on todettu fenolisia yhdisteitä pieninä pitoisuuksina. Osassa muista havaintopisteistä on todettu lieviä muutoksia metallien pitoisuuksissa ja lievästi koholla olevia typpipitoisuuksia. Havaintopisteissä ei ole kuitenkaan todettu merkkejä merkittävistä kuormitusvaikutuksista.

7 5 Kuva 2. Yksityiskaivojen sijainnit ja pohjaveden pinnankorkeudet. 4. Louhinnan vaikutukset ja riskit pohjavedelle 4.1 Louhintatasot ja louhinnan vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuksiin ja määrään Suunnitellut louhintatasot vaihtelevat osa-alueittain. Osa-alueilla B ja C ei suoriteta louhintaa ympäröivän maanpinnan alimpien tasojen alapuolella. Osa-alueella B alin louhintataso on +44 ja osa-alueella C +50. Näillä osaalueilla louhitaan siis pääosin kalliopohjaveden pinnan yläpuolella. Louhinta ulottuu kuitenkin mäkialueilla paikoin ympäröivän maanpinnan alapuolelle. Korkeimmillaan louhintavaiheen jälkeiset kalliorintaukset ovat osa-alueella B noin 15 m ja osa-alueella C noin 12 m. Osa-alueet on esitetty kuvassa 3. Osa-alueiden B ja C louhinnan myötä ei muodostu normaalista poikkeavia riskejä lähiseudun kaivoille tai pohjavedelle. Koska louhintaa ei suoriteta poh-

8 6 javeden pinnan alapuolelta, merkittäviä muutoksia pohjaveden muodostumiseen ja virtauksiin ei muodostu näillä osa-alueilla. Muutokset ovat lisäksi paikallisia. Louhinnan aiheuttamat muutokset kalliopohjaveden pinnankorkeuksissa ulottuvat odotettavasti vain muutamista metreistä muutamiin kymmeniin metreihin louhinta-alueen ulkopuolelle. Osa-alue B sijoittuu lähimmäksi Halujärven ympäristössä hankealueen eteläpuolella olevia yksityiskaivoja. Louhinta-alue ei kuitenkaan sijoitu kaivojen pohjaveden muodostumisalueelle. Yksityiskaivoista mitatut vedenpinnankorkeudet olivat joulukuussa 2015 välillä noin Vesipinnantasot olivat korkeimmillaan likimain samalla tasolla kuin osa-alueen B suunniteltu alin louhintataso. Pohjaveden pinnantasojen ja valuma-alueen rajautumisen lisäksi hankealueen ja Halujärven väliin tehdyissä kallioperätutkimuksissa kallioperä osoittautui tiiviiksi ja heikosti vettä johtavaksi. Tämän perusteella hankkeen louhinnalla ei ole odotettavissa myöskään kalliopohjaveden kautta välittyviä vaikutuksia Halujärven alueen yksityiskaivoihin. On kuitenkin muistettava, että tutkimuspisteet kuvaavat vedenjohtavuutta vain kyseisen tutkimuspisteen alueella ja sitä leikkaavissa kallioperän raoissa. Tutkimuspisteet suunniteltiin kuitenkin siten, että ne kohdistettiin alueella mahdollisesti oleviin heikkousvyöhykkeisiin, jolloin ne oletettavasti edustavat alueen parhaiten vettäjohtavia kallioalueita. Osa-alueella A on sen sijaan suunniteltu louhinnan ulottuvan syvimmillään tasoon +15, eli enimmillään noin 30 metriä ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Syvälouhinnalla saadaan lisätilavuutta louhinnan jälkeen tehtävälle maantäytölle. Samoilla periaatteilla tehtävä syvälouhinta on jo käynnissä hankealueen koillispuolella olevalla Takapellon louhinta- ja maanläjitysalueella. Mahdolliset riskit kohdistuvat osa-alueelle A, jossa louhinnan suorittaminen pohjaveden pinnan alapuolelta voi teoriassa aiheuttaa jonkinasteisia muutoksia mm. pohjaveden virtaussuuntiin. Louhinta tulee todennäköisesti kääntämään pohjaveden virtaussuunnan kohti louhinta-aluetta sen läheisyydessä. Alueella ei ole kuitenkaan selkeitä pohjavesiesiintymiä, joihin vedenpinnan aleneminen voisi vaikuttaa. Osa-alueen A lounaispuolella on kaksi kaivoa, joista toinen on porakaivo ja toinen rengaskaivo. Kaivot sijoittuvat noin 450 metrin ja 540 metrin etäisyydelle louhittavasta alueesta (osa-alue A). Rengaskaivossa vesipinnankorkeustaso oli joulukuussa 2015 noin +29. Taso on noin 15 metriä korkeammalla kuin suunniteltu alin louhintataso osa-alueella A (+15). Rengaskaivon pohjaveden muodostumisalue on noin 80 hehtaaria. Hankealueen louhinta-alueet kattavat rengaskaivon muodostumisalueen pinta-alasta noin 22 % (17 hehtaaria). Louhintatoiminta on suunniteltu kallioalueille, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Tällöin vaikutus rengaskaivon valuma-alueella muodostuvan pohjaveden määrään on pinta-alaosuutta pienempi. Hankealueella toteutettavat louhinnat voivat vähentää rengaskaivon teoreettista antoisuutta. Vaikutus muodostuvan pohjaveden määrään on pieni, enimmillään selvästi alle 10 %. Louhintaa seuraavassa maanläjitysvaiheessa vaikutus pienenee, sillä maanläjitysalueilla tapahtuu myös maanläjitysalueiden sisäisen veden imeytymistä pohjavedeksi. Pohjaveden pinnankorkeuksissa ei siten ennakoida tapahtuvan sellaisia muutoksia, jotka välillisesti voisivat vaikutta kaivojen valuma-alueiden antoisuuksiin.

