Asunnottomuuden ratkaisemisen vastuut huumeita käyttävien ihmisten palveluissa Asumissosiaalisen työn teemapäivä

Transkriptio

1 Asunnottomuuden ratkaisemisen vastuut huumeita käyttävien ihmisten palveluissa Asumissosiaalisen työn teemapäivä Johanna Ranta sosiaalityön väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto

2 Esityksen sisältö I Esittely II Huumeidenkäyttö ilmiönä III Tutkimuksen taustaa IV Asunnottomuuskeskusteluja tutkimassa V Tuloksia ja pohdintaa

3 I Esittely Sosiaalityön väitöskirjatutkija, sosiaalityöntekijä Väitöskirjassa tutkitaan huumeita käyttävän ihmisen asemaa suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, aineisto kerätty huumeita käyttävien ihmisten palveluista Suomen Akatemian tutkimushankkeet Asiakkaiden ja työntekijöiden vastuullistaminen mielenterveystyön käytännöissä ( ) Kodeissa tapahtuvien palvelukohtaamisten maantiede hyvinvointipalvelujen marginaalissa Suomessa ja Ruotsissa ( )

4 Sirpa Saario, Kirsi Juhila, Suvi Raitakari, Johanna Ranta, Suvi Holmberg, Jenni-Mari Räsänen, Kirsi Günther MARGI-tutkimusryhmä:

5 II Huumeidenkäyttö ilmiönä Ennakkoasenteita ja leimaamista kohtaava ilmiö, yhtenä tekijänä huumeiden laittomuus (vrt. alkoholi) Huumeiden käyttäminen ei aina johda yhteiskunnalliseen marginaaliasemaan, eivätkä kaikki huumeita käyttävät ihmiset ole päihdepalveluiden piirissä Suomessa on arvioitu olevan ihmistä, joilla on huumeiden ongelmakäyttöä Tutkimuksemme keskittyy huono-osaisuuden kasautumisen riskissä eläviin ja päihdepalveluiden piirissä oleviin ihmisiin, jotka ovat riippuvaisia huumeista

6 Huumehoidon asiakkaat Suomessa yleisin ongelmapäihde opioidit (erit. buprenorfiini), muita päihteitä stimulantit (erit. amfetamiini), kannabis, rauhoittavat lääkkeet, alkoholi 2/3:lla asiakkaista sekakäyttöä 2/3 asiakkaista miehiä ja 1/3 naisia suurin osa (79%) asiakkaista vuotiaita Palveluihin hakeutumisen kynnys voi olla korkea stigman ja viranomaisten asenteiden pelon vuoksi erityispalvelut! (Forsell & Nurmi 2015)

7 Esimerkkejä huumeriippuvuuden liitännäisilmiöistä Sosiaaliset ilmiöt asunnottomuus, päihteettömien läheisten puute, sosiaaliturvalla eläminen, köyhyys, työttömyys Terveydelliset ongelmat fyysiset, psyykkiset, somaattiset Huumekuvioihin liittyvät ilmiöt rikollisuus, vankeustuomiot, huumeiden laittomuus, velkakierre Huumeidenkäytön tabuluonne stigma, häpeä, leimaantumisen pelko, ennakkoasenteet (esim. Veide ym. 2007; Väyrynen 2007; Perälä 2011; Tammi ym. 2011; Kataja ym. 2016; Ranta ym. 2017)

8 Huumeita käyttävien ihmisten asunnottomuus Suomessa päihdepalveluissa asioivista noin 10 prosenttia on asunnottomia päihdepalveluiden ulkopuolella olevien asunnottomien osuus suurempi Ilmiön yleisyys ja toistuvuus kuvastavat, että sen ratkaisemista pidetään vaikeana Asian ratkaisemiseksi on Suomessa sovellettu lineaarista portaikkomallia ja Asunto ensin -mallia Liitännäisilmiöiden huomiointi huumeita käyttävien pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisessa?

9 III Tutkimuksen taustaa

10 Ranta, Johanna & Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2017) Vastuuneuvottelut huumeidenkäyttäjien asunnottomuuden toiminnallisissa loukuissa

11 Vastuuneuvottelut Asiakkaan asioista keskustelemisen ja asunnottomuuden toiminnallisten loukkujen ratkaisu(yrityste)n areena, esim. verkostopalaverit Tutkimuksessa vastuuneuvotteluista käytetään käsitettä rajatyö Osapuolet tekevät ymmärrettäväksi rooliansa, asiantuntijuuttansa ja toimivaltaansa suhteessa muihin sekä hakevat asemalleen tunnustusta muilta osapuolilta Vastuuneuvotteluilla määritetään, mitä kunkin toimijan vastuulla on ja mikä rajautuu vastuun ulkopuolelle Todentuvat vuorovaikutuksessa, osa organisaatioiden toimintaa (Günther ym. 2013; Slembrouck & Hall 2014; Saario ym. 2017)

