VÄLIMEREN MAAILMA ANTIIKIN AIKANA. Lähde; Editan ja Otavan HI1-kurssin oheismateriaali, muokkasi Vilho Partanen

Transkriptio

1 VÄLIMEREN MAAILMA ANTIIKIN AIKANA Lähde; Editan ja Otavan HI1-kurssin oheismateriaali, muokkasi Vilho Partanen

2 TEEMAT, KÄSITTEET JA MYÖHEMPI MERKITYS

3 Antiikin Välimeri

4 FOINIKIALAISET KAUPPIAAT nyk. Libanonissa n. 700 ekr - n. 200 ekr TYROS ja SIDON kauppaa Mesopotamiaan ja Egyptiin siirtokunnat (mm. Karthago)

5 ANTIIKIN KREIKKA ELINYMPÄRISTÖ RIKKONAISUUS TASANGOT; VUORISTOT JA MERI KUUMAT KESÄT JA LEUDOT TALVET

6 MAANVILJELY VILJELYMAAN PUUTE SOTIEN SYYNÄ PIENTILOJA, MYÖHEMMIN SUURTILOJA TIIVIIT KYLÄYHTEISÖT VILJA OLIIVI VIINIRYPÄLE

7 Ravinto Mihin kaikkeen oliiviöljyä voitiin käyttää? Tavallisen ihmisen ruokapöytä antiikin Kreikassa: Leipää Viiniä Oliiviöljyä Vihanneksia Hedelmiä Pähkinöitä Lihaa ja kalaa harvoin

8 POLIKSET MUURIEN RAJAAMA KAUPUNKI JA MAASEUTU> POLIS ATEENA TUNNETUIN SPARTA MUITA DELOS; DELFOI, KORINTTI JNE.

9 SIIRTOKUNNAT VÄESTÖN KASVU JA VILJELYMAAN PUUTE MERKITTÄVIÄ SIIRTOKUNTIA SYRAKUSA, NEAPOLIS JA MASSILIA SIIRTOKUNNISTA MUODOSTUI MERKITTÄVÄ TALOUSVERKOSTO ESIM. VILJANTUONTI MERITSE EGYPTISTÄ

10 Kreikka (kukoistuskausi 400 ekr.) * kaupunkivaltiot * (aristokratia demokratia) * valtaa kaupan kautta * Välimeri * orjatalous Kreikka -maaperän kuluminen siirtyminen viinin ja oliiviöljyn tuotantoon Siirtokuntien perustaminen Vaurastuminen kaupan avulla Raaka-aineet Jalostetut tuotteet Siirtokunnat -hyville viljelysalueille -viljan tuotanto

11 Sana keramiikka juontaa antiikin Ateenan Kerameikoksen kaupunginosasta, missä valmistetut ruukut olivat tunnettuja kaikkialla Välimeren alueella.

12 RAHA 600-LUVULLA EKR. RAHANLYÖNTI LYYDIASSA KUNINGAS KROISOS RAHATALOUDEN YLEISTYMINEN ATEENA

13 kauppa ja käsityö kauppa maatalouden ylijäämä vaihdettiin kaupunkien toreilla käsityöläisten tai kauppiaiden tuotteisiin. monet kaupunkivaltiot vaurastuivat ulkomaankaupalla, jota käytiin kreikkalaisten siirtokuntien, Egyptin ja foinikialaisten kanssa. rahan käyttöönotto 600-luvulta ekr. lähtien helpotti kaupankäyntiä. tämä tarkoitti siirtymistä vaihdantataloudesta rahatalouteen. menestyneet kauppakaupungit tarjosivat mahdollisuuksia myös maalta muuttaneille ja ulkomaalaisille. Kaupunkien väkiluku kasvoi. Ateenalaiset kolikot tunnistaa kaupungin suojelusjumalatar Pallas Athenen tunnuseläimestä, pöllöstä.

