Nurmes-talon historiaa (Lähde: Nurmes-talo 20 v. Nurmeksen museon julkaisu 2011.)

Transkriptio

1 1 (5) Liite Nurmeksen kaupungin kulttuuristrategiaan: Nurmes-talon historia, nykypäivä ja tulevaisuus Nurmes-talon historiaa (Lähde: Nurmes-talo 20 v. Nurmeksen museon julkaisu 2011.) Nurmes-talon historian juuret ulottuvat 1930-luvulle asti. Kulttuuri-kirjastotalon suunnittelu sai alkunsa nurmekselaisten kulttuurimesenaattien Väinö Hämäläisen ja Niilo Timosen ajatuksista. Timosen ja Hämäläisen välisen kirjeenvaihdon perusteella miehillä oli 1930-luvun jälkipuoliskolla suunnitelmissa rakennuttaa museo-kirjastotalo kauppalan Kärpäsärkälle, lähellä veturitallia ja Mikonniemeä sijaitsevalle mäentöyräälle. Rakennuksen pääasialliseksi rahoittajaksi näyttää lupautuneen Timonen, ja luonnokset rakennuksesta piirsi arkkitehti A.W. Ranckén. Hanke jäi rahoitusvaikeuksien vuoksi hautumaan. Sota-aika sekä Hämäläisen sairaus ja kuolema vuonna 1947 estivät sitä tuolloin toteutumasta. Museotalon suunnittelu jäi luonnosasteelle, ja varsinaisia piirustuksia ei koskaan tilattu. Porokylään sen sijaan valmistui vuonna 1938 Niilo Timosen rahoittama ja rakennusmestari V. Kaiskon suunnittelema kirjastotalo, joka oli ensimmäinen kirjastokäyttöön omistettu maalaiskunnan kirjastotalo. Se palveli nimenomaisessa käytössään vuoden 1990 loppuun saakka. Museo- ja kirjastotalohanke jäi itämään kauppalassa. Väinö Hämäläinen lahjoitti testamentilla Nurmeksen kauppalalle historiallisen kokoelmansa. Samoin valtaosa sen aikaisen rahanarvon mukaan noin miljoonan markan omaisuudesta lahjoitettiin kauppalalle historiatyön jatkamiseen. Pääkohteita olivat testamentin mukaan museo- ja kirjastotalon rakentaminen ja Nurmeksen kauppalan ja maalaiskunnan historian kirjoittaminen. Historiallisten kokoelmien säilytyspaikaksi tarkoitettu museokirjastotalo tuli rakentaa Kärpäsärkälle. Hanke eteni 1950-luvun aikana hitaasti, mutta varmasti. Keväällä 1961 hyväksyttiin kuitenkin uusi kirjastolaki. Kunnankirjastojen valtionapujärjestelmää käsittelevässä pykälässä todettiin, ettei kauppaloiden kirjastojen rakentamiseen ollut saatavissa valtionapua tai - lainaa, mikäli kirjasto yhdistettäisiin muihin tiloihin kuin koulurakennukseen. Tämä oli kova isku Nurmeksen rakennushankkeen toteutumiselle. Tähän yritettiin saada muutosta kaupunkiliiton kautta. Liiton hallitus tekikin opetusministeriölle esityksen kirjastolain selventämiseksi siten, että valtionapua ja -lainaa olisi voitu saada myös kirjasto museoon yhdistäen. Esitys johtikin kirjastolain muuttamiseen Nurmekselle myönteisellä tavalla vuoden 1962 lopussa.