12 Toiminnallinen loukku (Järventie 1993) Elämän mielekkyys on uhattuna, jos toiminnalliset mahdollisuudet ihmisen arjessa kaventuvat Selviytymisstrategioista huolimatta ja valinnanvaran puuttuessa seurauksena voi olla mahdottomuus edetä tilanteessa (ja elää toimivana yksilönä) toiminnallinen loukku Loukkutilanteiden esiintyminen arjessa on tavallista ja niistä voi selvitä valinnan ja toiminnan vaihtoehtoja lisätään, ylläpidetään tai niitä ei rajoiteta lisää

13 Yhteiskunnallinen eriarvoisuus altistaa toiminnallisille loukuille Elämän hallinnan ja mielekkyyden kokemisessa esim. koulutuksen, työn, sosiaalisen verkoston, toimeentulon ja asumisen rooli on merkittävä Puutteet näissä voivat kasaantua ja kroonistua huono-osaisuudessa, joka on loukkuun joutumisen riskitekijä (Melin & Blom 2011)

14 Toiminnallisten loukkujen muodostuminen inhimillisessä toiminnassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa instituutioiden sisäisessä ja niiden välisessä toiminnassa yhteiskunnan rakenteissa näiden välisessä vuorovaikutuksessa (Järventie 1993; Salonen & Oksanen 2011)

15 Ranta (2018) Asunnottomuuden loukkujen muodostuminen asiakastilanteissa Tehdyt valinnat riippuvat niille asetetuista ehdoista (esim. tarjolla oleva palveluvalikoima) Asiakkaan ja työntekijän neuvottelut ja niissä tehdyt valinnat Väärät, mahdottomat ja rajoitetut valinnat voivat johtaa kyvyttömyyteen sitoutua tukeen ja avun tarpeen lisääntymiseen Palvelujärjestelmän rakenteet & poliittiset linjaukset ASUNNOTON ASIAKAS & TYÖNTEKIJÄ Asiakkaan kokonaistilanne, (kasautunut) huonoosaisuus Työntekijän rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa työn ja palveluiden reunaehtoihin Työolosuhteet, mahdollisuudet eettisesti kestävään asiakastyöhön Avun tarve voidaan todeta, mutta kädet ovat sidotut auttamiseen siinä hetkessä

16 Asunnottomuuden toiminnallinen loukku Huumeita käyttävän asiakkaan ja muiden tahojen vuorovaikutuksessa määrittyvä tilanne, jossa asunnon saaminen tai pitäminen ei ole mahdollista, toisin sanoen asunnottomuuden ratkaisemisessa on ajauduttu umpikujaan

17 Rakenteellisella tasolla riskejä asunnottomuuden toiminnallisten loukkujen syntymiselle luovat esimerkiksi Asumis-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden kilpailutus Muut palvelujärjestelmän uudistukset, jotka vaikuttavat asiakkaan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti

18 Palveluiden kilpailutus, jos Tilaajan ja tuottajan käsitykset (asumis)palveluiden toiminnasta ja kehittämissuunnista eroavat toisistaan Työkäytäntöjä muutetaan tilaajan ehdoilla; työntekijän autonomia vähenee ja niukkuusajattelu voi lisääntyä; ammattietiikasta tinkiminen voi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja lisätä työntekijöiden vaihtuvuutta Palvelun laadun sijaan painottuu hinta, palvelutarjonta kapenee ja työn jatkuvuus kärsii (esim. asumispalveluiden määräaikaisuus) (Asumis)palveluihin pääsyn ehdot kiristyvät; vailla palveluita jääminen siirtää vastuun selviytymisestä asiakkaalle ja läheisille Kilpailutettuihin palveluihin hakeutuvilla, marginaaliasemassa ja siten usein vähäisten valinnan mahdollisuuksien keskellä elävät ihmiset ovat alttiita palvelujärjestelmän taholta tapahtuvalle hallinnalle (Raitakari & Saario 2008; Banks 2011; Mänttäri-van der Kuip 2015; Virokannas 2017)

19 Muut palvelujärjestelmän uudistukset, jos Ne ovat toistuvia, lyhytnäköisiä, huonosti valmisteltuja ja/tai kertauudistuksina liian suuria, liittyen esimerkiksi sosiaaliturvaan; esim. Kela-siirrosta seuranneet toimeentulotukeen liittyvät ongelmat (vuokranmaksu jne.) päihde- ja mt-politiikkaan; tuen pitkäjänteisyys ja avun saaminen toistuvissa palvelurakennemuutoksissa, samanaikaisesti päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa elävien asiakkaiden asema sote-uudistukseen; unohtuuko so ja marginaaliasemassa elävien oikeudet? Toisinaan ongelmana voi olla myös rakenteiden uudistumattomuus: asuntopolitiikan umpikujista esimerkkinä vuokra-asuntojen paikoin huono saatavuus ja korkea hinta