14 ROOMALAISET tasavallan ajan alussa omavarainen maatalousvaltio laajentumissotien aikana kauppa ja käsityö lisääntyivät - rahatalous (denaari) suurvallaksi luvulla ekr Välimerestä Mare nostrum ylimystö (patriisit) omisti suurtilat ja asui kaupungeissa

15 pikkutilalliset (plebeijit) köyhtyivät ja osa muutti kaupunkien köyhiksi (proletarius) kaupan lisääntyessä tuli varakkaiden ryhmä, ritarit valloitettujen alueiden halpa vilja aiheutti Italian maatalouden kriisin tuotantosuunnan muutos: viini ja oliivi pienviljelijät hävisivät

16 Rooma 100 ekr jkr. *yhtenäinen imperiumi *(tasavalta- keisarivalta) *sotilaallinen valloitus *tunnettu maailma *orjatalous Turkiksia Hevosia, nahkaa Rooman talouden perusta: valloitukset Pax Romana hyvät kulkuyhteydet Orjia Viljaa

17 teknologia Roomalaiset olivat edelläkävijöitä rakennusja sotatekniikassa. metallien työstäminen oli korkeatasoista. roomalaiset tunsivat runsaasti työtä säästävää teknologiaa, kuten vesirattaan, vesipumpun, ruuvin, vinssin ja hammaspyörän. Vuodelta 1815 peräisin oleva piirustus kuvaa, kuinka vettä pumpattiin Arkhimedeen ruuvin avulla.

18 keksintöjä ei hyödynnetty laajamittaisesti, koska orjien lihasvoimaa oli helposti saatavilla. varakkaat sijoittivat pääomiaan mieluummin maatalouteen, politiikkaan ja kulutukseen kuin käsityötuotannon koneistamiseen. Roomalaiset olivat edelläkävijöitä sotatekniikassa. Kuvassa katapultti.

19

20 ANTIIKIN ORJATALOUS raskaan työn tekivät köyhät ja orjat orja oli isännän omaisuutta asema riippui työstä ja isännästä kaivosorjat heikoimmalla, kotiopettajaorjat vahvoilla Kreikassa asema huonompi kuin Roomassa orjaksi joutui syntymällä, sotasaaliina orjamarkkinoilla (Delos, Kypros)

21 orjien määrä: Kreikassa Laureionin hopeakaivoksilla Ateenan n asukkaasta n orjaa Roomassa 42 ekr 3 miljoonaa orjien kapinointia aika ajoin Spartacuksen orjakapina Roomassa: orjaa kapinoi kolme vuotta

22 Rooman laajentuminen

23 Britannia Rooman laajentuminen n. 100 jkr. Gallia Daakia Hispania Italia 250 ekr. Craecia 100 ekr. Asia Carthago Aegyptys Foinikia Mesopotamia

24 Rooma saavutti luonnolliset rajansa Britannia Atlantti ei voinut enää laajentua yksi syy valtakunnan talouden Daakia Hispania Gallia n. 100 jkr. Germaanit romahtamiseen Italia 250 ekr. Craecia Asia 100 ekr. Kaspianmeri Carthago Sahara Aegyptys Foinikia Mesopotamia Persianlahti Punainen meri

25 Miksi Roomasta tuli suurvalta ja taloudellinen mahti? tehokas armeija kurinalaiset legioonat hyvät sotapäälliköt/johtajat Caesar, Augustus toimiva talous lempeä/oikeudenmukainen valloituspolitiikka Rooma keräsi verot ja määräsi ulkopolitiikan, mutta ei puuttunut paikallishallintoon ei voimakkaita vastustajia, vastustajien hajanaisuus roomalaisten harjoittama Hajota ja hallitse (Divide et impera) -politiikka

26 valloitettujen alueiden tehokas valvonta yhtenäinen ja sisäisesti vahva valtio rajaseuduille perustettiin sotilassiirtokuntia hyvät liikenneyhteydet Rooman rakentamat sotilastiet ja Rooman keskeinen sijainti Välimerellä sisäinen rauhallisuus 500-luvulta 100-luvulle ekr.

27 Rooman valtakunnan hajoaminen Pohjois-Afrikan ja Aasian taloudellisesti hyvin menestyvät provinssit alkoivat eriytyä valtakunnasta myös poliittisesti Jatkuvat sodat ja rajakahakat Armeijan vaikutusvallan kasvu

28 Tautiepidemiat verottivat väestöä. Taloudelliset kriisit (inflaatio). Rahatalous romahti.kaupungit alkoivat tyhjetä ihmisten siirtyessä maaseudulle luontaistalouteen Pääkaupunki siirrettiin Byzantioniin, (Konstantinopoli) valtakunnan vauraampaan itäosaan, ja valtakunta jaettiin hallinnollisesti

29 Valtakunnan länsiosa jäi kansainvaellusten alle Rooman valtakunta romahti sisäiseen hajaannukseen, taloudellisiin vaikeuksiin ja ulkoisten vihollisten hyökkäyksiin.

30