2 2 (5) Hankkeesta oli kuitenkin puhti poissa. Vuonna 1962 talo jäi pois kauppalan rakennussuunnitelmasta. Hankkeen kariutumiselle ei esitetty selvää syytä, mutta siihen lienevät vaikuttaneet rakennuksen oletettua suuremmat kustannukset ja valtionavun epääminen sekä tärkeämmäksi koettujen rakennusten, kuten vanhainkodin rakentaminen. Vuonna 1971 nimettiin jälleen toimikunta laatimaan suunnitelmia kirjastotaloksi. Kauppalaninsinööri Edvard Röytiö laati piirustukset Maariankatu 5:een rakennettavalle talolle, mutta tuo hanke kaatui puolestaan kauppalan ja maalaiskunnan yhdistämiseen Hanke kuitenkin eli työsuunnitelmissa läpi ja 1980-lukujen herättäen keskustelua sekä sopivan paikan valinnasta että testamenttivarojen käytöstä luvulle tultaessa alkoi kiistely siitä, minne kauan suunnitelmissa elänyt kirjastokulttuuritalo pitäisi rakentaa. Vanhan sairaalan paikka sai yleisökyselyissä eniten ääniä, ja seuraavaksi sijoittui Kötsinmäen tontti. Kaupunki piti sairaalan tonttia kuitenkin liian keskeisenä ja tärkeänä alueena kulttuurilaitokselle. Kötsinmäen alue kuului seurakunnalle, ja neuvotteluja mäen saamiseksi kaupungin haltuun käytiinkin. Kaupunki ja seurakunta tekivät kaupat Kötsinmäen alueesta Kun Nurmeksessa päästiin yksimielisyyteen Kötsinmäestä uuden kirjastotalon sijoituspaikkana, olivat mielipiteet museon sijoituspaikasta vielä kaukana toisistaan. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa pelkästään museon näyttelytilat sijoitettiin kirjaston yhteyteen ja museon säilytystilat Ikolaan. Viimein marraskuussa 1988 päätettiin kulttuuri- ja kirjastotalon rakentamisesta. Taloon haluttiin kirjaston lisäksi museon näyttelytilat, kansalaisopiston ja musiikkiopiston toimitiloja sekä näyttämö- ja näyttelytiloja. Rakennuksen suunnittelija, arkkitehti Erkki Helasvuo kertoi esitellessään pääpiirustusluonnoksia kaupunginvaltuustolle pitävänsä Nurmestaloa vaativimpana ja suurimpana hankkeena sitten kirkon rakentamisen. Sijoituspaikka asetti arkkitehdille omat vaatimuksensa. Helasvuo piti tärkeänä, että harjun komea puusto säilyisi. Talon parkkipaikat sijoitettiin harjulla olleen Komulaisen talon kohdalle, ja päärakennus sijoitettiin pääosin vanhan hiekkakuopan alueelle, jossa kasvoi nuorta männikköä. Puistoalueelle suunniteltiin tapahtumapuisto ja lasten leikkipuisto. Rinteeseen tehtiin nuotio- ja kokoontumispaikka, ja hiekkaranta mahdollisti uimisen. Maiseman kauneutta hyödynnettiin myös talon sisätiloissa. Kirjastosalin järvenpuoleiselta seinältä avautuu kaunis näkymä Nurmesjärvelle. Gallerian suuret ikkunat tulivat herättämään ihastusta sekä taiteilijoissa että yleisössä. Nurmeksen kaupunginhallitus päätti pitämässään kokouksessa, että rakennustyöt oli aloitettava kuluvana syksynä. Alueen rakentaminen aloitettiin tiistaina Talon suunnittelusta vastasivat Arkkitehtitoimisto Helasvuo & Co (arkkitehti- ja sisustussuunnittelu), Insinööritoimisto Varpiola Ky (sähkösuunnittelu), Reino Ruokolainen Ky (lvisuunnittelu), Insinööritoimisto Pauli Närhi (rakennesuunnittelu), Maa ja Vesi Oy (pohjatutkimukset), Arkkitehtitoimisto Alpo Halme (akustinen suunnittelu) ja Suunnittelukeskus Oy (liikennejärjestelyjen suunnittelu).