9 7 Kuva 3. Osa-alueet sekä ottamisalueen ja ottoalueen (louhittavan alueen) rajaukset. 4.2 Vaikutukset pohjaveden laatuun Suunniteltu toiminta on kallionlouhintaa ja louhinnan jälkeen tapahtuvaa pilaantumattomien maa-ainesten läjitystä toteutetuille louhinta-alueille (alueet A ja B). Louhinnassa käytetään räjäytysaineita, joista voi vapautua palamistuotteita ja epätäydellisen räjähdyksen seurauksena räjähdysainejäämiä ympäristöön. Kyseiset yhdisteet ovat pääosin typpiyhdisteitä. Maanläjitystoiminnan aikana alueelle läjitetään vain pilaantumattomia maaaineksia, jolloin ympäristöön ei lähtökohtaisesti voi kulkeutua haitallisia määriä haitta-aineita. Maanläjityksen yhteydessä voi kuitenkin vapautua kiintoainesta, joka voi aiheuttaa esim. pohjaveden samentumista. Louhinnan aikana louhittavat alueet kääntävät louhinta-alueen reunalla pohjaveden virtauksen kohti louhittavaa aluetta, mikäli niiden louhintataso ulottuu ympäristön pohjaveden pinnan alapuolelle. Tällöin louhinnan aikana räjäytysaineista mahdollisesti vapautuneet aineet kulkeutuvat veden mukana takaisin louhinta-alueelle. Mikäli louhintataso jää ympäröivän pohjaveden pinnan yläpuolelle, voivat räjähdysainejäämät kulkeutua veden mukana kallioperän rakoihin.

