KUSTANNUKSET VS. CO2-PÄÄSTÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUSTANNUKSET VS. CO2-PÄÄSTÖT"

Transkriptio

1 KUSTANNUKSET VS. CO2-PÄÄSTÖT KATU- JA PUISTORAKENTAMISEN KUSTANNUS- JA PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI SKANSSIN ALUEELLA ROOSA KOHONEN

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Infrarakentamisen elinkaariarviointi ja päästölaskenta 2 Merkittävimmät päästölähteet ja päästöjen vähennyskeinot Esimerkkejä Skanssin alueelta

3 RAKENNUSTOIMINTA ON YKSI SUURIMPIA LUONNONVAROJEN KULUTTAJIA SUOMESSA Suomessa rakentamisen materiaaliintensiteetti on asukasta kohden laskettuna noin 2-3-kertainen EUmaiden keskiarvoon verrattuna. Rakentamisesta aiheutuvat päästöt nähdään usein merkityksettömiksi rakennetun ympäristön käytönaikaisiin päästöihin verrattuna. Rakentamisen kiviaineshuolto on kuitenkin tunnistettu yhdeksi potentiaaliseksi tekijäksi rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä (TEM 2015). Kasvit, riista ja luonnonkala Raakapuu Fossiiliset polttoaineet Ei-metalliset mineraalit Metallimalmit Maa-ainekset Raaka-aineiden kokonaiskulutus materiaaleittain jaoteltuna. Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Vihreän kasvun sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden avainindikaattorit (ViReAvain 2016).

4 TIEN ELINKAAREN VAIHEET Tien elinkaaren vaiheet. Lähde: Stripple, H. Life Cycle Assessment of Road. A Pilot Study for Inventory Analysis. Elinkaareen liittyviä yleisiä määritelmiä. Lähde: Korkiala-Tanttu, L. et al. Elinkaaritarkastelut tienpidon hankintoihin. Kokemuksia kahdesta pilot-kohteesta. Tiehallinnon selvityksiä 13/2015.

5 Suunnittelussa yli 90% päätöksistä, jotka vaikuttavat päästöihin Periaatekuva ympäristövaikutusten syntymisestä ja niiden päätöksentekovaiheesta. Lähde: Korkiala-Tanttu et al. 2006, Väylärakentamisen ympäristövaikutukset ja ekoindikaattorit

6 6 MITTARINA ILMASTONMUUTOSPOTENTIAALI (CO2-EKV.) - PÄÄSTÖLASKENNAN RAJAUS (1/2) Päästölaskenta on rajattu CEN/TC 350-standardin mukaisen elinkaaren vaiheeseen A (rakentaminen). Standardin vaihe A pitää sisällään osavaiheet tuotteelle (A1-A3 Product stage) ja rakentamiselle (A4-A5 Construction Process Stage). Laskenta ei sisällä standardin vaiheita B (Use stage) ja C (End of life stage) CEN/TS 350 standardin mukaiset moduulit. Lähde: Rakennusten elinkaarimittarit 2013.

7 7 MITTARINA ILMASTONMUUTOSPOTENTIAALI (CO2-EKV.) - PÄÄSTÖLASKENNAN RAJAUS (2/2) Päästölaskenta on rajattu katu- ja puistorakentamisen laskennan osalta InfraRYL:n nimikkeistön mukaisesti seuraaviin osiin: Maa-, pohja- ja kalliorakenteet sekä Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset. Käytännössä rajaus tarkoittaa, että laskenta sisältää asfalttikerroksen sekä kaikki sen alapuoliset rakenneosat ja pohjanvahvistustoimenpiteet. CEN/TS 350 standardin mukaiset moduulit. Lähde: Rakennusten elinkaarimittarit 2013.