3 3 (5) Pääurakoitsijana toimi Haka Rakentajat Oy/Rakennusliike Mustonen Ky 18,95 miljoonan markan urakkasummalla. Sähköurakoitsijaksi valittiin Sähkö-Ämmät Ky 2,95 miljoonalla, LV-työt annettiin Pielisen Putki Ky:lle markalla ja IV-tekniset työt samalle yhtiölle 1,7 miljoonan markan urakkasummalla. Pohjatutkimusten tekijäksi valittiin Maa ja vesi Oy, akustisen suunnittelun Arkkitehtitoimisto Alpo Halme, rakennesuunnittelun hoiti Insinööritoimisto Pauli Närhi. Sähkösuunnittelun teki Insinööritoimisto Varpiola Ky, LVI-suunnittelun Reino Ruokolainen Ky. Sisustussuunnittelun hoiti Arkkitehtitoimisto Helasvuo &Co. Liikennejärjestelyt muovasi Suunnittelukeskus Oy. Näyttämötekniikan urakan hoiti Insinööritoimisto K.H. Maho Oy. Kustannusarvio oli 31 miljoonaa markkaa, josta valtionosuutta saatiin kirjasto-osaan 5 miljoonaa. Hanketta rahoitettiin myös realisoimalla Väinö Hämäläisen testamenttiomaisuutta 2,7 miljoonan edestä. Suomen Pankin johtaja Kalevi Sorsa vihki Nurmes-talon käyttöön Nurmes-talo nyt Nurmes-talon huoneistoala on m2, bruttoala m2, kerrosala m2 ja tilavuus yhteensä m3. Tilat jakaantuvat seuraavasti: kirjasto m2 kulttuuritoiminta 688 m2 museo 424 m2 musiikkiopisto 135 m2 yhteistilat 272 m2 Lisäksi toimistokäytössä on Nurmes-talon pohjakerroksessa ja toisessa kerroksessa yhteensä noin 88 m2. Nurmes-talon tiloja käytetään kirjaston, kulttuurityön ja museon lisäksi seuraavasti: Ylä-Karjalan kansalaisopisto: Palanderin sali, käsityöluokka, Kertun kamari erikokoiset käsityö-, liikunta- ja musiikkiryhmät käyttävät edellä mainittuja tiloja Pielisen Karjalan musiikkiopisto: omat tilat, joissa myös Kertun kamari soittotunteja pienissä tiloissa, musiikkileikkikoulu ja musiikin perusteiden ryhmäopetus Kertun Kamarissa, lisäksi käytössä käsityöluokka oppilasmäärä noin 50 (2017) ja musiikkileikkikoululaiset oppilaskonsertit ym. Hannikaisen salissa

4 4 (5) Nurmeksen Sepot/tanssijaosto: Palanderin sali oppilasmäärä noin 100 näytökset Hannikaisen salissa Kahvio Marjatassi: yrittäjällä vuokrasopimus kaupungin kanssa kahvio on olennainen osa Nurmes-talon palvelukokonaisuutta kahvio hoitaa kaikki tilaisuuksiin liittyvät tarjoilut ja kaupungin tilaisuuksien lipunmyynnin Kino Hannikainen: Hannikaisen sali yrittäjä maksaa salivuokran elokuvaesityksistä Hannikaisen salissa on ajanmukainen elokuvalaitteisto ja saliäänentoisto Nurmeksen kaupunki on panostanut elokuvateatteritoiminnan mahdollistamiseen. Kalusto on pidetty ajanmukaisena Suomen Elokuvasäätiöltä haettujen tukien avulla. Nurmes-talon eri tiloihin on sijoitettu kolme flyygeliä: Hannikaisen salissa on täysimittainen Steinway D-274, Kertun kamarissa Bechstein (peruskorjattu ) ja Kötsin museossa Hannikaisen perheelle kuulunut flyygeli. Pystypianoja on eri tiloissa yhteensä kahdeksan kappaletta. Hallinnon tiloissa Nurmes-talon alimmassa kerroksessa on neljä työhuonetta, joissa työskentelee kuusi henkilöä (tilanne ). Lisäksi talon ylimmän kerroksen asuinhuoneisto on toimistokäytössä: neuvotteluhuoneen lisäksi siellä on kaksi huonetta työhuoneena. Talossa työskentelee vakituisesti 17 kaupungin työntekijää (tilanne ). Nurmes-talon tulevaisuus Nurmes-talo peruskorjataan samoihin käyttötarkoituksiin, joita varten se on rakennettu ja joihin sitä käytetään tällä hetkellä. Talon käyttötarkoituksen muutos tarkoittaisi uusien tilojen rakentamista talon nykyisiä toimintoja varten, mikä olisi kallista ja epätarkoituksenmukaista. Nurmeksen kaupungilla ei myöskään ole valmiina sellaisia tiloja, joihin kaiken Nurmes-talon nykyisen toiminnan voisi siirtää. Kulttuuripalvelut saman katon alle kokoava 2020-luvun Nurmes-talo on koko kaupungin lippulaiva, jonka monipuolinen palvelutarjonta on ainutlaatuista tämän kokoluokan kunnassa. Nurmes-talo on alun perin suunniteltu ja varusteltu siten, että talossa tulee olla ammattitaitoinen henkilökunta paikalla varmistamassa toiminnan asianmukaisuus. Talon oma henkilökunta kantaa vastuun tilojen ja kaluston kunnosta myös ja erityisesti peruskorjauksen jälkeen.