20 IV Asunnottomuuskeskusteluja tutkimassa

21 Aineisto Konteksti: Matalan kynnyksen avopalvelu huumeita käyttäville ihmisille suomalaisessa kaupungissa, jossa päihde-, mt- ja asumispalvelut on kilpailutettu Verkostopalaverit (N=7) luonnollista vuorovaikutusaineistoa, kerätty 2012 mukana asiakkaat, läheiset, matalan kynnyksen palvelu, aikuissosiaalityö, asumispalveluiden asiakasohjaus, tuetun asumisen yhteisö, vuokrataloyhtiö, A-klinikka ja psykiatrian poliklinikka asiakaskohtaisesti palavereita 1-3, yhteensä 4 asiakasta

22

23 Kolme esimerkkiä asunnottomuuden eri vaiheista Asunnon pitäminen on vaakalaudalla (Jani) Asunto on menetetty (Sami) Asuntoa ei ole mahdollista saada (Mira)

24 Tutkimuskysymykset Millaisia asunnottomuuden toiminnallisia loukkuja osapuolet tunnistavat ja tuottavat verkostopalavereiden vuorovaikutuksessa? Miten he neuvottelevat keskinäisistä vastuistaan (eli tekevät rajatyötä) suhteessa asunnottomuuden toiminnalliseen loukkuun johtaneisiin tekijöihin ja loukun ratkaisemiseen?

25 Tuloksia ja pohdintaa Asunnottomuuteen haetaan tutkimuksessamme ratkaisua pääsääntöisesti jäykästi sovelletusta lineaarisesta portaikkomallista Asunto ensin -mallin sijaan Loukun ratkaisuyritykset ja niiden epäonnistuminen ovat tutkimuksessamme keskeisesti sidoksissa työntekijöiden, asiakkaiden ja läheisten välisiin epäsymmetrisiin vastuuneuvotteluihin ja niissä tehtyihin vastuunsiirtoihin Työntekijät yhtäältä vastuuttavat aineistossamme tilaajaa asumispalvelun toiminnasta, harkintavaltansa vähäisyydestä ja asumisen päättymisestä, toisaalta vastuu asumiselle asetettuihin ehtoihin sopeutumisesta tai asunnottomana selviytymisestä siirretään lopulta asiakkaalle

26 Tuloksia ja pohdintaa Vaikka neuvotteluissa tehdyt asumiseen liittyvät valinnat olisivat asiakkaiden tekemiä, ne ovat usein vahvasti sidottuja asuntomarkkinoihin ja järjestelmän rakenteisiin Asiakkaan tai ruohonjuuritason työntekijöiden ei ole aina mahdollista ratkaista toiminnallista loukkua toistuvista yrityksistään ja keskinäisistä neuvotteluistaan huolimatta Mikäli palveluvaihtoehtoja olisi enemmän tai tarjolla olevat palvelut perustuisivat enemmän asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaiselle joustavuudelle, toimijat saattaisivat päätyä vastuuneuvotteluissaan erilaisiin ratkaisuihin

27 Tuloksia ja pohdintaa Mitkä lopulta ovat palveluista päättävien, päihde- ja asumispalveluiden työntekijöiden, läheisten ja muiden tahojen ja asiakkaiden vastuut, oikeudet ja velvollisuudet (ja niiden suhde toisiinsa) asunnottomuutta ratkaistaessa? Vastuullisen toiminnan edellytyksenä resurssit, tuki ja näköalat toiminnallisten mahdollisuuksien paranemisesta; jos vastuu jää yksin asiakkaalle, mitkä ovat mahdollisuudet sitoutua ja toimia aktiivisesti ja itsenäisesti? Jaettu vastuu, rakenteisiin vaikuttaminen sekä asianajo- ja neuvonantotyö avaintekijöitä loukkujen ratkaisemissa

28 On tärkeää, että avaimia toiminnallisiin loukkuihin ei etsitä yksinomaan yksilöiden pään sisältä. Jopa yksilöllisten valintojen taustalta paljastuvat yhteiskunnalliset rakenteet. (Oksanen & Salonen 2011)