8 ESIMERKKEJÄ TURUSTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN CO 2 -PÄÄSTÖLASKENNAN KEHITTÄMINEN JA PILOTOINTI SKANSSIN ALUEELLA 8

9 NELJÄN CASE-KOHTEEN PÄÄSTÖLASKENTA Skanssinkatu Vallikatu Perhekatu Meriläjitykseen kelpaamattomat ruoppausmassat, Lauttaranta

10 SKANSSINKATU 300 m pitkä (n asfaltoitua neliötä) ja sijaitsee Skanssinalueen pohjoisosassa Päästölaskentavaiheessa Skanssinkadusta oli tuotettu rakennussuunnittelutasoiset lähtötiedot ja päästölaskenta pohjautui FOREkustannuslaskentaohjelmalla tuotettuun määräluetteloon Skanssinkadun ROLA:n pohjalta tehdyt tarkastelut Perustapaukselle (kohteen ylijäämämaat kuljetetaan pois kohteesta ja täyttömaat tuodaan kohteen ulkopuolelta) Vertailulaskenta, jossa merkittävimmät päästöjen vähentämistoimenpiteet on huomioitu Herkkyystarkastelu, jossa noppa- ja nupukivet kuljetetaan laivalla Kiinasta

11 kg CO2ekv. SKANSSINKATU - SUUNNITELMAN MUKAISET PÄÄSTÖT Perustapaus Absoluuttiset kokonaispäästöt [kg CO2ekv.] Kevennys Maansiirtotyöt Kiviainekset Pintarakenteet Asfaltti Muut 3200 Yhteensä

12 MATERIAALIEN VALMISTUS, TYÖSUORITUS JA KULJETUKSET - PÄÄSTÖJEN MUODOSTUMINEN JA JAKAUTUMINEN 100 % Materiaalien päästöt [kg CO2ekv.] Kuljetusten päästöt [kg CO2 ekv.] Työsuoritusten päästöt [kg CO2ekv.] 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

13 SKANSSINKATU - SUUNNITELMAN MUKAISET PÄÄSTÖT Vaahtolasimurskeen valmistus on päästöintensiivinen prosessi ja materiaali Skanssinkadulla muodostaa 70 % päästöistä. Kustannuksista vaahtolasimurske muodostaa n. 37 % osuuden hankkeen kokonaiskustannuksista : 70.2 % (CO2) Kevennys (36.7 %, ) 2: 8.9 % (CO2) Maansiirtotyöt (18.9 %, ) 2 3: 8.2 % (CO2) Kiviainekset (15.4 %, ) 4: 6.7 % (CO2) Pintarakenteet (22.3 %, ) 5: 4.7 % (CO2) Asfaltti (5.4 %, ) 6: 1.3 % (CO2) Muut (1.3 %, ) 1

14 SKANSSINKATU - PÄÄSTÖVÄHENNYKSET JA KUSTANNUSVAIKUTUS Päästövähennyksiä haettiin etsimällä vaihtoehtoisia materiaaleja sekä työtekniikoita. Seuraaviin päästö- ja kustannusvähennyksiin päädyttiin yksittäisten rakennusosien osalta: 1 50 % Jakavan kerroksen luonnonkiviaineksen korvaaminen betonimurskeella (päästöosuus hankkeessa laski 6 %:sta 3 %:iin). Betonimurske on n. 20 % edullisempi luonnonkiviainekseen verrattuna % Kohteessa muodostuvien massojen hyötykäyttö alueella (päästöosuus hankkeessa laski 8 %:sta 2 %:iin). Massojen hyötykäytöt alueella puolittaa massojen käsittelyyn liittyvät kustannukset % Vähäpäästöisemmän asfaltin käyttäminen. Hintatietoa ei ole saatavilla. (Päästöosuus hankkeessa pysyi ennallaan) Edellä mainituilla toimenpiteillä saavutetaan Skanssinkadulla n. 10 % päästövähennys ( kg CO2ekv.) sekä 10 % kustannusvähennys ( ).

