VÄHÄHIILISYYS RAMBOLLIN TOIMINNASSA

Transkriptio

1 VÄHÄHIILISYYS RAMBOLLIN TOIMINNASSA Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari Johanna Mero-Petit, Senior Consultant, Green Building & Sustainability

2 RAMBOLL Perustettu Tanskassa Omistajana Ramboll säätiö. Erityisen vahva läsnäolo Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa, Pohjois-Amerikassa, Manner- Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Suomessa 2400 asiantuntijaa 28 paikkakunnalla. Tarjoamme infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita asiantuntijaa Lähes 300 toimipistettä 35 maassa EUR 1,4 mrd liikevaihto

3 MISSIO Luomme kestävää yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja luonto kukoistavat. VISIO Olemme johtava kansainvälinen suunnitteluyritys, joka tuottaa kestäviä kokonaisratkaisuja nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. ARVOT Näkemyksellisyys ja laadukkuus Työn ilo ja innostus Rehellisyys ja välittäminen Valtuuttaminen ja yhteistyö SITOUMUKSET Asiakkaat Yhteiskunta Ihmiset Yritys

4 RAMBOLL KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA JA TAVOITTEET

5 RAMBOLL CO2 PÄÄSTÖT TYÖNTEKIJÄÄ KOHDEN, Vuonna 2018 Rambollin oman toiminnan kokonaispäästöt Suomessa tn CO 2 Tavoitteena 20% päästövähennys 2.19 (ton CO2/FTEE) Baseline Lentomatkustaminen Sähkö Autot Lämmitys Julkinen liikenne *FTEE = Full-time employee equivalent

6 HYVINVOIVA TYÖYMPÄRISTÖ RAMBOLLIN UUSI PÄÄKONTTORI Espoon Perkkaalle valmistuu 2019 toimitila, Ramboll Village, jossa yhdistyvät ympäristöystävällisyys sekä inspiroiva, terveellinen ja joustava työympäristö. 01 Hyvinvointi & ympäristöystävällisyys mukana hankkeessa. Tervetalo konsultointi, LEED V4, Level(s) pilotointi ja Green Office. 02 Toimintalähtöinen työympäristö ottaa huomioon erilaisten työtehtävien luonteet kuin myös työntekijöiden yksilölliset erilaisuudet. 03 Käyttäjien osallistaminen toimitilahankkeen kehittämiseen on tehty eri vuorovaikutuskanavien myötä helpoksi ja läpinäkyväksi Cederqvist & Jäntti Architects

7 RAMBOLL VILLAGE ENERGIA JA CO2 Ramboll Villagen E-luku on vuoden 2018 alusta voimaan tulleilla energiamuotojen kertoimilla 60 kwh E /m 2,v mikä tarkoittaa A luokkaa (vastaa B luokkaa). Ramboll Villagen katolla on 213 m² aurinkopaneeleita. Vuotuinen tuottoarvio on 32 MWh, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä 5,2 tonnia vuodessa. Ramboll Villagen maalämpöjärjestelmä vähentää vuosittaisesta kaukolämmöstä aiheutuvia CO 2 -päästöjä 105,5 tonnia vuodessa. Ramboll ostaa pääkonttoriinsa päästötöntä vihreää käyttäjäsähköä. Cederqvist & Jäntti Architects

8 RAMBOLL VILLAGE LEVELS PILOTOINNIN TULOKSET Elinkaaren vaihe Ilmaston lämpeneminen tn CO2e Suhteellinen osuus Keskimääräinen sähköntuotannon CO 2 -päästökerroin Suomessa A1-A3 Tuotevaihe A1-A3 Tuotevaihe % A4-A5 Kuljetukset työmaalle ja rakentaminen B1-B5 Kunnossapito, korjaukset, osien vaihto % % Fortum Espoo kaukolämmön päästökerroin 1 % A4-A5 Kuljetukset työmaalle ja rakentaminen B4-B5 Tuotteiden uusiminen ja korjaukset B6 Käytön aikainen energiankulutus B6 Energiankäyttö % C1-C4 Purku C1-C4 Purkaminen % Yhteensä % 41 % 42 % Vuonna 2018 Rambollin oman toiminnan kokonaispäästöt Suomessa tn CO 2 14 % 2 %

9 RAMBOLL VILLAGE LEVELS PILOTOINNIN TULOKSET Vihreä sähkö Fortum Espoo kaukolämmön päästökerroin 2 % 13 % A1-A3 Tuotevaihe Suurin osa Espoon kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Vuonna 2017 Espoon kaupunki ja Fortum tekivät yhteisen sitoumuksen Espoon kaukolämmön muuttamisesta hiilineutraaliksi 2020-luvulla. Tätä ei ole huomioitu laskennassa. 20 % 63 % A4-A5 Kuljetukset työmaalle ja rakentaminen B4-B5 Materiaalien uusiminen ja korjaukset B6 Käytönaikainen energiankulutus C1-C4 Purku 2 %

10 Suurin mahdollisuutemme vaikuttaa vähähiiliseen yhteiskuntaan tapahtuu projektien kautta.

11 Rambollilla kestävä kehitys ja kiertotalous eivät ole erillinen tuote tai ratkaisu, vaan ajattelutapa, joka ohjaa projektien, prosessien ja palveluiden suunnittelua. [Add text]

12 MITEN TOIMIMME PROJEKTEISSA Kestävän kehityksen toteuttaminen on osa yrityksemme strategiaa, ja toimintaamme ohjaa Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen periaatteet pyritään ottamaan huomioon jokaisessa projektissamme ja ratkaisussamme. Kasvatamme jatkuvasti tietämystämme kestävän kehityksen teemoista ja niiden soveltamisesta projekteissa.