10 8 Hankkeen osa-alueilla C ja B voi tapahtua räjähdysainejäämien kulkeutumista kalliopohjaveteen, sillä alueiden louhinta ei suurimmalla osalla alueita ulotu ympäröivän pohjaveden pinnan alapuolelle. Kulkeutumisen ei arvioida olevan merkittävää, sillä alueen vedet ohjataan hallitusti selkeytysaltaisiin. Alueen pohjavesiolosuhteista johtuen alueen pohjavettä ei voida hyödyntää talousvesikäytössä, jolloin mahdollinen kulkeutuminen ei vaikuta haitallisesti esim. pohjaveden käyttöön talousvetenä. Osa-alueella A louhinta ulottuu pohjaveden pinnan alapuolelle. Tällä louhintaalueella räjähdysainejäämien kulkeutuminen pohjaveteen on erittäin vähäistä, sillä alue kerää pohjavettä ympäristöstään. Maanläjitysvaiheessa maakerrosten lävitse suotautuva vesi pääsee osin kulkeutumaan pohjaveteen. Tällä ei kuitenkaan arvioida oleva haitallisia vaikutuksia, sillä alueelle saa läjittää vain pilaantumattomia maa-aineksia. Toiminnasta voi aiheuta lähinnä pohjaveden väliaikaista ja paikallista samentumista ja vähäisiä muutoksia pohjaveden yleisessä laadussa, kuten joidenkin alkuaineiden pitoisuuksissa. Muutokset eivät ole kuitenkaan haitallisia eivätkä ne heikennä pohjaveden laatua. 4.3 Riskien arviointi ja niiden minimointi Kalliokiviaineksen ottotoiminnan aiheuttamia pohjavesiriskejä ovat pohjaveden pinnankorkeuden muutokset, pohjaveden määrän muutokset ja pohjaveden laadun muutokset. Ottosuunnitelman mukaisesti toimimalla minimoidaan toiminnan aiheuttamat riskit pohjavesille. Hankkeen louhintatasot on suunniteltu siten, että pystytään minimoimaan mahdollisten haitallisten pohjavesivaikutusten alue. Suunniteltujen ottotasojen mukaisesti toimittaessa vaikutukset ympäristön pohjaveden pinnankorkeuksiin, määrään ja laatuun jäävät vähäisiksi. Alue soveltuu pohjavesigeologisilta ominaisuuksiltaan hyvin kalliokiviaineksen ottoalueeksi. Alueella ei ole hyödynnettäviä pohjavesivaroja eikä pohjavesistä riippuvaisia luontotyyppejä. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole yksityiskaivoja. Pilaantumattoman maan läjitystoiminta ei aiheuta riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Toiminnasta voi aiheuta pieniä muutoksia pohjaveden yleisessä laadussa, mutta muutokset eivät ole haitallisia. Toiminnan muita riskejä pohjavesille aiheuttavat työkoneiden käyttöön ja polttoaineiden säilyttämiseen liittyvät onnettomuudet, vuodot ja muut häiriötilanteet, joiden vaara on minimoitu. Kyseisiin tilanteisiin varaudutaan toiminta-alueella mm. säilyttämällä poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit turvallisesti, työmaa-aluesuunnittelulla, nimeämällä vastuuhenkilö ja varaamalla imeytysainetta öljyvuotojen varalta. Kyseisissä tilanteissa suoritetaan tarvittavat torjuntatoimet maaperän pilaantumisen estämiseksi ja tarvittaessa puhdistustoimenpiteet haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. 5. Hankkeen hyödyt ja haitat Hankkeen toteuttamisella saadaan merkittäviä hyötyjä pääkaupunkiseudun rakentamiselle. Hankkeessa louhitaan kalliota ja valmistetaan noin 12,3 milj. tonnia erilaisia murskelajikkeita käytettäväksi pääkaupunkiseudun rakennus-

11 9 hankkeissa. Louhinnan aikana ja sen jälkeen alue toimii maankaatopaikkana. Pilaantumattomien ylijäämämaa-aineksen sijoituspaikoista on jo pitkään ollut pulaa pääkaupunkiseudulla, ja tilanne saattaa vaikeutua entisestään tulevaisuudessa. Alueelle rakennettavan täyttömäen tilavuus on noin 6,9 milj. m 3. Hakemuksen mukaisella hankkeella on siten merkittäviä yhteiskunnallisia positiivisia vaikutuksia. Louhinta ei sanottavasti vaikuta pohjaveden laatuun eikä siitä aiheudu pohjaveden antoisuuden vähenemistä eikä vaikutuksia pohjaveden hyväksikäyttömahdollisuuksiin. Hanke ei vaikuta alueen kaivoihin, kun toiminta suoritetaan suunnitelman mukaisesti ja toteuttamalla hakemuksessa esitettyjä suojausja varotoimenpiteitä (mm. tukitoiminta-alueen rakentaminen). Hankkeesta ei siten aiheudu korvattavaa eikä muutakaan edunmenetystä. Hanke on vesilain edunmenetysten näkökulmasta ns. haitaton hanke. Hanke ei siten sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Jos hankkeen vastoin esitettyä arviota katsottaisiin aiheuttavan menetyksiä yleiselle tai yksityiselle edulle, hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty olisi joka tapauksessa huomattava menetyksiin verrattuna. 6. Oikeudelliset edellytykset Lupahakemuksessa on esitetty riittävä selvitys hankkeen tarkoituksesta ja ottosuunnitelman mukaisen hankkeen vaikutuksettomuudesta käytössä tai käytettävissä olevaan pohjaveteen sekä muihin yleisiin tai yksityisiin etuihin ja ympäristöön. Hakemus sisältää suunnitelman hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, arvion hankkeen tuottamista hyödyistä ja edunmenetyksistä sekä selvityksen toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Hakemuksen laatijalla on vesilain edellyttämä pätevyys. Hakijalla on oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin. Hakijalle ei myöskään tarvitse luvassa myöntää oikeuksia alueen tai laitteiden käyttämiseen. Oikeuksien määräämisestä ei aiheudu edunmenetyksiä. Ottoalue on uusi, mutta lähialueilla on harjoitettu ja harjoitetaan edelleen laajamittaista kallionlouhintaa sekä puhtaiden ylijäämämaiden läjitystä. Koska hakemuksen mukaisesta hankkeesta ei selvitysten perusteella aiheudu edunmenetyksiä, voidaan hankkeelle hakijan käsityksen mukaan myöntää vesilain mukainen lupa vesilain 3 luvun 4 :n nojalla. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Jos hankkeen, vastoin selvityksiä, tulkittaisiin jollain tavoin vaikuttavan käyttökelpoisen pohjaveden laatuun, määrään tai virtauksiin taikka talousvesikaivojen käyttöön, niin hankkeesta yleisille (rakentamisen tarpeet kohtuullisella etäisyydellä) tai yksityisille eduille saatava hyöty olisi joka tapauksessa huomattava verrattuna menetyksiin, joita maa-ainesten otto voisi aiheuttaa. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, muuta ympäristön luonnonsuhteita tai vesiluontoa tai sen toimintaa eikä huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen tai kaavojen oikeusvaikutusten kanssa eikä luvan myöntäminen vaikeuta uusien tai yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Suunniteltu louhinta ei vaikuta haitallisesti luonnontilaisiin lähteisiin, pienvesiin taikka vesistöihin. Hanke ei vaikuta Natura verkostoon kuuluviin alueisiin eikä luonnonsuojelualueisiin. Hanke ei vaikuta EU:n lajisuojeltuihin lajeihin tai kansalliseen