15 kg CO2ekv. SKANSSINKATU - PÄÄSTÖVÄHENNYKSET kg CO2ekv % 50 % 10 % % Perustapaus Päästövähennykset Skanssinkadun hankkeessa päästövähennystoimenpiteet saadaan kohdistettua merkittävimpiin päästölähteisiin. Lukuun ottamatta vaahtolasimurskekevennystä, jossa tekninen toimivuus edellyttää materiaalin käyttöä.

16 SKANSSINKATU - PÄÄSTÖVÄHENNYKSET kg CO2 = 50 edestakaista matkaa välillä Hanko Utsjoki (kesto 2 kk yhtäjaksoista ajoa) 40:n kaksion vuotouinen energiankulutus 100 henkilön työpaikkalounas vuodessa Kahden Suomalaisen keskimääräinen vuotuinen hiilijalanjälki

17 SKANSSINKATU VAIHTOEHTOISET RATKAISUT VAAHTOLASIMURSKEELLE Laskennat tehtiin vaahtolasimurskeella Teknisesti kevennysmateriaaliksi soveltuvia vaihtoehtoja on useita: Kevytsora, Vaahtolasimurske, EPS-styrox Materiaalin päästövähennysmahdollisuus vaahtolasimurskeen ja kevytsoran välillä noin 25 %, mutta kevytsora materiaalina on 15 20% edullisempi. EPS päästöintensiivisempi, toisaalta määrä ei suoraan verrattavissa (kevyempi materiaali) Teknisesti soveltuvia pohjanvahvistusvaihtoehtoja Stabilointi (päästöintensiivinen, uusiomateriaalien käyttö sideaineena mahdollinen, esim. tuhkat) Paalulaatta (päästöintensiivinen) Puupaalut (tekninen soveltuvuus tarkasteltava erikseen, toimii hiilinieluna) Rengasrouhe alempiasteisille kaduille (sitomattomat päällysteet)

18 SKANSSINKATU - KIVET KIINASTA Selvityksessä tarkasteltiin kivien alkuperämaan vaikutus päästöihin. Suomessa tuotetun kiven vertailukohta oli laivalla kuljetettu kivi Kiinasta. Suomessa tuotetun kiven vaikutus kokonaispäästöihin normaalitapauksessa oli 0,8 %, kun Kiinasta tuodun kiven osuus koko hankkeen päästöistä oli 10,3%. Kiinasta tuotujen kivien laskennalliset päästöt ovat 15 kertaa isommat.

19 VALLIKATU Vallikadun pituus on n m (n asfaltoituja neliöitä) ja sijoittuu Skanssin alueen itäpuolelle

20 VALLIKATU - PÄÄSTÖLASKENNAN LÄHTÖKOHDAT Lähtötietona käytetyt määrät avattiin Foren kautta käyttäen HOLA:n katutyyppejä ja pituuksia sekä tyyppipoikkileikkauksien avulla Katutyyppi/m muotoon littera/määrä (m2, m3 jne.) Pohjanvahvistukset kohdistuvat osuudelle Vallikatu pohjoinen, kuten HOLA:ssa

21 VALLIKATU - TEHDYT PÄÄSTÖLASKENNAT VE 1 Pohjanvahvistuksena kevennys vaahtolasimurskeella Kevennyspaksuus 1 m VE 1B VE 2 Pohjanvahvistuksena kevennys vaahtolasimurskeella ja kaivumaat hyödynnetty kohteen muotoiluissa/täytöissä Pohjanvahvistuksena pilaristabilointi tavanomaisin menetelmin Sideaine kalkki-sementti 1:1, määrä 120 kg/m3 Pilarikoko d600 mm, savikerroksen paksuus 10 m VE 2B Pohjanvahvistuksena pilaristabilointi sideaineena uusiomateriaali Sideaine kalkki-sementti 1:1, määrä 50 kg/m3 sekä lentotuhka, määrä 150 kg/m3