13 MITEN TOIMIMME PROJEKTEISSA CASE RAKENNESUUNNITTELU Ramboll rakennesuunnitteluun perustettu kestävän kehityksen työryhmä. Tavoitteena hiilijalanjäljen määrittäminen ja vähähiiliset ratkaisut kiinteänä osana suunnitteluprosessia. Kehitetään jatkuvasti uusia palveluita ja työkaluja (GreenBIM, purkumateriaaliselvitykset, design for disassembly). Mahdollisuus kiinnittää kestävän kehityksen erityisasiantuntija hankkeisiin ja tiiviiksi osaksi suunnittelua.

14 JAKELUKESKUKSEN ÄLYKKÄÄT ENERGIARATKAISUT - LIDL JÄRVENPÄÄ HAASTE Saavuttaa elinkaariajattelun ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet: rakennuksen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 40 prosentilla ja energiakulutuksen vähentäminen 30 prosentilla. MITÄ TEIMME Toimimme jakelukeskuksen rakennuttajakonsulttina ja vastasimme työmaavalvonnasta sekä kylmäsuunnittelusta. Toimimme laajasti ympäristö- ja energiakonsulttina sisältäen BREEAM ympäristösertifioinnin sekä kiinteistön talotekniikkajärjestelmien yhdistämisen eri osa-alueiden välillä. Ekologin palvelut kattoivat tontin ja lähialueiden ekologisen tilan kartoituksen sekä sen suojeluja parannustoimenpiteiden määrittämisen. VAIKUTUS Rakennus toimii 100% uusiutuvalla energialla. Katolle asennetiin 1600 aurinkopaneelia ja kylmäjärjestelmän ylijäämälämpöä syötetään kaukolämpöverkkoon. Älykäs energiaratkaisu koostuu teknisten järjestelmien älykkäästä mikroverkkoohjauksesta ja energiakäytön optimoinnista kulutus- ja sääennusteiden sekä tuntitason energiahintojen perusteella.

15 15 KRUUNUSILLAT, VASTUULLISUUDEN ARVIOINTI JA JOHTAMINEN INFRAHANKKEESSA (CEEQUAL) HAASTE Uuden merkittävän liikenneyhteyden toteuttaminen herkässä meriympäristössä kestävän kehityksen mukaisesti ympäristöä kunnioittaen. MITÄ TEIMME Arvioimme Kruunusillathankkeen ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden. Arviointikehikkona käytettiin infrastruktuurihankkeiden kansainvälistä kestävän kehityksen CEEQUALluokitustyökalua. Tunnistimme hankkeen vaikutukset kokonaiskestävyyteen ja keinot parantaa hankkeen kestävyyttä sen elinkaaren eri vaiheissa. Tuotimme projektijohdolle oikeaaikaisesti tietoa siitä, miten kestävyyttä voidaan parantaa hankkeen eri vaiheissa. VAIKUTUS Tekemämme arvioinnin perusteella pystytään osoittamaan, miten kestävän kehityksen periaatteet on huomioitu hankkeessa. Hankkeessa on tehty ratkaisuja, jotka ovat kestäviä ja kunnioittavat ympäröivää meriympäristöä. Projektin avulla luotiin alalle uusi tapa hyödyntää kokonaiskestävyyden arviointia isoissa infrastruktuurihankkeissa. Kruunusillat

16 16 ALAKIVENPUISTO VANHAN KAATOPAIKAN KUNNOSTUS PUISTOALUEEKSI HAASTE Alueelta puretaan entisen kaatopaikan päälle rakennetut asuinrakennukset, maaperä kunnostetaan ja pilaantuneet maa-ainekset kapseloidaan tulevaan puistoon. PIMA- kunnostus valmistui hehtaaria laaja puistoalue rakennetaan toimivaksi ja viihtyisäksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi. MITÄ TEIMME Vastasimme PIMAkunnostuksesta, maisema-, alue- ja kunnallisteknisestä-, geoteknisestä-, erikoisvalaistus-, puistovalaistus- ja rakennesuunnittelusta sekä rakentamisen valvonta. Puisto on rakennettu hyödyntämällä yli m 3 kierätysmaitaja ja m 3 stabiloituja sedimenttejä. VAIKUTUS Maa-ainesten hyötykätyöllä aavutettiin 3,8 milj. euron ja 1000 CO 2 tonnin säästöt. Luonnonmukaisten kasvualustojen ja niiden siemenpankin hyödyntäminen lisää alueen monimuotoisuutta. Alue tarjoaa monipuolisia liikunta- ja virkstysmahdollisuuksia ja edistää sosiaalista kestävyyttä monikulttuurisessa Myllypurossa.

17 _rakentamisessarunsaasti-saastomahdollisuuksia

18 CO2-PÄÄSTÖLASKENNAN KEHITTÄMINEN SKANSSIN ALUEELLA JA TURUN KAUPUNGIN INFRARAKENTAMISESSA Neljän case-kohteen päästölaskenta ja vaihtoehtoiset ratkaisut: Skanssinkatu Vallikatu Perhekatu Meriläjitykseen kelpaamattomat ruoppausmassat, Lauttaranta

19 kg CO2ekv. TURUN SKANSSINKATU kg CO 2 ekv % - 50 % - 10 % % Perustapaus Päästövähennykset

20 SKANSSINKATU - PÄÄSTÖVÄHENNYKSET kg CO 2 = 50 edestakaista matkaa välillä Hanko Utsjoki (kesto 2 kk yhtäjaksoista ajoa) 40:n kaksion vuotouinen energiankulutus 100 henkilön työpaikkalounas vuodessa Kahden Suomalaisen keskimääräinen vuotuinen hiilijalanjälki

21

22 Johanna Mero-Petit, Senior Consultant, Green Building & Sustainability