12 10 lajisuojeluun. Toiminta ei siten aiheuta luontovahinkoa eikä muutenkaan luonnonsuojelulain (1096/96) vastaista seurausta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole luonnontilaista enintään 10 ha suuruista fladaa, kluuvijärveä tai lähdettä taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevaa noroa tai enintään 1 ha suuruista lampea tai järveä, joten maaainesten otto ei voi vaikuttaa myöskään vesilain mukaisiin luontotyyppeihin. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai toimenpideohjelmassa ei ole esitetty hankkeen vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista mitään sellaista, joka voisi olla ristiriidassa myönnettävän luvan kanssa. 7. Valmistelevien töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaistumista Hakija hakee valmistelulupaa pohjaveden yläpuolelle ulottuville kaivutöille jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ja valmisteluluvan välitöntä täytäntöönpanoa. Valmistelulupaa haetaan suunnitelman mukaisella osa-alueella B suoritettaville töille, koska kyseisellä alueella ei louhita pohja-veden pinnan alapuolelta, louhinta osa-alueella B ei vaikuta muutenkaan pohjaveden laatuun tai määrään eikä tehtyjen selvitysten perusteella ottotoiminnalle ole esteitä. Töitä voidaan pitää pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvia töitä valmistelevina töitä. Jos vesilain mukainen lupa ei ylipäätään ole tarpeen osa-alueelle B, hakija pyytää lupaviranomaista lausumaan, ettei hakija tältä osin ole hakemansa luvan tarpeessa. Toimenpiteistä ei aiheudu haittaa pohja- tai pintavesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnoille. Olosuhteet voi helposti saattaa ennalleen vesilain näkökulmasta ottaen huomioon hankkeen haitattomuus. Oikeus alueen fyysiseen muuttamiseen ratkaistaan maa-ainesluvassa. Hanketta ei saa aloittaa ennen kuin siihen oikeuttava päätös on saanut lainvoiman (vesilain 15 luvun 7 ). Valmistelulupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Louhinnan aloittaminen ei tee vesilain mukaista muutoksenhakua tarpeettomaksi eikä muutoksenhakuaikana kaiveta muutenkaan pohjavedenpinnan alapuolelta. Kyse on haitattomasta hankkeesta, joka ei aiheuta pohjaveden muuttamiskiellon vastaisia seurauksia. Louhinnan aloittaminen on lisäksi kytketty maa-aines- ja ympäristölupa-asioihin, joista jälkimäisessä ehkäistään pohjaveden pilaamiskiellon vastaisten seurausten syntyminen. Hanke on haitaton vesilain näkökulmasta eikä se loukkaa yksityistä tai yleistä etua. Soranotolla on myös tärkeä yleisen edun mukainen merkitys lähialueiden ja laajemminkin pääkaupunkiseudun kiviaineshuollolle. Ottotoiminnan merkittävimmät päästöt ja kustannukset aiheutuvat kuljetuksista. Kiviainesvarantojen riittävä saatavuus vähentää ylimääräisistä kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä. Valmistelevien töiden lykkäämisestä voi aiheutua huomattavaa haittaa hakijan elinkeinotoiminnalle. Hanke perustuu pitkäaikaiseen louhinta- ja tuotemurskeiden valmistustoimintaa ja maanläjitykseen koskevaan suunnitteluun. Hakija on valmis asettamaan vaadittavan vakuuden.

13 11 Ramboll Finland Oy Oscar Lindfors Geologi, FM Tero Taipale Hydrogeologi, FM Tomi Rinne OTM, kiinteistö- ja ympäristölakimies