22 VALLIKATU - MATERIAALIEN VALMISTUS, TYÖSUORITUS JA KULJETUKSET - PÄÄSTÖJEN MUODOSTUMINEN JA JAKAUTUMINEN VE1: Kevennys vaahtolasimurskeella 11 % 6 % VE2: Pilaristabilointi 4 % 6 % Vallikadun hankkeessa pohjanvahvistusmenetelmä määrittää valtaosan hankkeessa muodostuvista päästöistä. Pohjavahvistusmenetelmän valinnasta riippuen sen päästöjen osuus koko hankkeessa vaihtelee 65 ja 85 prosentin välillä. Materiaalien päästöt Kuljetusten päästöt Työsuoritusten päästöt 83 % 90 %

23 VALLIKATU PILARISTABILOINTI UUSIOMATERIAALEILLA SIDEAINEENA LENTOTUHKA (VE 2B) Sideaineen optimointi [kg CO2ekv.] Sideaineoptimoinnilla voidaan vähentää Vallikadun hankkeen kokonaispäästöjä 50 % VE2 VE2B VE VE2B Erotus

24 VALLIKATU VAIKUTTAMINEN SUUNNITTELURATKAISUISSA HANKKEEN KOKONAISPÄÄSTÖIHIN Absoluuttiset kokonaispäästöt [kg CO2ekv.] Vallikatu VE1 (kevennys VaM) Vallikatu VE1B (kevennys VaM, kaivumaat hyödynnetty hankkeen sis.) Vallikatu VE2 (Pilaristabilointi, kalkkisementti) Vallikatu VE2B (Pilaristabilointi, kalkkisementti ja lentotuhka)

25 SIDEAINEKUSTANNUKSIA TOTEUTUNEESTA MASSASTABILOINTIKOHTEESTA

26 PERHEKATU Perhekatu Toijaisten kaupunginosassa, Marjamäen/Pyölinmäen asemakaava-alueella Hirvensalossa Noin asfaltoituja katuneliöitä Alueelle on kaavoitettu pientaloalue ja alueelle varataan lisäksi virkistysalue, jonka läpi kulkee ulkoilureitti Alueella sijaitsee peltoja, joilla maaperä on savea. Asemakaava-alueella sijaitsee myös metsäinen kallioharjanne

27 PERHEKATU LASKENNAN LÄHTÖKOHDAT Päästölaskentavaiheessa Perhekadusta oli tuotettu rakennussuunnittelutasoiset FOREmäärätaulukot Laskennan perustapauksessa oletuksena oli, että ylijäämämaat kuljetetaan Hirvensalon Haarlan Meltoisten maankaatopaikalle, jonne kuljetusmatka on noin kolme kilometriä. Pohjanvahvistusmenetelmänä oli pilaristabilointi ja sideaineena GTC. GTC koostuu kalkista, sementistä ja kipsistä. Kipsi oletettiin sivutuotteeksi, jota käsiteltiin laskennassa kuten uusiomateriaaleja.

28 PERHEKADUN ABSOLUUTTISET KOKONAISPÄÄSTÖT

29 PERHEKADUN MERKITTÄVIMMÄT PÄÄSTÖLÄHTEET

30 Vaihtoehtoisena tarkasteluna tehtiin päästölaskenta, jossa ylijäämämaita ei viedä Meltoisten maankaatopaikalle Hirvensaloon. Laskennassa tehtiin oletus, että ylijäämämaat joudutaan kuljettamaan Rudukselle Piikkiöön, jonne kuljetusmatka on 20 kilometriä.

31 PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI ( KG CO 2 EKV) SUHTEUTETTUNA AJOMATKAAN JA LOUNAISSUOMALAISEN KESKIMÄÄRÄISEEN TYÖMATKAAN (13 KM) N. 2 kierrosta päiväntasaajan ympäri henkilöautolla

32 VÄLTETYT KUSTANNUKSET Vältetyt kuljetuskustannukset näiden osalta olivat noin Pelkät kuljetuskustannukset ovat yli 60 % pienemmät, kun ylijäämämaat kuljetetaan lähialueelle Hirvensaloon.