5 5 (5) Kaikki hyvinvointipalvelujen asiakaspalvelut tulee sijoittaa keskitetysti Nurmes-taloon myös peruskorjauksen jälkeen. Kuntalais- ja seniorikorttien myynti sekä vuonna 2018 tehtävässään aloittavan palveluohjaajan palvelut kuuluvat samaan kokonaisuuteen, jonka sijoittaminen helposti saavutettavaan Nurmes-taloon on tarkoituksenmukaista. Hyvinvointipalvelujen hallinnon sujuvuuden takaamiseksi henkilökunnan tulee olla saman katon alla. Lisäksi kulttuurisihteerin tehtävät vaativat paikalla oloa Nurmes-talossa Hannikaisen salin ja galleria Tykon toiminnan takia. Toimialan sisäinen yhteistyö toimii parhaiten sijoittamalla työntekijät samaan taloon. Talon alimmassa kerroksessa sijaitsevan käsityöluokan käyttötarkoituksen muutos on ajankohtainen peruskorjauksen yhteydessä. Nurmes-talon parhaan luokkatilan muokkaaminen esim. ATK-opetuksen tarpeisiin sopivaksi palvelisi myös kirjaston tiedonhaun opastusta, jota järjestetään koululaisille. Käsityöluokka tulisi muuttaa monikäyttöiseksi koulutustilaksi. Talon alimmassa kerroksessa on neljä toimistohuonetta, joissa työskentelevät myös peruskorjauksen jälkeen hyvinvointijohtaja, vapaa-aikasihteeri, kaksi toimistosihteeriä ja hallintosihteeri. Palveluohjaaja työskentelee ennen peruskorjausta Nurmes-talon alimmassa kerroksessa ns. kaikki mukaan -huoneessa, mutta peruskorjauksessa palveluohjaajalle olisi luontevinta tehdä vielä helpommin saavutettavissa oleva työtila kirjastoon. Kaikki mukaan -huoneesta tulee peruskorjauksen jälkeen kokous- ja järjestötila, joka on vapaasti varattavissa Nurmeksen kaupungin varausjärjestelmän kautta kokouskäyttöön. Nurmes-talon toisen kerroksen asunnosta muokataan asianmukaiset toimistotilat jo tällä hetkellä siellä työskenteleville kulttuurisihteerille ja varhaiskasvatuksen toimistosihteerille. Kahden työhuoneen lisäksi toisen kerroksen tiloihin tehdään ääni- ja valoteknikoille sosiaalitilat, jotka puuttuvat tällä hetkellä ko. työntekijöiltä kokonaan. Taiteen perusopetuksen mukaista musiikin ja tanssin opetusta varten tarvitaan asianmukaiset tilat, joihin pääsy on mahdollista käyttäjille sopivina ajankohtina. Opetus alkaa iltapäivisin sellaisina aikoina, joina esim. kouluja ei ole mahdollista käyttää. Toimiminen samassa rakennuksessa Hannikaisen salin kanssa on luonut talon avaamisesta lähtien nuorille harrastajille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä esiintymään parhaassa mahdollisessa esiintymistilassa sekä osaavien ääni- ja valotekniikan ammattilaisten työpanosta hyödyntäen. Nurmes-talo on vakiinnuttanut asemansa laajasti tunnettuna ja monipuolisena kulttuuritalona. Sellaisena se tulee myös säilyttää.