29 Sosiaalityön tutkimuksen päivät 2018

30 Kiitos! Johanna Ranta Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Linna Tampereen yliopisto

31 Lähteet Forsell, Martta & Nurmi, Tuula (2016) Päihdehuollon huumeasiakkaat Tilastoraportti 14. Helsinki: THL. Juhila, Kirsi & Raitakari Suvi & Hall, Christopher (toim.) (2017) Responsibilisation at the Margins of Welfare Services. London: Routledge. Järventie, Irmeli (1993) Selviytyä hengiltä. Sosiaalipsykologinen ja sosiaalipsykiatrinen näkökulma itsemurhiin. Stakesin Tutkimuksia 34. Jyväskylä: Gummerus. Kataja, Kati & Väyrynen, Sanna & Hakkarainen, Pekka & Kailanto, Sanna & Karjalainen, Karoliina & Kuussaari, Kristiina & Tigerstedt, Christoffer (2016) Riskinotto, hallinta ja käyttäjäidentiteetit huumeiden sekakäytössä. Yhteiskuntapolitiikka 81(1), Melin, Harri & Blom, Raimo (2011) Yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Teoksessa Atte Oksanen & Marko Salonen (toim.) Toiminnallisia loukkuja. Hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa. Tampere: TUP, Oksanen, Atte & Salonen, Marko (2011) Loukuista toimiviin yhteisöihin. Teoksessa Oksanen & Salonen (toim.) Toiminnallisia loukkuja. Hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa. Tampere: TUP, Mänttäri-van der Kuip, Maija (2015) Work-related well-being among Finnish frontline social workers in an age of austerity. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 524. Jyväskylä: JYU. Perälä, Jussi (2011) Miksi lehmät pitää tappaa? Etnografinen tutkimus 2000-luvun alun huumemarkkinoista Helsingissä. Helsinki: THL. Pleace, Nicholas & Culhane, Dennis & Granfelt, Riitta & Knutagård, Marcus (2015) The Finnish Homelessness Strategy. An International Review. Reports of the Ministry of the Environment 3. Helsinki: Ympäristöministeriö. Poikonen, Heidi (2017) Perusoikeussääntelyn vaikutuksista oikeuteen saada päihdepalveluja. Teoksessa Nykänen, Kalliomaa-Puha & Mattila (toim.) Sosiaaliset oikeudet näkökulmia perustaan ja toteutumiseen. Helsinki: THL, Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2014) Asunto ensin -julkaisujen suuntaukset, pääargumentit ja käytännöllispoliittiset tavoitteet. Yhteiskuntapolitiikka 79(2),

32 Lähteet Raitakari, Suvi & Saario, Sirpa (2008) Vaikuttavuuden osoittamisen vaatimukset mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa. Teoksessa Jokinen & Juhila (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere: Vastapaino, Ranta, Johanna (arvioitavana) Mikä neuvoksi huumehoidon polkujen valinnoissa? Julkaisematon käsikirjoitus. Ranta, Johanna & Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2017) Vastuuneuvottelut huumeidenkäyttäjien asunnottomuuden toiminnallisissa loukuissa. Yhteiskuntapolitiikka 82(2), Ranta, Johanna & Ovaska, Anne (tulossa 2018) Voiko huumeita käyttävien ihmisten asunnottomuutta ratkaista? Tiimi 1/2018. Saario, Sirpa & Räsänen, Jenni-Mari & Hall, Christopher (2017) Negotiating boundaries of professional responsibilities in team meetings. Teoksessa Juhila, Raitakari & Hall (toim.) Responsibilization at the margins of welfare services. London: Routledge. Slembrouck, Stef & Hall, Christopher (2014) Boundary work. Teoksessa Hall, Juhila, Matarese & van Nijnatten (toim.) Analysing Social Work Communication. Discourse in practice. London: Routledge, Tammi, Tuukka & Pitkänen, Tuuli & Perälä, Jussi (2011) Stadin nistit. Huono-osaisten helsinkiläisten huumeidenkäyttäjien päihteet sekä niiden käyttötavat ja hankinta. Yhteiskuntapolitiikka 76(1), Tsemberis, Sam & Gulcur, Leyla & Nakae, Maria (2004) Housing First, Consumer Choice, and Harm Reduction for Homeless Individuals with a Dual Diagnosis. American Journal of Public Health 94(4), Veide, Nele & Alaja, Riitta & Seppä, Kaija (2007) Millaisia ovat potilaat opioidiriippuvuuden hoito-ohjelmassa? Suomen Lääkärilehti 62(19), Virokannas, Elina (2017) Rajoitettuja avun saannin kokemuksia ja hallinnan suhteita huumeita käyttävien naisten keskusteluissa hyvinvointipalvelujärjestelmästä. Janus 2(25), Väyrynen, Sanna (2007) Usvametsän neidot Tutkimus nuorten naisten elämästä huumekuvioissa. Acta Universitatis Lapponiensis 118. Rovaniemi: Lapin yliopisto.