33 MERILÄJITYKSEEN KELPAAMATTOMAT RUOPPAUSMASSAT Lauttarannan esirakentaminen Merenpuoleisen penkereen rakentaminen, proomuväylän ruoppaaminen, vesialueen täyttäminen sekä mereen läjityskelvottoman sedimentin ja ylijäämämaan hyötykäyttäminen alueen esirakentamisessa (stabilointi)

34 MERILÄJITYKSEEN KELPAAMATTOMAT RUOPPAUSMASSAT Lauttarannan läjitysalueen ensisijainen tavoite on löytää turvallinen sijoituspaikka meriläjityskelvottomien sedimenttien sijoittamiselle ja hyödyntää niitä alueen esirakentamisessa. Muita tavoitteita ovat Turun kaupungin ja erityisesti Hirvensalon alueen rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden ja louheiden sijoittaminen ja hyötykäyttö lähietäisyydellä niiden syntypaikkoja sekä osaltaan näin vähentää rakentamisesta johtuvaa liikennehaittaa Turun keskustassa. Täyttövaiheen kesto 15 vuotta Tulevaisuudessa alueelle läjitettäviä sedimenttejä n m 3 Ruoppausmassat kuljetetaan proomuissa, liejuisia savia ja silttejä Päästötarkastelussa laskettiin kuljetuksesta aiheutuvat päästöt (proomu + ajoneuvo) Vaihtoehtoinen tarkastelu oletuksena, että ruoppaussedimenttejä ei saa läjittää Lauttarantaan, vaan ne joudutaan kuljettamaan muualle (Pansion kautta Salon Korvenmäkeen)

35 VAIHTOEHTOISTEN LÄJITYSPAIKKOJEN KULJETUSTEN PÄÄSTÖVERTAILU Kuljetusten päästöt noin 145-kertaiset!

36 PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI ( KG CO 2 EKV) SUHTEUTETTUNA THAIMAAN MATKOIHIN JA TAVANOMAISIIN LIHARUOKIIN

37 VÄLTETYT KUSTANNUKSET Arvioidut vältetyt ajoneuvokuljetuskustannukset ovat noin 3,3 milj. Lisäksi säästetyt vastaanottomaksut (meriläjitykseen kelpaamattomat maamassat) yht. noin 2,4 milj.

38

Riina Känkänen Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous Varsinais-Suomen liiton koulutustilaisuus Turku

Riina Känkänen Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous Varsinais-Suomen liiton koulutustilaisuus Turku Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet Riina Känkänen Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous Varsinais-Suomen liiton koulutustilaisuus 11.10.2018 Turku

Lisätiedot

CO2-PÄÄSTÖLASKENNAN KEHITTÄMINEN SKANSSIN ALUEELLA JA TURUN KAUPUNGIN INFRARAKENTAMISESSA

CO2-PÄÄSTÖLASKENNAN KEHITTÄMINEN SKANSSIN ALUEELLA JA TURUN KAUPUNGIN INFRARAKENTAMISESSA Vastaanottaja Turun kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.6.2018 CO2-PÄÄSTÖLASKENNAN KEHITTÄMINEN SKANSSIN ALUEELLA JA TURUN KAUPUNGIN INFRARAKENTAMISESSA 2 Päivämäärä 26.6.2018 Laatija Dettenborn

Lisätiedot

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE 1 18.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. Pohjana strategia 2. Muutos rakentamisessa 3. Askeleittain kohti uutta 4. Infrarakentamisen päästöt 5. Esimerkit 6. Yhteenveto 2 3 Toiminta

Lisätiedot

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11. PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.2016 Hallituksen pyrkimyksenä on nostaa Suomi kiertotalouden mallimaaksi

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ JA KIERRÄTYSMATERIAALEJA MAARAKENTAMISEEN - PÄÄSTÖLASKENTA CASE VANTAAN ANKKAPUISTO

KESTÄVYYTTÄ JA KIERRÄTYSMATERIAALEJA MAARAKENTAMISEEN - PÄÄSTÖLASKENTA CASE VANTAAN ANKKAPUISTO KESTÄVYYTTÄ JA KIERRÄTYSMATERIAALEJA MAARAKENTAMISEEN - PÄÄSTÖLASKENTA CASE VANTAAN ANKKAPUISTO Yhdyskuntatekniikan näyttely 2019 Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä Jyväskylä, 15.5.2019 Antti Auvinen,

Lisätiedot

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa Kurkistus kehityshankkeeseen 12.5.2017 Heidi Huvila, Helsinki heidi.huvila@hel.fi Heidi Huvila 15.12.2016 1 Heidi Huvila

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? 15.5.

TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? 15.5. TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? MARJO KOIVULAHTI SUOMEN TIEYHDISTYS 15.5.2019 JYVÄSKYLÄ JÄTEHIERARKIA VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS RAMBOLLIN TOIMINNASSA

VÄHÄHIILISYYS RAMBOLLIN TOIMINNASSA VÄHÄHIILISYYS RAMBOLLIN TOIMINNASSA Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 20.3.2019 Johanna Mero-Petit, Senior Consultant, Green Building & Sustainability RAMBOLL Perustettu Tanskassa 1945. Omistajana

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta YGOFORUM syysseminaari 14.11.2019 Tuuli Teittinen 21.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Diplomityö Tilaaja YGOFORUM Rahoittajat

Lisätiedot

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu 14.2.2019 Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen MASSATALOUS 1973 JA 2011 ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin 1973 2 HELSINGIN KAIVUMAIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2017

Lisätiedot

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA 27.8.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu Hyötykäyttö 10 Mt Pääkaupunkiseudulla tarvitaan rakentamiseen vuosittain

Lisätiedot

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI Image size: 7,94 cm x 25,4 cm ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI 28.9.2011 Pentti Lahtinen pentti.lahtinen@ramboll.fi Z LIFE+2009 YMPÄRISTÖ HANKE LIFE09 ENV/FI/575 Sustainable

Lisätiedot

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys Vesa Virtanen 28.11.2017 Uusiomateriaaliselvityksen tausta Liikennevirasto on määritellyt tavoitteita uusiomateriaalien

Lisätiedot

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo

Lisätiedot

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK 2 Kestävä käyttö Oikea tuote oikeaan paikkaan Pitkäaikaiskestävyys: miten seurataan tai ymmärretään Resurssitehokkuus: Muutakin

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

Kestävä infrarakentaminen Tampereella Kestävä infrarakentaminen Tampereella 1 Strategia ohjaa muutokseen 2 3 Yksi ote Kestävä Tampere 2030-linjauksista 4 Päästölaskenta avuksi muutoksen kohdistamisessa Tampere on teettänyt viiden rakentamiskohteen

Lisätiedot

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017 2017 pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 -sisältö Huonolaatuiset maaainekset: savet siltit moreenit Lievästi pilaantuneet maaainekset Maa-ainekset sedimentit Lähtötilanne Teollisuuden sivutuotteet tuhkat

Lisätiedot

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi MAA-AINESHUOLTO HELSINKI 19.8.2014 kaupungin massakoordinaattori jordgubbe Mikko Suominen MASSATALOUS 1973 JA 2011 ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin 1973 2 HKR:N YLIJÄÄMÄMAAT

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

KUSTANNUSSÄÄSTÖ- JA PÄÄSTÖVÄHENNYS- POTENTIAALIN HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN

KUSTANNUSSÄÄSTÖ- JA PÄÄSTÖVÄHENNYS- POTENTIAALIN HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN KUSTANNUSSÄÄSTÖ- JA PÄÄSTÖVÄHENNYS- POTENTIAALIN HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN 13.6.2018 KUSTANNUSSÄÄSTÖ- JA PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALIN HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITTELUSSA Suunnittelussa

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN 14.4.2015 RAKENTAMINEN KULUTTAA LUONNONVAROJA Taloutemme on keskittynyt suuriin raaka-aine- ja jaloste-eriin: kaivannaisiin,

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

POIKKITIEN PARANTAMINEN, VAIHE 3

POIKKITIEN PARANTAMINEN, VAIHE 3 1 (10) POIKKITIEN PARANTAMINEN, VAIHE 3 Liittyen 26.2.2015 päivättyyn tarjouspyyntöön koskien Poikkitien parantaminen välillä Poikkitie pl. 1680 - Pohjoisväylä ja Pohjoisväylä 0-480, vaihe 3, sekä pohjanvahvistustyöt

Lisätiedot

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia Betoniteollisuuden Kesäseminaari Jouni Punkki 23.8.2019 Sisältöä Elinkaariajattelun perusperiaatteet Muutokset rakennusten ympäristökuormituksissa Betonin CO 2

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten hyötykäyttö Circwaste: Edelläkävijäkuntien verkostopäivä: Rakennusjäte-teematilaisuus Antti Leiskallio Kehityspäällikkö 13.2.2019 Mitä on tehty ja koettu vuodet 1994-2000

Lisätiedot

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575

LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575 LAYMAN S REPORT ABSOILS Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575 TAUSTAA Rakennustoiminta on yksi suurimmista jätteiden tuottajista

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Östersundom Ympäristösi parhaat tekijät 2 Illan ohjelma 18.00 Aloitussanat Mikko Suominen, HKR 18.10 YVA-menettelyn

Lisätiedot

Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla

Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Uusiomateriaalien käyttö hankkeilla

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI 2.11.2011 PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT Pentti Lahtinen pentti.lahtinen@ramboll.fi MASSOJEN KÄSITTELYLAITTEISTOJA Suomalaiset

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖT ALUEKEHITYSHANKKEISSA

KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖT ALUEKEHITYSHANKKEISSA KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖT ALUEKEHITYSHANKKEISSA Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta Varsinais- Suomessa, maankäytön suunnittelun koulutuspäivä 29.11.2017 Eeva Säynäjoki Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1 Liite 1 Kittilän kunta Tekninen osasto Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi Katusuunnitelma 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 3 1000.01 Mittaustyöt

Lisätiedot

Kiertotalouden ratkaisut

Kiertotalouden ratkaisut Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa TAINA RIEKKINEN KIERTOTALOUS KAAVOITUKSESSA JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA 7.5.2019 12-16 FORUM MARINUM, SEMINAARILUOKKA LINNANKATU

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO

RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO 18.11.2015 Mikko Suominen Helsingin massakoordinaattori MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu Hyötykäyttö 10 Mt Pääkaupunkiseudulla tarvitaan rakentamiseen vuosittain noin 17

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän

Lisätiedot

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT J. Forsman / Ramboll Finland Oy Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut 10.10.2018 Turun kaupungin Puutarhakadun auditorio Puutarhakatu

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi

Lisätiedot

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Kommenttipuheeenvuoro Matti Vehviläinen VARELY keskus Liikenne ja infrastruktuuri 19.8.2014 Tiehallinnon ympäristöpolitiikka (2006) Päämäärät ja tavoitteet 2010 Päämääränä

Lisätiedot

YLIJÄÄMÄMAIDEN JA AURAUSLUMEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA SIJOITTAMISSELVITYS

YLIJÄÄMÄMAIDEN JA AURAUSLUMEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA SIJOITTAMISSELVITYS YLIJÄÄMÄMAIDEN JA AURAUSLUMEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA SIJOITTAMISSELVITYS Selvityksen keskeisiä tuloksia Hyvät rakennuskäytännöt Jätteet ja hyötykäyttö Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen 11.12.2010 HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

TIET ELINKEINOELÄMÄN TUKENA. Suuremman ajoneuvokoon vaikutus kaupan yritystoimintaan ja päästöihin. Jussi Hytönen / Kesko Logistiikka

TIET ELINKEINOELÄMÄN TUKENA. Suuremman ajoneuvokoon vaikutus kaupan yritystoimintaan ja päästöihin. Jussi Hytönen / Kesko Logistiikka TIET ELINKEINOELÄMÄN TUKENA Suuremman ajoneuvokoon vaikutus kaupan yritystoimintaan ja päästöihin Jussi Hytönen / Kesko Logistiikka 1 Esityksen sisältö Kesko lyhyesti HCT-pilotointi Keskon HCT hanke Toteutus

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ 8.5.2018 VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE Taustaa Tiepiirien sivutuotteiden käyttösuunnitelmat (Tiehallinto

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUSSA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUSSA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUSSA 27.9.2017 Eeva Säynäjoki, Kiinteistötalous Brundtlandin raportti ja kestävän kehityksen käsite Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n ympäristön ja kehityksen

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Pohjarakentamisen kustannustietoja

Pohjarakentamisen kustannustietoja Pohjarakentamisen kustannustietoja Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 19/2002 Tiehallinto Helsinki 2002 ISSN 1457-991X TIEH 4000330 Oy Edita Ab Helsinki 2002 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Jani Pieksemä, Rudus Oy 28.11.2017 Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne

Lisätiedot

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu:

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen

Lisätiedot

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous Hirsitaloteollisuus 28.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen

Lisätiedot

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011 Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011 EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN ABSOILS on LIFE+ projekti, jonka tarkoituksena on havainnollistaa heikkolaatuisten ylijäämämassojen,

Lisätiedot

Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE Taustaa - Kiihdyttämö-hanke Vähähiilisyys- ja kiertotaloustavoitteet osaksi julkisia hankintoja Sitran rahoittama hanke

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy VISITING LECTURE on the 24th of November WALTER UNTERRAINER: Integrative and self-determined

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin 5.6.2017 1 MAL 2019 suunnitelma Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -työlle. Euroopan komissio on asettanut Suomelle

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ympäristötietoa rakentamiseen

Ympäristötietoa rakentamiseen Ympäristötietoa rakentamiseen Hirsitaloteollisuuden vuosikokous 6.4.2017 Matti Kuittinen 1 Resurssitehokkaan rakentamisen ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Energiatehokkuus Vihreät

Lisätiedot

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö

UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS Marja-Terttu Sikiö ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusiomateriaaliohjeen päivitys: taustaa, tavoitteet ja sisällysluetteloluonnos Uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä Uusiomateriaalien

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (10) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (10) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2013 1 (10) 1208 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston lupahakemuksesta (Suurmetsän meluvalli) HEL 2013-000143 T 11 01 00 00 Viite: Dnro

Lisätiedot

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan 1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA2 lähtökohta 2013 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä 4. UUMA2-käsikirjasto 2 Ohjeryhmän

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku MITEN HELSINGIN RAKENNUSVIRASTON KESKEISTEN TOIMINTOJEN RESURSSITEHOKKUUTTA VOIDAAN PARANTAA? Puisto-

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu

Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 AKAAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu Elinkaariraportti 20000 000 Elinkaarikustannuskertymä

Lisätiedot

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI UUSIOMATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa 28.3.2019 Lähtökohdat Tarkoitus edistää ja lisätä uusiomateriaalien käyttöä Käsitteet EoW, Sivutuote, Tuotteistaminen, Kiertotalous ja kierrätys Kenelle Suunnittelijat,

Lisätiedot